Kiven Vuosi 2015

SUOMALAINEN

kivi KIVEN VUOSI

01 KIVI 1-2015 kansi.indd 35

2015

19.2.2015 7.55

Helsingin Keskuskatu rakennettiin Ruduksen toimittamista kivistä ja se valmistui 2014.

Teemme tilaustyönä kohteisiin sopivat tuotteet. Rudukselta saat myös kiviainekset, betonit, putket, kaivot ja harkot sekä maisema- ja infrarakentamisen tuotteet laadukkaaseen rakentamiseen.

www.rudus.fi

02 KIVI 1-2015 ILMO Rudus.indd 2

16.2.2015 6.15

Sisältö

8 21 8

Presidentinlinnan peruskorjaus valmistui sopivasti itsenäisyys-

päiväksi. Urakka maksoi noin 45 mil-

19

Teknologiayhtiö

24

Länsimetron asema-

Outotec halusi pääkontto-

riinsa Espoossa suomalaista liuskekiveä.

rakennusten arkkitehtuuriin

on panostettu poikkeuksellisesti.

joonaa euroa, millä upea linna saatiin

Luonnonkivimuurausten laajuus on

Luonnonkiveä on haluttu käyttää sekä

pinnoiltaan alkuperäiseen loistoon,

1 200 neliömetriä.

ulkoisen ilmeen että kulutuskestävyy-

perustuksiltaan eheäksi ja tekniikaltaan ajanmukaiseksi. Käytetyt luonnonkivet olivat Balmoral Red, Kurun harmaa ja kalkkikivi.

12

21

den takia.

Hyvinkään Säästöpankki on palautettu entiseen loistoon-

sa, kun käyristyneet marmorit on korjattu. Tässäkin rakennuksessa on käytetty

Serlachiusmuseo Göstan

Carraran marmoria, joka tunnetusti ei

paviljonki Mäntässä on koti-

sovellu Suomen olosuhteisiin.

maisen kiven, puun ja lasin yhteiskäytön upea taidonnäyte. Kansainvälinen ja suomalainen osaaminen yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla Göstan paviljongissa. Hallitseva luonnonkivi on Korpilahden musta.

16

16

26

Hyvin suunnitellut muisto- merkit luovat hautausmaista

hiljentymisen paikkoja.

28

Länsi-Lapissa on kartoitettu uusia luonnonkiviesiintymiä,

joiden kaupallisesta käytöstä neuvotellaan.

35

Parhaat ympäristökäytännöt on koottu kirjaksi.

OP-Pohjola rakennuttaa Helsingin Vallilassa pankki-

korttelia, joka avaa uusia uria kivirakentamisessa.

3 KIVI 1- 2015 sisis.indd 3

19.2.2015 12.15

kivi

SUOMALAINEN

KIVEN VUOSI 2015 JULKAISIJA Kiviteollisuusliitto ry.

Unioninkatu 14, PL 381 00131 Helsinki Puh. (09) 129 9300 Fax (09) 129 9414 finstone@finstone.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Jauhiainen Toimitusneuvosto Pekka Jauhiainen Mika Seppänen Matti Lummaa Pekka Mesimäki Jukka Reinikainen Jouko Toivanen KUSTANTAJA JA TOIMITUS Jukka Reinikainen Omnipress Oy Mäkelänkatu 56 (2. krs.)

00510 Helsinki Puh. 040 511 4996 jukka.reinikainen@omnipress.fi www.omnipress.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Pekka Hurme Puh. 040 580 3130 pekka.hurme@tulosmarkkinointi.fi Taitto HANK PAINOPAIKKA Uusimaa, Porvoo Kannen kuva: Blackstar OSOITTEENMUUTOKSET: veera.saloheimo@omnipress.fi tai puh. 050 546 9043 tai faksi (09) 348 9919 Viitteeksi Kivi-lehti ISSN 0784–5510

Tuontikiven käyttö ihmetyttää n Vuosi 2014 käänsi kivimarkkinoiden

suhdannekuvan. Graniittiblokkien vienti supistui viidenneksellä edellisestä vuodesta. Vuoden 2015 alkua leimaa kasvanut epävarmuus markkinoiden kehityksestä.

Lopputuotteiden viennin lasku ei ollut yhtä jyrkkä kuin blokkien. Pääasiassa vuolukivituotteista koostuva lopputuotevienti supistui nelisen prosenttia. Kokonaisviennin arvo laski vuonna 2014 kymmenisen miljoonaa euroa ja päätyi noin 63 miljoonaan euroon.

Viennin taantuminen korostaa kotimarkkinoiden tärkeyttä. Taloudellisen taantuman aikana julkisilla rakennusprojekteilla ja niihin liittyvillä hankintapäätöksillä on tärkeä merkitys. Kuntien, kaupunkien ja valtion liikelaitosten hankintapäätökset heijastuvat suoraan myös useisiin kiviteollisuusyrityksiin.

Ihmetystä on herättänyt hankintojen kohdentuminen kovin useissa tapauksissa tuontikiveen. Ei siis ole ihme, että kivituotteiden tuonti pysyi viime vuonna jokseenkin edellisen vuoden tasolla eli lähes 15 miljoonassa eurossa.

Julkisten hankkijoiden jos keiden soisi miettivän hankintapäätöstensä laajempia taloudellisia ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia. Valmisteilla oleva uusi hankintalainsäädäntö helpottaa sosiaalisten ja ympäristöperusteisten kriteereiden käyttöä julkisissa hankinnoissa. Miten sitten lainsäädännön suomat mahdollisuudet käytetään hyväksi jää nähtäväksi.

Euroopan kivialan kattojärjestö Euroroc on saanut valmiiksi peruskivituotteiden ympäristöselosteet eli EPD:t (Environmental Product Declaration). Ympäristöselosteita on hyödynnetty muun muassa Saksassa, jossa Frankfurtissa sijaitsevan Opera Tower – pilvenpiirtäjän julkisivu tehtiin luonnonkivestä alun perin suunnitellun lasi-alumiini – julkisivun

sijaan. Julkisivuvaihtoehtojen 50 vuoden elinkaaritarkastelun perusteella luonnonkiven käyttö julkisivussa tuo säästöä yli 16 000 euroa jokaista julkisivun 14,4 neliömetriä kohden.

Luonnonkiven päästöistä merkittävä osa syntyy kuljetuksista. Bionova Oy:n tämän vuoden kesäkuussa valmistuneesta tutkimuksesta käy ilmi, että kivitonnin kuljetus Suomen ja Kiinan välillä aiheuttaa noin 350 kg CO2e-ekvivalentteja päästöjä, kuljetus Saksaan noin 80 kg ja lyhyt 225 kilometrin kuljetus Suomen sisällä vain 7 kg CO2e.

EU:n uusi hankintadirektiivi ja sen pohjalta uusittava hankintalaki mahdollistavat elinkaarivaikutusten käytön hankinnoissa joustavasti. Elinkaariarviointi on kannustettava menetelmä julkiseen hankintaan, sillä se on teknologia- ja materiaalineutraali, syrjimätön, standardeihin ja fysikaalisiin vaikutuksiin perustuva tapa arvottaa eri vaihtoehtojen vaikutuksia ympäristöön kokonaisuutena.

Suomalaiset luonnonkivet ovat tutkittuja ja testattuja ja louhintatoiminnan ympäristövaikutukset tiedetään. Uusin tutkimus on juuri valmistunut. Tutkimuksen perusteella laadittu raportti ”Luonnonkivituotannon parhaat ympäristökäytännöt” on julkaistu Suomen ympäristö – julkaisusarjassa (5/2014).

Suomalainen Kivi – lehti uudistuu.

Pääpaino on jatkossa sähköisessä viestinnässä. Lehden uudistus on loppusuoralla ja jo seuraava lehti julkaistaan sähköisenä.

Seuratkaapa sähköpostejanne!

Luonnonkivialasta saa lisätietoa uudistuneesta Kiviteollisuusliiton kiviportaalista www.suomalainenkivi.fi.

PEKKA JAUHIAINEN TOIMITUSJOHTAJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY

Kaikki kivestä osoitteessa: www.suomalainenkivi.fi

04 KIVI 1- 2015 paakkari.indd 2

20.2.2015 7.05

Kiviosaamisen huippuammattilaiset Kiviosaamisen O huippuammattilaiset Y O Y

SKT-GRANIT OY

palvelevat luotettavasti OY yli 80SKT-GRANIT vuoden kokemuksella.

Osaamisalueet: palvelevat luotettavasti • Sisustuskivet yli 80 vuoden kokemuksella.

• Rakennuskiviprojektit Osaamisalueet: • Ympäristökivet •• Sisustuskivet Erikoistyöt • Rakennuskiviprojektit • Ympäristökivet • Erikoistyöt

VIENTIKIVI OY FINLAND Pähkinäkuja 6, FI-27430 Panelia, Finland + 358 2 531 6100 I VAT FI02037552 www.vientikivi.com I tilaukset@vientikivi.com VIENTIKIVI OY FINLAND Pähkinäkuja 6, FI-27430 Panelia, Finland + 358 2 531 6100 I VAT FI02037552 www.vientikivi.com I tilaukset@vientikivi.com

05 KIVI 1-2015 ILMOT.indd 2

20.2.2015 7.55

p. 0207 995660 www.liuskemestarit.fi

Liuskekivilouhimot

Orivesi - Puolanka - Sodankyl채

06-07 KIVI 1-2015 ILMOT.indd 2

20.2.2015 7.37

AIDOSTI SUOMALAINEN

Juhlatalonkatu 6 C 45 B FI-33100 Tampere Finland

06-07 KIVI 1-2015 ILMOT.indd 3

Tel: +358 10 581 1880 Email: tggranit@tggranit.fi www.tggranit.fi

20.2.2015 7.37

K IV IR AK E N TAM I N E N

Mittava työ palautti Presidentinlinnan loiston Esplanadin puolella käytettiin vanhat, kymmeniä vuosia siellä olleet nupukivet uudelleen. Työ oli melkoinen, sillä kivet irrotettiin ja halkaistiin, jotta niistä saatiin 14 sentin paksuisia. Ulkoalueiden luonnonkivenä on käytetty Kurun harmaata ja Balmoral red – kiveä.

Kalkkikivi peittää muun muassa käytäviä.

8

SUOMAL AINEN KIVI

8-10 KIVI 1-2015 pressanlinna.indd 8

19.2.2015 10.20

Presidentinlinnan kaksi vuotta kestänyt peruskorjaus valmistui sopivasti itsenäisyyspäiväksi.

Urakka maksoi noin 45 miljoonaa euroa, millä upea linna saatiin pinnoiltaan alkuperäiseen loistoon, perustuksiltaan eheäksi ja tekniikaltaan ajanmukaiseksi.

Myös suomalaisella kivellä oli oma roolinsa peruskorjauksessa.

TEKSTI TOM KALIMA KUVAT TIMO PORTHAN

n – Linnan peruskorjauksessa oli kivitöiden osalta kyse ennen muuta täydennysrakentamisesta.

