SUOMALAINEN
kivi KIVEN KÄYTÖN ERIKOISLEHTI 1 / 2016 HINTA 8 €
LÄNSIMETROSTA KIVEN KÄYNTIKORTTI S. 10
SUOMALAINEN KIVI JULKISISSA HANKINNOISSA S. 14
TEHOKKUUTTA KIVEN TUOTANTOON S. 22
SUOMALAISEN KIVEN JUHLAA S.6 1 KIVI 1- 2016 KANSI.indd 1
10.3.2016 15.03
Ylamaa Group on Suomen johtavia kivialan toimijoita. Louhimme ja jalostamme arvostettua suomalaista graniittia. Tuotteitamme käytetään viihtyisän ja ekologisen elinympäristön rakentamiseen.
low kgCO2e/t granite
www.ylamaagroup.fi
KEITTIÖTASOT JA SISUSTUSKIVET
Ylämaan Graniitti Oy Vaalimaantie 3570 54410 Ylämaa Puh. 05 621 9200 kivitaso@ylamaangraniitti.fi
YMPÄRISTÖKIVET JA PIHAKIVET
Ylamaa Massive Granite Oy Laisniementie 15 49730 Muurikkala Puh. 020 833 1310 massiveinfo@ylamaagroup.fi
TARVEKIVEN LOUHINTA
LT Granit Oy Koskentie 4, 54410 Ylämaa Puh. 05 4177161
TARVEKIVEN MYYNTI
Granite Development Oy Ainonkatu 31, 53100 Lappeenranta Puh. 010 548 2300 info@ylamaagroup.fi
Ylamaa Group Ainonkatu 31 53100 Lappeenranta
11 KIVI 1-2015 ILMO Ylämaa.indd 2
Puh. 010 548 2300 info@ylamaagroup.fi
www.ylamaagroup.fi
16.2.2015 6.32
kivi
SUOMALAINEN
Kiven käytön erikoislehti 1 / 2016 JULKAISIJA Kiviteollisuusliitto ry. Unioninkatu 14, PL 381 00131 Helsinki Puh. (09) 129 9300 www.suomalainenkivi.fi finstone@finstone.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Jauhiainen Toimitusneuvosto Pekka Jauhiainen Matti Lummaa Pekka Mesimäki Jouko Toivonen Jukka Reinikainen KUSTANTAJA JA TOIMITUS Jukka Reinikainen Omnipress Oy Mäkelänkatu 56 (3. krs.) 00510 Helsinki Puh. 040 511 4996 jukka.reinikainen@omnipress.fi www.omnipress.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Pekka Hurme Puh. 040 580 3130 pekka.hurme@tulosmarkkinointi.fi Taitto HANK PAINOPAIKKA Uusimaa, Porvoo Kannen kuva: OP Vallila
Kivitoimittaja Loimaan Kivi Kuva Timo Porthan OSOITTEENMUUTOKSET: veera.saloheimo@omnipress.fi tai puh. 050 546 9043
Ekologisesti kestävien kivituotteiden tarve kasvaa n Luonnonkiviteollisuuden suhdanneo-
dotukset kuluvalle vuodelle ovat varovaiset - ympäristökivien kysynnän odotetaan kuitenkin kasvavan. Monissa kaupungeissa on mittavia julkisen ympäristön kohennushankkeita, joissa luonnonkivi on näyttävästi esillä. Kunnat ja kaupungit vastaavat kivivalinnoista. Julkisten hankkijoiden hankintaosaamisen tukemiseksi Kiviteollisuusliitto julkaisee tänä keväänä luonnonkivihankintojen hankintaoppaan. Viime vuonna julkaistun IMM:n (Internazionale Marmi e Macchine Carrara) raportin mukaan Euroopan Unionin maat toivat vuonna 2014 Unionin ulkopuolisista maista kivituotteita 2,3 miljardin arvosta. Raportissa todetaan, että Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaisilla mailla on selvä hintakilpailuetu eurooppalaisiin tuottajiin verrattuna. Kilpailuetu syntyy alhaisemmista tuotantokustannuksista, jotka taas johtuvat lähes täydellisestä huomion puutteesta sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin kysymyksiin: alhaiset palkat, pitkät työpäivät, työsuojelun puutteet, lapsityövoima, vesien ja maan pilaaminen. Useissa Euroopan maissa on kasvava tarve ekologisesti kestäville kivituotteille ja IMM:n raportti kannustaa yrityksiä pohtimaan yhteiskuntavastuun merkitystä kilpailukykytekijänä. Raportti kehottaa julkisia hankkijoita huomioimaan hankintapolitiikassaan kivitoimittajien
työolot ja ympäristöön liittyvien asioiden asianmukaisen hoitamisen. Suomessa yritykset toimivat vastuullisesti. Vaisusta taloustilanteesta huolimatta monista kivialan yrityksistä löytyy työpaikkoja. Erityisesti ympäristökiviasentajille ja tehtaan tuotantotyöntekijöille olisi töitä. Viiden vuoden tähtäimellä yritykset tarvitsevat mm. louhintatyönjohtajia ja -työntekijöitä, rakennus- ja ympäristökiviasentajia sekä tehdastyöntekijöitä. Yritykset ovat halukkaita ottamaan kivialan opiskelijoita harjoittelijoiksi. Ammatillisen koulutuksen säästöt uhkaavat muodostaa esteen kivialan ammattitaitoisen työvoiman tarjonnalle. Kiviteollisuuden kaltaisen suppean erikoisalankin koulutuksesta on pidettävä huolta. Kivityön osaajia tarvitaan. Oppilaitokset pystyvät antamaan perustaidot mutta ammattilaiseksi opitaan vasta työn kautta ja erityisesti oikealla asenteella työn oppimiseen ja tekemiseen. Kiviteollisuusliitto on uudistanut kiviportaalin; www.suomalainenkivi.fi. Sivusto avaa pääsyn luonnonkiven maailmaan. Kuukausittain sivustolla vierailee yli 30000 kävijää. Myös Suomalainen Kivi –lehti on viety verkkoon; www.kivilehti. fi tarjoaa ajankohtaisia luonnonkivimaailman uutisia. Voit tilata sivustolta ilmaiseksi myös useamman kerran vuodessa lähetettävän uutiskirjeen. PEKKA JAUHIAINEN
tai faksi (09) 348 9919 Viitteeksi Kivi-lehti ISSN 0784–5510
Kaikki kivestä osoitteessa: www.finstone.fi
3 KIVI 1- 2016 paakkari ja sisis.indd 3
10.3.2016 12.46
AITO SUOMALAINEN LUONNONKIVI Kulumatonta kauneutta kaikkeen rakentamiseen
RAKENNUS-, SISUSTUS- JA PIHAKIVET Ikikivi Oy | Nilsiä | www.ikikivi.fi | 017 463 1801
Lokan Valkoinen
Paljakan Pronssi
TA S O A K O T I I N
Oriveden Musta
LOUHIMME LIUSKEKIVEÄ KOLMELLA PAIKKAKUNNALLA
Liuskemestarit Oy Koulutie 44 35300 ORIVESI
4 KIVI 1- 2016 ilmoja.indd 4
O Y
p. 020 7995660 myynti@liuskemestarit.fi
SKT-GRANIT OY
3/10/16 3:33 PM
5 KIVI 1- 2016 ilmoja.indd 5
3/10/16 4:59 PM
R A K E NNU S K I V E T
Suomalaisen kiven juhlaa Vallilassa Suomalainen kivi ja kivirakentaminen ovat saaneet lähes monumentaalisen aseman OP Ryhmän uudessa toimitilakorttelissa Vallilassa. Kivi on valittu tärkeäksi materiaaliksi tietoisesti eikä kotimaiselle kivelle ollut tässä projektissa edes vaihtoehtoja. Ristipäähakattu Viitasaaren Yellow oli arkkitehdin suositus ja meille tilaajana itsestään selvä päätös, kertoo projektinjohtaja Erkki Böös. TEKSTI: TOM KALIMA KUVAT: TIMO PORTHAN
6
SUOMAL AINEN KIVI
6-9 KIVI 1- 2016 OP Pohjola.indd 6
10.3.2016 15.28
n OP Vallila avasi virallisesti oven-
sa viime syyskuussa. Sen jälkeen on talossa käynyt jo noin 48 000 vierailijaa, joten ennustettu 100 000 kävijän raja täyttynee vuoden aikana. – Opastettujen kierrosten aikana kivi on aina esillä. Kerron mielelläni sen käytöstä ja siihen liittyvästä symboliikasta. Kivi ja puu ovat suomalaisia materiaaleja ja ne ovat olleet vahvasti mukana koko hankkeen ajan, ensimmäisistä arkkitehtisuunnitelmista lähtien, Erkki Böös kertoo.
Kaikki lähtee siitä, mistä koko yhtiössäkin on kyse. OP Ryhmän juuret ovat suomalaisessa osuustoiminnassa, joten suomalaisuuden tuli näkyä myös rakennuksessa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM pääsuunnittelijanaan arkkitehti Asmo Jaaksi. Hänen tavoitteenaan oli tehdä vanhan Puu-Vallilan kylkeen moderni rakennuskompleksi, joka ilmentää suomalaisuutta ja Suomen luontoa. Erkki Böösin mukaan rakennukselle asetettiin kovat vaatimukset.
– Suomalaisuuden lisäksi sen tuli olla moderni ja innovatiivinen, koska haluttiin myös luoda aivan uudenlainen ympäristö nykyaikaiselle finanssialan toiminnalle. Rakennuskompleksi on tavallaan oma uudenaikainen finanssiliiketoimintojen maailma, jonne myös alan huippuosaajat haluavat tulla. – Tässäkin suhteessa olemme onnistuneet. Ihmiset viihtyvät ja kortteli todellakin toimii ja tarjoaa loistavat edellytykset nykyaikaiselle tavalle tehdä työtä. Rakennuskompleksi on tavallaan oma kaupunginosa pääkaupungissa.
