Page 1

SUOMALAINEN

kivi KIVEN KÄYTÖN ERIKOISLEHTI 1 / 2017 HINTA 8 €

HANNA EURO: LUONNONKIVEÄ REDIiin S.16 1 KIVI 1- 2017 KANSI.indd 1

16.3.2017 14.37


Contourbreton NC 300 EVO

Bridge saw with rotating head for kitchen top producers

Easywire

Smartcut S/NC 550 Optima

Single-wire machine for squaring blocks and cutting slabs

Breton S.p.A. Via Garibaldi, 27 - 31030 Castello di Godego (TV) Italy tel. +39 0423 7691 - fax +39 0423 769600 www.breton.it - info@breton.it

2 KIVI 1-2017 ILMO BRETON.indd 32

Numerical control, 3-axes water jet saw to cut marble, granite, sandstone, limestone and compound stone

Contact: Johan Lindholm tel. 045-1423203 kalakivi@hotmail.com

16.3.2017 10.46


Sisältö

20 12 7

Tampereen kaupunki on toteuttamassa mittavaa keskustan kehit-

tämishanketta, jossa laatutaso on nostettu korkealle. - Parhaat paikat voi rakentaa vain kerran seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Niissä ei voi laadusta tinkiä. Tällaiset hankkeet toimivat

16

Redin vastuuarkkitehtina toimii Hanna Euro. Luonnonkiven

käyttöä puoltaa moni asia, hän sanoo.

17

kiven kanssa tehnyt. Mitä mies miettii

oleva Carraran marmori on taas

siirtyessään nyt eläkkeelle?

käyristynyt ja se on pakko vaihtaa vuonna 2021 alkavan suuren remontin yhteydessä. Parhaillaan tutkitaan

ja korkeatasoisen kaupunkiympäristön

mahdollisia muita kivivaihtoehtoja.

toteuttamisesta, pormestari Anna-

Rakentamisen korkeaa laatua halutaan toteuttaa myös Hel-

singin Kalasatamassa. Alueen lippulaivassa kauppakeskus REDIssä on toteutettu uutta kauppakeskuskonseptia ja panostettu muun muassa materiaa-

nonkivituotteiden tuoteryh-

mäpäällikkö, on kiistatta Suomen Mr. Kivi, niin pitkän rupeaman hän on

pitää viestiä tahtotilaamme viihtyisän

12 1

Timo Syrjä, Ruduksen luon-

Finlandia-talon pinnoitteena

kaupungin imagon luojina ja niiden

Kaisa Ikonen sanoo.

20 24

Kotkaa on monesti kiitetty ennakkoluulottomuudesta

luonnonkiven käytössä. Viimeisein vaihe on näyttävät sivukivestä valmis-

7

tetut ympäristörakenteet.

26 27

Kiviteollisuus ennakoi suhdannenäkymiensä kohenevan. Louhimoiden melurajoille on kiviteollisuuden mukaan löyty-

nyt toimiva ratkaisu.

leihin, kuten luonnonkiveen. Sitä on myös julkisivuissa. Kivien kiinnittämisessä on käytetty uutta tekniikkaa.

03 KIVI 1- 2017 sisis.indd 3

16.3.2017 14.49


kivi

SUOMALAINEN

Kiven käytön erikoislehti 1 / 2017 JULKAISIJA Kiviteollisuusliitto ry. Unioninkatu 14, PL 381 00131 Helsinki Puh. (09) 129 9300 www.suomalainenkivi.fi finstone@finstone.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Jauhiainen Toimitusneuvosto Pekka Jauhiainen Matti Lummaa Pekka Mesimäki Marko Makkonen Jukka Reinikainen KUSTANTAJA JA TOIMITUS Jukka Reinikainen Omnipress Oy Mäkelänkatu 56 (3. krs.) 00510 Helsinki Puh. 040 511 4996 jukka.reinikainen@omnipress.fi www.omnipress.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Elina Tenhunen Puh. 040 779 9653 elina.tenhunen@pp-marketing.fi Taitto HANK PAINOPAIKKA Uusimaa, Porvoo Kannen kuva: Timo Porthan OSOITTEENMUUTOKSET: aulis.varis@media.fi Viitteeksi Kivi-lehti ISSN 0784–5510

Rakentakaamme ylpeinä omista luonnonmateriaaleista n Kiviteollisuusliiton tekemä suhdanne-

kysely kivialan yrityksille syksyllä 2016 valaa uskoa kotimaisen kivituotekysynnän myönteiseen kehitykseen lähivuosina. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Tampereella rakennetaan paljon ja nimenomaan kohteita, joissa luonnonkiven käyttö on luontevaa ja järkevää. Rakenteilla tai suunnitteilla on mittavia kauppakeskuksia, hotelleja ja kaupunkimiljöön kohennushankkeita. Kovan kulutuksen kohteeksi joutuvat rakennukset ja kulkuväylät ovat ominta graniitin käyttöaluetta. Suomalaista graniittia on käytetty jo vuosisatoja. Kivestämme on rakennettu niin palatseja kuin arkisempia rakennuksia eri puolille maailmaa. Pelkästään Pietarista löytyy maailman luokan esimerkkejä suomalaisen graniitin käytöstä. Tänä päivänäkin luonnonkiveä viedään maastamme noin 40 maahan; melkeinpä missä tahansa maailmalla voi törmätä suomalaisesta luonnonkivestä rakennettuihin merkkirakennuksiin. Kallioperämme on yksi maailman laadukkaimpia, kestävämpiä ja vanhimpia. Yhteiskunta on vakaa ja yritykset tunnettuja luotettavuudestaan. Asiantuntijaosaaminen on huippuluokkaa. Pitkälle kehittyneet työstötavat tekevät kiven louhinnassa ja jalostuksessa syntyvän hiilijalanjäljen pieneksi ja korkean laadun vuoksi kiveä voi käyttää satojen vuosien jälkeenkin. Kiven elinkaari on erittäin pitkä. Suomalainen graniitti soveltuu siis mitä parhaiten pitkää käyttöikää edellyttäviin rakennuksiin.

Lähes kaikki kansallisesti arvokkaimmat rakennuksemme on päällystetty suomalaisella kivellä - useimmiten harmaalla graniitilla, ja monet niistä on koristeltu vuolukivireliefein. Niistä useiden julkisivut ovat kestäneet jo toista sataa vuotta. Muuta ei ole tarvittu kuin pesua silloin tällöin niin kuin nyt viimeksi jo lähes 90-vuotiaalle Eduskuntatalolle. Entäpä Finlandia-talo? Arkkitehti Alvar Aalto halusi siirtää häivähdyksen välimerellistä kulttuuria Suomeen valitsemalla julkisivun ja osin sisäpuolenkin materiaaliksi vaalean marmorin. Suomalaisuutta henkivän rakennuksen nimen ja materiaalivalinnan välillä on melkoinen kontrasti. Mutta jos ei nyt siitä välitetä; kautta aikainhan ajatuksia, vaikutteita, materiaaleja ja tuotteita on tuotu ja viety. Hyvä niin. Marmorijulkisivun ongelmista ei kuitenkaan ole päästy eroon, laatat käpristyvät. Julkisivun suojelupäätös edellyttää, että julkisivussa on säilytettävä alkuperäistä vastaava arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta. Tuon vastaavuuden arviointi onkin sitten oma lukunsa. Suomen 100-vuotisen itsenäisyystaipaleen juhlavuonna jotenkin ajatus karkaa sadan vuoden taakse, jolloin kansallinen identiteettimme hakattiin suomalaiseen graniittiin. Tänäkin päivänä voisimme ylpeinä esitellä osaamistamme rakentamalla luonnonmateriaaleistamme – niin puusta kuin kivestä. PEKKA JAUHIAINEN

Kaikki kivestä osoitteessa: www.finstone.fi

4 KIVI 1- 2017 paakkari.indd 4

16.3.2017 14.58


Keikyän Kivi Oy - hautakivien erikoisliike Hautakivien valmistusta vuodesta 1933 Keikyän Kivi on yksilöllisten ja laadukkaiden hautakivien valmistamiseen erikoistunut yritys. Yrityksessä suunnitellaan ja toteutetaan yksilölliset muistokivet omaisten toiveiden mukaan korkealaatuisesta kotimaisesta kivestä.

Pitkät perinteet ja monipuolinen osaaminen yhdistettynä ennakkoluulottomaan tuotekehitykseen takaavat tuotteiden korkean laadun. Asiantuntevan suunnittelupalvelun sekä ajanmukaisen valmistusteknologian ansiosta Keikyän Kivi toteuttaa yksilölliset muistomerkit tarkasti toiveiden mukaan. Käytössä on Suomen parhaat suunnitteluohjelmat ja ammattitaitoisimmat kivisuunnittelijat.

LUONNONKIVEN VUOSI 2017 SUURIA PINTOJA JA NÄYTTÄVIÄ JULKISIVUJA www.graniittikeskus.fi

www.muistoksi.fi

Myyrmäentie 4 A 01600 Vantaa Tervetuloa kivinäyttelyyn!

