Issuu on Google+

Tämän kirjan omistaa

Tähän voit kiinnittää

Oma nimi

kuvasi Puhelin

Teoriaopeni nimi ja yhteystiedot Teoriatuntini on Paikka Pääainesoittimeni on Soitonopeni on Mielimusiikkiani on Säveltäjiä, joiden musiikkia olen soittanut

Orkesterit, kuorot ja yhtyeet, joissa olen mukana

Nimikirjoitus tai puumerkki

klo


Kirjan käyttäjälle Musiikkiseikkailu 3 on uudenaikainen musiikin perusteiden oppimateriaali, joka kattaa 3. perustason kurssisisällön. Oppilaan kirjan lisäksi käytettävissä on tuottamani palveleva nettisivusto, josta löytyy runsaasti erilaista lisämateriaalia, tehtäviä ja oppimispelejä. Nettisivuilla on myös Äänikirjasto, joka sisältää kuuntelunäytteet kirjan harjoituksiin. Opettajan työtä helpottavat Opettajan opas ja kirjan älytauluversio, jota voidaan käyttää älytauluilla tai heijastaa valkokankaalle opetustunneilla. Musiikkiseikkailu 3 on suunniteltu oppimateriaaliksi opetusryhmille ja yksityisopetukseen, mutta siinä on pyritty huomioimaan myös itseopiskelijan tarpeita. Kirjaa sopii hyvin käytettäväksi soitonopiskelun lomassa. Musiikkiseikkailun aikaisemmissa osissa musiikillinen anti painottui lastenlauluihin ja kansanlauluihin. Kolmannessa osassa taidemusiikin katkelmat täydentävät kokonaisuuden. Kirjassa tutustutaan myös kokosävelharmoniaan ja valittuihin kevyen musiikin ilmiöihin, kuten rytmiseen kolmimuunteisuuteen ja bluesharmoniaan. Sarjan aikaisempien osien tapaan teoria-asioiden opiskelua jatketaan soitinintegroivalla otteella. Kaikki tehtävät on tarkoitus saada soimaan, omalla äänellä tai soittaen, ryhmässä tai yksin. Kirja sisältää myös sävellys- ja sovitustehtäviä, joiden toivon houkuttelevan ja kannustavan omiin luoviin musiikkioivalluksiin. Teorian ja säveltapailun opiskelu on todella soivan musiikin opiskelua. Lämpimimmät kiitokseni haluan esittää kirjasarjan toimitustyön tehneelle Päivi KerolaInnalalle isosta toimitustyöstä ja innoittamisesta projektin edetessä; Janne Lahtiselle taitosta, kansista, nuoteista ja kuvituksen koostamisesta; kirjan teossa kannustaneille kollegoilleni eri puolilla Suomea sekä 3. osan osalta kiitos Marja Saarelalle kommenteista; työnantajalleni Espoon musiikkiopistolle ja oppilaille tuesta ja innoituksesta; WSOY:n kirjallisuussäätiölle tuesta oppimispelien toteutuksessa sekä perheelleni, joka on jaksanut tsempata välillä yömyöhällekin edenneistä kirjoitussessioistani huolimatta. Toivotan vauhdikasta ja oivaltavaa musiikkiseikkailua!

Kesän kynnyksellä 2012 Susanna Ertolahti-Mertanen

4


Musiikkiseikkailu 3 -kirjan avulla opit: • hahmottamaan säveliä ja harmoniaa eri avaimilta • uusia rytmejä • uusia sävellajeja • säveltapailemaan monipuolisempia melodioita • paljon uutta soinnuista ja harmonioista • sovittamista ja säveltämistä eri tyylien mukaan • tunnettuja teoskatkelmia eri säveltäjiltä • soittamaan harmoniayhdistelmiä sointusoittimella • hallitsemaan musiikin tekemiseen liittyviä perustaitoja

