Karhu-322

Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri

tiedotuslehti

Puolustusvoimat

Uuden edessä

Kimmo Tuomi uutena toiminnanjohtajana

Reserviläispäivä Laviassa

Paavo Kärnästä Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentaja

Painopisteessä paikallispuolustus

Virtuaalinen koulutusympäristö (VKY)

Paikallispuolustusta på svenska Huovinrinteellä

Maanpuolustusnaiset

VAPEPA mukana Nakkilan Nahkiaismarkkinoilla

Ilma-aseradalla tapahtuu

Ampuma-aseen hallussapitoluvat

Nakkilan erityisoperaatio eskaloitui

Kirsi Aittalan muistolle

Tuloksia: Perinnepistoolilajit

Lähde mukaan sotilasmoniotteluun

KARHU Päätoimittaja

Juhani Lukka

Toimituskunta

Eemeli Lappalainen Jari Multisilta Esa Rannisto Petri Ranta Raimo Suominen Hannele Taipale Kimmo Tuomi Juha Vasama

Materiaalin toimitus Sähköpostiosoitteeseen: juhani(at)lukka.fi

Karhu ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kansi: Maavoimien valmiusyksiköt ja brittiläinen kiväärikomppania kehittävät osaamistaan ja yhteensopivuuttaan heinäkuussa. kuva: puolustusvoimat.

Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

Uuden edessä

Reserviläispiiri ja Reserviupseeripiiri ovat uuden edes sä. Pitkään palveluksessamme toiminut toiminnanjohtaja Taina Mäkitalo eläköityy ja uusi toiminnanjohtaja on valittu. Kiitos Tai nalle tehdystä työstä satakuntalaisten reserviläisten hyväksi. Uutena toiminnanjohtajana aloitti lokakuun alussa Kimmo Tuomi. Terve tuloa Kimmo tekemään työtä satakuntalaisten reserviläisten hyväksi. Olemme siis yhteisöinä uuden edessä.

Satakunnan

Toiminnassa tulee vahvistaa jäsenhankintaa, toiminnan aktiivi suutta ja tukea paikallisyhdistyksille. Jäsenhankinnassa on huomioi tava sekä veto- että pitovoima. On tärkeää, että saamme uusia jäseniä mutta keskeistä on myös saada jäsenet pidettyä toiminnassa mukana. Toiminnan aktiivisuus vaatii kiinnostavia tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka kokoavat jäsenistöä yhteisten asioiden pariin. Aktiivisuudella saadaan lisättyä sekä veto- että pitovoimaa entisestään. Piirijärjestöjen tulee miettiä myös aktiivisia keinoja, joilla tuetaan paikallisyhdistyk siä omassa toiminnassaan. Piirijärjestöjen on tärkeää toimia kentällä jäsenistön parissa yhdessä paikallisyhdistysten kanssa.

Reserviläisiä kiinnostaa erilaiset asiat. On kiinnostuneita marsseis ta, ammunnoista, liikunnasta, järjestötyöstä jne. Aktiivista toimintaa suunniteltaessa on mietittävä toimintaa riittävän laajasta, jotta jokai selle on tarjolla jotakin. Lisäksi on tärkeää saada toimintaa toteutettua mahdollisimman matalalla kynnyksellä kuten viime vuosina toteutet tu Four Day March Resul ry:n toimesta. Kyseessä on siis neljän päi vän aikana marssittu omatoiminen marssi itsemääriteltynä matkana. Tämä on myös ensi keväänä toukokuussa ohjelmassa.

Ollaan itse kukin aktiivisia ja mukana toiminnassa joko toteutta jana tai osallistujana. Uuden tilanteen edessä on hyvä ylläpitää omaa toimintakykyä reserviläistoiminnan parissa. Tervetuloa mukaan toi mintaan ja tapahtumiin.

JUHA VASAMA puheenjohtaja Satakunnan Reserviupseeripiiri ry

Kimmo Tuomi on aloittanut uutena toiminnanjohtajana

Kimmo Tuomi aloitti Satakunnan Re servipiirien toiminnanjohtajana lo kakuun alussa. Monille reservin ak tiiveille Tuomi on jo ennestään tuttu, sillä hän toimi toistakymmentä vuot ta MPK:n piiripäällikkönä.

Satakunnan Reservipiirien pitkäaikainen toiminnanjohtaja Taina Mäkitalo jätti tehtävänsä keväällä. Seuraajan etsintä käynnistettiin välittömästi, mutta aluksi hakijoista ei ollut tungosta.

– En varsinaisesti hakenut toiminnanjoh tajan tehtävää, mutta annoin suostumukse ni asiaa minulta kysyttäessä. Katsoin, että minulla olisi vielä annettavaa maanpuolus tuksen saralla, toteaa Kimmo Tuomi.

– Olen ollut syyskuun lopulla jo pereh tymässä tuleviin työtehtäviini ja virallisesti toiminnanjohtajan työ alkoi lokakuun alus sa.

Laaja kokemus kentältä – Tunnen maanpuolustuskentän mielestäni kohtuullisen hyvin. Pisimmän työurani tein upseerina eri tehtävissä muunmuassa jouk koyksikön komentajana (ElLääkK:n johta ja) Tykistöprikaatissa Niinisalossa ja varus miespalveluksen suoritin Porin prikaatissa, jossa toimin va-vänrikkinä vajaan vuoden ennen kadettikoulua, joten molemmat va ruskunnat ovat tuttuja.

Heti aktiivipalveluksen puolustusvoimis sa päätyttyä Kimmo Tuomi valittiin MPK:n Satakunnan piiripäälliköksi, jossa tehtävässä

Uusi toiminnanjohtaja perehtyi Reservipiirien toimistotiloihin Isolinnankadul la ja kartoitti tehtävakenttää Taina Mäkitalon opastuksella.

hän toimi vajaat 11 vuotta. Toimipisteenä oli silloinkin Pori ja koko sen ajan MPK:n piiritoimisto ja ja Satakunnan Reservipiiri en toimisto sijaitsivat samoissa tiloissa Ete läkauppatorin varrella.

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on ollut Kimmo Tuomelle aina hyvin tärkeää.

– Olen tällä hetkellä Pohjankankaan Ty kistökillan ja Kankaanpään Seudun Tykis tökillan puheenjohtaja sekä tämän vuoden

alusta valtakunnallisen Tykkimiehet ry:n hallituksen jäsen. Kuulun Vapaussodan Sa takunnan Perinneyhdistyksen hallitukseen ja olen Honkajoen osaston puheenjohtaja. Veteraanityö tuli minulle läheiseksi jo nuo rena, koska isoisäni oli kolmen sodan vete raani ja isä innokas sotilaspoika.

Lisää tapahtumia ja yhteistyötä

– Kaikkein tärkeintä on saada lisää maksa via jäseniä ja heidän jäsenmaksuilleen ka tetta. Tapahtumia täytyisi saada lisää ja esi merkiksi useampi yhdistys voisi yhdessä järjestää reserviläisiä kiinnostavia tapahtu mia. Karhu-lehti on hyvä ja samalla myös tärkein tiedotuskanava, mutta myös alueel lisiin lehtiin olisi hyvä saada juttuja reservi läisten toiminnasta.

Tuomi korostaa hyvää yhteistyötä MPK:n ja Puolustusvoimien kanssa. Kotiuttamisti laisuuksissa voisi jo rekrytoida uusia jäseniä.

Töitä kotitilalla ja kuntoilua

Tuomi on aktiivi maa- ja metsätalousyrittäjä, joten arkista aherrusta riittää. Lapset, joilla kaikilla on korkeakoulututkinnot perinteiset ”pappi, tuomari ja lääkäri” ovat jo maailmalla.

– Tärkein harrastukseni on tällä hetkellä kuntosaliharjoittelu monitoimitalo Honkalassa, jossa teen joka päivä tunnin session. Harjoitukseen kuuluu – entisenä SM-tason nyrkkeilijänä – 15 min nyrkkeilysäkki-, soutu-, penkkipunnerrus-, vatsalihastreeni, joiden jälkeen venyttelyä. Kyyhkys-ja peurametsällä käyn jonkin verran.

Lions-toiminta on myös lähellä Tuomen sydäntä. Sotahistoriallisille matkoille hän osallistuu aina kun se on mahdollista.

JUHANI LUKKA

Kimmo Tuomi asettui mielellään kuvattavaksi marsalkka Mannerheimin ja Risto Rytin kuvien väliin. Hän kertoi kirjoittaneensa aikoinaan ylioppilasaineensa pre sidentti Rydistä.

Kimmo Tuomi hoitaa tehtäväänsä pääosin etänä, joten parhaat yhteydenottotavat ovat puhelin ja sähköposti:

sat.respiirit@dnainternet.net

Juhani Lukka

Reserviläispäivä Laviassa 27.8. onnistui mainiosti

Perinteinen 14. reserviläispäivä pidettiin Laviassa kahden vuoden koronatauon jäl keen. Edelliset kaksi kertaa valmiiksi ra kennettu päivä jouduttiin peruuttamaan vi ranomaisten asettamien koronarajoitusten vuoksi viimetingassa. Ensimmäisen reser viläispäivän Laviassa 15 vuotta sitten johti vat ammattiupseerit, majurit Hannu Lind stedt ja Kimmo Tuomi, edellinen ansiokas oma jäsenemme, jälkimmäinen Satakunnan MPK:n johtohenkilö. Aikaisemmin käytän nön järjestelyistä ovat huolehtineet Lavian seudun reserviupseerit ja reserviläiset, nyt toista kertaa järjestelyjen keskiössä oli Sa

takunnan reservipiirien perinnetoimikunta, mukana myös MPK. Reserviläispäivämme ovat menestyneet hyvin, mikä on motivoi nut järjestämään ne vuosittain. Nytkin lis taan ilmestyi 59 osallistujan nimet, muuta mia luettelosta puuttuikin.

Puhujat alansa ykkösketjua Satakunnassa, Suomessakin Reserviläispäivän ohjelmassa oli perinteises ti aamupäivän seminaariosuus ja iltapäivän kenttäohjelma suosittuine ammuntoineen. Ohjelman toteuttajiksi olimme saaneet ar vovaltaisen asiantuntijajoukon, etunenässä

Lavian oma poika tykistön tarkastaja evers ti Pertti Holma.

Tilaisuuden avasi järjestäjien puolesta La vianseudun Reservinupseerikerhon puheen johtaja Virve Hindström. Aamupäivän pu heenjohtajana toimi Satakunnan RU-piirin puheenjohtaja Juha Vasama, joka kertoi aluksi lyhyesti omistakin RU-kokemuksis taan. Satakunnan RES- ja RU-piirien var sinaisen puheenvuoron piti RU-piirin hal lituksen jäsen ja Huittisten Reserviläiset ry:n sihteeri Timo Vuorisalo. Erityistä huo miota hän kiinnitti jäsenkuntiemme pie nenemiseen. Tämä on vääjäämätön kehitys

RU- ja RES-piirien edustaja Timo Vuorisalo piti piiriensä puheenvuoron. Vasemmalla kuuntelemassa Satakunnan RU-piirin puheenjohtaja Juha Vasama, äärimmäisenä oikealla Lavianseudun RU-kerhon puheenjohtaja Virve Hindström vieressään MPK:n koulutuspäällikkö Hannu Lammintausta tietokonetta lataamassa

kuvat:

Mika Peltola

Tykistön tarkastaja eversti Pertti Holma piti näköalapaikaltaan valaisevan esityksen tykistöjärjestelmämme kehittämisestä.

asepalvelukseen kutsuttavien ikäluokkien pienetessä. Ukrainan sotakaan ei ole kasvattanut jäsenmääriä. Tämä ei tietenkään voi olla vaikuttamatta toimintojemme aktiivisuuksiin, ainakaan pitkällä tähtäimellä. MPK:n koulutuspäällikkö Hannu Lammintausta sen sijaan on nähnyt ryntäyksen

MPK:n kursseille, jotka alkoivat täyttyä heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Koulutuspäällikölle tämä on hyvä uutinen, vaikka monille kursseille kaikki halukkaat eivät valitettavasti ole mahtuneet.