Ulkotiloista tehtiin kokonaan uudelleen sekä etupiha, että sisäpiha. Esplanadin puolella käytettiin vanhat, kymmeniä vuosia siellä olleet nupukivet uudelleen. Työ oli kuitenkin melkoinen, sillä kivet irrotettiin ja halkaistiin, jotta niistä saatiin 14 sentin paksuisia. Tämä sen vuoksi, että niiden alle pystyttiin asentamaan lämmitys. Sen jälkeen tasakorkuiset kivet asennettiin uudelleen paikoilleen, kertoo linnan kiinteistöpäällikkö Juha Klingberg.

Sisäpihalla käytettiin hänen mukaansa myös uudelleen Mäntsälän punaista graniittia olevat, 1990-luvulla asennetut kivet uudelleen. Kiviä tarvittiin kuitenkin lisää, sillä korjaustöiden yhteydessä purettiin joitakin piharakennelmia.

Myös porraskivet käytettiin uudelleen, mutta SUOMAL AINEN KIVI

8-10 KIVI 1-2015 pressanlinna.indd 9

9

20.2.2015 7.21

K IV IR A K E N TAM I N E N

Kivien valinnat olivat selkeitä.

Kivet ovat aina olleet suomalaista alkuperää ja siitä haluttiin nytkin pitää kiinni.

portaan rakennetta muutettiin lämmitysjärjestelmän vuoksi, Klingberg kertoo.

Esplanadin puoleisen pihan nupukiveys on kaikkiaan 660 neliömetriä ja sisäpihan noin 500 neliötä, mistä määrästä uudiskivien osuus oli noin puolet. Tämän lisäksi käytettiin sisällä kalkkikiveä noin 100 neliön verran.

– Kivien valinnat olivat selkeitä. Kivet ovat aina olleet suomalaista alkuperää ja siitä haluttiin nytkin pitää kiinni, Juha Klingberg sanoo.

Budjetti pysyi 45 miljoonassa

Peruskorjaushankkeeseen osallistui sen eri vaiheis-

sa kaikkiaan noin 400 yritystä.

– Taloudelliset loppuselvitykset ovat vielä kesken ja viimeisiä hankintoja on tehty vielä tämän vuoden puolella, mutta näyttää siltä, että 45 miljoonan kustannusarvio ei ylity, linnanvouti Anne Puonti kertoo.

Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toimi LPR-arkkitehdit Oy ja projektinjohtourakoitsijana SRV Rakennus Oy. Kiven osalta mukana olivat Suomen Graniittikeskus Oy sekä Tampereen Kovakivi Oy, ja kivenä on käytetty muun muassa Kurun harmaata ja Balmoral red – kiveä. Työ, sekä sitä edeltävä vuonna 2007 alkanut valmistelu on tehty tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Valmistelevan työn aikana selvitettiin muun muassa rakennuksen ja rakenteiden kuntoa sekä historiaa ja arvokasta esineistöä.

10

Syynä heikko kunto

– Presidentinlinnan peruskorjaus on ollut monimutkainen kokonaisuus. Osana peruskorjausta tehtiin konservointia, restaurointia ja uudisrakentamista, Anne Puonti kertoo.

– Peruskorjauksen lähtökohtana oli perustusten heikko kunto ja talotekniikan korjaustarve.

Tavoitteena oli vaalia 1800-luvun rakennuksen henkeä peruskorjauksessa, vaikka tekniikka päivitettiin. Tässä onnistuttiin mielestäni hyvin.

Pintamateriaalien uudistustarpeen ohella ongelmia oli myös huonokuntoisissa perustuksissa. Niitä vahvistettiin suihkupaalutuksella. Korjaustarve oli ilmeinen, sillä edellisen kerran Presidentinlinnaa on peruskorjattu 1970-luvun alussa.

Alkujaan kauppiastalo

Presidentinlinnassa sijaitsevat tasavallan presiden-

tin työ- ja edustustilat sekä tasavallan presidentin kanslian toimitilat. Rakennus on valmistunut vuonna 1820 alun perin kauppiastaloksi. Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus muutettiin keisarilliseksi palatsiksi mm. arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien pohjalta vuosina 1840–45. Nykyisessä käytössään Presidentinlinna se on ollut vuodesta 1921.

Pääsääntöisesti rakennus palautettiin entiselleen mm. hyödyntämällä perusteellisia värianalyysejä. Joitakin hienovaraisia muutoksia tehtiin.

Esimerkiksi Presidentinlinnan Pohjoisesplanadin pääsisäänkäyntiä kohennettiin arvokkaammaksi ja juhlavammaksi. Myös Mariankadun puolen sisäänkäyntiä uudis­tettiin. n

SUOMAL AINEN KIVI

8-10 KIVI 1-2015 pressanlinna.indd 10

20.2.2015 7.21

Ylamaa Group on Suomen johtavia kivialan toimijoita. Louhimme ja jalostamme arvostettua suomalaista graniittia. Tuotteitamme käytetään viihtyisän ja ekologisen elinympäristön rakentamiseen.

low kgCO2e/t granite

www.ylamaagroup.fi

KEITTIÖTASOT JA SISUSTUSKIVET

Ylämaan Graniitti Oy Vaalimaantie 3570 54410 Ylämaa Puh. 05 621 9200 kivitaso@ylamaangraniitti.fi

YMPÄRISTÖKIVET JA PIHAKIVET

Ylamaa Massive Granite Oy Laisniementie 15 49730 Muurikkala Puh. 020 833 1310 massiveinfo@ylamaagroup.fi

TARVEKIVEN LOUHINTA

LT Granit Oy Koskentie 4, 54410 Ylämaa Puh. 05 4177161

TARVEKIVEN MYYNTI

Granite Development Oy Ainonkatu 31, 53100 Lappeenranta Puh. 010 548 2300 info@ylamaagroup.fi

Ylamaa Group Ainonkatu 31 53100 Lappeenranta

11 KIVI 1-2015 ILMO Ylämaa.indd 2

Puh. 010 548 2300 info@ylamaagroup.fi

www.ylamaagroup.fi

16.2.2015 6.32

K IV IR A K E N TAM I N E N

Göstassa eri materiaalit yhdistyvät Serlachius-museo Göstan paviljonki voitti vuoden projekti -kilpailun. – Tämä on kotimaisen kiven, puun ja lasin yhteiskäytön upea taidonnäyte, Suomen Graniittikeskus Oy:n myyntipäällikkö Pauli Immonen sanoo.

TEKSTI MIRKKA KORTELAINEN KUVAT GÖSTA SERLACHIUS-TAIDESÄÄTIÖ

12

K

ansainvälinen ja suomalainen osaaminen yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla Göstan paviljongissa. Yhteistyön tuloksena Mäntässä avattiin kesällä taidemuseo, joka on osa ympäristöä ja sisältää perinteistä suomalaista rakennusmateriaalia puuta, mutta samalla rakennusteknisesti ainutlaatuisia kivi- ja lasiratkaisuja.

Göstan paviljongin rakentamisessa olivat lähes kaikki vaikeuskertoimet.

Siitä huolimatta uusi museorakennus valmistui aikataulussa, noin puolessatoista vuodessa. Paviljongista järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun voitti barcelonalainen arkkitehtitoimis-

SUOMAL AINEN KIVI

12-15 KIVI 1-2015 Mäntänmuseo .indd 12

20.2.2015 7.20

Kotimaisen kiven käytöstä oli tarkat suunnitelmat. Toimitukset lähialueilta, huoltovarmuustekijät ja elinkaariajattelu olivat tärkeitä tekijöitä.

Noppakiveä käyttämällä saatiin elävä kokonaisuus. Näyttävässä sisäänkäynnissä on kaikkiaan noin 700 neliötä kotimaista kiveä.

to MX_SI. Suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Héctor Mendoza, Boris Bezan ja Mara Partida.

Lähtökohtana suunnitelmal­la oli rakennuksen liittäminen vanhaan kartanomiljööseen.

Arkkitehtien suurimpia haasteita oli säilyttää jatkosuunnittelussa niin paljon alkuperäisen kilpailuehdotuksen ominaisuuksia kuin mahdollista. Näitä olivat sisä- ja ulkotilojen välinen suhde sekä rakennuksen herkkä ja hienovarainen geometria.

Suunnittelijat, rakentajat ja Gösta Serlachiuksen taidesäätiö korostavat sen poikkeuksellisen hyvää yhteishenkeä.

Rakennuksen tukiranka on noin sata liimapuukehää, jotka jäävät näkyviin sekä rakennuksen sisä- että ulkopuolelle.

Ne kantavat rakennusta, luovat tilaa ja antavat rakennukselle sen ominaisluonteen. Käsityön merkityksestä kertoo se, ettei rakennuksessa ole juuri lainkaan suoria nurkkia.

SUOMAL AINEN KIVI

12-15 KIVI 1-2015 Mäntänmuseo .indd 13

13

20.2.2015 7.20

K IV IR A K E N TAM I N E N

Suomen suurin arkkitehtikilpailu

Göstan paviljongin rakennushanke käynnistyi joulukuussa 2010 julkistetusta kansainvälisestä arkkitehtikilpailusta.

Kilpailuun saatiin peräti 579 ehdotusta ja siitä muodostui suurin Suomessa järjestetty arkkitehtikilpailu.

Hankkeen jatkosuunnittelusta vastasi suomalainen yhteistyökumppani, arkkitehti Pekka Pakkanen Huttunen-LipastiPakkanen -arkkitehtitoimistosta. Rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit Oy. MX_SI:n arkkitehdit oli tiivisti mukana jatkosuunnittelussa ja hiomassa yksityiskohtia koko rakennushankkeen ajan. Paviljongin pääurakoitsijana toimi paikallinen rakennusliike Jämsän Koneja Rakennuspalvelu Oy ja työmaan vastaavana Markku Kokkonen.

Tunnustusta projektista

Göstan paviljonki voitti jokin aika sitten Projektiyhdistyksen Vuoden projekti -kilpailun. Palkinto myönnettiin projektin rakennuttajakonsultti Ramboll CM Oy:lle.

Projektissa opittiin Immosen mukaan, kuinka vaativan kohteen rakentamisessa voidaan perinteisellä jaetulla urakalla, hieman sopimusrajoja muuttamalla tehdä yhteistyötä ja saavuttaa harmoninen lopputulos.

14

Paviljongin sokkeleihin on käytetty ristipäähakattua Korpilahden mustaa ja esimerkiksi portaikkoihin Kurun mustaa.

Portaikkojen kivet on määritelty tarkasti ja myös vesikourut ovat kokonaisuudessaan kiveä.

Göstan paviljonki sijaitsee rantapuistoalueella. Sadevesien purkuaukot on toteutettu luonnonkiven avulla näyttävin kaarevin ulostuloin. Harvassa suunnitelmassa sadevesiviemärit saavat myös esteettisen ulkonäön.

Museon tekniikka on kehittynyttä ja tarjoaa joustavat mahdollisuudet käyttää tiloja erilaisiin näyttelyihin, jotka sisältävät arvotaidetta.

Vaativaa kiviosaamista

Göstan paviljonki oli kivitekniikan kannalta vaativa projekti.

Esimerkiksi kotimaisen kiven käytöstä oli tarkat suunnitelmat. Toimitukset lähialueilta, huoltovarmuustekijät ja kotimaisen kiven elinkaariajattelu tiedostettiin alusta alkaen.

