Karhu-225

Puolustusvoimat

KARHU 1

KARHU

2 2025 Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

SISÄLLYSLUETTELO

2 KARHU

Satakunnan Reserviläispiiri ja Porin Seudun Reserviläiset juhlivat 70-vuotista toimintaansa 4 Varautumisilta Kokemäen yhteiskoululla 7 Laviassa tutustuttiin tarkka-ammuntaan 8 Ecoaimssin retket 9 Kesäyön marssi 2025 Noormarkussa 10 Ikäluokat pienenevät, reserviläisillä on halu jatkaa 12 Kohti sukupuolineutraalia valikoivaa asevelvollisuutta?

14 Kriisinhallintakoulutus ja toimintakyvyn kehittäminen 16 ”Jopa paras työkoirani” 19 Porin prikaatiin perheenlisäystä! 20 Resul Four Day March 29.5.-1.6.2025 22 Ryömimisestä ensiaskeliin 24 Maanpuolustusnaisten pihapeli-iltamat 26 Aseiden määrä vähenee Suomessa lähivuosina jyrkästi 28 Keväinen Stockholm Militariamässä 30 Mestarien matkassa Arma Aboassa 31 SRA:n Satakunnan Reservipiirien piirimestaruudet 32 Pienoiskivääri 100 metriä. 23.5.

34 Satakunnan Reservipiirien ampumamestaruuskilpailut 36 RESUL kilpailukalenteri 2025 39 Ylennetyt 40

KARHU Päätoimittaja Juhani Lukka

Toimituskunta Eemeli Lappalainen Jari Multisilta Mona Nordberg Esa Rannisto Petri Ranta Marjo Sarmet Raimo Suominen Kimmo Tuomi Juha Vasama

Materiaalin toimitus Sähköpostiosoitteeseen: juhani(at)lukka.fi

Karhu ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kansikuvassa yöttömän yön tunnelmaa Kuva: puolustusvoimat

Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

PÄÄKIRJOITUS

KARHU 3

Pääkirjoitus

R

eserviläisliiton 70 v. juhlavuosi on jo hyvässä vauhdissa. Huhtikuussa pidettiin liiton hallituksen kokous Porissa. Liiton syntyjuuret ovat juuri Porissa, jossa päätettiin liiton perustamisesta 70 vuotta sitten. Liittohallituksen juhlakokouksen aluksi pidettiin hartaus ja lähetettiin seppelpartio viemään seppele Keski-Porin kirkon sankarihaudoille. Liittohallitus pohti myös seuraavien vuosien strategiaa ja antoi liiton valiokunnalle suuntaviivoja strategiatyön jatkamiseksi. Muutokset turvallisuusympäristössä ja yhteiskunnassa haastavat liitonkin toimintaa tulevina vuosina.

Huhtikuussa juhlittiin myös Satakunnan Reserviläispiirin ja Porin Seudun Reserviläisten 70 v. juhlaa Porin Suomalaisella klubilla. Juhlassa kuultiin tervehdys Porin Prikaatista, kun apulaiskomentaja Vesa Helminen piti juhlapuheen. Liiton puheenjohtaja Kari Salminen esitti onnittelut juhlivalle piirille ja yhdistykselle.

Juhlavuosi muistuttaa meitä liiton, piirin ja yhdistysten pitkästä historiasta ja siitä työstä, jota saamme vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta jatkaa. Meillä on harrastus, jolla on tärkeä tehtävä osana suomalaista kokonaismaanpuolustusta.

Tekemästänne työstä on taas palkittu reserviläisiä ansiomerkein ja ylennyksin. Lämmin onnentoivotus kaikille palkituille ja ylennetyille.

Kesä on meille reserviläisille mitä parhainta aikaa harrastaa ja liikkua.

Kesäyön marssi Noormarkussa keräsi taas mahtavan joukon marssijoita.

Luonnossa liikkumista kannattaa toki harrastaa muutenkin. Kannustan kaikkia ulos liikkumaan ja kehittämään omia reserviläistaitojaan myös yhdistysten tilaisuuksiin. Tapahtumakalenterit löytyvät piirin ja yhdistysten sivuilta.

Hyvää kesää

JARI MULTISILTA puheenjohtaja Satakunnan Reserviläispiiri ry

4 KARHU

Satakunnan Reserviläispiiri ja Porin Seudun Reserviläiset juhlivat 70-vuotista toimintaansa kuvat: Kimmo Tuomi

Satakunnan Reserviläispiirin piirihallitus päätti kokouksessaan 14.10.2024, että koska Reserviläisliitto on perustettu Porissa 1955 tulee Satakunnan Reserviläispiirin ja samalla Porin Seudun Reserviläisten juhlia 70-vuotista taivaltaan.

Juhlan pääjärjestelijäksi valittiin Satakunnan Reservipiirien toiminnanjohtaja Kimmo Tuomi. Reserviläisliitto oli päättänyt pitää liiton hallituksen juhlakokouksen 12.4.2025 Porissa.

Tähän liittyen Porin kaupunki järjesti perjantaina illalla 11.4. hienon juhlavastaanoton Porin kaupungintalolla liittohallituksen jäsenille, kunniajäsenille sekä satakuntalaisille vapaaehtoisen maanpuolustustyön vaikuttajille.

Ennen liiton juhlakokousta oli papin pitämä lyhyt hartaus ja seppelepartion lähettäminen sekä seppeleen lasku Porin Sankarivainajien muistomerkille Porin Seudun Reserviläisten toimesta.

Liiton juhlakokoukseen liittyi myös tutustuminen SAMK:iin.

Satakunnan Reserviläispiirin ja Porin Seudun Reserviläisten 70-vuotisjuhlapaikaksi valikoitui perinteikäs Porin Suomalainen klubi ja ajankohdaksi lauantai 12.4.2025 klo 18.00, jolloin myös Reserviläisliiton johdolla oli mahdollisuus osallistua juhlaamme.

Juhlaan osallistuikin kaikkineen mukavasti noin 50 henkilöä.

Tervehdysten vastaanottajina ja alkumaljan nostajina toimivat Satakunnan Reserviläispiirin puheenjohtaja Jari Multisilta ja Porin Seudun Reser-

Rauman Seudun Reserviläisten puheenjohtaja Jyrki Aikko vas, Rauman Reserviupseerikerhon edustaja Ravo Sarmet ja Rauman Seudun Reserviläisten edustaja Mika Salminen onnitteluvuorossa. Onnittelut vastaanottavat Satakunnan Reserviläispiirin puheenjohtaja Jari Multisilta ja Porin Seudun Reserviläisten puheenjohtaja Jani Wahlman.

viläisten puheenjohtaja Jani Wahlman. He pitivät molemmat lyhyet tervetulopuheet, joissa käsiteltiin mm yhdistysten historiaa ja tätä päivää.

Kuorolaulua juhlassa esitti Kokemäen mieslaulajat kuoronjohtaja Henri Tuominiemen johdolla. Juhlayleisö sai kuulla hienot perinteikkäät laulut Muistoja Pohjolasta, Suomen laulu, Kaunehin maa ja Oi kallis Suomenmaa.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen esitti onnittelutervehdyksen 70 vuotta juhliville yh-

Juhlapuheen 70-vuotisjuhlassa piti Porin Prikaatin apulaiskomentaja eversti Vesa Helminen.

KARHU 5 distyksille. Juhlapuheen piti Porin Prikaatin apulaiskomentaja eversti Vesa Helminen.

Hän käsitteli puheessaan nykyistä sotilaspoliittista tilannetta lähialueillamme ja Porin Prikaatin ajankohtaisia asioita. Hän korosti vapaaehtoisen maanpuolustustyön tärkeyttä ja hyvää yhteistyötä Satakunnan Reservipiirien kanssa.

Viimeisenä ohjelmanumerona koomikko Olli Mustaniemi alias ”Vääpeli Karjula” hauskuutti juhlayleisöä. Hän kertoi olevansa tykkimies ja tulevansa suoraan ”Tykistön kehdosta” Niinisalon varuskunnasta. Juonnon ja valokuvaamisen hoiti Kimmo Tuomi. Illan kruunasi Fresco Ravintoloiden loihtima monipuolinen juhlaillallinen juomineen ja tyrnileivoskahveineen. 70-vuotisjuhla onnistui hienosti suunnitelmien mukaan ja sillä kunnioitettiin edellisten satakuntalaisten reserviläissukupolvien merkittävää ja ennakkoluulotonta maanpuolustustyötä.

Koko Reserviläisliiton johto, puheenjohtaja Kari Salminen, varapuheenjohtajat Lotta Nissi ja Tomi Kurikkala sekä toiminnanjohtaja Minna Nenonen, onnittelemassa 70-vuotiaita Satakunnan Reserviläispiiriä ja Porin Seudun Reserviläisiä Porin Suomalaisella klubilla 12.4.2025

KIMMO TUOMI Toiminnanjohtaja

Satakunnan Reserviläispiirin puheenjohtajan Jari Multisillan tervetulopuhe Satakunnan Reserviläispiirin 70 v. juhlassa Arvoisa herra eversti, reserviläisliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, hyvät Porin Seudun reserviläiset ja juhlavieraat Satakunnan reserviläispiiri täyttää 70 vuotta. Piiri kuuluu yhtenä keskeisenä osana Reserviläisliittoon, joka myös juhlii 70 v. taivalta tänä vuonna.

Liiton tehtävänä on kohottaa maanpuolustustahtoa ja -valmiutta sekä yl-

läpitää ja kehittää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutustoimintaa. Liiton toiminta tapahtuu reserviläispiirien ja yhdistysten kautta.

Myös Porin Seudun Reserviläiset täyttää tänä vuonna 70 v. Reserviläispiirin puheenjohtajana haluan lämpimästi onnitella juhlivaa piiriä ja Porin yhdistystä. Liiton syntyhistoriakin liittyy Poriin, sillä liiton perustamiskokous on pidetty Porissa.

Millaista reserviläistoiminta sitten Sata-

kunnassa oikein on? Olen itse ollut reserviläistoiminnassa mukana yli 10 vuotta.

Viimeisten vuosien aikana piirin yhdistysten jäsenmäärä on kasvanut merkittävästi ja mukaan on tullut uusia jäseniä.

Satakunnan reserviläispiirissä on aktiivisia ammunnan harrastajia, ja erityisesti voisi mainita SRA:n suosion. Sen kehittämisessä Satakunnassa on tehty hienoa työtä. Ampumakilpailuja on piirissä järjestetty aktiivisesti.

jatkuu

6 KARHU

Elokuinen reserviläispäivä eturivin puhujineen Laviassa on vuotuinen tapahtuma. Lisäksi on järjestetty matalan kynnyksen tapahtumia tulla tutustumaan ammuntaan.

Satakunnan reserviläispiiri on ollut mukana toteuttamassa Turpo-tietokilpailua eli lukiolaisille suunnattua valtakunnallista turvallisuuspoliittista tietokilpailua jo useana vuotena Satakunnassa yhdessä reserviupseeripiirin kanssa. Yhdistyksissä on tehty kuukausimarsseja, joiden tarkoitus on tukea jäsenten fyysistä toimintakykyä. Myös Kesäyön marssi on järjestetty jo monena vuonna menestyksellisesti Satakunnassa. Liikunnan merkitystä on syytä korostaa myös tulevaisuudessa.

Veteraani- ja perinnetyö on keskeinen osa reserviläistoimintaa. Yhdistykset järjestävät kunniavartioita ja seppeleenlaskuja paikkakuntiensa sankarihaudoilla ja tällä tavalla muistavat aiempia sukupolvia ja heidän ponnistuksiaan, jonka ansiosta mekin saamme elää itsenäisessä Suomessa.

Reserviläisliitto tekee vuosittain jäsenkyselyn, jolla pyritään selvittämään jäsenistön toiveita ja näkemyksiä toiminnasta. Viime vuoden kyselyn perusteella kolme keskeistä syytä siihen, miksi nuoret haluavat osallistua ovat ampumatoiminta, maanpuolustustaidot ja yhteisöllisyys.

Miten nuoret saadaan mukaan: tiedotus oikeissa kanavissa, tervetulotilaisuudet, matalan kynnyksen tapahtumat.

Tahto ja toimintakyky Reserviläisliiton, piirien ja yhdistysten toiminta kohdistuu selvästi maanpuolustustahdon ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Vapaaehtoisuus on maanpuolustuksessa suuri voimavara ja mahdollisuus. On hienoa, että PV tunnistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkityksen. Reserviläiset tekevätkin hyvää yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa ympäri maata. Niin myös me Porin Prikaatin kanssa. Haluan kiittää Porin Prikaatia hyvästä yhteistyöstä. On tärkeää, että vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään lähivuosina. Reserviläisliitto on tähän valmis – yhdessä Puolustusvoimien kanssa.

Satakunnan reserviläispiiri on nyt muutaman vuoden toiminut yhteisessä toimistotilassa, jonka päävuokralaisena on Porin Seudun Reserviläiset. Lisäksi toimistossa ovat molemmat reserviläispiirit ja Lottaperinne Pori. Yhteistyö näiden kesken on ollut hyvää. Lämmin kiitos yhteistyöstä. Minusta vapaaehtoisen maanpuolustustyön voimavarojen keskittäminen onkin kannatettavaa, ja sen mahdollisuuksia pitää tulevaisuudessa hyödyntää vielä paremmin.

Hyvät kuulijat Olen itse tullut reserviläistoimintaan perinnetyön kautta. Parikymmentä vuotta sitten kiinnostuin oman isoisäni sotakokemuksista, kun löysin hänen arkistoistaan hänen sodanaikaisen sotilaspassinsa. Siitä kävi ilmi se, missä yksikössä hän talvi- ja jatkosodassa palveli. Tilasin sota-arkistosta hänen jatkosodan aikaisen yksikkönsä sotapäiväkirjat. Hän astui palvelukseen Kevyt Osasto 14:sta, jonka tehtävänä jatkosodan alussa oli edetä hyökkäävien joukkojen edellä kohti Terijokea, Viipurista lähtevää rautatietä seuraten, asema kerrallaan. Polkupyörillä liikkuva joukko eteni nopeasti, mutta oli usein paljon eturintamaa edellä.

Kun Terijoelle päästiin, niin yksikkö siirrettiin junilla Säämäjärvelle, josta hyökättiin kohti Petroskoita.

Olin poikavuosina monta kertaa katsonut isoisän kanssa tuntemattoman sotilaan. Sotapäiväkirjoja lukiessa minulle selvisi, että Kevyt Osasto 14 teki juuri samanlaisen metsäkoukkauksen, joka elokuvassa on kuvattuna.