5


&

bw

w b w bw &b w w b ww wb w ? & w w? Salasanat? w ww w w ww w ww w & Suomentakaa vieraskieliset musiikkisanat yhdess채. w & w ? w w w w? w w w w & w w w ww & w w ? R N P I N Ow w & w w w w w & w w w w &w & ww w w w N w N T R T N & bw w w O b ww b & w bw ?b w b w w & w ? w b w w b? bw w w w w w ? ? w w ?& w w b w w w w b w w ?w w w w R w w w? ? P R S w T O w w & w w &w w w w w b w w b w w ?w ? w w w w w w w w? w bw w & & w b ww w b w w w ww w & w w bw & w Ow b B b ww I bw b w bw w w wb&w B Rw w w N O & b ww & w ww w & ww ? w w w? B w & ww w w w w w w w w ? B ww w & O R I O N w w B w w w w w w w & w B w O & w w b w R w w L ? & MO wR ? T O bw & bw & bw w w& w bw w & w ? w w w w ? w & w w w w & w b www bww ?w w w w M T O S O b w S & R wZw O bw w bw w ?w w bw w & w w 6 b w w ? & ? bw ? bw

w


Aika-arvojumppa Kirjoita aika-arvon tai yhdistelmän viereen sen nimi sekä lukutavu. Merkitse ruutuun kesto iskuina.

˙ =   w =  

˙ . =   Ó

œ

=   aika-arvo

=   aika-arvo

=  

œ . =   j œ =  

j œ . œ =  

=  

œ . œ =  

aika-arvo

œ œ œ œ =  

lukutavu

œ œ =  

lukutavu

œ œ œ =  

lukutavu

‰ =   œœœ

=   aika-arvo

7

lukutavu

lukutavu

aika-arvo

=   lukutavu


&

&

?

?

&

&&

?

?

Etumerkintäkertaus ?

&

&

?

Piirrä pyydetty etumerkintä. Merkitse myös rinnakkaissävellaji.

?

&

& &? ? ?

? &

&

& & ? ?

&

?

&

&

&

?

?

&

As /

& ?

&

?

?

/g

&

&

? &

&

?

?

?

?

&

?

Es /

8

?A /

?

F/

&

&? ? ? &

?

?

&

&

?

&&

&?

&

&

G/

&? ?

?

?

?

? &&

E/

&

?&

? &

?&

?

/c

&

&

?

B/

& &? ? ? &

&

D/


Solfasurffaus Tunnista melodioiden sävellajit ja solfaa ne. F-avaimelle kirjoitetun melodian voit laulaa oktaavia

& 42 œ œ œ œ œ œ œ œ 2 &4 œœœ œœ œ œ œ : ## 4 œœœ œ 4 & œ œ œ œ ? # 2 œœœ œ œ œ 4 ? # 2:œ œ œ œ œ œ œ 4

korkeammalta.

b & b 43

˙ œ ˙. œ œ ˙ œ œ

b & b œ œ œ ˙. :

œœ œœœœ œœœ œ œ œ œœ ˙ œ œœ œœœœ œœœ œ œ œ œ ˙ œœ œ œœœœœ œœ œ œœ œ œ œ œœœœ œ œœœœœœœ œ œœ œœ œœ ˙˙ œ œœ œ œ œœœ œ œœœœ œ œœ œœ œ œ ˙ œ œ

œœœœ œœœœ

œ œ œ ˙.

œœœ œœ œ œœœ ˙.

œ œ œ ˙.

œ œ œ ˙.

## 4 œ & 4 œœœœœœœ œœœœœ œ œœœœœœœ œœœ˙ œ œ :

b & b 43

Voit käyttää alla olevia viivastoja myöhemmin apuna soinnutuksessa tai tarvittaessa melodian­

˙. ˙ œ œ œ ˙ œ œ

kirjoitusharjoituksiin.

b &b œ œ œ . ˙

œ œ œ ˙.

9

œœœ œœ œ œœœ ˙.

œ œ œ ˙.

œ œ œ ˙.


Sointutehot Toonika, subdominantti ja dominantti Toonika, subdominantti ja dominantti ovat tulleet tutuiksi jo Musiikkiseikkailun aikaisemmista osista. Kerrataan vielä.

&

?

G:

& ?

IV

V

I

IV

V

D:   V D:

I

IV

V

f:  I f:

&

I

B:  IV B:

G:  I

I

IV

V

e:  IV e:

I

IV

V

?