Lattian kivipinnoissa käytettiin erittäin suuria lattialaattoja. Suurimmat kivet ovat yli neliömetrin kokoisia.
SUOMAL AINEN KIVI
6-9 KIVI 1- 2016 OP Pohjola.indd 7
7
10.3.2016 15.28
Perustoimintojen lisäksi sieltä löytyy kuusi erilaista ruokapaikkaa, parturikampaamo, kuntosali, fysikaalisen hoidon tilat, 900 autopaikkaa, 900 pyöräpaikka, aulatiloja, portaikkoja, taukotiloja ja tietenkin taidetta. – Koko rakennus on omalla tavallaan taideteos sekä ulkoa että sisältä. Hienoa erityisesti kivimateriaalin kannalta on innovatiivisuus. Tulos osoittaa, että luonnonkivi voi olla myös moderni rakennusmateriaali, kun sitä osataan oikein käyttää.
Sisätiloihin on laitettu poltettupintaisia lattialaattoja 1 000 neliötä sekä massiivisia porraskiviä 150 jm.
Viitasaaren Yellow hallitsee
Loimaan Kivi Oy urakoi seinä- ja lattiapinnat sekä toimitti luonnonkiviset kadun pinnoitteet. Projekti oli erittäin haastava, mutta myös mieluisa ja merkittävä koko alalle. Haasteet muodostuivat rakennuksen muodosta ja suurista kivikappaleista, sanoo Loimaan Kiven toimitusjohtaja Mikko Paljakka. – Seinissä ei ollut yhtään suoraa kulmaa ja seinät kaatuvat ulospäin. Seinäpintojen kaikki kivet ovat käytännössä yksilöitä. Teknisesti tämä ratkaistiin siten, että jokainen kivi piirrettiin erikseen ja numeroitiin asennusta varten. Lattian kivipinnoissa on käytetty erittäin suuria lattialaattoja. Suurimmat kivet ovat yli neliömetrin kokoisia. Suuri pinta-ala ja paino tekivät asennuksesta erittäin mielenkiintoisen.
8
SUOMAL AINEN KIVI
6-9 KIVI 1- 2016 OP Pohjola.indd 8
10.3.2016 15.28
Teollisuuskadun jalkakäytävä ja rakennuksen edusta on laatoitettu Viitasaaren keltaisilla laatoilla. Luonnonkivisiä kadun pinnoitteita kohteessa on 3 000 neliötä.
Suomalaista maisemaa haluttiin vielä täydentää suurilla siirtolohkareilla, joita varta vasten etsittiin ilmentämään ikikallio-ajattelua. - Sopivien kivien etsintään valjastettiin ryhmän osuuspankit. Valitut kivet löytyivät Kuhmoisista, mistä ne juuri ja juuri pystyttiin kuljettamaan Vallilaan. Suurin lohkare painaa 95 ja pienempi 23 tonnia, Böös kertoo. Koko korttelin bruttoneliömäärä on 130 000, kun vielä rakenteilla oleva kulmatalo valmistuu 2017. OP:n työntekijöitä talossa on noin 3 000, sen lisäksi Verohallinnolle vuokratuissa tiloissa työskentelee noin 850 työntekijä. Kulmatalon valmistumisen jälkeen työntekijöiden määrä on lähes 5 000. n
Kaikkiaan ulkopuolen ja sisäpuolen seinissä on Viitasaaren ristipäähakattua Yellow -graniittia noin 4 000 neliömetriä.
SUOMAL AINEN KIVI
6-9 KIVI 1- 2016 OP Pohjola.indd 9
9
10.3.2016 15.28
R A K E NNU S K I V E T
o r t e m Länsi
KIVEN KÄYNTIKORTTI Länsimetron ykkösvaihe Ruoholahdesta Matinkylään on suomalaisen luonnonkiven käyntikortti. Kotimaista kiveä nähdään erityisen paljon Helsingin puoleisilla asemilla. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN HAVAINNEKUVAT: LÄNSIMETRO JA HELIN & CO ARKKITEHDIT
L
änsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Satu Linkola kertoo, että länsimetron rakennusurakat ovat päätösvaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa länsimetro saa kahdeksan asemaa ja toisessa vaiheessa viisi lisää. Metro kulkee maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa 21 kilometrin matkan. Luonnonkivi näkyy hyvin esimerkiksi laituritasoilla ja lippuhalleissa. Laituritasot ovat kukin noin 1300 neliötä. Luonnonkiveä näkyy eri kerroksissa. Arkkitehtitoimisto CJN Oy:n pääsuunnittelija Hannu Mikola sanoo kotimaisen kiven olevan metroasemien käyntikortti. Esimerkiksi Koivusaaren metroasemalla on runsaasti mehevän sävyistä Mäntsälän punaista. Asemien suunnittelijat ovat käyttäneet lattioissa luonnonkiveä, hiottua betonia ja jonkin verran mosaiikkibetonia. Kiveä käytetään lisäksi laajasti sei-
10
nämateriaalina, muureissa ja sokkeleissa sekä ulkoalueilla. Suuria lasipintoja on myös lippuhalleissa. Niittykummun asemalle on jätetty tilataideteosmaisesti katseenvangitsijaksi louhoksesta tehty ikkuna muistuttamaan luonnonkiven läsnäolosta. Kotimaista kiveä on irrotettu lähes pari miljoonaa kuutiometriä louhosvaiheessa. Tarjouspyyntöihin laatutekijöitä
Elinkaariajattelussa kivellä on ainutlaatuinen asema ja kotimaisessa kivessä on laatuominaisuuksia, joita pitäisi nostaa tarjousvaiheessa teknisesti esille, Mikkola ehdottaa.. Loimaan Kivi Oy:n projektijohtaja Juuso Rainio sanoo, että Lauttasaaren asemalle on asennettu kotimaista Viitasaaren vaalea graniittilattia. Lauttasaaren asemalaiturit ovat Viitasaaren vaaleaa
Asemilla on kotimaista kiveä ja kotimaisten kivialan yritysten edustamia ulkomaisia kiviä.
kuulapuhallettua graniittia. Katutason sisäänkäyntihallit Korpilahden mustaa mattahiottua ja hiekkapuhallusraidoitettua kiveä. Ulkopuolen katulaatat ja muurit ovat Korpilahden mustaa ristipäähakattua kiveä ja sokkeliverhoilut Korpilahden mustaa poltettupintaista kiveä. Yhteensä Lauttasaaren asemalla on noin 3 000 neliötä erilaisia kotimaisesta kivestä tehtyjä pintoja. Urheilupuiston ja Matinkylän asemille Loimaan Kivi toimittaa kiviä katupinnoille ja erilaisiin erikoisrakenteisiin, kuten Urheilupuiston katsomotyyppiseen suureen portaikkoon. Kotimainen kivi on löytänyt hyvin
SUOMAL AINEN KIVI
10-13 KIVI 1- 2016 lansimetro.indd 10
10.3.2016 13.47
paikkansa julkisessa rakentamisessa. – Asenteet muuttuvat kotimaisten rakennustarvikkeiden käytölle suotuisammiksi koko ajan. Esimerkiksi kaupunkien elinkaariajattelu ja suurten kiinteistösijoittajien ekosertifioinnit nostavat kotimaisen kiven käyttöä verrattuna halpatuontiin. Juuso Rainion mukaan kaupungit ovat laatineet erilaisia tutkimuksia, joissa esimerkiksi hiilijalanjälkeä on pienennetty. Niissä kotimainen kivi on ylivoimainen vaihtoehto pitkällä käyttöiällään. Suuret kiinteistösijoittajat käyttävät sertifiointeja, kuten esimerkiksi LEED, jossa kaikilla ympäristöasioilla on suuri painoarvo. Sitä parempi pisteytys, mitä lähempää materiaalit tulevat.
Musta gabro ja liuskekivi
Kotimainen kivi vertailussa parhaaksi
Helin & Co Arkkitehtien arkkitehti Jutta Haarti-Katainen kertoo, että Lauttasaaren asemalle valittiin miljööseen sopivat musta gabro ja liuskekivi. Lauttasaaren kirkon ulkoalueilla mustaa gabroa on käytetty näyttävästi. – Ympäristön 40–50-lukulaisille asuinkerrostaloille ovat hyvin tyypillisiä liuskekivillä verhoillut ulkomuurit ja -sokkelit. Metroaseman erillisissä porras- ja kuilurakennuksissa on umpiseinäverhouksena muurattu harmaa liuskekivi. Gabroa käytetään poltettuna asemarakennusten sokkeleissa ja ristipäähakattuna piha-alueiden päällysteenä. Sisällä on kaikissa yleisötilojen lattioissa luonnonkiveä. Katutason kivilattiat ovat liukuesteraidoitettua mustaa gabroa. Viitasaaren vaaleaa graniittia on käytetty lattiapintana laiturihallissa sekä maanalaisessa lippuhallissa.