Kevyt osasto koukkasi metsien kautta vihollisen selustaan. Taisteluiden seurauksena joukko eteni Petroskoihin, kuten elokuvassakin JR8, mutta isoisäni haavoittui Patojärvillä kovissa taisteluissa. Sotasairaalan jälkeen hän päätyi Kokemäelle elintarvikevarikko 5:een, ja sen komennuksen aikana hän tapasi isoäitini.

Sotapäiväkirjat avasivat historiaa paljon henkilökohtaisemmin kuin elokuvat tai sotaromaanit. Isoisä ei sodasta minulle puhunut, mutta päiväkirjojen kautta näin välähdyksen siitä, millaista elämä rintamalla oli. Toimitin Kevyt Osasto 14:sta vaiheista omakustanteen, joka löytynee kirjastoista ja digitaalisista kanavista.

Hyvät kuulijat Haluan kiittää Reserviläisliitoa – Suomen suurinta vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöä aktiivisesta piirien ja yhdistysten toiminnan tukemisesta.

Suuri kiitos kaikille Satakunnan reserviläispiirin yhdistyksille, Satakunnan reserviupseeripiirille, Porin Prikaatille, ja kaikille toimintaan osallistuneille - vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä ja maanpuolustustahdon kasvattamisesta.

Onnea ja menestystä!

KARHU 7

Varautumisilta 20.3.2025 Kokemäen yhteiskoululla Olin jo jonkun aikaa miettinyt, mitä yhdistyksenä voisimme tehdä yhteisön hyväksi.

Vuoden vaihteessa otin yhteyttä Raatikaisen Kristaan ja esitin ajatuksen varautumisillasta, johon pyytäisimme kaupungin mukaan. Krista oli käynyt 72h varautumiskoulutuksen ja voisi kertoa yksilön varautumisesta. Kokemäen kaupungilta joku voisi kertoa heidän varautumisestaan. Tässä vaiheessa otimme mukaan yhdistyksen sihteerin Pasi Rännälin, joka oli (yhdessä Kristan kanssa) käynyt alueellisen maanpuolustuskurssin keväällä.

Pasi toimisi juontajana kooten esitykset myös yhteen. Pasin myötä mukaan pyydettiin myös Kokemäen upseerien pj Petri Ekberg, joka työskentelee vastuualuejohtajana hyvinvointialueella (pelastustoimen varau-

tuminen).

Kokemäen kaupungin johtaja otti ajatuksen lämpimästi vastaan ja yhteisessä tapaamisessa sovittiin miten asiassa edetään.

Kaupunki järjesti tilat, kahvitukset, mainonnan ja kaupungin johtajan tilaisuuteen.

Yhdistyksemme vapaaehtoiset järjestivät mainospisteen ja kahvitarjoilun aulatiloihin.

20. päivä maaliskuuta järjestetty tilaisuus kokosi salin täyteen kuulijoita. Pasi Rännäli alusti tilaisuuden. Petri Ekberg kertoi varautumisesta sata-alueella, kaupunginjohtaja Teemu Nieminen kaupungin näkökulmasta sekä Krista Raatikainen yksilön näkökulmasta.

Yhdistyksemme kiittää osallistuneita.

Kokemäen varautumisillan toimijat yhteiskuvassa: Teemu Nieminen, Pasi Rännäli, Krista Raatikainen ja Petri Ekberg.

MARKO NIEMINEN

Kokemäki päivä 24.5.2025 Yhdistys osallistui teltalla Kokemäki päivään yhdessä maanpuolustusnaisten kanssa. Käytössämme oli laseraseet, joihin yleisö pääsi tutustumaan. Jaoimme myös tietoa reserviläisyydestä ja mpk:n toiminnasta.

88 KARHU KARHU

Laviassa tutustuttiin tarkka-ammuntaan Lavian seudun reserviläiset ry järjesti lauantaina 7.6.Laviassa yhdessä Lavianseudun reserviupseerien kanssa tarkka-ammunnasta kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua tarkka-ammuntaan ja mitä se vaatii. Aloitimme koulutuksen Markku Uusi-Rasin johdolla tarkka-ammunnan teoriasta ja jatkoimme iltapäivällä ampumaradalle, jonne Markku rakensi ampujille kaksi rastia. Lavian Metsästysmaja osoittautui jälleen hyväksi paikaksi järjestää koulutustilaisuus hieman alle 50 ihmiselle.

Koulutus Lavian Metsästysmajalla aloitettiin lajin historiasta Suomessa ja merkkipaaluista, joiden kautta tarkka-ammunta on noussut nykyiseen merkitykseensä niin harrasteena kuin sotilastaitona, johon Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehistäkin osaajia.

Markku oli valmistellut meille tiiviin esityksen Maanpuolustuskoulutuksen TA-kurssimateriaalin perusteella ja kuljetti meitä läpi niiden lukuisten yksityiskohtien, joilla mahdollistetaan tarkka ja harkittu laukaus. Kävimme läpi luodin ominaisuuksia, aseen ominaisuuksia, ruudin ominaisuuksia, vallitsevan sään vaikutusta, luonnonvoimia ja matematiikkaa, jolla näistä lukuisista yksittäisistä asioista tuotetaan ampujalle ampuma-arvot. Sivusimme myös tuliaseman rakentamista ja dokumentointia, jotka ovat sotilastoiminnassa olennaisia. Kolmen tunnin teoriaosuuden aikana saatiin myös kysymyksiin vastauksia.

Ampumaradan puolella kiinnostuneet saivat tuntumaa harrastukseen käytetyistä ampuma-aseista, joita radalle oli järjestetty kahdelle rastille. Kiinnostuneet saivat ampua ruutiaseilla, jotka on tarkoitettu ja rakennettu tarkka-ammuntaan. Sää suosi, joten jokainen sai ampua erilaisilla aseilla eri ampumaasennoista hyvissä olosuhteissa. Ampuja pääsi rasteilla keskittymään omaan suoritukseensa.

Reijo Järnstedt

Markku Uusi-Rasin johdolla perehdyttiin tarkka-ammunnan perusteisiin ja käytäntöön.

Tarkka-ammunnasta harrastuksena kiinnostuneille Markku antoi vinkin osallistua Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämille kursseille. Kursseja järjestetään Satakunnassakin eri ampumaradoilla ja erilaisille ampujaryhmille, joten MPK:n nettisivut ovat näissä hyvä tietolähde. Tarkkaammunta on luonut uusia kilpailulajejakin,

kun harrastajien mielenkiinnon kohteet ovat erilaisia. Esimerkiksi Suomen Ampumaurheiluliiton nettisivuilta löytyy lisää tietoa PRS-ammunnasta, jossa erityisesti ammuntataidot laitetaan koetukselle.

REIJO JÄRNSTEDT ASKO KNUUTILA

KARHU 9

Ecoaimssin retket Yhdistykset ovat ahkerasti lainanneet piirin Ecoaims-aseita. Huittisten Reserviläiset olivat esillä Huittitsten Hullussa Yössä ja ammuttamassa.

Nakkila haki teltan ja aseet Huittisista, toimittaen ne pistoolia lukuunottamatta Kokemäelle. Kokemäen Reserviläiset olivat esillä Kokemäki päivässä.

Todentui, että Respiirin Ecoaims-pistooli oli joko rikki tai vikatilassa. Nakkila lainasi oman pistoolinsa Huittisiin ja sai sen takaisin seuraavana päivänä, jolloin Nakkilan Ressut olivat Itä-Porin koulun kevättapahtumassa. Viikon päästä Nakkilan Reserviläiset pistivät pöydän pystyyn Nakkila Hyvinvoinitipäiville.

Piirin varusteet ovat palutuneet piiritoimistolle Poriin. Pistooli kiukuttelee ja osumia ei kirjaannu. Puhuva pistetaulu hokee ”nolla” ”nolla” .

Olemme olleet yhteydessä Ecoaimsiin. Sieltä tuli ohjeita tilanteen tarkastamiseen ja ensi apuun. Taululaite, johon ammutaan, on jo aika iäkäs. Akku saattaa olla loppu. ”Osumataulu” pitää olla vähitään kolmen metrin pääsää pistoolista. Ääntelehtivän pistetaulun muisti tyh-

jennettiin. Aseen tähtäimiä kehotettiin säätämään.

Testattu riittävältä etäisyydeltä ja oikealta korkeudelta. Niin taulu ryhtyi taas puhumaan ”6,5”, ”8,5” jne..

Osumataulun akku on varsin loppu.

Piirille on tilattu kaksi uutta taulua. Van-

ha taulu saanee uuden akun jossain vaiheessa. Taulut tilattiin 2. kesäkuuta. Testaamme uusiin tauluihin pistoolia. Sen jälkeen arvioidaan huollon tarpeellisuutta.

ESA RANNISTO Nakkilan Reserviläiset Marko Nieminen

Ecoaims herättää kiinnostusta ja halua kokeilla.

Satakunnan reserviläispiirien hallitusten välinen pistoolikilpailu Tulokset: 10 ls. Tarkkuusosio

Satakunnan reserviläispiirien hallitusten välinen pistoolikilpailu ammuttiin Katinkurun ampumakeskuksessa 14.5. Voiton vei Reserviläispiirin joukkue tuloksella 241 (Rantala 88, Afkir 83, Salminen 70).

Timo Rantala Res. 88 Aleksi Afkir Res. 83 Juha Juhola Res. Ups. 72 Mika Salminen Res. 70 Kimmo Tuomi Res Ups. 69 Petri Ilen Res. Ups. 64

10 KARHU

MPK LOUNAIS-SUOMI Kesäyön marssi 2025 Noormarkussa

Yhteisöllisyyttä, liikunnan iloa ja vapaaehtoisten voimaa Noormarkussa järjestetty vuoden 2025 Kesäyön marssi nousi osallistujamäärältään koko Suomen suurimmaksi. Yli 500 marssijaa lähti matkaan puolipilvisessä, keväisen raikkaassa säässä, ja tapahtuman onnistumista tukemassa oli peräti sata vapaaehtoista toimijaa. Tunnelma oli lämmin, odottava ja iloinen – yhteisöllisyys näkyi sekä lähtöportilla että maastossa.

Marssi tarjosi valinnanvaraa monenlaisille liikkujille. Osallistujat saivat valita eri mittaisista reiteistä aina 7,6 kilometrin perhelenkistä 42 kilometrin matkaan, myös koirat olivat tervetulleita marssille. Reittien kulku oli suunniteltu huolella Noormarkun vaihtelevaan maastoon - metsäreitit, kylänraitit ja peltopolut kuljettivat marssijat maisemien läpi, joissa yhdistyivät luonnonrauha ja paikallinen kulttuuriympäristö.

Tapahtumakeskuksena toiminut Noorkuvat: Sari Mastromarino

Lähdön jälkeen jono kiumurteli satojen marssijoiden letkana. Matkan varrella sai kuitenkin nauttia keväisestä luonnosta kaikessa rauhassa, jos niin halusi.

KARHU 11 markun yhtenäiskoulu tarjosi logistisesti toimivan tukikohdan. Lähtöportti, huoltopisteet ja maali sijoittuivat selkeästi, ja marssijoille oli tarjolla ohjeistusta, turvallisuusinfoa, juomia sekä pientä purtavaa.

Myös perheystävällisyys oli huomioitu: lastenrattaat, koirat ja eri-ikäiset osallistujat sulautuivat joukkoon luontevasti.

Marssin onnistuminen ei olisi ollut mahdollista ilman osaavaa ja sitoutunutta vapaaehtoisjoukkoa. Erityisen tärkeässä roolissa olivat marssinjohtaja Harri Larinaho ja ratamestari Arto Ahokas, jotka molemmat toimivat vapaaehtoispohjalta. Heidän panoksensa näkyi tapahtuman sujuvuudessa, turvallisuudessa ja reittien toimivuudessa – jokainen yksityiskohta oli mietitty huolella osallistujien näkökulmasta.

Tapahtuman järjestäminen kolmatta kertaa Noormarkussa näkyi toimivuudessa.

Vapaaehtoisorganisaatio toimi sulavasti, ja

osallistujien palaute oli kiittävää. Reittimerkinnät, huoltopalvelut ja turvallisuusjärjestelyt olivat laadukkaasti toteutettuja. Myös paikallinen maanpuolustusväki ja reserviläiset olivat mukana, korostaen vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja yhteiskunnallisen osallistumisen merkitystä.

Kesäyön marssi Noormarkussa osoitti, että kun luonnonkaunis ympäristö, hyvä organisointi ja vahva yhteishenki yhdistyvät, syntyy tapahtuma, johon halutaan palata. Tänä vuonna se sai aikaan jotakin erityistä – historian suurimman Kesäyön marssin Suomessa.

Kesäyön marssi ei ole kilpailu – se on matka, jossa tärkeintä ei ole aika, vaan askel ja yhteisöllisyys.

MPK/SARI MASTROMARINO Juho Kuusisto

Porin Seudun Reserviläiset on pitänyt Lounais-Suomen MPK:n järjestämillä Kesäyön Marsseilla huoltopistettä 2018 lähtien. 24 05 2025 marssi oli kolmatta (ja viimeistä) kertaa Noormarkussa. Ahvenlammen huoltopisteen ohitti n 450 marssijaa. Kuvassa vasemmalla Ahvenlammen pisteellä vierailleet Marssin johtaja Harri Larinaho sekä Aarni Aaltonen (kuvassa oikealla), huoltopisteen johtaja Raimo Suominen, Kirsi Haaparanta, Rene Kotomäki ja Tapani Kangasniemi .

12 KARHU

LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Ikäluokat pienenevät, reserviläisillä on halu jatkaa, muuttuuko lainsäädäntö Puolustusvoimat

Suomen puolustus perustuu yleisen asevelvollisuuteen ja laajaan koulutettuun reserviin. Henkilöstövahvuuden osalta sodan ajan suorituskykymme ei perustu pelkästään Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin sijoitetun henkilöstön määrään 280 000 sotilasta, vaan määrällisesti yli kaksinkertaiseen koulutettuun reserviin, joka mahdollistaa sen, että oikeat henkilöt voidaan sijoittaa oikeisiin tehtäviin muodostettavissa joukoissa. Tämän riittävän laajan reservin ylläpito on keskeinen suorituskykymme elementti.

Syntyvyyden vähentyessä ja ikäluokkien pienentyessä tulee pohtia keinoja tuon suorituskyvyn osa-alueen ylläpitämiseksi.

