Karhu-223

SISÄLLYSLUETTELO

KARHU

Päätoimittaja

Juhani Lukka

Toimituskunta

Eemeli Lappalainen

Jari Multisilta

Mona Nordberg

Esa Rannisto

Petri Ranta

Marjo Sarmet

Raimo Suominen

Kimmo Tuomi

Juha Vasama

Materiaalin toimitus

Sähköpostiosoitteeseen: juhani(at)lukka.fi

Karhu ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Pääkirjoitus

Talvi

on takanapäin ja paljon puhuttuja sähkökatkoja ei juurikaan talven aikana nähty. Olkiluotokin on tuotannossa, joten tulevaisuuden kannalta tilanne näyttää hyvältä. Sähkön hinnan arvioidaan olevan korkealla kuitenkin myös ensi talvena. Energian saannin turvaaminen on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Se rakentuu kuitenkin myös monista muista tekijöistä.

Myös meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen omalla varautumisella. Kotoa pitäisi löytyä ruokaa ja juomaa vähintään kolmen vuorokauden tarvetta varten. Hyvä olisi miettiä sitäkin, että miten ruoka valmistetaan, jos sähköä ei ole käytettävissä. Retkikeittimet, takka ja grilli voivat olla silloin vaihtoehtoja –toki turvallisesti käytettynä.

Ruoan ja juoman lisäksi kotoa olisi hyvä löytyä esimerkiksi tulitikkuja, paristoja, kännykän ladattu varavirtalähde, taskulamppuja, paristoilla toimiva radio, henkilökohtaiset reseptilääkkeet, hygieniatarvikkeet, käteistä (pikkurahaa) ja kannellisia astioita veden varastoimiseksi. Kotivaraan sisältyvä ruoka on parhaimmillaan jokapäiväisessä käytössä. Esimerkiksi säilyvät leipiä ja puurohiutaleita käytetään arjessa koko ajan, mutta täydennetään niin, että kotona on koko ajan ainakin kolmen vuorokauden tarve.

Asuessamme Kaliforniassa kotivara oli itsestäänselvyys paikallisille perheille maanjäristysten varalta. Riskiin suhtauduttiin neutraalisti ja yövieraillekin kerrottiin, missä säilytettiin juomavettä ja mistä löytyi taskulamput ja muut kotivaraan liittyvät tarvikkeet. Reserviläiset, tehdään tänä kesänä kotona tupatarkistus ja laitetaan kotivara kuntoon, jos se ei vielä ole. Hyviä ohjeitä löytyy netistä esimerkiksi osoitteista 72tuntia.fi ja www.kodinturvaopas.fi.

Muistetaan myös, että oman kunnon ylläpito on osa reserviläisen varautumista. Kesällä onkin paljon mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ulkona ja sisällä. Toivon, että itselläni on mahdollisuus pakata rinkka ja suunnata vaikka lähimetsiin. Satakunnassakin on monta hienoa ulkoilumaastoa myös yön yli retkeilyä varten – esimerkiksi Jämillä tai vaikka Noormarkun ja Kullaan retkeilyreiteillä. Esimerkiksi Porin seudun reserviläiset järjestää kunnonkohotusta kesän aikana patikoinnin ja hölkän muodossa muutamana iltana kaikille kuntotasoille sopivasti. Lisätiedot yhdistyksen sivuilta tapahtumakalenterista.

Puolustusvoimat on taas ylentänyt aktiivisia reserviläisiä. Lämmin onnentoivotus kaikille ylennetyille. Onnentoivotukseni myös teille, jotka olette saaneet ansiomerkin toiminnastanne vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä.

Liikuttavaa kesää

Kesäyön marssi valloitti Noormarkun

Muutamassa vuodessa suuren suosion saanut patikointitapahtuma Kesäyön marssi jalkautui viime lauantaina parin Yyterinvuoden jälkeen Noormarkun maastoihin. Eikä suosio ole mikään ihme, sillä tapahtumasta suorastaan huokuu hyvänhenkisyys ja yhteisöllisyys, maanpuolustushenkeä ja liikunnan iloa unohtamatta. Kaiken huipuksi myös sään haltijat olivat enemmän kuin suosiollisia, ja matkaa saatiin taittaa auringon ja lämmön helliessä.

Mittavan tapahtuman järjestelyt aloitettiin jo yli puoli vuotta sitten, kertoo koulutuspäällikkö Antti Koskela.

Silloin aloitettiin reittien ja karttojen suunnittelu ja pistettiin myös lupa-asiat vireille sillä ne vievät paljon aikaa, sanoo itsekin noormarkkulainen Koskela.

Ystäväpariskunnat Mika ja Sari

Varjus sekä Sari ja Timo Suominen starttasivat 15 kilometrin matkaan iloisella mielellä ja rennolla asenteella.

-Kunhan aikarajan puitteissa päästään maaliin, ja mielellään ilman vammoja, naurahti Timo muiden nyökytellessä vieressä.

Maanpuolustuskoulutuksen järjestämä tapahtuma nojautuu pitkälti paikallisten yhdistysten talkooapuun. Marssin johtaja Jani Lavonen kehuukin täkäläistä aktiivisuutta.

On ollut meillekin tosi antoisaa kun ihmiset ovat olleet niin innolla mukana. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoisia on eri tehtävissä lähes sata, Lavonen kiittelee.

Ahlaislainen Marjo Honkanen (oik) oli saanut mukaansa tyttärensä Johanna ja Jenna Salosen (toinen oik.), sekä Jennan pojat Arne ja Urho Kekin. Viisivuotias Urho oli mukana jo 2018, matkustaen silloin mukavasti rintarepussa. jatkuu

Timo Savunen

Kiitoksen kohteena olevien yhdistystenkin joukko on mittava. Niihin kuuluvat Noormarkun seudun reserviupseerikerho, Noormarkun-Ahlaisten reserviläiset, Noormarkun-Finpyyn kyläyhdistys, Vanhan Vaasantien kyläseura, Pääskyparvi, Noormarkun Nopsa, Porin reserviläiset, Porin rauhanturvaajat, Porin Pyrintö, Porin Seudun Maanpuolustusnaiset, SataMartat ja Satakunnan kömpijät.

Kiitos ja kumarrus lähtee myös Ahlström-yhtiöiden suuntaan, sillä reitit kulkivat lähes yksinomaan Torpankorvessa yhtiön mailla. Pisin 42 kilometrin lenkki ylettyi Ruokejärventielle Pomarkkuun saakka. Vaihtoehtoja oli kaiken kuntoisille, sillä maratonmitan lisäksi tarjolla oli 25, 15, 7 ja 3 kilometrin reitit. Kahdella pisimmällä matkalla oli myös mahdollisuus osasuorittaa reservin kenttäkelpoisuuden testiin

kuuluva jalkamarssi.

Kaiken kaikkiaan metsän siimekseen lähti noin 370 marssijaa, joista 80 taittamaan pisintä matkaa. Monen varustukseen kuului reppu, mutta pakollinen se ei ollut. Reitin varsi tarjosi huoltorasteja tasaisin välimatkoin, ja urakoinnin päätteeksi sai vielä aterioida Yhteiskoululla.

Onnistuneen marssin jälkeen Antti Koskela paljastaa meille hyviä, uunituoreita uutisia.

