2017 KIERTOKAAREN VUOSIKERTOMUS
Kest채v채n kiertotalouden edist채j채
KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ
Kiitos luottamuksesta Kunnalliset jätehuoltopalvelut ovat välttämättömyyspalveluja, joiden on toimittava aina ja kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusolojen aikana. Palvelujen tuottamiseen saadaan tuloja jätteidentuottajilta – asukkailta ja yrityksiltä – jätemaksuina. Yritysperäisen jätteenkäsittelyn ansiosta asukkaiden jätemaksuja voidaan pitää kohtuullisina. Nyt hintoja ja palveluita uhkaa muutos. Lainlaatija on vähentämässä kunnallisten jäteyhtiöiden oikeuksia yritysperäisen jätteen käsittelyyn. Velvollisuuksia sentään ei vähennetä: niitä ollaan jätelain uudistuksessa lisäämässä. Yhtiömme arvoja ovat vastuullisuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus. Voimme taata asiakkaillemme, että kun he ovat luottaneet jätteensä käsittelyymme, heidän ei tarvitse olla niistä huolissaan. Asiakas- ja asiantuntijapalvelumme ovat erittäin korkeatasoisia ja helposti tavoitettavia. Puheluihin vastaa aina ihminen. Rohkeuttamme osoittaa lähteä tuottamaan paikallista polttoainetta autoihin; biokaasutankkaamomme on PohjoisSuomen ensimmäinen. Vuosi 2017 oli Kiertokaarelle merkittävä, ei suinkaan sen takia, että yhtiön nimi vaihtui Oulun Jätehuollosta Kiertokaareksi. Yhtiön omistuspohja laajeni jo vuonna 2016 niin, että osakkeita omistaa Oulun lisäksi seitsemän muuta kuntaa. Kiertokaari vastaa omassa toiminnassaan yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin vastuullisesti ja monipuolisesti, mistä kertoo Suomalaisen Työn Liiton yhtiöllemme myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -status. Kiertokaari meni mukaan kahteen eri hankkeeseen,
2 | VUOSIKERTOMUS 2017
joissa molemmissa pyritään edistämään kiertotalousalalla toimivien yritysten verkostoitumista ja toisessa jopa kiertotalouskeskuksen syntymistä Ruskoon. Ikävä tapahtuma sattui huhtikuun 2. päivänä, jolloin tulipalo tuhosi vaaka- ja miehistörakennuksemme purkukuntoon. Uusien tilojen suunnittelu käynnistettiin välittömästi ja niiden rakentaminen aloitettiin syyskuussa. Valokaareksi nimetyssä rakennuksessa ovat nyt käytössä vaaka- ja asiakaspalvelumme. Myös uudet miehistötilat on avattu. Neljä lähikuntaa, joille olemme tarjonneet sopimusperusteisesti jätehuoltopalveluja, eivät yllättäen halunneetkaan tulla yhtiömme omistajiksi, vaan hakemalla hakivat ratkaisun, jossa kuntien jätehuoltopalvelut siirtyvät vuonna 2019 yksityisen yrityksen hoidettaviksi. Kuntien asukkaille muutos tulee lopulta yllätyksenä, joka ei ole välttämättä positiivinen. Kiertokaaren vuoden 2017 liikevaihto, 15,6 miljoonaa euroa, pieneni edellisvuodesta, jolloin liikevaihtoa nosti Lipporannan pilaantuneiden maa-ainesten käsittely. Niitä tuli vuosien 2016 ja 2017 aikana käsiteltäviksemme lähes 130 000 tonnia. Vaikka liikevaihto pieneni, tulos oli kuitenkin lähes 600 000 euroa. Osinkoa maksettiin 268 500 euroa. Yksi vuoden merkittävimmistä investoinneistamme oli biokaasun puhdistuslaitoksen ja biokaasun liikennejakeluaseman valmistuminen. Laitoksen vihkiäisiä vietettiin syyskuun 22. päivänä, ja laitoksen vihki ministeri Jari Leppä.
Sisältö KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ
2 4 5 6 Biokaasun puhdistuslaitoksemme lienee ainoa Euroopassa, jossa puhdistetaan biojätteen mädätyskäsittelyssä syntyneen biokaasun lisäksi myös kaatopaikkakaasua. Ostamme vastaanottamamme biojätteen käsittelypalvelut Gasumin Oulun biokaasulaitokselta, josta ostetaan myös biokaasua liikennepolttoaineen valmistamiseksi. Biokaasu on uusiutuva, paikallinen polttoaine, jonka tuottamiseen ja hyödyntämiseen me Kiertokaarella haluamme satsata yksin sekä yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Vuosikertomuksemme teema-artikkelit käsittelevätkin tätä kiertotalouden ja ympäristön kannalta merkittävää energialähdettä eri näkökulmista. Kiitän motivoitunutta henkilökuntaamme erinomaisesta työstä, hallitustamme hyvästä ohjauksesta ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Asiakkaamme ansaitsevat kiitoksen siitä, että he ovat luottaneet palveluihimme ja antaneet jätteensä käsiteltäviksemme.
Markku Illikainen toimitusjohtaja
8 10
Kiitos luottamuksesta Kiertokaaren vuosi lyhyesti Year 2017 in brief Missio, visio ja toimintaamme ohjaavat arvot Eteenpäin kiertotalouden tiellä Henkilöstö, työturvallisuus ja ympäristö
BIOKAASU – UUSIUTUVA JA PAIKALLINEN
12
Kierrätyksen symbioosi
14
Puhdas ympäristöteko
16 Mahdollisimman
pieni hiilirenkaanjälki
RUSKON JÄTEKESKUS
18 20
Toiminta ja kehittäminen Jätteiden käsittelyn keskeiset tilastot
KIERTOKAARI
22 24 26
Yhdessä ympäri vuoden Hallitus ja yhtiön johtoryhmä Kiertokaari Oy:n tunnusluvut
VUOSIKERTOMUS 2017 | 3
KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ
Kiertokaaren vuosi lyhyesti Kiertokaaren vastaanottaman yhdyskuntajätteen käsittelyssä saavutettiin ennätystulos: vain 0,15 prosenttia loppusijoitettiin. Jäteneuvonnassa painotettiin erityisesti biojätteen mutta myös metallin ja lasin lajittelua. Lajitteluasenteisiin vaikutettiin oman jäteneuvonnan lisäksi pohjoisen kunnallisten jätelaitosten yhteisellä viestintäkampanjalla Solekko lajitella. Vuoden tärkeimpiä investointeja olivat tulipalossa tuhoutuneen vaaka- ja miehistörakennuksen uudisrakennus, jonka rakennustyöt aloitettiin vuoden loppupuoliskolla, kaatopaikkakaasun ja Gasumilta ostettavan mädättämökaasun puhdistuslaitos sekä liikennebiokaasun tankkausasema varastotiloineen. Pienempiä investointeja olivat Oivapisteen vaarallisen jätteen ja elektroniikkajätteen katos, jätekeskuksen kiinteistökattilan saneeraus, jätevesipumppaamo ja yhtiön käyttöön hankitut biokaasukäyttöiset pakettiautot. Hankinta- ja jätelain tarkistuksen vaikutuksista kunnallisten yhtiöiden markkinaehtoisen toiminnan rajoittamiseen ja siitä aiheutuviin laajempiin seuraamuksiin keskusteltiin vuoden aikana useissa eri yhteyksissä ja eri sidosryhmien kanssa.
Kiertokaari on kunnallinen osakeyhtiö Kiertokaari on Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun, Pudasjärven, Raahen ja Siikajoen omistama kunnallinen jätealan yhtiö. Omistajakuntien lisäksi yhtiö vastaa lakisääteisesti kunnan vastuulle kuuluvien jätehuoltopalveluiden järjestämisestä Limingan, Muhoksen, Simon, Tyrnävän ja Utajärven kunnassa. Palveluiden piirissä on 302 600 asukasta 13 kunnassa. Vuoden lopussa Liminka, Muhos, Tyrnävä ja Utajärvi tekivät päätöksen ostaa jätehuoltopalvelut vuodesta 2019 alkaen yksityiseltä yritykseltä. Kesäkuussa 2017 Pudasjärven kaupunki siirsi jätekuljetukset mukaan lukien kokonaisvastuu jätehuollon järjestämisestä Kiertokaarelle. Omistajakunnista Raahe tuottaa kunnan sisäiset jätehuolto- ja neuvontapalvelut itse. Muualla toimialueella on voimassa täyden palvelun konsepti. Yhtiön palveluverkostoon kuuluu 12 jätteiden vastaanottopaikkaa, joihin lukeutuu myös pääpaikka eli 42 hehtaarin laajuinen Ruskon jätekeskus Oulussa. Palvelut tuotetaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
Simo
Ii
Omistajakunnat Kiertokaari vastaa lakisääteisesti kunnan vastuulle kuuluvien jätehuoltopalveluiden järjestämisestä.
Pudasjärvi
Huom! Raahe tuottaa itse sisäiset jätehuoltopalvelunsa ja jäteneuvonnan.