Lokan Valkoinen

Paljakan Pronssi

Oriveden Musta

LOUHIMME LIUSKEKIVEÄ KOLMELLA PAIKKAKUNNALLA

Liuskemestarit Oy Koulutie 44 35300 ORIVESI

5 KIVI 1- 2017 ilmot.indd 5

p. 020 7995660 myynti@liuskemestarit.fi

16.3.2017 10.56


Kiveä tiellä - Atlas Copco auttaa Valikoimistamme kiviteollisuuden käyttöön kartiotangot, kruunut sekä Speedcut-vaijerisahat ja Speedroc-porauslaitteet. Toimitamme myös Tyrolit-timanttivaijerit kaikkeen kiventyöstöön. Ota yhteyttä: Kari Erkko / Atlas Copco Louhintatekniikka p. 0400 410 756 kari.erkko@fi.atlascopco.com

YLÄMAAN RUSKEA VAALEA

Palin Granit Oy on johtava suomalaisen graniitin tuottaja. Vuonna 1921 perustetun perheyrityksemme menestyksen taustalla ovat pitkät perinteet, ammattitaitoinen henkilökunta sekä kivimateriaalien korkea taso ja taattu saatavuus. Ylämaan ruskea on suomalainen klassikko, jonka vaaleampi versio on ihastuttanut arkkitehteja ja suunnittelijoita ympäri maailman. Monipuolinen materiaali soveltuu mainiosti aina suurista rakennusprojekteista sisustukseen.

www.palingranit.fi

kivi KOVA LEHTI

OMNIPRESS.FI

6 KIVI 1- 2017 ilmot.indd 6

16.3.2017 10.57


K I V I R A K E N TA M I N E N

Viiden tähden keskustan nimellä tunnettu Tampereen kaupungin kehittämisohjelma pitää sisällään kaikkiaan noin 50 eri projektia. Hanke sai alkunsa vuonna 2008 ja sen päätepiste on vuosikymmenien päässä. Tämä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia myös suomalaisen luonnonkiven esiinmarssille ja tietenkin hyötyjä Tampereen ympäristön kiviklusterille.

TAMPEREEN VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TEKSTI: TOM KALIMA KUVAT: TAMPEREEN KAUPUNKI

suuria mahdollisuuksia kiviklusterille SUOMAL AINEN KIVI

7-11 KIVI 1- 2017 OP Tampere.indd 7

7

16.3.2017 12.50


K I V I R A K E N TA M I N E N

n – Kyse on kokonaiskonseptista, jota

on ollut luomassa työryhmä. Tavoitteena oli pohtia, miten Tampereen keskustan kilpailukykyä voidaan kehittää monessa suhteessa. Projektin suunnitelmat hyväksyttiin strategisiksi hankkeiksi kaupunginhallituksen kokouksessa vuonna 2011, kertoo Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

” Parhaille paikoille toteutettavat hankkeet toimivat kaupungin imagon luojina ja niiden pitää viestiä tahtotilaamme korkeatasoisen kaupunkiympäristön toteuttamisesta.” – Tästä syntyi keskustan kehittämishanke, johon liittyviä suunnitelmia on määrätietoisesti päivitetty ja sille on myös ohjattu resursseja. Suunnitelma linjaa keskustan kehitystä tuleville vuosille, aina vuoteen 2030 asti. – Keskeisenä ajatuksena on ollut keskustan pitäminen elävänä ja välttää sellainen kehitys, jossa ihmiset siirtyvät lähiöihin ja keskustassa on vain toimistoja. Tavoitteena on saada keskustaan 15 000 uutta asukasta ja luoda saman verran uusia työpaikkoja. Keskustan pitää olla monipuolinen, siellä pitää olla hyviä palveluita ja tapahtumia, jotka vetävät ihmisiä, turisteja ja asukkaita, Anna-Kaisa Ikonen sanoo. Tavoitteena on korkea laatutaso

Kaupunki asettaa Ikosen mukaan parhaille paikoille toteutettavissa ja merkittävimmissä hankkeissa laatutasolle korkeat tavoitteet. – Parhaat paikat voi rakentaa vain kerran seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Niissä ei voi laadusta tinkiä. Parhaille paikoille toteutettavat hankkeet toimivat kaupun-

8

gin imagon luojina ja niiden pitää viestiä tahtotilaamme viihtyisän ja korkeatasoisen kaupunkiympäristön toteuttamisesta. Ne ovat kaupungin näyteikkuna tänne suuntaaville vieraille ja toimijoille. – Laatutaso ohjataan useissa eri vaiheissa, kuten asemakaavoituksessa, rakentamistapaohjeissa ja tontinluovutuksista järjestettävissä kilpailuissa ja toteuttajien kanssa tehtävissä maankäyttösopimuksissa sekä tontinluovutussopimuksissa. Tärkeimpien kohteiden suunnitelmien hyväksymisprosesseissa käytetään laaturyhmiä. Rakennusvalvonta ja kaupunkikuvatoimikunta puolestaan varmistavat, että näitä sitten toimeenpannaan kun lopullisia rakennuslupia myönnetään. – Uskon, että näissä tavoitteissa suomalainen laadukas luonnonkivi on parhailla paikoilla tärkeässä roolissa osana varsinaista arkkitehtuuria. Se viestii laatua ja on osa Tampereen perinteistä Jugend-ilmettä. – Tampereella on perinteisesti ollut rohkeutta olla myös edelläkävijä kaupungin kehittäjänä. Samalla rohkeudella investoimme nyt tulevaisuuteen Anna-Kaisa Ikonen sanoo. Ratikka on tärkeä ratkaisu

Päätös raitiovaunusta on Tampereen keskustan kehittämishankkeen sydän. Sen ympärille rakentuu ajatus joukkoliikenteen kehittämisestä palvelemaan asukkaita ja vieraita. Tämän myötä kaupungin keskustan Hämeenkatu muuttuu joukkoliikennekaduksi. Kiskot saavat alleen betonialustan, joten yli satavuotias kiveys poistetaan siltä osin. Hämeenkadun nupukivet ovat siitä kuuluisat, että ne on kaivettu useaan kertaan, kun niiden alla olevaa tekniikkaa on uudistettu. Kivet ovat kuitenkin niin kestävät, että ne on asennettu aina uudelleen. Näin käy nytkin. Ylimääräiset kivet käytetään hyväksi muualla keskustan maisemarakentamisessa. – Ne ovat tärkeä osa ympäristörakentamista. Kotimainen kivi on todella kestävää. Sille on Tampereelle selkeitä kaupunkikuvallisia perusteita. Kivi jatkaa perinteitä ja luo omaleimaisuutta, tote-

SUOMAL AINEN KIVI

7-11 KIVI 1- 2017 OP Tampere.indd 8

16.3.2017 12.50


Kansi ja Areena -kokonaisuuden laajuus on kokonai­ suudessaan 120 000 neliömetriä ja kokonaisinvestointi 500 miljoonaa euroa.

9

7-11 KIVI 1- 2017 OP Tampere.indd 9

16.3.2017 12.50


K I V I R A K E N TA M I N E N

aa maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki. – Tietenkin näin laajassa rakentamisessa on kohtia, joissa betoni jo kustannussyistäkin puoltaa paikkansa, mutta kiveä käytämme varmasti paljon esimerkiksi rantamuureissa ja aukioissa, sekä tietenkin reunakivinä. – Suunnittelijana minulla on tosi lämmin suhde kiveen. Erityisesti pidän käsin työstetyistä, vanhoista kivistä. Niiden elävä pinta on upea. Ja mikä hienointa, kivi on kierrätettävä materiaali.

Kansi ja Areena pitävät sisällään maailmanluokan urheilu- ja tapahtumakeskuksen, toimisto- ja liiketiloja. asuntoja, hotellin sekä toritiloja, Tero Tehunen luonnehtii.

10

SUOMAL AINEN KIVI

7-11 KIVI 1- 2017 OP Tampere.indd 10

16.3.2017 12.50


Kaiken kruununa on Kansi ja Areena

Viiden tähden keskusta -hankkeen hankejohtajana toimii Tero Tenhunen. Hänen mukaansa keskeisenä keskustan houkuttelevuuden tekijänä on sen saavutettavuus. – Me olemme lähteneet siitä, että hyvä saavutettavuus pitää sisällään kaikki liikkumismuodot, myös yksityisautoilun. Ratikka sekä muu joukkoliikenne ovat erittäin tärkeitä, mutta yksityisautoiluakaan ei saa unohtaa. Keskeistä tämän tavoitteen kannalta ovat maanalaiset py­sä­ köintitilat järkevine sisääntuloväylineen, Tenhunen sanoo. Massatapahtumissa joukkoliikenne on kuitenkin oleellinen vaihtoehto. Sitä silmällä pitäen kehittämisohjelman huikein projekti, Kansi ja Areena on sijoitettu ihanteellisesti junaradan ja aseman päälle. Siitä myös nimi ratkaisua kuvaava nimi. – Kansi ja Areena pitävät sisällään maailmanluokan urheilu- ja tapahtumakeskuksen, toimisto- ja liiketiloja. asuntoja, hotellin sekä toritiloja. Sen laajuus on kokonaisuudessaan 120 000 neliömetriä ja kokonaisinvestointi 500 miljoonaa euroa, Tenhunen kertoo.

kaan myös alueen kiinteistönomistajia, yrittäjiä ja kaupunkilaisia. Asuntoja, kanava ja siltoja Ranta-Tampellaan