Urakkasuunnitelmien mukaan Lauttasaaren metroaseman maanalaiset tilat oli tarkoitus tehdä valkoisesta betonimosaiikista. Aikataulusyistä jouduttiin etsimään nopeammin asennettava vaihtoehto. Pitkän prosessin tuloksena päädyttiin lopulta laadullisesti parhaaseen vaihtoehtoon. Lattioihin valittiin vaalea kotimainen kivi, Viitasaaren vaalea graniitti kuulapuhallettuna. Vaalea kivi käsitellään asennuksen jälkeen töhrynsuoja-aineella. Arkkitehdin asiakirjoissa oli mukana kiviltä vaadittavat tekniset ominaisuudet EU-kriteeristön mukaan. Niihin vertaamalla yksikään tarjotuista ulkomaisista kivilajeista ei täyttänyt kaikkia vaatimuksia. Metroasemien tilat suunniteltiin puolilämpimiksi, mikä aiheuttaa tavanomaista kovempia vaatimuksia sisätilaSUOMAL AINEN KIVI
10-13 KIVI 1- 2016 lansimetro.indd 11
11
10.3.2016 13.47
R A K E NNU S K I V E T
Jokainen metroasema on yksilöllinen arkkitehtoninen luomus. Arkkitehdin asiakirjoissa määrättiin kiviltä vaadittavat tekniset ominaisuudet EU-kriteereiden mukaan. Yksikään tarjotuista ulkomaisista kivilajeista ei täyttänyt kaikkia vaatimuksia.
pinnoille. Esimerkiksi mustan gabron tilalle tarjotut ulkomaiset mustat kivet osoittautuivat pakkasenkestävyydeltään ja murtolujuusominaisuuksiltaan ratkaisevasti huonommiksi kuin kotimaiset. Matinkylään liuskekiveä
Jokaisella asemalla on omat erityispiirteensä. Tapiolan yleisilme on valkoisuus ja avara tila. Otaniemen katseenvangitsija on valaistu teräskatto. Valoa tulvii myös Keilaniemen asema. Taiteilijoiden Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen valotaideteos antaa katosta valoa. Myös Niittykummun maiseman seinällä on yli 90 metriä pitkä kuvataiteilija Mari Rantasen taideteos, joka liittyy vahvasti aseman arkkitehtuuriin ja ympäröivään miljööseen. Uusille metroasemille tulee myös yli 3000 liityntäpysäköintipaikkaa. Matinkylässä arvioidaan käyvän 30 000 matkustajaa päivässä. Asema toi-
12
mii liityntäliikenteen keskuksena. Liuskemestareiden myyntijohtaja Arttu Jokinen kertoo, että kotimainen liuskekivi on hyvin esillä Matinkylän metroasemalla. Jokisen mukaan kotimainen liuskekivi sopii hyvin aseman ilmeeseen. Myös Nilsiän kvartsiittia on hyvin esillä Matinkylän asemalla. Liuskemestareiden Oriveden Aava muurauskiveä on käytetty alueen tuki-
muurirakenteissa ja Matinsillan siltarakenteet on verhoiltu Ikikivi Oy:n Nilsiän kvartsiitilla. Espoossa liuskekivi on saanut muutenkin hyvin jalansijaa julkisessa rakentamisessa. Pekka Helinin suunnittelema Nokian entinen pääkonttori Keilaniemessä antoi lähtösysäyksen liuskekiven moderniin käyttöön. Kaiken kaikkiaan toimitimme Matinkylän asemalle 1200 neliötä kiveä, Jokinen sanoo. n
SUOMAL AINEN KIVI
10-13 KIVI 1- 2016 lansimetro.indd 12
10.3.2016 13.47
ROCKS AROUND THE WORLD. PG BLACK DIABAASI LOUHIMO 26, VARPAISJÄRVI
AURORA
ESKO BROWN
BALTIC GREEN
AMADEUS
BALTIC BROWN
Länsimetroon tulee kolmetoista asemaa. 14 kilometriä pitkän Ruoholahti-Matinkylä -osuuden asemat sijoittuvat Helsingissä Lauttasaareen ja Koivusaareen sekä Espoossa Keilaniemeen, Otaniemeen, Tapiolaan, Urheilupuistoon, Niittykumpuun ja Matinkylään. Toinen vaihe käsittää seitsemän kilometriä pitkän rataosuuden ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko.
Palin Granit Oy on Pohjoismaiden johtavia graniitin louhijoita. Vuonna 1921 perustettu perheyritys palvelee vaativimpiakin kivenjalostajia ympäri maailmaa. Omat louhimot takaavat tasaisen laadun ja luotettavat toimitukset vielä vuosikymmenten ajan. Ympäristö on tarkoin huomioitu yrityksen kaikessa toiminnassa.
www.palingranit.fi Palin Granit Oy Mäntysuonkatu 4, PL 20 53101 Lappeenranta puh. 0207 909 300 granit@palingranit.fi
KivenVuosi2016_92x267.indd 1
10-13 KIVI 1- 2016 lansimetro.indd 13
16.2.2016 10.33
10.3.2016 13.47
JULK IS E T H AN K I N N AT
Otto Karhin puisto liittyy Oulun keskustan ja Kaupunginojan varren puistoketjun kokonaisuuteen. Suunnittelun tavoitteena on ollut kehittää puiston kaupunkikuvallista ilmettä ja luoda turvallista jalankulkuympäristöä.
Laskun maksaa viime kädessä veronmaksaja
Vastuu unohtuu julkisissa hankinnoissa Etenkin niukan talouden aikana julkiset hankinnat ratkaistaan usein lyhytnäköisesti hinnan perusteella. Tähän ei kuitenkaan ole pakko tyytyä. Aina kannattaa tarkastella laajemmin, mitä ratkaisu oikeasti merkitsee kansantalouden ja maan yleisen imagon kannalta, sanoo Kiviteollisuusliiton toimitusjohtaja Pekka Jauhiainen. TEKSTI: TOM KALIMA
S
uomalaisten on täysi syy olla ylpeä omasta osaamisestaan sekä oman maan luonnonvaroista. Maailman paras graniitti tulee tunnetusti Suomesta. Siitä kertoo jo sekin, että se kelpaa kaikille muillekin, Jauhiainen korostaa. – Jos suomalaisesta graniitista menee peräti yli 60 prosenttia vientiin, miksi me sitten tuomme ulkomailta graniittia, joka ei ole laadultaan yhtä hyvää. Se saattaa olla hankintahinnaltaan edullisempaa lyhyellä tähtäyksellä, mutta ei välttämättä kokonaistaloudellisesti. – Kyse ei todellakaan ole mistään
14
vapaan tuonnin rajoittamisesta, vaan siitä, että on järkevää edistää suomalaista työtä ja käyttää suomalaista kiveä, kun se on mahdollista. Tuontiin pitää turvautua ennen muuta, kun tarvitaan sellaisia kivilaatuja, joita ei meillä ole, Jauhiainen sanoo. ”Käyntikortteihin” kotimaista kiveä
Jauhiaisen mukaan erityisen harkitseva pitäisi olla, kun valitaan kivilaatuja huomattaviin julkisiin kohteisiin. Tällaiset rakennukset usein kestävät jälkipolville ja ilmentävät suomalaista kulttuuria.
– Ne ovat myös mainoksia osaamisesta ja suomalaisuudesta. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman kaltaisissa kohteissa olisi mielestäni ehdottomasti käytettävä suomalaista kiveä, koska sen läpi kulkevat miljoonat ihmiset, Jauhiainen korostaa. Hänen mukaansa ei myöskään saisi unohtaa tilaajan vastuuta. Julkisissa hankinnoissa maksajia ovat viime kädessä veronmaksajat. Arvorakennukset siirtyvät jälkipolville ja niiden pitäisi myös kestää eikä aiheuttaa kustannuksia. – Ikävä esimerkki tästä on Finlandiatalo. Alvar Aalto on valinnut Carraran marmorin varmasti senhetkisen parhaan tietämyksen mukaan. Hän ei varmaankaan ole tarkoittanut, että valitaan materiaali, joka pitää veronmaksajien kustannuksella vaihtaa 15–20 vuoden välein. – Näissä ratkaisuissa kuntien pitäisi muistaa vastuunsa kirjata hankintoihin suomalaiset luonnonvarat. Lähikivi on käsite, jolla tarkoitetaan koko Suomea. Silloin pitää kuitenkin muistaa, että kivellä tarkoitetaan aitoa luonnonkiveä, ei keinomateriaaleja, Pekka Jauhiainen toteaa.
SUOMAL AINEN KIVI
14-17 KIVI 1- 2016 julkiset hankinnat.indd 14
10.3.2016 13.50
Erik Hako-Rita, OK Graniitti:
Suomalaisen kiven asema on vahvistumassa Suomalainen kivi löytää nykyisin vähän paremmin materiaaliksi julkisiin rakennuskohteisiin. Enää ei välttämättä mennä pelkkä hinta edellä, vaan Suomalainen identiteetti ja myöhempi saatavuus, toteaa myyntipäällikkö Erik Hako-Rita OK-Graniitista. – Me olemme lyhyen ajan sisällä toimittaneet kivet kahteen merkittävään kohteeseen, Kajaanin Kauppakadulle ja Oulun Ottokarhin puistoon. Molemmissa kohteissa oli suomalainen kivi selkeä valinta. Hako-Ritan mukaan tilanne todellakin näyttää vähän paremmalta. Aina ei ole edes siitä kyse, että tilaaja ei suomalaista kiveä toivoisi tai pitäisi sitä liian kalliina. Joskus saattavat urakat vain olla aikataulutettu niin, että kivien hankinta on ajoitettu liian myöhäiseksi, jolloin mahdollisuudeksi jäävät enää urakoitsijan varastosta löytyvät kivet. – Erinomainen esimerkki hyvästä rakennuttajasta on Oulun kaupunki. Siellä tilaaja itse asettaa selkeät referenssit
Pitkäikäinen ratkaisu. Nykyvaatimukset täyttävää, esteetöntä ja elävän näköistä katupintaa Kauppakadulla Kajaanissa. Kivet: Oulainen black, Ristijärvi grey ja Pekkala pink.