Yhtenä keinona nähdään julkisessa keskustelussakin esillä ollut asevelvollisuusiän yläikärajan nosto. Nykyiselle lakisääteisen asevelvollisuusiän ylärajan nostolle on olemassa selkeä peruste ja tilaus. Syntyvyyden vähentyessä ikäluokat pienenevät ja ajan myötä reservi hupenee. Tosiasia on, että 2030-luvun puoliväliin tultaessa kutsuntaikäisten miesten ikäluokka pienenee suurimmillaan noin 7000:lla miehellä. Pelkästään vapaaehtoisten naisten määrää kasvattamalla ei kyetä paikkaamaan ikäluokkien pienentymisen aiheuttamaa vajetta sodan

ajan joukkokokoonpanoissa ja laajassa reservissä. Vaikka pienentyvät ikäluokat eivät lyhyellä tarkastelujaksolla vielä vaikutakaan sodan ajan joukkokoonpanojemme vahvuuksiin, niin ajan myötä se alkaa näkyä reservin laajuudessa, jollei sodan ajan joukkoihin sijoituskelpoisten henkilöiden ikävaatimuksia tarkastella uudelleen. Nykyisen sodan ajan vahvuuden ja sijoittamattomassa reservissä olevien koulutettujen reserviläisten määrän säilyttämiseksi reservin yläikärajan nostolla kyetään vaikuttamaan koko sodan ajan joukkojen ikärakenteeseen. Myös sotilaseläkeiän kohoaminen on aiheuttanut tilanteen, jossa evp henkilöstön käyttöaika sodan ajan tehtävissä on lyhentynyt. Reservin yläikärajaa nostamalla myös evp henkilöstöä kyettäisiin hyödyntämään isänmaan puolustuksessa entistä pidempään.

Reservin yläikärajan mahdollista nostoa tukee tosiasia, että varttuneempien asevelvollisten suorituskyky vastaa edelleen sodan ajan suorituskykyvaateeseen. 40-vuotias jo elämänkokemusta omaava on todennäköisesti fyysisesti lähes yhtä hyvässä kunnossa kuin 15 vuotta aiemmin, mutta erityisesti iän tuoma viisaus lisää harkintaa ja kokonaissuorituskykyä. Pääosa 60 ikävuotta saa-

KARHU 13

Tämän riittävän laajan reservin ylläpito on keskeinen suorituskykymme elementti.

vuttavista asevelvollisista on edelleen hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa, joten myös heitä voidaan toimintakykynsä osalta hyödyntää edelleen tietyissä sodan ajan tehtävissä. Reservin yläikärajan nostoa tukee myös reserviläisten oma halu jatkaa tehtävissään nykyistä pidempään.

Reservin yläikärajan nosto edellyttää

luonnollisesti asevelvollisuuslain tarkastusta ja asevelvollisuusiän uudelleen määritystä. Tällä hetkellähän jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Asevelvollisuuslaki on päivityksessä ja oletettavasti myös tämä asevelvollisuu-

den yläikärajan tarkistus ratkeaa tässä päivityksessä suuntaan tai toiseen. Se ymmärrys, joka aluetoimiston tasalle on välittynyt, on että tahto päivitykselle olisi olemassa.

Tämänhetkinen käsitykseni on, että yläikärajaa tultaisiin nostamaan noin 65 ikävuoteen, ja se koskisi kaikkia asevelvollisia, ei siis pelkästään tietyn sodan ajan sijoituksen omaavia tai halukkaita. Tämä ratkaisu on varsin perusteltu, koska lakiin jonkinlainen soveltava kirjaus on hyvin vaikea sisällyttää. Luonnollisestikaan lainsäädännön tarkastus ei tarkoittaisi sitä, että kaikki alle 65-vuotiaat käskettäisiin palvelukseen tai harjoituksiin. Puolustusvoimat päättää edelleen henkilöiden sodan ajan sijoituksista ja hyödyntää päätöksissään sijoitusten ylläpidossa ensisijaisesti henkilöiden omaa halukkuutta sekä suorituskykyä ja tehtävän edellyttämää osaamista. Mahdollisesti tarkistettava reservin yläikärajan nosto ei myöskään koskisi jo 60-vuoden iän saavuttaneita, vaan alkaisi koskea aikaisintaan 1966 tai 1967 syntynyttä ikäluokkaa.

Tämä mahdollinen reservin yläikärajan muutos on vielä päättämättä ja oheinen vasta spekulaatiota, mutta alkavan kesän lisäksi odotamme siis päätöksiä tässäkin asiassa ja eiköhän syksyn saapuessa olla viisaampia.

Aurinkoista kesää

Everstiluutnantti

PETTERI IITTI

Aluetoimiston päällikkö

14 KARHU

Kohti sukupuolineutraalia valikoivaa asevelvollisuutta?

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisi toukokuussa 2025 raportin, jossa tarkastellaan Suomen asevelvollisuusjärjestelmän keskeisiä tasa-arvo-ongelmia.

Vain miehiä koskeva asevelvollisuus ei raportin mukaan vastaa nyky-yhteiskunnan arvoja eikä sukupuolten yhdenvertaisuutta. Eduskuntapuolueille suunnattu kysely osoittaa, että suurin osa kannattaa sukupuolineutraalia valikoivaa asevelvollisuutta. Erityisesti nuoret ikäluokat kannattavat vaihtoehtoista asevelvollisuusjärjestelmää, joka olisi nykyistä tasa-arvoisempi ja valikoivampi.

Varusmiespalveluksen suorittaa yhä harvempi mies

Kaikkia kansalaisia koskeva maanpuolustusvelvollisuus on kirjattu perustuslakiin.

Rauhan aikana maanpuolustusvelvollisuus toteutuu käytännössä miesten asevelvollisuutena ja naisten vapaaehtoisena asepalveluksena. Suomen Nato-jäsenyys ei ole

Vuonna 1961 syntyneistä miehistä peräti 88,5 % suoritti varusmiespalveluksen, kun taas vuonna 1994 syntyneistä enää vain 62,4 %. Kaikista varusmiespalveluksen suorittaneista, naisten osuus on pysynyt alle viidessä prosentissa. Naisten osuus ei siis määrällisesti ole paikannut miesten vähenevää

muuttanut Suomen puolustusratkaisun perustaa, vaan puolustuskyvyn muodostavat edelleen yleinen asevelvollisuus, laaja koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto. Vapaaehtoisuuteen perustuvasta puolustusratkaisusta on keskusteltu julkisuudessa, mutta naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavien määrät osoittavat, ettei pelkästään vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä tuottaisi nykyisellään riittävän suurta reserviä Puolustusvoimien tarpeisiin.

osuutta, varsinkin kun ikäluokat ovat vuosien saatossa pienentyneet.

Nykyistä, vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta, kannattaa yli puolet suomalaisista. Asevelvollisuuden ulottaminen myös naisia koskevaksi on kuitenkin saanut lisää kannatusta Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä. Ajatukseen naisten ja miesten yleisestä kansalaispalveluksesta, joka käsittäisi joko ase- tai varautumispalveluksen, suhtautuu myönteisesti 60 % suomalaisista. Elisabeth Rehn Bank of Ideas -ajatushautomo julkaisi vuonna 2018 selvityksen kansalaispalveluksen mahdollisuuksista. Selvityksen ytimessä olivat 1) kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaan, 2) vaihtoehtoisina palvelusmuotoina ase- ja varautumispalvelus, sekä 3) kaikki kansalaiset käsittävä kokonaisturvallisuusrekisteri, joka mahdollistaisi laajemman osallistumisen viranomaisten tukemiseen.

KARHU 15 KARHU 15

Keppiä vai porkkanaa varusmiesten rekrytointiin?

Eri maiden asevelvollisuusjärjestelmät ovat parasta aikaa murroksessa. Tiet sotilasuralle ovat maakohtaisia ja ovat muotoutuneet suhteessa yhteiskunnan rakenteisiin, koulutusjärjestelmiin ja työmarkkinoihin. Nämä määrittävät, saadaanko riittävä määrä sotilaita rekrytoitua kannustimin ja palkkioin vai tarvitaanko velvoitteita ja pakotteita. Suomessa asevelvollisuuteen voi liittyä myös palkitsevia elementtejä. Esimerkiksi varusmiespalveluksessa menestyksellisesti suoritettu johtajakoulutus indikoi erittäin positiivisesti tulevaa työmarkkina-asemaa, kuten korkeaa koulutusta, työllistymistä ja palkkaa. Suomen asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuuden kannalta keskeis-

tä on löytää toimiva malli velvoittavuuden, vapaaehtoisuuden ja valikoinnin välillä.

Ruotsissa ja Norjassa on käytössä valikoiva sukupuolineutraali asevelvollisuus.

Molemmissa maissa nuoret täyttävät kutsuntaiässä sähköisen kyselyn, jossa käsitellään muun muassa terveyttä, kuntoa, harrastuksia, motivaatiota ja kiinnostuksen kohteita. Kyselyn pohjalta valitaan nuoret arviointitilaisuuteen, jossa testataan heidän soveltuvuuttaan asepalvelukseen. Myös Tanska on laajentamassa asevelvollisuuden koskemaan naisia vuodesta 2026 alkaen.

Tanskassa palvelukseen määrättäviä ei kuitenkaan valita, vaan arvotaan, mikäli vapaaehtoisia ei ole riittävästi. Viime vuosina vapaaehtoisia on kuitenkin ollut riittävästi, eikä arvontaa ole tarvinnut suorittaa.

Asevelvollisuus 2030-luvulla Tuore Tasa-arvoasian neuvottelukunnan raportti nostaa johtopäätöksissään esiin samoja teemoja, joita myös Suomen Reserviupseeriliiton hallituksen vuonna 2023 asettama asevelvollisuuden tulevaisuustyöryhmä käsitteli. Asevelvollisuusjärjestelmän tehtävä ei ole ensisijaisesti tuottaa tasa-arvoa, vaan kouluttaa joukkoja sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Sukupuolten tasa-arvon merkitys on kuitenkin kasvanut ja kehitys länsimaissa kulkee kohti sukupuolineutraalia asepalvelusta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut, että sotilaallisen kriisin kohdatessa kaikkien kansalaisten osallistaminen on tärkeää. Jokaisella kansalaisella tulisi olla oikeus saada koulutusta kriisitilanteisiin – tällä hetkellä siihen ovat oikeutettuja ja velvoitettuja vain miehet, naisten koulutuksen jäädessä vapaaehtoisuuden varaan.

Sodankuvan muuttuminen ja uhkakuvien moninaistuminen edellyttävät entistä laajempaa varautumista ja kokonaisturvallisuuden näkökulman vahvistamista. Nykyinen, vain miehiä koskeva asevelvollisuus ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin – jo pelkästään pienenevät miesikäluokat ja palveluskelpoisten miesten osuuden laskun tekevät järjestelmästä haavoittuvan. Palveluskelpoisen reservin asevelvollisuusiän nostaminen on askel oikeaan suuntaan ja tarjoaa lisäaikaa demografisten haasteiden ratkaisemiseksi. Yksinään se ei kuitenkaan riitä korjaamaan asevelvollisuusjärjestelmän rakenteellisia ongelmia, jotka vaativat laajempaa uudistamista.

EEMELI LAPPALAINEN Asevelvollisuus 2030 -tulevaisuustyöryhmän jäsen Suomen Reserviupseeriliitto ry Asevelvollisuus ja sukupuolten tasa-arvo: Kohti sukupuolineutraalia valikoivaa asevelvollisuutta?

Julkaisun pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4412-1

PORINPRIKAATI 16 KARHU

Tarkastelemme kriisinhallintajoukon ja sen koulutuksen taustalla olevia tekijöitä, jotka ehkä usein tuntuvat itsestäänselvyyksiltä tai eivät nouse näkyvästi esiin. Tekstin innoittajana toimi toukokuussa järjestetyssä kriisinhallintasotilaiden kotiutuskoulutustilaisuudessa esiintynyt ja usean kriisinhallintaoperaation kokenut ylivääpeli Enrico Annus Utin jääkärirykmentistä.

Kriisinhallintasotilaaksi?

Hyvin usea varusmiespalvelustaan suorittava, tai siihen valmistautuva, saa tietoonsa koulusta, kotoa tai lähipiiristä sukupolvien yli siirtynyttä sotakokemusta sekä sotahistoriaa. Lisänsä tähän antavat vanhemmat jo varusmiespalveluksen suorittaneet läheiset.

Osalla tähän sisältyy tiedot ja tarinat kriisinhallintaoperaatioista, joissa Suomi on ollut mukana aina vuodesta 1956 alkaen.

Moni havahtuu asiaan viimeistään siinä vaiheessa, kun oma kutsunta-ajankohta lähestyy. Asioihin perehtyessä tai viimeistään kutsuntatilaisuudessa esiin tulee myös mahdollisuus hakeutua kriisinhallintakoulutusta antavaan Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon (SKVJ) Porin prikaatissa.

Sopimussotilaana Kriisinhallintakeskuk­ sessa palveleva kersantti Otto on yksi SKVJ-koulutuksen läpikäyneistä.

– Kriisinhallintapalvelus oli mielessäni jo siinä vaiheessa, kun hakeuduin vapaaehtoisena SKVJ-koulutukseen.

Kriisinhallintakoulutuksessa tällä hetkellä palveleva alikersantti Santtu on samoilla linjoilla.

– Hakeutuminen oli monen asian summa. Kuulin asiasta kaverin kautta. Kutsunnoista pääsin Säkylään palvelukseen ja lopulta SKVJ-koulutukseen.

Tällä hetkellä UNIFIL-operaatioon koulutuksessa olevasta joukosta valtaosa onkin suorittanut varusmiespalveluksen-

Kriisinhallintakoulutus ja toimintakyvyn kehittäminen Koulutuksessa luottamus käytössä oleviin välineisiin kehittyy.

sa SKVJ-koulutuksessa. Niin ikään kriisinhallintakoulutuksessa palveleva alikersantti Veeti summaa ajatuksiaan varusmiespalveluksessa saaduista opeista.

– SKVJ-koulutus auttoi KRIHA-koulutuksen aloittamista. Moni SKVJ-kouluttaja oli käynyt operaatioissa ja koulutuksen aikana annettiin erittäin hyvä ja realistinen kuva kriisinhallinnasta.

Alikersantti Santtu vahvistaa näkemyksen.

– SKVJ-koulutuksen jälkeen on ollut helppo aloittaa koulutus. Perusteet on hyvin hallinnassa ja sen pohjalle on hyvä läh-

teä rakentamaan ja kehittämään osaamista edelleen.

Kriisinhallintapalvelukseen hakeudutaan osin samoin perustein kuin SKVJkoulutukseenkin. Osa on suunnitellut asiaa jo ennen varusmiespalvelusta, kun taas osalla kipinä syttyy myöhemmin. SKVJkoulutuksessa saa erinomaisen näkymän kriisinhallintaoperaatioiden nykytilanteeseen. Alikersantti Santtu ei ollut suunnitellut operaatioon lähtemistä etukäteen.

