Tale of two kings: osa

H1N1-viruksen alatyypin aiheuttama influenssa, espanjantauti, rantautui Eurooppaan 1. maailmansodan aikana vuonna 1918 todennäköisesti amerikkalaisten sotilaiden mukana. Virus on sama kuin sikainfluenssan aiheuttama. Tämä selvisi kuitenkin vasta 80 vuotta myöhemmin.

Pandemian syntymisestä on erilaisia hypoteeseja. Joka tapauksessa sodan myötä se levisi ympäri maailman. Sotasensuuri esti taudista puhumisen taistelevissa maissa. Niinpä se Espanjan ollessa puolueettomana maana sodan ulkopuolella ja siellä sairaudesta avoimesti puhuttaessa sai nimekseen espanjantauti.

Oireet, joita olivat yskä, kuume, särky, jälkitautina usein keuhkokuume, muistuttivat tavanomaista influenssaa. Vakavimmin sairastuneiden tauti diagnosoitaisiin nykyisin aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymäksi(ARD S) Tämä ankara muoto saattoi johtaa kuolemaan parissa päivässä.

Heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien sairastuvuus ja kuolleisuus influenssaan oli suurempi kuin parempiosaisten. Työväestöllä oli useita tähän vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia olivat muun muassa ahdas asuminen, aliravitsemus, muut samankaltaiset taudit (esim. keuhkotuberkuloosi), puutteellinen sairaanhoito ja olematon sosiaaliturva, joka pakotti menemään töihin sairaana.

Erityisesti nuorta, perustervettä aikuisväestöä kuoli espanjantautiin. Odottavat äidit olivat riskiryhmä.

Lääkkeet sairautta vastaan olivat turvavälit, käsihygienia ja kasvomaskit. Muita keinoja ei ollut.

Espanjantauti oli harvinaisen tappava. Arviot maailmanlaajuisesti kuolleista vaihtelevat 21 miljoonasta 100 miljoonaan. Koettiin neljä aaltoa. Suomessa sairastui arviolta 210 000 ja menehtyi 20 000-30 000. Saman verran kuin oli uhreja vuoden 1918 sodassa maassamme.

Pandemia väistyi vuonna 1920. On arveltu, että saavutettiin laumasuoja miljoonien sairastettua taudin. Hinta oli kova. Miljoonat menettivät henkensä.

Toistaako 2020-luvun koronapandemia sadan vuoden takaista? Löytyykö espanjan-taudin tutkimuksesta apua tähän päivään?Onhan vasta-aineita vuoden 1918 tautiin löydetty sen sairastaneista vanhuksista. Jäädään toivomaan parasta.

Liisa Ruotoistenmäki

Lähteitä:

Wikipedia Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim

Sotilasairaalassa Kansasissa espanjantaudin aikana

runoja ja mietteitä

Olemisen alusta

Neljä jalkaa siihen kaksi lisää sitten se olemisen matka alkaa nojaa, rönötä taikka könötä jokaisen se kantaa mutta oikeanlainen ryhti olemisen toisenlaisen takaa kyllä se ilot surut kantaa joskus tyyneyden niihin antaa sitä varten se on luotu seurustelun avuksi suotu kaksi jalkaisille tuotu olijaa on siinä monta sorttia toiset lyövät siitä pöytään korttia jonkun rukouksille se rauhan antaa kyllä se rukoilija huolet kantaa taakse voit repun laittaa taikka takin taittaa pinnoja on joissain monta kantaa se myös istujaa onnetonta siinä on kaksi puolta jotkut kätkee sen pohjaa purkkaa vailla huolta tuoli ei tätä käyntikorttiasi välttämättä pohjaa huoli pakarat kiittää tuoliasi vaikka se ei poista kaikkia olemisen huoliasi

Serenadi

Laulun laadin sulle serenadin sanat somat aivan oma tunteeni loivat sävelet oivat korvamadot mielessäni soivat nyt amoritkin ilakoivat

Laulun sulle laadin serenadin sanat aivan omat somat hieman ilakoivat amoritkin karkeloivat

