Kiertokaari vuosikertomus 2018

2018 KIERTOKAAREN VUOSIKERTOMUS

Kest채v채n kiertotalouden edist채j채

KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ

Kohti kiertotalouden piilaaksoa Kiertokaaren Ruskon jätekeskus on kehittynyt kaatopaikasta aidoksi kiertotalouskeskukseksi, josta jätteet ohjautuvat joko materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi. Loppusijoitukseen ei mene juuri mitään.

Kiertokaaren neljäs vuosi yhtiömuotoisena sujui operatiivisen toiminnan osalta ilman yllätyksiä. Vastaanotetun jätteen määrä kuitenkin hieman laski edellisvuoteen verrattuna. Polttokelpoisen jätteen varastokasojen vähentämisestä johtuneet pitkät toimitusmatkat jätevoimaloihin muualle Suomeen ja Ruotsiin yhdessä pienentyneen jätemäärän kanssa huononsivat tulosta edelliseen tilikauteen verrattuna. Myös hinnan korotuksista pidättäytyminen vuoden 2018 alussa laski tulosta.

Liminka, Muhos, Utajärvi ja Tyrnävä eivät halunneet liittyä yhtiömme osakkaiksi, ja ne tekivät päätöksen jäädä pois yhteistyöalueestamme vuoden 2019 alussa.

Ruskon jätekeskuksen uuden yhdistetyn vaakatoimisto- ja miehistötilan rakentaminen onnistui hyvin.

Valokaareksi nimetty rakennus otettiin käyttöön keväällä ja virallisia vihkiäisiä vietettiin elokuussa.

Jätteiden hyötykäytön nostamiseksi tekemämme investoinnit biokaasun osalta ovat olleet positiivisia.

Jalostimme Gasumin Oulun biokaasulaitokselta ostamaamme raakakaasua liikennepolttoaineeksi omalla laitoksellamme. Kaasuautojen rekisteröintien lisääntyessä biokaasun myynti liikennepolttoaineeksi oli nousujohteinen koko vuoden, ja joulukuun kaasun myynti ylitti jo 15 000 kiloa. Kaasunjalostuslaitoksen ansiosta kaatopaikkakaasun hyödyntäminen jatkuu edelleen kaasun sisältämän metaanin määrän vähentymisestä huolimatta. Jalostetusta kaatopaikkakaasusta ja Gasumilta

2 | VUOSIKERTOMUS 2018

ostetusta biokaasusta tehtyä sekoitetta hyödyntävät pitkäaikaiset kaasuasiakkaamme Oulun Keskuspesula Oy ja Lindström Oy. Sen sijaan kaasun myynti kolmannelle pitkäaikaiselle kaasuasiakkaallemme Paroc Oy:lle päättyi vuoden lopussa yhtiön lopetettua toimintansa Oulussa.

Olemme panostaneet pitkäjänteisesti asiakaspalveluun ja jätteiden vastaanottopaikkojen kehittämiseen.

Teetimme tutkimuksen asiakkaidemme palvelukokemuksista, ja saadut tulokset olivat erinomaiset: Asteikolla 0–5 emme saaneet 4,1 pienempää arvosanaa millään osaalueella. Tulosten perusteella henkilökuntamme työ asiakaspalvelussa on kyvykästä ja esimerkillistä.

Jätekeskus työllistää Kiertokaaren 30 vakituisen ja määräaikaisen työntekijän lisäksi noin 20 yhteistyökumppaniemme työntekijää. Oulun Energian kaupan ja teollisuuden jätteille tarkoitetun ison lajittelulaitoksen valmistuessa Ruskoon vuonna 2020 alueella työskentelevien määrä lähentelee sataa henkilöä, jos otetaan huomioon myös välilliset työllistämisvaikutukset. Toivotamme Oulun Energian tervetulleeksi mukaan kiertotaloustalkoisiin ja tarjoamme resurssiemme puitteissa tilaa myös muille uusille kiertotalouteen pohjautuville pilottihankkeille. Kiertokaari on strategiansa mukaisesti kestävän kiertotalouden edistäjä. Jätekeskukseen voi muodostua jo lähitulevaisuudessa usean yrityksen verkosto, varsinainen kiertotalouden piilaakso.

Ruskon jätekeskuksen toiminnoissa on vuoden 2018 aikana huomioitu yhä enemmän kestävä kiertotalous.

Jätekeskuksen pohjoispuolelle rakenteilla oleva kahden ja puolen hehtaarin kokoinen jätteenkäsittelyalue saa-

Sisältö KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ

tiin asfaltointeja lukuun ottamatta valmiiksi. Ensimmäinen kiertotalouspilotti Demotehdas aloitti toimintansa Ruskon jätekeskuksessa kesäkuussa.

Jätelakiin 2018 ja 2019 tehdyt muutokset vaikuttavat toimintaamme. Kunnallisen jäteyhtiön markkinaehtoisen toiminnan osuus rajattiin enintään 10 prosenttiin liikevaihdosta vuoden 2029 loppuun saakka, minkä jälkeen raja putoaa vielä puolella eli viiteen prosenttiin. Julkisten toimijoiden tuottamat jätteidenkäsittelypalvelut eivät enää ole kunnallisten toimijoiden vastuulla, vaan julkiset toimijat voivat jatkossa hankkia kaikki tarvitsemansa jätehuoltopalvelut yksityisiltä yrityksiltä. Jätelakiin on valmisteilla myös muutos ns. toissijaisen vastuun periaatteella käsiteltäviä yritysperäisiä jätteitä koskien. Jo tähän mennessä tehdyt muutokset ovat rajusti karsineet kunnallisten jäteyhtiöiden oikeutta tarjota palveluitaan ilman että vastuita on kevennetty samassa suhteessa, ja vastuun määrää ollaan jopa lisäämässä. Lakimuutokset myös hankaloittavat yritysten mahdollisuuksia saada jätehuoltopalveluita sekä kasvattavat painetta nostaa kuntalaisilta perittäviä hintoja.

Kiitän henkilökuntaamme osaavasta ja kyvykkäästä työstä ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Kiitos myös yhtiömme toimintaa ohjaavalle hallitukselle.

Markku Illikainen toimitusjohtaja

2 4 5 6 7

Kohti kiertotalouden piilaaksoa Kiertokaaren vuosi 2018 lyhyesti Year 2018 in brief Kiertokaaren hallitus ja johtoryhmä Missio, arvot ja toiminnan ohjaus

8 Jätekeskuksesta

kiertotalouskeskukseksi

12 Vastuullisuus 14 Yhdyskuntajätteen

hyödyntäminen jatkui

16

Vuoden 2018 tärkeimmät tapahtumat

RUSKON JÄTEKESKUS

18 20

Ruskon jätekeskus elää kiertotaloudessa Ruskon jätekeskuksen alue

KIERTOKAARI

22

Kiertokaari Oy:n tunnusluvut

VUOSIKERTOMUS 2018 | 3

KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ

Kiertokaaren vuosi lyhyesti Vuoden 2018 liikevaihto oli 15,3 miljoonaa euroa (edellisenä tilikautena 15,6 milj. €) ja tulos 140 752,42 euroa (567 016,77 €). Markkinaehtoisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta vuonna 2018 oli 1,9 miljoonaa euroa (1,3 milj. €), ja sen osuus koko liikevaihdosta oli 12,72 % (8,18 %). Kolmen vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna markkinaehtoisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta on hankintalain edellyttämät kymmenen prosenttia. Jätelain 33 §:n mukaisen ns. toissijaisen vastuun piiriin kuuluvat yritysperäiset jätteet tuottivat 2,3 miljoonaa euroa (0,9 milj. €). Yhtiön taloudellinen asema on vakaa ja kassavaranto hyvä.

Kiertokaaren vuoden 2018 tulos oli hieman pienempi edelliseen tilikauteen verrattuna johtuen pääasiassa lajitteluareena Laren toiminnasta. Larella vastaanotettavan jätteen määrä laski, ja Laren urakoitsijan sopimuspalkkiota tarkistettiin ylöspäin. Lisäksi Larella käsitellyn seka- ja rakennusjätteen välivarastointia koskevat kulut jouduttiin kirjaamaan kirjanpitolain edellyttämällä tavalla vuodelle 2018, vaikka ne toteutuvat tilikaudella 2019.

Investoinneista suurin oli huhtikuussa käyttöönotettu 1 051 497 euroa maksanut vaaka- ja miehistörakennus Valokaari, josta puolet kirjattiin kuluiksi vuodelle

2018. Merkittävä osa toisesta suuresta investoinnista, jätekeskuksen pohjoispuolelle rakennettava kahden ja puolen hehtaarin kokoinen kenttä, saatiin asfaltointia lukuun ottamatta valmiiksi. Kentän rakentamisella varaudutaan tulevia kiertotalousstrategiaan pohjautuvia hankkeita varten.

Kiertokaaren toimipisteissä vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä kierrätettiin materiaalina 17,2 prosenttia ja jos huomioidaan myös tuottajavastuulle siirtyneet ekopisteillä kerätyt tuotepakkausjätteet, kierrätysasteen voidaan todeta nousseen hieman. Energiana tai muulla tavoin hyödynnettiin 82,2 prosenttia loppusijoitukseen päätyneen osuuden jäädessä 0,6 prosenttiin.

Yhtiön omistajakuntia ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Oulu, Pudasjärvi, Raahe ja Siikajoki. Toimialueeseen kuuluu myös Simon kunta. Vuoden 2018 loppuun saakka toimialueeseen kuuluivat myös Liminka, Muhos, Tyrnävä ja Utajärvi, jotka päättivät 1.1.2019 alkaen ostaa kunnan vastuulle kuuluvat jätehuoltopalvelut yksityiseltä yritykseltä.