Tykistön tarkastaja eversti Pertti Holma kertoi Euroopan suurimpiin kuuluvan,

Suomen armeijan kenttätykistön tilasta ja sen kehittämisestä. Perinteisesti kenttätykis tö on ollut keskeisessä asemassa maamme sotilaallisessa turvallisuusajattelussa. Hy vin toimivan kenttätykistön keskeisiä ele menttejä ovat luotettava tiedustelu, tarkka tulenjohto, tehokas ja liikkuva tuliasema. Tiedusteluun ja tulenjohtoon uuden ulottu vuuden ovat tuoneet miehittämättömät toi minnot ilmasta käsin. Raskaankin itsevetoi sen, pyörille/tela-alustalle nostetun kaluston nopealla vetäytymisellä tuliasemasta voi daan välttyä vihollisen vastatykistöltä. Mo derni tietotekniikka antaa mahdollisuuksia hajauttaa hinattaviakin tykkejä aika laajal le alueelle osumatarkkuuden siitä kärsimät tä. Myös näin voidaan vaikeuttaa vihollisen vastatoimia omalle tykistölle. Viime vuo sina Suomen tykistön potentiaalia ovat te hostaneet myös raketinheittimet ja korkean käyttökynnyksen täsmäaseetkin. Tykistön tarkastajan valaisevan esityksen perusteel la voimme olla tästä aselajistamme todella ylpeitä. Tykistöjärjestelmämme ja sen johto on pantu paljon vartijaksi Suomen maan puolustuksessa.

Satakunnan reservipiirien perinnetoimi kunnan puheenjohtaja Matti Lehtimäki oli aikanaan vuosia kansallisen Talvisotayh distyksen varapuheenjohtaja. Tämä oli oiva näköalapaikka koko Suomen talvisodan ta pahtumiin. Hän vertasi talvisotaa Ukrainan sotaan sekä kävi läpi keskeiset päätelmät, miksi Suomi selvisi talvisodasta. Vertauksen johtopäätöksiä oli, että yhtäläisyyksiä on paljon, mutta talvisodan intensiteetti oli ai

van eri luokkaa kuin Ukrainan sodan. Suo malaisia sotilaita kaatui joka talvisodan päivä yksi kuuttatoista tuhatta suomalaista koh ti. Ukrainalaisia sotilaita on kaatunut joka päivä yksi jokaista kuuttasataa tuhatta uk rainalaista kohti. Erona talvisotaan on Uk rainan sodassa kaupunkisodankäynti ja si viili-infrastruktuurin silmitön tuhoaminen, joka johtaa myös suuriin siviilitappioihin.

Sotilaan perustaitoja rastisuorituksina

Maittavan lounaan jälkeen ohjelma jatkui ulkona. Metsästysmajan verannalla oli eko aseammuntaa. Ekoase kiinnosti osallistu jia paljon ja kaikki halukkaat pääsivät sitä kokeilemaan. Hirviradalla oli mahdollisuus

pienoiskivääri (22 kal)- ja RES-kivääriam muntaan (223 kal). Kilpasarjat järjestettiin pienoispistooliammunnassa (22 kal) sekä käsikranaatti- etäisyydenarviointirastilla. Il tapäivän ohjelmaan osallistui monen ikäisiä ja kilpailuissa saatiin toteutettua niin junio ri-, aikuis- kuin ikäsarjakin.

Lopuksi

Parhaimmat kiitokset ohjelman toteutta jille erinomaisista esityksistä ja osanotta jille aktiivisesta mukana olosta. Kiitos re serviläisveljille ja -sisarille onnistuneista järjestelyistä. Erityisen kiitosmaininnan an saitsevat kahvituksista, lounaista ja toimiti loista huolehtineet jäsenemme, jotka myös johtivat kenttätapahtumia ja valvoivat am

muntoja. Kiitos arpajaisvoittojen ja palkintojen lahjoituksista sekä muistakin pikku lahjoituksista. Kiitos Satakunnan piireille ystävällisestä tuesta. Yhdessä kaikki nämä mahdollistivat maksuttoman osallistumisen reserviläispäiväämme. Paikallisyhdistystemme pienet budjetit eivät siihen olisi riittäneet. Näin mahdollisesti voimme järjestää reserviläispäiviämme vielä tulevinakin vuosina.

PAULI YLITALO, Satakunnan reservipiirien perinnetoimikunnan jäsen VIRVE HINDSTRÖM, Lavianseudun Reserviupseerikerho ry pj. ASKO KNUUTILA, Lavian Seudun Reserviläiset ry pj.

Satakunnan reservipiirien perinnetoimikunnan puheenjohtaja Matti Lehtimäki vertasi talvisotaamme onnistuneesti Ukrainan sotaan.

Lauri-Petteri Knuutila valvoi ammuntoja pienoiskivääri- ja RES-kiväärirastilla. Ampumavuorossa Jukka Niinisalo.

kuvat:

Mika Peltola

Satakunnan maakuntakomppanialle oma hihamerkki

Ajassamme, jossa veteraanisukupolven edustajia on entistä vähemmän kertomassa meille nuoremmille omakohtaisista sotakokemuksista, on tärkeää vaalia sitä kokemusperintöä, jonka he meille jättävät. Suomalaiset ovat maksaneet vapaudestaan kovan hinnan ja älkäämme koskaan antako muistojen himmetä ja unohtako niitä uhrauksia, mitä veteraanisukupolvi on joutunut tekemään.

Muistojen säilyttämiseksi ja perinteiden vaalimiseksi Puolustusvoimat teki ehdotuksen maakuntakomppanioille oman perinnejoukkoyksikön valitsemiseksi. Satakunnassa tartuttiin innolla ehdotukseen ja erinäisten vaiheiden jälkeen Satakunnan maakuntakomppanian perinnejoukkoyksiköksi valikoitui jatkosodan 15. divisioonan satakuntalainen reserviläisyksikkö, Jalkaväkirykmentti 15 (JR 15).

Jatkosodan aikana JR 15:n miehiä

yhdistäväksi merkiksi muodostui halkaisijaltaan 20 mm metallinen merkki, jossa oli kuvattuna kultai sin reunuksin sininen Porin kar hunpää. Upseerit kantoivat merk kiä komentohihnassa, aliupseerit ja miehistö asetakin vyössä. Satakunnan maakuntakomppa nia on ottanut käyttöönsä hihamer kiksi saman karhunpää-tunnuksen ja vaalii näin perinnejoukkoyk sikkönsä sotilasperinteitä. Merkki luovutetaan maakuntakomppani an harjoituksien yhteydessä niil le taistelijoille ja yhteistyötahoille, jotka ovat toiminnallaan merkit tävästi edistäneet maakuntakomp panian toimintaa ja sen tarkoitus periä Satakunnan turvallisuuden puolustajana. Hihamerkin muka na luovutetaan lyhyt historiikki JR 15 vaiheista jatkosodassa ja ylläpi detään näin tärkeän perinnetiedon siirtymistä uusille sukupolville.

PORINPRIKAATI

Paavo Kärnästä Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentaja

Everstiluutnantti Paavo Kärnä otti elokuussa Pohjanmaan jääkäripatalvoonan komentoonsa Niinisalossa. Karhu-lehti tiedusteli hänen taustojaan sekä ensivaikutelmia uudessa tehtävässä – samalla kyselimme ajankohtaisia kokemuksia asiantuntevalta taholta.

Kerro taustoistasi/sotilasurastasi – miten päädyit sotilaaksi?

– Vaikka olenkin kotoisin Haminasta, en ole ”kapiaisen kakara”. Lähisuvussani ei ole yhtään ammattisotilasta. Kuitenkin keskellä kaupunkia sijaitseva varuskunta ja päivittäin katukuvassa näkyvät sotilaat tekivät Puolustusvoimista jo lapsena minulle helposti lä-

hestyttävän.

Isäni on innokas sotahistorian harrastaja, joten lennokkaat kertomukset talvi- ja jatkosodasta tulivat minulle tutuiksi isäni kautta. Muistan hänen puhuneen sotilaista aina kunnioittavaan sävyyn. Uskon tällä olleen ainakin alitajuista vaikutusta uravalintaani.

Lopullisen herätyksen koin Hamina Tat toon yhteydessä vuonna 1994. Muistan kat selleeni, kun silloinen Puolustusvoimain ko mentaja amiraali Jan Klenberg piti Haminan raatihuoneelta avajaispuheen sotilassoitto kuntien ja tattookansan ympäröimänä. Ajat telin, että tuossa olisi tavoittelemisen arvoi nen hetki. Toistaiseksi lähimmäs tuota hetkeä pääsin kesällä 2018, jolloin Pääesikunnan päällikön avustajana toimiessani, pääsin sil loisen Puolustusvoimain komentajan kenraa li Jarmo Lindbergin taakse seisomaan samai sella Haminan raatihuoneella avajaispuheen aikana. Vielä on siis matkaa tavoitteeseen.

Pohjanmaan jääkäripataljoonan ohimarssi Kuortaneella.

Puolustusvoimat

Onko Porin prikaati/Niinisalo ennestään tuttu? – vaikutelmia palvelusympäristöstä?

– Olen koko tähänastisen palvelusurani palvellut joko pääkaupungissa tai siitä itään sijaitsevissa varuskunnissa. Luonnollisesti olen yli kahdenkymmenen vuoden mittai sen sotilasurani aikana ehtinyt vierailemaan joitakin kertoja Porin prikaatissa niin Sä kylässä kuin Niinisalossakin. Kranaatinhei tinkoulutuksen saaneena upseerina olen ka dettina, joskus viime vuosituhannella, ollut harjoittelemassa kranaatinheitinammunto jen johtamista Pohjankankaalla. Voidaan siis sanoa, että Porin prikaati ja laajemmin koko Länsi-Suomi oli ja on edelleenkin mi nulle suuri tuntematon.

Ensivaikutelmat ympäristöstä ovat posi tiivisia. Niinisalon varuskunta on kaunis ja

sijaitsee toiminnallisesti erinomaisella pai kalla. Koulutuksen kannalta ensiarvoisen tärkeät harjoitusmaastot Hämeenkankaalla ja ampumakenttä Pohjankankaalla ovat lä hellä ja siten helposti saavutettavissa.

Perheeni asuu Helsingissä, joten vuok rasin pienen asunnon Kankaanpäästä. Kau punki muistuttaa suuresti kotikaupunkiani Haminaa niin kokonsa puolesta kuin into himoisesta suhteestaan pesäpalloon. Huo maan myös, että maastopukuinen sotilas on Kankaanpään keskustassa yhtä luonnolli nen näky kuin Haminassa.