Kajaanin Kauppakatu Ristijärven harmaa tasolaattaa n.900m2 Pekkala pink tasolaatta n.180m2 Oulainen black n.165m2 Yhteensä tasolaattaa 1245m2 + reunatuet ja vesikourut
ven harmaata tasolaattaa. – Tämä on mielestäni arvokasta, että halutaan tuoda kaupunkimiljööseen oman lähiluonnon ilmettä, Hako-Rita toteaa. Helsingissä kotimaista
Ottokarhin puisto, Oulu 2014 ja 2015 Oulainen black tasolaatta n.1520m2 Oulainen black reunakivet n.262jm Oulainen black muurit n.98jm Oulainen black portaat n.45jm muut tasolaatat ja nopat: kuru grey ja taivassalon punainen n.165m2 Kurun harmaat reunakivet 65jm
ja mallikivet, jotka ovat aina kotimaisia mallikiviä. Tähän myyjä tarjoaa omat ja tilaaja valitsee ja on monesti päätynyt aitoon suomalaiseen luonnonkiveen, Hako-Rita kertoo. Kajaaniin lähikiveä
Kajaanin Kauppakadun urakassa tahtotila oli, että kävelyalueille halutaan ehdottomasti kainuulaista kiveä. Sen vuoksi valtaosa OK Graniitin toimittamista ja Destian urakoimista kivistä oli Ristijär-
Helsinki on viime vuosina tunnetusti suosinut suomalaista kiveä julkisissa hankinnoissaan. Puistot, viheralueet, ympäristöt saavat pääsääntöisesti katteekseen kotimaisia luonnonkiviä, sanoo Ari Mikkola Kivipaasi Oy:stä. – Kivipaasi teki kivityöt elokuussa valmistuneeseen Töölönlahden puistoon. Urakan laajuus käsitti kolme korttelipihaa Alvar Aallonkadulla. Siinä käytettiin ristipäähakattua graniittilaatta 100 mm:n vahvuisena noin 1000m2, noppakiviä 297 m2 ,sivut lohkottu, yläpinta ristipäähakattuna, reunakiviä oli eri kokoja yhteensä noin 500 jm. – Lisäksi urakka käsitti kolme massiivikivimuuria yhteensä noin 150 jm. Kaikki kivet olivat Ylämaan ruskeaa viborgiittia, Baltic Brown, Ari Mikkola kertoo. Kivet tulivat Lännen Graniitilta ja Ylämaan Graniitilta. n
Kivipaasen urakoiman Töölönlahden puistoalueen kivet olivat Ylämaan ruskeaa viborgiittiä, kauppanimeltään Baltic Brown V. Kivet toimitti pääosin Ylämaa Massive Granite, noppakivet Lännen graniitilta.
SUOMAL AINEN KIVI
14-17 KIVI 1- 2016 julkiset hankinnat.indd 15
15
10.3.2016 13.50
JULK IS E T H AN K I N N AT
Miksi lentoasemalle valittiin kiinalaista kiveä? Lentoasemat ovat näyttäviä näyteikkunoita. Tämän vuoksi esimerkiksi Oslon lentoasemasta tehtiin norjalaisen kiven käyntikortti. Helsinki-Vantaalla rakenteilla olevaan lähtöporttialueeseen käytettiin puolestaan kiinalaista kiveä. Miksi näin, eikö kotimaisuudella ole merkitystä? TEKSTI: TOM KALIMA
– Materiaalien valintaan meillä vaikuttaa pääsääntöisesti viisi asiaa: kestävyys, laatu sekä esteettiset arvot. suomalainen muotoilu ja kustannukset. Lentokentän läpi kulkee tiedossa olevien laajennushankkeiden jälkeen vuonna 2020 arviomme mukaan noin 20 miljoonaa ihmistä. Me siis todellakin olemme melkoinen näyteikkuna.
n – Helsinki-Vantaan lentoasema on
Kotimaisuus on osa estetiikkaa
Suomen ylivoimaisesti tärkein lentoasema ja tietenkin Finavian lentoasemaverkoston kruununjalokivi. Kotimaisuus on meille tärkeä asia, jota aina pohdimme. Kyseessä oleva porttialue on kuitenkin tietyllä tavalla väliaikainen ratkaisu, joten sitä ratkaisua ei todella tehty kotimaisia materiaaleja painottaen, kertoo johtaja Jarkko Matikainen Finaviasta.
16
– En usko, että päätös kiinalaisen kiven käytöstä olisi tehty Lemminkäisen kanssa hinta edellä. Sille vaan ei asetettu erityistä painoarvoa, Matikainen sanoo Hänen mukaansa suuria laajennuksia on kuitenkin edelleen tulossa. Tammikuun alussa alkoi ensimmäinen vaihe, joka valmistunee noin kuluttua ja seuraavia vaiheita on jo valmistelussa. Niiden osalta ei materiaalivalintoja vielä ole tehty.
– Lentoasemana me olemme kovan kilpailun keskellä. Aasian liikenne on meille todella tärkeä, minkä vuoksi nyt käynnistynyt terminaalilaajennus Schengenalueen ulkopuolisille lennoille on todella tärkeä. Pääosin nämä matkustajat jatkavat Eurooppaan, joten se ei riitä. Myös jatkolentojen on sujuttava, jotta kilpailukykymme säilyy. – Sujuvuus ja toimivuus ovat siis
SUOMAL AINEN KIVI
14-17 KIVI 1- 2016 julkiset hankinnat.indd 16
13.3.2016 12.35
Helsinki-Vantaalla lentoaseman lattioissa on kotimaista graniittia. Uuteen lähtöporttialueeseen valittiin kiinalainen kivi. Matkustajia HelsinkiVantaalla syyskuussa 2014.
äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta niin on myös yleinen viihtyvyys. Harvat mielellään viettävät aikaa lentokentillä, mutta meidän pitää tehdä matkustajien olo mahdollisimman viihtyisäksi. – Tähän me voimme vaikuttaa estetiikalla. Siihen kuuluvat materiaalivalinnat ja niissä me pohdimme kotimaisuutta. Olemme käyttäneet puuta, koska se on kotimaista, mutta suomalainen kivi tietenkin yhtä tärkeä. Lentoasemat ovat mielenkiintoisia kohteita. Ne eivät koskaan ole valmiita, koska matkustajamäärät kasvavat, konetyypit muuttuvat, turvallisuusmääräykset uudistuvat ja liikenteen painopistealueet saattavat vaihtua. Kaikki nämä vaikuttavat suunnitteluun. Vanhan päälle ja viereen on rakennettava uutta.
Tulevien remonttien ja uudisrakennusten suhteen ei todellakaan ole materiaalien osalta tehty vielä päätöksiä, Jarkko Matikainen sanoo. Haastavia rakennusurakoita
Lentoasema on Matikaisen mukaan erittäin haastava kohde uudistusten ja rakennustöiden kannalta. Kaikki pitää tehdä matkustajien toiminta huomioon ottaen ja pyrkiä häiritsemään mahdollisimman vähän lentoaseman toimivuutta ja viihtyvyyttä. – Remontit pitää huolella vaiheistaa, pilkkoa ja manageerata hyvin, jotta niissä onnistutaan. Meillä on erittäin toimiva tuote, joka on pärjännyt hienosti kansainvälisissä lentoasemavertailuissa. Tästä me haluamme pitää ehdottomasti kiinni.
SUOMAL AINEN KIVI
14-17 KIVI 1- 2016 julkiset hankinnat.indd 17
17
13.3.2016 12.35
Y M P Ä R IS TÖ K I V E T
Jokipuisto Kotkan Karhulassa on runs au Jokipuisto Kotkan Karhulassa on palkittu Vuoden 2015 Ympäristö rakenteena. Vuosina 2012 - 2015 rakennettu puisto on runsauden sarvi korkealaatuisesti toteutettuja kasvi-, kivija vesiaiheita, kiittää palkintolautakunta. Välillä alennustilassa ollut jokivarsi on kokenut arvonpalautuksen. Suositussa puistossa on nähtävää ja tehtävää kaikille kaikkina vuodenaikoina. 18
R
akennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 11. helmikuuta Jyväskylässä järjestetyillä Viherpäivillä. Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkitun kohteen rakennuttajalle sekä suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisimmin mukana olleille tahoille. Kunniakirjat saivat Jokipuiston rakennuttaja Kotkan kaupunki, pääsuunnittelija kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen ja toteuttaja Kotkan kaupungin puistotoimen rakentajaryhmä. Erikoismaininnoin palkittiin kivitöiden tekijä Vikmanin Kivi ky, kasvillisuuden suunnittelija toimistopuutarhuri Anne Vilkki-Lanu Kotkan kaupungin puistotoimesta, kasvillisuuden toimittaja Terolan Taimitarha sekä kuvanveistäjä Antti Maasalo Jokipuistossa sijaitsevasta ”Alkulähteellä” -teoksesta.
