Klubitalo vai päiväkeskus?

Ruotsalainen terveystieteilijä Jenny Hultqvist väitteli tohtoriksi Lundin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2017. Väitöskirjassaan ”Recovery-promoting factors in day centres and Clubhouses for people with psychiatric disabilities ” hän vertaili mielenterveyden haasteita potevien kuntouttavia tekijöitä päivätoimintakeskuksissa ja Klubitaloissa.

Päivätoimintakeskusten ja Klubitalojen kuntouttavassa toiminnassa ei näyttänyt olevan tutkimuksen mukaan suuriakaan eroja. Klubitalot näyttivät kuitenkin olevan jonkin verran hyödyllisempiä käyttäjien valinnan- ja päätöksentekomahdollisuuksien kannalta sekä osallistujien sosiaalistumisen edistämisessä.

Sosiaalinen kanssakäyminen Koettu sosiaalinen sitoutuminen ja sosiaalinen toiminta eivät eronneet ryhmien välillä ja pysyivät vakaina ajan myötä. Tutkimus osoitti kuitenkin, että Klubitalojen jäsenillä on laajemmat sosiaaliset verkostot kuin päivätoimintakeskusten palveluiden käyttäjillä.

Päivätoimintakeskuksissa käyvät sitoutuivat ensisijaisesti palkattuun ammattihenkilöstöön eivätkä muihin kuntoutujiin. Päivätoimintakeskukset eivät siten onnistuneet yhtä hyvin tukemaan epävirallisten sosiaalisten suhteiden solmimista kuin Klubitalot, ja siten auttamaan henkilökohtaista kuntoutumista. Sosiaaliset suhteet osoittautuivat erittäin merkittäviksi kuntouttaviksi tekijöiksi mielenterveyskuntoutujien keskuudessa.

Henkilökohtainen elämänlaatu

Päivätoimintakeskuksissa käyvät eivät olleet tyytyväisiä työllistymisasioihin ja Klubitalon jäsenet puolestaan olivat jossain määrin tyytymättömiä vapaa-ajan toimintaan. Laajemmalta näkökulmalta katsottuna tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että Klubitalot vaikuttavat erityisen myönteisesti mielenterveyden palautumiseen. Kun työtehtävillä Klubitalolla ja sen ulkopuolella on hyvä tasapaino, ne kuntouttavat paremmin. Mikään muu tekijä ei vaikuttanut niin hyvin kuntoutumisessa kuin ammatillinen tasapaino ja siihen sitoutuminen.

Päätöksentekomahdollisuudet ja tasa-arvoisuus Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Klubitalot näyttivät olevan jonkin verran hyödyllisempiä päivätoimintakeskuksiin verrattuna käyttäjien valinta- ja päätöksentekomahdollisuuksien kannalta. Tämä antaa jonkin verran tukea aikaisemmille, pääasiassa laadullisille tutkimuksille, joissa Klubitaloja on kuvattu voimaannuttavina ympäristöinä, joissa jäsenet voivat tehdä valintoja ja osallistua kaikkeen Klubitalon hallintoon. Toinen merkittävä seikka on tasa-arvoisuus henkilökunnan kanssa.

Päivätoimintakeskusten ja Klubitalojen erot toipumista edistävien tekijöiden suhteen voivat jossain määrin selittyä sillä, missä määrin jäsenillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Klubitalomalliin kuuluu oleellisena osana tasa-arvoisuus ja keskinäinen kunnioitus henkilökunnan ja jäsenten kesken. Henkilökunnan asennoituminen on avainasemassa jäsenten kuntoutumisen kannalta: ylhäältä katsovalla hoitavalla henkilöstöllä ei ole vastaavanlaista kuntouttavaa lähestymistapaa kuin tasa-arvoisesti jäsenten kanssa toimivilla työntekijöillä.

Henkilökohtainen näkökulma

Päivätoimintaan ja klubitalotoimintaan osallistuneissa ei ollut havaittavissa sosiaalisia eroja, kuten sukupuoli, ikä, aviosääty, lasten saaminen, koulutustaso tai diagnoosi. Ainoa poikkeama oli se, että naisil-

19 KLUBILEHTI la oli laajempi sosiaalinen verkosto.

Motivaatio palveluihin osallistumiseen oli kummallakin ryhmällä korkea eivätkä ne eronneet toisistaan. Päivätoimintaan osallistujille tärkeintä oli päivärytmin saaminen järjestykseen. Klubitalojen jäsenillä puolestaan toipumiseen tähtäävät arvot ja vaikuttamismahdollisuudet muodostuivat tärkeimmiksi motivoijiksi.

Ryhmien välillä ei havaittu eroja itsetunnon suhteen. Se osoittautui kummassakin ryhmässä yhtä tärkeäksi.

Kuntoutumiseen vaikuttavien tekijöiden merkitys Ammatilla ei ollut tutkimuksen mukaan vaikutusta siihen, miten kuntoutujat sitoutuivat joko päivätoimintaan tai klubitalotoimintaan. Tutkimuksen yhteenlasketut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että kuntoutumisen kannalta tärkeiden tekijöiden osalta Klubitaloilla näyttää olevan jonkin verran etua päivätoimintaan verrattuna. Tasa-arvoisuus jäsenten ja henkilökunnan välillä näytti olevan tekijä, joka vaikutti Klubitalojen jäsenten toipumiseen.