Es:  V Es:

I

IV

V

&

A:  I

A:

I

IV

V

10


Sointukuuntelu Tiesitkö, että monissa kappaleissa ainoat käytetyt soinnut ovat I, IV ja V asteen soinnut? Kuuntele sointuketjuja, solfaa soinnut Äänikirjaston ääninäytteen mukana ja merkitse ne sointuastemerkein ja reaalisointumerkein. Lopuksi soita katkelmat omalla soittimellasi* tai koskettimistolla.

F:

h:

g:

B:

A:

C:

e:

Sävellä oma sointuketjusi:

* Mikäli soittimesi ei ole sointusoitin, voit soittaa soinnut sopivalta korkeudelta murtosointuina.

11


Oktaavialat sekä kaksoisylennys ja -alennus Nimeä oktaavialat.

?

w w w w w w w w w w w w w w w w

    A2*  H2

?w w w w w w w &       c

d

e

 f

g

a

h

 C1 D1 E1

F1  G1 A1 H1

 C

 D

 E

F

 G

 A

H

w w w w w w w w w w w w w w

 c1  d1 e1

f1

g1

 a1  h1

c2  d2

e2  f2

g2 a2 h2

*Akustisen pianon matalin ääni yleisimmissä malleissa.

Kolmiviivaisesta oktaavista ylöspäin sävelten merkinnässä kannattaa käyttää 8va-merkintää. Millä soittimilla voit soittaa kolmiviivaisia ja sitä korkeampia ääniä?

= kaksoisylennys

= kaksoisalennus

ylentää säveltä kaksi puoliaskelta

alentaa säveltä kaksi puoliaskelta

(cisis, disis, eisis, fisis, gisis, aisis, hisis)

(ceses, deses, eses, feses, geses, asas, bb)

Joissakin tilanteissa säveliä tulee ylentää tai alentaa kaksi puoliaskelta. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi joissakin harmonisissa tai melodisissa molliasteikoissa. Nimeä sävelet:

& ‹w & ‹w & ‹‹ ww &

w w ‹w ‹w

w

w w ‹w ‹w

w w

? ?

‹w w ‹w

? ?

Piirrä sama sävel enharmonisesti (= samana soiva sävel):

w w w

12

‹w w ‹w w w w w

w ‹‹ ww w w bw w

w ‹w w ‹w w w w


Solfasurffaus Tunnista melodioiden sävellajit ja solfaa ne. F-avaimelle kirjoitetun melodian voit laulaa oktaavia korkeammalta.

##

j œj œ j œj œ œj ˙ #œ #œ ˙ œ œ œ œ œ œ œ œ œ. œ : œ œ ? b b c n œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ . œJ œ œ œ œ œ œ œ ˙ b

&

c

:

2 œ œ œ œ œ.œ œ œ œ & b 4 œœœœœœœœ œœœœ œ œ œœœœ œ œœœ œœœ œœ œœœ :

Oi, jos ilta joutuisi

## 2 & 4 &

##

œ

œ

:

Oi, Oi,

œ

œ

jos jos

œ

il - ta ar - mas

œ

œ

Sil - loin

œ.

ois,

jou - tui - si, läk - si - si

kui - vui - si, hel - tyi - si

œ œ

oi,

œ

sil - loin

œ.

ois

œ

vai - vat pa - pin

œ œ œ œ œ œ

hi - ki - hel - met hen - tuk - se - ni

# & # .. œ

œ

œ œ œ

œ

œ œ

ar - mas tai - puis

ja ja

œ

mun

œ

œ

œ

Suomi

vai - men - tui - si, pa - ki - noil - le,

œ œ

œ

œ

lai - men - tui - si. ta - lo - sil - le.

œ œ œ œ

rin - nas - sa - ni

Voit käyttää alla olevia viivastoja myöhemmin apuna soinnutuksessa.

13

œ

œ

œ

rau - ha.

.. ..