Luonnonkivimuurit nurmirinteen tilalle
Jokipuiston selkärangaksi on rakennettu vankat luonnonkivimuurit entisen ylijyrkän, hankalasti hoidettavan nurmirinteen tilalle. 1970-luvulla rakennetut raskaat betoniportaat on piilotettu ja ne toimivat nyt puroputouksen tukirakenteena. Rakenteissa käytetty luonnonkivi on suurelta osin kierrätyskiveä. Myös alueella olleet isot siirtolohkareet ja säästämisen arvoiset puut ovat osa uutta puistoa. Kivimuurien ja betoni- sekä luonnonkivipintaisten käytävien avulla puistoon rakentuu selkeät ylä- ja alatasot. Suurista korkeuseroista huolimatta puistossa pääsee liikkumaan esteettömästi helppokulkuisia betonikiveyskäytäviä pitkin. Puistossa on myös kivisiltoja ja -veistoksia. Erilaisten aiheiden miltei ylenpalttinen runsaus muodostaakin suuren kontrastin alueen muulle ympäristölle. Puiston hyvinvoiva kasvillisuus on runsasta ja vaihtelevaa: muun muassa kivikkoperennoja, koristeheiniä ja maanpeitekasveja sekä kotimaisia atsale-
SUOMAL AINEN KIVI
18-19 Kivi 1-2016 ymparistopalkinto.indd 18
10.3.2016 13.54
YMP Ä R I STÖ KIV ET
ns audensarvi oita ja alppiruusuja. Puiston läpi kulkevan puron loppupäässä kosteikko ja tervaleppälehto muuttavat puron olemusta vehreämmäksi. Useat koristekasveista on varustettu nimikyltein. Joesta pumpattava vesi kiertää ylätason isokokoisen Alkulähteet -taideteoksen kautta puroputoukseen, puiston keskellä olevaan isoon lummelampeen ja puroja pitkin takaisin jokeen. Jokivarren arvonpalautus
Jokipuisto rajoittuu Karhulan keskuskenttään ja uimahalliin. Puistossa on myös leikkipuisto sekä ilmeeltään luonnonmukaisempi piknik-alue jokivarressa. Alueen suosiosta kertoo se, että alkuperäiset kaksi isoa massiivigraniittipöytää ovat saaneet seurakseen jo neljä lisäpöytää. Vuoden ympäristörakenne -tuomaristo kiittää erityisesti aikaisemmin toisarvoisen ranta-alueen rakentamista osaksi Karhulan keskustan liikunta- ja vapaaaikakokonaisuutta sekä jokivarren reittien kehittämistä.
Aikanaan suurena uittoväylänä toiminut Kymijoen Korkeakoskenhaara oli pikku hiljaa muuttunut lähinnä likaviemäriksi. Joen puhdistamisen ja Jokipuiston rakentamisen ansiosta joen historiassa alkoi uusi kukoistus. Tunnustus tasokkaalle ympäristölle
Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 25. kerran. Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Rakennustuoteteollisuus RTT:n, Puutarhaliiton, Kiviteollisuusliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton, ympäristöministeriön ja lehdistön edustajat. Jokipuisto ollut mieluisa kohde olla mukana. Suunnittelijan kanssa on tehty yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa projektia, Vikmanin Kiven Esa Vikman
sanoo. Harkituilla viimeistelyillä ja järkevillä mitoituksilla saimme kustannukset pysymään alhaalla, jolloin kiveä voitiin käyttää enemmän. Puistossa on paljon kierrätyskiveä. Luonnonkivi on puistossa tärkeällä paikalla jo suurien korkeuserojenkin vuoksi, tukimuureissa, vesiputouksessa, jne. Myös luonnonkiven edustavuus ja “helppohoitoisuus” esimerkiksi kivipöydissä olivat tärkeä kriteeri. Vikmanin Kiven tekemiä kivitöitä puistossa ovat muun muassa: kaarisilta (valmistettu yhdestä osasta), kivipollarit (rajaavat puistoa parkkialueesta) sekä kivipöydät. Kotkan kaupunki on voittanut Vuoden ympäristörakenne – palkinnon neljästi 1994–2015. Vikmanin Kivi on toimittanut kivituotteita kaikkiin näihin kohteisiin. n
SUOMAL AINEN KIVI
18-19 Kivi 1-2016 ymparistopalkinto.indd 19
19
10.3.2016 13.54
S IS US T US K I V E T
M
ikko Vesanen ei ole järin halukas puhumaan trendeistä keittiöremontin yhtey-
dessä. – Keittiö suunnitellaan pitkällä tähtäyksellä, ei hetken trendeihin. Minä lähden sen vuoksi aina asiakkaan käyttötarpeista. Jos esimerkiksi tiedän, että hän on innokas leipomaan, ehdotan aina luonnonkiveä. Kivi on täydellinen leipomisalusta monien muiden hyvien ominaisuuksien lisäksi, Vesanen sanoo. – Kivi on helppohoitoinen ja myös siinä mielessä hyvä valinta, että se elää omaa elämää. Jos haluaa myöhemmin uudistaa kaapistoja, kiveen on helppo yhdistää mitä vain. Hauska idea Vesasen mukaan on esimerkiksi nostaa kiveä tason lisäksi myös välitilaan parinkymmenen sentin verran, jolloin kivitasosta todellakin tulee oma vahva elementti. Säästä kaapeista, jos on pakko
Mikko Vesanen arvostaa luonnonkiveä keittiömateriaalina. – Ne ovat tietenkin kalliimpia kuin monet muut materiaalit, mutta olen jopa sitä mieltä, että on järkevämpää säästää kaapistojen hinnasta kuin tasoista. Uudet komposiittitasot ovat hänen mukaansa myös hyviä vaihtoehtoja, koska niissä on kuitenkin käytetty runsaasti luonnonkiveä. Tämän ansiosta niissä on paljon samoja ominaisuuksia kuin kivitasoissa. Ne häviävät yleensä lämmönkestävyydessä, mutta ovat suuressa suosiossa, koska värisävyjä on enemmän. Kivitasot yhdistävät
Mikko Vesanen haluaa sisustussuunnittelussaan lähteä aina asiakkaan tarpeista. Kodin ratkaisujen pitää palvella siellä asuvien ihmisten elämää. Tässä mielessä keittiö on oleellinen kohde. Eli mitä siellä tehdään ja onko kyseessä avokeittiö vai suljettu tila. – Jos asiakas empii kiven tai muun materiaalin välillä, yksi tärkeä argumentti on se, että kiven avulla voi yhtenäistää koko kodin yleisilmettä.
20
Sisustusarkkitehti Mikko Vesanen
Tarjoan aina ki v keittiöremontteih
Sisustusarkkitehti Mikko Vesasen mukaan keittiöremonttien tekeminen on melko vilkasta, koska työn hinta on juuri nyt edullista. Hänelle kivi on mieluinen materiaali ja se on aina vaihtoehtona pöydällä, kun hän suunnittelee asiakkaille keittiötä. TEKSTI: TOM KALIMA KUVA: TIMO PORTHAN, TUOTEKUVAT VALMISTAJILTA
– Samaa kiveä voi käyttää kylpyhuoneissa ja WC:ssä, jolloin ne antavat arvokkaan, jopa ylellisen kokonaisilmeen. Kivi sopii erinomaisesti märkätilojen materiaaliksi. – Tiettyjä asioita on kuitenkin otettava huomioon, kun valitsee kiveä. Jos valitsee marmorin, se patinoituu aikaa
myöten käytön jäljillä, koska on huokoista. Sama koskee hiekkakivityyppisiä liuskekiviä. Komposiittipinnat ovat huomattavasti kovempia ja kestävät myös kuumaa, eivät tosin niin paljon kuin esimerkiksi aito suomalainen graniitti, Vesanen toteaa. n
SUOMAL AINEN KIVI
20-21 KIVI 1- 2016 keittiotasot.indd 20
10.3.2016 14.33
Suosio on kasvussa
ki vitasoja teihin
Kivitasojen markkinatilanne näyttää Tulikiven tuotepäällikkö Tapani Ylihärsilän mukaan paremmalta kuin aikoihin. Paljon puhuttu huono taloudellinen tilanne ei ilmeisesti koske kaikkia. – Uskon, että kivitasojen kasvu kertoo siitä, että ne, jotka nyt remontoivat, haluavat tehdä sen kunnolla laatuun satsaten. Toisaalta nyt on erinomainen aika remontoida, koska urakkatyön ostaminen on nyt suhteellisen edullista, Tapani Ylihärsilä sanoo. Hänen mukaansa on myös jonkin verran viitteitä siitä, että mustavalkoisen valtakausi alkaa saada rinnalleen muitakin haastajia. Esimerkiksi suomalainen graniitti on ollut pitkään suomalaisten värimaailmaan vähän liian vahva ja kirjava. Amerikkalaisia se miellyttää, mutta täällä on etsitty jotain muuta. – Kymmenisen vuotta sitten markkinoille tulleet kvartsikomposiittitasot ovat selvästi vallanneet alaa. Työ jää kotimaahan
Komposiittitasoja ei Suomessa valmisteta, joten ikävä kyllä ne kaikki ovat tuontitavaraa. – Kokonaishinnasta voidaan kuitenkin laskea, että noin 50 prosenttia jää Suomeen, jos käytetään kotimaisia toimittajia. Jos vielä asennuksessa turvaudutaan suomalaisiin, voidaan puhua jopa 70 prosentista. Tähän on asiakkaan kannalta monta muutakin hyvää syytä: se takaa varmuutta, asiakkaaseen luotetaan eikä esimerkiksi laskuteta etukäteen ja kaikki reklamaatiot ovat yksinkertaisempia.
Lisääntynyt myös kerrostaloissa
Myyntipäällikkö Ari Laaksonen Vientikivi Oy:stä on yhtä mieltä siitä, että sisustuskivien käyttö on kasvussa. – Kasvu on sikäli merkille pantavaa, että rakentaminen sinänsä on melko vähäistä. Esimerkiksi vuonna 2006 rakennettiin yli 15 000 omakotitaloa, mutta viime vuonna vain noin 5 500. Saneerauspuoli on kuitenkin kasvanut ja se näkyy. – Toisaalta rakennusteollisuudella menee kohtalaisen hyvin. Arvokiinteistöjäkin rakennetaan melko paljon ja meillä on myös kerrostaloissa projektikohteita, Ari Laaksonen kertoo. Kerrostaloasuntoihin kivitasoilla on kaksi tietä. Joskus niistä päättää arkkitehti rakennuksen arvosijainnin perusteella, mutta usein ne tulevat myös asukasmuutosten kautta. – Jos arvokiinteistön neliöhinta on 5 000 – jopa 15 000 euroa, ei kivitasoilla ole enää suurta merkitystä asunnon loppuhintaan. Kuitenkin niiden vaikutus ulkonäköön ja asunnon arvoon on todella suuri. Laaksosen mukaan vaaleat ja tummat sävyt ovat edelleen muodissa. Vaaleissa väreissä tasovalinta yleensä kohdistuu komposiittitasoihin, tummissa selkeästi luonnonkiveen. Meidän valikoimassamme melko suosittuja ovat myös erilaiset, lähellä keraamisia materiaaleja olevat Super white ja Dekton-tasot. Ne ovat erilaisista mineraaleista koostuvia tasoja, kovia sekä kuumuutta ja kulutusta erittäin hyvin kestäviä. Aidon marmorinkin tuleminen on taas nähtävissä, Ari Laaksonen sanoo. SUOMAL AINEN KIVI
20-21 KIVI 1- 2016 keittiotasot.indd 21
21
10.3.2016 14.33
T E K NOL O G I A
Geologian tutkimuskeskuksen ja kiviyrittäjien yhteisen projektin avulla vahvistetaan merkittävästi louhintayritysten toimintaympäristöä Itä - PohjoisSuomessa ja haetaan uusia kivivarantoja. TEKSTI: SEPPO LEINONEN KIRJOITTAJA ON RARE-HANKEPÄÄLLIKKÖ JA GEOLOGI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSESSA.