Ruskon jätekeskuksen operatiivisessa toiminnassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia edellisvuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 lopussa kaikki jäteasemat oli siirretty sisätiloihin lukuun ottamatta Hailuodon jäteasemaa, jolle ei pyynnöistä huolimatta saatu tonttia.

Simo Omistajakunnat Kiertokaari vastaa lakisääteisesti kunnan vastuulle kuuluvien jätehuoltopalveluiden järjestämisestä.

Ii Pudasjärvi

Huom! Raahe tuottaa itse sisäiset jätehuoltopalvelunsa ja jäteneuvontansa.

Oulu Hailuoto Kempele Lumijoki

Tyrnävä Liminka Muhos

Siikajoki Raahe

4 | VUOSIKERTOMUS 2018

Utajärvi

AVAINLUVUT 2018 Key Figures 2018

Year 2018 in brief Liikevaihto

In 2018, Kiertokaari recorded a turnover of EUR 15.3 million (EUR 15.6 million for the previous financial year) and a profit of EUR 140,752.42 (EUR 567,016.77). Market-based operations accounted for 12.72 %, or EUR 1.9 million, of the turnover in 2018 (8.18 % and EUR 1.3 million for the previous financial year). In a three-year period, the share of market-based business operations is 10 %, as required by the Act on Public Procurement and Concession Contracts. The commercial waste falling under the so-called supplementary obligation of a municipality, as specified in section 33 of the Waste Act, produced EUR 2.3 million (EUR 0.9 million). The company is financially stable and has sufficient cash reserves.

The result for 2018 was slightly below the result for the previous financial year, which can mostly be attributed to the operations of the Lare sorting facility. The amount of waste collected at the Lare sorting facility decreased, and the contractual remuneration paid to the contractor was adjusted upwards. In addition, the expenses resulting from the temporary storage of mixed waste and construction waste were recognised as expenses for 2018, in accordance with the Accounting Act, even though the expenses will incur in 2019.

The company’s biggest investment, the Valokaari weighing station and personnel facility, cost EUR 1,051,497. Half of this sum was recognised as expenses for 2018. The company completed a substantial part of another big investment, a field of two and a half hectares in the northern side of the waste treatment centre (excluding the asphalting). By constructing the field, the company prepares for future projects based on the circular economy strategy.

A total of 17.2 % of the municipal waste collected at the Kiertokaari facilities was reused as materials. If we also take into account the product packaging waste, which is now covered by producer responsibility and collected at Rinki eco take-back points, there has been a slight increase in the recycling rate. A total of 82.2 % of waste was recovered as energy or in some other manner, while only 0.6 % of waste was landfilled.

The company is owned by the municipalities of Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Oulu, Pudasjärvi, Raahe, and Siikajoki. The operational area also includes the municipality of Simo. Before 2019, it included the municipalities of Liminka, Muhos, Tyrnävä, and Utajärvi as well. Starting from the 1st of January 2019, these municipalities have decided to purchase the waste management services falling under the responsibility of the municipalities from a private company.

There were no relevant changes to the operations of the Rusko waste treatment centre compared to the previous year. By the end of 2018, all regional waste stations had moved into indoor facilities, apart from the Hailuoto waste station, for which no site was found in spite of requests.

Turnover (MEUR)

15,3 M€

Tilikauden tulos Profit for the financial year (MEUR)

0,14 M€ Jätelain toissijaisen vastuunalaisen toiminnan osuus Share of operations falling under the supplementary obligation of the Waste Act (MEUR)

2,3 M€

Markkinaehtoisen toiminnan osuus Share of market-based operations (MEUR)

1,9 M€

Vakituinen henkilöstö 31.12.2018 Permanent employees 31 Dec 2018

26 VUOSIKERTOMUS 2017 | 5

KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ

31.12.2018

Kiertokaaren hallitus Vuonna 2018 Kiertokaaren hallitukseen kuului viisi henkilöä.

Yhtiökokous nimitti kokouksessaan 24.4. Kiertokaaren hallituksen puheenjohtajaksi yrittäjä Jani Törmin ja varapuheenjohtajaksi Oulun kaupungin hallintolakimies Tuomas Möttösen ja valitsi hallituksen jäseniksi Ritva Kinnulan, Lauri Mikkosen ja Miika Sutisen. Hallituksen kokoussihteerinä toimi Kiertokaaren kehittämispäällikkö Jari Kangasniemi ja teknisenä sihteerinä Kiertokaaren hallinto- ja taloussihteeri Kristiina Lehtosaari.

Vuoden aikana hallitus kokoontui 15 kertaa, ja osa jäsenistä osallistui lokakuussa Helsingissä pidetyille valtakunnallisille jätehuoltopäiville.

Puheenjohtaja

Jäsen

Maarakennustyöntekijä Yrittäjä vuodesta 2007

Insinööri, tie- ja vesirakentaminen Palvelusuunnittelija ja työsuojelupäällikkö, Pudasjärven kaupunki vuodesta 2015 (30.9.2019 saakka)

JANI TÖRMI

Keskeinen työkokemus

• Lemminkäinen Oyj (nyk. YIT Oyj), asfalttityöntekijä 2003 • NCC Road Services, asfalttityöntekijä 2002 • Lemminkäinen Oyj (nyk. YIT Oyj), asfalttityöntekijä 1999–2001

Muut luottamustoimet

• Oulun kaupungin varavaltuutettu Varapuheenjohtaja

TUOMAS MÖTTÖNEN

Varatuomari, HHJ PJ, Kho Oulun kaupungin hallintolakimies vuodesta 2011

Keskeinen työkokemus

• Oulun kaupunki, lakimies 2007–2011 • Oulun Osuuspankki, pankkilakimies 2005–2007 • Kajaanin käräjäoikeus, käräjänotaari, 2004–2005

Muut luottamustehtävät

Muut luottamustehtävät

• Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry, hallituksen jäsen • BusinessOulu liikelaitos, johtokunnan jäsen

Jäsen

MIIKA SUTINEN

MARKKU ILLIKAINEN

Keskeinen työkokemus

• Pintakäsittelyalan yrittäjä vuodesta 2000

• Kiimingin yrittäjät ry., puheenjohtaja • Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ry, varapuheenjohtaja • Pintaurakoitsijat ry, varapuheenjohtaja • Maalarimestarit Oy, hallituksen jäsen

KRISTIINA LEHTOSAARI

Insinööri (ylempi AMK), HHJ, JET, Kho Toimitusjohtaja Kiertokaarella vuodesta 1995 Keskeinen työkokemus • Hämeen ympäristökeskus, ylitarkastaja 1995 • Hämeen lääninhallitus, tarkastaja 1988–1995 • Huittisten seudun kansanterveystyön kuntaliitto, terveystarkastaja 1984–1987

Tradenomi AMK, HHJ Hallinto- ja taloussihteeri Kiertokaarella vuodesta 2012 Keskeinen työkokemus • Oulun kaupunki, koulusihteeri 2012 • Haukiputaan kunta, koulusihteeri 2004–2011 • K-Citymarket, osastopäällikkö 1994–2004

MARKKU HEINONEN

Insinööri AMK Ympäristöpäällikkö Kiertokaarella vuodesta 2017 Keskeinen työkokemus • Oulun kaupunki, ilmastoasiantuntija 2012–2017 • Oulun Jätehuolto Oy, ympäristöinsinööri 2011–2012 • Ecospec Oy Ltd, ympäristökonsultti 2006–2008 • Ojala-Yhtymä Oy, ympäristöinsinööri 1998–2006

Teknikko, JET Käyttöpäällikkö Kiertokaarella vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus • Rakennus- ja sähköalan yrittäjä 1987–2006 • Raahen aluesairaalan ja terveyskeskuksen kansanterveystyön kuntaliitto, terveystarkastaja 1985–1987

JARI KANGASNIEMI

6 | VUOSIKERTOMUS 2018

• Iinattijärven Nuorisoseura ry, puheenjohtaja

Muut luottamustehtävät

• Yrittäjä vuodesta 1977

Kiertokaaren johtoryhmään kuuluvat (vasemmalta oikealle) toimitusjohtaja Markku Illikainen, ympäristöpäällikkö Helmi Riihimäki, käyttöpäällikkö Markku Heinonen, hallinto- ja taloussihteeri Kristiina Lehtosaari ja kehittämispäällikkö Jari Kangasniemi.

Muut luottamustehtävät

Jäsen

Keskeinen työkokemus

Kiertokaaren johtoryhmä kokoontuu maanantaisin käsittelemään sille kuuluvia ajankohtaisia asioita. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi kehittämispäällikkö, käyttöpäällikkö, ympäristöpäällikkö ja hallinto- ja taloussihteeri. Johtamisen laatuun panostetaan ja sitä kehitetään suunnitelmallisesti. Arjen johtamista ohjaavat yhtiön standardoidut toimintajärjestelmät sekä strategian pohjalta laadittu toimintasuunnitelma. Muita tärkeitä ohjelmia ovat työsuojelun toimintaohjelma ja tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma.

• Pudasjärven kaupunki, projektityöntekijä 2013–2014 • Pudasjärven kaupunki, tekninen johtaja 2004–2012 (virkavapaalla teknisen johtajan tehtävästä 2013–2017) • Pudasjärven kaupunki, toimistoinsinööri ja työsuojelupäällikkö 1988–2003 • Pudasjärven kaupunki, työsuojelutarkastaja 1982–1987 • Pudasjärven kaupunki, suunnittelija 1980–1981

Maalarimestari Yrittäjä vuodesta 2000

Sähköasentaja, HHJ, KHJ, Kho

Kiertokaaren johtoryhmä

Keskeinen työkokemus

• Oulun Tuotantokeittiö Oy, hallituksen puheenjohtaja • Monetra Oy, hallituksen puheenjohtaja

LAURI MIKKONEN

Kiertokaaren hallitukseen kuuluvat (vasemmalta oikealle) Tuomas Möttönen, Ritva Kinnula, Miika Sutinen, Jani Törmi ja Lauri Mikkonen.