Keskustan pohjoisella rannalla sijaitseva Ranta-Tampella on mielenkiintoinen kehittämiskohde, jonka rakentaminen on jo käynnistynyt. – Alue sijaitsee Näsijärven rannalla, Tammerkosken suulla ja on siten merkittävä osa kaupunkikuvaa. Tämä on myös Tammerkosken ympäristön viimeinen suuri uudisrakentamisen alue, Tero Tenhunen kertoo. Hänen mukaansa alueesta tulee houkutteleva. Sen ilme rakentuu Tampe­relai­sesta järvimaisemasta, kauniista rantakaduista sekä asuintalojen keskelle rakennettavasta kanavasta siltoineen. n

Keskustori on historiallinen ydin

Keskustori on Tampereen hallinnollinen ja historiallinen ydin, minkä tuntumasta alkoi kaupungin rakentaminen. Nykyisin se on keskeinen tapahtuma- ja markkinapaikka. Tälle alueelle on toimitettu myös kiveä esimerkiksi Kurusta jo yli sata vuotta. – Uskon, että tämä jatkuu ja alueen kiviteollisuudelle tarjoutuu Keskustorilla hyviä mahdollisuuksia myös jatkossa samaan tapaan kuin esimerkiksi Koskikeskuksen viereen Vuolteentorille toteutettava innovatiivinen kiviladonta, Tenhunen arvelee. Keskustori on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi ja parempi kohtaamispaikka sekä kaupunkilaisten olohuone. Keskeisiä asioita tässä mielessä ovat tietenkin raitiotie ja Kunkun parkki. Keskustorin visiosuunnitelman teko alkaa tänä vuonna. Suunnitteluun kutsutaan mu-

Parhaat paikat voi rakentaa vain kerran seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Niissä ei voi laadusta tinkiä. Ne ovat kaupungin näyteikkuna tänne suuntaaville vieraille ja toimijoille, pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

SUOMAL AINEN KIVI

7-11 KIVI 1- 2017 OP Tampere.indd 11

11

16.3.2017 12.50


K

alasataman REDI on jättihanke jopa Suomen rakentamisen historiassa. Projektin liikevaihto on arviolta yli miljardi euroa. Myös kiviteollisuuden kannalta on kyse todella huikeasta kohteesta, jossa valtavan kivimäärän lisäksi on käytetty myös uudenlaista tekniikkaa. Nimi REDI tarkoittaa suojaista ankkuroimisaluetta sataman edustalla. Ka-

12

lasatamaan liittyvänä se tarkoittaa myös historiallista rakennushanketta. Ensimmäistä kertaa Suomessa rakennetaan oikeita tornitaloja, jotka nousevat Helsingin horisontissa kaiken yläpuolelle. Muutos on todellisuudessa huikea. Ensin oli Hotelli Torni (69,5 m), sitten Stadionin valkoinen torni (72 m) ja lopulta Vuosaaren Cirrus-tornitalo, joka pitää toistaiseksi paalupaikkaa 87,5 metrin korkeu-

dellaan. Tämä kuitenkin kalpenee, kun vuoden 2019 keväällä valmistuu kahdeksasta tornitalosta ensimmäinen, eli Majakka. Sen ylin kerros yltää peräti 134 metriin. Valmistuessaan se on Suomen korkein asuinrakennus. Tornitaloista seitsemän on asuinkerrostaloja ja yksi on yhdistetty toimisto- ja huoneistohotelli. REDI on SRVn omakehitteinen hanke. Kaiken kaikkiaan hanke käsittää tor-

SUOMAL AINEN KIVI

12-16 KIVI 1- 2017 redi.indd 12

16.3.2017 12.49


K I V I R A K E N TA M I N E N

REDI on jättihanke suomalaiselle kiviteollisuudelle

Kalasataman REDI on jättihanke jopa Suomen rakentamisen historiassa. Projektin liikevaihto on arviolta yli miljardi euroa. Myös kiviteollisuuden kannalta on kyse todella huikeasta kohteesta, jossa valtavan kivimäärän lisäksi on käytetty myös uudenlaista tekniikkaa. TEKSTI: TOM KALIMA KUVAT: TIMO PORTHAN

nitalojen lisäksi, kauppakeskuksen sekä, 2 000 auton pysäköintilaitoksen. Redin ohella, sen välittömään läheisyyteen, Työpajankadulle rakennetaan 20 000 neliön suuruinen terveys- ja hyvinvointikeskus. Se valmistuu syksyllä 2017, käyttöönotto on alkuvuodesta 2018 – Alun kaavavalitus aiheutti hankkeessa parin vuoden keskeytyksen, mutta sen jälkeen kaikki on edennyt suun-

nitelmien mukaan ja olemme aikataulussa. Työskentely on vaativaa Kalasataman kaltaisessa liikenteen solmukohdassa, missä esimerkiksi metroliikenne kulkee parin minuutin välien. Tämän on pitänyt ottaa huomioon ja joitakin töitä on ollut pakko tehdä yöllä kertoo hankejohtaja Juhani Katko SRV:stä. – REDIn tekninen tekeminen on vaativaa rakentamista, joka pitää sisällään

Kauppakeskuksen merkittäväksi pintamateriaaliksi tulee Liedon punainen -graniitti, jonka toimittaa ja urakoi Suomen Graniittikeskus Oy. Yhtiö on tuomassa myös uutta tekniikkaa kivirakentamiseen, kertoo Marko Makkonen.

monenlaisia muuttujia. Olemme käyttäneet apuna 3D-mallinnusta rakentamisen suunnittelussa ja 4D:n avulla simuloineet rakentamisen aikataulutusta. Tällä hetkellä olemme jo päässeet Itäväylän tasolle, vähän ylikin. Pintaan Liedon punaista

Kiviteollisuuden kannalta Kalasataman rakentaminen on valtava projekti, joka kulminoituu Kauppakeskus REDiin sekä ympäristörakentamiseen. Helsingin kaupungin luovuttamille rakennusalueille rakennetaan kiveyksiä kymmenientuhansien neliöiden verran ja reunakiveyksiä yli kymmenen kilometriä. Näiden kivien toimittajista ei vielä ole lopullista päätöstä. Sen sijaan kauppakeskuksen yhdeksi, merkittäväksi pintamateriaaliksi tulee Liedon punainen, jonka toimittaa ja urakoi Suomen Graniittikeskus Oy, joka on tuomassa myös uutta tekniikkaa kivirakentamiseen. – Olemme ottaneet käyttöön tietomallit, jotka helpottavat oleellisesti haastavien rakenneratkaisujen tekemistä. Enää ei kiviä tarvitse leikata työmaalla, vaan arkkitehtien suunnitelmien pohjalta toteutetut tietomallit mahdollistavat kivien työstämisen jo tehtaalla, kertoo toimitusjohtaja Marko Makkonen Suomen Graniittikeskuksesta. – Olemme käyttäneet järjestelmää muuallakin jo aikaisemmin, mutta esimerkiksi REDIssä arkkitehti on halunnut käyttää Liedon punaista kiveä muutenkin kuin standardimittaisena. Toteuttamista on helpottanut se, että olemme voineet seinä kerrallaan tehdä tietomallin arkkitehdin suunnitelmien pohjalta. Sen perustella teemme kivet valmiiksi oikeaan mittaan jo tehtaalla. Käsittelemme myös reuna- ja aukkokohtiin tulevien kivien reunat valmiiksi, minkä jälkeen kiSUOMAL AINEN KIVI

12-16 KIVI 1- 2017 redi.indd 13

13

16.3.2017 12.49


K I V I R A K E N TA M I N E N

REDIN koosta kertoo paljon vertaaminen Kamppiin REDI

Kamppi

Työmaan kesto

2011–2023

2002–2006

Louhittavan maa-aineksen määrä

900 000 kiintokuutiota, josta

400 000 kiintokuutiota, josta

750 000 kiintokuutiota kalliota

200 000 kalliota

Avolouhoksen pinta-ala

3 hehtaaria

4 hehtaaria

Avolouhoksen syvyys

12 metriä merenpinnan alapuo-

0 m merenpinnasta

lella Rakennuksen korkein kohta

134 m merenpinnasta

34 m

Rakennuksen matalin kohta

10 metriä merenpinnan alapuolella

3m merenpinnan yläpuolella

Koko hankkeen neliömäärä

380 000 brm2

135 000 brm2

Louheenkuljetusautojen vuoroväli 3 minuuttia Melkein 200 autoa

4 minuuttia

päivässä Asuntojen määrä

1 500

150

Liiketilojen määrä (m2)

64 000 m²

35 000 m²

Hankkeen arvo

yli 1 miljardi

n. 200 M€

vet koodataan asennusta varten. Tämä tehostaa Makkosen mukaan työprosessia. Tietomallien käyttö parantaa varmasti myös suomalaisen kiven kilpailukykyä, koska ne alentavat myös kokonaiskustannuksia. – Työskentely työmaalla helpottuu ja arkkitehdeillä on huomattavasti enemmän liikkumisvapautta käyttää samassa kohteessa esimerkiksi erilaisia kokoja, pintakäsittelyjä, värisävyjä sekä ladontoja aiheuttamatta kuitenkaan suuria lisäkustannuksia. – Esimerkiksi eräässä toisessa kohteessa 45 neliön alueella oli peräti 40 erilaista kivityyppiä. Ilman tietomalleja ja kivien valmiiksi työstämistä tehtaalla tällaisen kohteen tekeminen olisi liki mahdotonta. Mielestämme rakentamisen tätä päivää ei todellakaan enää ole, että tulostetaan valtavia paperimalleja, joiden avulla kiviä työstetään ja ladotaan työmaalla. Kivet kiinnitetään kisko- ja orsikiinnityksellä

