Karhu-321

Puolustusvoimat

KARHU

KARHU 1

3 2021 Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

SISÄLLYSLUETTELO

2 KARHU

SRA:n mestaruudet ratkottiin Niinisalossa

4

RUK 100 vuotta ja RUL 90 vuotta

6

Suorituskykyä kertausharjoituksista 8 MPK: Elisa Suomi-Kuusela 11 Nakkilan reserviläiset ry kunnostaa

12

Paremminkin olisi voinut mennä ...

15

Maanpuolustusnaisten retkipäivä 16 Erävaelluksessa kisattiin Noormarkussa

18

Hiidenmaan Sotamuseo 20

KARHU

Aselupakäytäntöjä linjaavat ohjeet 22

Päätoimittaja

NASTA-harjoitus Kauhavalla 25

Toimituskunta

Pistooliampumasuunnistus Niinisalossa 26 Naastokilpailu Ulvilassa 27 Reserviläispiirien pistoolikilpailut 28 Sovelletun Reserviläisammunnan (SRA)

29

Kokouksia 29 Kansi:

Juhani Lukka

Eemeli Lappalainen Taina Mäkitalo Jari Multisilta Esa Rannisto Petri Ranta Hannele Taipale

Materiaalin toimitus Sähköpostiosoitteeseen: juhani(at)lukka.fi

Karhu ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Taistelupanssarivaunu Leopard 2A6 kuva: puolustusvoimat.

Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

PÄÄKIRJOITUS

KARHU 3

Maanpuolustustahto Reserviyhdistysten yksi tärkeimmistä tehtävistä on maanpuolustustahdon ylläpito ja kehittäminen. Joitain viikkoja sitten saimme seurata Afganistanin hallinnon nopeaa kaatumista miltei taisteluitta. Heillä oli käytössään runsaasti modernia amerikkalaista sotakalustoa ja vuosien koulutus sen käyttöön. Tärkein kuitenkin puuttui: tahto puolustaa omaa maata. Periaatteessa asiassa ei ole mitään uutta. Tahdon merkitys sodassa on ollut tiedossa hyvinkin kaukaa menneisyydestä. Tällä kertaa poikkeuksellista oli kontrastin suuruus.

Materiaalin määrän ja teknologisen tason ero osapuolten välillä oli huimaava. Tämä osoitti, että maanpuolustustahdon puute tekee kaikkien muiden sotilaallisten toimintaedellytysten olemassa olon täysin merkityksettömäksi. Ihmisten tulee kokea maansa itselleen tärkeäksi, jotta tahto sen puolustamiseksi voi syntyä. Suomessa asiat ovat verrattain hyvin.

Se on meidän suomalaisten tekemän pitkäaikaisen työn ja sodissa annettujen uhrausten ansiota. Meillä on siis paljon menetettävää.

Ei ole mikään ihme, että maanpuolustustahto Suomessa on kansainvälisissä vertailuissa korkealla tasolla. Omalta osaltaan tekemämme vapaaehtoinen maanpuolustustyö on eittämättä tärkeä osa Suomen uskottavassa puolustuksessa. Mahdollinen hyökkääjä arvioi tarkkaan tahtoamme puolustaa maatamme ennen kuin ryhtyy mihinkään toimenpiteisiin.

Valtioneuvosto antoi puolustusselonteon eduskunnalle. Siinä määritetään puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn

ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Mitään suurempia yllätyksiä ei pitänyt olla tulossa, koska valmiutta on jo viime vuosina onnistuneesti kohotettu. Kehitys kuitenkin edelleen jatkuu. Aikaisemmin joukot jaettiin operatiivisiin, alueellisiin ja paikallisiin.

Alueellisista joukoista tullaan luopumaan vuodesta 2025 alkaen. Vapautuvat henkilöja kalustoresurssit siirretään osittain operatiivisille joukoille ja enimmäkseen paikallisjoukoille. Muutoksella operatiiviset joukot saavat lisää joustavuutta ja ne voivat keskittyä vihollisen pääjoukkojen lyömiseen.

Niitä ei enää tarvita yhtä paljon takaamaan koko maan alueellista koskemattomuutta.

Paikallisjoukoille muutos taas tuo runsaasti lisää taistelukykyä niin perinteiseen sodankäyntiin kuin laaja-alaista vaikuttamistakin vastaan. Paikallisjoukkoihin sijoitetun, yleensä varttuneemman reserviläisen, näkökulmasta tämä tarkoittaa uusia mahdollisuuksia päästä hyödyntämään omaa osaamista. Puolustusvoimien kokonaisvahvuus säilyy muutoksessa.

Lokakuussa pidettävässä reserviupseeripiirin syyskokouksessa valitaan piirille uusi puheenjohtaja, kun sääntöjen mukaisesti jään pois hallituksesta. Puheenjohtajakausi on ollut antoisaa aikaa, jossa olen päässyt monipuolisesti osallistumaan maanpuolustuksen edistämiseen. Olen kiitollinen, että sain tämän tilaisuuden. Tulen edelleenkin jatkamaan maanpuolustuksen piirissä. Toivotan onnea ja menestystä uudelle puheenjohtajalle.

PETRI RANTA Puheenjohtaja Satakunnan Reserviupseeripiiri ry

4 KARHU

SRA:n mestaruudet ratkottiin Niinisalon Pohjankankaalla

KARHU 5

SRA:n (Sovellettu reserviläisammunta) Suomen mestaruuskilpailu järjestettiin Niinisalon Pohjankankaan ampuma-alueella heinä-elokuun vaihteessa.

Rastien tarkempi suunnittelu ja rakentelu aloitettiin jo alkuviikosta päättyen 29.–30.7 toimitsijoiden ampumakilpailuun. Toimitsijoiden kilpailussa testattiin rastit käytännössä ja huomioitiin asioita, joita voi pääkilpailuun mennessä vielä säätää.

Varsinainen pääkilpailu käytiin 31.7.1.8.2021 aikana ja koko kilpailuun osallistui 232 henkilöä.

Ympäri Suomen maan saapuneen talkooväen yhteishenki oli loistava, tarjottu ruoka hyvää ja vaihtelevat sääolosuhteetkin menettelivät – vaikka välillä tuloksien huutaminen ei tahtonut kovasta sadekuurosta johtuen kuulua tauluilta kirjurille asti.

Kilpailun kulku sujui varsin luonnikkaasti vaihteleviin olosuhteisiin nähden.

Rastien läpimenoaika oli kohtuullinen, eikä liian pitkiä odotusaikoja ollut. Oli hienoa päästä seuraamaan Suomen parhaimmiston ampumasuorituksia, käytettävää kalustoa ja päästä myös välillä juttelemaankin huippukilpailijoiden kanssa.

Tämän artikkelin kirjoittajalle tämä kilpailu oli ensimmäinen laatuaan ja toimin kyseisessä kilpailussa toimitsijana (paikkarina), kilpailu oli erittäin mieleenpainuva kokemus.

Iso kiitos kaikille mukana olleille toimitsijoille ja kilpailijoille.

Vasemmalla Mikko Vuorsola on ajanottolaite kädessään aloittamassa kilpailijan, Jarkko Hemminkin, suorituksen tuomarointia. Kuva yllä: Kilpailija on saapumassa merkitylle alueelle, josta rastikuvauksen mukaisesti saa ampua määrättyyn sektoriin. Keltainen keppi on aseenkäsittelysektorin vasen raja.

ALEKSI AFKIR Tuloksia kilpailusta löytyy sivulta 27.

6 KARHU

RUK 100 vuotta ja RUL 90 vuotta Satakunnan Reserviupseeripiirin ja Porin Reserviupseeripiirin yhteistyönä järjestetty RUK 100 ja RUL 90 vuotta juhla juhlistettiin lauantaina 12.6.2021 Porissa. Tapahtumaan oli kutsuttu kaikki Satakunnan reserviupseeripiirin yhdistysten jäsenet sekä kutsuvieraita.

Keski-Porin sankarihaudalla seppeleen laskivat komentajakapteeni Hannu Aho ja majuri Harri Larinaho. Porin Reserviupseerikerhosta kunniavartio ja lippulinnaa johti yliluutnantti Eemeli Lappalainen.

Sankarihaudalta siirryttiin Porin Lyseon vanhaan juhlasaliin, jossa komentajakapteeni Hannu Aho lausui tervetulosanat. Tilaisuuteen tervehdyksen toivat Porin Prikaatin apulaiskomentaja eversti Riku Suikkanen ja Reserviläispiirin puheenjohtaja sotilasmestari Jari Multisilta.

Päiväjuhla jatkui striimattuna RUK:sta, ohjelmassa oppilaan arkea selosti kapteeni Riku Rantala. Saimme esityksestä monipuolisen kuvan RUK:n koulutuksesta, keskustelujen että käytännön harjoituksen kautta.

Reserviupseerikoulua onnittelivat Tasavallan Presidentti, Puolustusministeri, Puolustusvoimain komentaja ja Haminan kaupunki.

Kenttälounaan ja juhlien kakkukahvit saimme nauttia sotilaskotisisarien järjestämänä, Sirkka Mahkosen johtamana.

Katsaus RUL 90 vuotta, majuri Harri Larinaho. Katsauksessa kerrottiin reserviupseeriliiton vaikutusta upseerien sekä reserviupseeripiirin toimintaan vuosien ajan.

Porin lyseon juhlasalissa järjetettyyn tilaisuuteen Porin Prikaatin tervehdyksen toi prikaatin apulaiskomentaja eversti Riku Suikkanen (oik. ylhäällä). Puheenvuoron saivat myös Hannu Aho, Harri Larinaho ja Jari Multisilta.

Lämpimät kiitokset Satakunnan Reservipiirien toiminnanjohtajalle, Porin Reserviupseerikerholle, komentajakapteeni Hannu Aholle, Satakunnan Reserviupseeripiirin kunniapuheenjohtajalle Harri Larinaholle sekä Porin Sotilaskotisisarille tilaisuuden järjestelyistä.

Hyvää ja turvallista syksyä tilaisuuteen osallistuneille.