Oulu Hailuoto Kempele Lumijoki
Tyrnävä Liminka Muhos
Siikajoki Raahe
4 | VUOSIKERTOMUS 2017
Utajärvi
AVAINLUVUT 2017 Key Figures 2017
Year 2017 in brief
Liikevaihto
Net sales (MEUR) A record was achieved in the processing of municipal waste received by Kiertokaari: only 0.15 percent was landfilled. In waste counselling, there was a particular focus on biowaste, but also on the sorting of metal and glass. Attitudes towards sorting were affected by, in addition to the local waste counselling by Kiertokaari, the joint public relations campaign “Solekko lajitella” which was organized together with the other municipal waste management companies of Northern Finland. Some of the most important investments of the year were the reconstruction of the scale and team building that was destroyed in a fire, started in the latter half of the year, the purification plant for landfill biogas and biogas bought from Gasum, and a refuelling station, including storage spaces, for biogas used as vehicle fuel. Smaller investments included the Oivapiste shelter for hazardous and electronic waste, the renovation of the waste treatment centre’s property boiler, the wastewater pumping station, and the biogas-fuelled vans acquired for the use of the company. The effects of the revision of the Act on Public Contracts and the Waste Act on the restriction of the market-based operations of municipal companies, as well as the broader ramifications stemming from it, were discussed during the year in various contexts and with various interest groups.
Company introduction Kiertokaari Ltd. is the municipal waste management company owned by Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Oulu, Pudasjärvi, Raahe, and Siikajoki. In addition to its owner municipalities, the company is legally responsible for arranging the waste management services falling under the responsibility of the municipality for Liminka, Muhos, Simo, Tyrnävä, and Utajärvi. 302,600 residents in 13 municipalities fall in the sphere of the services. There are 12 waste drop off points in the operational area of the company, including the main location, the 42-hectare Rusko waste treatment centre in Oulu. The services are produced in collaboration with partners. At the end of the year, Liminka, Muhos, Tyrnävä, and Utajärvi made the decision to buy waste management services from a private company starting in 2019. In June 2017, the city of Pudasjärvi assigned the entire responsibility for the arrangement of waste management, including waste transportation, to Kiertokaari. Of the owner municipalities, Raahe produces its own waste counselling services. Elsewhere in the operational area, there is a full service concept in force.
15,6 M€ Liikevoitto
Operating profit (MEUR)
1,4 M€
Liikevoitto liikevaihdosta Operating profit from net sales
8,97 % Tilikauden tulos
Result for the financial year (MEUR)
0,6 M€ Vakituinen henkilöstö 31.12.2017 Permanent employees 31 Dec 2017
25 VUOSIKERTOMUS 2017 | 5
KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ
6 | VUOSIKERTOMUS 2017
Missio, visio ja toimintaamme ohjaavat arvot Missio Kiertokaaren toiminnan tarkoituksena on tuottaa asiakkaille luotettavasti laadukkaita jätehuoltopalveluja lähiympäristön viihtyisyys ja asukkaiden terveys turvaten. Jätteenkäsittely toteutetaan osana materiaali- ja energiataloutta, minkä avulla varmistetaan resurssien tehokas käyttö ja vastataan maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen haasteisiin.
Toimintaamme ohjaavia arvoja Vastuullisuus
Visio
Toimintamme lähtökohtana on vastuullisuus sekä kestävän ja tasapainoisen liiketoiminnan ylläpitäminen. Arvostamme toisiamme ja kohtelemme yhdenvertaisesti niin työyhteisömme jäseniä kuin asiakkaitamme. Pidämme huolen siitä, että toiminnallamme on positiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan. Toimimme läpinäkyvästi ja huolehdimme ympäristöstä parhaalla mahdollisella tavalla.
Olemme kestävän kiertotalouden edistäjä
Asiakaslähtöisyys
Kiertokaari on vuonna 2020 tunnettu ja arvostettu yritys, jolla on tyytyväiset asiakkaat, laaja yhteistyöverkosto ja tärkeä rooli kestävään kiertotalouteen siirtymisessä. Edistämme jätteen vähentämistä, kierrätystä ja hyödyntämistä viestinnän, koulutuksen ja käytännön toiminnalla sekä itse että osaavien kumppaneiden avulla. Toimimme aktiivisesti ekosysteemien rakentajana julkisten toimijoiden, tutkimuslaitosten, vakiintuneiden yritysten ja aloittavien yritysten välillä. Toimimme avoimesti ja aidosti yritysten innovaatioiden kehittämisalustana mahdollistaen siten kiertotalouden edistymisen.
Otamme asiakkaat aidosti mukaan toimintaan ja palvelujen kehittämiseen, panostamme asiakaspalveluun ja käymme asiakkaiden kanssa aitoa dialogia.
Rohkeus Uskallamme muuttaa toimintatapojamme ja ottaa riskejä. Hyväksymme myös mahdollisen epäonnistumisen.
ISO 9001 - ISO 14001 OHSAS 18001
BUREAU VERITAS Certification
VUOSIKERTOMUS 2017 | 7
KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ
Eteenpäin kiertotalouden tiellä Olemme rohkeasti mukana teollisiin symbiooseihin tähtäävän kiertotalousliiketoiminnan syntymistä edistävissä hankkeissa. Toimintaympäristömme ansiosta ja ympäristölupamme puitteissa pystymme tarjoamaan kiertotalousverkoston toimijoille ja aloitteleville yrityksille tilat Ruskon jätekeskuksesta pilottihankkeita varten. Tulevaisuuden tarpeita varten teimme päätöksen laajentaa Ruskon jätekeskusta neljällä hehtaarilla. Huomioimme kaikessa omassa toiminnassamme kiertotalouden kriteerit.
CircHubs edistää liiketoimintaa
www.circhubs.fi
Suomen kuuden suurimman kaupungin, Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan, yhteinen 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanke, CircHubs, lähti liikkeelle toukokuussa 2017. Kiertokaari koordinoi hankkeen viestintää. Hankkeen tavoitteena on löytää kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja liiketoimintamalleja sekä uusia kumppanuuksia ja uudenlaista yhteistyötä 6Aikakaupunkien alueille. Oulussa tavoitteena on suunnitella Ruskoon pilottialue, johon yritykset koosta riippumatta voivat tulla kokeilemaan uusia ideoitaan, sekä vierailukeskus, joka toimisi kiertotalouden näyttelytilana ja oppimisympäristönä. Liiketoimintamalleja innovoidaan yhdessä kaupungeissa järjestettävissä tapahtumissa ja työpajoissa, joissa myös hankkeen aikana tuotetut tiedot jalkautetaan yrityksille. Työpajat alkoivat loppuvuodesta Etelä-Suomessa. Euroopan aluerahaston rahoittama Circhubshanke jatkuu syyskuun 2019 loppuun saakka.
NOISS-hanke tähtää verkostoitumiseen Kiertokaari on mukana rahoittamassa Oulun ammattikorkeakoulun koordinoimaa Northern Ostrobothnia Industrial Symbiosis System (NOISS) -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää kiertotalouteen pohjautuvaa teollisten toimijoiden kiinteätä, kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaalla. Kiertokaaren tavoitteena on oppia tuntemaan alueen yrityksiä ja muodostaa käsitys, millaisissa yhteistyökuvioissa yhtiömme voi olla mukana. Vuonna 2017 Kiertokaari osallistui Oulun ammattikorkeakoulussa järjestettyyn rakennusjätettä koskevaan tilaisuuteen ja hankkeen
8 | VUOSIKERTOMUS 2017
ohjausryhmän kokouksiin. NOISS-hanke on kaksivuotinen. Se päättyy vuoden 2018 lopussa.
Muut hankkeet Lisäksi Kiertokaari rahoittaa Carbot-hanketta, jossa tutkitaan robotiikan hyötyjä jätteiden lajittelussa, ja Oulun yliopiston professori Mirja Illikaisen tutkimushanketta koskien eristevillan ja vastaavan jätemateriaalin hyödyntämistä kevyen liikenteen väylien laattoina tai reunakivinä.
Ruskon omat ekosysteemit Vuonna 2017 Ruskon jätekeskuksen vastaanottaman yhdyskuntajätteen käsittelyssä saavutettiin ennätystulos: vain 0,15 prosenttia sijoitettiin kaatopaikalle. Materiaalitehokkuus toteutuu yhteistyökumppaneiden ja oman palveluverkoston yhteistyön sekä omassa toiminnassa hyödynnettävien jätemateriaalien ansiosta. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat Kiertokaaren vastaanottamat jätemateriaalit, joita Fortum Environmental Construction hyödyntää Ruskon jätekeskuksessa kahden jätetäyttöalueen välisen alueen pohjarakenteessa ja vanhan rakennusjätepenkan maisemoinnissa. Biojätteen ja kaatopaikalle sijoitetun eloperäisen jätteen ympärille syntynyt ekosysteemi on tiettävästi ainoa maailmassa, jossa taloudellisesti hyödynnetään kaikki – jopa hukkalämpö. Kaatopaikkakaasua toimitetaan teollisuuteen, Parocille, Lindströmille ja Oulun keskuspesulaan, sekä Ruskon jätekeskuksessa sijaitsevalle mikroturbiinilaitokselle, jolla tuotetaan jätekeskuksen tarvitsema sähkö. Mikroturbiinilaitoksella sähkön tuotannossa syntynyt hukkalämpö käytetään jätekeskuksen rakennusten lämmitykseen. Ratkaisun ansiosta Kiertokaari säästää vuodessa noin 200 000 euroa.