Onko koronan aiheuttama poikkeusaika jo ohi? Mitä se opetti? Jäikö siitä pysyviä käy täntöjä?

– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että pan

demia on hyvin hallinnassa ja sen kanssa on opittu elämään. Varuskunnan arki on näil tä osin palannut normaaliin päiväjärjes tykseen, vaikka terveystilannetta seurataan edelleen tarkasti. Koska aloitin tehtävässä ni vasta elokuun alussa, en varsinaista ko rona-aikaa ehtinyt asevelvollisten koulutus ta antavassa joukossa kokemaan. Kuitenkin mielenkiintoinen havainto on, että johtuen kouluttajien varsin nuoresta iästä, on varus kunnassa paljon sotilaita, jotka ovat työs kennelleet enemmän korona-aikana kuin niin sanotuissa normaalioloissa. Paljon ru tiineja on päässyt unohtumaan, joka ei tie tysti aina ole pelkästään negatiivinen asia.

Puolustusvoimat on ennen kaikkea poikkeusolojen organisaatio ja mielestäni pandemia osoitti Puolustusvoimien kyvyn tehokkaaseen toimintaan poikkeusoloissa. Erityisesti pandemian alussa selvisimme ti lanteesta jopa kiitettävästi. Vasta omikron -variantti toi varuskuntiin laajamittaisia sairastumisia, joskin oireet pandemian sii nä vaiheessa olivat pääosin varsin lieviä. Sa malla on kuitenkin myönnettävä, että pan demia oli erittäin raskasta aikaa niin asevel vollisille kuin henkilökunnallekin. Asevel vollisten jakaminen kolmeen kohorttiin es ti tehokkaasti tartuntaketjut, mutta samalla henkilökunnalta normaalin perhe-elämän. Uskon, että pandemian aiheuttamaa kuor maa tasoitellaan vielä pitkään.

Normaalista poikkeava toimintaympäris tö pakotti myös Puolustusvoimat poikkea viin toimintamalleihin. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita teknisten välineiden käy tön johtamisessa. Vaikka pataljoonan ko mentajana oikea paikkani onkin joukkoje ni luona, olen perheestäni erillään asuvana upseerina iloinen satunnaisista toimistopäi vistä, jotka pystyn tekemään kotoani käsin Helsingistä.

Porin prikaatin komentaja prikaatikenraali

Vesa Valtonen ja everstiluutnantti Paavo Kärna

alikersantti

Jyri-Petteri

Haapala

Vaikuttaako Euroopan muuttunut turval lisuustilanne varusmieskoulutukseen? Vai kuttaako varusmiehiin?

– Suomessa maanpuolustustahto on aina ollut korkealla etenkin verrokkimaihin ver rattuna eikä maanpuolustusvelvollisuut ta ole vakavasti haastettu. Ymmärrettävästi aiheen tiimoilta on käyty lähinnä tasa-ar voon liittyviä keskusteluja, mutta perusrat kaisu on ollut yleisesti hyväksytty. Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan on vii meisetkin kyseenalaistavat äänet vaienneet. Jokainen kansalainen ymmärtää Puolustus voimien merkityksen ja arvon. Tämä nä kyy tietysti myös asevelvollisissa. Asepalve lus ei ole enää pelkästään velvollisuus, joka on suoritettava, koska niin on säädetty, vaan se asettuu oikeaan kontekstiin.

Euroopassa käytävä sota on tietysti en nen kaikkea suuri tragedia inhimillisellä ta solla, mutta sotilaalle se on myös ehtymä tön havaintojen lähde, joka ilman muuta vaikuttaa myös varusmieskoulutukseen vai kutuksia tarkemmin yksilöimättä. Samalla ammattisotilaana on kuitenkin muistettava, että tilanne herättää asevelvollisissa paljon kysymyksiä, jopa pelkojakin, joihin koulut tajilla on oltava valmius vastata.

Onko aselajissasi tapahtunut viime vuosina kehitystä/muutosta? Onko muutospaineita? Onko kehitystä varustuksessa/taktiikassa?

– Edellisen kerran urallani olin koulutta massa asevelvollisia yli viisitoista vuotta sit ten. Kun peilaan muistojani nykypäivään, on muutos ollut valtava, joka näkyy kaikil la osa-alueilla alkaen taistelijan henkilökoh taisesta varustuksesta. Hieman kärjistävänä kuvaksena voisin sanoa, että kun sotilasura ni alkaessa 90-luvun lopulla yövyttiin vuo tavissa teltoissa huopaan kääriytyneinä ja pimeys käytännössä pysäytti kaiken toimin nan, on tämän päivän taistelijalla aivan eri lainen kalustollinen valmius toimia vaativis sa olosuhteissa. Toki aselajien perusmissiot ovat ennallaan, mutta keinovalikoima on

monipuolistunut.

Aseteollisuus on jatkuvaa kilpajuoksua; kehitetään uusia asejärjestelmiä ja niille vas ta-asejärjestelmiä. Asevoimien kannalta tä mä johtaa jatkuvaan tasapainoiluun; materi aalia on oltava riittävästi, mutta ei liikaa, jo ka voisi estää ketterän uudistumisen. Samal la uudet suorituskyvyt pakottavat tarkastele maan taktiikkaa ja taistelutekniikkaa.

Ukrainan sodasta on saatu runsaasti ha vaintoja erilaisten asejärjestelmien merki tyksestä taistelukentällä, esimerkkinä mie hittämättömät ilma-alukset. Luonnollisesti Puolustusvoimissa seuraamme havaintoja ja teemme niistä omia johtopäätöksiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että mikä toimii Ukrainassa, ei välttämättä toimi Suomessa. Meidän keli- ja maasto-olosuhteisiin ei ver rokkia löydy Ukrainasta, joten johtopäätök set on tehtävä kansallisista lähtökohdista.

Mitä kuuluu vapaa-aikaasi? Tarjoaako Nii nisalo/Pohjois-Satakunta harrastusmahdol lisuuksia?

– Ensimmäiset kaksi kuukautta komen tajana ovat olleet varsin työn täyteisiä, enkä

rehellisesti sanottuna näe sen muuttuvan. Jäljelle jäävän vapaa-ajan käytän lukemi seen sekä kuntoliikuntaan oman toiminta kyvyn ylläpitämiseksi. Liikuntaan Niinisalo ja Kankaanpää tarjoavat loistavat mahdol lisuudet. Varuskunnan liikuntapaikat ovat erinomaiset. Tämän lisäksi Kankaanpään asuntoni takaovelta on matkaa liikuntahal lille kaikkine fasiliteetteineen noin 50 met riä, joten sohvalla makoiluun voi etsiä syyl listä vain itsestään. Kuten moni muukin ikäiseni upseeri, asun viikot perheestäni erillään, joten viikonloput on pyhitetty per heelleni. Aktiiviteeteistä huolehtivat kak si upeaa naista, vaimoni ja esikouluikäinen tyttäreni.

Ehkä hieman erikoisempana harrastukse nani voisin mainita viskit. Toimin Suomen suurimman viskiseuran, Viskin Ystävien Seuran puheenjohtajana. Myös viskiharras tukselle on Satakunnassa erinomaiset mah dollisuudet, onhan Suomen ensimmäinen Single Malt viski tislattu Porissa ravinto la Beer Huntersissa, jonka omistaja Mika Tuhkanen on alan todellisia suomalaisia pioneereja.

Porin prikaatin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Matti Honko luovuttaa Pohjanmaan jääkäripataljoonan lipun uudelle komentajalla everstiluutnantti Paavo Kärnälle 29.7.2022 Niinisalossa.

korpraali Veeti Järvinen

Podcast Ukrainan sodasta

Maanpuolustuskorkeakoulun tuottamassa Sotataidon ytimessä -pod castissa on ammennettu seitsemän jakson verran keskustelua Ukrai nan sodasta. Erikoisjaksoissa käsitellään niin informaatiovaikuttamista kuin sodankäynnin yksityistämistäkin Venäjän Ukrainaan keväällä 2022 aloittaman hyökkäyssodan kontekstissa.

Havainnot Ukrainassa toteutetusta sodankäynnistä ovat tuoneet arvokasta tutkimusdataa Maanpuolustuskorkeakoulun toimijoille ja sotatieteelliselle tutkimukselle. Tämän lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon osaaminen ja asiantuntijuus on ollut ensisijaisessa roolissa Ukrainan sodasta käydyssä media- ja kansalaiskeskustelussa.

Nyt on mahdollisuus uppoutua ajankohtaiseen keskusteluun sotatietei den ja sotataidon huippuammattilaisten luotsaamana. Jaksot on kuun neltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa ja Anchorissa. Jaksojen teksti versiot on myös luettavissa julkaisupalvelu Doriassa.

Turpotietäjä-kilpailu saavutti ennätyssuosion

Perjantaina 7.10. kisataan Turpotietäjän 2022 alkukilpailu ympäri maa ta. Kyseessä on lukiolaisten turvallisuuspolitiikan ja kokonaisturvallisuu den tietämystä mittaava tietokilpailu. Tänä vuonna kilpailuun osallistuu ennätysmäärä lukioita, kun 76 lukiota ja noin 600 lukiolaista on ilmoittau tunut mukaan. Kilpailun toteuttavat Reserviläisliitto, Suomen Reserviup seeriliitto, Kadettikunta sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liit to HYOL ry.

Ensimmäistä kertaa kilpailun historiassa pääpalkintona on suora yliopis topaikka, kun Turun yliopisto tarjoaa kilpailun voittajalle yhteiskuntatie teellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan poliittisen historian oppiainee seen. Lisäksi kilpailun kolme parasta palkitaan stipedein. Loppukilpailu järjestetään Helsingissä talvisodan alkamisen muistopäivänä 30.11.2022.

Kilpailu toteutetaan lukioissa käytössä olevalla Abitti-koealustalla. Maa kunnalliset reservipiirit vastaavat alkukilpailun arviointien tekemisestä val takunnallisen arviointiraadin laatimien arviointiperusteiden mukaisesti. Tämän jälkeen valtakunnallinen arviointiraati käy uudelleen läpi maakun tien parhaimmat vastaukset ja kutsuu kahdeksan parasta loppukilpailuun. Valtakunnallisessa arviointiraadissa on edustajat Historian ja yhteiskunta opin opettajien liitto HYOL ry:stä, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Tur vallisuuskomiteasta sekä Turun yliopistosta.

LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO

Painopisteessä paikallispuolustus

Kehittyvän paikallispuolustuksen merkeis sä taisteltiin syyskuun alussa painopisteenä Naantali-Raisio alue. Painopistesuunnassa tulessa olivat Varsinais-Suomen reserviläi set. Harjoitus sisälsi sotilaallisen operaati on, jossa käytettiin kaikkien viranomaisten resursseja, Naantalin satama ja Raision alu eelle. Moniviranomaisoperaatio johdettiin Puolustusvoimien johtamistiloista. Satakun nan maakuntakomppania hioi samanaikai sesti taitojaan Niinisalon suunnan erillishar joituksessa.

Paikallispuolustusharjoitukseen sisältyi Varsinais-Suomen maakuntakomppanian valmisjoukkueen osallistuminen Porin pri kaatin taisteluampumaharjoitukseen varsi

naista harjoitusta edeltävänä viikonvaihtee na.