Tilaisuus päättyi Haminasta striimattuun virtuaaliseen ohimarssiin.

TAINA MÄKITALO

KARHU 7

Reserviupseerikoulutuksen satavuotista taivalta juhlistettiin 12. kesäkuuta 2021 sekä Haminassa, että ympäri maata paikallistason juhlallisuuksin.

Yhdessä olemme enemmän Haminan Reserviupseerikoulun 100-vuotisjuhlaa päästiin viimein viettämään kesäkuun alussa. Vuoden suunniteltua myöhemmin ja pääosin verkkotapahtumana.

Vaikka tällä kertaa kokoontuminen tutuille ympyröille ei onnistunutkaan, niin juhla-

päivän monipuolinen ohjelma välitti hyvin kuvaa nykyisestä reserviupseerikoulutuksesta sekä koulutuksen ja reserviupseeritoiminnan historiasta.

RUL oli näkyvästi mukana RUK:n juhlapäivän järjestelyissä. Koulun pyynnöstä

Harjavallan Reserviupseereilla oli oma seppeleenlaskunsa Harjavallan sankarihaudalla. Seppeleen laskivat pj Mikko Heinola ja Jouni Unkuri.

RUL

lupasimme laskea seppeleet vähintään jokaisessa maakunnassa sekä reserviupseerikoulutuksen tärkeillä paikoilla Vimpelissä, Seinäjoella ja Niinisalossa. Liitto pyysi yhdistyksiä ja piirejä mukaan seppeleenlaskuoperaatioon ja se onnistuikin hienosti, sillä lauantaina 12.6. laskettiin yhteensä viitisenkymmentä seppelettä sankarimuistomerkeille eri puolilla maata. Kattava kuvakooste 12.6. tilaisuuksista löytyy kesäkuun Kenttäpostista ja liiton Fb-sivuilta. RUK 100 vuotta juhlatapahtuman pääjärjestäjät Maasotakoulu ja Reserviupseerikoulu kiittivät johtajiensa eversti Kari Pietilän ja eversti Vesa Helmisen lähettämällä kirjeellä juhlapäivän järjestelyihin osallistuneita tahoja: ”Valtakunnallinen Reserviupseerikoulu 100 vuotta pääjuhla toimeenpantiin verkkototeutuksena 12.6.2021 klo 9.00 - 15.00 välisenä aikana. Tilaisuuden kattavuus verkossa oli arviolta vähintään tuhansia henkilöitä.

Maasotakoulu lämpimästi kiittää ohjelman yksityiskohtien valmisteluun osallistuneita tahoja valtionjohdosta lukien. Kiitokset pyydetään lisäksi välittämään eri organisaatioiden sisällä sekä valmisteluun osallistuneille sidosryhmille.” (RUL)

8 KARHU

LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Suorituskykyä kertausharjoituksista

RAUMA21 harjoitus järjestettiin syyskuun alkuviikoilla painopisteenä Satakunnan paikallispuolustus.

Toimintaan sitoutuneet reserviläiset ovatkin yksi

KARHU KARHU 99

puolustusjärjestelmämme kulmakivistä.

Reservin suorituskyvyn luomiseksi kertausharjoitukset (KH) ovat keskeinen työkalu, joilla joukkojen osaamista kehitetään huippuunsa ja tehostetaan sotilaallisen maanpuolustuksen valmiuksia. RAUMA21 harjoitus järjestettiin syyskuun alkuviikoilla painopisteenä Satakunnan paikallispuolustus. Harjoituksessa yhtenä johtavan teemana oli joukkojen perustaminen ja maahan saapuvan materiaalin vastaanotto Rauman satamassa.

Kertausharjoitukseen oli käsketty joukkoja Satakunnan paikallisjoukoista, jotka harjoittelivat sekä puhtaasti sotilaallisia tehtäviä, että kokonaisturvallisuuteen liittyen yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa. Paikallisjoukot koostuvat maakunnan omista reserviläisistä ja pääosa joukoista on toimintaan sitoutunutta henkilöstöä, jotka kehittävät osaamistaan kertausharjoitusten lisäksi myös vapaaehtoisissa harjoituksissa. Toimintaan sitoutuneet reserviläiset ovatkin yksi puolustusjärjestelmämme kulmakivistä.

RAUMA21 harjoitus osoitti kiistatta reservin osaamisen sekä vahvisti myös kykyä viranomaisten väliseen yhteistoimintaan yhteiskunnan eri häiriötilanteissa.

Harjoituksessa yhtenä johtavan teemana oli joukkojen perustaminen ja maahan saapuvan materiaalin vastaanotto Rauman satamassa.

Everstiluutnantti PETTERI IITTI Toimistopäällikkö / L-SALTSTO

MPK LOUNAIS-SUOMI 10 KARHU

Haastattelussa Elisa Suomi-Kuu

MPK:n kokenut kou Kerro itsestäsi ja miten olet päätynyt MPK:n toimijaksi?

Ammatiltani olen luokanopettaja. En oikein vapaa-ajallakaan malta pysyä erossa opettamisesta, joten vastapainona alakoululaisten opettamiselle käyn kouluttamassa myös vähän varttuneempaa ja maanpuolustushenkisempää kansaa MPK:n vapaaehtoisena kouluttajana.

Oikeastaan kiinnostus tähän kaikkeen on kuitenkin saanut alkunsa juuri maastopuvussa, eli varusmiespalveluksessa, jonka suoritin vuonna 2010. Opettajankoulutukseenkin siis hain vasta suoritettuani vapaaehtoisen asepalveluksen ja huomattuani siellä, että tykkään oikeastaan aika paljon ihmisten kouluttamisesta ja opettamisesta.

Palveluksessa koulutuskokemusta tulikin rutkasti johtajakaudella sekä alokkaiden että sotilaspoliisi-AUK:n kouluttamisesta.

MPK:sta en tiennyt juuri mitään vielä kotiutuessani. Pari vuotta kotiutumisen jälkeen olin kertaamassa vapaaehtoisessa harjoituksessa, jossa MPK:n toimijat olivat kouluttamassa. Tuossa harjoituksessa sain kuulla mahdollisuudesta itsekin toimia vapaaehtoisena kouluttajana. Kirjoitin sitoumuksen heti paikan päällä ja tässä sitä yhä edelleen ollaan.

Sotilasarvoltani olen nykyisin (melko tuore) yliluutnantti. Vuosia MPK:n toiminnassa on tainnut kertyä jo seitsemän, ellei kohta jopa kahdeksan. Vuosiin on mahtunut monenmoista kiinnostavaa tehtävää aina kouluttajan tehtävistä harjoituksen johtamiseen. Ehkä ammattitaustanikin vuok-

Jorma Sanevuori

– Jos yhtään kiinnostaa, niin ehdottomasti mukaan vaan. Kokeilemalla se selviää, onko tämä se oma juttu, kannustaa Elisa Suomi-Kuusela.

KARHU 11

usela

uluttaja ja kouluttajakurssien vetäjä si juuri Kouluttamisen peruskurssi on kuitenkin ollut vuosien saatossa yksi lempparikursseistani, jota on aina mukava pitää.

Miksi kannattaa osallistua MPK:n kouluttajakurssille ja mitä kehittymismahdollisuuksia on jatkossa?

MPK:n kouluttajakursseilla halutaan antaa kaikille toimijoille samanlaiset lähtökohdat kouluttajatehtävissä toimimiseen.

Pyritään siis varmistamaan, että kaikilla kouluttajilla on vähintäänkin perustason tiedot ja taidot kouluttajatehtävissä toimimiseen. Toisin sanoen kouluttajakursseilla saa pätevyyden MPK:n harjoituksissa ja kursseilla kouluttamiseen. Vaikka kouluttaminen olisikin entuudestaan tuttua esimerkiksi siviiliammatin tai varusmiespalveluksen kautta, on muistia myös aina hyvä virkistää ja päivittää omat tiedot organisaation toiveiden kanssa samalle aaltopituudelle.

Kouluttamisen peruskurssi on nimensä mukaisesti aivan perustason kurssi, jossa keskitytään kouluttamisen perusteisiin ja hyvin yksinkertaisten rastikoulutusten valmisteluun ja kouluttamiseen. Kurssille voi siis myös tulla, vaikka ei olisi mitään aiempaa kokemusta kouluttamisesta. Sotilasarvolla tai aiemmilla tehtävillä varusmiespalveluksessa tai reservissä ei ole väliä, ja kurssille voivat osallistua myös siviilit.

MPK:lta löytyy hyvin monenlaisille kouluttajille sopivia tehtäviä. Kouluttajauran voi kurssin käytyään aloittaa kevyesti apukouluttajana toimimalla ja myöhemmin ottaa lisää vastuuta esimerkiksi rastin pääkouluttajana. Tärkein väylä tehtävissä etenemiseen peruskurssin jälkeen on oikeastaan se, että vain lähtee rohkeasti mukaan kouluttamaan, kehittyy tekemällä ja on ak-

Mielestäni on rikkaus, että esimerkiksi meillä MPK:ssa on niin monenlaisia ihmisiä, jotka kaikki omina persooninaan ovat loistavia kouluttajia. tiivinen. Johtotehtävistä haaveileville suosittelen myös kurssinjohtajakurssille menemistä. Myöhemmin voi aueta myös mahdollisuus esimerkiksi harjoituksenjohtakurssille tai tiettyyn aselajiin keskittyvälle aselajikouluttajakurssille pääsyyn.

Mikä mielestäsi tekee hyvän kouluttajan ja mitkä ominaisuudet edesauttavat tehtävässä?

Hyviä kouluttajia on monenlaisia, joten mitään tiettyä kaavaa ei ole helppo määritellä. Mielestäni on rikkaus, että esimerkiksi meillä MPK:ssa on niin monenlaisia ihmisiä, jotka kaikki omina persooninaan ovat loistavia kouluttajia. Kuitenkin, kun toimitaan usein sotilaallisessa ympäristössä, ovat eduksi mm. tietynlainen selkeys, jämptiys ja johdonmukaisuus. Kyky innostua ja innostaa ovat myös hyviä ominaisuuksia kouluttajalla.