SUOMAL AINEN KIVI

12-15 KIVI 1-2015 Mäntänmuseo .indd 14

20.2.2015 7.20

Meillä oli aika vähän käytössä totuttuja ratkaisuja. Kokonaisuudessaan työ vaati ”hyvää silmää”. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi mittatarkkuuksiin meneviä, pienillä saumausreunuksilla olevia yksilöllisiä, personoituja kiviratkaisuja.

Göstan paviljongin sisäänkäyntien tasot ovat kotimaista kiveä – Korpilahden mustaa ristipäähakatulla pinnalla.

Erikoista tässä on se, että pääasiassa on käytetty noppakiveä, näin kokonaisuus on eläväpintainen. Näyttävässä sisäänkäynnissä on kaikkiaan noin 700 neliötä kotimaista kiveä.

Paviljongin sokkeleihin on niin ikään käytetty ristipäähakattua Korpilahden mustaa ja portaikkoihin Kurun mustaa.

Portaikkojen kivet on määritelty tarkasti ja myös vesikourut ovat kokonaisuudessaan kiveä.

Jännittävä yksityiskohta on sadevesien purkuaukot. Göstan paviljonki sijaitsee rantapuistoalueella rinteessä ja purkuaukot on toteutettu näyttävin kaarevin ulostuloin ja kivikokonaisuuksin. Harvassa suunnitelmassa sadevesiviemärit saavat myös esteettisen ulkonäön. n

SUOMAL AINEN KIVI

12-15 KIVI 1-2015 Mäntänmuseo .indd 15

15

20.2.2015 7.20

R A K E NNU S K I V I

OP Pohjolan Vallilan kortteli on laaja kivikohde. Hallitseva luonnonkivi on Viitasaaren Yellow, jota on julkisivuissa, muurirakenteissa, massiivikiviportaissa ja lattioissa. Kivissä käytetään erilaisia muotoja. Lähes kaikki kivet ovat yksilöitä.

16

SUOMAL AINEN KIVI

16-17 KIVI 1-2015 vallilan op.indd 16

19.2.2015 10.26

R A KE NNU SKIV I

OP-Pohjolan Vallilan korttelin rakennus­ projekti on yksi merkittävimmistä kivirakentamisen kohteista viime vuosina. Viitasaaren Yellow –kiveä käytetään sekä julkisivumateriaalina että sisätiloissa lattioissa ja rappusissa.

TEKSTI TOM KALIMA KUVAT: TIMO PORTHAN

VALLILAN KORTTELI ON UUTTA KIVIRAKENTAMISTA

K

ivet toimittaa Loimaan Kivi, joka on myös mu­ka­na urakoitsijana.

Toimitusjohtaja Mikko Paljakan mukaan projekti on vaativa, mutta tervetullut ja palkitseva, koska suunnittelussa on paneuduttu luonnonkiven käyttöön materiaalina ja suunnittelulliset ideat viedään tinkimättömästi loppuun asti.

– Projektin haastavuus tulee siitä, että kivissä käytetään erilaisia muotoja ja ne kallistuvat osittain eteenpäin. Lähes kaikki kivet ovat sen vuoksi yksilöitä, eivätkä kulmat aina ole 90-asteisia.

Teknisesti asia etenee siten, että jokainen kivi piirretään erikseen valmistettavaksi, minkä jälkeen ne valmistuttuaan numeroidaan asentamista varten.

– Tämän lisäksi logistiikka on suunniteltava tarkasti. OP-Pohjolan rakennus sijaitsee ahtaassa paikassa Helsingissä, jolloin varastointiin ei juuri ole tiloja. Tämän vuoksi kivet toimitetaan urakoinnin etenemisen mukaisessa järjestyksessä, Mikko Paljakka kertoo.

Julkisivua ja lattiaa

Kohde valmistunee aikataulussa tämän vuoden kevään ja kesän aikana.

Kaikkiaan julkisivuissa on Viitasaaren Yellow –kiveä noin 4 000 neliömetrin verran, lattialaattoja reilut 1 500 m2 sekä vielä lisänä jonkin verran massiivikiviportaita.

Lattiatkaan eivät ole pelkästään neliölaattoja, vaan niissä on käytetty rohkeasti muotoja ja erilaisia kulmia.

Viitasaari Yellow kivestä tulee myös muurirakenteita sekä n. 2 000 m2:n pihalaatoitus. Sen paksuus on 100 mm ja pinta ristipäähakattua.

OP-Pohjolan tavoitteena ovat muunneltavat, joustavat ja yhtenäiset tilat, jotka ilmentävät tulevaisuuden tapaa tehdä työtä finanssialalla. Uudessa korttelissa OP-Pohjola-ryhmän kiinteistöjen kokonaistilankäyttö tehostuu 30 prosenttia työtilojen kärsimättä ja käyttökustannukset alenevat noin 25 prosenttia.

Vallilan korttelista tulee arkkitehtuuriltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoinen, ja se viestii OP-Pohjolan iden-

titeettiä ja arvoja: ihmisläheisyyttä, vastuullisuutta ja yhdessä menestymistä.

Hankkeen työllistävä vaikutus on noin 2 000 henkilötyövuotta, josta noin puolet syntyy työmaalla ja toinen puoli suunnittelussa ja tavarantoimituksissa. n

l Vallilan korttelissa työskentelee noin 3000 henkilöä vuonna 2015. l Kortteliin tulevat yhtiöt ovat OPPohjola osk, OP-Palvelut Oy, Pohjola Pankki Oyj, Pohjola Vakuutus Oy, +OP-Henkivakuutus Oy, OP-Rahastoyhtiö Oy ja muita tytäryhtiöitä. l Korttelin kokonaisuuden on suunnitellut Arkkitehtitoimisto JKMM. l Rakennuttajakonsultti on Haahtela-yhtiöt. l Uutta toimistotilaa tulee runsaat 60 000 m2 ja kaikkiaan korttelin on kokonaisuudessaan 132 000 m2. l Vallilan kortteli on valmis keväällä 2015.

SUOMAL AINEN KIVI

16-17 KIVI 1-2015 vallilan op.indd 17

17

19.2.2015 10.26

Liuskemestareiden kivijalka O Tilaaja halusi ehdottomasti suomalaista liuskekiveä, joka on vaalean harmaata. Kivi on louhittu Orivedellä.

Sen ehdoton etu on, että sen väri ei muutu, Arttu Jokinen sanoo.

Outotec Oyj:n pääkonttori Events Business Garden Länsiväylällä, Espoon kauppakeskus Ison Omenan naapurissa on kokonaisuudessaan vaikuttava kohde. Merkittävä osa ensi­vaikutelman luomisessa on Liuskemestareiden luonnonkivimuurauksilla.

18

SUOMAL AINEN KIVI

18-19 KIVI 1-2015 outotec.indd 18

19.2.2015 11.57

R A K ENNU SKIV I

ka Outotecin pääkonttorissa

K

aivosteknologiaan keskittyneen Outotecin pääkonttori on pitkittäin tien varteen sijoittuva massiivinen rakennus, jota hallitsevat lasi sekä pintaverhoiluna käytetty rei´itetty valkoinen alumiinilevy. Rakennuksen keskivaiheella on erikoinen ulkoinen holvirakennelma, joka on verhoiltu tummanharmaalla metallilamellilla. Erikoista ovat myös päädyssä olevat suuret ulkonevat erkkerit, kuin robotin silmät. Koko arkkitehtonisen ratkaisun sitoo maisemaan Liuskemestareiden Oriveden Aava muurausliuskeella tehty kivijalka.

– Kaiken kaikkiaan luonnonkivimuurausten laajuus tässä kohteessa oli noin 1 200 m2, kertoo Liuskemestareiden Arttu Jokinen.

Hänen mukaansa kohde vaati erityisosaamista, minkä vuoksi oli hyvä, että myös urakointi oli Liuskemestareiden vastuulla. Muilta osin massiivisen hankkeen urakoinnista vastasi Peab.

– Lopputulos on erittäin laadukas ja se on saanut suurta kiitosta osakseen.

Kohde sai kunniamaininnan

Kivijalka toteutettiin liuskelevyillä siten, että kivien ja rakennuksen välillä on tuuletuksen vuoksi noin neljän sentin ilmarako.

– Materiaalina käytettiin järeää kiveä, jonka neliöpaino on noin 250 kiloa. Rakenne on tehty Tiilimuurauslaastilla, jotta se on saatu mahdollisimman pitäväksi.

– Myös materiaalien suhteen tilaaja oli tarkka ja vaativa.

Haluttiin ehdottomasti kotimaista liuskekiveä ja väriltään vaalean harmaata. Kivi on peräisin Orivedeltä ja sen ylivoimaisena etuna kaikkiin muihin liuskekiviin on, että väri ei muu­tu.

– Etenkin tummissa liuskekivissä ilmenee iän myötä sahauspinnoilla jonkinlaista ruostumista. Tämä kivi on mattaharmaa ja säilyttää hyvin värinsä, Arttu Jokinen kertoo.

Koska liuskekivijalka on alttiina säälle, kostumisen suojaksi muurauspintaan lisättiin ensin bitumi ja sen päälle vielä kansikivi.

Espoon kaupungin rakennuslautakunta ja rakennusvalvontakeskus myönsivät HURRAA-kunniamaininnan Events Business Gardenille, jolla nimellä Outotecin pääkonttorikompleksi myös tunnetaan. n TEKSTI TOM KALIMA KUVAT TIMO PORTHAN

SUOMAL AINEN KIVI

18-19 KIVI 1-2015 outotec.indd 19

19

19.2.2015 11.57

Lattioiden hiontatyötä ammattitaidolla jo 25 vuotta.

Forcit Explosives on suomalainen siviiliräjähdysaineiden valmistaja ja maahantuoja, joka on saavuttanut merkittävän aseman myös Ruotsissa ja Norjassa. Asiakkaamme ovat kaivosteollisuuden ja louhinta-alan yritykset.

Tuotantolaitokset sijaitsevat Hangossa ja Vihtavuoressa.

Laajan palveluverkoston kautta tavoitamme kuitenkin koko Pohjolan. Forcit Explosives on osa Forcit konsernia. Lisäksi konserniin kuuluvat sotilasräjähteitä tuottava Forcit Defence sekä louhinta-alan konsultointipalveluita tarjoava Forcit Consulting, joka muodostuu neljästä Pohjoismaisesta louhinta- ja tärinätekniikan asiantuntijayrityksestä; Oy Finnrock AB, Räjäytyskonsultit Oy, BergUtbildarna AB ja Bergcon AS. Forcit Explosives on aktiivisesti mukana kehittämässä alan etujärjestöjen kanssa louhinta-alaa sekä kouluttamassa tulevaisuuden osaajia.

Oy Forcit Ab

Seler Clean Oy | Puh. 0403 100 140 | www.seler.fi

20 KIVI 1-2015 ILMOT.indd 2

Puh. 0207 440 400 Forcitintie 37 / PL 19, 10901 HANKO e-mail: forcit@forcit.fi

www.forcit.fi

20.2.2015 7.52

R A KE NNU SKIV I

Julkisivuihin sopimattomaksi

materiaaliksi osoittautunut Carraran marmori on päättymätön puheenaihe.

Hiljattain korjattiin myös Hyvinkään Säästöpankin talo.