Iloinen puuhatuokio I Sävellajimosaiikki Yhdistä viivalla tummista ruuduista lähtevien asteikoiden sävelet oikeassa järjestyksessä. Rakenna molliasteikot luonnollisen mollin mukaan.

d eis

ges

c e

d

fis a

f g

B es

c

cis

D

dis

fes gis

b

ces

f g

b

h

e

d

fes

as

a

A

des dis

cis

fis

e

fes

f

gis

e

a

c es fis

dis

h

d

f as

d

b

d

e

g

BR AVO!!!

dis cis

des c

h a

d b

fis

ais gis

f E

e d

fis

gis g es dis

cis eis

a

gis

d

h gis

fes b

dis

ces

b

c h

des

b as

fis Es

14

c

his ais

g f

cis

gis fis

dis h

a

gis


Melodian soinnuttaminen kertaus Soinnutustaidosta on paljon iloa! Soinnuttamalla voit luoda helposti säestyksen moniin tuttuihin lauluihin. Melodioiden soinnuttamiseen I, IV ja V asteilla tutustuttiin jo edellisessä osassa. Kerrataan periaatteet. • Melodiat alkavat usein toonikasoinnulla ja päättyvät siihen. • Sopivimman soinnun sävelet ovat melodiassa yleensä painokkailla iskuilla (esim. 1. ja 3.). • Sointuja on tavallisimmin 1–2/tahti. Joskus samalla soinnulla voidaan säestää kaksi tai useampia tahteja. Toisaalta, liian tiheä soinnutus saattaa olla säestystyylistä tai temposta riippuen haastava esittää. • Vaihtoehtotilanteissa anna korvan ratkaista paras lopputulos. Soinnuta sivujen 9 ja 13 solfamelodioita. Voit merkitä tarvitsemasi soinnut sivuilla oleville vapaille viivastoille. Kokeile ratkaisujasi myös käytännössä: Soita soinnut omalla soittimellasi (kokonaisin soinnuin tai murtosoinnuin tai pelkillä bassosävelillä) tai soita ne koskettimistolla. Voit myös soittaa soinnutusratkaisut kaverin kanssa siten, että toinen soittaa melodian ja toinen soinnut. Voitte myös kokeilla musisointia koko ryhmän voimin niin, että jaatte tehtävät (esim. melodian soittajat/laulajat, basson soittajat/laulajat, sointujen soittajat/laulajat jne.). Soinnuttamista kannattaa harjoitella myös korvakuulolta (ilman että merkitset sointuja lainkaan muistiin). Voit aloittaa helpoista melodioista, kuten Tuiki, tuiki, tähtösestä. Solfaa tai laula melodiaa ja kokeile, mikä soinnuista (I, IV, V) sopii kuhunkin tilanteeseen parhaiten. Mikäli sointujen soittaminen on sinulle vielä uutta, voit aloittaa harmonioiden kokeilun pelkillä basson sävelillä. Merkitse tähän melodiat, joihin pystyt soittamaan sointusäestyksen korvakuulolta.

1. 2. 3. 4.

15


Intervallikertaus Edellisessä osassa opimme kolme tärkeintä intervallien laatua (puhdas, suuri ja pieni).

Suurissa ja pienissä

Puhtaissa ja suurissa

Pienet intervallit

intervalleissa esiintyy

intervalleissa ylempi

rakennetaan suurista

aina s-kirjain (sekunti,

sävel kuuluu alemman

kaventamalla sävelten

terssi, seksti ja septimi).

sävelen aloittamaan

välimatkaa puoliaskeleen

& w b wverran.w w b w

duuriasteikkoon.

Muodosta seuraavat intervallit:

& w bw s7

? w

pu4

? w

w bw w

s6

p3

pu5

p3

w bw p6

s2

w

s3

w s7

w bw

w w Lopuksi soinnuta melodia I, IV ja V asteen soinnuilla. Jos sinulla on käytössäsi sointusoitin, voit

Solfatkaa alla oleva melodia. Rengastakaa sieltä yhdessä sovittuja intervalleja ja tunnistakaa niiden laadut. Mitkä intervallit ovat tässä melodiassa tyypillisimpiä? kokeilla soinnuttamista ensin ilman kynää.

On armas mulle aallon tie Kansanlaulu

:

16


Solfasurffaus Päättele sävellajit kaikista sivun melodioista ja merkitse ne rivien alkuun. Solfaa sointuharjoitukset itsellesi sopivalta korkeudelta ja soinnuta ne I, IV ja V asteen soinnuilla. Voit muunnella harjoitusten rytmejä mielesi mukaan ja transponoida niitä muihinkin sävellajeihin. Soita säestystä omalla soittimellasi tai koskettimistolla.