Näin koulutuksesta tulee usein mielenkiintoista ja oppimistuloksetkin ovat parempia.

Mitä haluaisit kertoa henkilölle, joka harkitsee MPK:n toimintaan mukaan tuloa?

Jos yhtään kiinnostaa, niin ehdottomasti mukaan vaan. Kokeilemalla se selviää, onko tämä se oma juttu. MPK-toiminnan kautta olen ainakin itse päässyt mukaan melkoisen moniin mielenkiintoisiin juttuihin ja kerryttänyt siinä ohessa myös kertausharjoituspäiviä aika mukavasti. Samalla on päässyt tutustumaan moniin hyviin tyyppeihin ja saanut arvokasta koulutus-, johtamis- ja or-

ganisointikokemusta. Eli oli sitten motivaation lähteenäsi uuden harrastuksen hankkiminen, yleneminen, uusiin ihmisiin tutustuminen tai normaaliarjesta poikkeavat kokemukset, saattaa MPK:n toiminta olla sinun juttusi.

Vielä bonuskysymyksenä: Olet mukana Discovery+ -kanavan armeijamaailmaan sijoittuvan realityohjelman kuvauksissa Komppania Ketonen & Gustafsberg, jota pääsee katsomaan keväällä 2022. Mitkä ovat ennakkotunnelmat ja kuinka kuvaukset ovat sujuneet?

Ohjelmassa mukana oleminen on ollut oikein hauskaa ja mielenkiintoista. Ennen kaikkea on ollut hienoa tutustua kaikkiin upeisiin tyyppeihin, jotka ovat olleet mukana tekemässä ohjelmaa. Ohjelman kuvauksissa on päässyt hyötymään MPK:n kouluttajana oppimistaan asioista, mutta kokemaan myös paljon uutta. Odotan jännityksellä, miltä tämä kaikki lopulta näyttää televisiossa.

Meistä MPK:n kouluttajista on saanut myös olla ylpeä. Monelle on tämänkin ohjelman puitteissa tullut yllätyksenä, että itse asiassa suurin osa meistä MPK:n toimijoista on siviiliammatiltaan jotain ihan muuta ja teemme tätä vain niin sanotusti harrastuksena. MPK:n kouluttajat ovat valtavan osaavaa porukkaa!

SARI MASTROMARINO

12 KARHU

Nakkilan reserviläiset ry kunnostaa Suomen pienimmän hautausmaan osa 2

Kerroimme Karhussa 1/2021 aikomuksestamme kunnostaa Nakkilassa sijaitseva lentokapteeni Kauko Ikosen hauta osana perinnetyötämme. Tässä jatkoosassa kerromme, miten käytännön työ eteni.

Jo haudalla suoritetussa katselmuksessa kävi selväksi, että hauta oli päässyt heikompaan kuntoon kuin ensisilmäyksellä näytti – ihan pelkällä huoltomaalauksella ei hommasta selvittäisi. Koko hautaa ympäröivä rauta-aita oli aikojen saatossa uponnut niin, ettei alapienaa ollut ollenkaan näkyvissä. Tai käytännössä aita oli varmaankin pysynyt paikoillaan, mutta maa oli kohonnut pikkuhiljaa humuskerroksen kasvaessa. Lisäksi useita pienoja puuttui kokonaan ja hitsaukset olivat monin paikoin auenneet.

Kunnostaminen aloitettiin alkuperäistä ilmettä kunnioittaen

Vanhoista valokuvista selvisi myös, että koko hauta oli päällystetty liuskekivellä tai vastaavalla ja jäljellä olevan rauta-aidan aukot oli täytetty panssariverkolla. Teimme lentäjän pojan, Jorma Ikosen kanssa kunnostussuunnitelman, jossa sovittiin työn pääpiirteet: laatoitus palautettaisiin, mutta panssariverkko oli mielestämme tarpeeton ja epäesteettinen, joten sitä ei kunnostuk-

sessa uudelleen asennettaisi. Pronssilaatan kiillotusta pohdimme pidempään, mutta vaikka se on nykyisellään patinoituneena hieman vaikealukuinen, päätettiin se jättää ennalleen, sillä kiillotuksesta olisi ollut vain lyhytaikaista hyötyä. Samoin päätettiin jättää muuratun kivipylvään laastista valuneet kalkkijäämät pesemättä, sillä kokonaisuutena pylväs on kauniisti patinoitunut.

Ensimmäiset talkoot haudalla pidettiin huhtikuun lopulla roudan sulettua. Tuolloin puolen tusinaa johtokunnan jäsentä marssi lapioineen keskelle tuulista peltoaukeaa tarkoituksenaan selvittää miten aita on kiinnitetty maahan. Pienenä yllätyksenä aitaa esiin kaiveltaessa paljastui myös laatoitus! Se oli vuosikymmenten saatossa peittynyt paikoin jopa 20 senttiä maan alle. Liuskekiveä se ei ollut, vaan paikallista hiekkakiveä. Maasta löytyi myös muutamia metallikappaleita, jotka olisivat saattaneet olla hajonneen lentokoneen osia, mutta todennäköisempää lienee, että ne ovat peräisin jostakin maatalouskoneesta. Samoin maasta löytyi kaikki aidasta irronneet puolat. Helpotukseksemme aitaa ei oltu valettu betonianturoihin, vaan se kellui rautalautasten varassa. Miesvoimin aitaa nostaessa kävi selväksi, että monet hitsauksista olivat jo hyvin heikkoja ja aita hajosi käytännössä käsiin. Tämä toisaalta helpotti työtäm-

me, sillä olimme laskeskelleet kokonaisuuden painoksi noin 350 kiloa ja sen nostaminen kiven yli miesvoimin vaikutti melkoiselta turvallisuusriskiltä. Ennen siirtoa mittasimme ja merkitsimme maastoon vielä tarkan sijainnin, jotta osaisimme palauttaa aidan tarkalleen alkuperäiselle sijalleen. Sitten vain lavettikärry maastokelpoisen auton vetämänä muistomerkin vierelle, aita kyytiin miesvoimin ja varsin erikoinen kuljetus pääsi matkaan! Johtokuntamme jäsen Sami Kivimäki oli lupautunut lahjoittamaan projektin käyttöön paitsi työtilat myös tarvittavan kaluston. Matka hänen luokseen oli lyhyt ja onnistui kommelluksitta.

Talkoopäivät venyivät

Vapunpäiväksi sattui kaunis ilma ja useampi johtokunnan jäsen pääsi mukaan talkoisiin.

Sami hitsasi käytännössä koko aidan uudelleen, sillä mitä enemmän muut vanhoja saumoja yrittivät puhdistaa sen selvemmäksi kävi, ettei sieltä juuri säilytettävää löytynyt. Johtokunnan jäsen Esa Rannisto järjesti talkooväelle hieman kahvia ja syötävää, mikä tulikin tarpeeseen, sillä ”pikku talkoot” venyivät lopulta lähes normaalin työpäivän pituiseksi. Maalaaminen oli jätettävä seuraavaan päivään. jatkuu

KARHU 13

Kuvat: Pasi Lahtonen Ja Kari K. Oikonen

14 KARHU

Paremminkin olisi Onneksemme myös sunnuntai oli kaunis ja sateeton. Päivän ohjelmassa oli hiekkapuhallus ja pohjamaalaus. Talkooväkeä tarvittiin vähemmän, mutta projekti kiinnosti johtokuntaa siinä määrin, ettei päivän aikana yksin tarvinnut olla. Sami huolehti hiekkapuhalluksesta vuosien ammattitaidolla ja järeällä kalustolla työ onnistui verrattain nopeasti. Tietenkin aidan muoto itsessään on vaativa ja hukkaa syntyy erittäin paljon.

Tavoitteena ”ehdotonta priimaa”

Heti hiekkapuhalluksen päälle oli vielä saatava pohjamaali, sillä hiekkapuhallettu puhdas rauta alkaa ruostumaan uskomattoman nopeasti ja halusimme tehdä ehdotonta priimaa. Pohjamaaliksi valitsimme teollisuus- ja ammattikäyttöön tarkoitetun Normaspeed pohjamaalin. Ilta oli jo pitkällä kun Sami sai maaliruiskun pestyä, joten pintamaalaus päätettiin jättää seuraavaan päivään.

Maanantaina kukin meistä palasi päivätöihinsä, joten maalaustalkoot jatkuivat vasta illalla. ”Talkoot” on tässä kohtaa kyllä väärä termi, sillä käytännössä Sami teki työt ja muutama muu oli hengessä mukana ja dokumentoimassa projektia. Pinnasta tuli todella upean näköinen! Aita jätettiin kuivumaan ja asennustalkoot sovittiin seuraavalle päivälle töiden jälkeen.

Tiistai-iltana paikalla oli jälleen useampia johtokunnan jäseniä ja aita sai kyydin takaisin omalle paikalleen samalla lavetilla kuin se oli poiskin haettu. Myös Jorma Ikonen oli pyytänyt päästä mukaan asennustalkoisiin ja hänet paikalle luonnollisesti kutsuttiin. Olimme hieman pitäneet yllä toi-

voa, että saisimme aidan paikoilleenkin miesvoimin, mutta aikamme asiaa pyöriteltyämme tulimme siihen tulokseen, että maalipinta voisi näin vaurioitua ja päätimme turvautua konevoimaan. Sami haki kotoaan vielä traktorin, jonka avulla aita saatii nostettua hellävaroen samoille sijoilleen, jossa se oli vuosikymmenet saanut olla. Aivan valmiiksi projektia ei vielä voinut sanoa, sillä laatoitus oli vielä asennettava uudelleen.

Ilmat olivat ennusteen mukaan muuttumassa epävakaammaksi, joten emme voineet tietää milloin laatoitustyö voitaisiin tehdä ja halusimme siksi jo tässä vaiheessa lahjoittaa Jorma ikoselle muistoksi projektista Nakkilan reserviläisten logolla varustetun mukin. Jorma oli kovin tyytyväinen tekemäämme työhön ja kiitti saamastaan avusta.