Kiertotaloutta ja puhdasta energiaa jo vuodesta 1997
Kiertotaloutta ja puhdasta energiaa jo vuodesta 1997 Ruskotunturi biokaasupumppaamo 1
Vuoden lopussa Ruskon biokaasun hyödyntäminen laajeni, kun jätekeskuksessa otettiin käyttöön kaasunpuhdistuslaitos ja biokaasun liikennepolttoaineasema. Vuoden 2017 aikana käytiin neuvotteluita biojätteen käsittelyssä syntyvän mädätejäännöksen tuotteistukseen liittyvän pilottiprojektin sijoittumisesta Ruskon jätekeskuksen alueelle ja teetettiin opinnäytetyönä tutkimus mädätejäännöksen hyödyntämispotentiaalista. Sen sijaan Kiertokaaren yhteistyö Parocin ja Lujabetonin kanssa linkovillajätteen hyödyntämiseksi uudelleen kivivillan tuotannossa päättyy heinäkuussa 2017 tapahtuneen Parocin Oulun tehtaan sulkemisen johdosta. Paroc kuitenkin jatkaa biokaasun hyödyntämistä kiinteistönsä lämmityksessä.
SUKAA M E AS A
Ruskon jätekeskuksen kiinteistökattila
Kaasukontit
Aktiivinen loppusijoitusalue biokaasupumppaamo 2
Paineenkorotus
n Kaasu austankekma as
Gasum Oy biokaasulaitos
Mikroturbiinit (jätekeskuksen sähkö ja lämpö)
Kaasun puhdistuslaitos Teollisuushyötykäyttö kaasun jakeluputkella
Huomioimme kaikessa omassa toiminnassamme kiertotalouden kriteerit. Tulevaisuuden liiketoimintaan vaikuttavat hankkeet Kiertokaari on mukana jätehuollon asiantuntijan roolissa Oulun Energian kiertotaloushankkeen suunnittelussa. Hankkeeseen sisältyy laaja palvelukonsepti jätteiden käsittelyyn ja laitoskokonaisuus, joka sijoittuisi joko Laanilan tehdasalueelle tai Ruskon jätekeskuksen alueelle tai molempiin. Jätteiden lajittelulaitoksella on tarkoitus vastaanottaa jätettä kaikkialta Pohjois-Suomesta. Toiminnan ympäristövaikutusten arviointi käynnistettiin keväällä 2017.
Biokaasun ympärille rakentunut ekosysteemi hyödyttää myös tavallista kuluttajaa edullisena polttoaineena. Biokaasua tankataan myös ammattikäytössä oleviin ajoneuvoihin. Kiertokaari teetti taksiautoilija Sampsa Arolle kannattavuuslaskelman biokaasun hyödyntämisestä. Arolla on kaksi biokaasulla toimivaa taksia.
VUOSIKERTOMUS 2017 | 9
KESTÄVÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ
Henkilöstö, työturvallisuus ja ympäristö Vastuullisuus ohjaa erittäin vahvasti Kiertokaaren toimintakulttuuria. Se näkyy toiminnan läpinäkyvyydessä, työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kohtelussa, ympäristövaikutusten mittaamisessa ja vähentämisessä sekä toiminnan taloudellisuuden varmistamisessa.
Olemme mukana useissa vastuullisuutta ja kestävää kehitystä tukevissa ja toteuttavissa sitoumuksissa, mm. kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa, kuntaalan energiatehokkuussopimuksessa sekä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa. Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Kiertokaarelle Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeuden. Merkki kertoo siitä, että toiminnan ensisijainen tavoite on ratkaista yhteiskunnallisia ja ekologisia haasteita ja että myös vähintään puolet voitosta käytetään siihen. Toimintamme on järjestelmällistä ja dokumentoitua, ja sitä auditoidaan säännöllisesti. Bureau Veritas on myöntänyt Kiertokaarelle OHSAS 18001 -standardiin perustuvan työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmäsertifikaatin sekä ISO 14 001 -ympäristö- ja ISO 9001 -laatujärjestelmäsertifikaatit.
Hyvinvoiva, tasa-arvoinen ja osaava henkilöstö Kiertokaaren henkilöstömäärä oli vuoden 2017 lopulla 29 henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 25 henkilöä. Työsuojelutoimikuntana toimiva henkilöstötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Virkistystoimikunta järjesti henkilöstölle kaksi tilaisuutta. Lisäksi henkilöstön omaehtoista hyvinvointia tuettiin edellisvuosien tapaan Smartum- ja hierontaetuudella. Henkilöstölle myönnettiin tukea myös vapaa-ajan nastakenkien ja pyörän nastarenkaan hankintaa varten. Työsuojelun toimintaohjelmaa toteutettiin yhtiön strategiaan, henkilöstökyselyiden tuloksiin sekä työpaikan vaarojen ja haittatekijöiden tunnistamiseen ja arviointiin pohjautuen. Tapaturmia kirjattiin kolme kappaletta, joista yhdestä aiheutui tapaturmapäivän lisäksi kaksi poissaolopäivää. Vuoden 2017 aikana järjestettiin omalle henkilöstölle sekä alueella toimiville urakoitsijoille parikymmentä työturvallisuus- ja perehdytyskoulutusta. Työntekijöitä kannustetaan osallistumaan omaa ammattitaitoa ylläpitäviin ja kehittäviin koulutuksiin, tapahtumiin ja semi-
10 | VUOSIKERTOMUS 2017
Henkilöstöjakautuma sukupuolen mukaan 2017 15 12 9 6 3 0
Vakituiset Määräaikaiset Naisia
Miehiä
Työhyvinvointikyselyn tulokset 5,0 4,0
3,7
4
3,9
2015
2016
3,6
3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0
2014
2017
Tapaturmat, vaaratilanneilmoitukset ja sairauspoissaolot 10
6% 5%
8
4% 6 3% 4 2% 2
0
1%
2013
2014
2015
Tapaturmien määrä Vaaratilanneilmoitusten määrä Sairauspoissaoloprosentti
2016
2017
0%
Vuonna 2017 biokaasulla korvattiin yhteensä noin kaksi ja puoli miljoonaa litraa öljyä.
Jätekeskuksen vedet käsitellään hallitusti Ruskon jätekeskuksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan ympäristöluvan ja viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Jätekeskuksen alueelta kerättyjä vesiä toimitettiin Taskilan jätevedenpuhdistamolle 200 000 kuutiota vuonna 2017.
600 300 0
2013
2014
2015
2016
2017
Koulutuksen kustannukset/v/htv Virkistystoiminnan kustannukset/v/htv
Ruskon jätekeskuksen kaatopaikoilla syntyneen ja talteenotetun metaanin määrä CO2-ekvivalentteina 1997–2017 Tonnia 100 000 80 000 60 000 40 000
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
0
2002
20 000
2001
Kesällä 2017 Kiertokaari teetti tutkimuksen Ruskon jätekeskuksen hiilineutraliteetista. Tulosten mukaan Ruskon jätekeskuksen toimintojen kasvihuonekaasutase on negatiivinen, eli toiminnot vähentävät ilmastokuormitusta. Biokaasun talteenoton ja hyödyntämisen ansiosta fossiilisia polttoaineita voidaan korvata uusiutuvaksi energiaksi luokiteltavalla biokaasulla. Ruskon jätekeskuksen suljetulla (Ruskotunturi) ja aktiivisella loppusijoitusalueella syntyvää biokaasua kerättiin ja hyödynnettiin noin 3,8 miljoonaa kuutiota vuonna 2017. Metaanin osuus loppusijoitusalueilta kerätyssä biokaasussa oli keskimäärin 50 prosenttia. Hyödynnettävän biokaasun yhteismäärä, kun huomioidaan myös Kiertokaaren Gasumin Oulun biokaasulaitokselta ostama kaasu, oli noin 4,9 miljoonaa kuutiota. FODmenetelmällä (First Order Decay method) laskettuna kaatopaikkakaasun hyödyntämisen ansiosta vältyttiin kaasun ilmaan purkautumiselta ja noin 25 800 tonnin hiilidioksidipäästöiltä.
900
2000
Hiilineutraali jätekeskus
1 200
1999
Kiertokaaren oman toiminnan merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat kasvihuonekaasu- ja hajupäästöt, vesistövaikutukset, haittaeläimet sekä roskaantuminen. Toiminta pohjautuu yhtiön ympäristölupaan. Toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan ja ympäristötarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain valvovalle viranomaiselle ELY-keskukseen. Kiertokaari on mukana kansainvälisessä e-Lighthousehankkeessa, jonka tavoitteena on energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien ratkaisumallien käytön lisääminen ja tiedonvaihto yhteistyötahojen kanssa. Päätimme myös rahoittaa vuonna 2018 käynnistyvää EKI-hanketta, jonka tavoitteena on esitellä alueemme cleantech-osaamista ja vähähiilistä toimintaa mm. Oulun kasvitieteelliseen puutarhaan rakennettavan vierailukeskuksen avulla. EKI tukee yritysten ja tutkimustahojen välistä yhteistyötä.
€ 1 500
1998
Vastuu ympäristöstä
Koulutuksen ja virkistystoiminnan kustannukset
1997
naareihin. Koulutuksia järjestetään myös itse, ja niiden toteutumista seurataan koulutussuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2017 koulutuspäiviä oli 4,5 henkilöä kohden laskettuna.