Kaikki sujui täällä niin hienosti, että piiripäällikön päätöksellä marssi järjestetään Noormarkussa myös ensi vuonna.

KOLUMNI KENTÄLTÄ

Kenttäkelpoisuudesta

TIMO SAVUNEN

Julkaistu aiemmin UutisLuotsissa

Kerro oma tarinasi, sillä muuten joku muu kertoo sen. Informaation tuottaminen ja levittäminen on helpompaa, halvempaa ja nopeampaa kuin koskaan aiemmin. On tärkeää, että maanpuolustustoimijat ovat aktiivisia kertomaan ja levittämään omaa tarinaansa, koska tarinan vääristelijöitä riittää.

”Miksi haluat sotaa?” on kysymys, johon olen joutunut useamminkin vastaamaan aktiivisen maanpuolustusharrastuneisuuteni takia. Maanpuolustusharrastaja leimataan helposti sotahulluksi ja sotakiihkoilijaksi, mikä voi olla tarkoitushakuista leimaamista tai ihan vain tietämättömyyttä. Oma vastaukseni kysymykseen on kuitenkin tylsän käytännönläheinen, sillä mielestäni maanpuolustusharrastuneisuus tähtää ensisijaisesti rauhan säilyttämiseen, omien reserviläistietojen ja -taitojen kartuttamiseen, sekä sosiaaliseen kanssakäyntiin samanhenkisten kanssa. Koulutettu ja aktiivinen reservi on keskeinen tekijä Suomen uskottavassa maanpuolustuksessa ja uskottava maanpuolustus on yksi parhaista takeista rauhan säilymiselle.

Uskottava maanpuolustus perustuu välineiden lisäksi toimintakykyisiin eli kenttäkelpoisiin yksilöihin. Perinteisesti kenttäkelpoisuus on mielletty eritoten fyysiseksi kunnoksi, ampumataidoksi ja kyvykkyydeksi toimia kaikissa taistelukentän oloissa tehtävän mukaisessa varustuksessa eri vuorokauden aikoina. Taistelukentällä ei kuitenkaan (toivottavasti) koskaan olla yksin, vaan kenttäkelpoisuus edellyttää myös sosiaalisia tai-

Mitäpä olisi maanpuolustustapahtuma ilman sotkun munkkikahveja! Sotilaskotisisarista paikalla tällä kertaa olivat Raija Ruusulaakso, Riitta Hännikäinen ja Pia Uusivuori.

Timo Savunen

toja – kykyä toimia osana suurempaa joukkoa. Yhtä lailla kenttäkelpoisuus edellyttää psyykkistä kestävyyttä ja eettistä ajattelua –kykyä tehdä tarkoituksen- ja oikeudenmukaisia ratkaisuja haastavissa ja kuormittavissa tilanteissa, sekä kantaa vastuu tehdyistä ratkaisuista.

Kenttäkelpoisuuden edistämisen eteen tekivät reserviläisjärjestöt töitä näyttävästi toukokuussa. Tulta toukokuussa! -tapahtuma oli koko toukokuun käynnissä ollut reserviläis- ja reserviupseeriyhdistysten kilpailu, jossa jäsenistöä kannustettiin ampumasuorituksiin. Reserviläisurheiluliitto puolestaan järjesti toukokuussa jo neljättä kertaa kansainvälisen nelipäiväisen etämarssitapahtuman Resul Four Day March, jolla kannustettiin kaikkia löytämään iloa liikunnasta ja ulkoilusta. Hyväksytyn suorituksen minimiraja neljän päivän marssisuoritukselle oli 10 km ja vähintään 160 km suorittaneet nimettiin tapahtuman kaukopartiolaisiksi. Sosiaalisessa mediassa marssin tunnelmia pääsee aistimaan hakemalla tunnistetta #r4dm23.

Noormarkussa MPK järjesti, samaan aikaan Resulin etämarssitapahtuman kanssa, hyvän mielen liikuntatapahtuman Kesäyön marssin. Erityisesti reserviläisille oli tarjolla 25 ja 42 km kenttäkelpoisuusmatkat, joilla pääsi mittaamaan omaa marssikuntoaan. Kenttäkelpoisen reserviläisen olisi kyettä-

vä suoriutumaan 25 km jalkamarssista alle 6 tunnin kevyessä sotilasvarustuksessa. Tänä vuonna hätyyteltiin marssijoissa 400 osallistujan rajaa, minkä lisäksi talkooväkeä eri yhdistyksistä oli mukana lähes sata henkilöä.

Kesäyön marssin pisimmälle 42 km matkalle lähti kolumnistin lisäksi noin 80 muuta marssijaa. Tosin kenttäkelpoisuuden mittaamisen sijasta, kolumnistille matkan tarkoitus oli lähinnä testata polkujuoksuvaelluksilla käytettäviä varusteita. Kevyen sotilasvarustuksen sijaan selässä oli 32 litran vaellusreppu ja jalassa polkujuoksukengät, joilla 42 km marssireitti taittui kepeästi juosten 5 tunnissa ja 15 minuutissa.

Kannustan Karhu-lehden lukijoita kirjoittamaan ja jakamaan kokemuksia omista maanpuolustusharrastuskokemuksista (muistaen kuitenkin operaatioturvallisuus), joko sosiaalisessa mediassa tai jopa ihan lehden toimitukseen toimitettuna lehdessä julkaistavaksi. Mitä monipuolisemmin pystymme maanpuolustusharrastuksesta viestimään, sitä lähestyttävämmäksi aihe saadaan sitä tuntemattomille ja sitä suurempi vaikutus sillä on yleiseen maanpuolustustahtoon. Kerrotaan jatkossakin itse tarinamme maanpuolustusharrastuksen monipuolisuudesta ja hienoudesta. Maanpuolustusharrastus on järkevää vapaa-ajantoimintaa, jolla pyritään yhteiskuntarauhan säilyttämiseen!

LSMPP / Veijo Lindgren

Eemeli Lappalainen testasi Kesäyön marssin maratonmatkalla polkujuoksuvaelluksessa tarvittavia varusteita ja juoksi koko matkan.

Reserviläisliitto on yhdistyksiä varten Reserviläisliiton piiri-info piirin toimistolla 9.5.2023

Reserviläisliiton järjestöpäällikkö Suvi Salo ja toiminnanjohtaja Minna Nenonen pitivät liiton infotilaisuuden piirin toimistolla 9.5.

Minna Nenonen on toiminut liiton toiminnanjohtajana syksystä 2021 alkaen ja Suvi Salonen järjestöpäällikkönä vuodesta 2006. Tilaisuuden tavoitteena oli informoida piiriä ja yhdistyksiä liiton ajankohtaisista asioista. Liiton tehtävissä viimeisen vuoden aikana on korostunut reserviläisten yksilötaidot ja maanpuolustustahto. Minna Nenosen mukaan puolustusvoimat kuuntelee tarkasti, mitä reserviläiset tekevät ja edistävät tavoitteitaan. Puolustusvoimat näkeekin liittojen tehtävän tärkeänä.

Reserviläisliitossa on 18 piiriä, 324 yhdistystä ja 47 000 tuhatta jäsentä. Se on Suomen suurin vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestö. Yhdessä reserviupseeriliiton kanssa jäseniä on yhteensä 74 000.