– Kriisinhallinta alkoi kiinnostamaan noin puolivälissä palvelusta. Kriisinhallintakoulutusjakso oli mielenkiintoinen ja hyvin

KARHU 17

Kuvat: PORPR viestintävarusmiehet

Kokonaisvaltaisella toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön ja siten myös joukon, fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä.

toteutettu. Sen aikana kriisinhallinta alkoi kiinnostamaan enemmän ja hakeuduin toimintavalmiuteen.

Alikersantti Veeti oli ollut kiinnostunut kriisinhallintapalveluksesta jo aiemmin.

– Ammattikoulussa oli opettaja, joka oli käynyt operaatiossa ja sitä kautta tuli kipinä. Lopullisesti ajatus varmistui SKVJ:n kriisinhallintakoulutusjakson aikana.

Sotilaan toimintakyky kriisinhallintakoulutuksessa Kriisinhallintasotilaan ja -joukon, hyvin rakennettu toimintakyky mahdollistaa ope-

raatioissa tehokkaan tehtävien toteutuksen.

Toimintakyky on keskeinen osa joukon suorituskykyä. Kokonaisvaltaisen toimintakyvyn käsitteen kautta on hyvä lähestyä myös kriisinhallintasotilaaksi kehittymistä.

Kokonaisvaltaisella toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön ja siten myös joukon, fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä. Kaikkien näiden ulottuvuuksien kehittyminen henkilössä alkaa jo lapsuudessa kotoa ja lähipiirin vaikutuksen myötä sekä koulujärjestelmässä saatujen oppien ja ohjauksen kautta. Usealla harrastukset ovat lisäksi merkittävässä roolissa kasvamisessa.

Myös kriisinhallintakoulutuksessa nämä ulottuvuudet huomioidaan. Henkilötasolla ne tukevat varusmiespalveluksen suorittamista, mutta kriisinhallintaoperaatioon hakeuduttaessa niitä myös testataan ja eri osaalueiden kehittymistä lisäksi tuetaan koulutuksen kautta. Kriisinhallintakoulutuksen tavoitteena onkin kasvattaa toimintakykyinen joukko, jolla on hyvät valmiudet selviytyä tehtävistä haastavissakin tilanteissa, turvattomilla alueilla sekä kuormittavissa toimintaympäristöissä.

Toimintakykyä kehitetään osana kriisinhallintakoulutusta Kriisinhallintakoulutus alkaa aina fyysisen kunnon testauksella sekä lääkärintarkastuksella. Tällä varmistetaan henkilöiden fyysinen kyky selvitä raskaasta koulutusjaksosta sekä myöhemmin operaatiosta. Kriisinhallintaoperaatiot ovat esimerkiksi usein huo-

mattavasti Suomen ilmastoa kuumemmilla alueilla, joka käytännössä vaikuttaa kaikkeen tekemiseen ja tehtäviin valmistautumiseen.

Osin fyysisen toimintakyvyn alle voidaan laskea koulutukseen sisältyvä henkilöja joukkokohtaisen materiaalin ja välineiden käytön osaamisen kehittäminen. Kun tekninen suorite on saatu istutettua selkärankaan, toimintakyvyn kehittyminen alkaa siirtymään psyykeen puolelle; usko omaan ja joukon tekemiseen kasvaa ja tuttuihin välineisiin ja materiaaleihin luotetaan.

Sotilaskoulutuksessa varusmiespalvelus kehittää merkittävästi henkilön psyykkistä toimintakykyä, josta kokemus on lähes jokaisella kriisinhallintakoulutukseen valitulla. Varusmiespalveluksessa uuteen fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön totuttautuminen kasvattaa vastaavia tilanteita varten myöhemmällä iällä. Lisäksi varusmiespalveluksessa henkilöt altistetaan uusiin, henkisestikin raskaisiin kokemuksiin, jotka kehittävät henkilökohtaista kriisinsietokykyä.

SKVJ-koulutuksessa painotetaan edellä mainittuja fyysisiä ja psyykkisiä tekijöitä, mutta kun siirrytään kriisinhallintakoulutukseen, on mukaan tuotava myös eettiset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Lisäksi joukon tehtävätyypit poikkeavat kansallisen puolustuksen tehtävistä, joskin SKVJ-koulutuksen erikoisuus on nimenomaan näiden tehtävätyyppien kouluttaminen.

Koulutettavat perehdytetään operaatio-

jatkuu

PORINPRIKAATI 18 KARHU

alueen historiaan, kulttuuriin, poliittisiin ja sotilaallisiin toimijoihin sekä alueen väestön erityispiirteisiin. Sodan oikeussääntöjen opetuksessa käsitellään eettisten valintojen merkitystä kansainvälisen lain tulkinnoissa eri tilanteissa. Kriisinhallintasotilaan on kansallisten lakien lisäksi ymmärrettävä paikalliset lait, tai vähintäänkin vakiintuneet tavat, sekä operaation tehtävät, tavoitteet ja voimankäytön säännökset.

Kriisinhallintasotilaiden ajattelua haastetaan toimintakyvyn kehittämiseksi Teoreettisen tarkastelun jälkeen aiemmassa elämässä saatua kulttuurikasvatusta laajennetaan simuloidusti käytännön harjoitteiden kautta turvallisessa ympäristössä.

Koulutettavalle joukolle järjestetään operaatioalueen historiallisiin tapahtumiin perustuvia koettelemuksia, joissa he joutuvat konkreettisten haasteiden eteen esimerkiksi yllättäen osana tavanomaista partiointihar-

joittelua. Tämä teorian ja käytännön yhdistelmä haastaa joukon johtajien ja sotilaiden päätöksentekoa, jolloin saatujen oppien ja kokemuksien kautta ymmärrys oikeista valinnoista monimutkaisten tilanteiden edessä kasvattaa eettistä toimintakykyä. Koulutuspäivän päätteeksi asiat käsitellään tarkalleen läpi ja arvioidaan onnistumisia ja kehittämistarpeita.

Toimintakyvyn kasvaessa yhdenaikaisesti joukko myös tiivistyy henkilösuhteiltaan ja sosiaalinen toimintakyky vahvistuu.

Yhteisistä kokemuksista keskustellaan ja tuntemuksia jaetaan vapaa-ajalla tai joukon huoltaessa itseään. Ystävyyssuhteet alkavat muodostua koulutuksen edetessä. Tämä edesauttaa esimerkiksi kotipuolen huolien käsittelyssä, kun voidaan keskustella asioista palvelustovereiden kanssa luottamuksellisesti. Kriisinhallintaoperaatioissa palvelevat ovat pitkiä aikoja poissa kotoa, mikä antaa luonnollisesti omat haasteensa sosiaaliselle toimintakyvylle. Tässäkin yhtei-

Koulutuksessa simuloidaan operaatioissa mahdollisesti eteen tulevia tehtäviä.

nen kokemus muodostuu vahvuudeksi, joka usein kantaa myös operaatiossa palvelemisen jälkeen vielä pitkään yhteydenpidon merkeissä.

Tätä joukkona kasvamista ja kehittymistä tukee luonnollisesti kriisinhallintakoulutuksessa olevien henkilöiden aiemmat yhteiset tekijät. Varusmiespalveluksen jälkeen SKVJ-koulutus on ehdottomasti suurin yhdistävä asia, joka nousee esiin erityisesti UNIFIL-operaatioon koulutuksessa olevien henkilöiden ajatuksissa. Kersantti Otto muistelee koulutusaikaansa: – Heti koulutuksen alusta lähtien tehtävät olivat tuttuja ja porukka oli tuttua. Lisäksi lähes koko saapumiserämme lähti kriisinhallintaoperaatioon samaan aikaan, joten toimintatavat olivat alusta asti tutun porukan kanssa selkeitä.

Kriisinhallintasotilaiden toimintakyvyn kehittyminen ei pääty koulutusjakson päättymiseen. Koulutuksen tavoitteena on saavuttaa riittävä taso ja mahdollistaa joukon kehittyminen myös operaatiossa aloittamisen jälkeenkin. SKVJ-koulutus antaa toimintakyvyn näkökulmasta erinomaiset lähtökohdat kriisinhallintakoulutuksen aloittamiseksi. Kuten muukin koulutus jatkuu operaatiossa, niin jatkuu myös kokonaisvaltaisen toimintakyvyn kehittäminen ja kehittyminen. Kehittämisen keskiössä ovat oman joukon toimintakyvystä vastaavat ammattilaiset ja kehittymisen varmistaa operaatiossa vallitseva toimintaympäristö ja sen haasteet.

Teksti: Kriisinhallintakeskuksen johtaja everstiluutnantti KARI PIETILÄ Haastattelut: Kriisinhallintakeskuksen apulaisjohtaja majuri JANNE LEHTONEN

19 KARHU 19

Veskulla virtaa riittää ja koulutus etenee mallikkaasti:

”Jopa paras työkoirani” Porin prikaatin oman pentueen (2023) kasvatista Veskusta on tulossa taitava sotakoira.

Saksanpaimenkoira Veskulla (SA Valtonen) on vajaan kahden vuoden iässä koulutus hyvällä mallilla kohti partio-huumekoiran uraa. Veskulle koulutetaan useita eri osaalueita: jäljestys, henkilöetsintä, voimankäyttö sekä erikoisetsintä (huumausaineet).

– Veskua on ollut helppo kouluttaa, se on tosi mukava koira. Jotkut koulutusaiheet ovat menneet nopeastikin eteenpäin, erityisesti voimankäytössä Vesku on ollut todella etevä, kehuu ohjaaja Mika Myllylä 2. Logistiikkarykmentistä.

Veskulle eli partio-huumekoiralle koulutetaan sekä partiokoiran suorituskykyyn kuuluvat osa-alueet että erikoisetsintä eli kohdehajujen etsintä ja ilmaisu, sotakoiralla kyseiset kohdehajut ovat joko huumausaineet tai räjähteet. Partiokoiralle koulutettaviin osa-alueisiin kuuluvat voimankäyttö, jäljestys sekä henkilöetsintä. Jäljestyksessä koira etsii ja seuraa maasta löytyvää kohdehenkilön hajua maastosta tai muulta alueelta. Henkilöetsinnän kouluttamisessa hyödynnetään koiran ilmasta saamaa hajua ihmisestä.

Toukokuun lopussa Vesku oli Niinisalossa harjoittelemassa jäljestystä ja henkilöetsintää. Henkilöetsinnässä saatiin Veskulle haastaviakin etsintöjä vaihtelemalla maalimiehen piilon paikkoja ja korkeuksia. Jäljestyksessä harjoiteltiin alustanvaihdoksia, eli jäljen aikana maastopohjan vaihtumista esimerkiksi metsämaastosta kovempaan pintaan, kuten soratiehen. Näissä oli Ves-

Annika Riihimäki

Porin prikaatin omasta kasvatista Veskusta on tulossa taitava partio-huumekoira.

kulla vielä hieman harjoittelemista, mutta nekin lähtivät toistojen myötä sujumaan.

– Vesku tykkää tehdä töitä ja se on vietikäs koira, virtaa riittää niin että välillä saa vähän toppuutellakin, mutta se on ollut mukava koira kouluttaa, Myllylä kuvailee työkoiraansa.

Veskun koulutus onkin ohjaajan mukaan jo hyvällä mallilla, kaikkia osioita on tehty, toki joissain aiheissa on vielä enemmän harjoittelemista kuin toisissa. Myllylä on jo kokenut koiranohjaaja, hänellä on ollut aiemmin työkoirina saksanpaimenkoiria

ja yksi labradorinnoutaja.

– Vesku on viides virkakoirani, se on ollut ainakin ehdottomasti helpoin kouluttaa. Voisin sanoa, että se on jopa paras työkoirani, Myllylä kehuu.

Virkakoirakin saa kuitenkin välillä heittää vaihteen vapaalle ja olla ihan tavallinen koira. Vapaalla Vesku tykkää olla mökillä, jossa se saa juosta pihassa vapaana, Myllylä kertoo Veskun kesäsuunnitelmista. ylikersantti ANNIKA RIIHIMÄKI

20 20 KARHU KARHU

Porin prikaatiin perheenlisäystä!

Porin prikaati sai huhtikuun alussa (7.4.2025) perheenlisäystä, kun saksanpaimenkoira Kiti (Dosmarin Kiribati) synnytti toisen sotakoirapentueensa.

Pentueeseen syntyi yhteensä viisi urosta ja yksi naaras. Kitin edellinen pentue, johon kuului yhteensä yhdeksän pentua, syntyi 31.7.2023.

Sotakoiranpennut ovat varttuneet Porin prikaatissa Niinisalon sotakoiraosastolla.

Pentuarki on sujunut hyvin, pentujen hyvinvoinnista on henkilökunnan lisäksi vastannut siihen erikseen nimetyt varusmieskoiranohjaajat. Normaalin huollon lisäksi pennuille aloitettiin jo alkuvaiheessa pentuja valmentavia toimenpiteitä, kuten ympäristöoppia, kertoo Porin prikaatin so-

takoiraosaston johtaja, sotilasmestari Tero Rissanen.

Pentuja on käytetty tutustumassa erilaisissa paikoissa, kuten kaupungilla, sisä- ja ulkotiloissa erilaisilla pinnoilla sekä tietysti metsämaastossa, joka tulee olemaan yksi sotakoiran ja erityisesti jälkikoiran tärkeimmistä työskentely-ympäristöistä.

Ympäristöoppi on yksi tärkeä tekijä nuoren koiran kasvussa: mitä enemmän pennulla on positiivisia kokemuksia erilaisista paikoista, sitä paremmat edellytykset pennulla on varttua hyväksi ja itsevarmaksi sotakoiraksi, Rissanen tiivistää.

Suurin osa tämän pentueen koirista tulee olemaan jälkikoiria ja ne tulevat varusmieskoiranohjaajien käyttöön. Ennen varusmiesohjaajia pennut menevät koulutukseen projektikoiranohjaajille eri puolille

Suomea. Viranomaisilla on projektikoirasopimuksia, joissa projektikoiranohjaaja kouluttaa koiralle perustottelevaisuuden sekä alkeita ja perusteita koiran tulevasta koulutussuuntauksesta, kuten jäljestyksestä tai erikoisetsinnästä. Projektikoiria sijoitetaan esimerkiksi erilaisiin eläinalan oppilaitoksiin, joissa opiskelijoiden opintojen osaksi kuuluu projektikoiran kouluttaminen.

Tällöin projektikoiratoiminnasta hyötyvät molemmat osapuolet. Projektikoiria menee koulutettavaksi myös koira-alan harrastajille, kasvattajille ja koirankouluttajille.

Naaraspentu räjähdealalle Tänä vuonna olemme tehneet yhteistyökumppaneiden kanssa projektikoirasopimukset tämän pentueen viidestä pennusta.