Marmorit uusiksi Hyvinkäälläkin

SUOMAL AINEN KIVI

21-23 KIVI 1-2015 marmorit.indd 21

21

19.2.2015 10.34

K IV IR A K E N TAM I N E N

n – Hyvinkään Säästöpankin talossa korjaamisen käynnisti suuren marmorilevyn putoaminen jalkakäytävälle. Tutkimus osoitti, että vikaa oli ennen muuta kiinnityksissä, jotka oli tehty huolimattomasti ja taitamattomasti. Myös marmorit olivat käyristyneet, mutta valtaosa niistä pystyttiin puhdistamaan ja käyttämään uudelleen.

– Kyseessä on kuitenkin ensiapu ja ilmeistä on, että asiaan on pakko palata uudelleen 5-10 vuoden sisällä, toteaa Pekka Mesimäki Stonecon Oy:stä Hyvinkäällä marmorit olivat vielä sen verran hyvässä kunnossa, että peruskorjausta ei olisi Mesimäen mukaan vielä tarvinnut tehdä.

– Jotkut kivistä olivat vielä yllättävänkin hyvässä kunnossa, mutta jotkut siinä määrin käyristyneitä, että ne jouduttiin vaihtamaan. Kiinnitys sen sijaan oli riski ja todellinen aikapommi. Noin 30 kilon painoisten levyjen mahdollinen putoaminen on mieletön turvallisuusriski Hyvinkään keskustassa, joten korjaamiseen ja rakennuksen eristämiseen ryhdyttiin heti.

Huono kiinnitys

Mesimäen mukaan noin 25 vuotta sitten tehty kiinnitys oli heikko. Suunnitelmat

22

sinänsä olivat ainakin osittain pätevät, mutta kaikkia yksityiskohtia ei ollut suunniteltu. Käytännössä asentajat olivat monin paikoin tehneet omia ”ratkaisuja”, joiden toimivuus osoittautui puutteelliseksi. Tämä on tavallinen tilanne vanhoissa kivijulkisivuissa.

– Kivien kiinnityksissä tulee osata ottaa huomioon kivilaatoista tehdyn julkisivun toiminnallinen luonne. Kiviverhous tulee kiinnittää niin, että rakenteiden muodonmuutokset voivat tapahtua ilman, että kiinnityskohtiin kohdistuu haitallisia rasituksia. Carraran marmorin kiderakenteen rapautuminen heikentää väistämättä verhousrakenteen stabiliteettia. Vaurioitumisen oireita ovat: marmorin lujuuden aleneminen, marmorin huokoisuuden kasvu, kivilaattojen pysyvä tilavuuden kasvu (turpoaminen) ja kivilaattojen käyristyminen.

– Mielestäni Carraran marmori ei todellakaan ole ulkomateriaali. Samaa sanovat myös italialaiset, jos heille asiasta reklamoi.

Ongelmallista tässä materiaalissa on myös se, että kyse on erittäin monimutkaisesta ilmiöstä, vaikka puhutaan yleisellä tasolla Carraran marmorista. Alueella on monia eri louhimoita ja kivien laadut vaihtelevat suuresti.

– Ilmiön tutkimuksen läpimurto tehtiin Helsingin kaupungin vuosina 1999–2000 teettämässä kansainvälisessä MARA tutkimuksessa, jossa ratkaistiin syyt marmorin käyristymiselle. EU – rahoitteisessa tutkimuksessa selvitettiin myös kiderakenteen ja marmorin rapautumisen välinen yhteys.

– Ongelmallista on, että vaikka marmorin vaurioitumisilmiön eteneminen tunnetaan jo varsin hyvin, niin luotettavaa testi menetelmää marmorin laadun ja kestävyyden arviointiin ei ole käytettävissä.

– Erikoista on, että esimerkiksi Katajanokan Enso-rakennuksessa on käytetty aivan vastaavan näköistä marmoria, joka ei käyristy. Selityksenä on kiven kiderakenne, joka poikkeaa olennaisesti Italialaisesta marmorista, Mesimäki kertoo.

Taasko Finlandia-talo?

Tarkassa tarkastelussa on havaittavissa, että Finlandia-talon kuuluisat marmorit ovat jo jonkin verran käyristyneet. Tilanne ei kuitenkaan ole vielä huolestuttava.

– Tiedossa on, että Carraran valkoinen marmori ei Suomessa kestä. Tilanne on kuitenkin parempi kuin alkuperäisten kivien suhteen. Ne olivat tässä vaiheessa jo aivan romuja, kertoo Olavi Tikka Hel-

SUOMAL AINEN KIVI

21-23 KIVI 1-2015 marmorit.indd 22

19.2.2015 10.34

Korjaustyön jälkeen Hyvinkään Säästöpankki on taas näyttävä rakennus.

Syyt tutkittu Geologi Hannu Luodes Geologian tutkimuskeskuksesta kertoo, että syyt Carraran marmorin käyristymiselle on tutkittu. Mukana EU:n rahoittamassa tutkimuksessa oli useita maita, mm. Ruotsi ja Italia.

– Koska kaikki Carraran mar-

morit eivät käyristy samalla tavalla, syytä lähdettiin etsimään kiven sisäisestä rakenteesta, josta tärkein syy löytyikin, eli siitä, kuinka pitkälle kalsiittirakenteet ovat ehtineet kiteytyä.

– Jos marmori on muodostunut

kiteiseksi kiveksi, jossa omamuotoiset, selkeät kiteet ovat välipinnalla suoria toisiinsa nähden, kivi altistuu muodonmuutoksille lämmön vaihte-

singin kaupungin rakennusvirastosta.

– Jossain vaiheessa taas syytä keskustella, miksi väkisin yritetään käyttää materiaalia, joka ei kestä.

Ongelmia Ahvenanmaallakin

Asiaa varmasti puidaan jossain vaiheessa

luiden seurauksena.

– Jos taas kiteet ovat epämää-

räisiä ja sahalaitaisia, rakenne on ristikkomainen. Tällöin sisäinen liike on vähäisempää ja kivi käyristyy vähemmän, Luodes selittää.

Hänen mukaansa haurastuminen on välttämätön seuraus siitä, että

myös Ahvenanmaalla, missä Maarianhaminan keskustassa sijaitsevan parlamentti- ja hallintorakennuksen marmorit ovat pahasti käyristyneet. Rakennuksen julkisivu on samaa kiveä kuin Alvar Aallon suunnittelemassa Finlandia-talossa.

Hyvinkään Säästöpankin julkisivumarmorit olivat käyristyneet, mutta ongelmia oli ennen kaikkea kiinnityksissä. – Jotkut kivistä olivat vielä yllättävänkin hyvässä kunnossa, mutta jotkut siinä määrin käyristyneitä, että ne jouduttiin vaihtamaan. Kiinnitys sen sijaan oli riski ja todellinen aikapommi, kiviasiantuntija, diplomi-insinööri Pekka Mesimäki sanoo. n

kivi liikkuu lämmön vaihteluissa ja

TEKSTI TOM KALIMA KUVAT: TIMO PORTHAN

graniitti on syntynyt 1 600 – 1 700

pyrkii aina palautumaan alkuperäiseen muotoonsa. Vähitellen kidetilat pakkautuvat täyteen, minkä jälkeen ne eivät enää pysty palautumaan ja kiven koko rakenne muuttuu.

Marmori on nuorta Sisätiloissa marmoriongelmia ei yleensä ole, ja sisustuskiveksi se sopii yleensä hyvin.

– Marmori on yksimineraalinen

kivi, joka sisältää vain kalsiittia. Verrattuna esimerkiksi suomalaiseen graniittiin se on myös melko nuori kivi.

– Tyypillinen suomalainen

miljoonaa vuotta sitten, kun taas Maarianhaminan keskustassa sijaitsevan parlamentti- ja hallintorakennuksen Carrara-marmorit ovat pahasti käyristyneet.

marmorit ovat syntyneen vain 100 – 200 miljoonaa vuotta sitten, Hannu Luodes kertoo.

SUOMAL AINEN KIVI

21-23 KIVI 1-2015 marmorit.indd 23

23

19.2.2015 10.34

Y M P Ä R IS TÖ K I V I

Yleiset tilat eli laituritasot ja lippuhallit ovat lähes kaikilla asemilla kiveä. Kotimaisuuden aste olisi voinut olla korkeampikin, sanoo arkkitehtitoimisto CJN Oy:n pääsuunnittelija Hannu Mikola. TEKSTI: MIRKKA KOSTELAINEN KUVAT: LÄNSIMETRO

SUOMALAISTA KIVEÄ LÄNSIMETROON n Länsimetron rakentaminen etenee vuoden 2015 alusta Ruoholahti-Matinkylä -osuudella.

– Asemien ja kuilujen talotekniset työt ovat hyvässä vauhdissa. Osuudella Matinkylä-Kivenlahti louhitaan työtunneleita kaikkien viiden aseman läheisyydessä, sanoo Länsimetron viestintäpäällikkö Satu Linkola.

Asemien erityspiirteet esiin

Satu Linkolan mukaan metroasemat ovat lupaus yläpuolella olevasta maailmasta, niiden pitää ilmentää kunkin asemanseudun ominaispiirteitä; lähtökohtana on sadan vuoden käyttöikä.

Linkolan mukaan länsimetron kustannusennuste välillä Ruoholahti-Ma­ tinkylä on hieman yli miljardi euroa.

Matinkylä-Kivenlahti -osuuden kustan­­ nus­arvio on 801 miljoonaa euroa. Tunneliin rakennettavaa rataa on yhteensä 21 kilometriä ja asemia 13.

24

Suomalaistakin kiveä asemiin

Arkkitehtitoimisto CJN Oy:n pääsuunnittelija Hannu Mikola sanoo, että länsimetron asemien yleisötilojen materiaaleissa on valintakriteereinä olleet arkkitehtuuri- ja miljöönäkökohtien lisäksi hyvä kestävyys ja helppohoitoisuus.

Tavoiteasettelu on rajannut pintamateriaalivaihtoehdot kiviaineisiin, etenkin lattiapäällysteissä.

Mikolan mukaan asemien suunnittelijat ovat käyttäneet lattioissa luonnonkiveä, hiottua betonia ja jonkin verran keraamisia päällysteitä.

Kotimaista kiveä on tulossa asemille, ja lisäksi kotimaisten kivialan yritysten edustamia ulkomaisia kiviä.

Hannu Mikolan mukaan kotimaisuuden aste olisi voinut olla korkeampikin; kotimaisista kivistä löytyy sellaisia laatuominaisuuksia, joita liikennerakennuksen olosuhteet edellyttävät.

Hannu Mikola toivoo suunnittelun tueksi riittävästi tietoa tarkoituksenmukaisten laatuvaatimusten asettamiseksi.

Mielikuva kivestä ikuisena rakennusmateriaalina saattaa ammattitaitoisten suunnittelijoidenkin keskuudessa olla niin voimakas, ettei aina välttämättä tiedosteta laatuerojen olemassaoloa ja tarvetta tarkempaan määrittelyyn.

Luonnonkivi sopii julkiseen rakentamiseen

Hannu Mikola sanoo, että julkiseen rakentamiseen luonnonkivi sopii hyvin.

Arkkitehtuuri ja rakennuksen käyttötarkoitus voivat muutakin edellyttää, mutta usein tavoitteena on saavuttaa kestävä ja helposti huollettava lopputulos.