Liiton puheenjohtajana toimii Kari Salminen Sääksmäen reserviläisistä ja varapuheenjohtajina Juha Parkkonen, Lotta Nissi ja Pasi Parkkila. Viestinnän merkitys Reserviläisliiton toiminnassa on kasvanut ja liiton viestintäpäällikkönä toimii Antti Pynttäri. Karhu-lehden lukijoillekin tuttua Reserviläinen -lehteä kustantaa oma yhtiö, Maanpuolustusyhtiö MPY Oy. Reserviläinen on Suomen suurin maanpuolustuslehti ja se on Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja.

Jäsenkasvu

Kulunut vuosi oli liiton toiminnassa poikkeuksellinen, kertoo Minna Nenonen. Noin 10 000 uutta jäsentä liittyi Reserviläisliiton jäsenyhdistyksiin viime vuossa. Tänä vuonna liittyneitä on jo yli 2000. Lisäksi viime vuonna liittoon liittyi 3 uutta yhdistystä, mm. Ahvenanmaa. Suvi Salo kertoikin, että viime keväänä liitossa ei ehditty paljon muuta tehdä kuin kirjata uusia jäseniä.

Suvi Salo kertoi, että jäsenmäärä on liitossa kasvanut tasaisesti jo ennen viime vuotta. Viime vuonna kasvu oli poikkeuksellista. Satakunnassa jäsenmäärä kasvoi viime vuonna yli 9 %. Miehistön osuus jäsenistöstä on kasvanut, mikä on mieluisa asia puolustusvoimille. Liiton jäsenten keski-ikä on 50,3 vuotta. Keski-ikä onkin laskenut ja viime vuonna liittyneiden keski-ikä oli 42 v. Nuoria toivotaan kuitenkin edelleen mukaan toimintaan, kertoo Suvi Salo.

Satakunnan suurimmat yhdistykset ovat Harjavallan Reserviläiset (372), Porin seudun reserviläiset (329) ja Rauman seudun reserviläiset (291). Yhteensä piirin yhdistyksissä on tätä kirjoittaessa 1891 jäsentä. Suvi Salo uskoo, että jäsenkasvu on työllistänyt viime vuonna myös yhdistyksiä.

Toiminnan painopisteet

Vuonna 2023 Reserviläisliitolla on kolme painopistettä: Ase- ja ampumakoulutus, taistelijan keho ja mieli, kokonaisturvallisuuden merkitys ja sen eri toimintamuo-

dot sekä maanpuolustustietoisuuden vahvistaminen nuorten keskuudessa. Ase- ja ampumakoulutuksen osalta liitto toimii aktiivisesti vaikuttamalla ampumaratojen kehittämiseen ja pyrkii vaikuttamaan asiaan liittyvään päätöksentekoon ja rahoitukseen. Maanpuolustustietoisuutta vahvistetaan mm. Turpotietäjä -kilpailun avulla. Minna Nenonen kertoo, että kilpailu on huomattu mm. eduskunnassa, ja se on jo saavuttanut laajemman osallistujajoukon kuin valtakunnallinen oikeusguru -kilpailu.

Minna Nenonen painotti myös veteraani- ja perinnetyön merkitystä. Toiminta tulee lähivuosina keskittymään Tammenlehvän perinneliittoon ja reserviläisten panos veteraaniperinnön jatkamisessa on keskiössä.

Liitossa on meneillä erilaisia haastetapahtumia. Esimerkiksi toukokuussa liitto kannustaa ”Tulta toukokuussa” -tapahtumalla jäseniä ampumaan ja kirjaamaan tulokset kampanjan sivuille. Ammunnan laukausmäärät ovatkin keskeistä dataa, kun liiton toimintaa esitellään esimerkiksi puolustusvoimille. Suvi Salo ja Minna Nenonen muistuttivatkin, että yhdistysten on tärkeää laittaa kaikki tapahtumat verkkosivuilta löytyvään tapahtumakalenteriin (myös ammutut laukausmäärät).

Kansainvälinen toiminta

Osin NATO-jäsenyyden kautta liiton kansainvälinen toiminta tullee laajenemaan tu-

Puheenvuorossaan Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen painotti veteraanija perinnetyön merkitystä. Toiminta tulee lähivuosina keskittymään Tammenlehvän perinneliittoon ja reserviläisten panos veteraaniperinnön jatkamisessa on keskiössä.

levina vuosina. Liitto toimii jo aktiivisesti kansainvälisessä reservin aliupseerien järjestö CISOR:issa. CISOR järjestää mm. sotilasmoniotteluja, ja tänä vuonna Saksassa pidettävään kilpailuun on Suomesta lähdössä viisi joukkuetta, yhteensä 18 henkilöä, kertoo Minna Nenonen. Toimintaan mahtuu mukaan uusia aktiiveja, joten jos olet kiin-

nostunut kansainvälisestä toiminnasta, niin lähetä sähköpostia asiasta Minnalle. Liitto on mukana myös kalottiyhteistyössä Norjan, Ruotsin ja Viron kanssa.

Liiton tuet yhdistyksille

Liitolla on vuosina 2023–2024 jaossa ase ja patruunatukea yhdistyksille. Sekä Min-

na että Suvi kannustivat yhdistyksiä hakemaan tukea. Ohjeet löytyvät liiton sivuilta. Ensimmäiseen hankittavaan aseeseen tukea voi saada 750 eur, toiseen 500 eur ja kolmanteen ja sitä seuraaviin 250 euroa.

Patruunatukea voi hakea 2,5 eur per yh-

distyksen jäsen. Tukien edellytyksenä on, että yhdistyksen verkkosivulla on perustiedot yhdistyksestä ja toimintakalenteri käytössä. Lisäksi edellytetään, että yhdistys on raportoinut toiminnan luvut viime vuodelta.

Minna Nenonen ja Suvi Salo kannustivat yhdistyksiä hakemaan myös liiton projektitukea. Tukea voi saada kertaluonteisiin hankkeisiin ja maksimituki on 1400 euroa yhdelle hankkeelle. Pääsääntöisesti tuki haetaan toteutuneille kuluille kuittia vastaan. Tukea ei voi saada huomionosoituksiin, tapahtumien ja juhlien järjestämiseen, vaatteisiin tai historiikkien tuottamiseen. Tukea voi saada esim. majojen kunnostamiseen, messuosastoon, yhdistyksen lippuun, toimitilojen kunnostukseen, tai asekaapin ja taulujen hankkimiseen.

Reserviläisliitto saa vuosittain valtionapua, joka on 82 000 euroa. Summa on kasvanut viime vuonna. Liiton saamaa valtioapua ei kuitenkaan voi osoittaa piireille ja yhdistyksille vaan se on käytettävä liiton toimintaan. Piiri- ja yhdistystuki tulee jäsenmaksuista.

Reservin koulutuksen kehittäminen

Uusi hallitus on tätä kirjoitettaessa vasta muotoutumassa, mutta tapaamisessa ennakoitiin, että hallituspohja on suotuisa vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämiselle.