Pennut sijoittuvat projektikoiranohjaajille

KARHU KARHU2121 vuodeksi, jonka aikana he kouluttavat pennuille Puolustusvoimien määrittämät tavoitteet. Nämä viisi pentua sijoitetaan eripuolille Suomea, eläinten koulutusta antaviin oppilaitoksiin sekä yksityisille koirakouluille. Pentueen ainoa naaraspentu sijoitetaan suoraan henkilökunnalle Uudenmaan prikaatiin ja sen tulevaisuus on räjähdealalla, Rissanen avaa pentujen jatkokoulutusta.

Myös Porin prikaatin edellisestä pentueesta on useampi koira saanut alkukoulutuksen projektikoiranohjaajan opeissa. Mikäli sotakoirasta on tarkoitus tulla henkilökunnan koiranohjaajan eli töissä olevan Puolustusvoimien sotakoiranohjaajan koira, ottaa ohjaaja usein koiran jo pentuna itselleen koulutettavaksi, mutta koiria tulee henkilökunnallekin projektikoiratoiminnan kautta.

Aktiivinen ja rohkea pentue Nykyisestä pentueesta ainoastaan yksi pentu, pentueen ainoa narttu, meni suoraan

Uusien sotakoiranpentujen nimet antavat jo vinkkiä niiden tulevasta työskentelypaikasta: suurin osa pennuista on tulossa Niinisaloon varusmieskoiranohjaajille, kuvassa SA XXXX.

Mikä ihmeen sotakoira?

Porin prikaatissa sijaitseva sotakoiraosasto on Puolustusvoimien koiratoiminnan keskus.

Sotakoiraosasto vastaa sotakoirapalvelujen tuottamisesta ja henkilökuntaan kuuluvien koiranohjaajien peruskoulutuksesta. Sotakoirien työikä on keskimäärin noin 8–9 vuotta, koirat pyritään siirtämään eläkkeelle viimeistään 10 vuoden ikäisenä. Puolustusvoimien sotakoirista koulutetaan partio-, räjähde- ja huumekoiria tai näiden yhdistelmiä sekä jälkikoiria ja IE3D-räjähdekoiria.

Puolustusvoimat hankkii käyttöönsä tulevat koirat pentuina sekä nuorina aikuisina.

Pennut sijoitetaan kasvamaan tuleville ohjaajilleen tai projektikoiriksi eläinalan opiskelijoille.

Puolustusvoimat hankkii myös nuoria aikuisia koiria, jotka soveltuvat koulutettaviksi edellä mainittuihin koulutushaaroihin. Puolustusvoimat kasvattaa lisäksi itse osan tarvitsemistaan koirista.

Koiria Puolustusvoimilla on yhteensä noin 130. Pääasiallisina rotuina ovat saksanpaimenkoira, belgianpaimenkoira malinois ja labradorinnoutaja. Puolustusvoimilla on myös parsonrussellinterrieri, hollanninpaimenkoira, hollannin- ja belgianpaimenkoiran sekoitus sekä pitkästä aikaa rottweiler, joka tulee toimimaan partiokoirana.

henkilökunnan ohjaajalle, muut pennut lähtivät projektikoiriksi. Pentujen valinta eri paikkoihin ei ollut helppoa, sillä pentue oli niin tasainen: eroja pentujen välillä toki löytyy, mutta kaikki ovat olleet aktiivisia ja rohkeita.

Tämä pentue on ollut edelliseen pentueeseen verrattuna hyvin samankaltainen, tasainen pentue, tosin tietysti vielä tässä vaiheessa koiranpentujen kehitystä ei vielä kaikkea pysty sanomaan, Rissanen kertoo.

Pentujen synnytys sujui Kitillä tälläkin kertaa ongelmitta ja se on huolehtinut pennuista hyvin. Pentueen ”isänä” käytettiin ”Aapoa” (Piraija Hurricane). Saksanpaimenkoira Aapo on kokenut ja varmatoiminen sotakoira, joka on ollut monta vuotta varusmieskoiraohjaajien käytössä Porin prikaatissa ja on erikoistunut jäljestämiseen.

Aapo on fyysisesti terve sekä hyvä ominaisuuksiltaan, vahva kaksiviettinen ja avoin uros. Samat piirteet löytyvät myös emältäkin, joten odotan pennuista hyviä käyttökoiria, arvioi Rissanen.

kaatin komentajien mukaan, nykyiset saivat viralliset Kennelliiton nimensä Niinisalon harjoitusalueiden paikannimien mukaan: SA Pohjankangas, SA Hämeenkangas, SA Pukkiharsto, SA Mustakeidas, SA Kontinniitty sekä SA Ruunahovi. Tulevat Niinisalon varusmieskoirat tulevatkin kenties työskentelemään ja harjoittelemaan nimiensä mukaisissa paikoissa. Puolustusvoimien koirannimien alkukirjain on tänä vuonna Ykirjain.

Uutta pentuetta ei ole vielä suunnitteilla, mutta pentueita tehdään tarpeen mukaan.

Pentue päätettiin tehdä, koska meillä on tarve täydentää ja saada korvatuksi Niinisalon varusmieskoiratarhalta eläkkeelle siirtyviä koiria. Pentueiden suunnittelu perustuu meillä aina Puolustusvoimien todelliseen tarpeeseen, painottaa Rissanen.

Nimet harjoitusalueiden mukaan Edelliset Porin prikaatin sotakoiranpennut nimettiin entisten ja nykyisten Porin pri-

HENNA MÄNTYLÄ ja ANNIKA RIIHIMÄKI

22 KARHU

RESULIN PUHEENJOHTAJALTA Resul Four Day March 29.5.-1.6.2025 RESUL Four Day March on kaikille avoin kansainvälinen nelipäiväinen etämarssitapahtuma.

Reserviläisurheiluliitto perustettiin 12.12.1970. Uuden liiton jäseniksi tulivat Reservin Aliupseerien Liitto (nykyiseltä nimeltään Reserviläisliitto) ja Suomen Reserviupseeriliitto sekä kummankin liiton kaikki piirit. Nykyisin Reserviläisurheiluliittoon kuuluu perustajajäsenien lisäksi Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL). RESUL:sta tuli joulukuussa 1998 silloisen Maanpuo-

lustuskoulutus ry:n jäsen (1.1.2008 alkaen Maanpuolustuskoulutusyhdistys eli MPK.) RESUL:n ensimmäisessä toimintakertomuksessa vuodelta 1971 todetaan, että sen tavoitteena tulee olemaan kilpa- ja kuntourheilun tehostaminen, koulutustoiminnan käynnistäminen, maastourheilumuotojen tukeminen (esim. talvi- ja partiokilpailut) sekä liittojen päällekkäistoimintojen poistaminen. RESUL:n tehtävänä on reserviläisurheilun ja kuntoliikunnan suunnittelu ja toteutus.

Kuudetta kertaa järjestettävä kaikille avoin etämarssitapahtuma RESUL Four Day March järjestettiin torstaina 29.5. – sunnuntaina 1.6.2025. Marssille sai osallistua kuka vaan, missä vaan ja kävellä, marssia tai juosta haluamansa matkan.

Minimisuoritus on yhteensä 10 km neljän päivän kuluessa. Suoritukset ilmoitetaan marssisivustolle, jonne osallistujan tulee rekisteröityä.

Tapahtuman kautta tuhannet ihmiset ovat löytäneet iloa liikunnasta ja ulkoilusta.

Juhani Lukka

RESUL Four Day March 29.5.–1.6.2025

Kaikille avoin maksuton etämarssitapahtuma

Harjavallan Reserviupseerit suorittivat omaa osuuttaan aurinkoisena sunnuntaina 1.6. Tietä avaamassa Ilkka Mäkinen, Jouni Unkuri ja Kullervo Tupi.

KARHU 23

R

eserviläisurheiluliiton uutena puheenjohtajana pidin itsestään selvänä, että osallistun tälläkin kertaa Resulin Four Day Marchiin. Olen aiemmin osallistunut marssiin kolmena vuotena siis yhteensä neljä kertaa. Tällä kertaa kyseiseen ajankohtaa osui muutamat ylioppilasjuhlat, esikoisen 25 -vuotisjuhlallisuudet ja koko perheen yhteinen aika, kun kaikki saapuivat opiskelupaikkakunniltaan kotiin käymään.

Kävelin neljän päivän aikana yhteensä 75,5 kilometriä. Torstaina kilometrejä tuli käveltyä 20 km, perjantaina 17 km, lauantaina 23 km ja sunnuntaina 15,5, km. Lähdin marssiin sillä ajatuksella, et-

tä tulisin kävelemään 70 kilometriä, mutta tämä ylittyi hieman. Muutama vuosi sitten vastaavassa nelipäiväisessä marssissa kävelin reilut 100 kilometriä. Ensi vuonna sitten hakemaan tätä suoritusta.

Kokemuksena marssi oli miellyttävä, mutta kuitenkin rasittava – sopivassa määrin. Tapahtumana Four Day March on matalan kynnyksen tapahtuma, kun jokainen haastaa itsensä omilla tavoitteillaan, haluamassaan paikassa ja tehdä suoritus yksin tai yhdessä. Suosittelen ensi vuonna kaikkia haastamaan itsensä marssiin ja kirjaamaan suorituksensa Resulin sivuille.

Hyvää kesää kaikille.

JUHA VASAMA

RESUL

KILPAILUKUTSUT

Ampumasuunnistus 28.6.2025 Alahärmä

Reserviläisgolf 12.7.2025 Nurmijärvi

Pistooliampumajuoksu 26.7.2025 Vesanto

Falling Plates 23.8.2025 Mikkeli

Lisätietoa: Antti Iivari p. 041 469 8182

Lisätietoa: Erkki Oila p. 050 566 4401

Lisätietoa: Toni Liimatainen p. 040 036 6208

Lisätietoa: Jesse Kallio p. 040 5065 950

Reservin Ampumamestaruuskilpailut 22.-24.8.2025 Oulu Lisätietoa: Timo Ronkainen p. 040 049 5267

llmoittautumisohjeet kilpailuihin verkkosivuilta resul.fi/kilpailukalenteri-2025

MAANPUOLUSTUSNAISET 24 KARHU

Mia Kiviluoma

Ensimmäiseen jäseniltaan kokoontui yli 30 innokasta naista kuulemaan yhdistyksen toiminnasta. Tilaisuudessa Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää kertoi kaupungin yleisestä valmiussuunnitelmasta.

Ryömimisestä ensiaskeliin Kankaanpään seudulla tapahtui jotain erityistä keväällä 2025. Ryhmä innokkaita ja päättäväisiä naisia päätti perustaa uuden yhdistyksen, Kankaanpään seudun Maanpuolustusnaiset ry. Yhdistys on osa Maanpuolustusnaisten Liittoa (MNL), joka on itsenäinen, puolueisiin sitoutumaton naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. MNL:lla on 16 piiriä ja noin 70 yhdistystä, ja sen jäsenmäärä on jo yli 4200.

Kankaanpään seudun Maanpuolustusnaiset ry:n tarkoituksena on: • Toimia jäsentensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä.

• Lisätä naisten maanpuolustustahtoa, -tietoa ja -taitoa sekä vahvistaa henkistä ja fyysistä kuntoa.

• Turvata naisten toimintavalmiudet kriisija poikkeusolojen varalta.

• Edistää kokonaismaanpuolustusta toiminta-alueellaan.

Kaikki alkoi maaliskuun alussa Postellin yläkerrasta, jonne tuli avoin kutsu naisten maanpuolustukseen liittyen. Paikalla oli yli 40 naista, jotka halusivat luoda uuden yhdistyksen, jossa voisi oppia ja kehittää taitojaan ja tietoa maanpuolustuksen eri osaalueilla. Koollekutsuja, aktiivisesti maanpuolustusnaisissa toimiva Satu Rajala ja Satakunnan piirin puheenjohtaja Marjo Sarmet kertoivat MNL (Maanpuolustusnaisten liitto) toiminnasta. Naisten on hyvä tietää miten varautua erilaisiin arjen häiriöihin ja saada yllättävissäkin tilanteissa 72h:n kotivaralla lisäaikaa.

Paikallaolleista ehdotettiin ja kannatet-

tiin hallituksen kokoonpano. Tehtävä oli kunnia ottaa vastaan, vaikka uuden yhdistyksen perustamisesta ei ollut aiempaa kokemusta. Hallitukseen valittiin Mia Kiviluoma (pj), Oili Lehtinen (varapj), Kati Vuori-Uotila (siht.), Leena Mikkonen (talous), Satu Ahokas (jäsenvastaava) ja Anne Vilander. Yhdessä tekemisen tahto kumpusi heti alkumetreiltä. Matkamme kohti tuntematonta alkoi, yritysten ja oppimisen kautta.

Perustaminen ei ollut aivan yksinkertaista. Ensimmäinen askel oli rekisteröityminen PRH:lle, mikä vei oman aikansa, sen jälkeen jäsenhakemukset liittoon ja piiriin, pankkitilin avaus, tietojen keräilyä eri tahoilta, toiminnan ja vuosikellon suunnittelua. ”Kartalle” pääseminen vei oman aikansa. Yhdistyksen toimivaltaisuutta odotellessa luotiin WhatsApp-ryhmiä ja vies-

KARHU KARHU25 25

timme kiinnostuneille MPK:n koulutuksista, Vapepa:n, SPR:n ja muiden yhdistysten tapahtumista sekä oman yhdistyksen perustamisen väliaikatietoa.

Yksin ei tarvinnut olla missään vaiheessa. Perustamisessa saatu tuki Maanpuolustusnaisten Liitolta ja piireiltä oli korvaamatonta ja auttoi yhdistystä pääsemään hyvään alkuun ensiaskeleissa. Yhdistyksen perustaminen on merkittävä askel kohti yhtenäisempää paikallista maanpuolustustoimintaa.

Ensimmäinen jäsenilta Kun kaikki oli valmista, oli aika järjestää ensimmäinen jäsenilta. Toukokuun lopulla Keskuskatu 28:ssa, Kankaanpäässä, kokoontui yli 30 innokasta naista kuulemaan yhdistyksen toiminnasta. Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää kertoi kaupungin yleisestä valmiussuunnitelmasta.

Ilta oli täynnä keskustelua ja ryhmätyötä, jossa osallistujat jakoivat toiveitaan, ajatuksiaan ja osaamistaan liittyen toimintaamme.

Ensimmäisestä jäsenillasta osallistujat saivat matkaansa yleistason kuvan yhdistyksen toiminnasta ja tulevista mahdollisuuksista.

Liiton arvot, Isänmaanrakkaus, yhdessä ilolla ja osaava toimija, tulivat esille ja loivat pohjan tulevalle toiminnalle. Yhdistyksen toiminta perustuu näihin arvoihin ja tiiviiseen yhteistyöhön muiden maanpuolustus- ja kriisinhallintaan osallistuvien tahojen kanssa.