Tavoite on myös luoda vakaa ja luotettava mielikuva.

Kivi on Hannu Mikolan mukaan niin kestävä rakennusaine, että se voidaan käyttää jopa useaan kertaan, jos asia niin ajatellaan.

SUOMAL AINEN KIVI

24-25 KIVI 1-2015 lansimetro.indd 24

19.2.2015 12.23

Asemien arkkitehtuurin on panostettu.

Havainnekuva Otaniemen Aalto-yliopiston lippuhallista.

Vasemmalla Keilaniemen aseman eteläinen sisäänkäynti (havainnekuva).

Koivusaaren asema (havainnekuva).

Suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon kannalta kivi, ja vielä läheltä saatava, on varmasti parhaita ratkaisuja. Liikennerakennuksissa on mukana myös ajatus kovasta kulutuksesta, vaurioista, tilojen ja varusteiden muutoksista.

Kivi on materiaali, joka mahdollistaa lisätoimitukset ja korvaavat osat ilman, että ulkonäkö vaihtelee tai että jouduttaisiin uusimaan laajoja alueita.

Moni-ilmeinen kivi

Kivi on todella moni-ilmeinen ra­ken­­nus­­ai­ ne väreineen ja kuvioineen, niin kuin voidaan esimerkiksi ravintola- ja liikesisustuksissa nähdä. Kotimaisuus taas antaa takeet siitä, että paikallisuus näkyy ja harmonia säilyy. Hannu Mikola pitää länsimetro -projektia laajana ja mielenkiintoisena.

Metroa on viimeksi laajemmin rakennettu kolmisenkymmentä vuotta sitten.

Hanke on siis aika epätavallinen suoma-

laisille suunnittelijoille. Melkein koko porukka on nyt ensimmäistä kertaa metroa tekemässä.

Hannu Mikola kertoo, että asemat pyritään suunnittelemaan toiminnaltaan samankaltaisiksi ja siten käyttäjille helpoiksi, mutta silti tiloiltaan ja ilmeeltään erilaisiksi ja tunnistettaviksi.

Metrolinja tehdään kokonaan kallioon. Kotimainen kivi on meille kaikki kaikessa. n

SUOMAL AINEN KIVI

24-25 KIVI 1-2015 lansimetro.indd 25

25

19.2.2015 12.23

M UIS T OM E R K I T

Muualle haudattujen muistomerkki Suonenjoki.

Suunnittelu ja toteutus Kaavin kivi Oy

Muistomerkit kertovat Kaavin Kivi Oy:n toimitusjohtaja Marita Mielonen korostaa kivitoimittajien, yhteisöjen, seurakuntien ja kuntien yhteistyötä hautakivi- ja muistomerkkihankkeissa.

TEKSTI: MIRKKA KOSTELAINEN

26

n Kaavin Kivi Oy:n toimitusjohtaja Marita Mielonen pitää tärkeänä, että esimerkiksi sankarivainajien muistomerkkihankkeissa on jo suunnitteluvaiheessa eri tahojen asiantuntijat mukana.

Vuonna 1989 perustettu yritys on toimittanut yli 30 000 hautakiveä sekä muun muassa lukuisia sankarivainajien ja muualle haudattujen muistomerkkejä Suomessa. Kaavin kivi tekee yhteisöjen ja seurakuntien tilaamat muistomerkit suunnittelusta valmistukseen ja asennukseen saakka.

Kaavilla ja Ylöjärvellä sijaitsevat Kaavin Kiven toimitilat profiloituvat Mielosen mukaan monipuolisesti kivialalle

– hautakivistä muistomerkkeihin ja keittiötasoihin. Kiveä käytetään julkisessa sekä yksityisessä rakentamisessa.

Hautakivialan markkinat ovat Mielosen mukaan saaneet uusia piirteitä.

Markkinoihimme vaikuttaa jonkin verran Suomen taloudellinen tilanne.

Esimerkiksi viime vuosina hautakivien osalta suuntaus on ollut kaksijakoinen: asiakkaat kysyvät edullisimpia vaihtoehtoja, mutta yhtä lailla persoonallisesti suunniteluilla kivillä on runsaasti kysyntää. Hautakiven keskihinta on viime vuosina noussut, joten mistään taantumasta ei voi puhua.

Hautakivissä trendinä on viime vuo-

SUOMAL AINEN KIVI

26-27 KIVI 1-2015 muistomerkit.indd 26

19.2.2015 10.37

sina ollut yhä enemmän yksilöllisyyden korostaminen, jolloin kivi suunnitellaan asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Moni haluaa nykyään kiveltä myös helppohoitoisuutta ja kestävyyttä. Siksi valintana on usein esimerkiksi pronssiset, sääolosuhteita ja ajan patinaa paremmin kestävät tekstitykset, lyhtyluukut tai jokin muu hieno yksityiskohta. Kestävyys on kuitenkin kaikilla tilaajilla se yhteinen tekijä.

Juurettomuutta ja historiaa

Marita Mielosen mukaan yhteiskunnassa on paljon juurettomuutta.

Muuttoliike työn perässä, vanhojen sukujen hajaantuminen ja harveneminen ja esimerkiksi nuoremmilla sukupolvilla paikallisidentiteetin puuttuminen ovat asioita, jotka muuttavat perinteiden vaalimista tai oman paikallishistorian tuntemusta. Sankarivainajien muistomerkit ovat tärkeä osa Suomen ja paikkakuntien historiaa. Siksi tätä perinnettä tulisi vaalia tiedoksi nuorille ja tuleville sukupolville.

Muistomerkkikulttuuria pitäisi Mielosen mukaan laajentaa ja sijoittaa myös muualle kuin vain kirkkojen ja hautausmaiden yhteyteen.

Kaavin Sotainvalidit ry:n aktiivijäsen Olavi Pirisellä on sotaorpoustausta.

Olin vain kolmen kuukauden ikäinen, kun isäni kaatui sodassa. On ollut tärkeää, että minulla on ollut fyysinen paikka, johon olen voinut ajatuksineni tulla. Ja on tärkeää, että menneitä sukupolvia ja heidän panostaan maamme hyväksi ei unohdeta. n

Hautakivimalli ”Kesäilta”

Yksilöllisyys nousussa n Kiviveistämö Berglöf Oy:n toimitusjohtaja Jesse Berglöf toivoo nykyistä tehokkaampaa yhteistyötä kiviteollisuuden, kivialan toimijoiden, seurakunnan ja kaupunkisuunnittelun välille.

Tähän yhteistyöhön pitäisi sisällyttää nykyistä paremmin materiaalikeskustelut ja kaluston toimivuus.

Myös hautausmaiden korjausrakentamisessa pitäisi Berglöfin mukaan kuunnella kivialojen asiantuntijoita.

Alan markkinat ovat suunnilleen va­kiot, mutta olemassa olevat ja tulevat säädökset vaikuttavat meihin yrittäjiin - ja useimmiten kielteisesti, sanoo Berglöf, joka myös on Kiviteollisuusliiton hautakivitoimikunnan puheenjohtaja.

Hautakivien standardikoot ovat Berglöfin mielestä liian pienet eivätkä välttämättä palvele hautapaikan tilaajia.

Suunnitteluyhteistyöllä olisi hänen mukaansa sen vuoksi iso merkitys.

Esimerkiksi 30 x 60 senttimetrin hautakivikoko ei juuri anna mahdollisuuksia kivien tekstityksille.

Talvella kivet jäävät lumen alle.

Kivien kokoa voisi korkeussuunnassa kasvattaa. Myös paluu yksilölliseen hautakiveen ja muihin muistomerkkeihin olisi paikallaan.

Jesse Berglöf on huolissaan seurakuntien lisääntyvästä byrokratiasta.

Hautakiviteollisuuden kannalta olisi tärkeää löytää yhteiset pelisäännöt kaikkeen tekemiseen seurakuntien ja kiven tekijöiden välille.

– On vaikeaa ymmärtää, miten esimerkiksi kiven kokoon liittyvät toleranssit voivat muuttua aivan erilaisiksi kahden eri hautausmaan välillä, kuten myös asennusajat ja kaikki muu toiminta.

Kotimaisen kiven esilläolo ja arvot kestävässä kehityksessä, lähitoimituksessa ja suomalaisen luonnon identiteetissä pitäisi saada näkyvämmin esille, Jesse Berglöf sanoo.

Tuontikivi uhkaa

Jesse Berglöfin mukaan yksilölliset, uniikit hautakivet ovat kasvattaneet taas suosiotaan – matkalaukkumalliset hautakivet ovat saaneet lisää yksityiskohtia – esimerkiksi käsittelemättömän ja käsitellyn pinnan kokonaisuuksia ja persoonallisia kivileikkauksia.

Elleivät nämä nykyiset standardit olisi niin tiukkoja ja tilankäyttö minimaalista, me asiantuntijat pystyisimme toteuttamaan paremmin yksilöllisiä tarpeita ja designia, jota kiven tilaaja poisnukkuneen leposijalle toivoo.

Jesse Berglöf on huolissaan tulevaisuuden kivimarkkinoista ja ulkomaisesta tuontikivestä. Tuontikivi on noussut selkeäksi uhaksi kilpailutilanteessa. n

SUOMAL AINEN KIVI

26-27 KIVI 1-2015 muistomerkit.indd 27

27

19.2.2015 10.37

UUD E T K I V E T

Mastone Oy urakoimassa Vajovaaran koelouhintaa joulukuussa 2013.

Länsi-Lapissa uusia luonnonkiviesiintymiä Geologian tutkimuskeskus on kartoittanut LänsiLapin luonnonkivet ja kiviainekset.

Esiintymien kaupallisesta hyödyntämisestä on käyty keskusteluja. n Vuonna 2011 käynnistyneen luon-

nonkiviprojektin tavoitteena oli etsiä viiden hankkeeseen osallistuvan kunnan alueelta luonnonkivi- ja kiviainestuotantoon soveltuvia kallioalueita alan yritysten hyödynnettäväksi.

Lapin liitto myönsi projektille EAKRrahoituksen keväällä 2011, hankkeen rahoitukseen ovat osallistuneet myös Pellon, Ylitornion, Kolarin, Muonion ja Enontekiön kunnat sekä Geologian tutkimuskeskus (GTK). Hanketta on hallinnoinut Tunturi-Lapin Kehitys ry, käytännön tutkimuksista on vastannut GTK. Lapin liiton myöntämä rahoitus on kattanut 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, loppukustannuksista ovat vastanneet alueen kunnat ja GTK,

28

kumpikin 15 prosentin osuudella. Projekti on päättynyt keväällä 2014 kestettyään noin kolme vuotta, ja sen kokonaisbudjetti oli noin 300 000 euroa.

Projektissa on löydetty kymmenkunta potentiaalista luonnonkiviesiintymää, jotka soveltuvat laatunsa puolesta parhaiten lähinnä ympäristörakentamiseen.

Suurimpana haittana kivissä ovat luonnonkivikäytön kannalta olleet, kuten muuallakin Suomessa, kivien rikkonaisuus tai epähomogeenisuus.