Muodostunut metaani Talteenotettu metaani
Ruskon jätekeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden aiheuttama kuormitus vuosina 2013–2017 Vuosi
BOD7 kg/vrk
Typpi kg/vrk
Fosfori kg/vrk
Kiintoaine kg/vrk
2017
24
90
1,0
58
2016
28
100
1,0
30 48
2015
73
171
1,8
2014
233
196
3,4
58
2013
140
155
3,3
66
Pohjavedet
Pintavedet
Tarkkailupisteitä
16
3
5
Näytteenottokierroksia
1
3 (+ 2 kpl
1–6
jatkuvatoimisia)
Jätevedet
VUOSIKERTOMUS 2017 | 11
BIOKAASU UUSIUTUVA JA PAIKALLINEN
Kierrätyksen symbioosi 12 | VUOSIKERTOMUS 2017
Gasumin ja Kiertokaaren yhteistyön tavoite on kristallinkirkas: se, että jätettä ei synny. Gasumin tuotantojohtajalla Ari Suomilammilla on kerrottavana mielenkiintoista tietoa biokaasun hyödyntämisestä meillä Suomessa. Suomilammi on itse ajanut biokaasuautolla jo kymmenisen vuotta. Hänen lisäkseen 5 000 muulla suomalaisella on kaasuauto. Ruotsissa vastaava luku on nollaa rikkaampi: 50 000 biokaasuautoilijaa. Suomilammi on kuitenkin tyytyväinen, vaikka kurottavaa on, sillä viimeisen vuoden aikana Suomen biokaasuautojen määrä on kaksinkertaistunut. Suomilammin mukaan on selvää, biokaasun käyttö tulee lisääntymään entisestään.
Yleiskielessä Suomilammin mainitsemaa uusiutuvaa polttoainetta kutsutaan juuri biokaasuksi. Tarkalleen ottaen Gasumin ja Kiertokaaren yhteistyön lopputuloksena syntyy puhdistamatonta raakakaasua, joka sopii sellaisenaan mm. teollisuuden energiatarpeisiin. Sitä vastoin kaasuautoihin tankataan puhdistettua biometaania eli biokaasua, josta on poistettu hiilidioksidi. Oulussa puhdistuksesta vastaa Kiertokaaren oma puhdistuslaitos.
Bakteerit työssään Suomilammi muistuttaa, että kemiallisesti biokaasu ja maakaasu ovat sama aine. Ero
”Biokaasun kasvihuonepäästöt ovat 80–90 % vähäisemmät kuin fossiilisten polttoaineiden.” Ari Suomilammi – Meillä on todella vaativat ilmastotavoitteet Suomessa ja Euroopassa. Kaikki keinot tulee käyttää niiden eteen. Yksi Gasumin kumppaneista on Kiertokaari. Yhteistyön tavoite on selkeä: – Se, ettei jätettä synny, Suomilammi kiteyttää.
Jätettä uusiksi 60 000 tonnia vuodessa Kiertokaaren ja Gasumin yhteistyö alkoi Oulun biokaasulaitoksen valmistuttua vuonna 2015 Ruskon jätekeskukseen. – Kiertokaaren kanssa olemme toteuttaneet biojätteen vaihtoehtoisen käytön: tuotamme yhdessä uusiutuvaa polttoainetta, joka on kaiken lisäksi paikallista, Suomilammi summaa. Viime vuonna Oulun biokaasulaitosta laajennettiin niin, että sen biojätteenkäsittelykapasiteetti on vuodessa 60 000 tonnia.
on synnyssä: siinä, missä maakaasu syntyy kaikessa rauhassa biomassan hajotessa maan uumenissa, biokaasua voidaan tuottaa viikoissa esimerkiksi juuri Oulun biokaasulaitoksessa. Oulun biokaasulaitoksessa hyödynnetään Kiertokaaren toimialueelta erilliskerätty ja pakkauksellinen biojäte sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoina syntyvä biomassa. Lisäksi laitoksessa hyödynnetään jätevesiliete. Ensimmäisenä bioraaka-aineesta erotellaan roskat, esimerkiksi muovi ja hiekka, yksinkertaisesti veden avulla: vettä raskaampi aines painuu erottelussa pohjalle, kun kevyemmät jäävät puolestaan kellumaan veden pinnalle. Erottelusta jäljelle jäävä massa hygienisoidaan kuumuuden avulla, minkä jälkeen se siirretään biokaasureaktoriin. Reaktorissa tietty bakteerikanta hajottaa ainesta
kolmisen viikkoa niin, että siitä syntyy biokaasua ja hiilidioksidia. Gasumille Kiertokaari yhteistyökumppanina ja Oulu biokaasulaitoksen sijoituspaikkana on luonnollinen valinta. – Oulu on iso keskus, jonka lähellä ei ole vastaavaa tuotantoa mutta jossa bioraaka-ainetta on tarjolla hyvin, Suomilammi toteaa.
Katse lapsenlapsenlapsissa Ari Suomilammi listaa vaivattomasti biokaasun kolme tärkeintä etua. Ensimmäisenä tulevat ympäristöystävällisyys ja ilmastovaikutukset. – Biokaasun kasvihuonepäästöt ovat 80–90 % vähäisemmät kuin fossiilisten polttoaineiden. Myös toisen edun kohdalla Suomilammi katsoo tulevaisuuteen. – Säästämme maapallon resursseja tuleville sukupolville, kun emme käytä neitseellisiä raaka-aineita. Suomilammi muistuttaa myös mädätysjäännöksestä, jota syntyy biokaasun valmistuksessa oheistuotteena. – Prosessissa syntyy maanviljelyyn hyvää kierrätysravinnetta, sillä energian lisäksi myös ravinteet kiertävät. Perinteisiin mineraalilannoitteisiin verrattuna mädätysjäännös on paikallista ja edullista. Kolmantena Suomilammin listalla ovat biokaasun käyttöön liittyvät seikat. Sellaiset kuin helppous, joustavuus ja edullisuus. – Uusiutuvaa energiaa on tuettu muun muassa verotuksen ja investointitukien kautta. Se näkyy hinnassa niin, että kuluttajilla on varaa käyttää uusiutuvaa energiaa. Suomilammi ottaa esimerkiksi biokaasuauton, jonka polttoainekustannukset voivat olla selvästi edullisemmat kuin bensa-auton. Ei ollenkaan huono vaihtoehto, kun vielä tiedostamme, että suurin ilmasto-ongelma on nimenomaan liikennepäästöt.
VUOSIKERTOMUS 2017 | 13
BIOKAASU UUSIUTUVA JA PAIKALLINEN
Puhdas ympäristöteko 14 | VUOSIKERTOMUS 2017
Oulun Keskuspesulan pyykki pestään omassa biokaasuvoimalassa tuotetulla höyryllä. Kaiken hyvän lisäksi paikallinen, Ruskon jätekeskuksessa tuotettu polttoaine ei ole herkkä maailman energiapelissä. Kiviharjuntiellä Oysin sivustalla sijaitsevan Oulun Keskuspesula Oy:n maamerkkinä kohoaa 40-metrinen piippu. Harva kuitenkaan tietää, että piippu on osa ainutlaatuista ratkaisua: Oulun Keskuspesulan omaa biokaasuhyöryvoimalaa. – Vastaavia biokaasulaitoksia ei ole monta, Oulun Keskuspesulan toimitusjohtaja Matti Johansson toteaa. Biokaasuhöyryvoimalan sisällä on paitsi kohtalainen meteli myös kaksi poltinta: biokaasulle tai varapolttoaineena toimivalle kevytöljylle. Johansson kiittelee laitoksen modernia tekniikkaa sekä suomalaista insinööriosaamista sen suunnittelussa ja toteutuksessa. Työstä on vastannut Steamrator Oy. Voimala otettiin käyttöön heinäkuussa 2017. Vuoden 2018 alusta se on toiminut sataprosenttisella teholla. Mitä se tarkoittaa? – Ympäristötekoa, Johansson vastaa.
Kolme miljoonaa kiloa vuodessa Ketju on yksinkertaisuudessaan seuraava: Kiertokaaren toimialueella lajiteltu biojäte päätyy Ruskossa Gasumin Oulun biokaasulaitokseen, jossa siitä ja jätevesilietteestä tuotetaan biokaasua. Kun mukaan lasketaan kaatopaikalta kerättävä biokaasu, vuodessa tuotetaan viisi miljoonaa kuutiota biokaasua. Oulun Keskuspesulan ja Ruskon väliset seitsemän kilometriä biokaasu kulkeutuu putkistoverkostossa, joka on Kiertokaaren rakennuttama ja omistama. Oulun Keskuspesulan voimalassa biokaasulla tuotetaan höyryä, jolla pestään ja kuivatetaan pyykkiä huikeat kolme miljoonaa kiloa vuodessa. Pyykki koostuu pääasiassa Oysin ja muun julkisen sektorin tekstiileistä, 30 000 tekstiilikappaleesta päivässä. Suurin osa on työvaatteita ja vuodevaatteita. Mutta kuten Johansson
huomauttaa, mukaan mahtuu kaikenlaista metrin korkuisesta pehmonallesta leikkaussalitekstiileihin. Matti Johanssonin mukaan biokaasun hyödyntäminen pesulatoiminnassa on oululainen erikoisuus: – Oulu on todennäköisesti ainoa kaupunki maailmassa, jossa kaksi suurta pesulaa hyödyntää biokaasua energianlähteenä. Muualla käytössä on pääasiassa maakaasu.