Yhteistyö ja Tulevaisuus Yhdistys ei toimi yksin. Teemme yhteis­työtä paikallisten toimijoiden, kuten Kankaanpään kaupungin, Niinisalon Sotilaskotiyhdistyksen, Kankaanpään reserviläisyhdistyksen, SPR:n, MPK:n, Vapepan ja muiden eri

tahojen kanssa. Yhdessä ja yksilöinä pyrimme parantamaan yhteiskunnan turvallisuutta ja valmiutta osaltamme.

Näin syntyi Kankaanpään seudun Maanpuolustusnaiset ry, yhdistys, joka tarjoaa naisille mahdollisuuden kehittää taitojaan ja tietojaan maanpuolustuksen eri osaalueilla sekä osallistua aktiivisesti yhteiskunnan turvallisuuden ja valmiuden parantamiseen.

Jäsentemme toiveiden lista on pitkä ja sen toteuttaminen on vauhdissa. Tulemme opettelemaan monipuolisia taitoja, kuten luonnon yrttien käyttöä, jäistä pelastautumista, EA-taitoja, tulen sammutusta ja tekoa, henkistä tukea, tietoturva-asioita, kriisinsietokykyä, 72h varautumista, väkivaltatilanteita, muonitusta, liikenteenohja-

usta, suunnistusta ja kompassin käyttöä sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia MNL:n hyvinvointi teemoin.

Tämä tarina on vasta alussa, ja yhdistyksen tulevaisuus näyttää valoisalta.

Yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat: • Puheenjohtaja: Mia Kiviluoma • Varapuheenjohtaja: Oili Lehtinen • Sihteeri: Kati Vuori-Uotila • Jäsensihteeri: Satu Ahokas • Taloudenhoitaja: Leena Mikkonen • Jäsen: Anne Vilander Sähköposti: kankaanpaa.mnl@gmail.com

MIA KIVILUOMA

MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITON SATAKUNNAN PIIRI ry:n

Kesäretki 2025 Rauman Kuuskajaskarissa Lauantaina 9.8. (aikataulu ilmoitetaan myöhemmin) Kuuskajaskari on entinen puolustusvoimien puolustus ja koulutuslinnake Rauman edustalla, Selkämeren kansallispuistossa. Kuljetus saarelle tehdään kiltavene Nallella, joka lähtee Petäjäksen satamasta (kokoontuminen osoitteessa Leppäläntie 75, 26100 Rauma). Saarella tiedossa mukavaa yhdessäoloa, opastettu tutustuminen saareen sekä ruokailu.

Kustannukset: Osallistumismaksu piirin yhdistyksiin kuuluvilta jäseniltä 27,00 € ja muilta osallistujilta 37,00 €.

Maksutiedot ilmoitetaan osallistujille myöhemmin.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Sitovat ilmoittautumiset viimeistään su 27.7.2025 Marjo Sarmetille, sähköpostilla marjo.sarmet@gmail.com tai soitolla / viestillä puh. 0505522093. (Mukaan mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautujaa.) Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruokarajoitteet.

Tervetuloa merellllee !

Rauman Seudun Maanpuolustusnaiset ry

26 KARHU

Maanpuolustusnaisten pihapeli-iltamat Olin jo jonkin aikaa pohtinut, miten saisi järjestetyksi Maanpuolustusnaisten piirin neljälle jäsenyhdistyksille muutakin yhteistä tekemistä, kun kevät- ja syyskokous sekä kesäretki.

Idealamppu syttyi, kun Liitto julkaisi Hyvinvointikampanjan teemat. Kesäkuun teemana on ”Nautitaan kesästä. Pelataan pihapelejä ja tehdään juhannustaikoja”.

Siitä se ajatus sitten lähti. Mehän kutsumme kaikki piirin jäsenet viettämään kesäiltaa Harjavaltaan Hiittenharjulle pelaamaan perinteisiä pihapelejä. Omassa yhdistyksessä näytettiin ajatukselle vihreää valoa, joten tuumasta toimeen ja nopea suunnittelutyö käyntiin.

Paikaksi valikoitui Hiittenharjun Hiihtokeskus helpon sijainnin, runsaan parkkitilan, monipuolisen maaston, ulkoliikuntatarjonnan ja grillikodan ansiosta. Onhan siellä lenkkimaaston lisäksi komeat kuntoportaat ja hieno Frisbeegolfrata.

Kutsut lähtivät piirin jokaiselle jäsenelle Maanpuolustusrekisterin kautta ja ennakkoilmoittautumisten pohjalta osattiin varautua pienellä tarjottavalla.

Kesäkuinen maanantai ei ollut kesäisen lämmin, mutta kuitenkin sateeton, joten ilma vaikutti lupaavalta ulkoilma-aktiviteettien suhteen. Koko kevään jatkuneen tuulen emme antaneet haitata.

Ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua, kun kello läheni kuutta. Naiset saapuivat yhdessä ja erikseen Hiittenharjun kodalle ja laitoimme kinkerit pystyyn. Seitsemäntoista naista kolmesta eri yhdistyksestä aloittivat ensin iloisen puheensorinan ja tervetulotoivotuksen jälkeen kaivettiin pihapelit esiin.

Kukin löysi mieleisensä pelin ja naiset jakautuivatkin nopeasti ryhmiin aloittaak-

kuvat: Leena Lukka

seen pelaamisen.

Mölkkyä pelattiin kahdessa ryhmässä. Vaikka olimme sopineet, että mitään kilpailua emme tule järjestämään, oli selkeästi kuultavissa kilvoittelun ilmapiiri. Näimme lähes maagisia suorituksia ja hämmästelimme, kuinka keilat onnistutaan ohittamaan kuin pujottelukepit tai vastaavasti kumoamaan silmiä hivelevän hienosti.

Petankkikuulat saivat kyytiä, kun naiset niitä nakkelivat tavoitellen pikkuriikkistä maalipalloa. Pehmeä harjuhiekka oli haasteellinen alusta metallikuulan heittelyyn, mutta hyvin vaan metallikuula löysi tiensä maalipallon läheisyyteen.

Kroketti oli viritetty myös hieman haasteelliselle pohjalle, jossa kävyt ja kepit aiheuttivat yllätyksiä, eikä pallo edennyt aina suunnitellusti. Selkeää kilvoitteluhenkeä oli kuultavissa myös krokettia pelaavien joukossa, hyvässä hengessä tosin.

Tunnin pelailun jälkeen oli makkarahiillos viritelty ja ritilällä paistui makkarat. Kahvia, mehua ja välipalakeksejä oli tarjolla järjestäneen tahon puolesta.

Nuotion äärellä oli kiva tutustua toisiimme tarkemmin ja keskustella Maanpuolustusnaisten toiminnasta, tulevasta kesäretkestä ja koulutuksista.

Pelit jatkuivat vielä hetken tauon jälkeen ja perinteinen tikkataulu sai osakseen monta terävää osumaa.

Kaikesta päätellen ilta oli onnistunut ja vastaavaa yhteistä tekemistä toivottiin järjestettävän jatkossakin.

KRISTA RAATIKAINEN Kokemäen Seudun Maanpuolustusnaiset

KARHU 27

TULOKSIA Pistooliampumasuunnistus 10.6. Vampulassa

suunnistus

ammunta

kok.aika

H50 Joni Tenhunen 34.46 77 42.26 Markus Salo 32.31 62 45.11 Marko Saari 46.36 76 54.36 H60 Lasse Varjonen 41.42 61 54.42 Esko Pirttimäki 1.04.01 46 1.21.41 Jari Nieminen 1.18.46 77 1.26.26 H70 Seppo Hyyppä 52.47 71 1.02.27 Kai Hakanen 52.22 56 1.07.02 Tapio Vuolle 55.05 49 1.12.05 Heikki Rantanen 58.50 59 1.13.30 Markku Jalonen 1.05.41 34 1.27.41

28 KARHU

Aseiden määrä vähenee Suomessa lähivuosina jyrkästi Tapaaminen Poliisihallituksen (PoHa) Asehallinnossa Riihimäellä 2.4. 2025 Pasi Vuorenmaa on Asehallinnon uusi päällikkö. Hän on aiemmin ollut lupakomisariona Pohjanmaalla. Vuorenmaa on 1.9.2024 lähtien sijaistanut Mika Lehtosta, joka on sisäministeriössä aselain muutoksen valmistelussa ainakin kesään 2025 loppuun asti.

Pasi Vuorenmaan alustuspuheessa tuli esille mm. luovutettujen aseiden määrä sekä kunto. Osa Riihimäelle huutokauppaan tulevista aseista on täyttä romua. Aseen omistaja voi tietenkin edelleen päättää mitä omaisuudelleen tekee. (Myynti aseluvalla, jättäminen huutokauppaan Riihimäelle tai luovutus valtiolle romutettavaksi.)

2025 alusta huutokaupan pohjahinta nousi 50 eurosta 100 euroon. Suuri osa huutokauppaan tulevista aseista, ei tätä 100 euron pohjahintaa ylitä.

Mitkä aseet eivät käy kaupaksi?

Kaikki 16 kaliiperin ja 12 kal. 70mm pesitetyt ja ilman vaihtosupistajia olevat haulikot, (poikkeuksena 20 kal. haulikot) lähes kaikki vanhat pienoiskiväärit, 7,62x53R kal. (vast.) sotilaskivääreistä muutetut metsästyskiväärit ja .22 Short kaliiperin pienoispistoolit sekä taskuaseet.

Aseiden määrä Suomessa vähenee n 30000 kpl vauhdilla vuosittain. Käytettyjä vanhoja (sotilaskivääreitä) aseitakin viedään Suomesta esim. Puolaan ja Tsekin tasavaltaan. Aseiden romutusmäärät ovat lisääntyneet: vuonna 2014 romutettiin 7254 asetta ja 2024 niitä oli jo 23 444.

Yksipiippuiset haulikot ovat katoavaa kansanperinnettä, joilla ei ole enää käyttö- eikä myyntiarvoa.

HUOM: Aseiden määrä yli 71-vuotiailla tällä hetkellä jopa 351 000 kpl ja yli 81-vuotiailla noin 85 000 kpl. Tämä tarkoittaa Suomen asemäärän voimakasta vähenemistä seuraavien 5–10 vuoden aikana.

Aseluvat puhuttavat Lisäksi keskusteltiin ennen vuotta 1891 valmistettujen aseiden luvanvaraisuudesta. HE 1997 vapauttaa ne tällä hetkellä luvanvaraisuudesta.

Aselupien hinnat eivät ole laskussa, vaikka sähköinen luvanhaku tuli 1.3. 2024 käyttöön. Vuonna 2025 aselupa maksaa 126 euroa, samalla kertaa haettu toinen lupa 59 euroa. Huonosti valmistellut sähköiset hakemukset aiheuttavat useita korjauspyyntöjä hakemuksen kuntoon saattamiseksi. Tämä todellisuudessa pitkittää luvan saannin aikataulua verrattuna tiskillä asioimiseen.

Uusia pienoispistooleita ja pienoisrevolverita hankitaan tällä hetkellä erittäin vähän. Suurin osa hankittavista uusista pistooleista/revolvereista on 9mm ja tai

.38/.357. Niitä hankitaan lähinnä toimintalajeihin.

Hankkimisaika (1 vuosi), voi olla poikkeuksellisen aseen kohdalla enintään 2 vuotta. Esim. ulkomailta hankittavan erikoisemman aseen aikataulut voivat olla todella pitkiä.

Valtion tuottavuusohjelman tulee uudistaa ja tehostaa myös palvelujen hankintaa. Palvelujen tuottamiseen valitaan entistä kustannustehokkaampia tuotteita ja palveluja. Romutettavien aseiden määrä on lisääntynyt ja huutokauppaan tulee erittäin suuria määriä huonokuntoisia aseita. Riihimäellä ns. paikat ovat tulleet täyteen. Mietitään uutta mallia, missä hävityksen menevät aseet voisivat lähteä suoraan poliisilaitoksilta.

Toisena asiana esille tuli asetekniset lausunnot starttipistooleista muunnetuista aseista. Nykytekniikalla näitä on helppo muuttaa ja niistä saadaan kestävämpiä.

Esimerkiksi Ruotsissa on tämän tyyppisillä aseilla neljän vuoden aikana tehty 17 murhaa!

Ruotsissa on takavarikoitu neljässä vuo-

Finna

KARHU 29

MUISTOESINEET Yli 81-vuotiailla noin 85 000 asetta. Tämä tarkoittaa Suomen asemäärän voimakasta vähenemistä seuraavien 5–10 vuoden aikana. dessa noin 900 muunnettua asetta. Sen lisäksi on otettu talteen 3D-tulostetuita aseita. Näiden lisäksi ovat vielä kirjaamattomat aseet. Muunnettujen aseiden yleisimmiksi kaliipereiksi valikoituu usein heikkotehoisemmat kaliiperit, kuten 9mm Short (.380ACP) ja 7,65 Br (.32ACP) Aserekisteri ei ole vieläkään valmis ja PoHa joutuu kirjauksissa tekemään ”ns väliaseen”, joka sieltä siirretään nykyiseen aserekisteriin. Aserekisterin pitäisi olla valmis 2025 syksyllä.

Aseita oli Suomessa v. 2023 lopussa tilastojen mukaan oli yhteensä 1 724 307 jakaantuen seuraavasti: Haulikko 580 208 / Kivääri 421 344 / Pienoiskivääri 424 297 / Pistooli 98 255 / Pienoispistooli 92 804 / Revolveri 24 178 / Pienoisrevolveri 14 059 / yhdistelmäase 31 648 / kaasusumutinlupa 14 703 / mustaruutiase 7087 / merkinantopistooli 7064 /muu ase 2707/ konepistooli 2592 / konekivääri 1421 / kaasuase 1411 / rynnäkkökivääri (tt4) 371/ tykki 122 / krh 30 / sinko 6 / ohjus 0.

RAIMO SUOMINEN

Tervetuloa kirjoittamaan ja kertomaan reserviläisyyteen, armeija-aikaan, sotahistoriaan tai militariaan yleensä liittyvistä esineistä.

Esineiden ei tarvitse olla mittaamattoman harvinaisia aarteita.

Muutama kuva on hyvä olla mukana jutun värittämiseksi. Älkää laittako rimaa liian korkealle.

Pientä pilkettäkin saa olla kertojan silmäkulmassa.

Esine voi olla sinun, perheen tai suvun. Miksei myös tuttavan.

Tarvittaessa jutun teossa autetaan.

Kirjoittaa voi myös nimimerkillä.

Vaarini Valde Koskelan tekemä puhdetyö.

Materiaalina Tykinhylsyn perälaatta, ruoti lentokoneesta kaapattua vaijeria, lipputangon jalka 7,62x53R patruuna, useita D166 luotia ja nuppina 9mm luoti.