RITVA KINNULA

Yhdyskuntatekniikan insinööri Kehittämispäällikkö Kiertokaarella vuodesta 1997 Keskeinen työkokemus • Tekra Oy, työnjohtaja 1994–1997

HELMI RIIHIMÄKI

Missio, arvot ja toiminnan ohjaus Missio

Arvot

Kiertokaaren toiminnan tarkoituksena on tuottaa asiakkaille luotettavasti laadukkaita jätehuoltopalveluja lähiympäristön viihtyisyys ja asukkaiden terveys turvaten. Jätteenkäsittely toteutetaan osana materiaali- ja energiataloutta, minkä avulla varmistetaan resurssien tehokas käyttö ja vastataan maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Kiertokaaren toimintaa ohjaavia arvoja nyt ja tulevaisuudessa ovat vastuullisuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus.

Toiminnan ohjaus Kiertokaaren toiminta perustuu kestävään kiertotalouden edistämiseen omalla toimialueellaan. Toiminta on avointa ja myös yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävää. Tavoitteena on edistää yhtiön toimialaan liittyviä asioita monipuolisesti ja vastuullisesti kokonaisuuden kannalta sekä käyttää merkittävä osa voitosta tällaisen toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tämän johdosta Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Kiertokaarelle Yhteiskunnallinen yritys -merkin.

Arjen toiminta on järjestelmällistä ja perustuu dokumentoituun toiminnankuvaukseen. Toimintaa ylläpidetään ja suorituskykyä kehitetään sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla. Kiertokaarella on voimassa OHSAS 18001 -standardiin perustuva työterveys- ja turvallisuusjärjestelmäsertifikaatti sekä ISO 14 001 ympäristösertifikaatti ja ISO 9001 laatujärjestelmäsertifikaatti.

Vastuullisuus Toimintamme lähtökohtana on vastuullisuus sekä kestävän ja tasapainoisen liiketoiminnan ylläpitäminen.

Arvostamme toisiamme ja kohtelemme yhdenvertaisesti niin työyhteisömme jäseniä kuin asiakkaitamme.

Pidämme huolen siitä, että toiminnallamme on positiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan. Toimimme läpinäkyvästi ja huolehdimme ympäristöstä parhaalla mahdollisella tavalla.

Asiakaslähtöisyys Otamme asiakkaat aidosti mukaan toimintaan ja palvelujen kehittämiseen, panostamme asiakaspalveluun ja käymme asiakkaiden kanssa aitoa dialogia.

Rohkeus Uskallamme muuttaa toimintatapojamme ja ottaa riskejä. Hyväksymme myös mahdollisen epäonnistumisen.

ISO 9001 - ISO 14001 OHSAS 18001

BUREAU VERITAS Certification

VUOSIKERTOMUS 2018 | 7

KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ

Jätekeskuksesta kiertotalouskeskukseksi Ruskon jätekeskus on muuttunut jätteiden loppusijoituspaikasta jätteiden välivarastointiin ja esikäsittelyyn erikoistuneeksi paikaksi, ja alueen ensimmäinen kiertotalouspilottihanke on käynnistynyt.

Kiertotalous etenee eri toimijoiden välisen yhteistyön ansiosta. Kun yhteiskunnan, ympäristön ja yritysten hyväksi tehdään töitä, hyvä kiertää takaisin ja syntyy kestävää kiertotaloutta.

Jo 90-luvun lopulla yhtiön vielä toimiessa Oulun Jätehuolto -nimen alla Ruskon jätekeskukseen syntyi ratkaisuja, jotka ovat mahdollistaneet tämän päivän kiertotaloustoimintaa. Kaatopaikoille aikoinaan sijoitetun eloperäisen jätteen hyödyntämiseksi rakennettiin biokaasunkeräysputkisto, jota laajennettiin useaan otteeseen. Kaasun hyödyntäminen Kiertokaaren omassa toiminnassa sekä myynti teollisuusasiakkaille energiana hyödynnettäväksi alkoi jo yli 20 vuotta sitten, ja syyskuussa 2017 aloitettiin biokaasun myynti liikenteen polttoaineeksi.

Biojätteestä biokaasua Biojätteen käsittelypalvelu hankitaan ostopalveluna Gasumilta, joka käsittelee sekä kotitalouksien että kaupallisen toiminnan biojätteet. Kiertokaari ostaa Gasumilta osan biojätteen käsittelyssä syntyneestä biokaasusta, joka jalostetaan Kiertokaaren omalla kaasunpuhdistulaitoksella hyödynnettäväksi liikenteen polttoaineena ja teollisuudessa.

Biojätteestä tuotettua biokaasua myydään liikennepolttoaineeksi ja teollisissa prosesseissa hyödynnettäväksi.

Sitä käytetään myös sähköntuotantoon.

Biokaasua kerätään edelleen sekä suljetulta loppusijoitusalueelta (Ruskotunturi) että käytössä olevalta loppusijoitusalueelta. Jätteiden loppusijoittamisen vähentymisen vuoksi kaatopaikoilla syntyvän biokaasun määrä laskee. Vuonna 2018 loppusijoitusalueilta kerät-

tiin 2,3 miljoonaa kuutiota biokaasua, joka vastaa energiasisällöltään 1,1 miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä.

Biokaasun myynti liikenteen polttoaineeksi on ollut nousujohteinen. Tammikuussa 2018 biokaasua tankattiin 4 507 kiloa. Joulukuussa 2018 Trafin tilastojen mukaan Oulussa oli noin 80 kaasuautoa, ja biokaasun myynti kipusi 15 438 kiloon. Koko vuoden aikana biokaasua tankattiin yhteensä 117 779 kiloa, jolla korvattiin 178 124 litraa nestemäistä fossiilista polttoainetta.

Loppusijoitusalueilta kerättyä biokaasua myydään teollisissa prosesseissa hyödynnettäväksi, ja biokaasusta tuotetaan myös sähköä Kiertokaaren omalla mikroturbiinilaitoksella Ruskon jätekeskuksessa hyödynnettäväksi.

Sähköntuotannossa syntyvä lämpö hyödynnetään jätekeskuksessa kiinteistöjen lämmityksessä sekä öljyaseman öljyvesisäiliöiden lämmittämisessä. Biokaasua myytiin edellisvuoden tapaan Oulun Keskuspesula Oy:lle ja Lindström Oy:n Oulun rullapyyhepesulaan, jotka tuottavat biokaasuvoimaloissaan höyryä pesukoneiden veden lämmittämiseen. Paroc Oy hyödynsi biokaasua kiinteistönsä lämmittämiseen.

CircHubskiertotaloushanke Kiertokaari on mukana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeessa, lyhyemmin CircHubs. Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotalouteen pohjautuvaa liiketoimintaa Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan alueella. Oulussa mm. suunnitellaan Ruskon jätekeskukseen pilotointialuetta, joka mahdollistaisi kiertotaloustoimintaan pohjautuvan toiminnan sijoittamisen Ruskon jätekeskukseen, sekä pilotoinnin toimintamallia yritysten kiertotalousideoiden testaamista varten.

www.circhubs.fi

8 | VUOSIKERTOMUS 2018

Kesällä 2018 alkanut Ruskon jätekeskuksen laajentaminen mahdollistaa uusien kiertotalouspilottien sijoittumisen alueelle.

Muita kiertotaloushankkeita Kiertokaari on mukana Oulun yliopiston FLOW-materiaalitutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää paikallisista teollisuuden sivuvirroista, metalliteollisuuden kuonista sekä mineraalivillaeristejätteestä erilaisia rakennusmateriaaleja, kuten eristemateriaaleja, laattoja ja pihakiviä. Hanke alkoi huhtikuussa 2018 ja jatkuu maaliskuuhun 2021 asti.

Oulun yliopisto toteuttaa myös SelDES-hankkeen, jossa Kiertokaari on mukana rahoittajana ja ohjausryhmän jäsenenä. Hankkeen tavoitteena on jalostaa selluloosapitoisia sivujakeita DES-pohjaisella prosessilla uusiksi biotuotteiksi. Hanke alkoi kesäkuussa 2018 ja jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.

Kiertokaari rahoittaa myös Garbot-hanketta, jossa tutkitaan robotiikan hyödyntämistä jätteiden lajittelussa.

Toiminnan muu kehittäminen Vuoden aikana varauduttiin tuleviin muutoksiin. EUtasolla kaavaillun tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoitteen johdosta Suomessa on käynnistetty kaksi hanketta tekstiilijätteen hyödyntämiseksi. Kiertokaari on mukana työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa Telaketjuhankkeessa, jonka tavoitteena suunnitella Suomeen tekstiilijätteen jalostuslaitos.

Jäte- ja hankintalain muutosten vaikutuksista toimintaan tulevaisuudessa teetettiin tutkimus opinnäytetyönä. Tutkimuksessa selvitettiin lajitteluareena Larella vastaanotettavan lajittelemattoman seka- ja rakennusjätteen koostumusta ja tarkasteltiin erilaisia teknistaloudellisia vaihtoehtoja Kiertokaaren ja Oulun Energian väliselle yhteistyölle.