Vakautta maailman energiapelissä Biokaasu on ollut Oulun Keskuspesulalle luonnollinen valinta. Ennen oman voimalan rakentamista pesula hyödynsi vuosia biokaasua Oulun Energian kautta.
Oulun Keskuspesulan voimalassa biokaasulla tuotetaan höyryä, jolla pestään ja kuivatetaan pyykkiä huikeat kolme miljoonaa kiloa vuodessa. – Kun aikoinaan tarjosimme Ruotsiin pyykkipalveluita, siellä ihmettelivät päästöarvojamme: biokaasu on päästötön polttoaine ympäristömerkkijärjestelmässä. Ympäristöarvojen lisäksi toinen painava syy oululaisyritykselle biokaasun käyttöön on paikallisuus. Sen lisäksi, että eurot jäävät omalle alueelle, paikallinen energialähde tuo vakautta: se ei ole herkkä maailman energiapelissä. Oulun Keskuspesulassa on alettu selvittää myös mahdollisuutta vaihtaa autot biokaasuautoiksi. Puhtaasti ympäristötekona sekin. VUOSIKERTOMUS 2017 | 15
BIOKAASU UUSIUTUVA JA PAIKALLINEN
Mahdollisimman pieni hiilirenkaanjälki Kolme kuukautta sitten Sinikka Sillanpää vaihtoi työsuhdeauton. Nyt alla on ensimmäistä kertaa biokaasuauto, ja kuski on tyytyväinen – erityisesti ympäristösyistä.
Uuden ja vanhempien autojen välinen ero on muussa. – Tärkein kriteeri valinnalleni oli ympäristöystävällisyys. Biokaasuauto on hyvä vaihtoehto erityisesti, kun miettii pienhiukkaspäästöjä, Sillanpää painottaa.
Vaa’assa kokonaisuus
Sinikka Sillanpää viettää kesälomaa toukokuuksi varsin kesäisessä Oulussa. Työasiat saavat olla rauhassa tai ainakin melkein. Tarkoituksena on jutella Sinikka Sillanpään maaliskuussa tekemästä valinnasta: työsuhdeautosta, joka on ns. bi-fuel-auto, tuttavallisemmin biokaasuauto tai kaasuauto. – Minulla on ollut vastaavanlainen auto aikaisemmin dieselautona. Biokaasuautoa ei ole yhtään erilainen ajaa, Sillanpää toteaa. 16 | VUOSIKERTOMUS 2017
Sinikka Sillanpää kiinnostui biokaasuautosta lukiessaan artikkelia siitä, että Ouluun Kiertokaaren Ruskon jätekeskukseen avattaisiin biokaasun tankkausasema. Lisäksi hänen työpaikallaan Nokialla politiikkana on suosia vähäpäästöisiä autoja. – Leasing-hinta nousee hiilidioksidipitoisuuksien mukaan, Sinikka Sillanpää avaa käytäntöä. Toinen vaihtoehto Sillanpäällä olisi ollut hybridiauto. Hän kuitenkin koki, että oli kohtalaisen vaikea saada selville, missä määrin hybridi käyttää fossiilisia polttoaineita ja onko se lopulta ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Sillanpäällä vaa’assa painoi nimenomaan kokonaisuus: hiilidioksidipäästöarvojen lisäksi pienhiukkaspäästöt ja esimerkiksi akut. Hän toivookin, että sekä yleisessä keskustelussa että esimerkiksi työsuhdeautokäytänteissä alettaisiin ottaa huomioon hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muita tekijöitä. – Kun miettii kokonaisuutta laajemmin, silloin biokaasuauto on selkeästi paras vaihtoehto, koska biokaasu on ei-fossiilista ja kotimaista. On mukava ajatella, että auton polttoaine on osittain tuotettu meidän pienten ihmisten jätepussukoista.
”On mukava ajatella, että auton polttoaine on osittain tuotettu meidän pienten ihmisten jätepussukoista.” Sinikka Sillanpää
Kahdella tankillisella Helsinkiin Sinikka Sillanpään työpaikka sijaitsee Ruskossa, suhteellisen lähellä Kiertokaaren biokaasun tankkausasemaa. – Tankkaus on kätevää. Asemalla on hyvät opasteet, eikä toistaiseksi jonoakaan. Biokaasusta ei myöskään jää käsiin ikävää bensan tuoksua. Olennaista Sillanpäälle on ollut myös se, että mökin lähellä Forssassa on kaasuntankkausasema. – Olen ajanut yhdellä tankillisella lähelle Jyväskylää, noin 350 km, Sinikka Sillanpää laskeskelee. Käytännössä noin 70 kilometriä ennen Jyväskylää, kun biokaasutankki on tyhjentynyt, auto on vaihtanut automaattisesti bensalle. Jyväskylässä Sinikka Sillanpää on
pysähtynyt tankkaamaan ja ajanut lopun matkaa Helsinkiin jälleen biokaasulla.
Biokaasuauto valttina työpaikan valinnalle Sinikka Sillanpää tietää ainakin yhden työkaverinsa valinneen kaasuauton työsuhdeautokseen. – Toistaiseksi vaihto on ollut kiinni siitä, että biokaasuautoja on vielä vähän. Minulle merkillä ei ollut väliä vaan enemmänkin kustannuksilla. Lopulta biokaasuauto ei ollut kalliimpi hankinta kuin vastaava bensa-auto. Sinikka Sillanpää on laskenut myös, että biokaasuauton polttoainekustannukset ovat edullisemmat kuin bensa-auton; dieselauton kanssa ne menisivät aika tavalla yksiin.
– Veljelleni, joka ajaa paljon pitkiä matkoja, olen suositellut biokaasuautoa. Etenkin, jos tekee Gasumin kanssa sopimuksen biokaasusta, käyttö tulee edullisemmaksi kuin bensa-auton. Sinikka Sillanpää heittää ilmaan myös kopin arvoisen ajatuksen: biokaasuautoa tulisi markkinoida tietyntyyppisille yrityksille työsuhdeautoksi. Biokaasuauto voisi olla sellainen tekijä, joka puhuttelee haluttuja osaajia ja saisi tekemään ratkaisun kyseisen yrityksen eduksi rekrytointitilanteessa. – Tärkeintä olisi, että tieto biokaasusta ja sen ympäristöystävällisyydestä lisääntyisi. Esimerkiksi autokaupoista tietoa ei toistaiseksi vielä saa, Sillanpää summaa.
VUOSIKERTOMUS 2017 | 17
RUSKON JÄTEKESKUS
Toiminta ja kehittäminen
Kiertokaaren päätoimipaikka Ruskon jätekeskus tarjoaa kattavat jätteiden vastaanottopalvelut henkilöasiakkaille sekä lain sallimissa rajoissa myös yritysasiakkaille. Palvelut tuotetaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Alueen kehittämis- ja rakennustöistä vastaavat useat urakoitsijat. Lajitteluareena Laren urakoitsijana toimii Paperinkeräys Oy, ja biojätteen käsittelypalvelut ostetaan Gasum Oy:n Ruskon jätekeskuksessa sijaitsevalta Oulun biokaasulaitokselta. Muut jätekeskuksen tarjoamat palvelut tuottaa Kiertokaaren oma henkilöstö. Polttokelpoisen yhdyskuntajätteen ja välppäjätteen käsittely ostetaan Laanilan ekovoimalaitokselta, ja terveydenhuollon erityisjätteen sekä vaarallisen jätteen käsittelypalvelut Fortum Oy:n Riihimäen laitokselta. Tuottajavastuun alaiset jätteet, autonrenkaat, sähkölaitteet, pakkausjätteet ja paperi, toimitetaan tuotteiden valmistajien ja maahantuojien osoittamille tahoille.
18 | VUOSIKERTOMUS 2017
Vaarallisen jätteen keräyspalvelu ja jäteasemien siirtokuljetukset ostetaan Oulun Autokuljetus Oy:ltä ja Pudasjärven kiinteistöjen jätteenkuljetukset Kuljetuspudas Oy:ltä. Fortum Environmental Construction Oy vastaa Ruskon jätekeskuksen välitäyttöalueen pohjarakenteen rakentamisesta sekä suljettavan rakennusjätekaatopaikan maisemoinnista. Tulipalossa tuhoutuneen asiakaspalvelu- ja miehistörakennuksen tilalle tulevan uuden, vastaavaan käyttöön tarkoitetun kiinteistön rakennustöistä vastaa Merkonia Oy. Merkonia rakensi myös vuoden 2017 aikana Oivapisteelle uuden katoksen. Öljyjätteiden käsittelyä parannettiin rakennuttamalla öljyvesialtaille laituri sekä ottamalla käyttöön muovikanistereiden murskain öljyasemalla. Öljyjätteiden käsittelyä tehostavien ratkaisujen rakennustöistä vastasi Vimelco Oy. Ruskon jätekeskukseen valmistui vuonna 2017 kaasunpuhdistuslaitos ja portin yhteyteen avattiin syyskuussa henkilö- ja raskasajoneuvoliikenteelle soveltuva biokaasun tankkausasema. Molemmat toteutti Sarlin Oy. Kiertokaari otti omaan käyttöön kaksi biokaasukäyttöistä pakettiautoa, ja yhteen yhtiön henkilöautoon tehtiin kaasun käytön mahdollistava muutostyö. Ruskon jätekeskuksen puhtaanapitopalveluiden kilpailutuksen voitti Jurvelin Oy, joka aloitti tehtävässä vuoden 2018 alussa. Jäteasemilla asiakaspalvelusta vastaavat Kiertokaaren yhteistyökumppanit: Hailuodossa, Limingassa, Siikajoella, Tyrnävällä ja Utajärvellä alueelliset 4H-yhdistykset ja Iissä, Muhoksella ja Simossa T:mi Toivo Kerola. Kempeleen vaarallisen jätteen vastaanottopistettä hoitaa Kempeleen 4H-yhdistys. Pudasjärven jäteasema Ekolanssista ja siirtokuormausasemasta vastaa Oulun 4H-yhdistys.