Ilmat pysyivätkin huonoina aina lauantaihin 8.5. saakka, jolloin vihdoin aurinkokin näyttäytyi sen verran, että työ saatiin tehtyä. Alkuperäinen tavoitteemme oli saada hauta kunnostettua putoamisen vuosipäiväksi 9.5., mutta ihan näin täpärälle ei ollut tarkoitus mennä. Pääasia kuitenkin, että saimme työn tehtyä ennen toukotöitä ja voimme jättää tämän erikoisen hautausmaan hyvässä kunnossa jälkipolvienkin muistettavaksi.

Nyt vilja on jo puitu ja syysvilja kylvetty, joten vierailu haudalla ei ole sallittua.

Hieman sellainen tynkävuosi. Yhdet viralliset harjoitukset, syyskokous ja johtokunnan katselmuspäivä ovat vielä jäljellä. Ilma-aseradalla Jukka Levola jatkaa puurtamista. Uudistuva rata on

KARI K. OIKONEN

Harjoituksia Tervesmäessä ammuttiin

KARHU 15 15 KARHU

i voinut mennä ... vahvasti hahmollaan, mutta avajaispäivää ei vielä pysty ilmoittamaan. Joulukuussa on perinteisesti ylevää ohjelmaa kirkonmäellä.

Ammuimme lyheymmän ulkoratakauden. Kilpasarja käsitti neljä kilpailua. Li-

n joka toinen keskiviikko.

säksi ammuttiin kaikille reserviläisille avoin Nakkilan Reserviläisten jäsentenvälinen.

Harjoituksia ammuttiin joka toinen keskiviikko ja kokoonnuimme Tervasmäkeen kuusi kertaa. Ratakauden päätöskisassa tarjosimme osallistujille kaffet ja makkarat.

Pasi Lahtonen oli taas ”kerjännyt” palkintopöydälle palkintoja, joista riitti kaikille paikalla olleille. Toki voittajille pyty ja hiukan parempaa palkintoa pytyn kanssa kotiinvietäväksi. Ruutiasemestariksi ampui Antti Varjus. Antti voitti myös kilpasarjan.

Tapahtumia, joissa aioimme olla esillä peruttiin. Nakkilan Nostalgiapäivät siirrettiin ensi vuodelle kaksi päivää ennen tapahtumaa. Piirin kilpailuja siirrettin tai peruttiin. Sammon Pyttyä alkaa olla jo ikävä.

Retket asemessuille jäivät tekemättä.

Kauppakadun Peräkonttikirppis ja korttelitapahtuma järjestettiin syyskuussa.

Olimme pienellä kokoonapanolla ja piirin Ecoaims pistoolilla vahvistettuna Suomen suunnistustarvikkeen tiloissa jututtamassa ja ammuttamassa markkinaväkeä. Väkeä kävi mukavasti ja pääsimme jäsenyyttäkin tarjomaan muutamalle henkilölle.

Samdyn isompien ampumakeholaisille järjestimme kaksi kertaa harjoittelua ruutiaseilla.

Vuoden suurin ponnistus olivat luonnollisesti Leader-hankkeen kanssa lentäjä Ikosen haudan kunnostustyö. Tästä haudan kunnostusurakasta tässä Karhussa on Kari Oikosen kirjoittaman kertomuksen toinen osa.

Kari tulee yhdistämään 1. ja 2. osan.

Tämä tarina kokonaisuutena lentäjän haudasta tulee löytymään ainakin kirjastosta ja kouluiltamme. Ehkäpä alueen lehdestäkin.

ESA RANNISTO

Ulkoratakauden sarjakilpailun voitti Antti Varjus.

Ulkoratakauden kokonaiskilpailun tulokset AMPUJA

kauden kokonaispisteet

1. Varjus Antti

50

2. Pihlajamäki Matti

45

3. Palomäki Veikko

37

4. Rajala Mika

26

5. Lahtonen Pasi

25

6. Lindstedt Niilo

24

7. Lempinen Veli

20

8. Kähkönen Mikko

18

9. Kivimäki Sami

17

10. Riku Elo

16

16 KARHU

Maanpuolustusnaisten retkipäivä Kokemäellä MNL:n Satakunnan Piiri ry:n toimintaan on usean vuoden ajan kuulunut kesäretki.

Retken järjestelyistä ovat vastanneet vuorottain piiriin kuuluvat yhdistykset ja nyt oli Kokemäen Seudun Maanpuolustusnaiset ry vuorossa. Kun korona-määräysten vuoksi kesäkuun alkuun vuodelle 2020 suunniteltu retki peruuntui, päätettiin se suosiolla siirtää seuraavalle vuodelle. Heti alkuvuodesta 2021 asiasta päätettäessä varauduttiin pitkittyneeseen pandemiaan ja ajankohta sovittiin vasta syksyyn, retkipäiväksi päätettiin lauantai 11.9.2021. Kokemäelle suuntautuva retkiohjelma noudatteli alkuperäistä suunnitelmaa, tosin olosuhteista johtuen pienehköin muutoksin. Retkelle ilmoittautumisia tuli määräpäivään mennessä 19. Kaikki piiriin kuuluvat neljä yhdistystä olivat retkellä edustettuina, mukaan sai tulla myös kaverin kanssa, jäsenyys ei siis ollut edellytyksenä.

Kokemäkeläiset halusivat tuoda retkellä esiin myös omaa paikallishistoriaansa, minkä vuoksi ensimmäiseksi kohteeksi valittiin Pyhän Henrikin kappeli. Kappeli on rakennettu 1800-luvun puolivälissä suojaamaan piispa Henrikin saarnahuonetta. Kappeli on Turun kaupunginarkkitehti Gylichin suunnittelema uusgoottinen tiilirakennus, jonka vihkiäisiä on vietetty 18.6.1857 runsaslukuisen yleisön läsnäollessa. Saarnahuone liittyy Pyhän Henrikin legendaan ja sen kerrotaan olevan piispa Henrikin saarnapaikka ja viimeinen yöpymispaikka 1150-luvulla ennen kuolemaansa Köyliönjärven jäällä. Kappelin alueella retkeläisiä

opasti Tapani Hulttinen, hän kertoi kappelin ja saarnahuoneen historian lisäksi myös Kokemäen vanhan, Pyhän Marian kirkon tarinaa ja uudempaakin paikallistietoutta.

Lounas oli varattu Kokemäen liikekeskuksen alueella olevaan Ravintola Mokkapalaan. Pääruokana nautittiin lohikeittoa ja jälkiruokana mansikkakiisseliä, mitkä kumpikin osiltaan liittyvät myös paikallishistoriaan. Kokemäenjoki oli aikoinaan ennen voimalaitosten rakentamista tunnettu lohijoki ja tokeet jokiuomassa tuottivat vuosittaista satoa useille talollisille piispaa unohtamatta. Mansikkakiisseli taas juontaa raaka-aineensa osalta Sääksjärven ympäristön mansikkaviljelmille. Mansikanviljelyn järven ympäristöön toi 1900-luvun alkuvuosikymmenillä Kulkkilan koulun opettajana toiminut Koskilahti. Aikojen saatossa viljely on Kokemäellä levinnyt järven ympäristöä laajemmallekin.

Lounaan jälkeen matka jatkui kohti Kauvatsan Ahvenusta metsäisissä maisemissa Kyttälän soratietä pitkin. Ahvenuksella matkalaiset tutustuivat Vuohelman toimintaan Petra Juvelan kertoessa yrityksestään, luonnonkosmetiikan valmistamisesta vuohenmaidosta ja myös vanhan talon historiaa. Ahvenukselta oli vain muutaman kivenheiton matka Puurijärven-Isosuon kansallispuiston suurelle lintutornille. Puiston parkkipaikalta johtaa leveä polku Puurijärven rannalla olevalle lintulavalle. Lavalta saattoi tehdä yleissilmäyksen ruovikkoiselle järvelle ja myös havaintoja mahdollisista lintujen liikkeistä. Juhani Oksanen kertoi

Retken ensimmäiseksi kohteeksi valittiin Pyhän opasti Tapani Hulttinen.

KARHU 17

retkeläisille olennaiset tiedot kansallispuistosta ja lintujen syysmuuttojen liikehdinnät järven alueella. Kansallispuisto on perustettu 1993 ja se on alaltaan 28 km². Oksasen mukaan otollisin ja vaikuttavin hetki seurata ja kuunnella lintuja olisi ollut ilta auringonlaskun aikaan, jolloin kurjet, hanhet ja joutsenet saapuvat runsain määrin yösijoilleen. Mutta retken ajankohta oli sovitettu iltapäivän tunneille.

Kävelymatka jatkui lavalta kapeaa polkua kohti Kärjenkallion lintutornia. Kansallispuiston alueella on kolme lintutornia, joista Kärjenkallio on suurin, 50 hengelle mitoitettu ja 18 m korkea. Useamman rapun sai astella ylös päästäkseen. Ylhäällä tornissa otettiin kiikarit esille ja myös pari kaukoputkea seisoi jaloillaan retkeläisten

Henrikin kappeli, jonka alueella retkeläisiä

katselua varten, näkökenttään etsittiin nokikanaa joutsenen takaa ja kaukaista ruskosuohaukkaa. Vaikka retkiaika syksyisen harmaana päivänä ei lintubongailun kannalta ollut paras mahdollinen, tuli kuitenkin lintutorni ja Puurijärvi maisemineen tutuksi retkeilijöille. Seuraavaksi olikin vuorossa retken viimeinen ohjelma, retkikahvit ja -teet maastossa lintutornin juurella. Kun paluumatkaan Porin, Rauman, Harjavallan ja Kokemäen ydinkeskustan suuntaan valittiin toinen reitti, oli entisen Kauvatsan kunnan keskusta, Yttilä, kylämaisemineen katseltavissa. Myös Huittisten suuntaan mentäessä löytyi idyllistä maalaismaisemaa Työtilän kylämiljööstä.