Lounais-Suomen paikallisjoukkojen re serviläisten harjaannuttaminen taisteluteh täviin jatkuu loka- ja marraskuun viikon loppuina järjestettävissä kahdessa VEH perusteisessa MYRSKY-harjoituksessa. Kut sut on lähetetty sekä Satakunnan että Var sinais-Suomen paikallisjoukkoihin sijoi tetuille, mutta yksikkötyypin perusteella rajatuille henkilöille. Jos olet kutsun saanut, niin lähde ehdottomasti mukaan. Ensi maa liskuussa paikallisjoukkojen harjoittami sen painopisteenä tulee olemaan Satakunta ja Porin alue, jolloin Satakunnan paikallis joukkojen runko pääsee tuleen kertaushar

Ensi maaliskuussa paikallisjoukkojen harjoittamisen painopisteenä tulee olemaan Satakunta

ja Porin alue.

Paikallispuolustusharjoitukseen sisältyi Varsinais-Suomen maakuntakomppanian valmisjoukkueen osallistuminen Porin prikaatin taisteluampumaharjoitukseen varsinaista harjoitusta edeltävänä viikonvaihteena.

joituksen merkeissä. Myös muiden kuin paikallisjoukkojen reserviläisten kannattaa seurata postiaan, sillä kutsuja kertausharjoi tuksiin on toimistostamme tänä syksynä lä hetetty selkeästi normaalia enemmän.

Reipasta syksyä Satakuntaan.

Varsinais-Suomen reserviläiset. Harjoitus sisälsi sotilaallisen operaation, jossa käytettiin kaikkien viranomaisten resursseja, Naantalin satama ja Raision alueelle. Moniviranomaisoperaatio johdettiin Puolustusvoimien johtamistiloista. Satakunnan maakuntakomppania hioi samanaikaisesti taitojaan Niinisalon suunnan erillisharjoituksessa.

Everstiluutnantti PETTERI IITTI Toimistopäällikkö / L-SALTSTO

MPK LOUNAIS-SUOMI

kuoltava vähän oppiakseen”

Simulaatiokoulutus pohjautuu kokemuk sellisen oppimisen teoriaan, jossa tekemi nen on tärkeässä osassa. Totuttua ajatte lutapaa häiritään, joka tuntuu tunteena, kuten hämmennyksenä tai yllätyksenä, ja jälkeenpäin suoritusta analysoidaan.

Simulaatiokoulutusta käytetään eri tyisesti turvallisuuskriittisillä aloilla, jois sa tarvitaan paljon toistoharjoittelua kuten lentämisessä. Kaikille ovat tuttuja kilpa-au

tosimulaattorit, joilla autoon ja rataan voi tutustua etukäteen. Monella on myös sisä harjoittelupolkupyörään tai juoksumattoon liitetty virtuaalinen kilpamaailma.

Simulaatiokoulutuksen hyötyjä ovat kus tannustehokkuus, toistettavuus, muunnel tavuus ja analysointi. Virheitä voidaan tehdä turvallisesti ja jälkeenpäin suoritusta pysty tään analysoimaan. Päätöksentekotaidot ke hittyvät, koska opitaan, mitä tapahtuu eri

laisissa tilanteissa. Harjoitteluun pätee sama kaava kuin kaikessa muussakin kouluttami sessa: tavoitteet-toteutus-palaute.

Virtuaalinen koulutusympäristö (VKY) on Puolustusvoimien versio Virtual Batt lespace (VBS) -ohjelmasta. VBS puolestaan pohjautuu siviilipuolen ARMA-pelisarjaan. VKY:hyn on mallinnettu kaikki Puolustus voimien käytössä oleva kalusto: ajoneuvot, aseet ja maastopuvut. Lisäksi keskeisim

TOIMIJA NIINI22-harjoituksessa elokuun lopulla koulutettiin uusia osaajia virtuaalisen koulutusympäristön kurssilla. Piiripäällikkö Petri Kosonen oli tutustumassa kurssin antiin.

Virtuaalinen koulutusympäristö (VKY):

Kirsi

Virtuaalinen taisteluryhmitys. Aloituskynnys VKY:llä harjoitteluun ei ole kovin korkea. Jos hiirtä ja näppäimistöä hallitsee, niin toimimisen oppii nopeasti.

mät maastoalueet on mallinnettu VKY-va rusmiesten toimesta ja lisää tulee joka vuosi. ARMAsta eroten VKY-harjoituksessa to della imeytyy virtuaalimaailmaan mukaan, kun kaikki näyttää juuri siltä miltä maasto harjoituksessa. Samoin toden tuntua lisää, kun vieressä juoksee nimellä varustettu tut tu taistelija satunnaisen pelihahmon sijaan. Toki virtuaalisotilaita voidaan käyttää lisäk si, mutta niilläkin on suomalaiset nimet.

Aloituskynnys VKY:llä harjoitteluun ei ole kovin korkea. Jos hiirtä ja näppäimis töä hallitsee, niin toimimisen oppii nopeas ti. Pelitaustasta ei ole haittaa mutta kyseessä ei ole yksilösuoritus vaan joukon toimin ta, jossa taistelijoilla on erilaisia taitotasoja. VKY:ssä on osattava myös oikeat toiminta tavat, varmistin on otettava pois ennen am pumista ja lipasta on vaihdettava. Lisäksi kalustolla ja aseilla on omat erityisvaatimuk sensa käyttämiseen, kuten oikeastikin.

VKY-harjoitus on samalla tavalla realis tinen kuin maastoharjoitus: kokonaistilan ne on epäselvä, radio on täynnä liikennet tä, oma tilannetietoisuus puuttuu, taistelijat haahuilevat pitkin aluetta, kaukana näky

västä liikkeestä ei saa selvää ja lujaa juok seminen kuluttaa voimia. Onnistunut har joituksen läpivienti vaatii joukon johtajalta suunnittelua ja aktiivista otetta johtami seen. Tätä on helppo harjoitella monta ker taa peräkkäin, kunnes kaikki oppivat toimi maan oikein.

Palautteessa pystytään katsomaan harjoi tuksen kulku tarvittaessa yksittäisen luodin tarkkuudella ja miettimään parhaita toimin tatapoja. Palautteen tarkkuuden vuoksi vaa rana on sortua mikromanagerointiin, jossa taistelijan paikkaa viilataan metrin tarkkuu della. Seuraavassa harjoituksessa kouluttaja ei luonnollisesti pidä asetelmaa ihan samana vaan sopivasti muuttamalla saadaan erilaista haastetta suorittamiseen.

jatkuu

Suunta on välillä otettava ihan ”perinteisestä” kompassista.

MPK/ Veijo Lindgren

Parin tunnin VKY-harjoitus vastaa te hokkaalta koulutusajalta päivää maastos sa ottaen huomioon ajan, joka vaaditaan varustamiseen, siirtymisiin, ruokailuun ja purkuun. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan korvata maastoharjoituksia vaan saada jou kosta valmiimpi maastoharjoitukseen, ettei siellä kulu aikaa ja voimia toistoihin ja opet teluun, joka voidaan tehdä VKY:llä. Maas toon siirryttäessä harjoitus saadaan toden näköisemmin suoritettua heti oikein.

Harjoituksia, joita VKY:llä on toteutet tu ovat hyökkäys- haltuunotto- ja puolus tusharjoitukset. Samoin tuliylläköt, panssa rintorjunta, räjähdevaaran alla toimiminen, checkpointit, saattueajo ja panssaritieduste lu. On myös ollut hybridiharjoituksia, jois sa tulenjohtajat ovat ensin maastossa mitan neet koordinaatit ja sen jälkeen ammunnat on suoritettu VKY:llä. VKY-harjoituksen suunnittelu ei juurikaan poikkea normaa lin harjoituksen suunnittelusta. VKY:llä käytettävissä on rajoittamaton kalusto Hor neteista lähtien, joten itsehillintää harjoi tuksen suunnittelussa on noudatettava. Tämä antaa myös mahdollisuuden ottaa mukaan sellaista vastustajan kalustoa, jota muuten näkee vain kuvissa. Kalustontun nistuskyky paranee, kun sitä näkee liikkees sä eri kulmista kuvan sijaan.

Videomateriaalia löytää YouTubesta ha kusanalla VBS3.

Tervetuloa mukaan MPK:n koulutuksiin ja toimintaan. Mikäli virtuaalinen koulu tusympäristö kiinnostaa voit ottaa yhteyttä osoitteeseen kimmofinn@gmail.com. Seu raava VKY-koulutus järjestetään TOIMI JA HUOVI23-harjoituksen yhteydessä Sä kylässä.

KIMMO KIIVERI

Kimmo Kiiveri on MPK Lounais-Suomen va paaehtoinen kouluttaja. Hän toimii yhtenä vastuuhenkilönä piirin simulaatoorien (SAS, KASI, VKY) kouluttajat ja käyttäjät poolissa.

Vihollisen panssaroitu ajoneuvo tähtäimessä ...

ja nyt se on tuhottu.

MPK / Kirsi Kanerva

Paikallispuolustusta på svenska Huovinrinteellä

MPK:n historian ensimmäinen ruotsinkielinen paikallispuolustuskurs si järjestettiin 16.-18.9.2022 Säkylässä. Kurssi toteutettiin Lounais-Suo men ja Pohjanmaan maanpuolustuspiirien yhteistyönä. Kurssi pidettiin samaan aikaan Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin suurharjoituksen SYYSHUOVI22 kanssa, mikä mahdollisti sen, että Pohjanmaalta tulleet kouluttajat voivat tukeutua kokonaan paikallisten yhteistyökumppanei den tarjoamaan huollolliseen tukeen. Majoitus, varustaminen, muonitus ja kuljetukset kuten kaikki yhteistyö toimivat erinomaisesti.

Nousujohteista koulutusta

Niin kuin kurssin nimi jo antaa ymmärtää, viikonlopun teemana oli laaja valikoima erilaisia paikallispuolustukseen liittyviä koulutusaihei ta, kuten ase- ja ampumakoulutus, suojelukoulutus, panssaritorjuntaja pioneerikoulutus, taisteluensiapu, räjähdekoulutus, paikanmääritys ja viestikoulutus. Myös yleisen palvelusohjesäännön perusteet ennätettiin käydä läpi. Kaikki koulutusosiot rakentuivat nousujohteisesti alkaen yk sittäisen sotilaan taidoista ja edeten taistelijaparin ja partion yhteistoi mintaan.

Kurssin rakenne sopi täydellisesti kohderyhmälle, jonka enemmistö oli asepalveluksen suorittamattomia, mutta soveltui hyvin myös koural liselle reserviläisille, jotka saivat monipuolisen päivityksen eri aselajeis ta ja aselajitaidoista. Porin prikaatin tarjoamat simulaattorit sekä ampu ma- että panssarintorjuntakoulutuksessa olivat useimmille reserviläisille uusi ja innostava tuttavuus.

Media kiinnostui Kouluttajat olivat otettuja kurssilaisten suuresta innostuksesta koulutus rasteilla, ja kurssilaisten ja kouluttajien keskinäinen vuorovaikutus toimi mainiosti. Vaikuttavaa oli myös osallistujien jaksaminen pitkien kurssi päivien aikana täydessä taisteluvarustuksessa.

Suurin osa kurssilaisista oli ahvenanmaalaisia, mikä antoi kurssille lisämaustetta ja herätti myös median kiinnostuksen.