8
20
19
25
16
17
11 12
15
15
23 10
4
9 13
21
14
7 8
24 1
18
3
6 5 2 5 22
1 Vaaka- ja miehistörakennus Valokaari:
jätekuormien punnitus ja maksaminen
2 Oivapiste: kotitalouksien
hyötyjätteet, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
3 Lajitteluareena Lare 4 Kierrätyspiha Kirsi 5 Hallinto 6 Öljyasema 7 Puutarhajätealue 8 Suotovesialtaat 9 Vaarallisen jätteen vastaanottohalli 10 Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos
11 Gasum Oy:n Oulun biokaasulaitos
21 Kaasuasema ja kaasunpuhdistuslaitos
12 Kiertokaaren mikroturbiinilaitos
22 Ruskon biokaasun tankkausasema
13 Öljyllä pilaantuneen maa-aineksen
23 Maisemoitu rakennusjätepenkka
kompostointikenttä
14 Öljyisten vesien altaat 15 Biokaasupumppaamot 16 Paalattu polttokelpoinen sekajäte 17 Laanilan ekovoimalaitoksen
24 Konesuojat 25 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Kaatopaikkakaasun keräys Alueen laajuus on yhteensä n. 15 hehtaaria.
kuonan käsittelyyn vuokrattu kenttä
18 Käsittelemättömän puutavaran alue 19 Laskettelukeskus Ruskotunturi 20 Vaarallisen jätteen kaatopaikka
VUOSIKERTOMUS 2017 | 19
RUSKON JÄTEKESKUS
Jätteiden käsittelyn keskeiset tilastot Vuonna 2017 Kiertokaari otti vastaan kaikki eri jätelajit yhteen laskettuna 181 395 tonnia jätettä (252 310 tonnia vuonna 2016). Muutos johtuu pääasiassa öljyllä pilaantuneiden maa-aineisten, teollisen toiminnan sekä teollisuuden sopimusjätteiden määrien laskusta. Vuonna 2017 kaikesta vastaanotetusta jätteestä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettiin yhteensä 3 252 tonnia jätettä (6 184 tonnia vuonna 2016).
Yhdyskuntajätteen käsittely Kiertokaaren jatkuvat laiteinvestoinnit yhdyskuntajätteen käsittelyyn yhtiön päätoimipaikassa Ruskon jätekeskuksessa yksin sekä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ovat tuottaneet tulosta. Toimialueellaan syntynyttä yhdyskuntajätettä eli asumisessa syntyvää ja laadultaan siihen rinnastettavaa jätettä Kiertokaari käsitteli vuonna 2017 yhteensä 116 519 tonnia (118 700 tonnia vuonna 2016), josta vain 0,15 prosenttia loppusijoitettiin Ruskon jätekeskukseen. Edellisvuoteen verrattuna kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä väheni edelleen noin 400 tonnia. Ruskon jätekeskukseen vastaanotetuista yhdyskuntajätteistä kierrätykseen päätyi 18,6 prosentti. Energiana ja muulla tavoin hyödynnettiin 81,25 prosenttia. Kierrätyksellä tarkoitetaan jätteen materiaalina hyödyntämistä. Edellä mainittu luku koskee vain Ruskon jätekeskuksessa vastaanotettuja jätteitä, ei suoraan kiinteistöiltä kierrätykseen toimitettuja hyötyjätteitä.
Yhdyskuntajätteen käsittely 2017
Kaatopaikkasijoitus 174 tonnia 0,15 % Materiaalikierrätys 21 674 tonnia 18,60 %
Muuhun hyödyntämiseen luetaan Kiertokaaren omassa toiminnassa tapahtunut kiviaines- ja lasijätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Suurin yksittäinen hyödyntämiskohde oli kompostoimalla puhdistetun öljyllä saastuneen maa-aineksen hyödyntäminen Ruskon jätekeskuksen penkkojen muotoilu- ja esipeittokerroksissa. Pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna vuonna 2012 aloitettu jätteen energiana hyödyntäminen ei ole vähentänyt kierrätystä.
Materiaalina hyödynnettävät jätteet Ruskon jätekeskuksessa otettiin vastaan 23 129 tonnia hyötyjätteitä, mikä on 3,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Paperijätteen määrää laskee jatkuva lehtitilausten väheneminen. Tuotepakkausjätteistä etenkin kartongin ja lasin vastaanottomääriä alentaa se, että ne ohjautuvat kierrätykseen Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:n Kiertokaarelta vuokraaman ekopisteverkoston kautta. Myös puutarhajätettä vastaanotettiin vähemmän kuin edellisvuonna. Kaikista hyötyjätelajeista eniten panostettiin biojätteen erilliskeräykseen kotitalouksilta, mutta volyymi nousi vain pari prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 11 506 tonnia. Biojäte meni kokonaisuudessaan suoraan Gasumin Oulun biokaasulaitoksen käsiteltäväksi. Biojätteen käsittelyssä syntyneellä mädätejäännök-
Yhdyskuntajätteen käsittely 2011–2017 Tonnia 120 000
100 000
80 000
60 000
Muu hyötykäyttö 94 674 tonnia 81,24 %
40 000
20 000
0
2011
2012
2013
2014
Kierrätys Energiahyödyntäminen
20 | VUOSIKERTOMUS 2017
2015
2016
2017
Muu hyödyntäminen Loppusijoitus
sellä korvataan teollisesti tuotettuja lannoitteita. Prosessissa syntynyt biokaasu on lähes päästötöntä polttoainetta teollisuuden ja liikenteen käytettäväksi. Kierrätettävistä ja materiaalina hyödynnettävistä jätteistä metalli toimitettiin Stena Recycling Oy:lle ja paperi-, kartonkija pahvijätteet vastaavasti Paperinkeräys Oy:lle. Kotitalouksilta kerättävä lasijäte ohjautui kierrätykseen pääosin suoraan Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n paikallisen terminaalin kautta. Muualle kierrätettäviksi ja hyödynnettäviksi toimitettaviin jätteisiin kuuluu myös Paroc Oy:n linkovillajäte, jota otettiin vastaan 1 259 tonnia ja joka toimitettiin Lujabetoni Oy:lle briketöitäväksi ja sieltä takaisin Parocille hyödynnettäväksi kivivillan valmistuksessa. Omassa toiminnassa Ruskon jätekeskuksessa kierrätykseen lukeutuvat haravointijätteen, sahanpurun ja seosaineen hyödyntäminen öljyllä pilaantuneiden maiden kompostoinnissa.
Jätteen hyödyntäminen energiana Jätteenkuljetusyritykset keräsivät kiinteistöiltä syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä 63 781 tonnia (63 979 tonnia vuonna 2016), joka hyödynnettiin energiana Laanilan ekovoimalaitoksessa. Muihin polttolaitoksiin toimitettiin 4 543 tonnia jätettä.
Vaaralliset jätteet Kiertokaari otti vastaan kotitalouksien ilmaisia ja yritysten maksullisia vaarallisia jätteitä vuoden 2017 aikana 1 440 tonnia (1 607 tonnia vuonna 2016). Suurimpia vaarallisten jätteiden ryhmiä olivat öljynerotuskaivojen jäte sekä öljyvesiseokset. Vaaralliset jätteet toimitettiin Fortum Oyj:n Riihimäen laitokselle käsiteltäviksi. Ruskon jätekeskuksen vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettiin kuusi tonnia raskasmetallisakkaa.
Ruskon jätekeskuksen vastaanottamat hyötyjätteet 2013–2017 Tonnia 30 000
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
0
2013
2014
2015 Paperi Metalli
Kartonki ja pahvi Lasi
2016
2017
Biojäte Puutarhajäte
Vuoden 2016 jälkeen ekopisteillä kerättyjen hyötyjätteiden määrät eivät enää näy Kiertokaaren tilastoissa.
Ruskon jätekeskukseen vastaanotetut vaaralliset jätteet 2013–2017 Tonnia 2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
2013
2014
Öljynerotuskaivojen jäte Öljysäiliöiden puhdistusjäte Pilssivesi Öljyvesiseos
2015 Kiinteät öljyiset jätteet Torjunta-aineet Paristot Kemikaalit Maalit, liimat, liuottimet
2016
2017
Lääkkeet Jäähdytin- ja jarrunesteet Hapot ja emäkset Akut
VUOSIKERTOMUS 2017 | 21
KIERTOKAARI
Yhdessä ympäri vuoden 7.1. Asiakaslähtöisyyskoulutusta
19.3. Pulkkapäivä
19.3. Pulkkapäivä 7.–9.4. Rakentaja 2017 Oulu -messut
2.1.