REDIn kauppakeskuksen julkisivuissa on yli 3 000 neliötä luonnon kiveä. – Teknisesti kivet kiinnitetään seiniin

14

kisko-orsikiinnityksellä, mikä tarkoittaa, että seiniin asennetaan valmiiksi alumiinikiskot. Näihin kiskoihin kiinnitetään mallin mukaisesti kivet, joihin on tehtaalla tehty valmiiksi urat. Asennuksen helppouden ohella tämän tekniikan etuna on huollettavuus. – Vaikka kotimainen kivi on kestävää, mikään ei ole ikuista. Joskus esimerkiksi aura-autot voivat kolhia seinäkiviä tai rakennukset joutuvat ilkivallan kohteeksi. Tämän kiinnitystavan ansiosta vahingoittunut kivi voidaan vaihtaa rikkomatta lainkaan ympäröiviä kiviä. – Sen lisäksi vaurioitunutta kiveä ei tarvitse lähteä erikseen mittaamaan, koska meillä on olemassa kohteen tarkat tietomallit, joiden perusteella voidaan tehdä täsmälleen oikeanlainen kivi, Marko Makkonen kertoo. – Kiviteollisuuden on pystyttävä kilpailemaan rakentamisen maailmassa ja pyrittävä tuomaan uusia innovaatioita, jotka edistävät kotimaisen kiven käyttöä rakentamisessa. Näiden ratkaisujen ansiosta suunnittelijat voivat vapaammin toteuttaa uusia näyttäviä visioita. Niiden suunnitteleminen on helpompaa arkki-

SUOMAL AINEN KIVI

12-16 KIVI 1- 2017 redi.indd 14

16.3.2017 12.49


K I V I R A K E N TA M I N E N

tehdeille ja toteuttaminen yksinkertaisempaa urakoitsijoille, Marko Makkonen toteaa. Kiveä lähtee, kiveä tulee

REDIn kauppakeskuksen rakenne hakee vertaistaan koko maailmassa, sillä siihen liittyy kolme poikkeuksellista ja haastavaa rakennusteknistä yksityiskohtaa. Kahdeksan tornitalon rungot työntyvät järeine tukirakenteineen kauppakeskuksen läpi jopa 13 metrin syvyyteen merenpinnan alapuolelle. Tämän lisäksi kauppakeskuksen läpi kulkee vaakatasossa metrotunneli ja Itäväylä. Itäväylä ja metro katetaan REDIn kohdalla laajalla viherkannella, jonka päällä sijaitsevat asuinrakennusten pihaalueet sekä julkinen puisto, joka on lähes Esplanadin puiston kokoinen. Puistoa lisäksi maisemaan kuuluvat olennaisesti Kalasataman rantapromenadit, kanavat sekä puisto- ja viheralueet.

Kohteen suurista mittasuhteista kertoo omaa kieltään massiiviset perustustyöt. REDIn rakennustyöt alkoivat elokuussa 2011 maanrakennus- ja louhintatöillä. Louhittavan maa-aineksen määrä oli 900 000 kiintokuutiota, josta 750 000 kiintokuutiota oli kalliota Avolouhoksen pinta-ala 3 hehtaaria ja sen syvyys peräti 12 metriä merenpinnan alapuolella. Voi siis todellakin sanoa, että kohteesta on kuljetettu kiveä massiivisella kuorma-autorallilla. Yksi auto on lähtenyt joka neljäs minuutti ja kaikkiaan niitä on ollut vuorokauden aikana 200. Kivimurska on päätynyt suureksi osaksi täytemaaksi läheiseen Kruunuvuorenrantaan tulevan asuinalueen täytemaaksi. Kivilattia kauppakeskukseen

Juhani Katkon mukaan REDI on myös suuri kivirakentamisen kohde. Erityisen paljon sitä on ympäristörakentamisessa,

” REDIn tekninen tekeminen on vaativaa rakentamista, joka pitää sisällään monenlaisia muuttujia.”

mutta näyttävästi myös kauppakeskuksessa, joka valmistuttuaan on kantakaupungin suurin, – Kauppakeskuksen graniittipinnoitteen lisäksi kiveä tulee myös ensimmäisen kerroksen lattiaan. Ensimmäinen kerros on katutason sisääntulokerros, joka saa luonnonkivilattian. – Tämän osalta kilpailutus on edelleen kesken, eikä vielä ole tietoa kivitoimittajasta, ei edes siitä, tulevatko kivet Suomesta vai ulkomailta, Juhani Katko kertoo. n

15

12-16 KIVI 1- 2017 redi.indd 15

16.3.2017 12.49


Olemme K I V I R A K E N TA M I N E N hypänneet suunnittelussa­m­­ me uusille urille ja tehostaneet kiven visuaalista ilmettä, Hanna Euro sanoo.

Vastuuarkkitehti Hanna Euro:

Kivi on minulle mieluinen asia n Helsingin Kalasatamaan nouseva REDI on jopa kansainvälisen mittapuun mukaan poikkeuksellinen rakentamisen ja suunnittelun kohde. – Vastaavaa ei Suomessa ole eikä maailmaltakaan aivan samanlaista ole helppo löytää, kertoo arkkitehti Hanna Euro Arkkitehtitoimisto Helin & Co:sta. Euro on kauppakeskuksen vastuuarkkitehti, mutta kaikkiaan REDIn suunnittelutyöhön arkkitehtitoimistossa osallistuu noin 30 ammattilaista. – Rakennusteknisiä ja suunnittelullisia haasteita on asettanut kompleksi, jossa suuren kauppakeskuksen läpi työntyvät kahdeksan tornitalon rungot järeine tukirakenteinen. – Jotta vaikeuskerroin olisi vieläkin haastavampi, kauppakeskuksen läpi kulkee lisäksi vaakatasossa metrotunneli ja Itäväylä. Toiminnallisesti näiden pitää

16

olla sulassa sovussa eivätkä ne voi häiritä toisiaan, Hanna Euro kertoo. Luonnonkivellä näyttävä rooli

Luonnonkivi on näyttävässä roolissa kauppakeskuksessa. Se ei kuitenkaan ole pelkästään arkkitehdin valinta, vaan siitä oli määrätty jo asemakaavassa. – Tämä oli minulle mieluinen asia, koska olemme käyttäneet luonnonkiveä monessa muussakin kohteessamme, esimerkiksi Alvar Aallon katu 1:ssä ja Kampin keskuksessa.

”Suomalainen Liedon punainen tyydytti kaikkia osapuolia.”

– Kotimaisen kiven puolesta sen sijaan käytiin pitkä taistelu, joka onneksi päätyi siihen, että suomalainen Liedon punainen tyydytti kaikkia osapuolia, Euro kertoo. Hänen mukaansa luonnon kivessä on monta tekijää, jotka puhuvat sen käytön puolesta – Ensinnäkin kotimaisuus on minulle vahvasti arvoasia. Sen lisäksi se on kestävä materiaali, joka näyttää elävältä monivärisen pinnan ansiosta. – Olemme tavallaan myös hypänneet suunnittelussamme uusille urille ja tehostaneet kiven visuaalista ilmettä. Olemme ottaneet käyttöön esimerkiksi vaihtelevia kokoja, eikä enää pelkästään 1 350 x 450 -standardia. Tällä tavalla saadaan uutta visuaalista ilmettä, Hanna Euro kertoo. n TEKSTI: TOM KALIMA KUVAT: TIMO PORTHAN

SUOMAL AINEN KIVI

12-16 KIVI 1- 2017 redi.indd 16

16.3.2017 12.49


K I V I R A K E N TA M I N E N

Helsinki tutkii Finlandia-talon materiaali­ vaihtoehtoja Finlandia-talon pinnoitteena oleva valkoinen Carraran marmori on taas käyristynyt ja se on pakko vaihtaa vuonna 2021 alkavan suuren remontin yhteydessä. Parhaillaan tutkitaan mahdollisia muita kivivaihtoehtoja. TEKSTI: TOM KALIMA KUVAT: TIMO PORTHAN

SUOMAL AINEN KIVI

17-19 KIVI 1- 2017 Finlandia.indd 17

17

16.3.2017 12.51


n – Jokainen voi omin silmin taas näh-

Finlandiatalon marmorilaatat ovat käpristyneet. Sään vaihtelu on erityisen tuhoisaa Carraran marmorille.

