Yleistä huoltovarmuudesta ja varautumisesta
Huoltovarmuus ja varautuminen Suomessa
Varautumisen tasot Kaustisen seudulla
Toimenpiteet Huova-hankkeessa
Case Kyläradio
Suojavarusteiden hankinta
Häiriöhyrrä
Huomioitavaa alueellisen varautumisen suunnittelussa
Hankkeen yhteistyötahoja
Huoltovarmuus tarkoittaa mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin varautumista sekä elintärkeiden toimintojen turvaamista, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä voivat jatkaa toimintaansajaihmisetelääturvallisestiomaaarkeaan.
Huoltovarmuuden perustan luovat toimivat markkinat sekä kilpailukykyinen talous. Koska markkinat eivät yksinään välttämättä riitä ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriötilanteissa, tarvitaan huoltovarmuustyötä, jolla varaudutaan ylläpitämään yhteiskunnan kriittiset toiminnot mahdollisimman normaaleina poikkeusoloissa.Toimivayhteiskuntaeikuitenkaanoleitsestäänselvyys.
Jatkuvuuden hallinta
Varmuusvarastot
Varavoima
Selviytyjänasenne Valmiussuunnittelu
Suomessa huoltovarmuus varmistetaan yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Vahvuuksiamme ovat elintarviketuotantokyky, luonnonvarat, kehittynyt hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmä sekä hyvin toimiva fyysinen ja sähköinen infrastruktuuri.Nämäylläpitävätyhdessäkansallistahuoltovarmuutta.
Ilman yhteisöllisyyttä ja yksilöstä lähtevää varautumista ei kuitenkaan voida saavuttaa huoltovarmuutta, ja ilman yhteistyön liimaa ei parhaistakaan varastoista ja rakenteista ole hyötyä. Henkinen kriisinsieto on kaiken perusta.
Huoltovarmuustyössä on huomioitava Suomen erityispiirteet, joita ovat kylmä ilmasto, riippuvuus merikuljetuksista, syrjäinen sijainti, energiaintensiivinen talouden rakenne sekä pitkät kuljetusetäisyydet. Lisäksi teknologian kehitys, globalisaatio sekä omistus- ja liiketoimintarakenteiden muutokset asettavat haasteita huoltovarmuuden turvaamiselle.
Kuntien ja valtion viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Yritysten varautuminen on pääsääntöisesti vapaaehtoista, jolloin varautumisen lähtökohtana ovat lähinnä liiketoiminnalliset perusteet, asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset sekä näihin liittyvä riskienhallinta.
Klikkaa kuvaa ja katso selitysvideo varautumisen tasoista!
KASE HUOVA - Energiaomavarainen ja huoltovarma Kaustisen seutu - on Kaustisen seutukunnan ja sen viiden jäsenkunnan (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Veteli) yhteinen kehittämishanke. Sen tarkoituksena on vahvistaa alueellista huoltovarmuutta ja varautumiskykyä. Hankkeen tulokset ovat käytettävissä kaikkialla Suomessa Kaustisen seudun toimiessa pilottialueena.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 272 200 €, josta Huoltovarmuuskeskuksen myöntämä tuki on 90 % ja Kaustisen seutukunnan osuus 10 %. Kannus osallistui hankkeeseen valmiussuunnittelun ja alueellisen varautumisen suunnitelman osalta. Hankkeen toteutusaika on 19.12.2022 - 30.11.2025.
KASE HUOVA on edelläkävijähanke, jonka tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta seudullisesta huoltovarmuustoiminnasta, sen tarpeista ja mahdollisuuksista.
Tarkoituksena on ollut oppia ymmärtämään, mitä seudullisesti omavainen, huoltovarma, joustava ja eri tilanteisiin mukautuva energiaekosysteemi vaatii.
muodostaa kokonaiskuva seutukunnan varautumisen ja huoltovarmuuden tilasta kehittää valmiussuunnittelua ja yhteisiä toimintamalleja ottaa käyttöön seudullinen riskienhallinnan työkalu vahvistaa tietoliikenteen, veden ja energian saatavuuden jatkuvuutta lisätä tietoisuutta huoltovarmuudesta kuntien ja asukkaiden keskuudessa tuottaa toimintamalli, jota voidaan hyödyntää kansallisesti muilla seuduilla
Kunnissa laadittiin ja otettiin käyttöön yhteinen valmiussuunnitelma häiriötilanteita varten.
Kuntien johtosäännöt harmonisoitiin Kuntaliiton ohjeen pohjalta.
Alustava hälytystoimintamalli toiminnan käynnistämiseksi häiriötilanteessa otettiin kunnissa käyttöön.