Lajitteluareena Larella aloitti uutena urakoitsijana Paperinkeräys Oy.
7.1.
Terävöitämme asiakaslähtöisyyttä joka vuosi teemaan sopivalla koulutuksella. Koko Kiertokaaren henkilöstö osallistui Sales Energy Oy:n Tapani Pölläsen pitämään kaksiosaiseen koulutukseen Ruskossa.
19.3.
Oiva Roinan pulkkapäivää vietettiin Ruskotunturilla.
2.4.
Akkukäyttöisestä rotanloukusta alkunsa saanut tulipalo tuhosi Ruskon jätekeskuksen miehistö- ja vaakarakennuksen purkukuntoon.
22 | VUOSIKERTOMUS 2017
7.–9.4.
Jäteneuvontaa tehdään myös tapahtumissa ja, kuten aikaisempia vuosina, Kiertokaarella oli oma osasto Rakentaja 2017 Oulu -messuilla Ouluhallissa.
18.4.
Jäteopas jaettiin julkisena tiedotteena kaikkiin kotitalouksiin, yrityksiin ja julkisiin laitoksiin. Kiitelty julkaisu on odotettu tietopaketti etenkin sen sisältämien puutarhajätekuponkien vuoksi.
1.6.
Hyötyjätteiden lajitteluun kotona kannustava kolmevuotinen Solekko lajitella -kampanja käynnistyi. Kampanjassa ovat mukana puolikkaan Suomen kunnalliset jäteyhtiöt: Kiertokaari, Lapin
Jätehuolto Kuntayhtymä (Lapeco), Napapiirin Residuum ja Perämeren Jätehuolto sekä Oulun Energia. Kampanjan kasvona toimii Jope Ruonansuun hahmo Mauri Äkäslompolo.
1.6.
Pudasjärven asumisessa syntyneen jätteen kuljetukset ja laskutus siirtyivät Kiertokaaren hoidettaviksi.
9.6.
Ruskon jätekeskuksessa Oulussa järjestettiin jo toista kertaa ruokahävikin vähentämiseen kannustava Jätteiden yö -tapahtuma. Viihteellisestä oheisohjelmasta vastasivat Köpöt Rulez -yhtye sekä lapsille tuotettuihin nukke- ja välineteatteriesityksiin erikoistunut teatteriryhmä Akseli Klonk.
19.6.
Kiertokaaren virkistystoimikunnan järjestämiä kesänavajaisia vietettiin Oulun kiipeilykeskuksessa.
15.8.
Öljyasemalla otettiin käyttöön muovikanistereissa toimitettujen jäteöljyjen käsittelyä tehostava laitteisto. Tyhjäksi valutetut muovikanisterit menevät
murskaimen läpi, minkä jälkeen laite erottelee muovin ja öljyn.
19.10.
Ruskon biokaasun jakeluasema avattiin kaupalliseen käyttöön. Taksiyrittäjä Sampsa Aro otti ensimmäisenä ammattikäyttöön biokaasua hyödyntävän auton.
Oivapisteelle valmistui uusi lukittava katos, jonka alle siirrettiin kotitalouksien vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräyskontit. Konttien sulkeminen ja siirtäminen tapahtuvat katoksen takapuolelta, mikä helpottaa huoltotyötä ja parantaa asiakkaiden asiointiturvallisuutta.
22.9.
10.11.
1.9.
Ministeri Jari Leppä vihki Ruskon biokaasun jakeluaseman käyttöön runsaslukuisen juhlayleisön seuratessa tapahtumaa.
29.9.
Uuden miehistö- ja vaakarakennuksen rakennustyöt alkoivat.
10.10.
Ruskon jätekeskuksen lämmönjakokeskuksen saneeraus valmistui.
Vanhan rakennusjätteen penkan maisemoinnin II-vaihe valmistui.
25.11.
Henkilökunnan pikkujouluja vietettiin ravintola Rauhalassa.
20.12.
Henkilökunnan jouluruokailu kokosi yhteen yhtiössä työskentelevät ja sieltä eläkkeelle jääneet.
9.6. Jätteiden yö
22.9. Ruskon jakeluaseman vihkiminen
19.6. Kesänavajaiset
10.11. Rakennusjätepenkan maisemointi
VUOSIKERTOMUS 2017 | 23
KIERTOKAARI
31.12.2017
Hallitus ja yhtiön johtoryhmä
HALLITUS
Kiertokaari on kahdeksan kunnan omistama osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kuusi varsinaista jäsentä. Yhtiökokouksessa 26.5.2017 hallitukseen jatkokaudelle valittiin puheenjohtajaksi Tuomas Möttönen ja varapuheenjohtajaksi Paula Himanen sekä jäseniksi Lauri Mikkonen ja Päivi Vähänikkilä-Kuronen. Hallituksessa aloitti uutena jäsenenä Risto Sarkkinen. Vuoden kestäneen toimikautensa aikana hallitus kokoontui 12 kertaa.
HALLITUKSEN JÄSEN
LAURI MIKKONEN
Sähköasentaja, HHJ, KHJ, Kho
Keskeinen työkokemus • Yrittäjä vuodesta 1977
Muut luottamustehtävät
• Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry., hallituksen jäsen • Suomen Yrittäjät ry., hallituksen ja työvaliokunnan jäsen
24 | VUOSIKERTOMUS 2017
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA
TUOMAS MÖTTÖNEN
Varatuomari, HHJ PJ, Kho Oulun kaupungin hallintolakimies vuodesta 2011
Keskeinen työkokemus
• Oulun kaupunki, lakimies 2007–2011 • Oulun Osuuspankki, pankkilakimies 2005–2007 • Kajaanin käräjäoikeus, käräjänotaari, 2004–2005
Muut luottamustehtävät
• Oulun Tuotantokeittiö Oy, hallituksen puheenjohtaja • Ektakompus Oy, hallituksen puheenjohtaja
HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA
PAULA HIMANEN
Diplomi-insinööri, KTM, HHJ, Kho
Keskeinen työkokemus
• Stora Enso Oyj, sisäisen valvonnan asiantuntija 2016–2017 • Stora Enso Oyj, logistiikan taloushallinnon päällikkö 2010–2012 • Stora Enso Oyj, projektipäällikkö 2006–2010 • Stora Enso Oyj, asiakaspalvelupäällikkö 1986–2005
Muut luottamustoimet
• Oulun kaupunki, kaupunginvaltuutettu
HALLITUKSEN JÄSEN
RISTO SARKKINEN
Diplomi-insinööri Kempeleen kunnan tekninen johtaja vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus • Kiimingin kunta, yhdyskuntajohtaja 2002–2007 • Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, kiinteistöpäällikkö 1999–2002 • Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, rakennuspäällikkö 1989–1999 Muut luottamustehtävät • Kempeleen Vesihuolto Oy, hallituksen jäsen • Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy, hallituksen jäsen
HALLITUKSEN JÄSEN
PÄIVI VÄHÄNIKKILÄKURONEN
Hallintotieteiden maisteri, HHJ, Kho Oulun Satama Oy, liiketoiminnan kehityspäällikkö vuodesta 2016
Keskeinen työkokemus
• Oulun Satama Oy, hallintopäällikkö 2003–2015 • Herman Andersson Oy, laivaus-/ vientisihteeri 1997–2003
Muut luottamustoimet
• Nallikari Seaside Oy, hallituksen jäsen
YHTIÖN JOHTORYHMÄ
MARKKU ILLIKAINEN
MARKKU HEINONEN
JARI KANGASNIEMI
Insinööri (ylempi AMK), HHJ, JET, Kho Toimitusjohtaja
Teknikko, JET Käyttöpäällikkö
Yhdyskuntatekniikan insinööri Kehittämispäällikkö
Kiertokaaren palveluksessa vuodesta 1995
Kiertokaaren palveluksessa vuodesta 2007
Kiertokaaren palveluksessa vuodesta 1997
Keskeinen työkokemus • Hämeen ympäristökeskus, ylitarkastaja 1995 • Hämeen lääninhallitus, tarkastaja 1988–1995 • Huittisten seudun kansanterveystyön kuntaliitto, terveystarkastaja 1984–1987
Keskeinen työkokemus • Rakennus- ja sähköalan yrittäjä 1987–2006 • Raahen aluesairaalan ja terveyskeskuksen kansanterveystyön kuntaliitto, terveystarkastaja 1985–1987
Keskeinen työkokemus • Tekra Oy, työnjohtaja 1994–1997
KRISTIINA LEHTOSAARI
HELMI RIIHIMÄKI
Tradenomi AMK, HHJ Hallinto- ja taloussihteeri
Insinööri AMK Ympäristöpäällikkö
Kiertokaaren palveluksessa vuodesta 2012
Kiertokaaren palveluksessa vuodesta 2017
Keskeinen työkokemus • Oulun kaupunki, koulusihteeri 2012 • Haukiputaan kunta, koulusihteeri 2004–2011 • K-Citymarket, osastopäällikkö 1994–2004
Keskeinen työkokemus • Oulun kaupunki, ilmastoasiantuntija 2012–2017 • Oulun Jätehuolto Oy, ympäristöinsinööri 2011–2012 • Ecospec Oy Ltd, ympäristökonsultti 2006–2008 • Ojala-Yhtymä Oy, ympäristöinsinööri 1998–2006
VUOSIKERTOMUS 2017 | 25
KIERTOKAARI TASEEN TUNNUSLUVUT
LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot
2016
23,0
Kertynyt voitto (tappio), 1 000 €
567
Investointien tulorahoitus, % Kassastamaksut/vuosi
86,90
455 639,21
47 894,85
110,50
3,9 3,9
RAHOITUSLASKELMA
Ostot tilikauden aikana
-1 135 909,19
-977 920,08
-157 989,11
116,20
Ulkopuoliset palvelut
-9 840 676,58
-11 094 414,59
1 253 738,01
88,70
MATERIAALIT JA PALVELUT YHT.