Tällä hallituskaudella onkin luvassa useita tärkeitä asioita, joihin liitto pystyy vaikuttamaan. Yksi keskeinen projekti lähivuosina on reservin koulutuksen kehittämissuunnitelman jalkauttaminen liiton toimintaan. Liitto on palkannut projektiin evp. eversti Timo Mustaniemen

Yhdistysten uudet mallisäännöt tulossa

Yhdistyslaki on muuttunut 8.2.2023 ja liitto on laatimassa uusia mallisääntöjä. Ne valmistuvat syksyllä. Keskeisiä muutoksia uusissa säännöissä on oikeus kokoontua

haluamallaan tavalla (myös etänä) ja kevyempi kirjanpito. Uusissa säännöissä ei enää ole yläikärajaa toimia hallituksen jäsenenä. Lisäksi yhdistyksellä on vain yksi vuosikokous (syyskokous). Toiminnantarkastusta on kevennetty edellyttämällä vain yksi toiminnantarkastaja. Kevennetty tilinpito (alle 30 000 budjetti) tarkoittaa vuosilaskelmaa, joka vahvistetaan syyskokouksessa.

Maanpuolustusrekisteri ajan tasalle

Lopuksi Suvi muistutti, että lokainen jäsen voi käydä katsomassa omia tietojaan maanpuolustusrekisterissä, https://www.reservilaisliitto.fi/kirjaudu/. Omien tietojen tarkistaminen ja täydentäminen rekisteriin on mahdollista. Esimerkiksi sotilasarvo, sähkö-

postiosoite ja muut yhteystiedot kannattaa käydä tarkistamassa ja tarvittaessa päivittämässä ajan tasalle,

Liittokokoukset

Liittokokous pidetään tänä vuonna Oulussa 18.11. Ensi vuonna liittokokous on Raumalla 16.11.2024. Vuonna 2025 Reserviläisliitto täyttää 70 vuotta ja sitä juhlitaan 26.4.2025 koko kansan maanpuolustustapahtumassa Kansalaistorilla Helsingissä. Illalla on iltajuhla syöden ja tanssien ja seuraavana aamuna 27.4 juhlajumalanpalvelus Helsingin Tuomiokirkossa. Samana vuonna Satakunnan reserviläispiiri täyttää myös 70 vuotta.

JARI MULTISILTA

Liitolla on vuosina 2023–2024 jaossa ase ja patruunatukea yhdistyksille. Sekä Minna että Reserviläisliiton järjestöpäällikkö Suvi Salo kannusti yhdistyksiä hakemaan tukea. Ohjeet löytyvät liiton sivuilta.

Reserviupseerit valmiita lisätöihin

Suomen Nato-jäsenyys ei muuta puolustuksemme perusteita. Yleinen asevelvollisuus ja laaja, koulutettu reservi ovat jatkossakin puolustuksemme peruspilareita.

Nato-rakenteisiin tarvitaan kuitenkin jo pian mittava joukko suomalaisia sotilaita. Tilannetta hankaloittaa se, että ammattiupseereista on jo nyt pulaa. Samanaikaisesti Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen ja laajan reservin harjoitus- ja koulutustoiminnasta ei ole varaa tinkiä. Ammattisotilaiden koulutusmääriä kasvatetaan lähivuosina, mutta kovin pikaista apua akuuttiin upseeripulaan siitä ei ole.

– Nopea apu tilanteeseen on reserviupseerien käytön laajentaminen sekä kotimaan tehtävissä että reserviläisille soveltu-

vissa Nato-tehtävissä, toteaa Suomen Reserviupseeri liiton (RUL) puheenjohtaja Aaro Mäkelä.

– Kotimaassa reserviupseereiden osaamista voidaan hyödyntää nykyistä enemmän mm. kertausharjoitusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Jo nyt koulutetut reserviläiskouluttajat auttavat Puolustusvoimia toimimalla kouluttajina niin kertausharjoituksissa kuin vapaaehtoisissa harjoituksissakin. Lisäksi reserviläiskouluttajat ovat avainasemassa Maanpuolustuskoulutus MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen järjestämisessä. Tämän kouluttajajoukon kasvattaminen on tärkeää, mutta samanaikaisesti on lisättävä myös reserviläisjohtajien vastuuta oman sodan ajan joukkonsa kertausharjoituksista, Mäkelä painottaa.

Palkitsemisrahaston tunnustuspalkinnot

Jukka Yrjölälle ja Eemeli Lappalaiselle

Suomen Reserviupseerien tukisäätiön Palkitsemisrahaston vuoden 2023 tunnuspalkinto on myönnetty Jukka Yrjölälle Akaasta ja Eemeli Lappalaiselle Porista.

Jukka Yrjölä on toiminut ansiokkaasti ja pitkäaikaisesti monissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävissä niin yhdistys-, piiri- kuin liittotasollakin. Vuoden 2023 alusta Jukka Yrjölä on ollut RUL:n liittohallituksen ja liiton taloustoimikunnan jäsen. Toimitusjohtaja, majuri Jukka Yrjölälle myönnettiin Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali soljen kera 4.6.2023.

Eemeli Lappalainen on toiminut yli kymmenen vuotta aktiivisesti useissa reser-

viupseeritoiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävissä. Vuosina 2012–2019 hän oli Porin Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen ja vuosina 2013–2019 Satakunnan Reserviupseeripiirin hallituksen jäsen. Kaksi viimeksi mainittua vuotta hän toimi piirin puheenjohtajana ja samaan aikaan RUL:n liittohallituksen jäsenenä. Vuosina 2020–2022 Lappalainen oli RUL:n liittovaltuuston jäsen. Eemeli Lappalainen on toiminut useita vuosia liiton toimikunnissa mm. järjestö- ja koulutustoimikunnassa. Muun aktiivisuuden lisäksi Eemeli Lappalainen on kunnostautunut useiden reserviliikuntatapahtumien, mm. Porin Kesäyön marssin johtotehtävis-

– Ammattisotilaiden kurssien nykyistä laajempi avaaminen myös reserviupseereille mahdollistaa nopean kouluttamisen niin vaativiin kotimaan kuin myös kansainvälisiin tehtäviin. Samoin on pikaisesti selvitettävä Naton ja sen jäsenmaiden suomalaisille reserviupseereille tarjoamat koulutusmahdollisuudet. , Aaro Mäkelä sanoo.

– Lisäksi on selvitettävä, mihin Natotehtäviin reserviupseereita voidaan sijoittaa. Hyvä siviilikoulutus ja vankka työkokemus yhdessä saadun sotilaskoulutuksen lisäksi mahdollistaa reserviupseereiden sijoittumisen useisiin vaativiinkin Nato-tehtäviin, Mäkelä painottaa. Samalla on varmistettava, että lainsäädäntö ja puolustushallinnon ohjeistus mahdollistavat reserviläisten aikaisempaa laajemman käytön. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. reserviläisten määräaikaisten työsopimusten mahdollistamista nykyistä paljon laajemmin, Mäkelä korostaa. (RUL)

sä. Tuotekehitysinsinööri, yliluutnantti Eemeli Lappalaiselle myönnettiin Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali 4.6.2023.

Tunnustuspalkinto yhdistystoiminnassa ansioituneelle Suomen Reserviupseerien tukisäätiön Palkitsemisrahaston pääoman muodostaa liiton kunniajäsenen ja entisen puheenjohtajan, Tapio Peltomäen vuonna 2021 säätiölle tekemä merkittävä lahjoitus. Lahjoitusvaroista perustettiin sidottu rahasto, jonka tuotoilla palkitaan reserviupseerien yhdistystoiminnassa pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti toimineita henkilöitä.