GTK ja yrittäjät yhteistyössä
Kiven tuotantoon uutta ajattelua
T
uotannon tehokkuutta joudutaan lisäämään, myös louhittua kiveä tulee hyödyntää entistä enemmän. Graniiteissa on kiviteollisuutemme vahvuus, arvokkaat kivivärit ovat mahdollisuus. Uusien kivivärien tuotanto vaatii aina louhintatekniikoiden soveltamista, mahdollisesti uusien käyttöönottoa ja kehittämistä. Kasvu tuotemarkkinoilla perustuu entistä enemmän brändeihin, palveluun, logistiikkaan, myös erikoistuneisiin valmistustekniikoihin ja tuotteisiin. Geologian tutkimuskeskus (GTK) suunnitteli yhteistyössä yrittäjien kanssa Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminen - RARE hankkeen testaamaan tuotannon uutta ajattelua raaka-aineesta valmisteisiin. Uutta mahdollisuutta haetaan painotetusti mustasta kivestä. Esiintymätarjonnan lisäksi hanke testaa louhinnan ja jalostuksen uusia ideoita tavoitteena kiven tehokkaampi hyödyntäminen.
22
Louhinnassa kokeillaan uusia menetelmiä
Kivenjalostuksessa on otettu käyttöön kehittynyttä tekniikkaa, myös louhinnassa kokeillaan uusia menetelmiä, muun muassa timanttivaijerisahausta. Mutta löytyykö vaijerilouhinnasta merkittävää kilpailuetua pohjoisissa olosuhteissa, kovissa kivilajeissa – vaakajännitteetkin ovat kiusana usealla louhimolla. Esimerkkinä uusien teknologioiden hyödyntämisestä kiviteollisuudessa on se, kun 1970-luvulla saatiin blokkituotanto merkittävään kasvuun ottamalla käyttöön putkipanokset, hydrauliset porat ja isot pyöräkuormaajat. Vaijerisahaus tai timanttivaijerit eivät ole kuitenkaan aivan eilisen päivän keksintöjä. Tekniikka on ollut laajalti käytössä puolikovien kivien louhinnassa, esimerkiksi kalkkikivi ja marmori. Vaijerin kestävyys on kuitenkin parantunut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Samalla tekniikan hinta on laskenut. Tämä on tehnyt
sahauslouhinnan periaatteessa kannattavaksi myös Pohjolan koville kiville. ”Mustaa kiveä ei kannata louhia muuten kuin sahaamalla” – tätä ei vielä 10 vuotta sitten kukaan kiven louhija ääneen sanonut. Tämä on hyvä esimerkki kiven tuotannon uudesta ajattelusta – ja sen mukaan tekemisestä. ”Välimeren olosuhteista” poiketen meillä on talvi – pidempänä tai lyhyempänä, mikä vaikeuttaa vaijerilouhintaa. Kevään ja syksyn pikkupakkasessa sahaamisen tekniikkaa kannattaa kuitenkin kokeilla. Vaijerisahaamisen osaamista on mahdollisuus hyödyntää laajemminkin, muun muassa asutuskeskuksien kalliorakentaminen ja betonirakenteiden purkaminen. On näytön paikka tehdä ongelmasta liiketoimintaa. RARE:ssa arvioidaan useita esiintymiä
Kiviteollisuutemme vahva perusta on kivien louhinnassa ja RARE-projektin uusilla esiintymillä vahvistetaan merkit-
SUOMAL AINEN KIVI
22-23 KIVI 1- 2016 rare.indd 22
10.3.2016 15.25
tyy kiven luonnollinen olemus, värivaihtelu ja viivat - uusi laatuluokka ”natural class”. Sivukivi on konevalmisteisesti varmasti kilpailukykyinen tuontituotteiden rinnalla. Kotimaisen katukivien kuljetusmatkat ovat vain murto-osa tuontikiven kuljetuksista. Kotimainen kivituote työllistää, suoraan ja välillisesti, raha jää aluetalouden voimavaraksi. Kivien käytön lisääntyminen julkisessa rakentamisessa toisi myös aidosti uutta ajattelua kiven käytön mahdollisuuksiin - onko sivukivi enää jätettä vai hyödyntämätön resurssi. Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminen hankkeen hakija ja päätoteuttaja on Geologian tutkimuskeskus. Osatoteuttajia ovat Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö, JOSEK Oy; Kainuun Etu Oy; Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy, PIKES ja Oulunkaaren kuntayhtymä. Hanke saa rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta, toimintalinjalta 2. uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Hankkeen toiminta-aika on 1.6.2015–31.5.2018. n
tävästi louhintayritysten toimintaympäristöä Itä - PohjoisSuomessa. Uudet varannot laajentavat vientimarkkinaa ja mahdollistavat myös uutta paikallista yritystoimintaa. Hankkeen tavoitteena on arvioida kymmenkunta esiintymää kaikissa projektialueen maakunnissa – Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Näistä kaksikymmentä esiintymää tutkitaan tarkemmin kairaamalla, testilouhinnalla ja koejalosteista. Mustien kivien, niin kuin muidenkin erikoiskivien esiintymille on värin ja tasalaatuisuuden vaatimukset, siinä missä vientigraniiteillekin. Lohkarekokoakin pitäisi löytyä ja saantoa. Vaijerilouhinta tulee tässäkin kohtaa hyvin vastaan – kiveä rikkoutuu vähemmän louhinnassa ja paloittelussakin saadaan lisää mittoja myytiin. Tuontikiven markkinoita takaisin
Hankintalaki on uudistumassa. Onko nyt aika kotimaisen kiven vallata takaisin tuontikiven markkinoita? Puhutaan kaupunkien paikallisista hankinnoista ja tuotteiden sosiaalisesta kestävyydestä. Kotimaisen kiven alkuperä on tarkistettavissa, tuontikiven alkuperää ei aina välttämättä tunneta. Odotukset julkisen hankinnan arvomaailman muutokseen ovat korkealla. Sivukivi on teknisesti laadukas – tuttua, lujaa, kestävää Suomalaista kiveä. Siitä löy-
22-23 KIVI 1- 2016 rare.indd 23
10.3.2016 15.25
H IS T OR IA
130 vuotta
Ab Granit -yhtiön perustamisesta
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 130 vuotta Ab Granit -yhtiön perustamisesta. Nykyaikaisen suomalaisen kiviteollisuuden katsotaan alkaneen kesällä 1886, jolloin vapaaherra Anton von Alfthan perusti Ab Granit -yhtiön. TEKSTI: OLAVI SELONEN, ÅBO AKADEMI, GEOLOGIAN LAITOS
n Ab Granit -yhtiön perustaminen liittyi
taloudelliseen toimeliaisuuteen 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa. Venäjän suurimmissa kaupungeissa oli vilkasta rakennustoimintaa, joka koski myös katujen päällystämistä. Helsingissä rakennettiin keskusta-aluetta. Rakentamiseen tarvittiin sekä rakennuskiveä että kadun päällystekiveä. Ab Granit perusti toimintansa Hankoon, koska siellä yhtiöllä oli mahdollisuus saada heti haltuunsa kallioalue, josta kiveä voitaisiin louhia, ja koska yhtiön toimipiste tulisi sijaitsemaan aivan sataman läheisyydessä. Senaatti vahvisti yhtiön säännöt 10.6.1886 ja yhtiö rekisteröitiin Helsingin maistraattiin 13.10.1886. Yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Anton von Alfthan. Alussa yhtiön oli vaikeaa löytää ammattitaitoista työväkeä, mutta silti yhtiö pystyi toimittamaan Hangon graniitista ensimmäisen vuoden aikana neljä kiillotettua pylvästä ylä- ja jalkakivineen rakenteilla olevaan Ateneumin raken-
24
nukseen Helsinkiin (Kuva 1). Lisäksi ensimmäisen vuoden aikana toimitettiin erä siltakiviä Wendeniin, ja saatiin laiturikivitilaus Tallinnasta. Yhtiön ensimmäiset nupukivet käytettiin kesällä 1887 Senaatintorin ja Kauppatorin välisen osan kivetykseen. Yhtiön ensimmäiset louhinta-alueet sijaitsivat Hangossa, Hiittisissä, Mustiossa, Ahvenanmaalla ja Kaalamossa. Hangon graniitista suosittu monumenttikivi
Ab Granitin toiminta Hangossa oli laajaa. Yhtiö louhi kiveä Märaskärin saarella ja Kuningattarenvuorelta (Drottningberget), Itäsataman läheltä. Heti yhtiön perustamisen jälkeen rakennettiin ensimmäinen tehdas, joka toimi lopulta aina vuoteen 1928 asti. Vuonna 1896 rakennettiin uusi graniittinen hiomorakennus, joka edelleenkin on nähtävissä Hangon itäsatamassa. Tehdessään sopimusta kivenlouhinnasta kaupungin kanssa, yhtiö sitoutui hankkimaan työn-