SINIKKA VAINIO-KÖPI

Vaikka retkiaika syksyisen harmaana päivänä ei lintubongailun kannalta ollut paras mahdollinen, tuli kuitenkin lintutorni ja Puurijärvi maisemineen tutuksi retkei-

18 KARHU

Erävaelluksen suomenmestaruudesta kisattiin Noormarkussa Syyskuun alussa Noormarkussa järjestetyssä Erävaelluksen SM-kilpailussa nähtiin reserviläisedustusta, kun Noormarkun-Ahlaisten Reserviläiset ry lähetti kilpailuun oman partionsa. Naisten sarjaan osallistuneet Jonna Mäkivaara ja Heidi Heinonen osallistuivat kilpailuun ensimmäistä kertaa. Armeijassa tutustuneet Mäkivaara ja Heinonen ovat vuosien saatossa osallistuneet ahkerasti erilaisiin reserviläis- ja seikkailu-urheilutapahtumiin.

Suomen Erävaelluskillan järjestämän kilpailun tarkoituksena on ylläpitää ja edistää erävaellustaitojen säilymistä ja kehittämistä, sekä verrata osanottajien erävaellustaitoja ja -tietoja sekä fyysistä suorituskykyä. Nelipäiväinen suunnistusvaellus vesisateineen, pakkas­ öineen, haastavine maasto-olosuhteineen ja yösuunnistuksineen ei päästänyt kilpailijoita helpolla.

Reserviläiskaksikon tietoja ja taitoja mitattiin tehtävärasteilla erävaelluksesta, ensiapu- ja pelastuspalvelutoiminnasta, luontotuntemusta ja -suojelusta. Kaksikko pääsi muun muassa tunnistamaan lintujen ääniä, kalojen kuvia, metsätyövälineitä ja hirvieläinten sarvia. Vesistöylitys kuuluu myös vakioaiheena osaksi kilpailua ja lisäpisteitä sai, jos noin 30 metriä leveän joen pystyi ylittämään tilapäisvälinein kastumatta. Ensiapurasteilla puolestaan autettiin maastopyöräonnettomuuteen joutunutta ja tukehtumaisillaan olevaa. Muilla rasteilla tehtiin muun muassa erilaisia solmuja, viri-

teltiin tulta, valmistettiin retkiateria, merkittiin lisärastin paikka annettujen koordinaattien avulla karttaan, virkattiin pannulappu, mitattiin kilpailijoiden tietämystä Selkämeren kansallispuistosta ja sovitettiin itsevalmistetut narupäitset hevosen tai ponin päähän.

Nelipäiväisen kilpailun pääteeksi kilpailijat pääsivät Ahlströmin Ruukin Kolin saunaan pesemään kilpailun rasitukset pois ennen palkintojen jakoa. Kaksikko Mäkivaara ja Heinonen sijoittuvat lopulta naisten sarjassa kuudenneksi.

EEMELI LAPPALAINEN

KARHU 19

Heidi Heinonen ja Jonna Mäkivaara tunnistamassa metsätyövälineitä.

Itse tehtyjen narupäitsien sovitus hevoselle.

Heidi Heinonen ja Jonna Mäkivaara Erävaelluksen SM-kilpailuissa.

Kuvat: Eemeli Lappalainen

20 KARHU

Sisäänkäynti Hiidenmaan sotamuseoon.

Hiidenmaan Sotamuseo oli tutustumisen arvoinen Virossa Hiidenmaan saaren pohjoisimmassa niemessä Tahkunassa sijaitsee Hiidenmaan Sotamuseo. Se paikallisen sotahistoriallisen seuran vuosien työn tulos, joka on sijoitettu entisen Neuvostoliiton ajan tyhjilleen jääneen varuskunnan tiloihin.

Saaren itärannan Heltermaan satamasta, johon mantereelta autolautat saapuvat, matkaa museolle kertyy noin 35 kilometriä.

Kohteen ehkä parhaiten saavuttaa liikkumalla omalla autolla. Tiet ovat hyväkuntoisia kaikkialla saarella. Matkan varrella ovat Paladen ja Kärdlan kylämäiset asutuskeskukset, joissa on mahdollista nauttia siisteissä puitteissa välipalaa.

Neuvostoliittolaisen merijalkaväen mainnousua kuvaava propagandataulu, jossa näkyvät suomalaisilta pakkolunastetut veneet.

KARHU 21 Allekirjoittanut oli Hiidenmaalla järjestetyllä pakettimatkalla (Jukan Matkat).

Oman oppaamme tukena oli paikallinen saaren historian erittäin hyvin tunteva Hiidenmaan sotahistoriallisen seuran puuhamies Urmas Selirand, jonka asiantuntevan ja huumoripitoisen opastuksen avulla museon sekä saaren historia aukesi matkalaisille erittäin hyvin.

Itse museoon kuljettiin neuvostomiehityksen aikaisen vihreän puisen tarkastuspiste kopin kautta. Koppi toimii museon lipunmyyntipisteenä. Museossa oli esillä paljon maastolöytöjä sekä sisällä ja ulkona sekä huomattava määrä Neuvostoliiton aikaista erilaista esineistöä radioista patsaisiin.

Ulkona ensiksi huomio kiintyi Kukeraban pataljoonan BB-316 tykinputkeen joka oli polttoleikattu kahteen osaan. Urmas kertoi rosvojen varastaneen putken ja leikanneen sen katki voidakseen kuljettaa sen myytäväksi. Kuitenkin oli vain yksi paikka, jonne se voitiin myydä ja varkaat jäivät kiinni ja putki palautettiin museolle. Pienenä yksityskohtana huomasimme putken esittelytaulussa varkaitten nimet. Ei varmaankaan onnistuisi Suomessa.

Museon yksi erikoisimmista esineistä oli ehkä iso taulu, joka kuvasi neuvostoliittolaisen merijalkaväen hyökkäystä Hiidenmaalle syksyllä 1944. Kuvassa näkyvät oppaan mukaan suomalaisilta rauhansopimuksen nojalla pakko-otettu maihinnousuveneet ja myös niihin miehistöt. Hiidenmaan synkkää neuvostoajan historiaa kuvaa Kärdlan kylässä oleva muistomerkki, johon on kaiverrettu kaikkien toisessa maailman sodassa kaatuneiden miesten nimet. Muistomerkin suunnitteluvaiheessa oli ollut isoja erimielisyyttä siitä, voidaanko puna-armeijassa palvelleiden nimet kaivertaa muistomerkkiin. Pitkien pohdintojen jälkeen tultiin lopputulokseen, koska kukaan ei itse voinut juurikaan vaikuttaa joutuuko Saksan vai Neuvostoliiton armei-

Hiidenmaan sotahistoriallisen seura puuhamies Urmas Selirand kertoo Hiidenmaan sotahistoriasta.

jaan, kaikkien sodassa kaatuneiden nimet kaiverretaan kiveen. Hiidenmaan saarella on sotahistorian lisäksi paljon muutakin nähtävää. Pari päivää kuluu mukavasti saar-

ta kiertäen, kuten teimme Jukan Matkojen bussikyydillä.

Maastosta ja rannoilta löytyneitä erilaisia pommeja ja miinoja.

ERKKI METSÄLÄ

22 KARHU

Poliisihallituksen lausuntopyyntö luonnoksesta aselupakäytäntöjä linjaavaksi ohjeeksi Pääministeri Antti Rinteen hallitus asetti hallitusohjelman strategisessa kokonaisuudessa Turvallinen oikeusvaltio Suomi ja sen alakohdassa Oikeusvaltion kehittäminen tavoitteeksi vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnan instituutioihin. Yhdeksi keinoksi tavoitteeseen pääsemiseksi kirjattiin aselupakäytäntöjen yhdenmukaistaminen siten, että aselainsäädäntö ei kiristy.

Ohjeluonnos lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle 06 07 2021 Lausuntomenettelyn tarkoituksena on saada tulevasta ohjeesta mahdollisimman hyvin kaikkia alan toimijoita palveleva ja informatiivinen, mutta tiivis asiakirja. Nyt lausuttavana oleva luonnos ei välttämättä sisällä kaikkia niitä näkökulmia, jotka ovat nousseet keskusteluun aselupa-asioiden yhteydessä. Tämän vuoksi Poliisihallitus rohkaisi lausunnon antajia tuomaan esiin sellaisia tekijöitä, jotka mahdollisesti vielä puuttuvat lausuttavana olevasta luonnoksesta ja jotka edistäisivät aselupakäytäntöjen yhtenäistämistä. Mahdollisimman laaja keskustelu jakelussa mukana olevien tahojen jäsenjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa on myös toivottavaa. Tulevalla ohjeella huolehditaan lupakäytäntöjen yhdenmukaistamisen lisäksi siitä, että aselupa-asiat hoidetaan koko valtakunnassa niin, että aseturvallisuus ei vaarannu. Lausunnot piti toimittaa 31.8.2021 mennessä.

Havaintoja ja lausunnoissa esille tulleita kohtia: Aseen käyttötarkoitus

Aselain perusteluissa on mainittu, että yhteen käyttötarkoitukseen aikanaan hankit-

tua ampuma-asetta voidaan käyttää myös muihin laillisiin käyttötarkoituksiin, joihin ase ominaisuuksiltaan soveltuu.

On hyvä, että pyritään selkeyttämään aseluvan hallinnollista prosessia eri ampumalajien osalta laatimalla luettelo eri lajeihin soveltuvista aseista. Luettelo tukee aseluvan hakijoita sekä aselupahallintoa tekeviä poliisivirkamiehiä ja vähentää turhaa byrokratiaa. Näin voidaan selkeyttää ja nopeuttaa aselupien käsittelyä ja myös alentaa aselupien huomattavan korkeaksi nousseita lupamaksuja osana maksupalveluasetuksen päivittämistä. Tämä voisi myös vähentää aikaisemmin epäkohdaksi koettua kansalaisten eriarvoista kohtelua Suomen eri poliisilaitosten erilaisissa tavoissa toteuttaa aselupahallintoa.