Kuntien yhteishankintoja koordinoitiin.
Monialaisia Häiriöhyrrä-harjoituksia pidettiin.
Kolmannen sektorin integrointi valmiustoimintaan kuntien kanssa käynnistettiin, keskustelut avattiin ja SPR tulee tekemään kuntien kanssa sopimuksia.
Kyläradiokonsepti otettiin käyttöön seutukunnan ja Kannuksen alueella ja sen nivominen alueelliseen varautumissuunnitelmaan aloitettiin.
Rahaliikenteen varmistamiseen liittyvä webinaari ja huoltovarmuusseminaari pidettiin.
Kyläradio on RHA68-kanavilla toimiva kaksisuuntainen VHF-radio. Sillä voi siis lähettää ja vastaanottaa puheliikennettä.
Kyläradio perustuu kiinteisiin asemiin, jotka toimivat tukiasemina VHF-käsiradioille.
Asemat voivat sijaita esim. kunnantaloilla, kylätaloilla tai metsästäjien hirvihalleilla.
Liikenne on salaamatonta, eli kuka tahansa voi kuunnella sitä.
Laitteisto ei vaadi käyttölupaa.
Radiokalusto on hyvä, ja verrattain häiriövarma laite yhteyksien pitämiseen. Siinä on kuitenkin tiettyjä asioita, joita on syytä pitää mielessä. Ensinnäkin liikenne on täysin salaamatonta, joten kuka hyvänsä, jolla on lupavapaa radiopuhelin, pystyy sitä kuuntelemaan.
Vaikka radioiden hankinta on helppoa ja edullista, on kiinteän radioaseman hinta esimerkiksi pienellä budjetilla toimivalle yhdistykselle verrattain korkea. Käsipuhelimia saa edullisemmin, mutta niiden kuuluvuus ja akunkesto on huomattavasti heikompi. Siksi hankintaan onkin hyvä yrittää saada kunta/muu sopiva rahoittaja mukaan.
Asennus on oma lukunsa. Antenni ja antennikaapeli ovat tässä tapauksessa ratkaisevat. Itse radio ja virtalähde eivät vaadi suurta huomiota, ja ne voidaan itseasiassa jättää kokonaan asentamatta kiinteästi. Kiinteä asennus vaatii antennin rakennuksen korkeimpaan kohtaan ja kaapelin vedon sisätiloihin. Tämä tarkoittaa mm. kaapelin kolvaamista, reikien tekoa seinärakenteisiin, kaapelien kiinnitystä ja eristystä.
Antennin asentaminen vaatii todennäköisesti myös joko rakennustelineen tai nostolavan sijaintinsa takia sekä asianmukaisen kiinnityksen ja sääsuojauksen, jotta asennus sujuu turvallisesti. Asennuksen ajankohta vuodenaikoihin nähden on myös huomioitava; talven liukkaat ja pakkanen tekevät katto- ja telinetyöskentelystä vaarallista.
Nykyaikana asennukset on myös mitattava, että kuuluvuus toteutuu optimaalisesti. Huomiota on siis kiinnitettävä asennuskohteen rakennuksen kuntoon ja sitä kautta asennuspaikkoihin, erityisesti vanhoissa rakennuksissa. Lisäksi on syytä varmistaa, että asennuskohta kestää antennin painon ja siihen kohdistuvien sääolosuhteiden aiheuttamat vaikutukset, jotka voivat aiheuttaa vääntöä ja vetoa.
23/24
Vuodenvaihde: havainto varajärjestelmän puutteesta
ELOKUU 2024
Päätös hankinnasta ja kyläradioiden tilaus
KEVÄT 2024
SYKSY 2024
Radioiden määrä: 14 kpl
Maksimikantama: 50 - 60 km
Taajuusalue: VHF/RHA68.
Yhden kiinteän aseman hinta: n. 600 € (alv 0 %) + asennus
Paketin sisältö: radiopuhelin, virtalähde, antenni, kaapeli, akkujohto
Vaihtoehtona hirviradio/VHF-käsipuhelin
+123-456-7890
Hinta: 100-300 € (sopii pääasiassa kuunteluun)
KEVÄT 2025
SYKSY 2025
radioasemien sijainnin suunnittelu ja kartoitus
suunniteltu asennus ei onnistu talvikelin vuoksi
asentaminen alkaa
TOUKO 2025
valtaosa asennettu
Kuntalaisten tiedottaminen Kyläradio-ohje kotitalouksiin Kyläradion käyttökoulutus
SYKSY 2024
Suojavarusteilla mahdollistetaan pelastus- ja huoltohenkilökunnan lähettäminen kriittisen infran korjaustehtäviin sotilaallisissa poikkeusoloissa. Hankinta kannattaa tehdä rauhan aikana, jolloin:
Tilauskanta ei ole ruuhkautunut kaikkien tehdessä kriisinaikaisia hankintoja yhtä aikaa.