Sekä osallistujien että kouluttajien antamat kiittävät kurssipalaut teet samoin kuin kokemukset maanpuolustuspiirien saumattomasta yh teistyöstä antavat aihetta odottaa vastaavaa kurssia myös ensi vuoden MPK-koulutuskalenteriin.

KARI RÖNNQVIST Koulutuspäällikkö Pohjanmaan maanpuolustuspiiri

Suurin osa kurssilaisista oli ahvenanmaalaisia.

MAANPUOLUSTUSNAISET

Syysillat pimenevät ja talvi tekee tuloaan

väriloisto on kauneimmillaan ja aurinkoiset syyspäivät houkuttele vat ulkoilemaan luontoon sekä tekemään metsäretkiä. Pikkuhiljaa alkaa kuitenkin myös talven tuloa enteilevä viileys ja pi meys lisääntyä yhä enemmän. Talven tu loon varaudutaan nyt niin meillä Suomes sa kuin muuallakin läntisessä Euroopassa huolestuneissa tunnelmissa energiakrii sin ja kiihtyvän inflaation nostaessa ku luttajahintoja. Sotatila Ukrainassa jatkuu edelleen ja sen vaikutukset heijastuvat laa jalle. Sähköenergian riittävyys halutaan taata kylminä talvikuukausina ja talven varalle on kaavailtu jopa suunniteltuja sähkökatkoksia.

Syksyn

Kokonaisturvallisuuden kannalta kan salaisten oma varautuminen on tärke ää ja siksi kotitalouksienkin on hyvä va rautua monenlaisiin yllätyksiin. Kotivara olisi syytä olla nyt jokaisella kaiken va ralta kunnossa. Hyviä vinkkejä varau tumiseen löytyy 72 tuntia -sivustolta https://72tuntia.fi/ . Naisille suunnattua varautumiskoulutusta järjestetään myös kaiken aikaa ja itselle sopivaa koulutus ta voi etsiä MPK:n koulutuskalenterista https://koulutuskalenteri.mpk.fi/Koulu

tuskalenteri .

Maanpuolustusnaisten Liiton Satakun nan piiri ry toteutti MPK:n Arjen turvalli suuden koulutusohjelman peruskoulutuk seen kuuluvan järjestökoulutuksen Teamsetäyhteydellä 5.9.2022. Koulutustilaisuu den pääpuhujina toimivat MNL:n Sata kunnan piirin varapuheenjohtaja Marjo Sarmet, NVL:n Lounais-Suomen alueneu vottelukunnan puheenjohtaja Pia Huhtala, Vapepan Keski-Satakunnan paikallistoimi kunnan puheenjohtaja Timo Vuorisalo se kä MPK Lounais-Suomen maanpuolustus piirin piiripäällikkö Petri Kosonen. Lisäksi Satakunnan alueen yhdistysten puheenjoh tajat esittelivät yhdistysten toimintaa. Po rin Seudun Maanpuolustusnaiset ry:n toi mintaa kuvaili yhdistyksen puheenjohtaja Leena Lukka, Rauman Reservin Upseerien Naiset ry:n toiminnasta kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Marjo Sarmet ja Kokemäen Seudun Maanpuolustusnaiset ry:n toimin taa esitteli yhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Vainio-Köpi.

Syksyn kuluessa tähystetään jo tulevaan uuteen toimintavuoteen. Liittotasolla, pii reissä ja paikallisissa yhdistyksissä laaditaan toimintasuunnitelmia ja talousarvioita uu

delle alkavalle vuodelle sekä pidetään vuosikokouksia, joissa valitaan toimi henkilöt seuraavalle kaudelle. Maan puolustusnaisten liiton liittokokous järjestetään tänä syksynä Jyväskyläs sä 19.11.2022 osana viiden maanpuo lustusjärjestön yhteistä Yhteisin siivin -liittokokoustapahtumaa. Satakunnan piirin syyskokous on tänä vuonna Rau man Seudun Reserviläiset ry:n kerho huoneella 15.11.2022 klo 18.00. Viral linen syyskokouskutsu on julkaistu täs sä lehdessä ja se lähetään myös sähkö postitse jäsenistölle. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita piirin syyskokoukseen.

Kun kylmä viima puhaltaa ja illat pimenevät, huolehditaan lähimmäisistä ja pidetään yhdessä toivon liekkiä yllä.

HANNELE TAIPALE puheenjohtaja Maanpuolustusnaisten Liiton Satakunnan piiri ry

Lapsiperheiden turvallisuutapahtuma

Syyskuisena tiistai-iltana järjestettiin lapsiperheen turvallisuustapahtuma Kiertokadun keskuspuistossa. Mukana tilaisuutta järjestämässä olivat Mannerheimin lastensuojeluliiton Satakunnan piiri, Lapsis Ry, Satakunnan Sydänpiiri Ry, Satakunnan pelastuslaitos, Pelastakaa lapset ja Naisten Valmiusliitto Lounais-Suomi.

Perheille oli valmistettu erilaisia toimintarasteja, joissa turvallisuusnäkökulma oli selvästi esillä. En siaputaidoissa harjoiteltiin elvytystä, toisilla rasteilla opeteltiin mm. liikenne- ja paloturvallisuutta. Lisäk si tutustuttiin kodin turvallisuuteen ja turvataitoihin. Rastit oli suunniteltu riittävän helpoiksi, jolloin jo kaisella oli mahdollisuus itse kokeilla taitoja käytän nössä.

Infopöytä oli Naisten Valmiusliitosta. Porin Seu dun Maanpuolustusnaiset yhdessä heidän kanssaan opastivat trangian käyttöä. Viilenevässä syysillassa maistuivat trangia-popparit ja lämmin mehu.

(vasemmalta) Pia Huhtala, Naisten Valmiusliitto, Paula Kangas ja Maija-Liisa Vettenniemi Porin Seudun Maanpuolustusnaisista. Rastin aiheena oli trangiakoulutus ja turvallinen tulitikun käyttö.

Naisten Valmiusliitto Ry Lounais-Suomen Alueneuvottelukunnan sihteeri Krista Raatikainen (vas) ja puheenjohtaja Pia Huhtala olivat tapahtumassa mukana puhumassa kotivarasta ja varautumisesta

LEENA LUKKA

Laura Rahkola ja Hanna Uusitalo Vapepasta Reserviläisten Pasi Lahtosen jututettavana.

Markkinayleisö oli kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta.

Kaikki esitteet jaettiin ja moni jäi keskustelemaan maailmantilanteesta.

VAPEPA mukana Nakkilan Nahkiaismarkkinoilla

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli tuttavalli semmin VAPEPA oli esittäytymässä Nahki aismarkkinoilla yhteisellä teltalla Nakkilan reserviläisten kanssa. Vapepan hälytysryhmä on elänyt vaatimatonta hiljaiseloa parin vii me vuoden ajan, kun koronarajoitukset ovat vaikuttaneet kokoontumisiin. Maastoetsin nöissä on oltu mukana. Tarkoituksena on nyt aktivoida toimintaa ja mukaan toivo taan myös uusia jäseniä.

Vapepassa löytyy tekemistä jokaiselle. Jos kinttu vaivaa, niin ei ole pakko lähteä metsään etsimään kadonnutta, vaan voi tar vittaessa kouluttautua itselle sopivampiin tehtäviin. Vapepassa voi toimia esim. ensi huollon tai henkisen tuen tehtävissä, len topelastajana, liikenteenohjaajana, maas toetsijänä, meripelastajana, muonittaja

na, pelastuskoiran ohjaajana, viestittäjänä. Monipuolisesti tehtäviä kaikille! Nakkilan hälytysryhmässä on hyvä henki ja vapaaeh toistyö inspiroikin monia näinä eriskum mallisina aikoina. Markkinoilla oli havait tavissa selkeää kiinnostusta vapaaehtoistoi mintaan. Kaikki esitteet jaettiin ja moni jäi keskustelemaan maailmantilanteesta. Eten kin nuorten innostus ja kiinnostus lämmit ti mieltä.

Vapaaehtoiseksi Vapepaan pääsee osal listumalla jäsenjärjestöjen järjestämille eri toimintamuotojen peruskursseille ja kurs sin jälkeen liittymällä sinua lähellä olevaan jäsenjärjestön hälytysryhmään. Jäsenjärjes töjä on 54 ja monet teltallamme vierailleis ta markkinavieraistakin kuuluivat jo entuu destaan joihinkin näistä järjestöistä (mm.

Reserviläiset, MPK, SPR, MLL). Vapepajärjestöt toimivat siis yhdessä, jotta jokai sen järjestön osaaminen pystytään hälytysti lanteessa hyödyntämään hädässä olevien ih misten auttamiseksi. Järjestöt myös varusta vat omat vapaaehtoisensa.

Eikös se niin ole, reserviläisten sanoin, että maata voi puolustaa mies tai nainen, muttei sivustakatsoja. Mukaan vaan roh keasti! Lisätietoa oman alueesi peruskurs seista ja hälytysryhmistä löytyy netistä, www.vapepa.fi.

HANNA UUSITALO

Vapepan toiminnassa mukana vuodesta 2018

Esa Rannisto

Ilma-aseradalla tapahtuu

Leader hanke lähestyy maaliaan. Nakkilan ilma-aserata on hyvässä ampumakunnos sa. Samdy -kerho on aloittanut syyskuun alussa. Kerholaisia on nyt niin paljon, että pienten ryhmään mahtuu enää yksi ampu ja. Ohjaajina ovat toimineet Niko Turenius ja Esa Rannisto. Pitkäaikainen ampuja iso jen ryhmästä Jussi Markkanen avustaa oh jaajia ja auttaa pienempiä ampujia esimer kiksi lataamisessa.

Vaikka ennen oli kiva mennä paperi tauluille merkkaamaan osumia, niin uudet elektroniset taulut ovat kyllä melkoisen hie noja. Osuman näkee heti ampujan vieres sä olevalta näytöltä. Ampujalla on mahdol lisuus tallentaa vaikka kaikkien harjoituk siensa osumat ja sarjat. Iband on kotimai

nen taululaitteisto. Tähän mennessä toi minnassa ja käytettävyydessä ei ole mitään valittamista. Etenkin pienempien ryhmässä kännykkäkameralla nappaillaan kuvia näy töltä. Niitä lähetellään someen kamuille ...”kato napakymppi!”

Ampumaradalla voi olla vain yhdet säännöt ja ne on hirveän helppo kerho laiseten omaksua. Välillä ”kilahtaa peltiin”, koska liipasimet ovat todella herkkiä. Ei se haittaa – vahinko on vahinko. Samdy kerho on semmoinen hyvän tuulen kerho!

Käyttöaste kasvussa

Muitakin vakiokäyttäjiä viikkoon mahtuu. Maanantaina harjoittelevat kivääriampujat. Heidän kanssaan ampuu valmentaja.

Tiistaisin Samdy kerho 17-19. Keskiviikkona alkaa ilmahirvi juosta. Sinne voi hyvin mennä tutustumaan ja varmaan saa kokeilla kiikaritähtäimellä varustettua ilma kivääriä. Torstaisin ammutaan pistoolilla. Torstaisin kannattaa mennä ehdottomas ti katsomaan ja ampumaan. Yhdistyksellä on kaksi ilmapistoolia ja kaksi kivääriä, niitä saa käyttöön. Lataamisessa opastetaan. En simmäinen kerta on ilmainen. Jos jatkossa ampuu harvemmin, niin maksu on 4€ ker ta/henkilö. Se sisältää aseen lainan, luodit ja taulumaksun. Jäsenellä on mahdollisuus myös maksaa vuosimaksu, joka on 30€. Täl löin hän voi käydä ampumassa viikoittain.