ESA RANNISTO

30 30 KARHU KARHU

Keväinen Stockholm Militariamässä/ Tukholman militariamessut Kevään Tukholman ase ja militariamessut järjestettiin jälleen 6.4. Sää oli varhaiskeväisen viileä, mutta se ei tunnelmaa myyntihallissa lannistanut. Ainoa haitta oli ehkä pitkähkö kävelymatka kovassa tuulessa lähimmältä bussipysäkiltä. Viking Linen lauttayhteyttä käyttäen bussikyyti tapahtumapaikalle on ehkä paras vaihtoehto.

Hallitila vastasi kooltaan Arma Aboan vastaavaa, mutta myyntipöytiä oli enemmän.

Ruotsalaiseen tyyliin messuilla olivat useiat myyjät sekä asiakkaat pukeutuneina historiallisiin sotilaspukuihin. Tapa antaa tapahtumalle omaleimaisen säväyksen.

Myyntipöydillä oli tarjolla monenmoista keräily- ja miksei myös käyttömilitariaa, joka poikkesi selvästi Suomen messuilla nähtävästä. Aina jaksaa hämmästyttää vanhemman ase- ja miekkatarjonnan määrä ja laa-

tu. Niitä löytyy hienokuntoisia aina 1700ja 1800-luvuilta.

Myyntipöytien hintataso noudattelee varsin tarkasti kansainvälistä hinnoittelua.

Ehkä toiseen maailmansotaa liittyvät tuotteet ovat hieman suomalaiseen hintatasoon nähden arvokkaampia.

Yleisön ikärakenteessa kiinnitti huomiota nuoremman väen suurempi osuus verrattuna vastaaviin kotimaisiin tapahtumiin.

Erikoisesti herätti mielenkiintoa pöytä, jossa myytiin Ukrainan sotasaalis ja muuta esineistöä. Tuotto käytettäisiin Ukrainan taistelun hyväksi.

Erittäin suositeltava risteilykohde militariasta kiinnostuneille ja varsinkin vanhempia keräilykohteita etsivälle.

Ruotsalainen poliisihistorian harrastaja vanhassa paikallispoliisin virkapuvussa.

Nuori paikallinen sotahistorian harrastaja 40-luvun Ruotsin jalkaväen ulosmenounivormussa.

Ruotsalainen ”perinneunivormu” ehkä vuosisadan takaa.

ERKKI METSÄLÄ

Toisen maailmansodan brittiläisen laskuvarjojääkärin Denison Smock -maastotakki ruotsalaisen keräilijän asuna.

KARHU 31

Mestarien matkassa Arma Aboassa Turun asemessut lähestyivät. Oli useampi vuosi siitä, kun olin messuille ehtinyt. Tiesin kyllä, että muutama mestari olisi aika varmaan lähdössä Turkuun. Nimittäin Sami Kivimäki ja Pasi Lahtonen.

Parivaljakko on käynyt katsastamassa Arma Aboan Turussa, TamArmsin Tampereella, Someron ahs:n messut ja Ellivuoren Gun Shown lähes poikkeuksetta viimeisen kymmemen vuoden ajan. Pasi Lahtosen asemessuilu on alkanut jo 90-luvulla! Suurmestari ?

Kysyin, että noinko autoon mahtuisi. Olen aiemminkin ollut kaksikon mukana. Takapenkillä oli tilaa. Ihan jännitti kun matkaan lähdettiin.

ArmaAboa on järjestetty Turun Messukeskuksessa pitkään. Taannoin parkkipaikka oli tupaten täynnä autoja ja salissa jopa tungosta.Uutiset messujen hiljenemisestä olivat kiirineet korviini.

Turussa oli kuitenkin väkeä ja myyjiä ja näytteilleasettajia ihan kohtuullisesti. Kauaa ei mennyt, kun tuttuja alkoi ilmestyä saliin. Tämäkin lisää messutunnelmaa.

Reserviläisten esittelypöydän takana korp. Matti Koivisto, Kaarina-Piikkiö Reserviläiset ja korp. Tammisalo, Mynämäen Reserviläiset.

Käpistely On aina tuurista kiinni, että löytyykö sopivaa kotiinvietävää. Messujen parasta antia on kaikkien kohtaamisten ja penkomisten ja ostosten yhteissumma..

Kotona ”messusaalis” käpistellään tarkasti. Hankinnat sijoitetaan omille paikoilleen.. mikäli kyseessä ei ole heräteostos.

Messuilla oli alueen Reserviläiset esittelemässä toimintaansa. Korpraali Koivisto Kaarinan-Piikkiön Reserviläisitä ja Korpraali Tammisalo Mynämäen seudun Reserviläisistä.

Helppoa on samanhenkisten kanssa jutella ja vaihtaa ajatuksia. Erittäin asiallinen

ja näyttävä esittelypiste. Täydet kymmenen pistettä. Pienimuotoista yhteydenpitoa suunniteltiin. Aina on hyvä ottaa oppia muilta ja antaa omia ideoita käytettäväksi ja kehitetäväksi.

Asemessujen tulevaisuus on puhuttanut.

Turun messujen siirtyminen pois perinteisestä messukeskuksesta uuteen paikkaan.

Samoin Ellivuoren Gun shown loppuminen/siirtyminen kauemmas etelään.

Tässäkään ei voi jättää mainitsematta Ukrainaan kohdistunutta hyökkäystä. Messuilla nähtiin myyntipöytiä, joilla oli ma-

teriaalia Ukrainasta tai myydyistä esineistä kertyneitä varjoja kohdennettiin Ukrainan tueksi. Aseet ja sota liittyvät yhteen. Sikäli voisi ajatella, että asemessut jatkunevat.

Porukalla Omalta kohdalta messuille lähtö kiinnostaa taas aika paljon. Messuille voisi lähteä isommallakin porukalla.

Noinkohan Reserviläispiiri osallistuisi matkan järjestelyihin?

ESA RANNISTO

32 KARHU

TULOKSIA SRA:n Satakunnan Reservipiirien piirimestaruuksista kilpailtiin Katinkurun ampumakeskuksessa 7.–8.6.

Mitalistit:

kuvat: Juhani Lukka

Sarja Open Kulta Henri Santahuhta Hopea Aki Korpinen Pronssi Joni Halme Seniori Matti Salioja Superseniori Markku Neiramaa (Toiminnallisten lajien paikallinen uranuurtaja Markku Neiramaa viettää tänä vuonna 80-vuotispäiviään ja ampuu edelleen kovia tuloksia) Lady Seniori Mona Nordberg Sarja Standard: Kulta Jari Sievänen (myös paras seniori) Hopea Alex Enonkoski Pronssi Pasi Sitkiä, (myös paras superseniori) Sarja Military Kulta Mikko Purhonen Hopea Rauli Granberg Pronssi Jan Hirvonen (myös seniorien paras) Superseniori Matti Pihlajamäki Sarja 7,62 Tapio Heikkilä

Sovelletun Reserviläisammunnan piirimestaruuksista kilpaili jälleen suuri joukko lajin harrastajia.

Kilpailun johtajana oli Mikko Vuorsola, joka toimi tuomarina myös pistoolirastilla.

KARHU 33 kuva: Esa Rannisto

Sammonpytty 14.6. tulokset 1. Mikko Kähkönen 2. Riku Elo 3. Oskari Alho 4. Pasi Sitkiä 5. Tomi Nikkanen 6. Ilkka Naski 7. Aleksi Afkir 8. Timo Rantala 9. Ville Koitto 10. Juha Jokela

Nakkilan reserviläiset Harjavallan reserviläiset Harjavallan reserviläiset Harjavallan reserviläiset Harjavallan reserviläiset Harjavallan reserviläiset Nakkilan reserviläiset Harjavallan reserviläiset Huittisten Res. Upseerit Harjavallan reserviläiset

191p.

185p.

180p.

177p.

175p.

173p.

172p.

171p.

171p.

162p.

Kilpailuun osallistui 33 ampujaa.

Joukkuekilpailu:

Kovatasoisessa kisassa joukuekilpailun voitto meni Harjavallan reserviläisten ykkösjoukkueelle, jossa ampuivat Pasi Sitkiä, Tomi Nikkanen, Oskari Alho, Ilkka Naski ja Riku Elo.

1. Harjavallan reserviläiset 1 2. Nakkilan reserviläiset 3. Harjavallan reserviläiset 2 4. Huittisten reserviläiset 5. Punkalaitumen reserviläiset 1 6. Punkalaitumen reserviläiset 2

890 807 797 725 713 508

34 KARHU

Nakkilan kisa (kuten kuvista näkyy) poikkesi ampumamatkan lisäksi myös muulta osin aiemmista piirien kolmiasentoisesta pienoiskiväärikilpailusta. Laukausmäärä oli 3x10 ja aikaa 30 min. Sallitut varusteet olivat mikä tahansa tähtäin, bipodi, tukipussi, nilkka pussi ja yli 50-vuotiaat saivat käyttää ampujan jakkaraa ammuttaessa polviasennosta, ampujan takki ja -hanska olivat myös sallittuja – mutta ei kaukoputki.

Reservipiirien Ampumamestaruuskilpailu Pienoiskivääri 100 metriä. 23.5.

Kilpailun järjestivät Nakkilan Reserviläiset ja se ammuttiin Tervasmäen ampumaradalla.

Tervasmäen radalla ammuttaessa ilta-aurinko ottaa osaa kilpailuun ja tekee ammunasta haastavan. Kilpailu alkoikin yllättäen pilvisessä säässä. Perinteitä kunnioittaen sää vaihteli suunnilleen jokaisen asennon kohdalla. Satoi ja paistoi.

Varsin pienellä porukalla piirinmestaruudet ratkottiin. Kilpailuun osallistui vain kuusi ampujaa. Ampujat kilpailivat kahdessa eri sarjassa ikänsä puolesta: yli ja alle 50-vuotiaat. Sikäli mukavaa, että jokainen osallistuja sai pokata prenikan.Yli 50-vuotiaiden mestariksi ampui Matti Pihlajamäki Porin Reservin Upseereista. Alle 50-vuotiaiden mestaruuden ampui Nakkilan Reserviläisten Jukka Levola.

Kilpailun johtajana toimi Aleksi Afkir. Buffetti palveli kilpailun ajan.

ESA RANNISTO Nakkilan Reserviläiset

KARHU 35

Prosenttiammunta 1.1.2025 – 31.12.2025 Prosenttiammunta on Suomen Reserviupseeriliitto ry:n (RUL), Reserviläisliitto ry:n (RES) ja Reserviläisurheiluliitto ry:n (RESUL) järjestämä kilpailu, jonka tarkoituksena on ampumaharrastuksen kohottaminen ja järjestötoiminnan aktivoiminen kerhoissa ja yhdistyksissä. Ajankohta Prosenttiammuntaan lasketaan kaikki vähintään kymmenen laukausta käsittävät ampumasuoritukset, joissa käytetään RESUL:n, RUL:n, RES:n, SAL:n tai SML:n kilpailulajeissa käytettäviä aseita. Myös hyväksytty hirvi-, kauris- tai karhuampumakoe lasketaan suoritukseksi prosenttiammunnassa. Noptel-ammunta kuuluu SAL.n lajeihin kuten muutkin vastaavat ammunnat ja se hyväksytään prosenttiammunnan lajiksi.

Prosenttiammunnan tulos lasketaan 1.1.-31.12. välisenä aikana järjestetyistä edellisessä kohdassa mainittujen liittojen, piirien tai kerhojen valvotuista kilpailuista, ampumaharjoituksista, koulutus- ja koetilaisuuksista. Kultakin osallistuneelta yhdistyksen jäseneltä merkitään yksi (1) ampumasuoritus/vuosi.

Juhani Lukka

kuvat: Esa Rannisto

Tulokset Yli 50-vuotiaat 1 Pihlajamäki Matti Porin Res. Ups. 2 Lahtonen Pasi Nakkilan Res. 3 Parkkali Urpo Nakkilan Res.

110 107 105

Alle 50-vuotiaat 1 Levola Jukka Nakkilan Res. 2 Afkir Aleksi Nakkilan Res. 3 Lindstedt Niilo Nakkilan Res.

146 128 54

Nakkilassa ammuttiin 30.5. Raimo Räihän muistokilpailu. Kisa ammuttiin pienoispistoolilla 25 metrin matkalta tarkkuusosan (ennen ”koulutaulu”) tauluihin.

Tilaisuus aloitettiin lyhyellä Raimo Räihän muistehetkellä. Sateisesta säästä huolimatta radalle oli saapunut 18 osanottajaa, joilloin suoritukset ammuttiin kahdessa erässä. Vastavalonsa takia Nakkilan rata on ampuhan kannalta konstikas, mutta muu palvelutaso on korkealuokkaista. Tarjolla oli nimittäin tuoretta kahvia ja grillimakkaraa edulliseen hintaan. Tunnelma oli leppoisa – reserviläisurheilua parhaimmillaan!

TULOKSIA

36 KARHU

Satakunnan Reservipiirien ampumamestaruuskilpailut Kilpailut ammuttiin keskiviikkoisin iltakilpailuna. Järjestäjänä toimi Rauman Seudun Reserviläiset Pienoispistoolin 30+30 ls 7.5.

H70 1. Valtonen Tuomo, Rauman Seudun Reserviläiset, 2. Salonen Simo, Harjavallan Reserviläiset, 3. Nummi Lasse, Porin Reserviupseerit,

H 1. Lähteenmäki Juha-Matti, Porin Seudun Reserviläiset, 558 516 496 425

H60 1. Söderlund Olli, Rauman Seudun Reserviläiset, 2. Harmaajärvi Arvo, Harjavallan Reserviläiset, 3. Aittamäki Ari, Porin Seudun Reserviläiset,

541 539 526

H50 1. Viitala Petri, Rauman Reserviupseerikerho, 2. Kähkönen Mikko, Harjavallan Reserviupseerit, 3. Kalske Heikki, Rauman Seudun Reserviläiset, 4. Ala-Juusela Markku, Rauman Seudun Reserviläiset,

519 515 488 449

D50 1. Nordberg Mona, Rauman Seudun Reserviläiset,

279

D 1. Laiho Saara,

472

Porin Seudun Reserviläiset,

Isopistooli 30+30 ls 15.5.

H70 1. Valtonen Tuomo, Rauman Seudun Reserviläiset,

504

H60 1. Söderlund Olli, 2. Aittamäki Ari,

538 500

Rauman Seudun Reserviläiset, Porin Seudun Reserviläiset,

Mona Nordberg

Kisat ammuttiin toukukuussa keskiviikkoisin iltakilpailuna Rauman Seudun Ampujien Kuivassuon ampumaradalla. Menossa on isopistoolin tarkkuusosa. Kyseisenä iltana kevättuuli tuiversi erityisen erityisen koleasti.