Saadaan hankittua tarkoituksenmukaista, hinta-laatusuhteeltaan parasta kalustoa.
Hyödytään yhteistilausten volyymi- ja tilauksen toimitusprioriteettiedusta sekä varusteiden yhdenmukaisuudesta ja mahdollisesta paljousalennuksesta.
Hankinnan eteneminen Kaustisen seudulla:
11/2024 Suojavarusteiden hankinta sai alkusysäyksen Alueturvan seminaarista, jossa kuntia ohjeistettiin noudattamaan pelastusalan suositusta hankkia suojavarusteita rauhan aikana.
12/2024 HUOVA-hanke järjesti kunnan edustajille kuntakatsauksen, jossa kunnat esittivät toiveen suojavarusteiden yhteishankinnasta HUOVA-hankkeen johdolla.
02/2025 Kuntien johtoryhmässä päätettiin varusteiden hankinnasta. Varusteiden hinta/laatuvertailu ja tilaus suoritettiin HUOVA-hankkeen toimesta.
06/2025 Suojavarusteet saapuivat seudulle ja ne jaettiin tilausmäärien perusteella kuntiin. Kaustisen seutukunta huolehti kuntien edelleenlaskutuksen tilausmäärien mukaisesti.
Yhteishankinnoista opittua
Jos verrataan kyläradioiden ja suojavarusteiden hankintaprosesseja ideasta käyttövalmiuteen, niin kyläradioiden hankintaan kului suojavarusteisiin verrattuna enemmän aikaa. Tämä johtuu hankintojen erilaisen luonteen lisäksi siitä, että suojavarusteita hankittaessa kunnille oli jo ehtinyt muodostumaan valmis toimintamalli, jonka mukaan yhteishankinta voitiin suorittaa.
Kyläradioiden asennusta hidastivat muun muassa talvikausi, kun taas suojavarusteet olivat jakovalmii heti tilauksen saapumisen jälkeen.
Harjoituksen suunnittelu aloitetaan valitsemalla skenaario ja osallistujat. Sitten rajataan häiriön vaikutusalue ja määritellään harjoituksen kesto. Ennen harjoitusta osallistujille kuvataan taustatilanne ja tarkennetaan jokaisen osallistujan rooli harjoituksessa
Seuraavaksi harjoitus etenee vaihe vaiheelta siten, että harjoituksen havainnot kirjataan välittömästi kokonaisilla lauseilla ja harjoituksen suullinen purku tehdään harjoituksen päätteeksi. Harjoitusten tulosten perusteella voidaan kehittää toimintaa.
Harjoitus koostuu seuraavista vaiheista:
Suunnittelu ja ennakointi
Tilannekuva
Tilanteen johtaminen ja hallinta
Viestintä
Toipuminen ja arviointi
Häiriöhyrrä-harjoitukset HUOVA-hankkeessa
HUOVA-hanke järjesti vuoden 2024 aikana yhteensä kolme häiriöhyrräharjoitusta. Ensimmäinen harjoitus pidettiin Teams-etäyhteydellä 3.4.2024. Skenaarioksi valikoitui sähköpula. Oman organisaation lisäksi harjoitukseen osallistui energia-alan yritysten sekä kuntien ja Huoltovarmuuskeskuksen edustajia Harjoituksessa vahvistui käsitys siitä, että sähköpula vaikuttaa kaikkiin toimijoihin, niin yksityisiin kuin julkisiinkin.
Toinen harjoitus pidettiin 30.4.2024 Leirikeskus Majakassa, Halsualla. Skenaarioksi valikoitui tietoliikenteen häiriötilanne. Harjoitukseen osallistui Kaustisen seutukunnan ja tietoliikennepalveluja tarjoavan KaseNet Oy:n henkilöstöä Harjoituksessa opittiin, että pidempien tietoliikennekatkosten varalta olisi hyvä olla valmis suunnitelma siitä, missä ja millä viiveellä organisaation henkilökunta kokoontuu jatkotoimenpiteitä varten, mikäli yhteyttä ei saada varmistettua muilla keinolla Tämä on erityisen tärkeää organisaatiossa, jossa työskentely tapahtuu hajautetusti ja pääosin etäyhteydellä. Tietoliikenteen toimintakykyä on syytä vahvistaa.