Perjantaille ei ole varattuja vuoroja. Lauantai ja sunnuntai ovat myös vapaita päiviä.

Omia ilma-aseita voi käyttää, mutta nii den tulee olla harjoittelu- tai kilpailukäyt töön tarkoitettuja ilma-aseita. Lähtönope uden tulee olla alhainen. Myöskään teräs kuulia ampuvia CO2 aseita ei voi käyttää vaikka lähtönopeus alittaisi sallitun. Teräs kuula kimpoaa ja palaa takaisin melkein yhtä kovaa kuin lähti.

Vaikka useina päivinä on kilpa- tai har rastevuoroja, niin toiminta painottuu iltaaikaan. Lähes joka päivä pääsee periaattees sa ampumaan. Ongelma on, ettei ole vättä mättä päivällä oven avaajaa.

Suunnitelmissa on, että kysyntään vasta taan. Yläaste- ja ammattikoulu sekä lukioi käiset ovat toivoneet mahdollisuutta ampua ilma-aseradalla. Johtokunta päätti, että tar jotaan ohjattu parin tunnin sessio, jossa re serviläisiltä on ohjaaja.

Tiedustelut

Rasmus tykästyi pistooliammuntaan

Esa Rannisto

Ampuma-aseen hallussapitolupien antaminen ja peruuttaminen

Yhtenäistämisohje voimassa

Ohjeen tarkoitus

Tämä ohje on tarkoitettu aselupa-asioissa tehtävän harkinnan tueksi silloin, kun harkitaan mahdollisen kielteisen päätöksen tekemistä tai olemassa olevien aselupien peruuttamista. Ohjeen liitteenä olevat taulukot ja ohjeeseen sisällytetyt lis taukset opastavat lupavalmistelussa ja mää rittelevät osaltaan niitä tilanteita, jolloin on perusteltua harkita peruutusmenette lyn käynnistämistä tai kielteisen päätöksen tekemistä luvan myöntämisen sijaan. Ta voitteena on, että poliisilaitosten käytännöt yhdenmukaistuvat tämän ohjauksen tulok sena. Ohje ja sen liitteet ovat päivittyviä asiakirjoja. Esimerkiksi oikeuskäytäntö ja muuttuva toimintaympäristö voivat luo da tarpeen päivittää ohjetta. Valtaosa aseluvan hakijoista saa asiassaan myönteisen päätöksen. Toisinaan kuitenkin on tarpeen tehdä kielteinen päätös, liittää myönnettä vään lupaan ehtoja tai peruuttaa olemassa oleva aselupa.

Käyttötarkoituksen osoittaminen Lupaharkinnan periaatteena tulee olla se, että lajinmukainen ampumaurheilun harrastaminen edellyttää hakijalta tosiasiallisia mahdollisuuksia harrastaa lajia. Lajin vähimmäistulkinta on se, että lajilla on olemassa kirjalliset suomenkieliset säännöt ja että sitä ylipäätään harrastetaan jossain rekisteröidyssä ampumaseurassa. Esimerkik-

si Practical-ammunnan harrastaminen on vaikeaa, jos hakijan asuinpaikkakunnalla tai kohtuullisena pidettävän matkan pääs sä ei ole sellaista ampumaseuraa, jossa lajia harrastetaan. Tällaisessa tapauksessa lupavi ranomaisen on erityisen tarkasti selvitettävä hakijalta, missä ja miten hän harrastaa lajin omaista ammuntaa.

Satunnaista maaliin ammuntaa ei pidetä ampumaharrastuksena. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että jyrkkä tulkin ta siitä, että hakijan olisi aina harrastettava lajinmukaista ammuntaa ampumaseurassa tai muiden kanssa, ei voi olla oikea. Arvi oitaessa ammunnan sidonnaisuutta harras tuspaikkaan on tässäkin syytä lähestyä asiaa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle ai heutuvan riskin kannalta: mitä suuremman riskin ase ja sen omistaja muodostavat, sitä enemmän tulee luvanhakijan kyetä osoitta maan hallitsevansa riskiä. Eräs näistä kei noista on harrastaminen ampumaseurassa.

Lisäksi vapaaehtoiseen maanpuolus tukseen liittyvä harjoittelu esim. reservi läisjärjestöjen ja Maanpuolustuskoulu

tusyhdistyksen piirissä säännöllisesti ja tavoitteellisesti osoittaa selvää ampumahar rastusta.

Luvanhakijan osoittama näyttö on aina keskeisessä roolissa ampumaharrastusta ar vioitaessa.

Metsästysharrastuksen osoittamisen vä himmäisvaatimus on voimassa oleva met sästyskortti, joka voi olla myös sähköinen. Metsästysperusteella aselupaa hakevan tu lee myös pystyä tarkentamaan hakemukses saan, mitä riistaa ja missä hän aikoo hankit tavalla aseella metsästää. Esimerkiksi pelkkä yleinen toteamus ”pienriistaa valtion mail la” on liian ylimalkainen.

Lajinmukainen ampumaurheilun harrastaminen edellyttää hakijalta tosiasiallisia mahdollisuuksia harrastaa lajia. Lajin

vähimmäistulkinta on se, että lajilla on olemassa kirjalliset suomenkieliset säännöt ja että sitä ylipäätään harrastetaan jossain rekisteröidyssä ampumaseurassa.

Henkilön soveltuvuus

Henkilön soveltuvuuden arviointi on ase turvallisuuden kannalta olennaisinta. Aseen hallussapitoon soveltumaton henkilö on ris ki yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle riippumatta siitä, minkälainen ampuma-ase tällä on hallussa. Siksi soveltuvuuteen tu lee kiinnittää kaikessa harkinnassa erityistä huomiota ja selvittäminen on tehtävä mah dollisimman tarkoin hyödyntämällä kaik

kia käytettävissä olevia tietolähteitä. Erityi sen tärkeää soveltuvuuden selvittäminen on silloin, kun hakija hakee ensimmäistä ase lupaansa.

Haastattelu on keskeinen työkalu hen kilön soveltuvuuden arvioinnissa. Haastat telu on suoritettava aina silloin, kun haki ja hakee ensimmäistä aselupaansa, hakijan edellisen luvan myöntämisestä on kulunut enemmän kuin kymmenen vuotta, hakijana on 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen rinnak kaisluvan hakijan huoltaja, joka hakee lupaa aseen säilyttämistä ja kuljettamista varten tai hakija on alaikäinen. Erilliseen haastat teluun voidaan kutsua myös muissa tapauk sissa. Erityisesti silloin, jos lupavalmistelun yhteydessä hakijan taustoissa ilmenee jotain sellaista, mikä voi vaikuttaa luvan myöntä miseen, tulee hakija kutsua haastatteluun. On kuitenkin muistettava, että haastattelu ja hallintolain mukainen kuuleminen ovat

P.S. Ohjeita aseluvan hakuun

Aika ajoin tulee esille epätietoisuutta aselupaan liittyvien asi oiden menettelystä sekä liitteiden tarpeellisuudesta. Vastoin yleistä käsitystä, aselupia myönnetään kuten ennenkin, kun han käyttötarkoitus on perusteltu. Selvitä itsellesi ennen aselu van hakemista: missä hankittavaa asetta käytät ja missä sitä säi lytät. Tätä ainakin kysytään poliisin haastattelussa.

Yleisohje aseluvan hakemiseen

1) Ota ensin puhelimitse yhteys oman yhdistyksesi ampu ma-asekouluttajaan (AAK) esim Porin Seudun Reserviläiset ry, Raimo Suominen 050 523 5610

Puhelussa selvitetään, onko kyseessä a) uusi aselupa ,b) mää räaikaisen luvan uusiminen vai c) harrastuksen jatkumisen il moittaminen 5 vuoden välein

2) AAK:n kanssa selvitetään mitä mahdollisia liitteitä tarvi taan k. o. aseen hankinnassa

Aseluvan haun vaatimukset reserviläiselle

Hyväksytty käyttötarkoitus -> ampumaurheilu- ja har

kaksi eri asiaa, ja luvanhakijan on tiedettä vä etukäteen, kumpi tilaisuus on kyseessä.

Hakija haastatellaan pääsääntöisesti hen kilökohtaisesti. Ainoastaan niin sanotut kymmenvuotishaastattelut voidaan tehdä etäyhteyksin tai puhelimitse ja nekin siinä tapauksessa, että lupavalmistelun yhteydes sä hakijan taustoissa ei ole ilmennyt mitään sellaista, mikä voi vaikuttaa luvan myöntä miseen.

Kyseessä on ampuma-aselain soveltamis ohje eikä säädös. – Ampuma-aselaki ja -ase tus ovat ohjeen yläpuolella, joten ohjeesta on perustellusta syystä mahdollista poiketa lain ja asetuksen mukaisesti.

Lue koko ohje esim. www.satakunna nampujat.sporttisatti.com etusivu, vasen palsta.

RAIMO SUOMINEN

rastus tai vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuna sotilaallisia val miuksia palvelevana koulutuksena annettavan ampumakoulu tuksen järjestäminen tai osallistuminen.

Harrastuksen kesto: ERVA (ERittäin VAarallinen) kiväärit 1 vuosi tai pistoolilla 2 vuotta, todistetaan ampuma-asekoulut tajan (AAK) antamalla todistuksella. Haettaessa ERVA-lupaa ns. pitkien, lippaiden käyttöä varten, tulee luvanhakijan olla kuulunut ampumaseuraan luvanhakua edeltäneet 12kk. Ikära ja pitkissä aseissa (kivääri) 18-vuotta / Kaikki ERVA-LUVAT ja lyhyet aseet (pistoolit) 20-vuotta. ERVA -pistoolissa on yli 20 ptr. lipas ja ERVA-kiväärissä on yli 10 ptr. lipas.

3) Hakija varaa itselleen ajan www.poliisi.fi sivuilta ja il moittaa sen AAK:lle

4) AAK tekee tarvittavat liitteet ennen poliisilaitokselle me noa. Tarkastelujakson loppupäivä on siis lähellä hakupäivää, eikä esims. paria kuukautta ennen, ”kun haluan liput ja laput hyvissä ajoin”

Ampumaharrastusforumin jäsen

Nakkilan erityisoperaatio eskaloitui pitkäksi ampumakaudeksi

Oikeastaan ampumakausi kestää Nakkilassa ympäri vuoden. Ulkoratakauden päätteeksi ja myös sen kanssa rinnan ammutaan uusi tulla ilma-aseradallamme.

Maaliskuussa aloitimme Tervasmäen ra dalla epäviralliset kokoontumiset. Lähinnä pistooliradalla, mutta usein jollain oli ki vääri tai haulikko mukana. Tapana on, että jokainen paikalla ollut saa kokeilla asetta. Toki aseenomistajan opastuksella.

Yhdistyksemme järjestämä virallinen ruutiasekausi aloitettiin 29. huhtikuuta. Tuolloin ensimmäisen kilpailuna oli pie noiskivääri 100m. Avoin ampumataitopäivä järjestettiin 20. huhtikuuta. Ampumahar joittelun ohessa istuimme nuotiolla naut tien kaffen ja makkaran yhteisvaikutuksesta.