Oulun Energia mukaan kiertotaloustalkoisiin Oulun Energian kanssa aloitettiin yhteistyöneuvottelut Ruskon jätekeskukseen, lajitteluareena Laren yhteyteen rakennettavasta lajittelulaitoksesta, joka käsittelee teollisuuden ja kaupan rakennus- ja purkujätettä. Lajittelulaitos on Oulun Energian investointi. Lajittelulaitokselle ohjataan myös Kiertokaaren kotitalousasiakkaiden Larelle toimittama jäte sekä muiden kunnallisten jäteyhtiöiden toimittamaa jätettä. Lajittelulaitokselta toimitetaan jätteitä, kuten muovia, paperia, pahvia ja metallia, ensisijaisesti materiaalina hyödynnettäväksi. Laitokselta saatu polttokelpoinen jäte toimitetaan Laanilaan sijoittuvaan biovoimalaitokseen energiana hyödynnettäväksi. Käsittelyssä syntynyttä hienojakoista jaetta voidaan mahdollisesti hyödyntää maarakentamisessa ja loppusijoitusalueen sulkurakenteissa korvaamassa neitseellisiä rakenteita. Laitoksen rakennustyöt alkavat 2019 ja toiminta käynnistyy 2020.

Gasumin biokaasulaitos

Loppusijoitusalueilta kerätty 2,3 milj. m3 biokaasua (11 000 MWh)

Gasumilta ostettiin 1,0 milj. m3 biokaasua (6 066 MWh)

Yhteensä 3,3 milj. m3 biokaasua (17 066 MWh)

10 096 MWh teollisuuteen Paroc Oy 3 297 MWh Lindström Oy 1 651 MWh Oulun Keskuspesula Oy 5 108 MWh

1 637 MWh liikenteen polttoaineeksi vastaa 178 123 l bensaa

45 MWh lämmitykseen

6 083 MWh omaan sähkönja lämmöntuotantoon

nKaasuaust ankkma e as

Ruskon jätekeskuksen kiinteistökattilalla tuotettiin biokaasusta lämpöä

Kiertokaaren oma mikroturbiinilaitos tuotti 1 662 MWh sähköä jätekeskukselle 475 MWh Gasumin biokaasulaitoksen jätteiden vastaanottorakennuksen lämmitykseen 1 229 MWh Ruskon jätekeskuksen kiinteistöjen lämmitykseen

Vuonna 2018 loppusijoitusalueilta kerätyn ja Gasumilta ostetun biokaasun määrä, ja miten se hyödynnettiin eri kohteissa ml. Ruskon jätekeskuksen mikroturbiinilaitos eli oma käyttö.

VUOSIKERTOMUS 2018 | 9

KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ

Asukkaat mukaan kiertotalouteen

Ruskon ensimmäinen kiertotalouspilotti käyntiin

Kiertokaari tarjoaa maksutonta jäteneuvontapalvelua toimialueellaan. Jäteneuvonnan tavoitteena on osallistaa asukkaat kiertotalouteen kannustamalla heitä lajittelemaan jätteensä siellä, missä jäte syntyy eli kotona.

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat henkilökohtainen neuvonta puhelimitse, mahdollisuus vierailla Ruskon jätekeskuksessa, asiantuntijaluennot asiakkaiden tiloissa, oppitunnit kouluissa sekä Oiva Roinan toiminnallinen teatteriesitys esikoululaisille. Lisäksi asiakkaiden lajittelun tukena on sähköinen aakkosellinen jätehaku, ja vuonna 2018 pilotoitiin myös chat-palvelua. Kasvokkain toteutettuja jäteneuvontatilaisuuksia pidettiin vuoden aikana yhteensä 151 kertaa ja ne tavoittivat 4 900 henkilöä. Suosituin jäteneuvontatilaisuus vuonna 2018 oli ohjattu vierailu Ruskon jätekeskuksessa, joiden osuus kaikista jäteneuvontatilaisuuksista oli 27 % .

Kotitalouksissa syntyvän jätteen materiaalikierrätysasteen nostamiseksi ja polttokelpoisen sekajätteen laadun parantamiseksi Kiertokaari on yhdistänyt voimansa Pohjois-Suomen muiden kunnallisten jäteyhtiöiden, Lapin jätehuoltokuntayhtymä, Napapiirin Residuum Oy ja Perämeren Jätehuolto Oy, kanssa. Yhtiöiden kesäkuussa 2017 käynnistettyä kolmivuotista Solekko lajitella -viestintäkampanjaa rahoittaa myös Oulun Energia.

Ruskon jätekeskuksessa toimii yksi kiertotalouspilotti, Gasumin biokaasulaitoksen ja teollisuuden lietteiden kuivausta ja rakeistamista lannoitevalmisteeksi testaava Demotehdas, jonka toiminnasta vastaavat oululaiset yritykset SFTec Oy ja Rakeistus Oy. Ruskon jätekeskuksen ympäristöluvan ansiosta yrittäjillä oli mahdollisuus käynnistää jätemateriaaleja hyödyntävä kokeiluhanke nopeasti.

Oulun Energia investoi Ruskon jätekeskukseen rakennettavaan lajittelulaitokseen, jonne toimitettava jäte hyödynnetään mm. energiana.

Marraskuussa 2018 käynnistyi Suomen Kiertovoima (KIVO) ry:n koordinoima valtakunnallinen vaarallisen jätteen kampanja, jossa Kiertokaari on mukana. Loppuvuodesta aloitettiin Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa yhteistyö koskien kestävän kehityksen ja kiertotalouden systemaattisen opetuksen kehittämistä ja opetuksen ulottamista kaikille oppiasteille.

Jätemateriaalin hyödyntämistä edistäviä toimenpiteitä saatiin aikaan myös Pudasjärvellä. Pudasjärven kaupungin ulkoistettua kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisen Kiertokaarelle kesäkuussa 2017, vain 44 prosenttia kaikista kiinteistöistä (sis. sekä vapaaajan asunnot että vakituisessa käytössä olevat kiinteistöt) oli liitetty jätehuoltoon. Vuoden 2018 marraskuussa osuus oli saatu nostettua 86 prosenttiin.

10 | VUOSIKERTOMUS 2018

Jätemateriaalien hyödyntäminen omassa toiminnassa Ruskon jätekeskuksessa sijaitsevan 4,2 hehtaarin laajuisen, 60-luvulla käyttöön otetun rakennusjätepenkan maisemoinnin pintarakenteen toinen vaihe saatiin päätökseen. Urakan viimeinen kolmannes valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Maisemoinnin rakennekerroksissa hyödynnettiin soveltuvin osin jätemateriaaleja. Tiivistyskerros muodostettiin paikallisen paperitehtaan kuitusavilietettä eli opasakkaa hyödyntäen. Muita rakennekerroksissa hyödynnettyjä materiaaleja ovat jätevoimalan kuonasta erotellut mineraalirakeet, kompostoimalla puhdistetut öljyllä pilaantuneet maa-ainekset sekä lämpölaitosten tuhkat. Pohjarakenteen routasuojakerroksessa hyödynnettiin lajitteluareena Laren seulan alitetta sekä asiakkailta vastaanotettua eristevillajätettä.

Suljetun, käytöstä poistetun rakennusjätealueen yksi sivu tehtiin pohjarakenteena, joka mahdollistaa sen yhdistämisen nykyisin käytössä olevaan loppusijoitusalueeseen. Yhdistettyjen loppusijoitusalueiden väliin jäävää 1,6 hehtaarin solaa käytetään toistaiseksi jätteiden välivarastointiin. Kesällä 2018 valmistunut sola soveltuu tarvittaessa jätteiden loppusijoitukseen, minkä ansiosta jätekeskuksen loppusijoituskapasiteetin on arvioitu riittävän yli 100 vuoden tarpeisiin. Kapasiteetin uskotaan riittävän vielä sitäkin pidemmäksi aikaa jätelain eloperäisen jätteen loppusijoitusta rajoittavan muutoksen johdosta (ns. kaatopaikka-asetus).

Varautuminen kiertotaloustoimintaan Ruskon jätekeskuksen laajentaminen tulevia kiertotaloushankkeita varten aloitettiin. Jätteiden lajitteluun, varastointiin ja käsittelyyn tarkoitetun kentän sekä kentän yhteydessä olevien ulkopuolisten liikennealueiden ja ajoväylien maarakennus- ja putkistotyöt käynnistyivät heinäkuussa 2018. Rakennettava alue mahdollistaa uusien Demotehtaan kaltaisten kiertotalouspilottien sijoittumisen, ja myös etabloitumisen, Ruskon jätekeskuksen alueelle sekä tarjoaa tilaa jätteiden välivarastointiin.

Vuoden 2018 aikana saatiin valmiiksi valtaosa yhteensä noin 5,8 hehtaarin maarakennusurakasta, joka koskee suljettua rakennusjätteen loppusijoitusaluetta sekä nykyisin käytössä olevan loppusijoitusalueen yhdistävää solaa.

Noin kahdeksan hehtaarin kokoisesta kentästä otetaan käyttöön ensimmäisenä kahden ja puolen hehtaarin kokoinen alue kesällä 2019. Kentän ja sen ympärillä kulkevien teiden maarakennusurakasta vastaa Kuljetuspolar Oy. Maarakentamisessa hyödynnettiin maarakentamiseen kelpaavaa betonijätemursketta yhteensä 62 500 tonnia. Kentän vesienhallintaan tarkoitetun tasausaltaan ja siihen liittyvän viemäröinnin rakentamisesta vastasi Merkonia Oy, ja jätevedenpumppaamon toimitti Grundfors Oy.

Luotettavuus ja saatavuus digipalveluista Merkittävin muutos sähköisten työkalujen kannalta on Ruskon jätekeskuksen tarpeisiin räätälöidyn punnitus- ja asiakastietojärjestelmän Oncen käyttöönotto.

Protacon Oy:n kehittämä materiaalivirtojen hallintajärjestelmä Once tarjoaa tietohallintoon liittyvien riskien hallinnan puolesta paremman ratkaisun kuin vanha järjestelmä, joka ei olisi toiminut uusissa 64-bittisissä tietokoneissa.

Kiertokaaren tietosuojarekisterit päivitettiin EU:n tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) mukai-

siksi, ja asiaa koskevaa sisäistä ohjeistusta ryhdyttiin valmistelemaan. Kiertokaaren hallintoyksikössä otettiin käyttöön uusi asiakirjojenhallintajärjestelmä M-Files, joka otetaan käyttöön myös käsittelyyksikössä. M-Filesin avulla dokumentit löytyvät nopeasti, ja eri versioiden palauttaminen on helppoa.