Rahaston sääntöjen mukaan palkittavat henkilöt tulee ensisijaisesti valita jakovuonna Suomen Reserviupseeriliiton kultaisen ansiomitalin tai kultaisen ansiomitalin soljen kera saajien joukosta.

MPK:n superviikonloput jatkavat suosiotaan

Maanpuolustuskoulutus (MPK), Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja, tarjoaa koulutusta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita sotilastaitojensa tai yleisten turvallisuustaitojensa ylläpitämisestä, kehittämisestä ja laajentamisesta.

Tavallisin tapa tulla mukaan MPK:n toimintaan tapahtuu kouluttamisen peruskurssin kautta. Pidempään mukana olleet kouluttajat voivat syventää taitojaan kouluttamisen jatkokurssilla. Suurin osa MPK:n kursseista on kuitenkin kaikille avoimia, eivätkä ne edellytä sitoumusta tai varusmiespalveluksen suorittamista.

Johdon tärkeä rooli

Piirin valmiuspäälliköt suunnittelevat sitoutuneiden kouluttajien ja toimijoiden käyttöä eri harjoituksissa. Valintoja tehdään piirin toimijakyselyssä ilmoitettujen kiinnostusten, koulutuksissa hankitun osaamisen sekä koulutusohjelmien mukaisten kouluttaja- ja

toimijapoolien esitysten perusteella.

Valmiuspäällikkö tukee harjoituksen vastaavaa koulutuspäällikköä muun muassa harjoitusjohdon, toimijoiden ja kouluttajien rekrytointituella. Hän valmistelee harjoituksen perusteet sekä seuraa ja tarpeen mukaan ohjaa ja tukee toteutumisen etenemistä.

– Harjoitusviikonlopun toteutumisen seuraaminen ja havainnoista keskusteleminen johdon ja koulutuspäällikön kanssa selvittää hyvät käytännöt tai kehittämistarpeet.

Antoisaa on myös jutustelut kurssilaisten ja tuttujen tai uusien kouluttajien ja toimijoiden kanssa, kertoo MPK Lounais-Suomen valmiuspäällikkö Markku Taalikka. – Kokeneen harjoituksenjohdon ja koulutuspäällikön ohjauksessa TalviHuovi23 harjoitus oli jälleen näyttö Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin (LSMPP) toimijoiden erinomaisesta osaamisesta, sekä hyvästä yhteistyöstä Porin Prikaatin kanssa, Taalikka toteaa.

Maanpuolustustahtoa ja motivaatiota

Onnistuneen harjoituksen takeena on hyvän hengen ja motivaation ylläpitäminen. Parasta motivaatiota ja sitoutumista saadaan, kun jokainen voi toimia vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä aidosti omana itsenään ja omia vahvuuksia hyödyntäen. Maanpuolustustahdosta kirjoitetaan ja puhutaan paljon. MPK:n superviikonloppujen harjoitukset ovat mitä konkreettisin osoitus varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten reserviläisten maanpuolustustahdosta. Samalla se on myös voimanäyttö asenteista, tahdosta ja kyvyistä sekä ennen kaikkea yhteisestä tekemisestä.

Tuula Rahkonen

Kipinä MPK:n toimintaan löytyi TYYNE-harjoituksesta

Kokemäeltä kotoisin oleva Sakari Potila on aktiivinen, lääkintään ja taisteluensiapuun erikoistunut MPK:n aktiivitoimija. Kaikki lähti liikkeelle suuresta TYYNE vapaaehtoisesta kertausharjoituksesta, joka järjestettiin MPK:n tukemana vuonna 2015. Potila kertoo innostuneensa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta niin paljon, että allekirjoitti MPK:n sitoumuksen – Sillä tiellä ollaan! Hän on käynyt koulut-

tajan peruskurssin ja on ollut mukana paikallispuolustukseen keskittyvillä taistelijan peruskursseilla kouluttamassa lääkintää.

Harrastuksen innoittamana opintielle

Potila on koulutukseltaan metsätalousinsinööri (AMK) ja toimii tällä hetkellä metsätalousyrittäjänä. MPK-harrastuksen innoittamana hän hakeutui opiskelemaan ensihoitajaksi Turun ammatti-instituuttiin.

Kevään aikana hän suorittaa harjoittelua vanhainkodissa ja valmistuu, mikäli kaikki menee suunnitellusti, kuluvan vuoden lopussa. Potilan mukaan opinnot ovat tukeneet harrastustoimintaa ja vastaavasti myös harjoitusten tuomasta kokemuksesta on ollut hyötyä opiskelussa.

MPK ja Puolustusvoimat mahdollistajina

Potila kertoo, että hän on saanut harjoituksen johdolta ja MPK:n palkatulta väeltä kaiken tarvittavan tuen mitä vapaaehtoisen

toimijan urapolullaan on tarvinnut. MPK:n henkilöstö on helposti lähestyttävää ja heidät tavoittaa tarvittaessa puhelimitse hyvin. Asiat hoituvat heidän kanssaan mallikkaasti, joten kokonaisuus toimii. Lisäksi varusteet, jotka hän on saanut käyttöönsä, helpottavat huomattavasti aktiivisen toimijan elämää.

Potila kokee, että Lounais-Suomessa on hyvä tilanne, sillä Lounais-Suomen aluetoimisto ja Porin prikaati tunnistavat vapaaehtoisen reservin voiman, tukien harjoitustoimintaa sillä volyymilla mikä on mahdollista. Lisäksi hän kokee henkilökunnan arvostuksen reserviläisten ja muiden vapaaehtoisten toimijoiden tekemistä ja osaamista kohtaan olevan erittäin korkealla.

Vapaaehtoisten voimalla ja taidolla tuotetaan sellaista osaamista ja kyvykkyyksiä, jota ei ilman vapaaehtoisten pyyteetöntä työtä ja puolustusvoimien tukea saataisi aikaiseksi.

Laatuaikaa myös perheelle

Vaikka vapaaehtoinen maanpuolustusharrastus on vienyt Potilan mukanaan, niin aikaa jää myös perheelle. Potilaa on kysytty mukaan myös maakuntakomppanian toimintaan, mutta jatkossa hän kuitenkin haluaa keskittyä tämän hetkisen osaamisen kehittämiseen. –Liika on liikaa. Keskityn tähän ja haluan tehdä kaiken hyvin. Myös perheelle täytyy löytyä riittävästi yhteistä aikaa.

TUULA RAHKONEN

Sakari Potila (toinen vasemmalta) rastikoulutuksessa.

MPK Lounais-Suomen järjestämä TalviHuovi23 -harjoitus toteutettiin Säkylässä yli 400 henkilön kokonaisvahvuudessa. Harjoitus koostui 14 kurssista ja harjoituksen johtajana toimi Mikko Aalto. Aalto oli tyytyväinen ison harjoituksen läpivientiin ja harjoituksesta saatuun palautteeseen. Hän antaa suuret kiitokset kaikille piirin sitoutuneille, vapaaehtoiseille toimijoille sekä kursseille osallistuneille.