Vapaamuotoiset ampumaharjoitukset päätettiin järjestää toukokuun alusta elo kuun loppuun, siten että ammuimme joka toinen keskiviikko. Tavallisimmin ammut tiin pistoolilla. Tuollaiset harjoitukset ovat erittäin hyvä tapa kerätä ampumakertoja, kun harkitsee oman pistoolin hankkimista. Yhdistyksellä on sopivat pistoolit harjoitte luun ja muut jäsenet myös lainaavat aseita ollessaan paikalla. Harjoituskerrasta perit tiin 2€ taulumaksu.

Syyskuussa tihennettiin harjoituskertoja siten, että kuukauden jokainen keskiviikko ammuttiin. Ampujat toki hupenivat. Mika Rajala, joka toimi portinvartijana taisi olla Pasi Lahtosen kanssa useimmin paikalla.

Viiden kisan ruutiasesarja

Ruutiasesarja käsitti viisi kilpailua. Ampu jia oli yhteensä 26. Sarjassa ampumasuori tuksia oli 81 kappaletta. Järjestäjien kannal ta ampujia oli ihan mukavasti. Ammunnat

olivat hyvin suunniteltuja ja turvanäkökoh dat otettiin huomioon. Aseettomalle jär jestyi poikkeuksetta mahdollisuus kilpailla laina-aseella. Välillä ampujia palveli buffet ti. Valitettavasti ihan joka kerta ei buffet tia saatu jaloille. Riku Elo oli paras asiak kaamme. Ensi kaudelle Rikulle järjestetään oma pöytä ja hänelle tarjoillaan grillin anti met pöytään.

Ampumatapahtumamme ovat myös so siaalinen tapahtuma. Jutteluryhmät jäävät vielä kisan päätteeksi sanalle.

Kauden 2022 Ruutiasesarjan voitti vii mevuotiseen tapaan Antti Varjus. Samal la tuloksella hopeaa sai Veikko Palomäki. Kolmantena oli Riku Elo. Viimeisessä kil pailussa palkittiin kaikki paikalla olleet am pujat. Pasi Lahtosen ”noutopöytä” on jo

Kauden voittajakolmikko odottaa yhdessä muiden kanssa palkintoja.

Kuvat Pasi Lahtonen

Nakkilan pistooliradalla ampujien harmiksi laskeva ilta-aurinko häikäisee.

Turvallisuuspoliittinen luentotilaisuus

yliopistokeskuksessa

kuuluisa siitä, että hyvillä mielin osallistuja lähtee kotiin. Kotiinviemisenä voi olla pyt ty tai ase-aiheinen lippis.

Menestystä ilma-aseissa

Ilma-asekauden huipennus oli nuorten am pujiemme osallistuminen Metsästäjäliiton ilma-aseiden SM-kilpailuihin. Metsästys luodikossa Kilpailivat Veeti ja Niilo Lind stedt. Niilo kilpaili S16 sarjassa ja sijoit tui viidenneksi. Veeti ampui S20 sarjassa ollen kymmenen sakissa ja ampui loppukil pailussa seitsemännelle sijalle. Valmentaja Jukka Levola ampui yleisessä sarjassa, mut ta ei selvinnyt loppukilpailuun. Jukka Levo la kertoi, että harjoittelu ja valmistautumi nen oli sujunut niin hyvin, että odotukset olivat korkeammalla. Kysytty Levolalta, että mikä on radan uudistustyön paras anti har joittelun suhteen. Jukka vastasi, että se kun

voi harjoitella ja kilpailla samanlaisiin tau luihin. Reserviläispiiri ei ilma-asekisoja jär jestänyt vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Piiritasolla samat metsästyslajit toivat Veetille ja Niilolle kultaa molemmissa la jeissa. Myös valmentaja Levola pääsi ho peakantaan. Niilo ja Veeti ampuivat myös Ruutiasesarjassa. Niilo sjoittui kokonaiskil pailuissa yhdeksänneksi.

Niilo ampui Sammon pytty kilpailussa myös sijalle yhdeksän; lukeutuen Nakkilan Reserviläisten hopeajoukkueeseen.

Kaiken kaikkiaan ammunta voi hyvin täällä Nakkilassa. Emme aja käärmettä piip puun, vaan nahkiaista.

ESA RANNISTO Nakkilan Reserviläiset

Ennen luentojen alkua mahdollisuus ostaa Porin Sotilaskodin kahvipisteeltä kahvin ja munkin.

Luentoina kuullaan:

”Sota Ukrainassa”

Varsinais-Suomen Reservipiirien toiminnanjohtaja everstiluutnantti evp Joni Lindeman

Huoltovarmuuskeskuksen energia-asiantuntija Paavo Tertsunen

Vapaata keskustelua lopussa. Tervetuloa! Satakunnan

Maanpuolustusyhdistys

”Energiahuoltosektorin näkymiä huoltovarmuudessa”

IN MEMORIAM

Kirsi Aittalan muistolle

Ystävä ja ahkera toimija

Kirjoitan tämän muistokirjoituksen hyvän ystävän ja ahkeran, iloisen ja rakastetun toi mijan Kirsi Aittalan muistolle, joka nuk kui pois 18.6. sairauden uuvuttamana vas ta 67-vuotiaana. Sitä on vaikea hyväksyä ja ymmärtää. Kirsi oli tärkeä osa alueneuvot telukuntaa, olihan hän toiminut kahdeksan vuotta Naisten Valmiusliitto ry Lounais-Suo men, (ent. Turun ja Porin), alueneuvotte lukunnan puheenjohtajana ja sitä ennen alueneuvottelukunnan jäsenenä vuosia. Kuollessaan hän oli myös sihteerimme, sil lä hän halusi olla mukana toiminnassa ja piti varautumista sekä koulutustoimintaamme tärkeänä. Sitä työtä jatkamme, onhan meil le tulossa noin kymmenen kurssin iso Nas ta-harjoitus alueellemme 21.-23.4.2023 Säkylään, jossa koulutamme erilaisia turval lisuustaitoja naisille.

Kuulin Kirsin pois nukkumisesta, kun olimme Säkylässä, Huovirinteen kasarmilla, Arjen turvallisuuskurssia vetämässä; alkupe räisen suunnitelman mukaan Kirsinkin piti olla paikalla, mutta hän joutui jättäytymään pois huonon vointinsa vuoksi – eli hän olisi ollut mukana ja olisi vielä nytkin, mutta elä mä päätti toisin!

Kaksi vuotta sitten, kun Kirsi sairastui he räsimme siihen, kuinka paljon ja monipuo lisesti hän osasi ja taitoi asioita. Ja kuinka

paljon hän oli tehnyt meidän yhteisen kokonaisturvallisuuden toiminnan eteen. Hän oli mukana messuilla ja tapahtumissa esittelemässä toimintaamme ja kotivaraa. Hän edusti meitä ja esteen sattuessa yritti aina saada edustajan paikalle. Hän osasi ja taisi jopa liiton raporttien täytön yms. Nyt kun olen niitä pari vuotta opetellut, voin sanoa, että en aio yksin jatkossakaan niitä täyttää, vaan yhdessä sihteerin ja varapuheenjohtajan kanssa, huh! Kyllä Kirsi tiesi, että me arvostimme häntä ja olimme myös hyviä ystäviä! Hyvä esimerkki tästä on kimppakyydit suuntaan tai toiseen; Kirsi oli usein muka ”matkan varrella” ja haki usein jonkun kyytiin vähän kauempaakin, jos kokoukseen tai koulutukseen osallistuminen oli kyydistä kiinni. Pyyteettömyys, se on sana joka kuvaa Kirsin toimimista asiassa, kuin asiassa! Toisaalta me opimme Kiikiltä: kun Kirsiltä vietiin kortti sairastelun vuoksi, ei hänen tarvinnut kyytiä kysellä, mielellämme me häntä haimme mukaan, aina, kun hänen voimansa sen salli. Oli helppo auttaa ja olla ystävä, kun Kirsi oli sitä ollut 110% tai enemmän meille!

Oli selvää, mikä oli Kirsille tärkeintä, perhe: lapset ja lapsenlapsetja tietysti Kultsi; Antero, Kirsin mies. Voi, aina me kyllä tiedettiin, jos puhelu oli Anterolle! Rakkaus siis paistoi Kirsistä läpi, hän oli onnellinen

ja osasi rakastaa! Elämässähän on loppupelissä kuitenkin tärkeinä onnellisuus, rakkaus!

Kirsi oli myös aikamoinen viherpeukalo, puutarhasta löytyy kukka, jos toinenkin, joista saimme ihailla kuvia pitkin kesää. Amatsonlil jasta puhumattakaan! Toisen peukalon täytyi kin sitten olla jauhopeukalo, saimme mones ti nauttia Kirsin herkullisista leipomuksista ja salaateista.

Perheen jälkeen hyvänä kakkosena tuli maanpuolustus- ja järjestötyö; Kirsillä oli taito tehdä tätä työtä luokittelematta kategorioihin, kaikki työ oli siis tärkeää, samoin ympärillä olevat ihmiset. Kaiken hän teki voimiensa mu kaan täydellä sydämellä, onkin siis sanottava, että ahkera, pitkäaikainen toimija on poissa!

Mainittakoon vielä, että Lounais-Suomen MPK:n kursseista Ruokahuolto poikkeus oloissa ja Kenttäkeitinkurssit olivat monet Kirsin ja Anteron, Kirsin miehen vetämiä. Sen lisäksi monessa MPK:n harjoituksessa muona tuli heidän työnsä tuloksena lautaselle.

Palokuntatoiminta oli Kirsin pitkäaikai sempia harrastuksia, jossa hän oli edelleen mu kana ja velipoikien mukaan Kirsi oli koko ikänsä mukana monessa. Se, mikä meitä yh disti eniten, oli Naisten Valmiusliitto ry Lou nais-Suomen alueneuvottelukunta, jonka pit käaikaisena ja aktiivisena toimijana siis Kirsi toimi. Mainittakoon vielä, että Nastaharjoi

tukset olivat Kirsille tärkeitä. Hän toimi organisaatioissa ympäri Suomea eri tehtävissä, hän järjesti alueneuvottelukunnan nimissä kimppakyytejä harjoituksiin; välillä Pöytyän VPK:n, välillä Rannikkolaivaston henkilöpakettiautolla.

Koronavuodet toivat muutoksia toimintaamme ja olemme siirtyneet suurelta osin etäkokouksiin. Niidenkin järjestelyissä Kirsi oli etevä ja parempi, kuin me nuoremmat! Nyt toki mekin jo osaamme, mutta yritän välittää teille tämän tietoon, että ihmisen panos yhteiseen hyvään voi olla iso, vaikka se ei näy ennen, kun ahkerat kädet lopettavat työnsä ja etevä ihminen ei ole enää meitä ohjaamassa. Me kaikki alueneuvottelukunnan jäsenet varmasti allekirjoitamme sen, että Kirsi piti meitä kaikkia edustajia tasavertaisina ja kaikkien mielipiteitä kuunneltiin – olimme me! Kirsi tuli kaikkien kanssa toimeen, oli ystävällinenja avulias, mutta en-

nen kaikkea hän oli rakastettava äiti, anop pi, mummi, vaimo, ”sisko” ja ”äitee”… Sa nat eivät riitä ja juuttuvat kurkkuun, eivät tahdo edes näppäinten kautta tulla tekstiksi!