Osalla jäteasemista aloitettiin WiseMaster-ohjelman pilotointi. Jäteaseman asiakas kuittaa käyntinsä mobiilisovelluksen avulla, ja saa asioinnistaan laskun kotiin. Sähköisen järjestelmän ensisijaisena tarkoituksena on parantaa turvallisuutta maksuliikenteessä.

VUOSIKERTOMUS 2018 | 11

KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ

Vastuullisuus Kiertokaaren tärkein arvo on vastuullisuus, joka ohjaa yhtiön koko toimintakulttuuria. Se näkyy toiminnan läpinäkyvyydessä, työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kohtelussa, ympäristövaikutusten mittaamisessa ja vähentämisessä sekä toiminnan taloudellisuuden varmistamisessa.

Kiertokaarella on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka sisältää työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän (OHSAS 18001), ympäristöjärjestelmän (ISO 14 001) sekä laadunhallintajärjestelmän (ISO 9001) vaatimukset.

Kiertokaari on mukana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa, kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa sekä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa. Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Kiertokaarelle Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeuden.

Hyvinvoiva, tasa-arvoinen ja osaava henkilöstö Kiertokaaren henkilöstömäärä oli vuoden 2018 lopulla 30 henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 26 henkilöä. Kiertokaaren työsuojelutoimikuntana toimiva henkilöstötoimikunta kokoontui neljä kertaa. Virkistystoimikunta järjesti henkilöstölle kaksi tilaisuutta, jonka lisäksi henkilöstön omaehtoista hyvinvointia tuettiin edellisvuosien tapaan Smartum- ja hierontaetuudella sekä yhteisellä sisäpelivuorolla.

Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti toteutettiin kattava työtehtävien riskienarviointi. Tapaturmia kirjattiin kahdeksan kappaletta, joista kahdesta aiheutui tapaturmapäivän lisäksi poissaolopäiviä ja yksi oli työmatkatapaturma. Vuoden aikana henkilöstölle järjestettiin omissa tiloissa ulkopuolisen kouluttajan toimesta ensiapu- ja työturvallisuuskorttikoulusta sekä vuorovaikutuskoulutusta, lisäksi henkilöstöä osallistui mm. tulityökorttikoulutuksiin. Kaikille alueella toimiville urakoitsijoille pidettiin työturvallisuus- ja perehdytyskoulutus.

Vuonna 2018 koulutusta järjestettiin viisi päivää henkilöä kohden laskettuna.

Sidosryhmät ja asiakastyytyväisyys Kiertokaaren palvelut ja toiminta pitävät sisällään ison joukon tärkeitä sidosryhmiä. Henkilöstön ja omistajien lisäksi kotitalousasiakkaat, yritysasiakkaat, jätteenkäsittelyn yhteistyökumppanit ja palvelujen toimittajat ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Yhteistyötä tehdään moni-

12 | VUOSIKERTOMUS 2018

Henkilöstöjakautuma sukupuolen mukaan 2018 15 12 9 6 3 0

Vakituiset Määräaikaiset Naisia

Miehiä

Tapaturmat, vaaratilanneilmoitukset ja sairauspoissaolot 10

6% 5%

8

4% 6 3% 4 2% 2

0

1%

2015

2016

2017

2018

Vaaratilanneilmoitusten määrä Poissaoloa aiheuttaneiden tapaturmien määrä Sairauspoissaoloprosentti

0%

Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan Ruskon jätekeskuksen ja jäteasemien palveluun ollaan tyytyväisiä.

puolisesti julkisten toimijoiden, tutkimuslaitosten, oppilaitosten, koulujen, päiväkotien sekä viranomaisten ja eri järjestöjen kanssa.

Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kahden vuoden välein. Vuonna 2018 asiakkailta kysyttiin heidän kokemuksistaan asioinnista Ruskon jätekeskuksessa ja jäteasemilla sekä Kiertokaaren tuottamista jäteneuvonta- ja tiedotuspalveluista. Arvoasteikolla 1–5 asiakkaat antoivat Kiertokaaren päätoimipaikan Ruskon jätekeskuksen palveluille yleisarvoksi 4,3. Edellisessä, vuonna 2016 toteutetussa kyselyssä vastaava arvosana oli 4,2. Kyselyssä tyytyväisyys myös jäteasemien palveluun kasvoi vuodesta 2016, uusimmassa kyselyssä jäteasemien palvelut saivat arvosanan 4,2. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ja asiakkailta saadut palautteet huomioidaan palvelutason kehittämisessä.

Asiakastyytyväiskyselyiden tulokset 5 4 3 2 1 0

2016

2018

Vastuu ympäristöstä Toiminnan merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat kasvihuonekaasu- ja hajupäästöt, vesistövaikutukset, haittaeläimet sekä roskaantuminen. Kiertokaari toimii ympäristölupansa mukaisesti, seuraa toimintansa ympäristövaikutuksia ja raportoi ympäristötarkkailun tulokset vuosittain valvovalle viranomaiselle ELY-keskukseen.

Hiilineutraali jätekeskus Ruskon jätekeskuksessa uusiutuvalla biokaasulla korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Suljetulla (Ruskotunturi) ja aktiivisella loppusijoitusalueella syntyvää biokaasua kerättiin ja hyödynnettiin noin 2,3 miljoonaa kuutiota vuonna 2018. Biokaasua ostettiin hyödynnettäväksi myös Gasumin Oulun biokaasulaitokselta.

Biokaasulla tuotettiin Ruskon jätekeskuksen toimintoihin tarvittava sähkö ja lämpö. Vuonna 2018 mikroturbiinilaitoksella tuotetun sähkön ja lämmön määrä oli 2 940 MWh. Biokaasua toimitettiin energianlähteeksi teollisuusasiakkaille yli 10 000 MWh. Lisäksi biojätteistä ja lietteistä tuotettua biokaasua jalostettiin liikennepolttoaineeksi.

Jätekeskuksen palvelut tuotetaan energia- ja materiaalitehokkaasti, ja yhtiön ajoneuvokalustoon kuuluu jo neljä biokaasulla toimivaa ajoneuvoa.

FOD-menetelmällä (First Order Decay method) laskettuna kaatopaikkakaasun hyödyntämisen ansiosta vältyttiin kaasun ilmaan purkautumiselta ja noin 15 600 tonnin hiilidioksidipäästöiltä.

Koulutuksen ja virkistystoiminnan kustannukset 1500

1200

900

600

300

0

2015

2016

2017

2018

Koulutuksen kustannukset/€/htv Virkistystoiminnan kustannukset/€/htv

Jätekeskuksen vedet käsitellään hallitusti Vesistövaikutuksia tarkkaillaan ympäristöluvan ja viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.

Ruskon jätekeskuksen alueelta kerättyjä vesiä toimitettiin Taskilan jätevedenpuhdistamolle yli 100 000 kuutiota vuonna 2018.

VUOSIKERTOMUS 2018 | 13

RUSKON JÄTEKESKUS

Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen jatkui Ruskon jätekeskuksessa ja Kiertokaaren muissa toimipisteissä vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä on ollut viime vuodet tasainen. Vuonna 2018 yhdyskuntajätettä tilastoitiin yhteensä 119 188 tonnia, josta loppusijoitukseen päätyi jälleen kerran huomattavan vähän, vain 0,6 prosenttia.

Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen jatkui entiseen tapaan. Hyödynnettävästä jätteestä merkittävin positiivinen muutos koski biojätettä, jota kerättiin kotitalouksilta 300 tonnia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Biojätteen erilliskeräyksen kasvattamiseksi asuinkiinteistöillä on kampanjoitu ja vaikka nykyinen jätteenkuljetusjärjestelmä rajoittaa vaikuttamismahdollisuuksia, kotitalouksien asenteisiin on pystytty vaikuttamaan lajitteluun innostavalla tavalla.

Puutarhajätteestä pystyttiin hyödyntämään vain murto-osa pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyä koskevan kysynnän vähentymisestä johtuen. Ilman pilaantuneiden maa-ainesten käsittelypalvelujen kysynnän muutosta materiaalina hyödynnettävän yhdyskuntajätteen kokonaistilanne olisi ollut edellisen vuoden kaltainen, mutta materiaalina hyödynnettiin kuitenkin lähes

Kaatopaikkasijoitus 681 tonnia 0,58 %

sama määrä yhdyskuntajätettä kuin vuonna 2018. Materiaalina hyödynnettävän yhdyskuntajätteen määrä on ollut vakaa vuosien ajan, eikä paikallisen jätevoimalan käyttöönotto ole tuonut siihen muutosta. Kun Ruskon jätekeskuksessa ja Kiertokaaren toimipisteissä vastaanotetun hyödynnettävän yhdyskuntajätteen osuudessa huomioidaan ekopisteillä kerätyn hyötyjätteen siirtyminen tuottajavastuutaholle vuonna 2016, materiaalikierrätysosuuden voidaan sanoa nousseen.

Valtaosa Kiertokaaren vastaanottamasta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin energiana Laanilan ekovoimalaitoksessa tai muulla tavoin Ruskon jätekeskuksen toiminnassa. Omassa toiminnassa hyödynnettäviin jätteisiin kuuluvat lasi-, betoni-, tiili- ja laattajäte sekä eristevilla.