Kolmas ja samalla suurin harjoitus järjestettiin 27.11.2024 Hotelli Kampelissa, Vetelissä. Osallistujia oli Kaustisen seutukunnan lisäksi kaikista oman alueen kunnista (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Veteli). Mukaan saatiin myös Aluehallintoviraston (AVI), Digi- ja väestöviraston (DVV), ELVAR-toimikunnan, Kannuksen kaupungin, KeskiPohjanmaan hyvinvointialueen (Soite), Kirkon, Pelastuslaitoksen sekä Suomen punaisen ristin (SPR) edustajia. Harjoituksessa pohdittiin, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon mahdollisessa evakuointitilanteessa. Harjoitus paljasti useita kitkapintoja eri toimijoiden välillä, joita olisi hankalaa alkaa järjestellä tositilanteessa ensimmäistä kertaa.
Lisätietoja laajemmista yhteistoimintaharjoituksista saa seuraavilta tahoilta:
Aluehallintovirastot
Puolustusvoimien aluetoimistot
Huoltovarmuuskeskus
Huoltovarmuusorganisaation poolisihteerit
ELY-keskusten ELVAR-sihteerit
Hyvinvointialueet
Hankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella valmiussuunnittelu nähdään usein työläänä ja abstraktina, vaikka se on normaalin toiminnan tehostamista ja resurssien ennakkoon miettimistä. Suunnittelussa olisi hyvä huomioida esimerkiksi seuraavanlaisia seikkoja.
Kuntien sitoutumisessa ulkopuolisen resurssin käyttöön voi olla haasteita ennen kuin yhteistyö voi alkaa ja osallisten välinen luottamus rakentua.
Toimijoiden (pelastuslaitos, kunnat, hyvinvointialue jne.) välinen tiedon saanti ja jakaminen voi olla hidasta ja rajoitettua, syynä arkaluontoisten asioiden käsittely ja henkilöstön vaihtuvuus
Vähäiset resurssit haittaavat valmius- ja varautumisasioihin keskittymistä. Kunnissa liian harvat henkilöt tietävät valmiusasioista.
Lomakaudet aiheuttavat väistämättä tiedonsaantikatkon eri toimijoiden välillä
Vastuiden jakaminen muualle kuin kuntiin on hankalaa, koska muut tahot (yhdistykset, kylät jne.) eivät ole valmiita lisävastuuseen. Ihmisten vapaaajasta on kova kilpailu, eikä tekijöitä yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Päällekkäiset verkostot toimivat erillään toisistaan, mikä saattaa johtaa yhtenäisen tilannekuvan puutteeseen.
Tuotettu tieto ei välttämättä ole yhdenmukaista eikä standardoitua, jota kaikki ymmärtäisivätsamalla tavalla.
Tilannekuvan muodostusta ei ole harjoiteltu yhdessä.
Moni tarpeellinen ja välttämätönkin asia vaatii rahaa, jota ei aina helpolla löydy. Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia varautumiseen kuitenkin panostetaan kuntien tiukoista resursseista huolimatta.
Toimivien verkostojen rakentaminen vie aikaa.
Hankkeen havaintojen pohjalta syntyvät “spin-off” -ideat tai hankeaihiot ovat usein liian laajoja, ja siten haastavia toteuttaa järkevästi Kannattaako asioita tehdä yksin tai pienellä porukalla, vai valita suoraan maakunnallinen tai valtakunnallinen ratkaisu?
Varautumista/huoltovarmuutta on hankala kenenkään kehittää “yksin omassa siilossa” - se aiheuttaa vain päällekkäisyyttä, moninkertaista työtä ja huonoa tiedonkulkua
HUOVA-hankkeessa mentiin usein suoraan toimintaan ja alettiin ratkaista ongelmia –vaikka tämä olikin hyvä asia, se ei välttämättä ollut koordinoivan hankkeen ydintehtävä.
Kaustisen seutukunnassa kuntien välinen yhteistyö on tiivistä ja yksi organisaation perustehtävistä onkin kuntien yhteistoiminnan edistäminen.
Huoltovarmuutta tukevan seudullisen toimijaverkoston kokoaminen ja toiminnan suunnittelu on ollut olennainen osa HUOVA-hanketta.
Kaustisen seutukunta KASE HUOVA -hanke
30.11.2025 saakka: Pekka Raittila
1.12.2025 alkaen: Timo Pärkkä
040 754 0921 040 757 3519
pekka.raittila@kaustisen seutukunta fi
timo.parkka@kaustisen seutukunta.fi