KARHU 37

SATAKUNNAN RESERVILÄISPIIRIN RESERVILÄISAMMUNTA -MESTARUUS 2025 H50 1. Viitala Petri, Rauman Reserviupseerikerho, 2. Kalske Heikki, Rauman Seudun Reserviläiset, 3. Ala-Juusela Markku, Rauman Seudun Reserviläiset, 4. Taskinen Marko, Rauman Seudun Reserviläiset,

536 460 444 423

H 1. Lähteenmäki Juha-Matti, Porin Seudun Reserviläiset, 535 D50 1. Nordberg Mona, Rauman Seudun Reserviläiset,

304

Pistooli pika-ammunta 20+20+20 ls 21.5.

Yleistä Satakunnan reserviläispiiri kutsuu reserviläisammunta kilpailuun Harjavaltaan lauantaina 28.6.2025.

Kilpailupaikkana Harjavallan reserviläisten ampumarata (Voitoistentie, n.1km 2-tieltä), järjestelyistä vastaa Harjavallan reserviläiset Kilpailu alkaa lauantaina 28.6.2025 klo 11.00 Kilpailutoimisto aukeaa klo 10.00.

Ammutaan lajit RA1, RA3 ja RA4 ja tauluina käytetään 300m keskiötä joka vastaa PV:n 03 taulua Asetarkastukset suoritetaan ampumapaikalla.

Lajit Klo 11.00 alkaen RA1, RA3 ja RA4

Säännöt www.resul.fi/reservilaisammunnat/ Saatamme soveltaa paikallisesti ampumaradan vaatimukset huomioiden.

Sarjat H,H50 ja joukkue piirin jäsenille. Kilpailuun voi osallistua kaikkien piirien jäsenet.

Osallistumismaksu Kilpailumaksu 10€/laji tai 20€ kaikki kolme lajia ja joukkuemaksu 25€ käteisellä paikan päällä. (joukkueeseen kolme ampujaa samasta yhdistyksestä) Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset etukäteen 25.6. mennessä tominikk@gmail.com Jälki-ilmoittautua voi paikan päällä +5€, mutta suotavaa ilmoittautua etukäteen.

H70 1. Valtonen Tuomo, Rauman Seudun Reserviläiset, 2. Salonen Simo, Harjavallan Reserviläiset,

512 490

H60 1. Santala Juha, 2. Söderlund Olli, 3. Mäkinen Mika,

Porin Seudun Reserviläiset, Rauman Seudun Reserviläiset, Rauman Seudun Reserviläiset,

540 528 499

H50 1. Viitala Petri, Rauman Reserviupseerikerho, 2. Kalske Heikki, Rauman Seudun Reserviläiset, 3. Taskinen Marko, Rauman Seudun Reserviläiset, 4. Ala-Juusela Markku, Rauman Seudun Reserviläiset,

543 512 502 454

D50 1. Nordberg Mona, Rauman Seudun Reserviläiset,

Muuta Kilpailijalla on oltava voimassa oleva kilpailulisenssi tai vakuutus. Lisäksi kilpailijalla on oltava tosite siitä, että on jonkin reserviläisjärjestön tai killan jäsen. Aseen hallussapitoluvat oltava mukana. Kilpailussa käytetään kilpailijan omia ampumamattoja. Ratakaukoputkien käyttö on sallittu kiväärin kohdistuksessa.

373

Kilpailijoiden tulee perehtyä tarkoin reserviläisammunnan sääntöihin ja noudattaa niitä!

H 1. Lähteenmäki Juha-Matti, Porin Seudun Reserviläiset, 551 2. Harju Kimmo, Rauman Seudun Reserviläiset, 279 D 1. Laiho Saara,

Porin Seudun Reserviläiset,

488

Palkintojenjako suoritetaan ammuntojen jälkeen radan paviljongilla kahvitarjoilusta nauttien.

Lisätietoja kilpailuista antaa tarvittaessa Ilkka Naski 0440301416

KILPAILUJA

38 KARHU

SATAKUNNAN RESERVILÄISPIIRIN AVOIN PERINNEKIVÄÄRIKILPAILU 2025 Yleistä Satakunnan reserviläispiiri kutsuu avoimeen perinnekiväärikilpailuun Harjavaltaan lauantaina 26.7.2025.

Kilpailupaikkana Harjavallan reserviläisten ampumarata (Voitoistentie, n.1km 2-tieltä), järjestelyistä vastaa Harjavallan reserviläiset Kilpailu alkaa lauantaina 26.7.2025 klo 12.00 Kilpailutoimisto aukeaa klo 11.00 ja samalla alkaa vapaa kohdistusmahdollisuus.

Asetarkastukset suoritetaan ampumapaikalla.

Lajit Klo 12.00 alkaen Perinnekivääri (sääntö 4.1.A) 300m makuu 15+15 ls. Säännöt www.resul.fi, liite 3.3 Sarjat H,H50 ja joukkuekilpailu piirin jäsenille. Kilpailuun voi osallistua kaikkien piirien jäsenet.

Osallistumismaksu Kilpailumaksu 10€/ampuja ja joukkuemaksu 25€ käteisellä paikan päällä. (Kolmen hengen joukkue saman yhdistyksen ampujia) Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset etukäteen 23.7. mennessä tominikk@gmail.com Jälki-ilmoittautua voi paikan päällä +5€.

Muuta Kilpailijalla on oltava voimassa oleva kilpailulisenssi tai vakuutus.

Lisäksi kilpailijalla on oltava tosite siitä, että on jonkin reserviläisjärjestön tai killan jäsen. Aseen hallussapitoluvat oltava mukana.

Kilpailussa käytetään kilpailijan omia ampumamattoja. Ratakaukoputkien käyttö on sallittu kiväärin kohdistuksessa.

Kilpailijoiden tulee perehtyä tarkoin perinneaseammunnan sääntöihin ja noudattaa niitä!

Palkintojenjako suoritetaan ammuntojen jälkeen radan paviljongilla kahvitarjoilusta nauttien.

Lisätietoja kilpailuista antaa tarvittaessa Ilkka Naski 0440301416

Perinnepistoolin aluemestaruuskilpailut to 21.8.2025 klo 18:00 Katinkurussa *erillisinä kilpailulajeina; ase: avoin perinnepistoolimalli * Perinnepistooli 25 m tarkkuusosio / ”koulu”, 5 koels + 30 ls ( 6 x 5 ls sarjaa) kouluammuntana * Perinnepistooli 25 m pikaosio / 5 koels. ”kuvio” (”kaksintaistelu”), 15 ls heittolaukauksina (= 3 x 5:n ls heittolaukaussarjaa) + 15 ls pikasarjoina [ = 3 pikalaukaussarjaa (= 3 x 5 ls pikasarjaa).

Ilmoittautumiset 15. 8. mennessä raimo.suominen@dnainternet.net / 050 523 5610 ilmoittautumisessa oltava: ampujan nimi, yhdistys, sarja ja laji Osallistumismaksut 12.- / laji, Huom. Ei joukkuekilpailua perinnepistoolissa Kilpailijoilla tulee olla ampumatoiminnan kattava vakuutusturva.

(RES tai SAL) Tiedustelut mielellään WhatsAppilla 050 523 5610 satakunnanampujat.fi RESUL

Perinnease SM 2025 ammuttiin Huovinrinteellä 24.–25.05. Satakuntalaisittain paras henkilökohtainen sijoitus oli 25m Perinnepistoolin Kouluosiossa, sarjassa H50, Pasi Laihon kolmas sija tuloksella 243. Samaisessa lajissa tuli myös paras joukkuesijoitus sarjassa H. Satakunta RES oli kuudes tuloksella 682 (alik Timo Rantala 246, ylik Arto Jokinen 213, alik Pasi Sitkiä 223)

KARHU 39

Satakunnan Reserviupseeripiiri ry VUODEN 2025 KILPAILUKALENTERI Satakunnan Reserviläispiiri ry

Kilpailu Paikka

Aika

Järjestäjät

Yhteyshenkilö

Sammon Pytty Punkalaidun la 14.6.

Punkalaitumen Reserviläiset Jari Nieminen 044 421 3692 Pistooliampumasuunnistus ti 10.6. Huittisten Seudun Lasse Varjonen

(iltakilpailu) Reserviläiset 050 533 4212 Reserviläisampumakilpailu Harjavalta la 28.6.

Harjavallan Reserviläiset Ilkka Naski 044 030 1416 Perinnepistoolikilpailu Pori to 21.8. Porin Seudun Reserviläiset 25 m koulu ja 25 kuvio

(iltakilpailu)

Raimo Suominen 050 523 5610

Perinneasekilpailu Harjavalta la 26.7. Harjavallan Reserviläiset Ilkka Naski 300 m kivääri 044 030 1416 Piirin Jokamieskilpailu Harjavalta la 20.9.

Harjavallan Reserviläiset Timo Rantala 040 4140766 Mahdolliset aikataulun muutokset näet järjestävän seuran nettisivuilta.

Ilma-aseet ja ampumamestaruus sarjajako: D, H, H50, H60, H70, H75, Ilma-asekisassa myös nuorten sarja H/D20 Perinnepistooli sarjajako: H/D ja H50 – Yhdistelmäkilpailujen sarjajako : H/D, 40, 50, 60, 70, naisille vastaavat sarjat SRA kilpailu: 25 euroa/kilpailija - muut 12 euroa/kilpailija - nuorten sarja 5 euroa/kilpailija - joukkuemaksu 15 euroa/joukkue - Kilpailijalla oltava vakuutusturva tai ampumalisenssi (SAL/RESRUL/MPKL)

RESUL kilpailukalenteri 2025 Ampumasuunnistus

Alahärmä

28.6.

Res. ampumamestaruuskilpailut Oulu

22.-24.8.

Reserviläisammunnat RA1-RA4

28.6.

Kivääri 300 m

23.-24.8.

Reserviläisgolf

Nurmijärvi

12.7.

Sotilasmoniottelun Mestaruuskilpailu

SRA:n SM-kilpailut

Loppi

19.-20.7.

Pistooliampumajuoksu

Falling Plates

P-Karjala

16.8.

Tarkka-ammunnan SM Pahkajärvi

Elo-syyskuu

Syysjotos Pilke-tiedustelujotos

Res.painin SM -kilpailut E-Pohjanmaa

Oulu

Elo-syyskuu

Vesanto 26.7.

5.-7.9.

Laukaa 26.-28.9.

40 KARHU

YLENNYKSET Tasavallan presidentti on ylentänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2025 reservin upseerit:

Lounais-Suomen Aluetoimiston pää ylentänyt seuraavat reservin aliups miehistöön kuuluvat 4.6.2025:

Sotilasarvoon MAJURI Marko Tapani Karppi, Huittinen Marko Aarre Pelttari, Säkylä

Sotilasarvoon SOTILASMESTARI Sami Kalevi Koivisto, Pori

Sotilasarvoon KAPTEENI Juha Lauri Henrikki Juhola, Ulvila Hannu Kalevi Lammintausta, Karvia

Sotilasarvoon KAPTEENILUUTNANTTI Mikko Tapani Kukko, Eura Sotilasarvoon YLILUUTNANTTI Eetu Oskari Halminen, Pori Miia Niina Pauliina Hämäläinen, Pori Mikko Oskari Jaakola, Pori Lauri Mikael Peltomäki, Merikarvia Aki Matti Ruohomäki, Rauma Sotilasarvoon LUUTNANTTI Pekka Samuli Aalto, Pori Joonas Pekka Oskari Hyppölä, Rauma Jari-Petteri Juhani Joutsenlahti, Pori Ville Eemeli Kotka, Eurajoki Taija Maria Lievonen, Eurajoki Joonas Tapani Peltonen, Pori Ville Viljami Saarikoski, Kankaanpää

Sotilasarvoon YLIVÄÄPELI Ari Mikael Angervo, Eura Sotilasarvoon VÄÄPELI Heikki Olavi Kujansuu, Kankaanpää Kalle Juhani Leppikorpi, Rauma Matias Eero Juhani Marttila, Pori Markus Mikael Raittinen, Säkylä Sotilasarvoon YLIKERSANTTI Tony Petri Kristian Esala, Pori Sami Pekka Hartikainen, Pori Eero Oskari Hurri, Huittinen Oskari Ensio Koskinen, Karvia Aleksi Altti Edvard Lahti, Pori Tatu Oskari Mäkelä, Säkylä Pekka Tapani Okkonen, Pori Olli Seppo Mikael Pere, Pori Juho Johannes Salmi, Eurajoki Juha Antero Siltanen, Kokemäki Olli Eemeli Tuhkanen, Ulvila Johanna Hilja Vähäsantanen, Nakkila

KARHU 41 Kimmo Tuomi

ällikkö on seeristoon ja

Sotilasarvoon KERSANTTI Jonathan Nestori Heilä, Pori Santeri Johannes Isotupa, Rauma Marko Kristian Kallio, Pori Kimmo Antero Koskela, Pori Satu Vilhelmiina Koski, Säkylä Tommi Tapio Kovanen, Pori Tuomas Valtteri Kylämäki, Pori Donna Eleonora Emilia Suominen, Pori Erkka Antero Wartiainen, Eurajoki

Vuoden 2024 Reserviläisyhdistykseksi valitun Huittisten Seudun Reserviläisyhdistyksen puheenjohtaja Pia Huhtala vastaanotti kiertopalkinnon Säkylän Upseerikerholla kevätkokoustapahtumassa 25.3.2025.

Kiertopalkinnon luovutti Satakunnan Reserviläispiirin puheenjohtaja Jari Multisilta. Vuoden 2024 reserviupseerikerhon kiertopalkinnon vastaanotti Säkylä-Köyliön RUK:n puheenjohtaja Harri Kimppa. Vuoden upseeriksi nimettiin Juha Vasama.

Sotilasarvoon ALIKERSANTTI Lauri Matias Ellmen, Rauma Ville Juhani Forsman, Pori Tero Marko Juhani Hakala, Pori Matti Petteri Koivuporras, Kankaanpää Tuomas Rikhard Ljungqvist, Pori Taneli Kustaa Maurinpoika Mattila, Pori Tero Jukka Polvi, Pori Riku Tapio Teikari, Pori Antton Johannes Ekholm, Eurajoki Voitto Antero Pelkonen, Kokemäki Joel Väinö Emil Vuorio, Säkylä Sotilasarvoon YLIMATRUUSI Ville-Verner Anton Lindgren, Rauma Majuri evp Kimmo Tuomi palkittiin 6.3.2025 Tykistön päivänä Katajanokan kasinolla Helsingissä ansioista tykistön hyväksi Tykkimiesmitalilla kultaisen soljen kera.

Puolustusvoimat

Puolustusvoimat

42 KARHU

Seuraava Karhu ilmestyy lokakuussa.