Sulle laadin laulun serenadin omat sanat aivan somat tunteeni loivat sävelet soivat amoritkin liehakoivat

Milloin omituisuus muuttuu ominaisuudeksi onko se samanlainen ilmiö kuin härmistyminen jolloin osa ihmisistä harmistuu omista puutteellisista käsityksistä on jokaisen oma valinta katsooko toukkaa koteloa vai perhosen lentoa avoimin mielin

Joskus ihmisen pitää kokea todella pahoja asioita että ymmärtää miten pienistä asioista hyvä rakentuu

Egg

Hyvä ja paha Omituisuus

S. Männynsalo

RUNOJA ELÄMÄSTÄ JA LUONNON ILMIÖISTÄ

On elämämme kuin vuoristorataa Joskus loistaa aurinko Toisinaan taas sataa

Keväinen auringonlasku Huumaa kauneudellaan Se ihmisen mielen Saa usein haaveilemaan

Öinen täysikuu Se valaisee ja luomaa Se jopa mielestä Huoletkin kumoaa

On ihmiselle hyvin tärkeä Uni pitkä ja syvä Ja sen ansiosta aamulla Olo raukea ja hyvä

Hyvä ystävä ihmiselle

Aina on kallis

Hänestä luopua

Koskaan et sallis Lisää vähän leipätekstiä

Ninalle

Ahkera nuori Nina Terhakka tyttö tumma Jos ei ois me työtäs Huomanneet Ois se vaan ihme ja kumma

80 täyttäneelle Chrisselle

Lempeä isähahmo olet Meille kaikille täällä Taloon tullessasi aina Niin mukavalla Päällä

Kaikkien kanssa jaat Sekä surut että ilot Näin putoaa harteilta Murheiden kilot

Kuuntelet ja autat toista Vaan missä ja milloin Ja niin on hyvä mieli Myös toisella silloin

Herrasmiehen elkeet On hallussa sulla Ja niin on aina seuraasi Helppo tulla

Paulille

Pauli klubin asioihin Paneutuu aina Tunnollisesti Ja huolehti aina myös Että kaikki Sujuu kunnollisesti

Teuvo K

Uusia tuulia opintovalmennuksessa

Helsingin Klubitalolla on tämän vuoden alusta lähtien ryhdytty panostamaan aiempaa enemmän opintovalmennukseen. Konkreettisimmin tämä näkyy siinä, että opintovalmentajia on nykyään aiemman yhden sijasta kolme. Vastaavasti työvalmentajien määrää on vähennetty kahdella. Aiemmin työvalmentajana työskennellyt Heidi Kiviranta siirtyi opintovalmentajaksi vuoden alussa. Uusien rekrytointien myötä vuoden alussa opintovalmentajana aloitti Nina Lehtonen ja maaliskuussa Karelia Wilenius.

Opintovalmennuksen laajemmat resurssit

I T H E L I B U L K Nina pitää siitä, että nykyään opintovalmennukseen on isommat resurssit kuin aikaisemmin. Samalla opintovalmentajilla on mahdollisuus tiimityöskentelyyn. Aikaisemmin opintovalmentajan työ oli hyvin yksinäistä. Heidi toteaa, että opintovalmennusta voidaan nyt kehittää laajemmalle ja samalla opintovalmentajilla on mahdollisuus olla tiiviimmin mukana Klubitalon arjessa. Karelia jää pohtimaan sitä, miten opintovalmentajien rooli sopii Klubitalon laatusuosituksiin eli standardeihin, kun opintovalmentajat erikoistuvat jossain määrin omille erityisaloilleen.

Heidin mielestä on hyvä, että kaikilla opintovalmentajilla on hyvin erilaiset taustat. Heidi itse on peruskoulutukseltaan teologian maisteri pääaineenaan uskontotiede. Nina on juuri valmistunut kasvatustieteen maisteriksi pääaineenaan erityispedagogiikka ja Karelia on yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalipedagogiikka. Tämä tuo jäsenille laajan perspektiivin opintovalmennuksen erilaisista mahdollisuuksista.