Toiveet Vajovaarassa

Parhaassa luonnonkiviesiintymässä, Ylitornion Vajovaarassa, tehtiin projektin loppuvaiheessa pienimuotoinen koelouhinta, jonka perustella Vajovaaran kiillegneissillä on arvioitu olevan potentiaalia jopa vientituotteeksi. Kivi sopii ominaisuuksiltaan varsinkin sisustustarkoituksiin ja sen piirteet tulevat parhaiten esiin timanttiharjatulla pinnalla. Esiintymä on parhaillaan jatkoselvitysten kohteena, vaikka itse projekti onkin jo päättynyt.

Projektissa löydettiin parikymmentä hyvälaatuista kalliokiviainesesiintymää, joista monet soveltuvat myös raidesepeliksi. Esiintymät eivät kuitenkaan

ole jakautuneet tasaisesti koko projektialueelle. Eniten hyvälaatuisia kalliokiviaineksia on Ylitornion eteläosissa, kun taas naapurikunnasta Pellosta niitä ei löytynyt lainkaan. Lujille kiviaineksille on käyttöä viimeistään siinä vaiheessa, kun Länsi-Lapin radan perusparannustyöt tai radan kuljetuskapasiteetin lisääminen ovat ajankohtaisia.

Projektialueella ei tällä hetkellä louhita luonnonkiveä, mutta Ruotsin Sangiksessa, noin 30 kilometriä Torniosta länteen louhitaan mustaa gabroa (”Lapland Black”), jota on tuotu blokkeina myös Suomeen. Suomen puolella Lapissa lähimmät – ja tällä hetkellä ainoat – louhittavat luonnonkivet ovat Sinermänpalon kromimarmori Kittilässä ja Lokan vaalea kvartsiittiliuske Sodankylässä. n TEKSTI JA KUVA: RISTO VARTIAINEN

http://stone.gtk.fi/.

Lisätietoja: Geologi Risto Vartiainen Geologian tutkimuskeskus PL 77, FI-96101 ROVANIEMI risto.vartiainen@gtk.fi GSM 0400 795 780

SUOMAL AINEN KIVI

28 KIVI 1-2015 lansi-lappi.indd 28

19.2.2015 10.39

Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab

KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

2015

Oy Forcit Ab Forcitintie 37 / PL 19, 10901 HANKO Puh. 0207 440 400 Sähköposti: forcit@forcit.fi www.forcit.fi

Postiosoite: PL 86, 01301 Vantaa Käyntiosoite: Itäinen Valkoisenlähteentie 14 A, 01380 Vantaa Puhelin. 020 718 9300 louhinta@fi.atlascopco.com www.atlascopco.fi

Forcit Explosives on suomalainen siviiliräjähdysaineiden valmistaja ja maahantuoja, joka on saavuttanut merkittävän aseman myös Ruotsissa ja Norjassa. Asiakkaamme ovat kaivosteollisuuden ja louhinta-alan yritykset.

Toimitusjohtaja: Ilkka Eskola, p. 020 718 9302

Tuotantolaitokset sijaitsevat Hangossa ja Vihtavuoressa. Laajan palveluverkoston kautta tavoitamme kuitenkin koko Pohjolan. Forcit Explosives on osa Forcit konsernia. Lisäksi konserniin kuuluvat sotilasräjähteitä tuottava Forcit Defence sekä louhinta-alan konsultointipalveluita tarjoava Forcit Consulting, joka muodostuu neljästä Pohjoismaisesta louhinta- ja tärinätekniikan asiantuntijayrityksestä; Oy Finnrock AB, Räjäytyskonsultit Oy, BergUtbildarna AB ja Bergcon AS. Forcit Explosives on aktiivisesti mukana kehittämässä alan etujärjestöjen kanssa louhinta-alaa sekä kouluttamassa tulevaisuuden osaajia.

Myynti: Börje Johansson, piiripäällikkö, p. 020 718 9312 Heikki Räsänen, tuotepäällikkö, porakalusto, p. 020 718 9311 Kiviteollisuustuotteet: Secoroc-porkalusto Rebit-kivityökalut Timanttivaijerisahat ja -tarvikkeet

Forcit Explosives on suomalainen siviiliräjähdysaineiden valmistaja ja maahantuoja, joka on saavuttanut merkittävän aseman myös Ruotsissa ja Norjassa. Asiakkaamme ovat kaivosteollisuuden ja louhinta-alan yritykset.

Ikikivi Oy Ikikivi Oy

Tuotantolaitokset sijaitsevat Hangossa ja Vihtavuoressa.

Laajan palveluverkoston kautta tavoitamme kuitenkin PL 10 73301 Nilsiä koko Pohjolan. Forcit Explosives on osa Forcit konserPuh. 017-4631 801konserniin Fax. 017-4632 nia. Lisäksi kuuluvat 801 sotilasräjähteitä tuottava Forcit Defence sekä louhinta-alan konsultointipalveluiwww.ikikivi.com e-mail: ikikivi@ikikivi.com PL 10, 73301 Nilsiä ta tarjoava Forcit Consulting, joka muodostuu neljästä Puh. 017Pohjoismaisesta 463 1801 louhinta- ja tärinätekniikan asiantuntijayrityksestä; Oy Finnrock AB, Räjäytyskonsultit Oy, www.ikikivi.fi Toimitusjohtaja: Katja Huhta BergUtbildarna AB ja Bergcon AS. Forcit Explosives Sähköposti ikikivi@ikikivi.fi Myynti: on Katja Huhta 050-525 aktiivisesti mukana 9366 kehittämässä alan etujärjestöjen kanssa louhinta-alaa sekä kouluttamassa tulevaisuuden Toimitusjohtaja: Katja Huhta Tuotanto/Louhos: Tom Huhta 050-404 0404 osaajia.

Myynti: Katja Huhta, puh.

050 Oy/Jari 525 9366 Muut yhteyshenkilöt: Jarkos Kostilainen 040-770 8799 Forcit AbHuhta, puh. 050 404 0404 Tuotanto/Louhos: Tom myynti jaOy asennus Etelä-Suomi Puh. 0207 440 400 Louhimo: Nilsiän Kvartsiitti, Nilsiä Forcitintie 37 / PL 19, 10901 HANKO Tuotteet: Ikikivi liuskekivet verhoilukivet lattioihin, seiniin, sokkeleihin Louhimo: Nilsiänforcit@forcit.fi Kvartsiitti, Nilsiä e-mail: ja takkoihin.

Ikikivi julkisivu ja perustuskivet - käyttökohteina mm. perusTuotteet: Julkisivuihin – liuskeet, julkisivukivet ja perustuskivet. www.forcit.fi tukset, julkisivut, seinät, uunit, takat, aidat ja muurit.

Pihaja ympäristöSisustukseen – liuskekivet lattioihin ja seiniin, julkisivukivet, verhoilukivet. kivet pihakäytävät, portaat, aidat, muurit, grillit ja muistokivet sekä koPiharakentamiseen – pihakivet, porraskivet,reunakivet, koristerouheet, risterouheet. kivet muureihin ja aitoihin.

Palvelut: MyyntiNilsiän ja asennus Referenssejä: kvartsiittia on louhittu 1930-luvulta alkaen.

Referenssejä: Nilsiän kvartsiittia on Lapinlahden louhittu -30 luvulta alkaen joten reUusimpia referenssejä muun muassa paloasema, Scandic Hotel ferenssikohteita löytyy lukuisia.

Uusimpia referenssejä mm.

Scandic Hotel Vierumäki, Vierumäki, Biolanin pääkonttori, Eura ja Snow White huoneisVierumäki, Vierumäki, Biolanin pääkonttori, ja Golden Snow White huoneistot, Kittilä, Tahko Piazza, Tahko Spa, Twinhills,Eura Tahko Resort, Nilsiä, tot, Kittilä, Tahko Piazza, Tahko Spa, Twinhills, Tahko Golden Resort, Nilsiä, Club Vierumäki Golf Resort, Vierumäki, Espoon portti, Espoo, Lohimaa, TerClub Vierumäki Golf Resort, Vierumäki, Espoon portti, Espoo, Lohimaa, vo, Vantinportti Espoo sekä lukuisat yksityiset kohteet läpi Suomen. Tervo sekä lukuisat yksityiset kohteet läpi Suomen.

Ikikivi.indd 4 29-34_KIVI 2015 modulit.indd 1

26.4.2012 14.47 20.2.2015 10.41

KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

2015

Kasins Oy Veivikatu 12, 15230 Lahti Puh. (03) 87 39 800, Fax. (03) 87 39 810 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kasins.fi www.kasins.fi Kari Sipilä, 040 555 1354 Raine Virta, 0400 862 365 Kotimaisia koneita suomalaisille kivenjalostajille: • Siltasahat: CBS, FOX, MRS, Tiger • Hiomakoneet: GB 1200, Monkey, Lion • Hiomalinjat: LGO, KLGM • Aihiosahat: MA 3000, MAS 3000 • Vaijerisaha: Snake 350 • Kokonaiset tuotantolinjat • Poralaite pronssien kiinnitykseen Kokonaisvaltainen palvelumme kattaa myös: • Erikoiskoneet asiakaslähtöisiin sovelluksiin • Käytetyt koneet ja laitteet • Asennukset ja käyttöönotot • Huollot • Tuotannon materiaalivirtojen suunnittelu

Kiviveistämö Berglöf Oy Pienteollisuustie 19, 06450 Porvoo Puh. (019) 580 200, fax (019) 580 213 www.hautakivi.net

Toimitusjohtaja: Jesse Berglöf, p. 040 513 9741 jesse.berglof@hautakivi.net

Myynti: Annika Berglöf, 040 575 6593 annika.berglof@hautakivi.net

Tuotteet: Hautakivet ja kaikki niihin liittyvät palvelut

”Hautakiviä perinteitä kunnioittaen jo vuodesta 1896”

29-34_KIVI 2015 modulit.indd 2

20.2.2015 10.41

no,Resort, Nilsiä, Lohimaa, Tero, Lohimaa, TerSuomen.

KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

2015

Levanto Oy

26.4.2012 14.47

Venevalkamantie 5, 02700 Kauniainen Puh. (09) 511 470, myynti@levanto.fi www.levanto.fi

n

Toimitusjohtaja: Patrick Sandman Myynti: Valtteri Nykänen Matti Harjanne Timo Saukkonen Jarmo Lahti Referenssejä mm.: Kouvolan keskuspuiston kivityöt, Kouvolan kadun kivityöt, Rautatienkadun kivityöt Kausala, E18 Koskenkylä Vaalimaa : Loviisan bastion rakennelmat, Hamina melumuuri, Husulan tunnelin muurit, Ahvenkosken sillan muurit ja pollarit, Kyminlinnan muuri ja nupukivitoimitus.

Kivitoimitusreferenssejä mm.: Stara Helsingin kaupunki: Eiranranta;muuri-, noppa- ja nupukivitoimitus. Jätkäsaari;koirapuisto, nupukivitoimitus. Baana; nupu- ja paasikivitoimitus. Tuulensuuntori; graniittilaatat: Kuopion kaupunki; noppakivitoimitus poltettu pinta.

Yit-Rakennus: Lahden matkakeskus; noppakivitoimitus ristipäähakattu pinta. Lisäksi n. 150 yksityispihan pohja- ja kivityöt 2010 - 2014.