#### 4 & 4œ œ œ œ

œ œ œ œ

œ œ œ œ

œ œ œ˙

œ ? bb 4 œ œ œ bb 4

œ

œ œ œ œ

œ œ ˙

œ

˙

:

:

? bb bb

œ œ œ œ

œ œ

œ

œ œ ˙

œ œ œ

Ó

Laula melodia oktaavia korkeammalta. Lisää säekaaret. Voit säveltää tai improvisoida melodiaan jatkoa.

? ## 4 œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ˙ 4 :

? ## œ œ œ œ œ œ œ œ ˙

œ œ œœœœœ œ œ œ

Graupner: Gavotti

œ œ

œ œ œœ œœ ˙

œ œ

..

Laula melodia itsellesi sopivalta korkeudelta. Sommittele siihen bassostemma (esim. toonika/ dominantti). Voit soittaa bassolinjan omalla soittimellasi tai koskettimistolla.

&

# 2 œœ jœ œ œ j œ jœ œ œ j 4 œ œ œ œ œ J œ œ œ œ # œ œ œ œ œ œ œ J œ œ œ œ ‰ Œ ..

Beethoven: Ecossaise

?# 2 4 :

..

17


Dominanttiseptimisointu Kolmisointu voidaan laajentaa nelisoinnuksi. Tavallisin nelisointu on V asteen sointu. Sitä kutsutaan dominanttiseptimisoinnuksi. Sointu on melko yleinen, erityisesti lopukkeissa. Dominanttisepti­ misointu rakennetaan lisäämällä V asteen soinnun päälle pieni terssi, joka muodostaa pienen septimin soinnun pohjasävelen kanssa. Koska sointu on aika jännitteinen, se purkautuu mielellään I asteen sointuun.

www w

&

C:

?

V7

www w

C: V7

Harjoittele laulamaan, soittamaan ja tunnistamaan dominanttiseptimisointu. Opettaja soittaa yhdistelmiä I–V–I tai I–V7–I. Tunnista, kumpi V asteen soinnuista on kyseessä. (Löydät samat kuuntelunäytteet myös Ääni­ kirjastosta.)

Solfaa samat sointuyhdistelmät murtosointuina. Soita ne sen jälkeen sovituissa sävellajeissa omalla soittimellasi tai koskettimistolla. Kirjoita pyydetyt sointuyhdistelmät viivastolle. Muista etumerkintä.

&

F:

V7–I

D:

V7–I

As:

V7–I

E:

V7–I

B:

V7–I

Mollisävellajeissa V7-sointu muodostetaan harmonisen mollin mukaan, kuten V-sointukin. Se on näissä harjoituksissa aina duurisointu.

&

e:

V7–I

f:

V7–I

d:

V7–I

a:

V7–I

c:

V7–I

Ps. Dominanttiseptimisointu voi esiintyä myös siten, että siitä puuttuu kvinttisävel. Kvintin puuttuminen ei vaikuta sointiin merkittävästi. Kokeile soittamalla.

18


Solfasurffaus Päättele sävellajit kaikista sivun melodioista ja merkitse ne melodioiden alkuun. Solfaa seuraavat harjoitukset itsellesi sopivalta korkeudelta ja soinnuta ne I-, IV-, V- ja V7-soinnuilla. Voit muunnella harjoitusten rytmejä mielesi mukaan ja transponoida niitä muihinkin sävellajeihin. Soita säestystä omalla soittimellasi tai koskettimistolla.

b 4 &bb 4 :

œ

œ œ œ

bb b & œ œ œ œ

? ### 4 œ n œ œ œ 4 œ œ œ œ ? ### :

œ

œ

œ œ

œ œ œ œ

œ œ œ œ

œ œ œ œ

œ œ œ œ œ œ nœ œ œ œ œ œ

œ œ œ œ

œ œ ˙ ˙

Ó

œ œ œ œ œ œ ˙

œ œ œ markkinoilla B b 44 œ œ œ œ Talikkalan œ #œ œ œ œ

œ œ ˙

bb œ œ œ œ œ nœ œ & b b .. œ œ œ œ œ œ œ œ œ

œ

Suomi

bb 2 j ‰ .. & b bœ 4 œœ œœ œœ œ œœ œ œœ œ œ œ œ œ œ œ# œœ œ œ œ œœ œ ˙ œ Óœ Bb :