Opintovalmennuksen integroiminen osaksi työpainotteista päivää

Opintovalmentajat ovat pohtineet, millä tavoin he voisivat integroida opintovalmennusta aikaisempaa enemmän osaksi työpainotteista päivää. Nina haluaisi jäsenten osaamisen tekemistä näkyväksi ja sen hyödyntämistä Klubitalon arjessa. Samalla työpainotteista päivää voitaisiin myös hyödyntää erilaisten tutkintojen osien suorittamisessa. Heidi jatkaa samasta ajatuksesta ja nostaa esiin elinikäisen oppimisen. Karelia korostaa, että oppiminen on enemmän kuin opiskelu tutkintoa varten. Opintovalmentajien rooli on eräänlainen sivistystyö, kuten esimerkiksi kansalais- ja työväenopistojen tarjonnan hyväksi käyttäminen.

Muutos Klubitalon toiminnassa

Heidi kertoo, että Klubitalo on ollut muutoksen kourissa jo muutaman vuoden. Hän tuntee asian omakohtaisesti, sillä hän on aloittanut työnsä Klubitalolla työvalmentajana ja siirtynyt opintovalmennuksen pariin tämän vuoden alusta lähtien. Myös Covid-19-pandemian myötä toiminta on muuttunut huomattavasti. Vielä on kuitenkin mahdotonta sanoa, millä tavalla Klubitalon työpainotteinen päivä tarkalleen ottaen muuttuu.

Karelia kertoo työvalmentajien olleen aktiivisesti mukana opintovalmennuksen kehittämis- ja suunnittelutyössä. Jossakin vaiheessa on esitetty toiveita, että opintovalmentajat jakaantuisivat Klubitalon eri työyksiköihin työskentelemään rinta rinnan työvalmentajien ja jäsenten kanssa, mutta ainakaan näillä näkymin tämä ei tule toteutumaan.

On kuunneltava herkällä korvalla, mitä työvalmentajat ja klubitaloyhteisö odottavat opintovalmennukselta, Nina toteaa. Heidin mielestä tarvitaan koko talon toiminnan kehittämistä, ei ainoastaan opintovalmennuksen näkökulmasta, vaan myös työvalmennuksen kannalta.

Entisellään opintovalmennuksessa jatkuu yksilövalmennus, vertaisryhmät sekä yhdessä opiskeluun tarkoitetut opintoryhmät. Opintovalmentajat tukevat edelleen opintojen hakemisessa, opinnoissa ja niiden loppuun saattamisessa. Samoin oppilaitosyhteistyötä jatketaan, Nina selostaa.

Uutta opintovalmennuksessa

Ninan mukaan vain taivas on rajana, kun mietitään sitä, mitä uutta opintovalmennus voi nyt tuoda klubitaloyhteisöön, kun heillä on nyt enemmän resursseja kuin aikaisemmin. Oppilaitosyhteistyötä vahvistetaan samoin kuin näkyvyyttä ulospäin. Opintovalmentajat ovat pohtineet yhdessä myös englanninkielisten opintoryhmien perustamista, mitä voitaisiin tehdä yhteistyössä ESKOT ry:n muiden Klubitalojen kanssa. Heidi kertoo heidän miettineen teemallisten opiskeluryhmien perustamista. Ideoita on paljon, mutta ne ovat vielä pitkälti kehittämisasteella, Karelia toteaa.

Uusia opiskelijoita?

Klubitalon opintovalmennuksen piirissä on ollut noin 70 opiskelijaa, mutta kaikki eivät ole olleet aktiivisen valmennuksen tarpeessa. Tuettavien opiskelijoiden määrä vaihtelee koko ajan. Vaikka opiskelijoita onkin ollut runsaasti, lisää opiskelijoita voidaan kuitenkin ottaa mukaan tuen piiriin. Nina korostaa, että ainakin toistaiseksi resursseja on ja opintovalmentajia kannattaa niiden puitteissa hyödyntää.

Teksti ja kuva: Pauli Löija

Vasemmalta: Nina, Heidi ja Karelia.