Viimeiseksi jäänyt yhteinen iltama oli Alueneuvottelukunnan tavaroiden järjestä minen helmikuun lopulla luonani Huittisis sa. Kirsi, Tuhkalaisen Päivi ja minä kävim me läpi vuosien saatossa kiertyneet tavarat. Viirit ja arvokkaampi tavara lähtivät säi lytykseen Liiton toimistolle, osa jäi minul le, koska niitä tarvitaan toiminnassamme, Meillä oli hauskaa, nautimme siis myös yh teisestä seurasta, ruoasta ja puolukkajuomas ta, saunaa unohtamatta! Se oli parasta ”per heytymistä” ja asioiden hoitoa. Ei kaikki tekeminen saa olla jäykkää ja organisoitua, on hyvä olla sitä yhteisöllisyyttä ja yhteen kuuluvuutta.

Kävin Kirsiä katsomassa vielä ennen alue neuvottelukuntamme kevätkokousta touko

kuun lopussa; sillä tiesimme, kuinka tärke ää Kirsille asioiden järjestyksessä pito oli, eli pöytäkirjat tuli allekirjoitettua ja pienet tu liaisetkin vielä vietyä koko alueneuvottelu kunnan puolesta.

Eipä ole helppoa lopettaa kertomista ih misestä, jonka suuria saappaita olen tässä ny kyisenä puheenjohtajana yrittänyt saada so pimaan jalkaani! On kyse myös ystävästä, jota ilman olisin varmasti jo lyönyt hanskat tiskiin ja ilmoittanut; ”ei musta oo tähän”. Ystävästä, joka sanoi: ”kyllä sinä” ja ”ei ole vaihtoehtoja”. Ystävästä, jonka kanssa soi teltiin paljon muitakin asioita, tehtiin mon ta reissua. Ystävä, joka hyväksyi minut tällai sena, kun olen ja tuki ja neuvoi! Toivonkin, että osaan olla edes puolet siitä, mitä Kirsi oli. Ainakin sydän edellä tein tätä kirjoitus ta ja Kirsin kannustamana olenkin päättä nyt, että parempi kirjoittaa huonokin kir joitus, tai puhe, kuin ei ollenkaan. Meidän tulee jatkossakin vaalia yhteisöllistä, pyytee töntä, erilaisuuden hyväksyvää ja kannusta vaa ilmapiiriä yhteisen kokonaisturvallisuu den, yhteisen alueellisen toiminnan hyväksi. Unohtamatta sitä, että olemme Suomen kansalaisia ja rajat rikkova toimintaa yhtei sen hyvän eteen on palkitsevaa. Yhdessä ol laan enemmän ja Kirsi oli todellakin enem män, kuin oikein itse varmaan tajusikaan. Jatketaan hänen viitoittamallaan tiellä, vaik ka saappaat ovatkin isot täytettäväksi.

Vielä sinulle Kirsi sinne pilvenreunalle: si nua on ollut jo nyt ja tulee jatkossakin ole maan ISO ikävä, emme unohda oppejasi ja ystävyyttäsi, kiitos yhteisistä hetkistä! Toi von, että kirjoitukseni kertoi edes osan siitä arvostuksesta ja kaipauksesta, jonka ansait sit ihan vaan olemalla Kiiki, meidän ÄITEE, Ystävä, ahkera toimija kokonaisturvallisuu den hyväksi!

PIA HUHTALA puheenjohtaja Lounais-Suomen alueneuvottelukunta Naisten Valmiusliitto ry

reservipiirien

Kilpailun tuomaristo Ilari Pullinen ja Hannes Frigård tulkitsevat Ari Aittamäen (keskellä) osumia.

Mitalikolmikko Mikko Kähkönen (vasemmalla), Veikko Palomäki ja Janne Huttunen Katinkurun aurinkoisella pistooliradalla. .

Juhani Lukka

Lähde mukaan sotilasmoniotteluun

Reserviläisliitto on kansainvälisen aliupseeri järjestön CISOR:n jäsen. Järjestössä yhtenä toimintamuotona on sotilasmoniotteluiden järjestäminen ja sen harrastamiseen kannus taminen sekä lajin harjoittelun mahdollista minen. Suomen Reserviupseeriliitto kuuluu vastaavasti upseerien kansainväliseen järjes töön CIOR:in, jossa sotilasmoniottelua har joitellaan ja kilpaillaan vastaavalla tavalla.

Vuonna 2023 CISOR:n ja CIOR:n so tilasmoniottelukilpailut ajoittuvat kesä kuulle. CISOR:n kilpailu pidetään Saksan Münchenissä 12.-16.6.2023 ja CIOR:n Helsingin Santahaminassa juhannuksen jäl keisellä viikolla.

Reserviläisliitto pyrkii lähettämään mo lempiin tapahtumiin 3-4 joukkuetta, joissa jokaisessa tulee olla kolme henkeä. Tulevia kilpailuja ja lajin edistämistä varten järjeste tään kolme lajikoulutuspäivää Porin prikaa tissa Säkylässä yhteistyössä MPK:n LounaisSuomen maanpuolustuspiirin kanssa. Osallistujan ei tarvitse olla aiemmin har rastanut lajia. Riittää, kun on kiinnostunut ja löytyy sisua, halua, joukkuehenkeä sekä hyvä peruskunto. Sotilasmoniottelun lajei hin kuuluvat:

kivääriammunta pistooliammunta käsikranaatin pituus- ja tarkkuusheitto esteuinti 50m (yksi joukkueesta ui esteet, kaksi muuta normaalisti 50m) sotilasesterata maastojuoksu 7-9km suunnistus 5-7km

Ensimmäinen lajiharjoituskurssi pidetään lokakuussa 22.10.2022.

Tavoite:

Kurssin tavoitteena on kouluttaa kan sainvälisen aliupseerijärjestön (CISOR) laji sääntöjen mukaiset sotilasmoniottelun lajit. Näitä ovat käsikranaatin pituus- ja tarkkuus heitto, suunnistus, sotilasesterata, esteuinti, kivääri- ja pistooliammunnat sekä maasto juoksu. Kurssin suorittamisen jälkeen osal listuja tuntee lajitekniikan opetellusta lajista sekä tietää, miten lajia voi harjoitella itsenäi sesti ja osaa lajisääntöjen perusteet.

Kenelle kurssi soveltuu:

Kurssi soveltuu ja on avoin kaikille 18 vuotta täyttäneille Suomen kansalaisille, jot ka ovat kiinnostuneita sotilasmoniottelusta ja sen sisältämien lajien harjoittelusta. Ensi sijaisesti kurssi on kohdennettu Reserviläis liiton ja Suomen Reserviupseeriliiton jäsen yhdistysten jäsenille.

Esitiedot:

Kurssikokonaisuus sisältää kolme harjoi tusjaksoa:

1. leiri la 22.10.2022

Lajeina käsikranaatin heitto, esterata

2. leiri la 25.2.2023

Lajeina kivääriammunta, esteuinti

3. leiri la 1.4.2023

Pistooliammunta, suunnistus

Majoittuminen tapahtuu tilojen olles sa vapaana, vierashuoneissa porttien ulko puolella. Jokainen osallistuja ottaa omat la jikohtaisesti tarvittavat varusteet mukaan. Näistä ja tarkemmasta ohjeistuksesta laite taan aina kurssille hyväksytyille osallistujil le erillinen kurssikirje. Kurssilaiset saapuvat paikalle aina perjantaina illalla ja lauantai on harjoittelupäivä. Kurssilla tarjotaan per jantaina päivällinen ja iltapala, lauantaina aamupala, lounas ja päivällinen.

Lisätietoja: www.reservilaisliitto.fi

KOKOUKSIA

Kokouskutsu

Satakunnan Reserviupseeripiirin

SYYSKOKOUS

maanantai 31.10.2022 klo 18.00 alkaen Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Tiedepuisto 3, Pori Kokouksissa käsitellään piirin sääntömääräiset syyskokouksen asiat.

17.30 Kokouskahvit 18.00 Huomionosoitukset Piirin syyskokous

Virallisilla kokousedustajilla tulee olla valtakirja omista yhdistyksistään. Muilla on läsnäolo ja puheoikeus.

Tervetuloa Piirihallitus

Kokouskutsu

SATAKUNNAN RESERVILÄISPIIRI RY

Jäsenet kutsutaan piirin sääntömääräiseen SYYSKOKOUKSEEN

Tiistaina 1.11.2022 klo 18.00,

Satakunnan ammattikorkeakoulu, SAMK, Satamakatu 26, Rauma

Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat.

17.30 kahvi, jonka jälkeen huomionosoitukset ja liiton puheenjohtajaehdokas Kari Salminen esittäytyy. Syyskokous klo 18.30.

Ennakkoilmoittautuminen pyydetään kahvitilaisuuteen pe 28.10. mennessä.

Virallisilla kokousedustajilla tulee olla valtakirja omista yhdistyksistään. Muilla on läsnäolo- ja puheoikeus.

Tervetuloa, Piirihallitus

Maanpuolustusnaisten liitto Satakunnan piiri Ry

Porin seudun reserviläiset ry

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN

SYYSKOKOUS

Aika: Tiistaina 15.11.2022 klo 18.00. Rauman Seudun Reserviläiset ry:n kerhohuone, Hotel Raumanlinna, Valtakatu 5, 3. krs, 26100 Rauma

Kokouksessa käsitellään piirin sääntömääräiset asiat.

Tilaisuus alkaa klo 17.30 kahvitarjoilulla ja Maanpuolustusnaisten Liiton Satakunnan Piiri ry:n syyskokous alkaa klo 18.00. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan viimeistään perjantaina 11.11. mennessä Marjo Sarmetille marjo.sarmet@gmail.com. Kahvitarjoilun vuoksi pyydetään ilmoittautumisen yhteydessä mainitsemaan myös mahdollisista erityisruokavalioista ja rajoitteista.

Tervetuloa

Hannele Taipale puheenjohtaja MNL:n Satakunnan Piiri ry

Ulvilan reserviupseerikerho ry:n

SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona 19.10.2022 klo 18.00 Cafe Hellmanin tiloissa, Friitalantie 11 B, Ulvila. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä esitys kerhon lakkauttamisesta.

Iltapalatarjoilu. TERVETULOA URUK/hallitus

SYYSKOKOUS pidetään Katinkurun ampumaradan kahviossa 20.10 klo 18 alkaen. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa.

NOORMARKUN SEUDUN RESERVIUPSEERIKERHO RY:N

SYYSKOKOUS

Noormarkun Seudun Reserviupseerikerho ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään

Noormarkun kirjaston kokoustiloissa (2.kerros), os. Laviantie 4, 29600 Noormarkku, maanantaina 14.11.2022 klo 18.00.

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen mukaan syyskokoukselle määräämät asiat.

Kokouksen aluksi Porin kaupunkikonsernin turvallisuuspäällikkö, komentaja evp. Jukka-Pekka Schroderus pitää esitelmän aiheesta Venäjän hybridisodan vaikutukset Ukrainan sotaan. Esitelmä on avoin tilaisuus kaikelle yleisölle.

Kahvitarjoilu. Tervetuloa, hallitus

VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUSTYÖN TUKIJAT: Satakunnan Osuuskauppa, Länsi-Suomen Osuuspankki