Materiaalikierrätykseen ohjautuvan yhdyskuntajätteen määrää kehitetään pitkäjänteisesti. Haasteena on edelleen polttoon ohjautuvan jätteen seassa oleva iso määrä materiaalina hyödynnettävää jätettä. Muutoksen aikaansaamiseksi konkreettisin vaikutus olisi saada asukkaat käyttämään kiinteistöillään olevia lajittelumahdollisuuksia sekä Rinki-ekopisteiden ja muiden materi-

Tonnia 30 000

25 000

Materiaalikierrätys 20 052 tonnia 17,2 %

Kartonki ja pahvi Lasi Paperi Metalli Biojäte Puutarhajäte

20 000

15 000

Muu hyötykäyttö 95 832 tonnia 82,2 %

10 000

5 000

0

Kiertokaaren omissa toimipisteissään vastaanottaman yhdyskuntajätteen käsittely 2018.

14 | VUOSIKERTOMUS 2018

2015

2016

2017

2018

Materiaalina hyödynnettävän yhdyskuntajätteen kehitys alkaen vuodesta 2015, joka oli Kiertokaaren ensimmäinen toimintavuosi osakeyhtiönä.

Kotitalouksien asenteisiin biojätteen osalta on pystytty vaikuttamaan lajitteluun innostavalla tavalla.

aalihyötyjätteiden vastaanottopisteiden palveluita aina kun mahdollista.

Vaarallisten jätteiden vastaanottomäärissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kuten ei myöskään sähkölaitteiden osalta.

Yhteistyöllä parempiin tuloksiin Ruskon jätekeskuksessa sijaitsee Oulun seudun suurin ekopiste, Oivapiste. Oivapiste on jätekeskuksen ylivoimaisesti suosituimpiin palveluihin lukeutuva laajan vastaanottokapasiteettinsa ja aukiolojensa ansiosta. Vuodessa Oivapisteellä on liki 50 000 asiakaskäyntiä. Valtaosa Oivapisteellä ja Kierrätyspiha Kirsillä, joka on maksullisten materiaalina hyödynnettävien jätteiden vastaanottokenttä, kerätyistä yhdyskuntajätteistä toimitetaan joko tuottajavastuullisen tahon tai muun kumppaniverkoston kautta hyödynnettäväksi, ja vain murto-osa jätteistä hyödynnetään jätekeskuksen alueella tapahtuvassa toiminnassa.

Kiertokaarella on sopimus sähkölaitteiden vastaanotosta kolmen tuottajayhteisön kanssa (SER-tuottajayhteisö ry, Elker Oy ja ERP Finland ry). Tuottajayhteisöt kilpailuttavat käsittelypaikat. Pienikokoinen sähkölaiteromu ja televisiot toimitetaan Tramel Oy:lle Oulussa, tietotekniset lait-

teet, valaisinten rungot ja jäteasemilla vastaanotetut sähkölaitteet toimitetaan Kuusakoski Oy:lle ja sen toimesta edelleen yhtiön omaan käsittelypaikkaan Espoossa.

Kylmälaitteet toimitetaan Kemijärvelle Elvira Oy:lle ja muut suuret kodinkoneet Kajaanin Romu Oy:lle. Loisteputket, energiansäästölamput ja vaaralliset jätteet sekä terveydenhuollon erityisjäte toimitetaan Riihimäelle Fortum Oyj:n vaarallisen jätteen laitokselle hävitettäväksi. Painekyllästetty puu toimitetaan Suomen puunkyllästysteollisuuden perustamalle kierrätysyhtiö Demolite Oy:lle ja sen toimesta edelleen Saksaan energiana hyödynnettäväksi. Paristot ohjataan kierrätykseen Recser Oy:lle Nivalaan. Vaarallisiin jätteisiin kuuluva lääkejäte kerätään alueen apteekeilta Ruskon jätekeskukseen, josta se toimitetaan edelleen Fortumin Riihimäen laitokselle.

Ajoneuvojen renkaat vanteella tai ilman toimitetaan tuottajavastuussa olevan Suomen Rengaskierrätys Oy:n paikalliselle toimijalle Kuusakoski Oy:lle. Paperi-, kartonki- ja pahvijätteet kierrätetään metsäteollisuuden yritysten tuottajavastuusta huolehtivan Encore Ympäristöpalvelut Oy:n kautta. Ajoneuvojen akkujen ja metallijätteen kierrätysyhteistyökumppanina toimi Stena Recycling Oy Ab.

Sekä Oivapisteellä (pienet kuormat) että Kierrätyspiha Kirsillä (raskaan kaluston kuormat) kerättävä pintakäsittelemätön puujäte haketetaan Ruskon jätekeskuksessa Pohjaset Recycling Oy:n toimesta, ja valtaosa hakkeesta toimitetaan Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaalle, joka hyödyntää hakkeen energiantuotannossaan ja tuhkan metsän lannoitteena. Osa hakkeesta hyödynnetään jätekeskuksessa öljyllä pilaantuneiden maa-aineisten kompostoinnissa.

Kierrätyspiha Kirsillä vastaanotettavista materiaaleista eristevillaa hyödynnetään omassa toiminnassa kaatopaikan rakenteissa kuten myös laatta-, betoni- ja tiilijäte, jolla korvataan neitseellistä kivisoraa maarakentamisessa. Myös lasi- ja asfalttijäte hyödynnetään jätekeskusalueen maarakentamisessa. Kantojäte kuivatetaan, minkä jälkeen se haketetaan ja hyödynnetään energiana.

Asumisessa syntyneen polttokelpoisen jätteen käsittelypalvelu ostettiin Oulun Energialta, ja yhteensä 65 092 tonnia polttokelpoista yhdyskuntajätettä kuljetettiin suoraan kiinteistöiltä Laanilan ekovoimalaitokseen. Lisäksi energiana hyödynnettävää jätettä kuljetettiin yhteensä 8 536 tonnia muualle Suomeen ja Ruotsiin Sundsvalliin.

Tonnia 2 500

Öljynerotuskaivojen jäte Öljysäiliöiden puhdistusjäte Pilssivesi Öljyvesiseos Kiinteät öljyiset jätteet Torjunta-aineet Paristot Kemikaalit Maalit, liimat, liuottimet Lääkkeet Jäähdytin- ja jarrunesteet Hapot ja emäkset Akut

2 000

1 500

1 000

500

0

2015

2016

2017

2018

Kiertokaaren kotitalouksilta ja yrityksiltä vastaanottamat vaaralliset jätteet 2015–2018

VUOSIKERTOMUS 2018 | 15

KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ

Vuoden 2018

tapahtumat 22.1. Uusi jätevesipumppaamo valmistui

31.8. Valokaari vihittiin käyttöön

20.–22.4. Rakentaja 2018 Oulu -messut

22.1.

Ruskon jätekeskuksen uusi jätevesipumppaamo valmistui.

24.1.

Koko henkilöstöä koskevan kaksiosaisen vuorovaikutuskoulutuksen ensimmäinen opintopäivä. Valmennus tilattiin Trainer’s Houselta.

25.1.

Yritysimagon ja kesätyöntekijöiden rekrytoimiseksi Kiertokaari osallistui Oulun yliopiston Pesti-päivään.

16.2.

Uuden asiakaspalvelu- ja henkilöstörakennus Valokaaren harjannostajaiset.

16 | VUOSIKERTOMUS 2018

7.2.

Kiertokaari mukana Teolliset symbioosit Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen (NOISS) Kierrätysravinteet maanparannuksessa -seminaarissa.

14.3.

Kiertokaari piti luennon Biokaasulla liikenteeseen -seminaarissa Oulun ammattikorkeakoululla.

(NOISS-hanke)

15.3.

Hätäensiapukoulutus henkilöstölle.

13.4.

Ostopalveluna Smilee Oy:lta hankittavan chat-palvelun työntekijöiden koulutus Ruskon jätekeskuksessa.

20.–22.4.

Kiertokaaren osastolla Oulun Rakentajamessuilla kannustettiin kotona tapahtuvaan lajitteluun sekä markkinoitiin biokaasua liikenteen polttoaineena.

Messuhallissa oli näytillä yhtiön kaasukäyttöinen farmari.

3.5.

Toimihenkilöstö osallistui Kiertokaarelle räätälöityyn sosiaalisen median koulutukseen.

16.5.

Kiertokaari allekirjoitti sopimuksen Demotehtaan rakentamisesta Ruskon jätekeskukseen SFTec Oy:n ja Rakeistus Oy:n kanssa.

26.5.

Kiertokaaren henkilöstöä osallistui Terwa-hölkkään ja -maratonille.

8.6. Jätteiden yö

27.9. Iin jäteasema, Ekorysä avattiin

1.6.

SelDES-hanke alkoi. Hankkeessa tutkitaan, miten selluloosapitoisia sivuvirtoja voitaisiin jalostaa DESpohjaisella prosessilla uusiksi biotuotteiksi.

Kiertokaari toimittaa tutkimukseen vastaanottamaansa kartonkijätettä.

8.6.

Oulusta muille paikkakunnille laajentunutta Jätteiden yötä vietettiin jo kolmatta kertaa. Oulun lisäksi Jätteiden yö järjestettiin ainakin Tampereella, Raumalla, Pietarsaaressa, Forssassa ja Salossa.

Oulussa vieraita viihdytti laulaja ja musiikintekijä Esa Eloranta.

9.10.

Materiaalihallintajärjestelmä Once otettiin käyttöön Ruskon jätekeskuksessa.

11.8. Taimenvaihtotapahtuma

11.8.

Vaihdantataloutta edistävä Taimenvaihto-tapahtuma järjestettiin Ruskon jätekeskuksessa.

31.8.

Ruskon jätekeskuksen uusi vaakatoimisto ja kenttähenkilöstön sosiaalitilarakennus Valokaari vihittiin käyttöön. Rakennuksen vihkivät Kiertokaaren hallituksen puheenjohtaja Jani Törmi, toimitusjohtaja Markku Illikainen ja henkilöstön edustaja Heidi Lammela.

6.9.

Kiertokaaren henkilöstölle järjestettiin Työturvallisuuskorttikoulutus.

20.9.

27.9.