Museovirasto mukana päättämässä

– Museovirasto on tiiviisti mukana Finlandia-talon korjaushankkeessa ja arvioi esitettäviä vaihtoehtoja. Finlandia-taloon kohdistuvan suojelupäätöksen mukaan rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaava arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta, toteaa Sirkkaliisa Jetsonen Museovirastosta.

dä, että Carraran marmori ei kestä. Materiaalin mikrokiderakenne on sellaista, että lämpötilojen vaihtelut vaikuttavat siihen haitallisesti. Kivi laajenee epätasaisesti eri kohdistaan, eivätkä nämä muutokset palaudu. Sen vuoksi kivet käyristyvät ja haurastuvat, projektinjohtaja Merja Ikonen Helsingin kiinteistöviraston tilakeskuksesta sanoo. Hänen mukaansa marmoriin liittyviin tutkimuksiin paneudutaan laajasti. Käytössä on myös kansainvälisiä tutkimuksia. – Ne kaikki kertovat samasta ongelmatiikasta. Rakenne on vain yksinkertaisesti sellainen, että kestävyysongelmia tuntuu ilmenevän eri puolilla maailmaa etenkin, jos kivi joutuu lämpötilojen vaihdoksille alttiiksi. Tämän vuoksi näen, että me olemme velvollisia tutkimaan muitakin vaihtoehtoja.

– Me emme kuitenkaan voi asiasta päättää. Meidän tehtävämme on selvittää eri vaihtoehdot, tutkia ja tehdä esityksiä sekä laatia korjauksen hankesuunnitelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyy. Lopullisen päätöksen mahdollisesta julkisivumateriaalin vaihdoksesta tekee rakennusvalvontavirasto yhteistyössä museoviraston kanssa.

18

Poikkeuksellinen rakennuskohde

Finlandiatalo on suuren kansainvälisen huomion kohde. Se on yksi merkittävimmistä arkkitehtuurimatkailun kohteista. Siinä mielessä se on yhteistä kansalista maisuutta. – Kaunis valkoinen väri on osa Finlandia-talon kokonaisuutta. Tämä tuo seinämateriaalin vaihtamiselle erityisen suuria haasteita, koska vaihtoehdot ovat vähissä.

SUOMAL AINEN KIVI

17-19 KIVI 1- 2017 Finlandia.indd 18

16.3.2017 12.51


K I V I R A K E N TA M I N E N

Yhtä valkoista suomalaista kiveä on ilmeisesti mahdotonta löytää, Ikonen toteaa. – Tiedämme myös, että Enson pääkonttorin marmori on kestänyt. Se on portugalilaista marmoria ja ilmeisesti rakenteeltaan erilaista. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että tasaisen valkoista on hankala löytää, koska materiaalien joukossa on taipumusta olla myös vaaleanpunaisia laattoja. – Tänä päivänä Finlandia-talon valkoisia seiniä käytetään myös teemavalaistusten taustoina, joten valkoinen väri toimii siinäkin suhteessa hyvin. – Tiedämme myös, että joissain rakennuksissa on päädytty käyttämään nk. komposiittikiviä. Ne ovat teollisesti valmistettuja, eivät siis aitoja luonnonkiviä, Merja Ikonen kertoo. Kivien kestävyys tutkittava

Finlandia-talon remontti alkaa vasta 2021, mutta aikaa ei Ikosen mukaan ole hukattavaksi. – Me emme voi vain esittää vaihtoehtoisia kiviä, vaan kaikki on tutkittava huolella. Meidän pitää testata materiaalit koeseinissä, sillä olisi vastuutonta vaihtaa nykyinen materiaali toiseen kestämättömään. – Tavoitteena on löytää kaikin puolin kestävä ratkaisu, jonka yhtenä reunaehtona on rakennussuojelulaki. Todellisuudessa Suomi ei kuitenkaan ole yksin tällaisten asioiden kanssa, vaikka helposti niin ajatellaan. Esimerkiksi Pariisin Bastillen oopperaan valittiin burgundilaista kalkkikiveä. Sekään ei osoittautunut onnistuneeksi valinnaksi, sillä kivet jopa putoilivat. Tulevaan remonttiin on varattu 60 miljoonaa euroa. Tästä budjetista 7 000 neliön seinämateriaalien vaihdon osuus on vain pieni osa. Remontin painopiste on talon teknisessä perusparannuksessa. Sähköjen, automaatioiden ja erilaisten teknisten järjestelmien modernisoinneilla ja vaihdoilla pyritään takaamaan se, että upea talo pysyy edelleenkin sellaisessa kunnossa, että se palvelee käyttäjiä vetovoimaisena talona alkuperäisessä tarkoituksessaan kongressi- ja konserttitalona, Merja Ikonen toteaa. n SUOMAL AINEN KIVI

17-19 KIVI 1- 2017 Finlandia.indd 19

19

16.3.2017 12.51


näyttäviä kaupunkikeskustoja ERI MATERIAALIEN YHDISTÄMINEN LUO

Rudus Oy:n luonnonkivituotteiden tuoteryhmäpäällikkö Timo Syrjä sanoo, että kotimaisen kiven saatavuus ja tuotteistaminen vauhdittavat kiven kauppaa. Hänellä on vahva usko myös erikoistumiseen. n Timo Syrjällä on paljon sanottavaa

luonnonkivestä. Mies on ikänsä tehnyt työtä luonnonkiven parissa. Suomalaisten alan ammattilaisten joukossa Syrjä on itseoikeutetusti ”Mr. Kivi”. Rudus Oy:n luonnonkivituotteiden tuoteryhmäpäällikkö Timo Syrjä kertoo tuntevansa kivialan ympäristörakentamiseen liittyvät asiat – Sillä rintamalla on ollut kysynnän kasvua myös taantumavuosina. Uskon, että tämä johtuu pääosin siitä, että tuotteita on markkinoitu aktiivisesti, kiviteollisuusliiton nettisivuja on kehitetty hyvin ja kävijämäärät ovat olleet jatkuvassa kas-

20

vussa. Markkinointi ja viestintä näkyvät nyt myönteisesti. Kiven näkyvyyteen pitääkin panostaa monipuolisesti. Kaunista ja kestävää

Syrjän mukaan suomalaiset rakennuskivet ovat kestäviä ja kauniita, ja siksi niitä viedään merkittävän paljon esimerkiksi Kiinaan, missä kivet jalostuvat lopputuotteiksi ympäri maailmaa. On tärkeää ja tuotteen lisäarvoa kasvattavaa, että suomalaiset kiviraakaaineet on testattu ja CE-merkitty. Niin pitääkin olla.

Timo Syrjä pitää suomalaisen kiven tulevaisuutta valoisana ja uskoo, että myös lähialueille on mahdollista viedä jalostettuja, laadukkaita kivituotteita.. Kaupunkirakentamisessa kiven rooli on edelleen vahva ja kestävän kehityksen sekä elinkaariajattelun vauhdittamana myös nousujohteinen. Kävelypainotteiset kaupunkikeskukset suunnitellaan yhä yleisemmin graniittipäällysteisinä. Haluamme Ruduksella tehdä yhteistyötä pitkäjänteisesti suomalaisten kiviyrittäjien kanssa. Timo Syrjän mukaan esteettömyys palvelee kaikkia julkisilla paikoilla ja ra-

SUOMAL AINEN KIVI

20-21 KIVI 1- 2017 timo syrja.indd 20

16.3.2017 11.55


K I V I R A K E N TA M I N E N

kennuksissa liikkuvia. Kannattaa panostaa esteettömyyteen. Tasaisemmat kiveykset ohjaavat kulkua, kun lohkopintaisia tuotteita käytetään niillä alueilla, joissa ei toivota ihmisten liikkuvan. Loivat luiskat portaiden sijaan ja värikontrastit niin ikään lisäävät esteettömyyttä. Eri materiaalien yhteiskäyttö luo näyttäviä ja toimivia kokonaisuuksia kaupunkirakentamisessa. Uskon, että tämä on tulevaisuuden suunta. Tästä hyötyvät kaikki, Syrjä sanoo. Mitä enemmän meillä on Suomessa kivirakentamisen näyttäviä referenssejä, sitä paremmin valmiit kohteet markkinoivat tulevaa. Timo Syrjä pitää hyvänä asiana erikoistumista, tuotteistamista ja erityisesti myös tuotteen saatavuutta.

Tehokasta tuotteistamista

Timo Syrjä sanoo, että moni pyrkii tekemään kivituotteiksi kaikkea mahdollista, liikaakin. Vakio- ja varastotuotteiden tuotteistaminen olisi hyvä ja kiven kauppaa vauhdittava asia. Noin viisi tuoteryhmää vastaa noin 80 prosenttia ympäristökivien myynnistä. Olisi tärkeää, että näitä vakio- ja varastotuotteita olisi aina heti saatavilla jälleenmyyjien varastoissa. Kivialan koulutus on alkanut 1990-luvulla. Koulutusta on edelleen syytä ylläpitää ja kehittää. Timo Syrjä on toiminut useana vuonna tuomarina Taitaja – kilpailuissa. Kivi saisi olla mukana materiaalina jo peruskoulussa, kuten ovat puu, metalli ja muovi. Myös luentoihin, messuille ja tapahtumiin voisi viedä enemmän ja laajemmin kivitietoutta. n

Kannattaa panostaa esteettömyyteen. Tasaisemmat kiveykset ohjaavat kulkua, kun lohkopintaisia tuotteita käytetään niillä alueilla, joissa ei toivota ihmisten liikkuvan, Timo Syrjä sanoo.