-10 976 585,77
-12 072 334,67
1 095 748,90
90,90
2017 2016
EPÄSUORA LIIKETOIM. RAHAVIRTA 1 411 352,96
2 494 546,84
709 730,01
599 884,26
38 847,91
10 925,40
Oikaisut: Muut tuotot ja kulut, ei maks.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
12 197 657,85
Current ratio
Suunnitelman mukaiset poistot MATERIAALIT JA PALVELUT
63,8
Quick ratio
Voitto/tappio ennen satunn. er. 503 534,06
8,1
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Erotus Ero %
15 641 525,86 18 001 450,06 -2 359 924,20
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Tilivuosi 2017
2017
48,7
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Kiertokaari Oy:n tunnusluvut TULOSLASKELMA
31.12.2017
Omavaraisuusaste, %
Rahoitustuotot ja -kulut
8 131,35
3 264,88
Muut oikaisut
-2 217,74
-14 814,52
2 165 844,49
3 093 806,86
Lyhytaik. korott. liikes. L/V
533 984,87
-1 405 554,90
Lyhytaik. kortt. velkojen L/V
391 611,97
-817 414,61
3 091 441,33
870 837,35
-11 565,62
-11 219,63
RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA Käyttöpääoman muutos:
Liiketoiminnan rahavirta ennen HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot
-1 194 812,38
-1 166 888,22
-27 924,16
102,40
Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ
Maksetut korot ja maksut muis Saadut korot liiketoiminnasta
-215 694,07
-207 548,72
-8 145,35
103,90
-35 447,19
-49 219,49
13 772,30
72,00
-1 445 953,64
-1 423 656,43
-22 297,21
101,60
3 434,27
8 660,64
Maksetut välittömät verot
-706 602,83
-540 497,92
Rahavirta ennen satunn. eriä
2 376 707,15
327 780,44
2 376 707,15
327 780,44
Liiketoiminnan rahavirta INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot
Inv. aineellisiin ja aineett.
-709 730,01
-599 884,26
-109 845,75
118,30
Liiketoiminnan muut kulut
-1 593 306,19
-1 863 402,20
270 096,01
85,50
Liikevoitto (-tappio)
1 419 484,31
2 497 811,71 -1 078 327,40
56,80
RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHT. Voitto/Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-2 001 941,32
-467 343,91
Hyödykkeiden luovutustulot
2 217,74
14 814,52
Saadut investointiavustukset
0,00
1 088,37
-1 999 723,58
-451 441,02
Investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA: Maksull. opon lisäys
0,00
175 632,32
Pitkäaikaisten lainojen nosto
0,00
248 000,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksu
-99 200,00
0,00
-280 218,00
-300 000,00
-379 418,00
123 632,32
RAHAVAROJEN MUUTOS L/V
-2 434,43
-28,26
Rahavarat
2 434,43
28,26
0,00
0,00
Maksetut osingot ja muu voitot -8 131,35
1 411 352,96
-3 264,87
-4 866,48
2 494 546,84 -1 083 193,88
249,10
56,60
Rahoituksen rahavirta
Ero Tilinpäätössiirrot
-672 148,24
-438 459,52
-233 688,72
153,30
Tilikauden verot
-172 187,95
-408 962,98
236 775,03
42,10
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
26 | VUOSIKERTOMUS 2017
567 016,77
1 647 124,34 -1 080 107,57
34,40
TASE/VASTAAVA
2017
2016
PYSYVÄT VASTAAVAT
TASE/VASTATTAVAA
2017
2016
-1 000 000,00
-1 000 000,00
-1 000 000,00
-1 000 000,00
-3 213 624,60
-3 213 624,60
OMA PÄÄOMA Osakepääoma
Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet
7 844,00
0
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
7 844,00
0
Osakepääoma Osakepääoma yhteensä Muut rahastot SVOP-rahasto
Aineelliset hyödykkeet Omistetut
5 267 913,67
5 258 855,43
Rakennukset ja rakennelmat yht.
5 267 913,67
5 258 855,43
Koneet ja kalusto
1 790 087,70
731 922,27
Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hank. AINEELLISET HYÖDYKKEET YHT
20 325,01
20 134,04
535 160,36
530 897,55
7 613 486,74
6 541 809,29
Muut saamiset SIJOITUKSET YHTEENSÄ Pysyvät vastaavat yhteensä
-3 213 624,60
-3 213 624,60
Edell. tilikausien voitto/tappio
-4 516 449,68
-3 149 543,34
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
-567 016,77
-1 647 124,34
-9 297 091,05
-9 010 292,28
Oma pääoma yhteensä TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero
SIJOITUKSET Osuudet saman konsernin yrityksillä
Muut rahastot yhteensä
500
500
15 178,71
15 178,71
15 678,71
15 678,71
15 678,71
15 678,71
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
-1 528 221,50
-856 073,26
-1 528 221,50
-856 073,26
-4 649 773,27
-4 610 925,36
-4 649 773,27
-4 610 925,36
PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikainen yrityksille
Vaihto-omaisuus
Muut velat
-636 273,98
-685 873,98
Pitkäaikainen vieras pääoma
-636 273,98
-685 873,98
Saamiset Lyhytaikainen
Pitkäaikaiset
Saadut ennakot Ostovelat
LYHYTAIKAISET
-191,83
-266,87
-2 180 286,38
-1 752 275,17
Myyntisaamiset
1 905 934,31
1 808 708,03
Muut velat
-76 468,08
-231 540,35
Lainasaamiset
8 672 534,38
9 053 617,61
Siirtovelat
-708 340,48
-640 878,70
Muut saamiset
71 033,67
143 988,31
-2 965 286,77
-2 624 961,09
Siirtosaamiset
779 685,83
211 440,66
11 429 188,19
11 217 754,61
Vieras pääoma
-3 601 560,75
-3 310 835,07
VASTATTAVAA
-19 076 646,57
-17 788 125,97
10 448,93
12 883,36
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
11 439 637,12
11 230 637,97
VASTAAVAA YHTEENSÄ
19 076 646,57
17 788 125,97
LYHYTAIKAISET SAAMISET RAHOITUSARVOPAPERIT Rahat ja pankkisaamiset
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Markkinaehtoisen ja kunnan vastuulle kuuluvan yhdyskuntajätteen jätehuollon osuudet tuloista ja tuloksesta 1.1.–31.12.2017
Tuloslaskelma
Tulojen jakautuminen toiminnan suhteessa Lakisääteinen toiminta 85,96 % Markkinaehtoinen toiminta 8,18 % TSV-toiminta 5,86 %
Yhteensä
Lakisääteinen toiminta
Markkinaehtoinen toiminta
16 145 059,92
13 878 194,80
1 320 013,86
946 851,26
TULOT YHTEENSÄ
16 145 059,92
13 878 194,80
1 320 013,86
946 851,26
Toiminnan kustannukset
-12 422 539,41
-11 772 974,48
-581 483,40
-68 081,52
-709 730,01
-601 669,05
-93 795,95
-14 265,00
-8 131,35
-7 379,46
-612,46
-139,43
-2 437 642,38
-2 327 712,22
-79 411,86
-30 518,30
-15 578 043,15
-14 709 735,21
-755 303,67
-113 004,26
567 016,77
-831 540,41
564 710,19
833 847,00
Käsittely ym. maksut ja tulot
Poistot Korkotuotot- ja kulut Muut KUSTANNUKSET YHTEENSÄ TILIKAUDEN TULOS
TSV-toiminta
Käsittely- ym. maksujen ja tulojen jakoperusteena on käytetty sisään tulevia jätemääriä, jotka tallennetaan punnituksen yhteydessä vaakasovellukseen. Alkuperätiedot on tallennettu vaakasovelluksen tuotetietoihin. Siten tulot voidaan ryhmitellä markkinaehtoiseen, lakisääteiseen ja toissijaisen vastuun toimintaan. Hallinnon kustannukset on vyörytetty kohdekustannuspaikoille, minkä jälkeen kustannukset on jaettu toimintoihin jätemääriin perustuvien tulojen suhteessa kustannuspaikkakohtaisesti. Poistot sekä korkotuotot ja -kulut on jaettu sisään tulevien jätemäärien mukaan vuositasolla. VUOSIKERTOMUS 2017 | 27
Toimisto Ruskonniityntie 10, 90620 Oulu Asiakaspalvelu p. (08) 5584 0010, jatehuolto@kiertokaari.fi Sähköposti etunimi.sukunimi@kiertokaari.fi Ruskon jätekeskus Ruskonniityntie 10, 90620 Oulu
www.kiertokaari.fi