tekijöilleen oman poliisin. Hanko saikin vuonna 1890 viidennen poliisin, jonka erityistehtävänä oli ylläpitää järjestystä yhtiön omien työntekijöiden parissa. Yhtiö rakensi työntekijöilleen asuntoloita ja sairaalan, esim. vuonna 1904 Hangossa työskenteli lähes 450 kivimiestä. Hangon graniitista tuli suosittu monumenttikivi, mm. Aleksanteri II:n patsaan jalusta Helsingin Senaatintorilla ja Turussa Linnankadun alkupäässä sijaitseva suihkukaivo on tehty Hangon graniitista. Rakennuskivenä graniittia voidaan nähdä Helsingissä Aleksanterinkadulla vuonna 1898 valmistuneessa Suomen Yhdyspankin talossa, jossa on Suomen ensimmäinen kokonaan luonnonkivestä tehty julkisivu (Kuva 2). Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin Rautatieasema on myös rakennettu Hangon graniitista. Muita kohteita ovat mm. Suomen Pankin talo Turussa, Selim Lindqvistin liiketalo Helsingissä, Hangon länsisataman satamalaituri sekä panssarilaiva Russalkan muistomerkki
SUOMAL AINEN KIVI
24-25 KIVI 1- 2016 suomikivi 130.indd 24
10.3.2016 14.23
PAAVO HÄRMÄ OLAVI SELONEN
OLAVI SELONEN
Tallinnassa. Graniittia on viety moniin maihin, mm. Venäjälle, Baltiaan, KeskiEurooppaan, Skotlantiin sekä USA:han. Pietarissa Hangon punaista
Pietarissa Fabergen rakennuksen (1899– 1902) koko julkisivu on verhoiltu punaisella Hangon graniitilla (Kuva 3). Lisäksi esim. vuonna 1915 valmistuneen Palatsisillan kiviosat ovat alun perin rakennettu Hangon punaisesta graniitista. Ab Granit hankki vuonna 1890 käyttöönsä Stora-Bergönin saaren Hiittisissä ja siirsi katukivituotantonsa sinne, koska saaren graniitilla oli parempi lohkeavuus kuin Hangon graniitilla. Stora-Bergönin saaresta muodostui yksi Ab Granitin suurimmista toimintapaikoista Hangon ulkopuolella. Kivityöntekijöille rakennettiin asuntoja, lisäksi saarella oli oma leipomo ja kauppa. Louhinta oli huipussaan 1920-luvulla, jolloin noin 100 miestä työskenteli louhimoilla. Graniittia on viety mm. Viroon, Ranskaan,
Belgiaan ja Hollantiin. Helsinkiin Ab Granit toimitti Stora Bergönin graniittia vuonna 1909 Onni Tarjanteen piirtämään Apollon talon julkisivuun (EteläEsplanadi 10). Louhinta saarella loppui 1940-luvun lopulla. Talvisota lopetti tuotannon Hangossa
Ab Granitin muita louhintapaikkoja ovat olleet mm. Kumlinge, Kökar, Uusikaupunki, Vehmaa, Taivassalo, Myrskylä, Hyvinkää ja Antrea. Esimerkiksi Kökarin graniittia (“Bothnia Red”) on käytetty mm. Armas Lindgrenin suunnittelemaan vakuutusyhtiö Suomen talon julkisivuun Helsingissä (Lönnrotinkatu 5), johon Ab Granit toimitti kivet vuonna 1910–11. Ab Granitin toiminta Hangossa keskeytyi kun Hankoniemi vuokrattiin Neuvostoliitolle vuonna 1940 ja yhtiö siirsi jalostustoimintansa Saloon. Ab Granitin toiminta Hangossa loppui kokonaan vuonna 1949 ja se siirtyi
Isossa kuvassa Fabergen talo (Bolshaja Morskaja Ulitsa 22). Yksi monista Hangon graniitin kohteista Pietarissa. Ateneumin kiillotetut pylväät Hangon graniitista (Kaivokatu 2, Helsinki). Ab Granit -yhtiön ensimmäinen kivityö Suomessa. Suomen Yhdyspankin talo Helsingissä (Aleksanterinkatu 36). Suomen ensimmäinen kokonaan luonnonkivestä tehty julkisivu. Hangon graniittia.
lopullisesti Saloon. Ab Granit myytiin ruotsalaiselle Kullgrens Enkalle vuonna 1965 ja seuraavana vuonna yhtiön nimi muuttui Kullgrens Enka Granit Ab:ksi. Yhtiön viimeinen toimitusjohtaja oli Gunnar Floman, joka toimi sittemmin myös Kullgrens Enka Granit Ab:ssa sekä Kiviteollisuusliitto ry:n puheenjohtajana 1960–70. n SUOMAL AINEN KIVI
24-25 KIVI 1- 2016 suomikivi 130.indd 25
25
10.3.2016 14.23
K IV IM IE S
Erikoistumalla maailmanmarkkinoille ”Kiven pyörittäjän kylällä” Savitaipaleella toimivan Sorvikivi Oy:n Eero Vainikka uskoo erikoistumisen ja kotimaisuuden voimaan. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN
n – Tuotteemme on ainutlaatuinen ja
kestävän kehityksen kannalta merkittävä, sanoo Vainikka, innovatiivinen kivimies ja yrityksen toimitusjohtaja. Eero Vainikka toteaa, että tämä vuosi on alkanut positiivisesti, vaikka kotimaisen kiven markkinoilla ollaan hieman odottavalla kannalla. Ristiriitaisuuksiakin on ilmassa. Vainikka on ärtynyt kotimaisen kiven asemasta hankekilpailutuksissa. Siinä missä hankintaosastot hakevat säästöä, tuskailevat kunnossapito-osastot kalliita tuontikiven korjaus- ja huoltotöitä. Tähän pitäisi saada pikaisesti balanssia. Halvalla ei voi saada hyvää. Nämä ovat toimialamme ikuisuuskysymyksiä, joihin on vaikea saada muutosta. Tuomalla kotimaista kiveä esille valtakunnallisessa mediassa, yhteiskunnallisissa keskusteluissa ja muissa foorumeissa saadaan kotimaista kiveä paremmin jalustalle. Kotimainen kivi on sen ansainnut. Sorvikiven tulevaisuuteen Vainikka suhtautuu optimistisesti. Projekteja on tulossa ja menossa ja vuoden 1992 ensimmäinen ohuen vesikalvon päällä pyörivä kivipallo on pyörinyt suuren maailman tietoisuuteen. Kiven jalostukseen olemme tyytyväisiä. Erikoistuotteemme ja innovaatiomme ovat pitkän tuotekehittelyn tulos ja niitä on vaikea tai mahdoton kopioida Niinkin on käynyt, että esimerkiksi Kiinassa tuotettu pyöriväksi tarkoitettu kivi ei ole liikahtanut milliäkään, ja tuote on meillä korjattu toimivaksi. Maailman parhaat kivet
Eero Vainikka hehkuttaa, että Suomessa
26
on maailman parhaat graniitit ja vuolukivet. – Kotimaisen kiven korkea laatu, suomalainen kiviosaaminen ja koko kivialan alihankinta- ja palveluketju pitäisi viedä näkyvästi markkinoille ja kotimaisuus nostaa lähtökohdaksi kaikissa hankkeissa. Suomessa sijaitsevat Vainikan mukaan ehkä Euroopan vaikeimmat louhinnat ja se tekee kotimaisesta kivestä vieläkin ainutlaatuisemman. Täytyy meidän kivimiesten katsoa peiliinkin ja lyödä vaan rumpua kotimaisuusasteen puolesta. Kivijätti odottaa ostajaa
Tilauskirjan töiden ohella Vainikka työstää valmiiksi varastoon yhtä valtavaa tuotetta. Kun tuotteen kokonaispaino on 27 000 tonnia, ei niitä varastoon voi tehtailla. Jo spektroliittikiven aihion lähtö paino oli 50 000 tonnia Jättimäinen spektroliittipallo on piak-
Jättipallo painaa 27 000 tonnia. Sorvikivi toimitti kivet Kostamuksessa patsaaseen, jossa ovat Kostamussopimukset kummisedät Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin.
koin valmis. Sen ympärysmitta on 2.62 metriä ja mittojen täytyy olla täysin kohdallaan, poikkeama voi tai saa olla maksimissaan 0,05, jotta pallo saadaan pyörimään ohuen vesikalvon päällä. Jättipallon sijoituspaikka on vielä auki, mutta kelluvilla yksinkertaisilla kivipalloilla voidaan koristaa esimerkiksi julkisia tiloja, kuten kauppakeskittymien tai yritysten sisäänkäyntejä. Pyörivä, interaktiivinen kivipallo antaa myös dynaamisen vaikutelman. n
SUOMAL AINEN KIVI
26-27 KIVI 1- 2016 sorvikivi kaivertaja.indd 26
10.3.2016 15.11
HA U TAKIV ET
– Kotimainen kivi muistomerkeissä luo paikallisidentiteettiä, Matti Mäkelä sanoo.
Kaivertajan työtä leimaa vahva käsityö Kiviveistämö Levander Oy:ssä liki 40 vuotta kaivertajan töitä tehnyt Matti Mäkelä jäi juuri hyvillä mielin eläkkeelle. – Kaivertajan työ on pysynyt suunnilleen samanlaisena ainakin 60 vuoden ajan. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN KUVA: TIMO PORTHAN
n Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä
muutos elämäntaipaleella, mutta kaivertaja Matti Mäkelä ottaa rauhallisesti. Ei ole kiveen hakattua, kuten Mäkelä sanoo, ettei työssä voisi joskus piipahtaa ja vähän töitäkin tehdä eläkkeellä ollessa. – Työ on vähän niin kuin elämäntapa. Mäkelä sanoo, että moni ala kehittyy uuden teknologian myötä. Työntekijöiltä vaaditaan jatkuvaa opiskelua ja uusien asioiden hallintaa.