Luettelon heikkoutena tosin nähdään, että se on parhaimmillaankin vain hetkellinen näkemys jatkuvasti kehittyvästä harrastuslajeista, säännöistä ja teknisen kehityksen tuomista uusista mahdollisuuksista. Luettelon päivitys ei mitenkään voi pysyä alan kehityksessä mukana ja luettelo voi pahimmillaan alkaa toimia tarkoitustaan vastaan rajoittamalla aselupien saamista, kun joku ampumalaji puuttuu luettelosta. Asekeräilyn ja asehistorian näkökulmasta luettelosta puuttuu mustaruutiammunta, jota on ampuma-aseilla harrastettu jo satoja vuosia.

Aseen soveltuminen hyväksyttävään kyttötarkoitukseen

Luettelo eri lajeihin ”hyvin soveltuvista” asemalleista sisältää ongelmia. Kaiken kaikkiaan aselakiin kirjattu, viranomaisen arvioinnin ja mielipiteen varassa ”tarkoitukseen hyvin soveltuva” -käsite on ongelmallinen.

On ymmärrettävää, että se on se lain kohta, johon aselupaharkintaa tekevä poliisivirkamies perustaa kokonaisarvionsa ase ja käyttäjä -yhdistelmän muodostamasta uhkasta yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. On tosiasia, että yksikin pienoispistooli väärän henkilön kädessä on vaarallinen, mutta kymmenen metsästyskivääriä huolellisen henkilön omistuksessa ei ole mikään uhka yhteiskunnalle. Lupahallinnon henkilöstön hyvä ammattitaito, laaja kokemus ja arvokas työaika pitäisikin suunnata ensimmäisiä aselupiaan hakevien henkilöiden taustojen tarkastamiseen ja tarvittaessa vaikka useampiin haastatteluihin. Ase ja ihminen -yhdistelmässä ihminen on se keskeinen ja oleellinen tekijä. Rajallisten resurssien maailmassa tulee keskittyä olennaisiin asioihin. Mikä mahtaa olla tämän lupakarusellin turvallisuutta parantava vaikutus verrattuna turhaan byrokratiaan käytettyyn virkamiesten työaikaan? Asia näyttää vielä oudommalta, kun samaan aikaan on käynnissä keskustelua poliisin riittämättömistä resursseista.

Aseilla harrastaminen tukee merkittävästi myös sotilaallisen reservin maanpuolustuskykyä konkreettisesti sekä maanpuolustustahtoa henkisellä tasolla.

KARHU 23 Aseen kätkettävyys tarkoittaa sitä, kuinka helppo asetta on kuljettaa ilman, että ulkopuoliset havaitsevat sitä. Kätkettävyys kriteerinä tulisi poistaa luonnoksesta. Ennen EU:n asedirektiivin voimaantuloa aselaki mahdollisti muu ase tyyppisten ampuma-aseiden luvan myöntämisen useisiin käyttötarkoituksiin, mutta direktiivin jälkeen päivitetty aselaki ei anna mahdollisuutta myöntää muu ase tyyppistä ampuma-asetta esimerkiksi metsästyksen tai ampumaurheilun perusteella. Tämä kohta, joka lienee periytynyt dokumentin van-

hemmasta versiosta ei enää palvele tarkoitustaan.

EU:n asedirektiivin johdosta aselakiin tuli useita käytännön tasolla hankalasti määriteltäviä käsitteitä ja eräs näistä on itselataava ase, joka on joskus ollut sarjatuliase. On tärkeää, että tälle käsitteelle löydetään selkeä ja yksiselitteinen määritelmä.

Aikoinaan tähän maahan on tuotu entisiä sarjatuliaseita, jotka on muutettu ampumaan vain itselataavaa kertatulta. Nämä ovat olleet huomattavasti edullisempia kuin alun perin itselataavaksi valmistetut aseet.

Näiden muuttuminen ERVA-aseiksi voi aiheuttaa ongelmia, kun nykyinen omistaja luopuu aseestaan.

Termi ”reserviläiskivääri” tulisi poistaa kokonaan ohjeistuksesta, sillä se on aseteknisesti haastava määritellä. Ohjeessa tulisi käyttää aselaissa käytettyjä määritelmiä.

Aseilla harrastaminen tukee merkittävästi myös sotilaallisen reservin maanpuolustuskykyä konkreettisesti sekä maanpuolustustahtoa henkisellä tasolla.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tuore päätös (KHO:2021:116) linjaa, että Kela-petokseen syyllistyneeltä ei saanut perua aselupaa, vaikka hänelle oli langetettu ehdollinen vankeusrangaistus. Kategorinen ohje jossa sakkorangaistusta seuraa aseluvan peruuttaminen on KHO:n päätöksellä todettu vääräksi. Lupahallinnon virkamiehellä on oikeus ja velvollisuus tehdä tapauskohtainen harkinta luvanhaltijan väkivaltaisuutta ja vaarallisuutta osoittavan käytöksen mukaisesti. Hallinto-oikeuksien päätöksiin ja vakiintuneisiin tapoihin vetoaminen on myös KHO:n päätöksellä todettu pätemättömäksi perusteeksi. Edelleen jos laissa ei ole suoraan mainittu rikostyyppiä luvan peruuttamisen perusteena, niin ei voi olla yleistä ohjetta tai käytäntöä, vaan kansalaisten asiat on käsiteltävä aina tapauskohtaisesti. Kielteiset päätökset pitää myös pystyä perustelemaan.

Asekeräily ja ampumakiellot

Ampumakiellot tulisi asettaa vain erityisesti ja hyvin perustelluista syistä. Sarjatuliaseilla on ampumakieltoja asetettu jo 1990-luvun lopulta alkaen. Ampuma-aselain mukaan keräilyperusteella hankittavaan aseeseen voidaan asettaa ampumakielto (42b § 3 mom). Muistoesine perusteella lupaan asetetaan aina ampumakielto (43 § 2 mom).

Kieltojen sijaan pitäisi päätöksellä ainoastaan rajoittaa oikeutta ampua siten, että lupapäätökseen kirjataan, missä tilanteissa ampuma-aseella saa ampua (esimerkiksi näytös, teknisten ominaisuuksien ja toimivuuden toteaminen).

Tätä käytäntöä ei ainakaan pitäisi soveltaa taskuaseisiin. Nämä yleensä ovat vähemmän tulivoimaisia kuin tavalliset pistoolit ja revolverit. Sekä Asehistorian Liitto että Suomen Asehistoriallinen seura järjestävät kilpailuja, joissa ammutaan myös taskuaseilla.

Joten niillä on käyttöä myös kokoelmassa säilyttämisen lisäksi. Näitä ammuntoja varten on olemassa suomenkieliset säännöt.

Lopuksi

Nyt lausuttavana oleva poliisihallituksen laatima ohje ei tässä muodossaan vastaa poliittisen johdon antamaan tehtävään. Lisääkö Poliisin suhtautuminen poliittisen johdon linjauksiin, sekä kansalaisille tarjottaviin hallintopalveluihin luottamusta yhteiskunnan instituutioihin? Ohjeessa poliisihallitus esittää lakiin perustumattomia linjauksia aselupien peruuttamisen helpottamiseksi. Siten tämä ohje vahvistaa aikaisempaa kokemusta poliisin kategorisesta pyrkimyksestä aseiden määrän vähentämiseen Suomessa.

Tulevan ohjeen pitää olla yksinkertainen ja yhtenäinen kokonaisuus, joka on helposti tulkittava ja harrastajia kohtaan vähemmän byrokraattinen.

RAIMO SUOMINEN

24 KARHU

Turpotietäjä 2021 on turvallisuuspolitiikan tietämystä mittaava kilpailu lukiolaisille. Kilpailu järjestetään tänä vuonna toisen kerran valtakunnallisena. Viime vuonna Satakunnasta osallistui kolme lukiota. Tämä vuonna toivotaan lisää lukioita mukaan kilpailuun.

Turpotietäjä kilpailun järjestävät Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto.

Hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana myös Kadettikunta ry sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry.

Turpotietäjä-kilpailun tavoitteena on lisätä lukiolaisten tietämystä liittyen turvallisuuspolitiikkaamme ja puolustusjärjestelmäämme sekä jatkuvasti muuttuvaan turvallisuusympäristöömme. Lisäksi tavoitteena on lisätä ymmärrystä liittyen sisäisen turvallisuuden ja yleisen varautumisen järjestelyihin Suomessa.

Kilpailu toteutetaan kaksivaiheisena.

Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2021 lukiot kilpailevat reserviläispiirien alueilla paikallisesti. Näistä parhaiden vastaukset

kutsutaan valtakunnalliseen loppukilpailuun, joka järjestetään marraskuussa.

Alkukilpailun järjestämisestä vastaavat Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton muodostamat, maakunnalliset kilpailuorganisaatiot. Kilpailuun voi ilmoittautua Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton internet-sivujen kautta (https://hyol.fi/ kilpailut/turpotietäjä-kilpailu/).

Kilpailu perustuu lukion yhteiskuntaopin kurssiin YH3 ja kilpailuun valmistautumisessa voi hyödyntää myös kadettikunnan laatimaa Turvallisuuspolitiikan tietopankkia.

Alkukilpailu toteutetaan ylioppilaskirjoituksista tutulla Abitti-alustalla. Satakunnan alkukilpailussa parhaiten menestyvälle koululle on luvassa toiminnallinen tutustumispäivä Porin Prikaatin järjestämänä.

Viime vuonna alkukilpailussa kysyttiin monivalinta- ja esseekysymysten kautta esimerkiksi sitä, koska erilaisia eurooppalaisia kokonaisturvallisuuteen liittyviä yhteystyöelimiä on perustettu. Kilpailussa pyydettiin myös määrittelemään käsitteitä, esimerkiksi laaja turvallisuuskäsitys ja valmiuslaki. Esseekysymyksissä tarkasteltiin tilasto-

jen valossa eräiden maiden sotilasmenojen kehitystä ja pyydettiin pohtimaan kehitystä selittäviä tekijöitä. Hybridivaikuttamista käsittelevä kysymys oli laajana esseekysymyksenä viimeisenä tietäjiä erottelevana kysymyksenä.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että kysymykset olivat varsin haastavia, ja oli ilahduttavaa nähdä, miten paljon osaamista kilpailuun osallistuneilla lukiolaisilla oli.