Iin jäteaseman, Ekorysän avajaiset uudessa osoitteessa.

7.11.

Vanhan rakennuspenkan ja nykyisen kaatopaikan välisen solan pohjarakenteet valmistuivat.

24.11.

Kiertokaaren pikkujoulut yhtiön entisessä toimistossa De Gamlas Hemissä, joka on remontoitu hotelli-ravintolaksi.

19.12.

Ruskon jätekeskuksessa työskentelevien yritysten henkilöstön ja Kiertokaaren oman henkilöstön yhteinen jouluruokailu.

Valokaareen hankittiin defibrillaattori, jonka käyttöön sairaanhoitaja perehdytti henkilöstöä.

VUOSIKERTOMUS 2018 | 17

RUSKON JÄTEKESKUS

Ruskon jätekeskus elää kiertotaloudessa

Jaana Jurvansuu kehitysinsinööri, Fortum Waste Solutions Oy Jurvansuu toimii nykyään työnjohtajana Ruskon jätekeskuksen vanhan rakennusjätteen kaatopaikan maisemointityössä sekä rakentamisessa käytettävän rakennusmateriaalin käsittelyssä.

–Ensimmäinen projektini 2012 Ruskon jätekeskuksessa koski rakennusmateriaalin käsittelyä. Kiertokaaren alueen järjestelyt ja opasteet ovat parantuneet kovasti näiden vuosien aikana.

Yhteistyö jätekeskuksen henkilöstön kanssa on ollut opettavaista ja tuttavallista.

18 | VUOSIKERTOMUS 2018

Kiertokaaren oman henkilöstön lisäksi Ruskon jätekeskuksessa työskentelee useiden muiden yritysten henkilöstöä kierrätyksen ja kiertotalouden parissa. Osa yrityksistä on myös mukana rakentamassa uusia kiertotaloutta mahdollistavia ratkaisuja yhdessä Kiertokaaren kanssa.

Lajitteluareenan Laren urakoitsijana toimivan Encore Ympäristöpalvelut Oy:n (entiseltä nimeltään Paperinkeräys Oy) aliurakoitsijan Pohjaset Recycling Oy:n palveluksessa Larella työskentelee viisi henkilöä ja biojätteen käsittelyssä Gasum Oy:n Oulun biokaasulaitoksessa neljä henkilöä.

Kiertokaaren toimeksiannosta kiviainesjätteen murskauksesta maarakentamiseen soveltuvaksi vastaa Paupek Oy ja puujätteen haketuksesta huolehtii Pohjaset Recycling Oy. Kiertokaari ostaa Fortum Waste Solutions Oy:ltä terveydenhuollon erityisjätteen sekä vaarallisen jätteen käsittelyn, joka tapahtuu Fortumin Riihimäen laitoksella. Ruskon jätekeskuksessa Fortum vastaa Laanilan ekovoimalaitoksen kuonan seulonnasta Oulun Energian lukuun, ja Kiertokaarelle Fortum on rakentanut kaatopaikan pohja- ja pintarakenteita. Muista maarakennustehtävistä huolehtivat Maarakennus Similä Oy ja Suvanto Infra Oy. Ruskon jätekeskuksen vaakatoimiston sekä laajennusalueen vesienkeräysaltaan rakennusurakoiden kilpailutuksen voittanut Merkonia Oy on työllistänyt alueella 10 rakennusalan ammattilaista.

Jätekeskuksen ulkopuolisissa toiminnoissa Kiertokaaren lukuun työskentelee useita jätteenkuljetusyrityksiä. Oulun Autokuljetus Oy, Lassila & Tikanoja Oyj ja Haurun Jäteauto Oy huolehtivat jätteiden kuljetuksista kuntien jäteasemilta, aptee-

Osa yrityksistä on myös mukana rakentamassa uusia kiertotaloutta mahdollistavia ratkaisuja yhdessä Kiertokaaren kanssa.

keista ja kaupungin hallinnoimilta kiinteistöiltä. Pudasjärven kaupungin jätteenkuljetuksista asuinkiinteistöiltä ja julkisilta kiinteistöiltä Kiertokaaren lukuun vastaa paikallinen yritys Kuljetuspudas Oy.

Ruskon jätekeskus Ruskon jätekeskuksen pinta-ala on 45 hehtaaria, kun mukaan luetaan viheralueet ja kesällä 2018 käyttöön otettu laajennusalue.

Yhdyskuntajätteiden hyötykäytön kasvun johdosta nykyinen loppusijoitusalueen tarve on enää vain yhden hehtaarin kokoinen. Asemakaavaan on merkitty oikeus laajentaa jätekeskusta 27 hehtaarilla, josta otetaan käyttöön ainakin kahdeksan hehtaaria. Laajennusalueella varaudutaan kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin tarjoamalla tilaa pilottihankkeille sekä käyttämällä aluetta jätteiden välivarastointiin.

Pasi Leinonen työnjohtaja, Pohjaset Recycling Oy Lajitteluareena Laren pääurakoitsijana toimii Encore Ympäristöpalvelut Oy, jonka aliurakoitsija Pohjaset Recycling Oy hoitaa työt Larella. Leinonen vastaa päivittäisestä operatiivisestä toiminnasta Larella.

–Suurimman osan vuodesta täällä on kiireistä, ja kesällä jopa hektistä. Sulan maan aikaan käynnistyy rakentaminen ja ihmiset ryhtyvät siivoamaan. Asiakkaita liikkuu paljon ja monenlaista tapahtuu. Työssäni pitää osata ennakoida, minkä verran työntekijöitä tarvitaan milloinkin. Kiertokaaren henkilöstöstä on tullut tuttuja ja yhteistyö toimii hyvin. Olen tyytyväinen siihen, että asioista on aina saatu neuvoteltua.

Toivo ja Erja Kerola Tm:i Toivo Kerola työllistää aviopari Toivo ja Erja Kerolan, jotka vastaavat asiakaspalvelusta ja jätteiden vastaanotosta Kiertokaaren jäteasemilla Iissä ja Simossa, ja vuoden 2018 loppuun he hoitivat myös Muhoksen jäteasemaa.

–Yhteistyö Kiertokaaren kanssa alkoi toistakymmentä vuotta sitten. Saamme suunnitella työmme itsenäisesti Kiertokaaren kanssa sovittujen reunaehtojen puitteissa. Hyvin on tultu toimeen niin asiakkaiden kuin Kiertokaarenkin kanssa.

Tuomas Tiirinki toimitusjohtaja, Rakeistus Oy Rakeistus vastaa yhdessä SFTec Oy:n kanssa Ruskon jätekeskuksessa sijaitsevasta Demotehtaasta, jossa testataan mädätysjäännösten kuivausta ja rakeistamista lannoitevalmisteeksi.

–Ruskon jätekeskuksen alueella on ollut hyvä tehdä kehitystyötä ja testata eri materiaaleja rakeistukseen.

Gasumin ja Kuusamon EVOn yhteiskuntalietteen kuivatus ja rakeistus Demotehtaalla on onnistunut hyvin.

Logistiikan tehostamiseksi olisi kehitettävä alueen saapuvan ja lähtevän materiaalin punnituksia.

Mikko Hauru markkinointipäällikkö, Haurun jäteauto Oy Haurun Jäteauto vastaa Oulun kaupungin hallinnoimien kantakaupungin kiinteistöjen jätteenkuljetuksesta. Yhtiö investoi Pohjois-Suomen ensimmäisenä jätteenkuljetusyhtiönä kaasukäyttöiseen pakkaavaan jäteautoon.

–Kuljettajamme ovat saaneet asiakkailtamme pelkästään positiivista palautetta yhtiömme kaasukäyttöisestä jäteautosta.

Tavalliseen jäteautoon verrattuna biokaasulla toimivan auton käyntiääntä pidetään hiljaisempana. Kaasuauto on toiminut hyvin kelillä kuin kelillä, myös kovilla pakkasilla.

VUOSIKERTOMUS 2018 | 19

25

RUSKON JÄTEKESKUS

24

16

15

13 12 8

17 11

22 4

10

2 3

1

Ruskon jätekeskuksen alue

1 Biokaasun tankkausasema, avoinna 24/7

2 Hallinto 3 Oivapiste: kotitalouksien

hyötyjätteet, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet

4 Valokaari, vaaka- ja

miehistörakennus: jätekuormien punnitus ja maksaminen

20 | VUOSIKERTOMUS 2018

5 Lajitteluareena Lare 6 Kierrätyspiha Kirsi 7 Puutarhajätealue 8 V-asema eli vaarallisen jätteen

asema sekä kotitalouksien tietoturvapaperin vastaanotto

9 Suotovesiallas (2 kpl) 10 Öljyasema 11 Öljyisten vesien altaat

23 20

9

18 21 19

14 27

16

6

7 9

26

5

12 Öljyllä pilaantuneen maa-

17 Kaasuasema ja

13 Nestemäisten jätteiden

18 Paalattu polttokelpoinen

14 Gasum Oy:n Oulun

19 Laanilan ekovoimalaitoksen

aineksen kompostointikenttä käsittelylaitos

biokaasulaitos

15 Kiertokaaren

mikroturbiinilaitos

16 Biokaasupumppaamo (2 kpl)

kaasunpuhdistuslaitos sekajäte

kuonan käsittelyyn varattu kenttä

20 Vaarallisen jätteen kaatopaikka

21 Tavanomaisen jätteen

kaatopaikka Kaatopaikkakaasun keräys, alueen laajuus yhteensä noin 15 hehtaaria

22 Konesuojat 23 Laajennusalue, 8 ha

Jätteiden välivarastointia ja kiertotalouteen liittyviä pilottihankkeita varten

24 Demotehdas

SFTec Oy:n ja Rakeistus Oy:n kiertotalouspilottihanke

25 Laskettelukeskus Ruskotunturi

26 Materiaalina hyödynnettä-

vien (opasakka, lasi, betoni) jätteiden välivarastointialue

27 Maisemoitu vanha

rakennusjätepenkka

VUOSIKERTOMUS 2018 | 21

KIERTOKAARI TASEEN TUNNUSLUVUT

LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot

2017

15 257 773,21 15 641 525,86 596 553,68

503 534,06

93 019,62

27,4

Kertynyt voitto (tappio), 1 000 €

141

Investointien tulorahoitus, % Kassastamaksut/vuosi

97,50 118,50

Ulkopuoliset palvelut MATERIAALIT JA PALVELUT YHTEENSÄ

12 495 047,81 3,1

Current ratio

3,1

RAHOITUSLASKELMA

2018 2017

EPÄSUORA LIIKETOIM. RAHAVIRTA Voitto/tappio ennen satunn. er.