Teknologia on tullut mukaan myös meidän toimialallemme, mutta kaivertajan työ on pysynyt suunnilleen samanlaisena ainakin 60 vuoden ajan. Työkaluja on kyllä kehitetty, joten muutostakin on tullut, mutta käsityön leima on ja pysyy tässä työssä. Alan ehkä merkittävin muutos on ollut kaiverrusteippien käyttöönotto, ja hiekkapuhallus voidaan hoitaa kompaktisti ilman erillistä sille varattua työtilaa.
Matti Mäkelä aloitti Veljekset Palin Oy:ssä vuonna 1966. Tuolloin kaivertajat tekivät kaiverrustyönsä vielä pääosin ”suljetussa kopissa”. Nykyään kaiverruksia voi tehdä Mäkelän mukaan vaikka puku päällä. – 1960-luvulla kiviveistämöiden tuotannot monipuolistuivat hauta- ja rakennuskivistä sisustuskiviin sekä kuvanveistotöihin. Suomalaisen graniitin maine tuli tunnetuksi myös maailmalla. Kiven kannalta tämä on ollut hyvää aikaa. Palinilla Mäkelä työskenteli vuoteen 1979 asti. – Muutin sitten Helsinkiin, ja Kiviveistämö Levanderilla olen työskennellyt siitä lähtien. Työ on mukaansa tempaavaa ja antoisaa. Vuosikymmenet ovat menneet nopeasti. Hautakivissä kotimaista
Matti Mäkelä toivoo, että uuden teknologian myötä hautakivien kaiverrusten kultauksiin tulisi kehitystä. – Kaiverrusten kultauksilta vaaditaan paljon Suomen sääolosuhteissa. Käytettävien aineiden koostumus on muuttunut vuosikymmenten saatossa, mutta samalla teksteiltä vaaditaan pitkäkestoisuutta. Vanhat kultaukset voivat olla jopa kestävämpiä kuin uudemmat, joten yhtälö on mielenkiintoinen. Matti Mäkelä on tyytyväinen, että hautakivimarkkinoilla ja julkisilla paikoilla olevissa muistomerkeissä käytetään pääasiassa kotimaista kiveä. Kestävyyden kannalta kotimainen kivi on ehdottomasti paras ja usein myös imagokysymys. Matti Mäkelä uskoo, että jatkossa kiviteollisuus innostaa myös nuoria alalle. – On tärkeää, että hiljainen tieto siirtyy. Etenkin käsityöläisammateissa on paljon asioita, jotka on tullut opeteltua kantapään kautta jo vuosikymmeniä sitten. Kaivertajan monimuotoisesta työstä moni nuori saa hienon ammatin. n
SUOMAL AINEN KIVI
26-27 KIVI 1- 2016 sorvikivi kaivertaja.indd 27
27
10.3.2016 15.11
KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ
2016
XX-XX_KIVI 2016 modulit.indd 28
10.3.2016 14.54
tot, Kittilä, TahkoGolf Piazza, Tahko Spa, Twinhills, Nilsiä, Club Vierumäki Resort, Vierumäki, EspoonTahko portti,Golden Espoo,Resort, Lohimaa, TerClubVantinportti Vierumäki Golf Resort, Vierumäki, Espoonkohteet portti, Espoo, Lohimaa, Tervo, Espoo sekä lukuisat yksityiset läpi Suomen. vo sekä lukuisat yksityiset kohteet läpi Suomen.
KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ
Kiviveistämö Berglöf Oy
Ikikivi.indd 4
2016
26.4.2012 14.47
Pienteollisuustie 19, 06450 Porvoo Puh. (019) 580 200, fax (019) 580 213 www.hautakivi.net Toimitusjohtaja: Jesse Berglöf, p. 040 513 9741 jesse.berglof@hautakivi.net Myynti: Annika Berglöf, 040 575 6593 annika.berglof@hautakivi.net Tuotteet: Hautakivet ja kaikki niihin liittyvät palvelut
Keikyän Kivi
”Hautakiviä perinteitä kunnioittaen jo vuodesta 1896”
XX-XX_KIVI 2016 modulit.indd 29
Referenssejä mm.: Kouvolan keskuspuiston kivityöt, Kouvolan kadun kivityöt, Rautatienkadun kivityöt Kausala, E18 Koskenkylä Vaalimaa : Loviisan bastion rakennelmat, Hamina melumuuri, Husulan tunnelin muurit, Ahvenkosken sillan muurit ja pollarit, Kyminlinnan muuri ja nupukivitoimitus. Kivitoimitusreferenssejä mm.: Stara Helsingin kaupunki: Eiranranta;muuri-, noppa- ja nupukivitoimitus. Jätkäsaari;koirapuisto, nupukivitoimitus. Baana; nupu- ja paasikivitoimitus. Tuulensuuntori; graniittilaatat: Kuopion kaupunki; noppakivitoimitus poltettu pinta. Yit-Rakennus: Lahden matkakeskus; noppakivitoimitus ristipäähakattu pinta. Lisäksi n. 150 yksityispihan pohja- ja kivityöt 2010 - 2014. Lisää kohteita: kymengranite.com/kohteet
10.3.2016 14.54
KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ
2016
Sukevan Kivi Oy Tervatie 5, 74340 Sukeva puh. (017) 711 021, 0400 373 494 Fax (017) 711 021 www.sukevankivi.fi sukevankivi@pp.inet.fi Toimitusjohtaja: Pekka Väisänen Tuotteet ja palvelut: rakennuskivet, keittiötasot, laatat, ympäristökivet, lohkotuotteet, raakakivet, kaarikivet ja muut muotokivet, kiviasennukset ja muistomerkit Tärkeimmät referenssit: Kuokkalan kirkko, Jyväskylä Lutakon aukio, Jyväskylä Tikkurilan tori, Vantaa Ravintola Töölönranta, Helsinki Sammonlahden kirkko, Lappeenranta Kävelykeskus, Joensuu Kävelykeskus ja raatihuoneentori, Kajaani
Sukevan kivi Oy
XX-XX_KIVI 2016 modulit.indd 30
10.3.2016 14.54
2016
TG Granit Oy
Toimitusjohtaja: Ilkka Ylitalo TG Granit Oy
VIENTIKIVI OY Yhteyshenkilö: Ari Laaksonen Pähkinäkuja 6 | 27430 Panelia | T. 02 531 6100 www.vientikivi.com | info@vientikivi.com Sisustuskivet: Työtasot kodin eri tiloihin, ikkunapenkit, ohutlaatat lattioihin ja seiniin, verhoilukivet sisäportaisiin, askelmiin ja takkoihin.
Juhlatalonkatu 6 C 45 B, 33100 Tampere Puh. 010 581 1880 | Fax 010 581 1881 e-mail: tggranit@tggranit.fi www.tggranit.fi Toimitusjohtaja:
Unto Ahtola
Myynti ja hallinto:
Unto Ahtola, Petra Alho
Logistiikka ja laskutus:
Petra Alho
Tuotteet:
Tarvekivi
LOUHI KIVITASOT Yhteyshenkilö: Jukka Partonen Kivimiehenkuja 6 | 55420 Imatra T. 05 477 0090 | www.louhikivitasot.fi | info@louhikivitasot.fi Sisustuskivet: Työtasot kodin eri tiloihin.
Louhimot ja kivilaadut: Luumäki
Virolahti
Baltic Brown
Karelia Red
KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ
KIVITEOLLISUUSYRITYKSIÄ
2015
SKT-GRANIT OY Yhteyshenkilö: Matti Silvennoinen Helsingintie 108 | 23310 Taivassalo 23310 Taivassalo | T. 02 462 8100 www.sktgranit.fi | myynti@sktgranit.fi Sisustuskivet: Työtasot kodin eri tiloihin, ikkunapenkit, ohutlaatat lattioihin ja seiniin, verhoilukivet sisäportaisiin, askelmiin ja takkoihin. Rakennuskivet: julkisten rakennusten projektit; julkisivut, sokkelit, sisäänkäynnit ja erikoistyöt. Ympäristökivet: päällystekivet, ulkoportaat, reunakivet, muurikivet, noppa- ja nupukivet.
Vikmanin Kivi Ky Tanulantie 21, 48720 Kotka Puh. (05) 220 0220 Fax (05) 220 0221 vikman@vikmaninkivi.fi, www.vikmaninkivi.fi
Ylämaa
Toimitusjohtaja: Esa Vikman Tuotteet: erikoistuotteet, ympäristökivet ja muistokivet. Vikmanin Kiven tuotteita muun muassa: Katariinan Meripuistossa (ELCA Trend Award-palkinto 2012) (Vuoden ympäristörakenne 2012) Kotkan Sapokan vesipuistossa (Vuoden ympäristörakenne 1994, Kivipalkinto 1996) Kotkan Lehmusbulevardilla (Vuoden ympäristörakenne 2001)
VIKMAN2013.indd 4 XX-XX_KIVI 2016 modulit.indd 31
30.10.2012 13.34
10.3.2016 14.54
Koida Black blokit ja 15 cm aihiot
Karelia Red blokit
Baltic Brown blokit
OMILTA LOUHIMOILTAMME
AIDOSTI SUOMALAINEN Linnalantie 33, FI-54500 Taavetti, Finland Tel: +358 10 581 1880 | Email: tggranit@tggranit.fi | www.tggranit.fi 32 KIVI 1-2016 ILMO_takasivu.indd 32
10.3.2016 12.24