Kilpailu toteuttaakin hienosti Reserviläisliiton tavoitetta maanpuolustustahdon ylläpitämisestä.

Kilpailun sivusto löytyy osoitteesta https://turpotietaja.fi/. Sivuilta löytyy linkki myös Kadettikunnan ylläpitämään materiaalipankkiin, joka sisältää mielenkiintoista sisältöä myös muille, kuin kilpailuun osallistuville. Kannattaa siis käydä selailemassa sivuja.

Turpotietäjä 2021 -kilpailun alkukilpailu järjestetään lukioissa eri puolilla Suomea 8.10.2021. klo 9-11.

JARI MULTISILTA

KARHU 25

NASTA-harjoitus Friski 2021 Kauhavalla Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitus FRISKI järjestettiin 17.19.9.2021 Kauhavalla LSK Business Parkissa. Harjoitus koostui kursseista: etsintä, jokanaisen selviytymispakki, joukkomuonituksen kouluttajakoulutus, lentopelastajan perehdytyskurssi, selviytyminen maastossa, henkinen kriisinkestävyys (etäyhteyksin), kyberturvallisuus (etäyhteyksin) sekä väestönsuojelun perusteet (etäyhteyksin).

Porin seudun maanpuolustusnaisista Etsintä-kurssille osallistuivat Iris Honkonen ja Maija-Liisa Vettenniemi.

Etsintä-kurssin tavoitteena oli antaa tietoa siitä, miten viranomaiset toimivat yhteistyössä järjestöjen kanssa etsintätilanteissa, oppia eri maastoetsinnän menetelmät ja yleisimmät ensiaputilanteet, opetella suunnistus- ja karttataitoja sekä harjoitella kompassin käyttöä. Opittuja taitoja harjoiteltiin ja testattiin etsintäharjoituksessa maastossa.

Kurssilla suoritimme vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPA) peruskurssin sekä etsintäkurssin. Kurssien suorittaminen mahdollistaa liittymisen vapaaehtoiseen pelastuspalveluun jäsenjärjestöjen kautta.

IRIS HONKONEN

Satakunnan Maanpuolustusyhdistyksen turvallisuuspoliittinen luentotilaisuus Keskiviikko 13.10.2021 kello 18.00 Ravintola Liisanpuisto Yhdistys on järjestänyt korkeatasoisia maanpuolustuksellisia luentoja, ja jälleen kaksi luennoitsijaa antavat laajaa näkemystä turvallisuudesta ja poistavat ennakkoluuloja asioista ja tehtävistä. ”Hätäkeskuspalvelut Suomessa”, hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen. ”Nainen sotilasuralla”, ”Jo ennen naisten pääsyä armeijaan ilmoitin perheelleni, että minusta tulee isona sotilas”, majuri Hanna Lehtinen, Porin prikaati.

Porin seudun maanpuolustusnaisista Etsintäkurssille osallistuivat Iris Honkonen ja Maija-Liisa Vettenniemi.

Klo 17.30 alkaen aulassa kahvitarjoilu.

Tarjoilua ja tilaa varten pyydetään ilmoittautumaan sihteerille 8.10. mennessä taimakita@gmail.com p. 047518914.

Ovi lukitaan klo 18.00, joten olethan ajoissa paikalla.

Tilaisuus on avoin.

Koronatilanteessa noudatetaan THL:n määräyksiä ja suosituksia.

Tule mukaan kuulemaan mielenkiitoiset luennot!

Tervetuloa !

26 KARHU

TULOKSIA Reserviläispiirien pistooliampumasuunnistus Niinisalossa Satakunnan reserviläispiirin pistooliampumasuunnistusmestaruuksista kilpailtiin 26. elokuuta Kuninkaanlähteen ampumaradalta Niinisalossa. Järjestelyistä vastasi Noormarkun Seudun Reserviupseerikerho.

viisi laukausta ampumahiihdosta tuttuun osumasta kääntyvään metalliseen ampumatauluun. Tämän jälkeen oli 4,6 km:n suunnistus, jonka päätteeksi ammuttiin vielä viisi laukausta tauluun. Jokaisesta ohilaukauksesta lisättiin 1 min kokonaisaikaan.

Haasteellinen ammunta Suunnistusrata kiersi ampumaradan ympäristössä. Kyseisellä paikalla oli aikomus järjestää Reserviläisurheiluliiton ampumasuunnistuskilpailu jo vuonna 2020 Noormarkun Seudun Reserviupseerikerhon ja Noormarkun Ahlaisten Reserviläisten yhteisprojektina. Vallinnut koronapandemia siirsi kisat vuoden 2021 kevääseen. Samasta syystä kilpailu jouduttiin peruuttamaan jo toistamiseen. Kun alueelle oli jo ratoja alustavasti suunniteltu, päätettiin paikkaa hyödyntää piirien omassa kilpailussa.

Ammunta 25 metrin matkalta halkaisijaltaan 11,5 cm ampumahiihdon pystytauluun osoittautui arvioitua haasteellisemmaksi, sillä kilpailussa nähtiin runsaasti ohilaukauksia. Näin jälkeenpäin ajatellen ampumamatkan lyhentäminen vaikka viidellä metrillä olisi antanut todennäköisesti parempia ampumatuloksia. Parhaan ampumatuloksen saavutti yleisessä sarjassa Noormarkun Seudun Upseerikerhoa edustanut

Roope Ruuhiala (oik.), yleisen sarjan voittaja ja kilpailun paras suoritusaika, kilpailunjohtaja Markku Kuusiniemi (vas.) onnittelee.

Erinomaiset olosuhteet

Kuninkaanlähteen ampumarata tarjosi kilpailuun mitä parhaimmat puitteet, helppokulkuinen suunnistusmaasto mitä parhainta runsaine polkuineen ja ampumaradan rakenteet olivat kaikki valmiina kilpailua varten. Aluetta nykyisin hallitsevalta Porin prikaatilta saatiin lupa radan käyttöön.

Kilpailun kulku oli lyhykäisyydessään seuraava, lähdöstä edettiin n. 300 metrin matka ampumapaikalle, josta ammuttiin

Kilpailussa ampumatauluina olivat ampumahiihdosta tutut metalliset ampumataulut

KARHU 27 Roope Ruuhiala, ainoastaan neljä ohilaukausta. Roopella oli myös kilpailun paras kokonaissuoritusaika.

Kilpailun järjestäjät olivat eniten harmissaan siitä että kilpailuun osallistui vain pieni kourallinen piirien jäsenistöstä, ainoastaan vain kymmenen osallistujaa. Osallistujamäärän tuplaaminen olisi jättänyt järjestäjille entistä paremman mielen, kun kilpailu kuitenkin järjestettiin mitä parhaimmissa olosuhteissa ja puitteissa.

Näin omana mielipiteenä kyseinen kilpailu on mitä parhain juuri reserviläiselle soveltuva tapahtuma, jossa fyysisen kunnon lisäksi punnitaan sekä suunnistus- että ampumataitoa.

ARTO AHOKAS Noormarkun Seudun Res.Ups.

Tulokset: Naiset 1. Johanna Venesmäki,

Noormarkun Ahlaisten Res, 54.16 (sakot 9)

Miehet yleinen 1. Roope Ruuhiala,

Noormarkun Seudun Res.Ups, 35.43 (4)

Miehet 50 1. Marko Saari, 2. Olli Kujansuu, 3. Seppo Kuusisto, 4. Lasse Varjonen, 5. Juhani Koskiranta,

Noormarkun Ahlaisten Res, Kankaanpään Reserviläiset, Euran Seudun Res.Ups, Huittistesten Res. Noormarkun Ahlaisten Res.

Miehet 60 vuotta 1. Mika Ruuhiala, 2. Pertti Heinikangas,

Noormarkun Seudun Res.Ups, 47.59 (7) Noormarkun Ahlaisten Res, 54.12 (9)

Miehet 70 vuotta 1. Kai Hakanen,

Harjavallan res.ups,

45.03 48,25 48.30 49.04 57.25

(5) (5) (6) (6) (9)

1.02.21 (9)

Satakunnan reservipiirien maastokilpailu Ulvilassa 25.8.

Tulokset Sarja Arvo

D kers D H vänr H40 vänr H40 H50 vääp H50 alik H60 maj H60 alik H70 ltn H70 maj

Nimi

Mäkivaara Jonna Venesmäki Johanna Ruuhiala Roope Härkälä Antti Juhola Juha Varjonen Lasse Saari Marko Ruuhiala Mika Heinikangas Pertti Hakanen Kai Kuusiniemi Markku

Yhdistys

Noormarkun-Ahlaisten Res. Noormarkun-Ahlaisten Res. Noormarkun seudun res.ups Säkylän-Köyliön res.ups Porin res.ups Huittisten seudun res Noormarkun-Ahlaisten Res. Noormarkun seudun res.ups Noormarkun-Ahlaisten Res. Harjavallan res.ups.

Noormarkun seudun res.ups

Suoritusaika

00.47.12 00.41.11 0:37:22 0:34:58 0:38:34 00.38.04 00.35.43 00.40.06 00.42.38 00.57.17 00.51.13

Ammunta pisteet 61 76 75 85 67 81 68 75 71 75 56

Lisäaika

00.13.00 00.08.00 00.08.20 00.05.00 00.11.00 00.06.20 00.10.40 00.08.20 00.09.40 00.08.20 00.14.40

Kartanluku vrh mm 4 111 3 2 1 13 6 1 1 11 27

Lisäaika 0:00:15 00.01.00 00.27.45 00.00.45 00.00.30 00.00.15 00.03.15 00.01.30 00.00.15 00.00.15 00.02.45 00.06.45

Yhteensä

01.01.12 01.16.56 00.46.27 00.40.28 00.49.49 00.47.39 00.47.53 00.48.41 00.52.33 01.08.22 01.12.38

TULOKSIA

28 KARHU

Satakunnan reserviläispiirien pistoolikilpailut ammuttiin Katinkurun ampumakeskuksessa pienoispistooli 30 +30 H 1. Jarmo Salo Noormarkun Ahl. Res. 2. Juha-Matti Lähteenmäki Porin Seudun Res. 3. Janne Huttunen Porin Res. Ups. D 1. Saara Laiho Ulvilan Res. H50 1. Ari Aittamäki Porin Seudun Res. 2. Lasse Varjonen Huittisten Res. H60 1. Arvo Harmaajärvi Harjavallan Res. 2. Juha Santala Porin Seudun Res. 3. Esa Peltonen Porin Seudun Res. H70 1. Matti Pihlajamäki Ulvilan Res. Ups. 2. Juhani Ristilä Porin Seudun Res. H75 1. Tapani Koskinen Porin Seudun Res. 2. Lasse Nummi Porin Res. Ups.

isopistooli 30 +30 284 + 282 = 566 263 + 267 = 530 218 + 241 = 459 248 + 195 = 443 260 + 252 = 512 248 + 188 = 436

H60 1. Esa Peltonen H70 1. Tapani Koskinen 2. Matti Pihlajamäki 3. Juhani Ristilä H80 1. Lasse Nummi

Porin Seudun Res.