Vastuullista johtamista ja ongelmienratkaisukykyä

Mikko Aallon matka MPK:n toimintaan on ollut mielenkiintoinen. Polku reserviläisharjoitusten johtotehtäviin on vaatinut paljon panostamista, mutta hän on tyytyväinen siihen, mitä kaikkea on saavuttanut ja saanut matkan varrella kokea. – MPK:lta saatu tuki on ollut suurta. Omaa johtajuuden ja osaamisen kehittymistä on tuettu monin tavoin. On pyritty siihen, että johtaja saa ympärilleen sellaisen tiimin, joka toimii ja pyrkii samoihin tavoitteisiin harjoituksen johdon kanssa.

Kipinä MPK:n toimintaan syttyi Puolustusvoimien kertausharjoituksesta, jossa MPK:n taholta tuotiin hyvin aktiivisesti esille mahdollisuus sitoutua toimintaan.

– Siitä se kaikki sitten lähti. Enkä päivääkään ole katunut, Aalto toteaa. Vuosittain hän pyrkii osallistumaan 1–3 harjoitukseen mahdollisuuksien mukaan.

– Kaikki elämä ei voi pyöriä MPK:n ympärillä, vaan muuhunkin täytyy riittää aikaa, Aalto muistuttaa.

Aalto työskentelee siviiliammatissaan ravintola-alalla. Hän kokee, että MPK:n toiminnassa hankittu johtamistaito on antanut myös uusia virikkeitä ravintolamaailmaan.

– Ehdottomasti on antanut paljon hyviä käytäntöjä myös omaan työhön. Olen reserviläispuolelta tuonut siviilipuolelle johtamisoppeja, kuten esimerkiksi aikatauluttamista, ihmisten johtamista sekä myös tehokkuutta ja vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Aalto on käynyt läpi MPK:n kouluttajapolun.

– Hommat kasvoivat pikkuhiljaa. Ensin toimin kurssin kouluttajana, sitten kurssinjohtajana ja lopulta minulla oli mahdollisuus toimia harjoituksen johtajana. Ura on ollut nousujohteista. Tavoitteena on ollut oman osaamisen kehittyminen ja jatkuva parantaminen, hän kertoo. Onnistumisesta kertoo myös se, että TalviHuovi23 -harjoitus on kolmas Aallon johtama harjoitus.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Harjoituksen suunnitteluprosessi eteni Aallon mukaan hyvin. Suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin ennen varsinaista harjoitusta.

– Huolellinen ja perustavanlaatuinen harjoitussuunnitelman teko on pohja on-

nistuneelle harjoitukselle, Aalto korostaa. MPK:lta saadaan suuntaviivat harjoituksen toteuttamiseen, mikä helpottaa prosessia suunnattomasti.

Harjoituksen johtaja laatii harjoitussuunnitelman, joka sisältää harjoituksen päämäärän ja tavoitteet, harjoituskokoonpanon ja johtamisjärjestelyt, ohjelman aikatauluineen, käytännön harjoitusjärjestelyt kuten tilojen, alueiden ja kaluston käytön, tiedottamisen, turvallisuusjärjestelyt ja huollon järjestelyt. Lisäksi hän vastaa harjoituksen kokonaissuunnittelusta, valmistelusta, toteutuksesta ja päättämisestä. Tehtäviin kuuluu myös yhteydenpito kurssinjohtajiin sekä yhteistyötahoihin kuten mediatiimiin sekä huollontoimijoihin. Harjoituksen johtaja toimii myös isäntänä kutsuvieraille. TalviHuovi23 -harjoituksessa piiripäällikölle esiteltiin harjoituksen toimintaa, kierrettiin harjoitusalueella ja haastateltiin harjoituksen toimijoita.

– Harjoituksen johtaminen on siis ennen kaikkea yhteistoimintaa monien eri tahojen kanssa. Tässä suhteessa harjoituksenjohtajan rooli ja tehtävät poikkeavat oleellisesti kurssinjohtajien ja kouluttajien tehtävistä, Aalto kiteyttää.

Ongelmanratkaisua ja kehittämistoimia

Mikäli harjoituksen aikana syntyy ongelmia tai pulmakysymyksiä, niin harjoituk-

Harjoituksen johtaminen on yhteistoiminnan taidonnäyte

14 kurssista koostuvan TalviHuovi23 -harjoituksen johtajana toimi Mikko Aalto.

sen johtaja pyrkii ratkaisemaan ne toimivaltansa puitteissa. Vaikeissa tilanteissa hän voi tukeutua harjoituksesta vastaavaan MPK:n koulutuspäällikköön.

Harjoituksen johtajan tehtävä ei pääty harjoituksen loppumiseen. Harjoituksen päätyttyä kirjoitetaan raportti harjoituksen läpikulusta piiripäällikölle. Lisäksi käydään läpi harjoituksen palautteet ja niiden perusteella laaditut kehittämiskohteet.

Vastuullista johtamista, perehtynyttä harjoituksen kirjallista suunnittelua ja valmistautumista kaikkiin muuttuviin tilanteisiin harjoituksessa – siitä on harjoituksen johtajan perustehtävä tehty.

– Parhaita MPK:n markkinamiehiä olemme me itse kukin. Siksi onkin tärkeää, että nyt mukana olevat toimisivat rekrytoijina omilla kasvoillaan ja kokemuksillaan, Aalto muistuttaa ja korostaa, että työnantajan kanssa täytyy olla hyvissä väleissä, jotta on mahdollisuus saada vapaata osallistuakseen harjoituksiin.

– Onneksi työnantaja on ymmärtäväinen ja tukee omalta osaltaan tätä hyvää harjoitusta. Itse onnistun saamaan vähintään kerran vuodessa viikonlopun vapaaksi ja pääsen osallistumaan harjoituksiin, hän toteaa.

TUULA RAHKONEN

Tuula Rahkonen

Vastuullista johtamista, perehtynyttä

harjoituksen kirjallista suunnittelua ja valmistautumista kaikkiin muuttuviin tilanteisiin.

Eversti Marko Kivelä aloittanut Porin prikaatin apulaiskomentajana

Porin prikaatin apulaiskomentaja vaihtui vuoden alusta 2023, jolloin tehtävän vastaanotti eversti Marko Kivelä. Entinen apulaiskomentaja eversti Riku Suikkanen siirtyi Pääesikunnan henkilöstöosastolle. Koronapandemian tuomista haasteista huolimatta, yhteistyö prikaatin ja vapaaehtoisten maanpuolustustoimijoiden välillä toimi Suikkasen kaudella hyvin. Kiitämme Suikkasta hyvästä yhteistyöstä reserviläistoimijoiden kanssa.

Kivelä siirtyi apulaiskomentajan tehtävään Pääesikunnan suunnitteluosastolta. Kivelä on aiemmin toiminut muun muassa puolustusasiamiehenä, pataljoonan komentajana ja tasavallan presidentin adjutanttina Halosen ja Niinistön kausilla.

Apulaiskomentajan vaihtovastaanotto järjestettiin 16. joulukuuta 2022 Huovinrinteen Upseerikerholla Säkylässä, jossa uusi apulaiskomentajalla pääsi tutustumaan Satakunnan vapaaehtoisiin maanpuolustustoimijoihin. Haastattelu Karhu-lehteä varten suoritettiin viisi kuukautta myöhemmin.