Iso lintu, merikotka

j œ ‰ .. Suomi

# 2 œ. & 4 œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ .. .. œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ .. :

19


Sointukäännökset Soinnut voivat esiintyä musiikissa joko pohjamuotoisina tai käännöksinä. Kummallakin ilmaisuilla viitataan siihen, mikä kolmisoinnun äänistä on soinnun alimpana (bassossa). Sointukäännöksillä saadaan mukavaa vaihtelua musiikkiin. Soita seuraavat soinnut vaihtamalla basson säveleksi jokainen soinnun sävel vuorotellen. (Kauttaviivan jälkeen on mainittu sävel, joka kulloinkin jää bassoksi.) Huomaatko eron?

C / C    C / E    C / G

Myös ylempien sävelten järjestystä voidaan muuttaa. Silloin puhutaan soinnun asemasta. Sävelten järjestyksen valinnassa huomioidaan muun muassa äänenkuljetus. (Asiasta lisää sivulla 24.) Hyvässä äänenkuljetuksessa soinnut etenevät loogisesti, jolloin vältytään esimerkiksi tarpeettoman suurilta hypyiltä. Kolmisoinnuilla on kolme eri käännöstä (huomaa siis basson sävel):

ww w C/C, C    5 3

& ?

w

ww w C/E, C    6 3

& ?

w

&

w ww w

  C/G, C64   

?

tai esim.

&

& & & tai esim.

tai esim.

& & &

& &

ww w w ww ww ww ww w w ww w ww w ww w w

Opettaja kertoo sointukäännösten käytöstä tarkemmin. Kiinnitä huomiota sointukäännöksiin myös omissa soittokappaleissasi. Esiintyykö jokin käännös muita yleisemmin?

20


Iloinen puuhatuokio II Tunnista viulu- ja bassostemman sävelet Haydnin sinfoniakatkelmasta nro 94. Merkitse sävelten nimet oktaavialoineen nuottien ylä- tai alapuolelle.

. œ. bœ #œ œ œ œ #œ œ . . . bœ œ #œ œ. œ œ Œ 6œœœ &8 f p f

œ.

#œ œ œ œ œ œ Œ f p

œ œ œ ? œ œ œ b œ œ œ # œ œ œ œ œ b œœ ˙ .b œ œ œ # œ œ œ .. œ œ Œ cresc. f p f

˙

Œ

Kirjoita pyydettyjen sointujen sävelet laatikoihin. Ympyröi käännösmerkinnän mukainen bassoon jäävä sävel. Soita soinnut yksitellen omalla soittimellasi tai koskettimistolla.

C:

IV46

I

I36

V36

G:

I

I

IV46

I36

V36

I

Yhdistä sävellajiparit.

Piirrä pyydetty intervalli viivastolle. Huomaa nuottiavain. Solfatkaa valmis katkelma. Yhteissoinnit ovat poimintoja G. B. Martinin kaanonista.

4 &4 ˙

pu1

˙ ˙ s3

p6

˙ ˙ pu4 s3

˙ ˙ s3

s3

˙ ˙ pu5 pu1

21

œ œ˙ pu8 – –

˙ œ #œ w p7 s2 (p3) pu1


H-duuri ja gis-molli # ## &

####

&

#

####

? ####

& # # ? ####

#

#

#### #### & # # & & # # ? ## # # ?oktaavialoineen. Piirrä H-duurin etumerkintä ja asteikko. Nimeä sävelet # # & ?# # # # ? #### # & ## & ? ? ?&# # # # & # ? Piirrä gis-mollin etumerkintä ja harmoninen asteikko. Nimeä sävelet oktaavialoineen. ? ? ? & &? Ylennykset fis, cis, gis, dis ja ais

? & ?? tumerkein. Muistathan käyttää mollin V asteen pohjana harmonista asteikkoa. & ?& &

Soita asteikot omalla soittimellasi. Piirrä sävellajien pyydetyt sointutehot. Nimeä soinnut reaalisoin-

&

H:

I

IV

V

gis:

I

Merkitse samojen sointujen sävelet myös koskettimille. Soita soinnut.

22

IV

V


Ertolahti-Mertanen, Susanna: Musiikkiseikkailu 3 (WSOY)