199 + 216 = 415

Porin Seudun Res. Ulvilan Res. Ups. Porin Seudun Res.

245 + 257 = 502 241 + 245 = 493 227 + 238 = 465

Porin Res.Ups.

167 + 211 = 378

261 + 273 = 534 231 + 264 = 495 199 + 236 = 435 241 + 223 = 464 206 + 230 = 436 256 + 233 = 491 216 + 213 = 429

pika-ammunta 20 +20 +20 H 1. Jarmo Salo Noormarkun Ahl. Res. 2. Juha-Matti Lähteenmäki Porin Seudun Res. 3. Janne Huttunen Porin Res. Ups. 4. Tommi Peltoniemi Porin Res. Ups. D 1. Saara Laiho Ulvilan Res. H50 1. Ari Aittamäki Porin Seudun Res. 2. Lasse Varjonen Huittisten Res. H60 1. Juha Santala Porin Seudun Res. 2. Arvo Harmaajärvi Harjavallan Res. 3. Juhani Lukka Ulvilan Res. Ups. 4. Simo Salonen Harjavallan Res. H70 1. Matti Pihlajamäki H75 1. Tapani Koskinen

192 + 186 + 182 = 560 160 + 174 + 169 = 503 149 + 158 + 163 = 470 170 + 145 + 140 = 455 171 + 141 + 142 = 454 173 + 151 + 160 = 484 153 + 103 + 121 = 378 180 + 175 + 179 = 534 163 + 179 + 171 = 513 179 + 164 + 164 = 507 163 + 153 + 118 = 434

Ulvilan Res. Ups.

165 + 169 + 144 = 478

Porin Seudun Res.

150 + 166 + 148 = 464

Kilpailut ammuttiin sähköisiin SIUS laitteisiin

Kilpailun johtaja Raimo Suominen ja Ilari Pullinen onnittelevat Porin Seudun Reserviläisiä edustavaa JuhaMatti Lähteenmäkeä (kuvassa keskellä).

KARHU Sovelletun Reserviläisammunnan (SRA) Suomen mestaruuskilpailu Niinisalossa 31.7.-1.8.

Luokka avoin 1. Jarkko Laukia 2. Eero Kaaja 3. Arttu Mäkelä ...

9. Henri Santahuhta 22. Jari Sievänen 60. Mikko Mäkinen 189 osallistujaa Luokka vakio 1. Sami Hautamäki 2. Jaakko Viitala 3. Olli Ojanpää ...

14. Mattipekka Vierula 18. Pasi Sitkia 31. Mikko Huhtala 43 osallistujaa Sarja naiset 1. Jenny Koskimäki 2. Lilian Telanne 3. Mari Owsley 8 osallistujaa Sarja 50-v 1. Jarkko Laukia 2. Antti Seppänen 3. Turkka Tengström ...

19. Antti Paaso 25. Jorma Takku 26. Pasi Sitkia 50 osallistujaa

100% 98.20% 95.94% 92.24% 83.37% 70.53%

93.89% 88.08% 73.10% 57.70% 53.73% 42.25%

77.47% 66.82% 63.34%

100% 90.02% 80.76% 58.36% 53.80% 53.73%

Vakioluokassa ja 7.62 sarjassa kilpaillut Janne Huttunen valmistautumassa kilpailusuoritukseen tuomari Jari Cederbergin valvonnassa.

Sarja 7.62 1.Veli Rantanen 2. Mikko Vähäkainu 3. Markus Nybonn ...

14. Aleksi Afkir 16. Heikki Kujansuu 18. Tero Karvo 25 osallistujaa

93.86% 76.81% 74.03% 38.61% 37.09% 33.63%

Perinnepistoolilajit ammuttiin Katinkurussa 19.8.

Perinnepistooli 25 m, tarkkuus osio

Sarja tst 1. Eero Kaaja 2. Lauri Nousiainen 3. Kim Leppänen ...

23. Toni Kuusikko 31. Sami Ketola 35. Kimmo Erola 53 osallistujaa

98.20% 92.63% 89.62% 68.26% 60.47% 57.48%

Joukkueet 1. Pohjois-Savo RES 2. Etelä-Pohjanmaa RES1 3. Keski-Suomi RES1 ...

29. Satakunta RES2 32. Satakunta RES1 34. Satakunta RU3 48 joukkuetta

Perinnepistooli 25 m kuvio

30 laukausta (6 x 5 laukauksen sarjaa) ”kouluammuntana”

(”kaksintaistelu”) 3 x5 laukausta ”heittolaukauksina” + 15 laukausta pikasarjoina (3x5 ls sarjaa )

H 1. Janne Huttunen 2. Tommi Peltoniemi H50 1. Ari Aittamäki H60 1. Juhani Lukka H70 1. Tapani Koskinen 2. Matti Pihlajamäki

H 1. Janne Huttunen 2. Tommi Peltoniemi H50 1. Ari Aittamäki H60 1. Juhani Lukka H70 1. Matti Pihlajamäki 2. Tapani Koskinen

Porin Res. Ups Porin Res. Ups.

60 + 65 = 125 43 + 32 = 79

Porin Seudun Res.

126 + 131 = 257

Ulvilan Res. Ups

124 + 130 = 254

Porin Seudun Res. Ulvilan Res. Ups.

109 + 114 = 228 116 + 104 = 223

Porin Res. Ups Porin Res. Ups.

68 + 89 =157 19 + 69 = 88

Porin Seudun Res.

10 + 47 = 57

Ulvilan Res. Ups

67 + 103 =170

Ulvilan Res. Ups. Porin Seudun Res.

63 + 66 = 129 13 + 30 = 43

29

30 KARHU

KOKOUKSIA Kokouskutsu

Kokouskutsu Satakunnan Reserviupseeripiiri Ry

SATAKUNNAN RESERVILÄISPIIRI RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS

keskiviikko 27.10.2021 klo 18.00 Ravintola Unelma, Friitalantie 11 A 2, 28400 Ulvila Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat.

Kahvitarjoilu 17.30–18.00 Kokousesitelmä Lounais-Suomen Maanpuolustuspiiri, piiripäällikkö Petri Kosonen Huomionosoitukset Virallisilla kokousedustajilla tulee olla valtakirja omista yhdistyksistään. Muilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyden välityksellä. Äänestäminen on mahdollista vain paikan päällä.

Hallitus

torstaina 21.10.2021 klo 18.00 Kantinkurun ampumarata Pinomäentie 224, Pori Kahvitarjoilu 17.30 – 18.00 Huomionosoitukset Kokouksessa käsitellään piirin syyskokouksen sääntömääräiset asiat.

Virallisilla kokousedustajilla tulee olla valtakirja omista yhdistyksistään, muilla on läsnäolo- ja puheoikeus.

Hallitus

Ulvilan reserviupseerikerho ry:n KEVÄT- ja SYYSKOKOUS

pidetään tiistaina 9.11.2021 klo 18.00 Cafe Hellmanin tiloissa, Friitalantie 11 B, Ulvila.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Iltapalatarjoilu.

Tervetuloa

Hallitus

KARHU 31

Maanpuolustusnaisten liitto Satakunnan piiri Ry

KOKOUSKUTSU

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika: Tiistaina 12.10.2021 klo 17.30.

Paikka: SPR:n Huittisten osaston tila Einola / Karpintie 8, Huittinen Kokouksessa käsitellään piirin sääntömääräiset asiat.

Tilaisuus alkaa klo 17.30 kahvituksella, jonka jälkeen klo 18.00 Maanpuolustusnaisten Liiton varapuheenjohtaja Satu Virtanen kertoo meille liiton koulutusohjelmasta sekä varautumiseen liittyvästä yhteistyöhankkeesta varuskuntaravintoloita ylläpitävän Leijona Catering -yrityksen kanssa. Ennen kokousta ohjelmassa on pieni taukojumppa sekä palkitsemistilaisuus.

Porin Seudun Reserviläiset ry:n

syyskokous pidetään Katinkurussa 19.10.2021 klo 18.00.

Sääntömääräiset asiat.

Kahvitarjoilu klo 17.50 alkaen Tervetuloa

Ilta päättyy Maanpuolustusnaisten Liiton Satakunnan Piiri ry:n kokoukseen. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Ilmoittautuminen viimeistään perjantaina 8.10.2021 sähköpostilla osoitteeseen taipale.hannele@gmail.com. Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava osallistumistapa – osallistutko etäyhteydellä vai tuletko Huittisiin paikan päälle. Kahvituksen vuoksi pyydetään ilmoittautumisen yhteydessä mainitsemaan myös mahdollisista erityisruokavalioista ja rajoitteista.

Etäyhteydellä osallistuville lähetetään sähköpostiin linkki kokoukseen osallistumista varten viimeistään maanantaina 11.10.2021.

Tervetuloa Hannele Taipale puheenjohtaja MNL:n Satakunnan Piiri ry

KARHU

Puolustusvoimat

32 KARHU

VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUSTYÖN TUKIJAT: Satakunnan Osuuskauppa, Länsi-Suomen Osuuspankki