Eläkkeelle kivi sydämessä Timo Syrjä jää syksyllä eläkkeelle haikein mielin. Kiviuransa sydämen asiana hän pitää vuorovaikutusta. Olen aina innostunut, kun asiakas tai suunnittelija kertoo haasteistaan tai unelmistaan luonnonkivirakentamisessa. Hän haluaisi jättää mahdollisimman paljon vuosikymmenten aikana kertyneestä kokemuksista - niin hyvistä kuin huonoista - niille jotka jatkavat Ruduksella hänen jälkeensä.

”Käytä kiveä jo eläessäsi” Tämä on Syrjän motto. – Nyt olen kiveä käyttänyt ja saan työurani päätökseen, on aika nauttia elämän toisesta vaiheesta. Kivimies aloitti lintujen bongaamisen jo 12-vuotiaana ja into jatkunut edelleen. Pidän kalastamisesta ja harrastan kuorolaulua. Nyt on aika myös matkustaa vaimon ja perheen kanssa ja ihan muualle kuin kivimarkkinoiden tai projektien perään. Viime kesänä innostuin hankkimaan Golfin Green Cardin. Timo Syrjän poika Arhippa jatkaa töitä isänsä jalanjäljillä Ruduksella luonnonkivien parissa. Vuonna 2012 syksyllä Lemminkäinen myi liiketoimintansa Rudukselle ja Syrjän työ luonnonkivien parissa jatkui. Nykyisessä tehtävässään hän toimii tuoteryhmäpäällikkönä luonnonkivituoteryhmässä.

SUOMAL AINEN KIVI

20-21 KIVI 1- 2017 timo syrja.indd 21

21

16.3.2017 11.55


K I V I R A K E N TA M I N E N

Graniitin louhinnassa syntyy ns. sivukiveä, joka joudutaan varastoimaan louhimoiden läheisyyteen. Ympäristörakentaminen on yksi tärkeimmistä sivukiven käyttökohteista. Kotkan kaupunki on aktiivinen sivukiven hyödyntäjä. TEKSTI: OLAVI SELONEN, PALIN GRANIT OY

Sivukivet hyödyksi Kotkassa n Graniitin louhinnassa syntyy tuotan-

toon sopimatonta ns. sivukiveä, joka joudutaan varastoimaan louhimoiden läheisyyteen. Se voi olla kooltaan liian pientä tai ulkonäöllisesti liian vaihtelevaa, eikä siten täytä varsinaiselle luonnonkivituotteelle asetettuja laatuvaatimuksia. Graniittinen sivukivi on materiaalina inerttiä eli pysyvää ja koostuu samasta kiviaineksesta kuin itse tuotantokivikin. Se on mekaanisilta ja fysikaalisilta ominaisuuksiltaan hyvin samankaltainen varsinaisen tuotantokiven kanssa. Se ei sisällä malmimineraaleja eikä liukene. Sivukiven varastoinnista tai itse sivukivilohkareista ei aiheudu haittaa ympäristölle tai ihmisen terveydelle. Sivukiveä voidaan hyödyntää joko sellaisenaan tai mekaanisesti jalostettuna (esim. murskaus, välppäys, pilkkominen) sekä rikastettuna (esim. vaahdotus).

22

Käyttökohteina ovat mm. kiviaineskäyttö, ympäristörakentaminen, vesi- ja satamarakentaminen, betonin valmistus sekä teollisuusmineraalien raaka-aine (kvartsi ja maasälpä). Sivukiviä hyödynnetään myös louhimon elinkaaren aikana mm. ottamisalueen teiden sekä varasto- ja lastausalueiden rakentamiseen. Näyttäviä kohteita Kotkassa

Kotkan kaupunki on käyttänyt määrätietoisesti luonnonkiveä ympäristörakentamisessaan aina 1980-luvulta alkaen. Merikaupunki onkin tullut tunnetuksi viihtyisästä kaupunkimiljööstään ja kauniista puistoalueistaan, kuten Sapokasta, Katariinan Meripuistosta ja Jokipuistosta. Kaupungin puistorakentaminen on palkittu useaan otteeseen niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin, viimei-

SUOMAL AINEN KIVI

22-24 KIVI 1- 2017 Kotka.indd 22

16.3.2017 12.00


Vuonna 2016 sivukiviä hyödynnettiin Kotkassa mm. Katariinan Meripuiston skeittiparkissa ja Karhuvuoren muurirakenteissa.

SUOMAL AINEN KIVI

22-24 KIVI 1- 2017 Kotka.indd 23

23

16.3.2017 12.00


Uittoväylän kiertoliittymä (ylinnä), Katariinan Meripuiston skeittiparkki (ylh. vas.) ja uusi linja-autoasema.

simpänä Jokipuisto vuoden 2015 ympäristörakenteena Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämässä kilpailussa. Luonnonkivi on kestävää (käyttöikä on 50–1000 v.) ja siten pitkällä aikavälillä hyvin edullista materiaalia ympäristö- ja kaupunkirakentamisessa, toteaa Kotkan kaupunginpuutarhuri, puutarhaneuvos Heikki Laaksonen. Luonnonkivi on kaunista, se luo arvokkuutta sekä nostaa ihmisten kokemaa ympäristön viihtyisyyttä. Kotkassa käytetty luonnonkivi on usein louhimon sivukiveä tai muuta kierrätettyä kiveä. Ensimmäiset sivukivikohteet ovat peräisin jo 1990-luvulta. Heikki Laaksonen kertoo, että sivukiven käyttöön on useita syitä. Se on eläväpintaista, koska siinä saa olla ulkonäöllistä vaihtelua, sitä on hyvin saatavilla ja jo kertaalleen irrotettua kiveä tulee käyttää jo ekologisista syistä johtuen. Sivukivi

24

antaa paljon mahdollisuuksia suunnittelijoille ja toteuttajille; se on hyvin muokattavaa, aina tarpeen mukaan 20 tonnin lohkareesta käsityönä asennettaviin. Sivukivi on edullista, käytän nössä ikuista ja huoltovapaata, ainoastaan graffitit voivat vaatia toimenpiteitä. Toisaalta sivukiven kuljetus voi olla arvokasta jos sivukiveä ei ole kohtuullisen matkan päässä, mutta tarkoituksenmukainen kappalekoko voi vähentää kuljetuskustannuksia merkittävästi, huomauttaa Laaksonen. Sivukiveä ympäristörakentamisessa

Sivukivet vuoden 2016 kohteisiin ovat peräisin Palin Granit Oy:n louhimolta, jossa sivukiveä hyödyntää yhteistyösopimuksella Linjaporaus Lehtinen Oy Virolahdelta. Toimitusjohtaja Heikki Palin Palin Granit Oy:stä toteaa, että Kotkassa to-

teutetut kohteet tuovat erinomaisesti esille sivukiven mahdollisuudet ympäristörakentamisessa. Palinin mukaan yhtiö etsii koko ajan aktiivisesti uusia sivukiven käyttökohteita. Kotkan alue on erityisen kiinnostava, koska käyttökohteet ovat louhimoiden läheisyydessä. Toimitusjohtaja Mikko Lehtinen Linjaporaus Lehtinen Oy:stä taas uskoo, että sivukiven käytöllä on ympäristörakentamisessa kasvavat markkinat. Yhtiö panostaakin vahvasti tulevaisuudessa sivukivien hyödyntämiseen. Heikki Laaksosen mukaan vuonna 2017 Kotkassa kivitöitä tehdään muun muassa Juha Vainion kadulla, jonka ehostamiseen käytetään sekä louhimon sivukiveä että jääkauden muovaamia kiviä. Aivan meren rannassa sijaitseva katu tulee tarjoamaan viihtyisän käyntikohteen niin kotkalaisille kuin matkailijoillekin. n

SUOMAL AINEN KIVI

22-24 KIVI 1- 2017 Kotka.indd 24

16.3.2017 12.00


SU H DA N N E

Kiven kysyntä vahvistuu n Kysynnän kasvuun luottavat raken-

nus-, ympäristö- ja sisustuskivien valmistajat. Hautakivien tuotannon odotetaan jatkuvan tasaisena. Vauhtia kiven kysyntä saa suurten kaupunkien, kuten Helsingin ja Tampereen, keskustojen rakentamisesta. Yritysten huolenaiheena on kiven halpatuonti. Tarjouspyyntöjä liikkeellä

Kymen Granite Oy:n Haapalan ja Ummeljoen louhimoiden kiviblokit myydään oman käytön lisäksi Puolaan, Liettuaan ja Latviaan. Valkealan vuoden 2016 yrittäjä -palkinnon saaneen Kymen Graniten toimitusjohtaja Mika Rahkonen odottaa tästä vuodesta entistä parempaa. Rahkosen mukaan tarjouspyyntöjä liikkuu jo vauhdikkaasti ja myös tilauskanta on korkea jo nyt. Rakennussektorin taantumassa on jarruteltu projektien aloittamista, mutta nyt on menossa ja alkamassa paljon uusia kohteita, joissa käytetään luonnonkiveä. Useat julkisen puolen toimijat ovat Rahkosen mukaan päätyneet käyttämään laadukasta suomalaista kiveä hankinnoissaan. Ne ovat ymmärtäneet, että halvin ei välttämättä olekaan aina halvin ratkaisu kansantaloudellisesti. Sesonki alkaa keväällä