Klubitalot toimivat Ruotsissa kansainvälisten laatusuositusten mukaisesti, kun taas päivätoiminnalla ei ole minkäänlaisia yhtenäisiä ohjeita ja sääntöjä. Päivätoiminta voi siten vaihdella huomattavasti Ruotsin eri osissa.

Pauli Löija

LAPINLAHTI – SULJETUSTA SAIRAALAALUEESTA KULTTUURIKESKUKSEKSI

Suomen ensimmäinen mielisairaala, Lapinlahden sairaala, vietti viime vuonna 180-vuotisjuhlaa. C. L Engelin suunnitteleman sairaalan päärakennus valmistui vuonna 1841. Sairaalan hoitomenetelmät kävivät vuosien saatossa läpi valtavan muutoksen.

Aluksi Lapinlahden sairaalan olosuhteet muistuttivat lähinnä vankilaa, jonne potilaat säilöttiin eristykseen muusta maailmasta. Lapinlahdesta kehittyi kuitenkin ajan myötä potilaiden ihmisarvoa kunnioittava sairaala, joka sijaitsi ihanteellisessa luonnonympäristössä. Kun sairaalatoiminta Lapinlahdessa päättyi vuonna 2008, moni jäi kaipaamaan sairaalan ilmapiiriä.

Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry oli vuonna 1988 perustettu puolustamaan sairaalatoiminnan jatkoa Lapinlahdessa. Kun viimeiset potilaat poistuivat sairaalasta, Lapinlahti ajautui rappiolle ja erilaisen ilkivallan kohteeksi. Vuonna 2013 Lapinlahti-aktiivit kuitenkin ryhtyivät kehittämään alueesta kaikille avointa ”taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskusta” . Suunnitelma sai nimekseen Lapinlahden Lähde, ja pari vuotta myöhemmin se sai taakseen myös Helsingin kaupungin tuen.

Nykyään Lapinlahden sairaalamiljöö on erittäin luovassa ja monipuolisessa käytössä. Siellä toimii mm. kansalaisjärjestöjä, kulttuurialan yrittäjiä, psykoterapeutteja, journalisteja, kuvataiteilijoita ja muusikoita. Työtilojen vuokraamisessa ja tapahtumien järjestämisessä korostetaan avoimuutta, moniarvoisuutta ja mielen hyvinvointia tukevaa toimintaa. Suurisuuntainen liiketoiminta rikkoisi Lapinlahden henkeä. Lapinlahden päärakennus puutarhapihan puolelta kuvattuna.

Venetsia-rakennuksessa sijaitsee mm. Kaupunkiluontokeskus ja taiteilijoiden työtiloja.

20 KLUBILEHTI

Lapinlahden suosittuja viljelypalstoja.

Sadonkorjuujuhlat 26.8.2021.

Lapinlahti tarjoaa ympäri vuoden kaikille kiinnostuneille taidenäyttelyjä ja muita kulttuuritapahtumia. Vanhan sairaalarakennuksen seinät ovat tulevaisuudessa entistä laajemmin kuvataiteilijoiden käytössä. Venetsia-rakennuksessa sijaitseva Kaupunkiluontokeskus puolestaan järjestää luontoaiheisia tapahtumia ja työpajoja. Lapinlahteen voi tulla myös kuuntelemaan ilmaisia asiantuntijaluentoja, ja siellä kokoontuu erilaisia harrastusryhmiä. Lisäksi Lapinlahden tiloja vuokrataan runsaasti juhla- ja kokouskäyttöön. Viime vuosina Lapinlahti on ollut niitä harvoja kulttuuritiloja, joka on koronasta huolimatta pysynyt aina jossain muodossa avoinna. . Pitkän epävarmuuden jakson jälkeen Lapinlahden tulevaisuus näyttää nyt lupaavalta. Sairaalarakennuksesta ja puistosta on olemassa suojelupäätös. Alueen luonteen vastaisista rakennusja kehityshankkeista on luovuttu.

Sairaalarakennus näyttää edelleen ulospäin hyvältä, mutta on perusteellisen remontin tarpeessa. Apulaispormestari Sinnemäen mukaan remontti olisi mahdollista toteuttaa kahdessa osassa. Näin osa rakennuksesta voisi olla käytössä, vaikka osa olisi suljettu korjaustöiden ajaksi. Päätös peruskorjauksesta tehdään toivottavasti lähivuosina.

Kesä on otollista aikaa vierailla Lapinlahdessa. Lapinlahti on luontokohteena ainutlaatuinen ”keidas” Hietaniemen hautausmaan suojassa. Sairaalan puistolla ja rikkaalla kasvistolla oli aikanaan keskeinen rooli myös potilaiden hoidossa ja virkistyksessä.

Kesällä Lapinlahdessa on hyvä viettää joutilasta aikaa. Nauttia kauniista luonnosta ja arkkitehtuurista, käydä kahvilla tai merenrannassa uimassa. Kesäiset puistokirppikset ovat olleet suosittuja ja värikkäitä kokoontumisia. ”Lapinlahti loves art and life” taas on, heinäkuussa järjestettävä, pienimuotoinen ja sympaattinen taidetapahtuma, jossa voi tutustua Lapinlahden vuokralaisten luomaan rikkaaseen kulttuuritarjontaan.

Juhana Heikkilä

21 KLUBILEHTI