Eversti Marko Kivelä, oletteko aiemmissa työtehtävissä päässyt toimimaan läheisesti reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa?

Aikaisempiin tehtäviini ei muodollisesti ole sisältynyt yhteistyötä reserviläisjärjestöjen kanssa, mutta toki esimerkiksi Tasavallan Presidentin adjutanttina toimiessani

Porin prikaatin apulaiskomentaja, eversti Marko Kivelä.

Maanpuolustustahdon ylläpitoon voi jatkossa kohdistua haasteita, jos koetaan ettei isänmaan turvallisuus ole omalla vastuullamme.

Reserviläistoiminnan rooli korkean maanpuolustustahdon ylläpitäjänä

ja välineenä tulee siksi jatkossa entisestään korostumaan.

maamme vapaaehtoinen järjestökenttä tuli laajasti tutuksi. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on ollut jo vuosikymmeniä osa maavoimien joukko-osastojen arkea, ja noin 13 vuotta Kaartin Jääkärirykmentissä eri tehtävissä toimiessani se tuli tutuksi.

Missä määrin Porin prikaati ja Satakunta on teille entuudestaan tuttu?

Porin prikaatissa minulla ei ole aiemmin ollut tilaisuutta palvella, mutta prikaatin joukkojen kanssa olen toiminut monissa harjoituksissa. Erityisesti mieleen ovat jääneet monet ampumaleirit Rovajärvellä ja Pohjankankaalla, joissa on saanut olla kranaatinheitinkouluttajana mukana. Niinisalon varuskunta harjoitus- ja ampuma-alueineen on minulle Huovinrinnettä huomattavasti tutumpi, koska se on ollut Läntisen maanpuolustusalueen ja myöhemmin Maavoimien tärkeimpiä harjoituspaikkoja, niin varusmieskoulutuksen kuin suurimpien kertausharjoitusten osalta. Myös kriisinhallintaoperaatioon valmistavan koulutukseni olen aikanaan saanut Niinisalossa.

Millä lailla uskot Suomen Nato-jäsenyyden vaikuttavan toimikauteesi apulaiskomentajana?

Puolustusjärjestelmämme yhteensovitetaan Naton kanssa lähivuosien aikana. Kansainvälinen yhteistoiminta ja harjoittelu lisääntyvät, joten niihin liittyvät suunnittelu- ja johtotehtävät varmasti myös apu-

laiskomentajalla lisääntyvät. Vastuun paikallispuolustuksesta kannamme kuitenkin edelleen itse, lisätehtäväksi meillä keskeisen sodan ajan joukkojen perustamisen rinnalle saamme Länsi-Suomessa jatkossa ulkomaisen avun vastaanottamisen. Tämän uuden tehtävän ja reservistä perustettavien joukkojen käytön suunnittelu sen suorittamiseen tulee olemaan eräs keskeisiä tehtäviämme lähivuosina.

Miten Nato-jäsenyys tulee mielestäsi näkymään reserviläisten toiminnassa ja kertausharjoituksissa tulevaisuudessa?

Nato-jäsenyys tulee vaikuttamaan kansalliseen identiteettiimme, olemme jatkossa myös sotilaallisesti liittoutunut maa. Maanpuolustustahdon ylläpitoon voi jatkossa kohdistua haasteita, jos koetaan ettei isänmaan turvallisuus ole omalla vastuullamme. Reserviläistoiminnan rooli korkean maanpuolustustahdon ylläpitäjänä ja välineenä tulee siksi jatkossa entisestään korostumaan. Nato-jäsenyytemme selkeyttää myös yhteistyösuhteita reserviläiskentällä muiden Nato-maiden reserviläisten kanssa.

Kertausharjoituksiin tulee jatkossa mukaan kansainvälinen elementti, erityisesti kun harjoitus on osa suurempaa puolustusvoimien harjoitusta. Kansainvälisyydestä ja yhteistyöstä liittolaisten joukkojen kanssa tulee osa myös monia paikallispuolustuksen reserviläisten harjoituksia vuodesta 2024 alkaen.

Mitä haluat sanoa satakuntalaisille maanpuolustusaktiiveille?

Olen jo ensimmäisen viiden kuukauden aikana näkemäni ja kokemani perusteella vaikuttunut satakuntalaisten aktiivisuudesta. Minulla on ollut tilaisuus alustaa reserviläisjärjestöjen kokouksissa ajankohtaisista aiheista ja nähdä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kursseja, koulutusta ja tapahtumia kuten Keväthuovi, Nasta Harjulintu ja Kesäyön marssi. Puolustusvoimat ja Porin prikaati pyrkivät tukemaan tätä toimintaa mahdollisimman hyvin. Samanaikaisesti turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos ja sotilaallisen liittoutumisen aiheuttama harjoitusten lisääntyminen ovat tuoneet prikaatille lisätehtäviä.

Laadukas toiminta ja sen tukeminen ovat edelleen yhteisenä tavoitteenamme. Ennakoivalla suunnittelulla voimme siihen myötävaikuttaa, mutta myös joustavuutta reagoida nopeisiin muutoksiin tarvitsemme jatkossa entistä enemmän. Eri tapahtumissa käytettävän Puolustusvoimien materiaalin suunnittelua tehostamalla voimme vaikuttaa esimerkiksi prikaatin varastojen kuormittumiseen.  Hyvää yhteistyötä jatkamalla ja entisestään parantamalla tästäkin selvitään!

Ecoaimsin kanssa esillä

Viikkalan Vanhemmat r.y kysyi mahdollisuutta saada Ecoaims-ase esittelijän kera heidän Viikkalan ala-asteen kevät tapahtumaan. Ajankohta sopi hyvin ja paikalle mentiin.

Lapset ovat siitä hauskoja ohjattavia, että rohkeasti kokeilevat ja kuuntelevat hyvin ohjeet. Saimme pöydän liikuntasaliin. Taululaite pystytettiin noin kuuden metrin päähän. Ensimmäiset ampujat olivat mukana rakentamassa rataa. 17:30 aloitettiin ja ampumatoiminnassa vierähti kaksi ja puoli tuntia.

Aina kun ampuja oli ampunut riittävästi, tai saanut elektroniseen tauluun viisi osumaa, tilalle tuli uusi ampuja. Viidakkorumpu lauloi ja koululle kertyi melkoinen määrä kokeilijoita. On aika vaikea varmuudella sanoa, montako lau-

kausta tai suoritusta kertyi. Jos veikkaisi, että suorituksia sata ja laukauksia tuhat, niin ei kovin väärässä ole.

Nuorten ampujien joukosta nousi esiin muutama ihan huippu.

Useimmille tuontyyppinen koululaistapahtuma tai yhdistyksen harrastepäivä on ensimmäinen tutustuminen ampumaharrastukseen

Ecoaims-pistooli viedään esille seuraavan kerran 7. lokakuuta Nakkilan liikuntakeskukselle. Tuolloin Nakkilan Eläkkeensaajat esittelevät erilaisia viriketoimintamuotoja. Sinne olemme kutsutut.

ESA RANNISTO

Nakkilan Reserviläiset

Reserviläisten kuntotestaus

Reserviläisillä oli mahdollisuus testata kuntoaan MPK:n järjestämässä testitilaisuudessa Porin stadionilla 6. kesäkuuta. Reserrviäiset osallistuivat lihaskuntotestiin ja Cooper-testiin (yli 45 vuotiaat suorittivat UKK-kävelytestin). MPK Lounais-Suomen liikuntapäällikkö Anne Varis harmitteli vähäistä osallistujamäärää.