Lisää kohteita: kymengranite.com/kohteet

040 518 9276 040 156 0920 040 504 0980 040 020 6387

Tuotteet: Timanttilaikat, timanttiporat, timanttivaijerit, hiomalaikat, hiontatuotteet, kemikaalit, kiviliimat, koneet.

– Timantinluja kumppanisi –

Loimaan Kivi Oy Palininkatu 2, PL 46, 32201 Loimaa Puh. 0207 909 200 Fax 0207 909 210 kivi@loimaankivi.fi www.loimaankivi.fi Toimitusjohtaja: Myynti: Juuso Rainio Tarja Pesonen Jaana Aulasuo Päivi Kankare Tuotteet: Hautakivet Rakennuskivet Sisustuskivet Vähittäismyynti:

Loimaankivi2012.indd 4 29-34_KIVI 2015 modulit.indd 3

Mikko Paljakka rakennuskiviprojektit myyntipäällikkö, hautakivet myyntisihteeri myyntisihteeri

valmiit hautakivet, hautakiviaihiot, veistokset projektit myös asennettuna keittiötasot, verhouskivet, portaat, lattialaatat Loimaan Kiven ketjumyymälät ja valtuutetut jälleenmyyjät. www.loimaankivi.fi

31.10.2012 15.35 20.2.2015 10.41

2013

Palin Granit Oy Palin PalinGranit GranitOy Oy Palin Granit Oy

Rudus Betonituote Oy

Yliopistonkatu 26 B, PL 55, 20101 Turku Mäntysuonkatu PLB,20, Lappeenranta Yliopistonkatu 26 PL 53101 55, 20101 Turku Puh. 0207 9094, 300 Fax 0207 909 310 Yliopistonkatu 26300 B,Fax PL 55, 20101 Turku Puh. 0207 909 300 0207 909 310 Puh. 0207 909 Fax 0207 909 310 granit@palingranit.fi www.palingranit.fi Puh. 0207 909 300 Fax 0207 909 310 granit@palingranit.fi www.palingranit.com granit@palingranit.fi www.palingranit.fi granit@palingranit.fi www.palingranit.fi Toimitusjohtaja: Heikki Palin Toimitusjohtaja: Toimitusjohtaja: Myynti: Toimitusjohtaja: Myynti: Myynti: Tuotanto: Myynti: Tuotanto: Tuotanto: Ympäristö: Tuotanto: Ympäristö: Ympäristö: Ympäristö: Tuotteet:

Palin Granit10/11.indd 4 Palin Granit10-11.indd Palin Granit10/11.indd4 4 Palin Granit10-11.indd 4

Formento maisematuotteet PL 10, 04361 Tuusula Puh. 020 447 711

Heikki Palin Heikki Palin Jarmo Karttunen, Ulla Lehto Heikki Palin Kai Ruokonen, Ulla Marjo Hytti Jarmo Karttunen, Ulla Lehto Erkka Lehto, PauliLehto, Salmela Jarmo Karttunen, UllaSalmela Lehto Pauli Salmela Erkka Lehto, Pauli Olavi Selonen Erkka Lehto, Pauli Salmela Olavi Selonen Olavi Selonen Olavi Selonen Tarvekivi

Tuotteet: Tarvekivi Tuotteet: Tarvekivi Tuotteet: Tarvekivi Taivasalo Balmoral Red Taivassalo RedRed Taivasalo Balmoral Balmoral Taivasalo Esko Brown Taivassalo Balmoral Red Taivassalo Brown Taivasalo Esko Esko Brown Lieto Lieto Red Taivassalo Esko Brown Lieto Lieto RedBlack Lieto Lieto Red Jyväskylä Korpi Lieto Lieto RedBlack Mäntsälä Jyväskylä Aurora Korpi Mäntsälä Aurora Jyväskylä Korpi Black Sulkava Mäntsälä Amadeus Aurora Sulkava Amadeus Mäntsälä Aurora Sulkava Amadeus Sulkava Amadeus

Johtaja: Antti Sirén Muut yhteyshenkilöt: Tuoteryhmäpäällikkö, luonnonkivet: Timo Syrjä, puh. 0400 541960 Myynti ja neuvonta: puh. 020 447 4301 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@rudus.fi www.rudus.fi Tuotteet: Formento betoni ja luonnonkivi – Päällystekivet ja laatat – Noppa- ja nupukivet – Reunakivet – Porraskivet – Muurikivet – Julkisivujen luonnonkivet

Virolahti Carmen Red Virolahti Red Virolahti Karelia Carmen Red Ylämaa Baltic Brown Virolahti Carmen Red Ylämaa Brown Ylämaa Baltic Baltic Brown Ylämaa Baltic Green Ylämaa Baltic Brown Ylämaa Green Ylämaa Baltic Baltic Green Ylämaa Spectrolite Ylämaa Baltic Green Ylämaa Ylämaa Spectrolite Spectrolite Kotka Eagle Red Ylämaa Spectrolite Kotka RedRed Kotka Eagle Eagle Varpaisjärvi PG-Black Kotka Eagle Red Varpaisjärvi PG-Black Varpaisjärvi PG-Black Varpaisjärvi PG-Black

Seler Clean Clean Oy Seler Oy

KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

2015

13.12.2011 15.38 26.4.2012 14.38 13.12.2011 15.38 26.4.2012 14.38

Sukevan Sukevan Kivi Kivi Oy Oy

Isonkiventie 21, 21, 04250 04250 Kerava Kerava Isonkiventie Puh. 0403 0403 100 100 140 140 Fax 0403 100 159 Puh. e-mail: Fax 0403etunimi.sukunimi@seler.fi 100 159

Tervatie5,5,74340 74340Sukeva Sukeva Tervatie puh.(017) 017-711021, puh.

711 021,0400-373 0400 373494 494 Fax 017-711021 www.sukevankivi.fi e-mail:sukevankivi@pp.inet.fi Fax (017) 711 021

etunimi.sukunimi@seler.fi Yhteyshenkilöt: Jukka Savonius, Ari Laakkonen Yhteyshenkilö: Jukka hionta, Savonius Palvelut: Suoritamme kunnostus ja korjaustöitä eri lattiapinnoille - Graniittilattiat Palvelut: Suoritamme hionta, kunnostus ja korjaustöitä eri lattiapinnoille - Marmorilattiat - Mosaiikkibetonilattiat - Graniittilattiat - Betonilattiat - Marmorilattiat - Tasoitteiden poistot - Mosaiikkibetonilattiat Jyrsintätyöt -- Betonilattiat Laaja mallisto HTC – hiomakoneita kuiva- ja märkähiontatöihin.

-Kalusto: Tasoitteiden poistot

www.sukevankivi.fi sukevankivi@pp.inet.fi Toimitusjohtaja: Pekka Väisänen Tuotteet ja palvelut: rakennuskivet, keittiötasot, laatat, ympäristökivet, Toimitusjohtaja: Pekka Väisänen lohkotuotteet, raakakivet, kaarikivet ja muut muotokivet, kiviasennukset ja muistomerkit Tuotteet ja palvelut: rakennuskivet, keittiötasot, laatat, ympäristökivet, lohkotuotteet, raakakivet, kaarikivet ja Louhimot: muut muotokivet, kiviasennukset ja muistomerkit Kauppanimi Sijaintikunta Ristijärven harmaa Ristijärvi Tärkeimmät referenssit: Ylä-Savonkirkko, musta JyväskyläLapinlahti Kuokkalan Vientimaat: Lutakon aukio, Jyväskylä Japani, Puola, Ruotsi Tikkurilan tori, Vantaa Ravintola Töölönranta, Helsinki Tärkeimmät referenssit: Sammonlahden kirkko, Lappeenranta Ravintola Töölönranta, Helsinki, Sammonlahden kirkko, Kävelykeskus, Lappeenranta,Joensuu kävelykeskus, Joensuu, kävelykeskus ja Kävelykeskus ja raatihuoneentori, Kajaani raatihuoneentori, Kajaani

- Jyrsintätyöt Kalusto: Laaja mallisto HTC-hiomakoneita kuiva- ja märkähiontatöihin.

Sukevan kivi Oy 29-34_KIVI 2015 modulit.indd 4

KIVI MODULIT 1-2013.indd 21

20.2.2015 10.41

13.6.2013 21.07

Tampereen Kovakivi Oy

FIN-01600 Vantaa Myyrmäentie 4 A, 01600 Vantaa 020 750 Puh. 0207 5000310 310, faksi 0207 500 360 e-mail: markkinointi@graniittikeskus.fi etunimi.sukunimi@graniittikeskus.fi, www.graniittikeskus.fi

Poikeluksentie 192, 34300 Kuru puh 03-473 0300, fax. 03-473 0326 sähköposti: sales@kovakivi.fi, etunimi.sukunimi@kovakivi.fi www.kovakivi.fi

Toimitusjohtaja: Tapio Laari Myynti: P. Immonen, T. Laari Myynti ja tekninen neuvonta: Pauli Immonen Urakkalaskenta ja asennustyönjohto: P. Jääskeläinen, J. Isomäki, Urakkalaskenta ja asennustyönjohto: M. Väisänen, A. Mikkola Jarmo Jauhiainen, Matti Väisänen Tuoteryhmät: Julkisivut, julkisisustaminen, ympäristörakentaminen Palvelut: Materiaalitoimitukset, asennusurakointi ja konsultointi konsultointi.

Toimitusjohtaja: Antti Elomaa Muut yhteyshenkilöt: Antti Elomaa, Tapani Elomaa Tuotanto: Martti Haverinen

Toimisto ja näyttely avoinna: Arkisin klo 8-16 Tuoteryhmät:referenssit: EDUSKUNTATALO, julkisivujen ja ulkotasojen Tärkeimmät Julkisivut,2010 sisustaminen, ympäristö, infra, TS-tuotteet entisöinti Helsinki, SALMISAAREN KADUT JA RAITIT VAIHE 1, ajorata, - jalankulku ,- ja torialueet sekä portaikot 2009 Helsinki, KORKEASAAREN KARKivinäyttelymuurien avoinnaentisöinti toimistossamme ma-pe kloPÄÄKONTTORI, 8-16 HULINNAT, 2009 Helsinki, SFS:N julkisivut Helsinki, SCYLLA 3, julkisivut 2008 Malmö, PANORAMA TOWER JA SELLOPARKKI, Tuotanto: julkisivut ja ulkotasot 2007 Espoo, RIIHIMÄEN AJOHARJOITTELURATA, ajoharjoitVientikivi Oy,Riihimäki, Panelia MAP KIRKKO, ulkotasot - ja portaikot 2006 Espoo, ENGtelurata 2007 Tampereen Kovakivi Oy, Kuru LANNIN SUURLÄHETYSTÖ, muurit 2006 Helsinki, KAMPIN KESKUS, SalomoninkaSKT2005 Granit Oy, Taivassalo tu Helsinki, LIIKEKESKUS SELLO, Espoo 2005, KAMPIN BUSSITERMINAALIT, 2005 Helsinki, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS, 2005 Helsinki, HOTELLI CROWNE PLAReferenssit: Näkyvillä kotisivuillamme ZA, 2004 Helsinki, KOUVOLAN KAUPUNGINTALO, 2003 Kouvola, ALEKSANTERINosoitteessa www.graniittikeskus.fi KATU, 2002 – 2003 Helsinki, NOKIA K 2, PÄÄKONTTORI, 2001 Espoo.