558 017,81

1 411 352,96

767 509,97

709 730,01

63 396,86

38 847,91

Oikaisut: Muut tuotot ja kulut, ei maks.

Rahoitustuotot ja -kulut

Aineet tarvikkeet ja tavarat

74,5

Quick ratio

Suunnitelman mukaiset poistot MATERIAALIT JA PALVELUT

Ostot tilikauden aikana

6,2

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Erotus Ero % -383 752,65

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

Sijoitetun pääoman tuotto, %

Tilivuosi 2018

2018

55,5

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Kiertokaari Oy:n tunnusluvut TULOSLASKELMA

31.12.2018

Omavaraisuusaste, %

664,12

8 131,35

-7 390,00

-2 217,74

1 382 198,76

2 165 844,49

Lyhytaik. korott. liikes. L/V

-148 829,17

533 984,87

Lyhytaik. korott. velkojen L/V

617 248,63

391 611,97

Liiketoiminnan rahavirta ennen

1 850 618,22

3 091 441,33

Maksetut korot ja maksut muis.

-5 257,59

-11 565,62

Saadut korot liiketoiminnasta

4 593,47

3 434,27

211 032,90

-706 602,83

2 060 987,00

2 376 707,15

2 060 987,00

2 376 707,15

Muut oikaisut -1 306 706,36

-1 135 909,19

-170 797,17

115,00

RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA

-10 097 111,03

-9 840 676,58

-256 434,45

102,60

Käyttöpääoman muutos:

-11 403 817,39

-10 976 585,77

-427 231,62

103,90

HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot

-1 244 943,99

-1 194 812,38

-50 131,61

104,20

Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ

-222 121,51

-215 694,07

-6 427,44

103,00

-25 254,29

-35 447,19

10 192,90

71,20

-1 492 319,79

-1 445 953,64

-46 366,15

103,20

Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunn. eriä Liiketoiminnan rahavirta INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio)

Inv. aineellisiin ja aineett.

-767 509,97

-709 730,01

-57 779,96

108,10

-2 063 793,15

-2 001 941,32

Hyödykkeiden luovutustulot

7 390,00

2 217,74

Saadut investointiavustukset

310 974,50

0,00

-1 745 428,65

-1 999 723,58

Investointien rahavirta -1 626 903,99

-1 593 306,19

-33 597,80

102,10

563 775,75

1 419 484,31

-855 708,56

39,70

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA: Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksu

-49 600,00

-99 200,00

-268 542,25

-280 218,00

-318 142,25

-379 418,00

RAHAVAROJEN MUUTOS L/V

-2 583,90

-2 434,43

Rahavarat

2 583,90

2 434,43

0,00

0,00

Maksetut osingot ja muu voitto RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHTEENSÄ Voitto/Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

-5 757,94

558 017,81

-8 131,35

1 411 352,96

2 373,41

-853 335,15

70,80

39,50

Rahoituksen rahavirta

Ero Tilinpäätössiirrot

-391 937,88

-672 148,24

280 210,36

58,30

Tilikauden verot

-25 327,51

-172 187,95

146 860,44

14,70

140 752,42

567 016,77

-426 264,35

24,80

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO

22 | VUOSIKERTOMUS 2018

TASE/VASTAAVA

2018

2017

TASE/VASTATTAVAA

Aineettomat oikeudet

6 068,00

7 844,00

Muut pitkävaikutteiset menot

4 083,37

0,00

10 151,37

7 844,00

Aineettomat hyödykket yhteensä

Osakepääoma Osakepääoma yhteensä

Omistetut

5 740 689,80

5 267 913,67

Rakennukset ja rakennelmat yht.

5 740 689,80

5 267 913,67

Koneet ja kalusto

1 634 671,97

1 790 087,70

Muut aineelliset hyödykkeet

40 826,25

20 325,01

Ennakkomaksut ja keskener.hank.

1 339 915,04

535 160,36

AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ

8 756 103,06

7 613 486,74

SIJOITUKSET 500,00

500,00

15 178,71

15 178,71

15 678,71

15 678,71

15 678,71

15 678,71

-3 213 624,60

-3 213 624,60

-3 213 624,60

-3 213 624,60

Edell. tilikausien voitto/tappio

-4 814 924,20

-4 516 449,68

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO

-140 752,42

-567 016,77

-9 169 301,22

-9 297 091,05

Oma pääoma yhteensä TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero

-1 920 159,38

-1 528 221,50

-1 920 159,38

-1 528 221,50

-4 713 170,13

-4 649 773,27

-4 713 170,13

-4 649 773,27

PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen yrityksille

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset

Muut velat

-586 673,98

-636 273,98

Pitkäaikainen vieras pääoma

-586 673,98

-636 273,98

Lyhytaikainen

Pitkäaikaiset

Saadut ennakot Ostovelat

LYHYTAIKAISET Myyntisaamiset

2 004 755,92

1 905 934,31

Lainasaamiset

8 711 715,88

8 672 534,38

Muut saamiset

65 058,39

71 033,67

Siirtosaamiset

-1 000 000,00

Muut rahastot yhteensä

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Osuudet saman konsernin yrityksillä

LYHYTAIKAISET SAAMISET

-1 000 000,00

-1 000 000,00

Muut rahastot SVOP-rahasto

Aineelliset hyödykkeet

Pysyvät vastaavat yhteensä

-1 000 000,00

Osakepääoma

Aineettomat hyödykkeet

SIJOITUKSET YHTEENSÄ

2017

OMA PÄÄOMA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Muut saamiset

2018

404 350,69

779 685,83

11 185 880,88

11 429 188,19

-1 419,36

-191,83

-2 227 076,93

-2 180 286,38

Muut velat

-193 705,88

-76 468,08

Siirtovelat

-1 164 172,17

-708 340,48

LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

-3 586 374,34

-2 965 286,77

Vieras pääoma

-4 173 048,32

-3 601 560,75

VASTATTAVAA

-19 975 679,05

-19 076 646,57

RAHOITUSARVOPAPERIT Rahat ja pankkisaamiset

7 865,03

10 448,93

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

11 193 745,91

11 439 637,12

VASTAAVAA YHTEENSÄ

19 975 679,05

19 076 646,57

Markkinaehtoisen ja kunnan vastuulle kuuluvan yhdyskuntajätteen jätehuollon osuudet tuloista ja tuloksesta 1.1.–31.12.2018

Liikevaihdon jakautuminen toiminnan suhteessa

Tuloksen jakautuminen toiminnan suhteessa

Lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta TSV-toiminta

2 000 000 1 000 000 0

12,72 %

-1 000 000 -2 000 000

72,35 %

-3 000 000 -4 000 000 -5 000 000

Tuloslaskelma

1 347,52 % 1 617,47 %

3 000 000

14,92 %

-2 864,99 %

Lakisääteinen toiminta

Markkinaehtoinen toiminta

TSV-toiminta

Yhteensä

11 039 280,55

1 941 385,00

2 277 107,66

15 257 773,21

Liiketoiminnan muut tuotot

596 553,68

0,00

0,00

596 553,68

Toiminnan kustannukset

-12 896 137,18

–

–

-12 896 137,18

-741 311,81

-26 198,16

–

-767 509,97

-4 765,17

-514,92

-477,85

-5 757,94

-2 026 162,81

-18 006,57

–

-2 044 169,38

LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ

Poistot Korkotuotot- ja kulut Muut KUSTANNUKSET YHTEENSÄ TILIKAUDEN TULOS

-15 668 376,97

-44 719,65

-477,85

-15 713 574,47

-4 032 542,74

1 896 665,35

2 276 629,81

140 752,42

Käsittely ym. maksujen ja tulojen jakoperusteena on käytetty sisään tulevia jätemääriä, jotka tallennetaan punnituksen yhteydessä vaakasovellukseen. Alkuperätiedot on tallennettu vaakasovelluksen tuotetietoihin ja lisätään vaa’alla. Siten tulot voidaan ryhmitellä markkinaehtoiseen lakisääteiseen ja toissijaisen vastuun toimintaan. Hallinnon kustannukset on vyörytetty kohdekustannuspaikoille, jonka jälkeen kustannukset on jaettu toimintoihin jätemääriin perustuvien tulojen suhteessa kustannuspaikkakohtaisesti. Poistot ja korkotuotot ja -kulut on jaettu sisään tulevien jätemäärien mukaan vuositasolla.

Vertailulukuna on käytetty liikevaihtoa ilman liiketoiminnan muita tuottoja. Toiminnan kustannukset on mahdollisimman pitkälle kohdistettu joko lakisääteiseen tai markkinaehtoiseen toimintaan.

VUOSIKERTOMUS 2018 | 23

Toimisto Ruskonniityntie 10, 90620 Oulu Asiakaspalvelu p. 08 5584 0010, jatehuolto@kiertokaari.fi Sähköposti etunimi.sukunimi@kiertokaari.fi Ruskon jätekeskus Ruskonniityntie 10, 90620 Oulu

www.kiertokaari.fi