Ikikiven toimitusjohtaja Katja Huhta sanoo, että kiven varsinainen sesonkiaika alkaa keväällä. - Pihatuotteet edellä varmasti vielä tänäkin vuonna mennään, mutta herää-

mistä on havaittavissa rakennuskivituotteissa, ja tilauksia on sisällä. - Tuotteet valmistamme valmiiksi varastoon, josta toimitukset lähtevät nopeasti. Näin myös räätälöityjen tuotteiden valmistus on mahdollista lyhyillä toimitusajoilla. - Tänä vuonna toteutamme yhteistyökuvioita kivialan yritysten kesken eli käytännössä markkinoimme tuotteitamme ristiin ja teemme myös alihankintaa muille toimijoille. Markkinointiin puhtia

Loimaan Kiven toimitusjohtaja Mikko Paljakan mukaan kotimaisen kiven markkinat näyttävät vireiltä. - Meillä on jo näin alkuvuodesta hyvä tilauskanta ja myös projekteja on tarjolla hyvin. Mikko Paljakka toivoo, että kiven markkinointiin löytyisi enemmän puhtia jokaiselta toimijalta. Rakentamisen vahva veto vaikuttaa

Tampereen Kovakivi Oy:n toimitusjohtaja Antti Elomaan mukaan rakentamisen vahva veto heijastuu Kovakiven liiketoimintaa Työkanta on varsin hyvä, käynnissä olevat projektit menevät vientiin. Lisäksi suunnitteilla on mielenkiintoisia kaupunkikohteita kotimaahan. Niissä tullaan käyttämään luonnonkiveä. Kotimaisen kiven vuosi 2017 näyttää Elomaan mukaan myönteiseltä verrattuna moniin edeltäviin vuosiin. Kotimaisuudelle annetaan nyt entis-

tä enemmän painoarvoa hankinnoissa. Kotimaisen kiven pitää kuitenkin pystyä vastaisuudessa vahvistamaan hankkijan myönteisiä mielikuvia ja huolehtia siitä, että hintataso pysyy mahdollisimman kilpailukykyisenä. n TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN

Vienti ja tuonti supistuivat VUOSI 2016 oli luonnonkiviteollisuudelle kaksijakoinen. Vienti supistui, mutta kotimarkkinoilla erityisesti rakennuskivien kysyntä vilkastui. Tiedot käyvät ilmi Kiviteollisuusliiton syksyn 2016 suhdannebarometristä. Rakennus-, ympäristö- ja sisustuskivivalmistajien luottamus kysynnän kasvuun on vahvaa. Vuoden 2016 vientitilastojen perusteella kivituotteiden viennin arvo laski edellisestä vuodesta 27 % ja päätyi hieman yli 37 miljoonaan euroon. Suurin syy on Kiinan kysynnän hiipuminen. Kiinan supistunutta vientiä ei ole pystytty korvaamaan uusilla markkina-alueilla, vaikka esimerkiksi Italiaan vienti onkin hienoisesti kasvanut edellisestä vuodesta. Suomesta viedään pääasiassa graniitti- ja vuolukivituotteita. Viime vuonna kivituotteiden tuonnin arvo päätyi noin 11 miljoonaan euroon, joka oli 21 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Valtaosa tuontikivestä tulee Kiinasta. JAN TELFORD

Mika Rahkonen: vuosi 2017 näyttää positiiviselta.

Katja Huhta: sesonki alkaa keväällä.

Mikko Paljakka: markkinointiin puhtia.

Antti Elomaa: rakentamisen buumi vaikuttaa.

SUOMAL AINEN KIVI

25 KIVI 1- 2017 suhdanteet.indd 25

25

16.3.2017 14.39


LOU HIMOT

Lievennys louhimoiden suojaetäisyyksiin Valtioneuvosto sääti vuonna 2010 ympäristöministeriön esityksen mukaisesti asetuksen, joka edellyttää kivilouhimoilta vähintään 300 metrin suojaetäisyyttä louhinnan osalta. Suojaetäisyys perustuu pääosin toiminnan aiheuttaman meluhaitan rajoittamiseen. Asetus koskee sekä vanhoja että uusia louhimoita, joten se uhkaa lopettaa useiden louhimoiden toiminnan 1.1.2018 lukien. TEKSTI: TOM KALIMA n Kiviteollisuusliitto on jo vuosia kriti-

soinut asetusta ja kirjelmöinyt ympäristöministeriölle asetuksen muuttamiseksi. Viime kesänä liiton edustajat tapasivat myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ja esittivät kiviteollisuuden huolen koko alan tulevaisuudesta, ellei asetuksen louhinnan suojaetäisyysvaatimusta lievennetä. Ministeri lupasikin, että asia selvitetään. Tämän jälkeen asiasta on neuvoteltu ministeriön virkamiesten kanssa. Tämän vuoden helmikuun lopussa tulikin ministeriön esitys asetuksen muuttamiseksi. Asetuksen muutosesityksen mukaan kivenlouhimo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta silloin kun louhittavan kiviaineksen pääasiallinen käyttötarkoitus on sisustus, monumenttien valmistus tai rakentaminen siten, että kiviaines käytetään muuten kuin murskeena, sepelinä tai sorana. Muutoksia toivotaan voimaan pian

Esitys vastaa Kiviteollisuusliiton esittämiin näkemyksiin, ja Kiviteollisuusliiton toimitusjohtaja Pekka Jauhiainen toivoo asetuksen muutosesityksen tulevan voimaan mahdollisimman pian. Näin varmistettaisiin useiden jo pitkään toimineiden louhimoiden ja niiden tuotantoon tukeutuvien jalostuslaitosten toimintaedellytykset myös tulevina vuosina. Asetuksen muuttamista koskevat lausun-

26

not on annettava ympäristöministeriölle 20.3.2017 mennessä. Asetuksen muutosesityksessä edellytetään lisäksi, että toiminnanharjoittaja voi teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta ei ylitä säädettyjä melutason arvoja. Meluntorjunta on mahdollista

– Meluntorjunta on tärkeä osa ympäristönsuojelua, joten asiassa ei sinänsä ole mitään väärää. Mielestäni nyt voimassa oleva asetus on yllättävän kategorinen, koska se koskee kaikkia kivilouhimoita selvittämättä mitenkään niiden todellista melutasoa, sanoo Promethor Oy:n toimitusjohtaja Jani Kankare. – Varsin useinhan on niin, että juuri vanhojen louhimoiden aiheuttama melu ympäristöön on huomattavasti vähäisempää, koska pitkäaikainen louhinta on vienyt toiminnan jo syvemmälle, jolloin louhimon seinämät muodostavat hyvän meluvallin. Jani Kankareen mukaan melua voidaan louhimoilla torjua monin tavoin. On erilaisia tekniikoita, joilla tilannetta voidaan tarvittaessa helpottaa. – Eniten melua aiheuttavat tietenkin poraukset ja räjäytykset, joita voidaan oleellisesti vähentää käyttämällä sahaustekniikkaa kamien irrottamisessa ja paloittelussa. Sahaaminen on paljon hiljaisempaa, mutta sen laajempi käyttö on

Melua voidaan louhimoilla torjua monin tavoin. On erilaisia tekniikoita, joilla tilannetta voidaan tarvittaessa helpottaa, Jari Kankare Promethorista sanoo. Kuvassa kiven porausta Tampereen Kovakiven louhimolla Kurussa.

vasta rantautumassa Suomeen, koska siinä tarvitaan vettä, jonka käyttö voi ainakin kovilla talvipakkasilla olla haastavaa. Kankareen mukaan ehdottoman melurajan sijaan melua voisi torjua teknisten ratkaisujen lisäksi myös tutkimalla louhimoiden meluntorjunnan yksilölliset tarpeet ja sen jälkeen säätämällä esimerkiksi aikarajat. – Esimerkiksi sellaisilla alueilla, joilla on paljon kesämökkiläisiä, voitaisiin louhinta kieltää kokonaan kesäksi. Uskon, että kiviteollisuudella olisi tahtoa etsiä asiaan ympäristöystävällistä kompromissia. Asia liittyy kuitenkin perinteiseen suomalaiseen teollisuuteen ja kaiken lisäksi vientivoittoiseen. n

SUOMAL AINEN KIVI

26 KIVI 1- 2017 Melu.indd 26

16.3.2017 14.40


Itäinen Valkoisenlähteentie 14 A 01380 Vantaa Puh. 020 718 9300 www.atlascopco.fi Toimitusjohtaja: Sami Niiranen Myynti: Kari Erkko puh. 0400 410 756 kari.erkko@fi.atlascopco.com

KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab

2017

Tuotteet kiviteollisuuden tarpeisiin: - Riviporauslaitteet ja poravaunut - Uppoporauslaite pilottireikien poraukseen - Louhosvaijerisahat ja vaijerit - Porausvarusteet kaikkeen poraukseen - Hakkurien kovapalaterät - Käsikäyttöiset porakoneet - Kompressorit, generaattorit ja pumput

27-31_KIVI 2017 modulit.indd 27

16/03/17 14:39


tot, Kittilä, TahkoGolf Piazza, Tahko Spa, Twinhills, Nilsiä, Club Vierumäki Resort, Vierumäki, EspoonTahko portti,Golden Espoo,Resort, Lohimaa, TerClubVantinportti Vierumäki Golf Resort, Vierumäki, Espoonkohteet portti, Espoo, Lohimaa, Tervo, Espoo sekä lukuisat yksityiset läpi Suomen. vo sekä lukuisat yksityiset kohteet läpi Suomen.

KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

2017

Keikyän Kivi Oy

Kiviveistämö Berglöf Oy

Ikikivi.indd 4

26.4.2012 14.47

Pienteollisuustie 19, 06450 Porvoo Puh. (019) 580 200, fax (019) 580 213 www.hautakivi.net Toimitusjohtaja: Jesse Berglöf, p. 040 513 9741 jesse.berglof@hautakivi.net   Myynti: Annika Berglöf, 040 575 6593 annika.berglof@hautakivi.net   Tuotteet: Hautakivet ja kaikki niihin liittyvät palvelut

Vammaksentie 1, 38210 Sastamala Puh. (03) 5131 208, fax. (03) 5131 108 kivi@muistoksi.fi www.muistoksi.fi

Keikyän Kivi

Toimitusjohtaja: Keijo Vierimaa, puh. 040 525 3849, keijo.vierimaa@muistoksi.fi Myynti: Soili-Maria Seppälä, puh. 050 917 2584, soilimaria.seppala@muistoksi.fi Tuotteet ja palvelut: Yksilöllisten ja laadukkaiden muistokivien suunnittelu, valmistus ja asennus. Lisänimikaiverrukset, entisöinnit sekä muut hautakivityöt laatutakuulla. Pienimuotoisesti lahjakivien suunnittelu ja valmistus, www.lahjakivi.fi.

”Hautakiviä perinteitä   kunnioittaen jo vuodesta 1896”

Kymen Granite Oy Myllykallionkuja 41, 45100 Kouvola Puh. 0400 444 441, Fax (05) 3810 330

Levanto Oy

10.3.2016 14.54

www.kymengranite.com

Myynti: Mika Rahkonen Puh. 0400 444 441 email: mika.rahkonen@kymengranite.com Tuotanto: Kari Rahkonen Puh. 0500 657 495 email: kari.rahkonen@kymengranite.com

Referenssejä m kadun kivityöt, Ra Vaalimaa : Loviisa tunnelin muurit, A muuri ja nupukivit Kivitoimitusref Eiranranta;muurinupukivitoimitus. graniittilaatat: Kuo Yit-Rakennus: Lah pinta. Lisäksi n. 15 Lisää kohteita: kym

Venevalkamantie 5, 02700 KAUNIAINEN Puh. (09) 511 470 Sähköposti: myynti@levanto.fi www.levanto.fi Toimitusjohtaja: Patrick Sandman

Tuotteet ja palvelut: Graniitti pihakivi valmistus, Infra Kiviasennus, Kotipiha Kiviasennus, Tarvekivilouhinta, Mursketuotanto Louhimot: Haapalan punainen Kouvola, Myllykosken ruskea Kouvola Vientimaat: Kiina, Puola, Baltian maat Referenssejä mm.: Kouvolan keskuspuiston kivityöt, Kouvolan kadun kivityöt, Rautatienkadun kivityöt Kausala, E18 Koskenkylä Vaalimaa : Loviisan bastion rakennelmta, Hamina melumuuri, Husulan tunnelin muurit, Ahvenkosken sillan muurit ja pollarit, Kyminlinnan muuri ja nupukivitoimitus, Skanska VT6 taala kivityöt. Kivitoimitusreferenssejä mm.: Stara Helsingin kaupunki: Eiranranta;muuri-, noppa- ja nupukivitoimitus. Jätkäsaari;koirapuisto, nupukivitoimitus. Baana; nupu- ja paasikivitoimitus. Tuulensuuntori;graniittilaatat: Kuopion kaupunki; noppakivitoimitus ristipäähakattu pinta. E18 Vaalimaa nupu- ja noppakivitoimitukset, E18 Haminan ohitus nupu- ja noppakivitoimitukset. Lisäksi n. 250 yksityispihan pohja- ja kivityöt 2010 - 2016. Lisää kohteita: www.kymengranite.com/kohde-esittelyt

Myynti: Valtteri Nykänen Matti Harjanne Timo Saukkonen Jarmo Lahti

040 518 9276 040 156 0920 040 504 0980 040 020 6387

Tuotteet: Timanttilaikat, timanttiporat, timanttivaijerit, hiomalaikat, hiontatuotteet, kemikaalit, kiviliimat, koneet.

Timantinluja kumppanisi

Kotipiha kiviasennus

80 19

Betoni- ja graniittipihakivien asennus, pihasuunnittelu, pohjatyöt.

Kotipiha kivituotteet

3 7 - 2 017

Noppa- ja nupukivet, muurikivet, reunakivet, murske

27-31_KIVI 2017 modulit.indd 28

XX-XX_KIVI 2016 modulit.indd 29

16/03/17 14:39


nupukivitoimitus. Baana; nupu- ja paasikivitoimitus. Tuulensuuntori; graniittilaatat: Kuopion kaupunki; noppakivitoimitus poltettu pinta. Yit-Rakennus: Lahden matkakeskus; noppakivitoimitus ristipäähakattu pinta. Lisäksi n. 150 yksityispihan pohja- ja kivityöt 2010 - 2014. Lisää kohteita: kymengranite.com/kohteet

KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

2017

Loimaan Kivi Oy Palininkatu 2, PL 46, 32201 Loimaa Puh. 0207 909 200 Fax 0207 909 210 kivi@loimaankivi.fi www.loimaankivi.fi Toimitusjohtaja: Myynti: Juuso Rainio Risto Hiltunen Jaana Aulasuo Päivi Kankare

Mikko Paljakka rakennuskiviprojektit myyntipäällikkö, hautakivet myyntisihteeri myyntisihteeri

Tuotteet: Hautakivet Rakennuskivet Sisustuskivet

valmiit hautakivet, hautakiviaihiot, veistokset projektit myös asennettuna keittiötasot, verhouskivet, portaat, lattialaatat

Raakakivet

Varpaisjärven musta

Vähittäismyynti:

Loimaan Kiven ketjumyymälät ja valtuutetut jälleenmyyjät. www.loimaankivi.fi

Loimaankivi2012.indd 4 10.3.2016 14.54

Pelkkakivi Oy

31.10.2012 15.35

Viilukatu 11, 18130 Heinola Puh. 0400 425557 / Jukka Hakkarainen Sähköposti: info@pelkkakivi.fi www.pelkkakivi.fi Yritys valmistaa suomalaisten sorakuoppien ylijäämä kivestä tuotteita piharakentamiseen, rakentamiseen ja sisustukseen. Tärkeimmät tuotteet ovat: Pintakivi; sokkelit, piiput, pihan reuna-alueet Muurikivi; aidat, pengerrykset, nuotiopaikat, vesiaiheet, muurit Nappikivi; piha-alueiden laatoitukset, käytävät, polut Nelisahattu kivi; takat, julkisivut, esim. savusauna Tuotteille on ominaista mittatarkkuus ja sileät asennuspinnat. Asennus on helppoa ja pystyrakenteet voidaan asentaa liimaamalla. Tuotannon “kivijalka” on itse keksitty ja patentoitu “Pelkkasaha”.

27-31_KIVI 2017 modulit.indd 29

16/03/17 14:39


KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

2017 2016

Rudus Oy

Rudus Formento maisematuotteet PL 10, 04361 Tuusula Puh. 020 447 4301 e-mail: etunimi.sukunimi@rudus.fi Tuoteryhmäjohtaja: Antti Sirén Muut yhteyshenkilöt: Timo Syrjä, Mikko Tervo, Mari Tikkanen, Arhippa Syrjä Tuotteet: n Betoni- ja luonnonkivet n Päällystekivet ja –laatat n Noppa- ja Nupukivet n Reunakivet n Porraskivet n Muurikivet n Julkisivujen luonnonkivet

Sukevan Kivi Oy Tervatie 5, 74340 Sukeva puh. (017) 711 021, 0400 373 494 Fax (017) 711 021 www.sukevankivi.fi sukevankivi@pp.inet.fi Toimitusjohtaja: Pekka Väisänen Tuotteet ja palvelut: rakennuskivet, keittiötasot, laatat, ympäristökivet, lohkotuotteet, raakakivet, kaarikivet ja muut muotokivet, kiviasennukset ja muistomerkit Tärkeimmät referenssit: Kuokkalan kirkko, Jyväskylä Lutakon aukio, Jyväskylä Tikkurilan tori, Vantaa Ravintola Töölönranta, Helsinki Sammonlahden kirkko, Lappeenranta Kävelykeskus, Joensuu Kävelykeskus ja raatihuoneentori, Kajaani

Sukevan kivi Oy

27-31_KIVI 2017 modulit.indd XX-XX_KIVI 2016 modulit.indd 30 30

16/03/17 14:39 10.3.2016 14.54


KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ

2017

27-31_KIVI 2017 modulit.indd 31

16/03/17 14:39


32 KIVI 1-2017 ILMO_takasivu.indd 32

16.3.2017 12.07

Kiven Vuosi 2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you