Tuotanto: Vientikivi Oy, Panelia Tampereen Kovakivi Oy, Kuru

KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

2015

TGGranit Granit Oy TG Oy TG Granit Oy

Graniittikeskus2012.indd 4

KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

Suomen Graniittikeskus Oy

2015

Tampereen Kovakivi Oy louhii ja jalostaa suomalaista graniittia sadan vuoden kokemuksella.

Tuotteet: Rakennus- ja ympäristökivituotteet. Tarvekiviblokit.

Puolivalmisteet. Monumentit.

Louhimot: Kurun Harmaa (Kuru Grey) Kurun Harmaa (Kuru Grey) Kurun Punaruskea (Kuru Redbrown) Kurun Musta (Kuru Black)

Sijaintikunta: Kuru Tampere Kuru Kuru

Referenssit: Useita ympäristö- ja julkisivukohteita Suomessa ja pohjoismaissa. Lisää kotisivuillamme www.kovakivi.fi

26.4.2012 15.35

Toimitusjohtaja: Ilkka Ylitalo TG Granit Oy TG Granit Oy Juhlatalonkatu 6 C 45 B, 33100 Tampere Juhlatalonkatu 6 C 45 B, 33100 Tampere Puh. 010 581 1880 | Fax 010 581 1881 Puh. 010 581 1880 | Fax 010 581 1881 e-mail: tggranit@tggranit.fi e-mail: tggranit@tggranit.fi www.tggranit.fi www.tggranit.fi Toimitusjohtaja: Toimitusjohtaja: Myynti ja hallinto: Myynti ja hallinto: Logistiikka ja laskutus: Logistiikka ja laskutus: Tuotteet: Tuotteet: Louhimot ja kivilaadut: Louhimot ja kivilaadut: Luumäki Luumäki Baltic BalticBrown Brown

Unto Ahtola Unto Ahtola Unto Ahtola, Petra Alho Unto Ahtola, Petra Alho Petra Alho Petra Alho Tarvekivi Tarvekivi Virolahti Virolahti Karelia KareliaRed Red

VIENTIKIVI OY Yhteyshenkilö: Ari Laaksonen Pähkinäkuja 6 | 27430 Panelia | T. 02 531 6100 www.vientikivi.com | info@vientikivi.com Sisustuskivet: Työtasot kodin eri tiloihin, ikkunapenkit, ohutlaatat lattioihin ja seiniin, verhoilukivet sisäportaisiin, askelmiin ja takkoihin.

LOUHI KIVITASOT Yhteyshenkilö: Jukka Partonen Kivimiehenkuja 6 | 55420 Imatra T. 05 477 0090 | www.louhikivitasot.fi | info@louhikivitasot.fi Sisustuskivet: Työtasot kodin eri tiloihin.

SKT-GRANIT OY Yhteyshenkilö: Matti Silvennoinen Helsingintie 108 | 23310 Taivassalo 23310 Taivassalo | T. 02 462 8100 www.sktgranit.fi | myynti@sktgranit.fi Sisustuskivet: Työtasot kodin eri tiloihin, ikkunapenkit, ohutlaatat lattioihin ja seiniin, verhoilukivet sisäportaisiin, askelmiin ja takkoihin.

Rakennuskivet: julkisten rakennusten projektit; julkisivut, sokkelit, sisäänkäynnit ja erikoistyöt. Ympäristökivet: päällystekivet, ulkoportaat, reunakivet, muurikivet, noppa- ja nupukivet.

Vikmanin Kivi Ky

29-34_KIVI 2015 modulit.indd 5

20.2.2015 10.41

KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

2015

Vikmanin Kivi Ky

Tanulantie 21, 48720 Kotka Puh. (05) 220 0220 Fax (05) 220 0221 vikman@vikmaninkivi.fi, www.vikmaninkivi.fi Toimitusjohtaja: Esa Vikman Tuotteet: erikoistuotteet, ympäristökivet ja muistokivet.

Vikmanin Kiven tuotteita muun muassa: Katariinan Meripuistossa (ELCA Trend Award-palkinto 2012) (Vuoden ympäristörakenne 2012) Kotkan Sapokan vesipuistossa (Vuoden ympäristörakenne 1994, Kivipalkinto 1996) Kotkan Lehmusbulevardilla (Vuoden ympäristörakenne 2001)

Viher- ja ympäristörakentajat ry

VIKMAN2013.indd 4

30.10.2012 13.34

Lähes 140 viher- ja ympäristörakennusyritystä ympäri Suomea www.vyra.fi www.puutarhaunelma.fi Pääosaamisalueita maanrakennus, kivityöt, puutyöt, vesirakentaminen, leikkipaikka- ja liikuntavälineiden asennus, valaistus, viherrakentaminen, kuivatus- ja salaojitustyöt, viheralueiden hoito, talvikunnossapito, konsultointi.

Pääasiakkaita julkinen sektori, rakennusliikkeet, asunto- ja kiinteistöyhtiöt, yksityiset ihmiset • Yrittäjillä sopivat koneet ja laitteet kohteen mukaan • Ammattitaitoinen henkilöstö • Yhteiskunnalliset velvoitteet hoidetaan • tilaajavastuu.fi -jäsenyys

Viihtyisän ympäristön rakentaja.

Finstone.fi on nyt suomalainenkivi.fi nut täysin. kiviportaali on uudistu Kiviteollisuusliiton ns. ua uudelle aut ohj i lko fi a ne. finsto Viime vuoden lopulla ivi.fi. enk lain ma suo stolle Kiviteollisuusliiton sivu uudistunut Sivuston rakenne on ja helpommaksi i äks käyttäjäystävällisemm biilissa, ja t toimii ny myös mo hahmottaa. Sivusto elu, jossa att äaj si kohderyhm navigoinnissa on uu sioon: äo pä än ljä ne ttu sisältö on jae SUUS (tietoa mm.

LUONNONKIVITEOLLI esta ja tutkimuksista). uks lut kou , sta iito Kiviteollisuusl (ammattirakentajille, KIVIRAKENTAMINEN. tietoa). ttelijoille tarkoitettua arkkitehdeille ja suunni ). kiven käytöstä kotona KODIN KIVET (tietoa nasta). eita hautakiven hankin HAUTAKIVET (mm. ohj koitettu elu, suunnittelijoille tar Suositut kiviproffa-palv tty. yte jasto on säil gdl-kirjasto ja kivilajikir uomalainenkivi.fi Käy tutustumassa: s stone@finstone.fi fin ta: tet lau ja anna pa

29-34_KIVI 2015 modulit.indd 6

20.2.2015 10.41

YMP Ä RISTÖ KIV I

Suuri graniittilouhimo toiminnassa.

JANI KANKARE

Louhinnalle parhaat ympäristökäytännöt n Geologian tutkimuskeskus (GTK),

Kiviteollisuusliitto ry ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvittivät luonnonkivituotannon parhaat ympäristökäytännöt viime vuoden lopulla päättyneessä projektissa. Ilona Romun toimittama Parhaat ympäristökäytännöt (BEP) luonnonkivituotannossa -julkaisu ilmestyi Suomen ympäristö –sarjassa (5/2014). Julkaisu on saatavissa myös sähköisessä pdf-muodossa: http://hdl. handle.net/10138/152750.

Luonnonkiven ottotoiminnan ympäristökäytäntöjen tietopohjaa päivittävä ja laajentava julkaisu luo lähtökohdat alan toimintatapojen yhtenäistämiselle, lisää alan ympäristötietoisuutta ja tarjoaa alan parhaat käytännöt laajasti hyödynnettäväksi. Julkaisussa esitetään perustiedot louhimoiden melu-, pöly-, tärinä- ja pinta- ja pohjavesivaikutusten arvioinnista ja mittaamisesta. Uutta tietoa saatiin melun, pölyn ja tärinän leviämisestä louhimoympäristössä. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä noudattamalla voidaan saavuttaa lainsäädännön edellyttämät ympäristötavoitteet ja ne voivat

toimia yleisemminkin yritystoiminnan pohjana.

Suomalainen kivi on kova sana maailmalla

Suomessa luonnonkivialalla on noin 200 aktiivisesti toimivaa yritystä. Pääosa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria perheyrityksiä. Teollisuudessa luonnonkivestä käytetään myös nimeä rakennuskivi ja tarvekivi. Päätuotteita ovat kiviblokit, rakennus- ja sisustuskivet, ympäristökivet, tulisijat sekä hautakivet ja muistomerkit.

Suomalaisen luonnonkiviteollisuuden päätoiminnot ovat graniitin louhinta ja vuolukivituotteiden valmistus.

Luonnonkiveä viedään Suomesta noin 40 maahan. Viennin määrä oli vuonna 2013 yhteensä lähes 400 000 tonnia, viisinkertainen tuonnin arvoon verrattuna.

Luonnonkiven tuottajana Suomi on 15 suurimman maan joukossa maailmassa.

Luonnonkivituotanto eroaa merkittävästi kaivannaisteollisuuden muista toimialoista. Louhintamäärät ovat verrattain pieniä eikä tuotannossa käytetä

kemiallista rikastusta. Luonnonkiven louhintamenetelmät ja tuotantokivien geologinen ympäristö eroavat mm. metallikaivostoiminnasta, jonka vuoksi myös mahdolliset ympäristövaikutukset ovat laadultaan ja laajuudeltaan erilaisia.

Projektia rahoittivat GTK:n, Kiviteollisuusliitto ry:n ja SYKE:n lisäksi Euroopan aluekehitysrahasto, KaakkoisSuomen ELY-keskus ja K. H. Renlundin säätiö. n TEKSTI: ILONA ROMU JA VELI-MATTI JALOVAARA (GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS)

Lisätietoa: l GTK: Ilona Romu puh. 029 503 3996, ilona.romu@gtk.fi l Kiviteollisuusliitto: Pekka Jauhiainen puh. 0400 427 620, pekka@finstone.fi l Suomen ympäristökeskus: Kaj Forsius puh. 029 525 1119, kaj.forsius@ymparisto.fi

SUOMAL AINEN KIVI

35 KIVI 1-2015 parhaat ymp..indd 35

35

19.2.2015 10.40

viihtyisän ympäristön rakentaja

viihtyisän ympäristön rakentaja (Sansation Light, Color: Pantone 425C, CMYK 0,0,0,80)

PANTONE 375C CMYK 46, 0, 00, 0

RGB 5 , 20 , 6 PANTONE 355C

CMYK 98, , 00, 2

RGB 0, 50, 76

WEB #97C93D

Me autamme

WEB #00964C viherja ympäristörakentamisessa

Viher- ja ympäristörakentajat ry Jäsenyrityksemme ovat • Luotettavia • Ammattitaitoisia • Hallitsevat kivi- ja viherrakentamisen sekä infrarakentamisen yksityiskohdat Teemme töitä • • • •

julkiselle sektorille rakennusliikkeille asunto- ja kiinteistöyhtiöille yksityisille ihmisille

Löydä sopiva rakentaja Yhteisöille vyra.fi

Yksityisille puutarhaunelma.fi

Viihtyisän ympäristön rakentaja

vyra-kivialan-lehtimainos-050215-v3.indd 36 KIVI 1-2015 ILMO_takasivu.indd 2 1

6.2.2015 7:43:18 16.2.2015 6.36