Kuvassa kierroslaskentaa suorittavat testaajat Aarni Aaltonen, Katri Ylönen ja Eija Granfors.

Koululaiset tutustuivat ammuntaan Viikkalan ala-asteella. Tapahtuman suosio yllätti järjestäjät.

Siikaisissa järjestettiin ammuntaharjoittelupäivä

Siikaisissa kokoonnuttiin 9.4. reserviläistoiminnan merkeissä. Kyseessä oli Siikaisten Reserviläisten ampumaharjoituspäivä. Näitä tilaisuuksia Siikaisten Reserviläiset järjestävät jäsenistölleen kesäkuukausina. Niitä kutsutaan kerhoilloiksi, joissa sitten harjoitetaan erilaisia reserviläistaitoja, etupäässä ammuntaa.

Petri Huru oli tilaisuudessa vieraana ja osallistujia oli kaiken kaikkiaan 17.

Mitä jatkoon tulee, niin Siikaisten Reserviläiset on ollut hyvin aktiivinen yhdistys jo vuosia ja sama jatkuu. Jäseniä on Siikaisista, lähikunnista ja muualtakin Suomesta yhteensä 78.

TOMMI LAITILA

Sihteeri / jäsenvastaava

Siikaisten Reserviläiset ry

Kansanedustaja Petri Huru testasi reserviläistaitojaan ampumarastilla.

Pasi Isomäki suorittaa osuuttaan reserviläiskiväärillä.

Ampumaharjoituspäivän ryhmäkuvaan kokoonnuttiin kevätauringon lämmittäessä.

Tarkennuksia RES/RUL 5. 6. 2023 ohjeeseen ”aselupien hakeminen”.

Vastoin yleistä käsitystä, aselupia myönnetään kuten ennenkin, kunhan käyttötarkoitus on perusteltu. Aselupa tarkoittaa vanhaa nimitystä hankkimis- tai hallussapitolupa taikka uuden nimityksen mukaista aselupaa. Ns. ”aseenkantolupaa” ei siten ole. Ikäraja pitkissä aseissa (kivääri / haulikko) 18-v. / Kaikki ERVA-luvat ja lyhyet aseet (pistoolit) 20-vuotta

Menettely lyhyiden (pistooli/revolveri/ vast.) aseiden hankkimiseen ampumaurheilu ja -harrastuskäyttöön 13. 6. 2011 jälkeen. Pelkästään asekeräily/kokoelmassa pitäminen (muistoaseena pitäminen) hakemuksessa tarkoittanee ampumakieltoa?

43 § Ampuma-aselaki Hyväksyttävä käyttötarkoitus ampumaurheilu ja -harrastus;

Momentin 2 kohdassa mainitaan hyväksyttävänä käyttötarkoituksena ampumaurheilu ja -harrastus. Säännöksessä ei edellytettäisi, että luvan saaminen olisi mahdollista vain varsinaisen kilpa-ammunnan perusteella. Riittävänä olisi pidettävä myös jonkin kilpa-ammunnan lajin aktiivista harrastamista, vaikkei luvan hakijalla olisikaan tarkoitusta osallistua varsinaisiin kilpailuihin. Satunnaista maaliin ampumista ei kuitenkaan voitaisi pitää momentissa tarkoitettuna ampumaurheiluna ja -harrastuksena, vaan ampumaurheilun ja -harrastuksen tulisi käsittää jonkin sellaisen ammunnan lajin aktiivista harrastamista, jossa järjestetään kilpailuja. (esim. SAL:n ja ResUL:n lajisäännöt/ ja mm. perinnease kilpailut.

Aselupa pistoolille /revolverille (”käsiaseelle”) ampumaurheilua ja harrastusta varten voidaan antaa luonnolliselle henkilölle vain, jos henkilö antaa 1) luotettavan

selvityksen harrastuksestaan, johon hankittavaa asetta käytetään ja 2) Yhdistyslain 4§ mukaisen yhdistyksen ampuma-asekouluttajan* todistuksen vähintään kaksi (2) vuotta kestäneestä aktiivisesta ampumaurheiluharrastuksesta. (min. 10 kertaa, tasaisesti jakautuneena 2 vuoden aikana. Huom. Myös ilmapistoolilla tapahtuva harrastus luetaan tähän.) Ampumaaselain 53a§ Luonnollisen henkilön, jolla on ampumaurheilua ja -harrastusta varten 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetun ampuma-aseen toistaiseksi (pistooli / revolveri) voimassa oleva hallussapitolupa, on viiden vuoden kuluttua luvan antamisesta ja tämän jälkeen viiden vuoden välein toimitettava lupaviranomaiselle: ampumaasekouluttajan antama todistus ampumaurheilun ja -harrastuksen aktiivisesta harrastamisesta. (HUOM 5 vuotta ei siis saa ylittyä). Aseen omistajan on oltava asiassa oma-aloitteinen. (Tätä ei sovelleta ennen 13.6. 2011 myönnettyihin lupiin.) Jos luvanhaltija ei voi esittää harrastuksen jatkumista, poliisi voi tällä perusteella peruuttaa luvanhaltijan sen aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan, jonka osalta harrastus on loppunut. Ilmoitus on siis ”mieskohtainen” eikä sitä tehdä kaikista pistooleista.

Harrastuksen jatkumisen osoittamisessa edellytyksenä on, että luvanhaltija esittää ennen määräajan päättymistä, ampuma-asekouluttajan todistuksen edeltäneen 12 kk aikana tapahtuneesta harrastuksesta keskimäärin kerran neljännesvuodessa Harrastuskertoja on siten minimissään. 4 kpl.

Harrastuskertojen tulee kuitenkin jakautua 12 kk:n ajalle. Tarkastelujakso on täten 5:s vuosi hallussapitoluvan päiväyksestä.

Sääntöä sovelletaan toistaiseksi voimassa olevan luvan haltijan osoittaessa harrastuksen jatkumista

Aseen omistajille suositellaan ampumapäiväkirjan pitämistä kaikista ammunnoistaan.

Erityisen vaaralliset ampuma-aseet (ERVA-aseet)

15.7.2019 tapahtuneen lainmuutoksen myötä erityisen vaarallisten ampuma-aseiden luokka (niin sanottu A-luokka) laajeni. A-luokkaan kuuluvat myös: ampuma-aseet, jotka on valmistettu toimimaan sarjatulella, mutta on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai itselataavalla kertatulella

• lyhyet (kokonaispituus on enintään

*Ampuma-asekouluttaja koulutuksen suorittanut voi antaa aktiivisuustodistuksia ampuma-aselupaharkintaa varten.

Itselataavalla kertatulella toimivat aseet kisakäytössä vuonna 2022.

Esa Rannisto

600 mm tai piipun pituus on enintään 300 mm), keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 21 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (lipasta, kiinteä tai irrotettava), jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa

• pitkät (mitat yli yllä mainitun lyhyen ampuma-aseen määritelmän) keskisytyttei-

set itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 11 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (lipasta, kiinteä tai irrotettava), jonka kapasiteetti on yli 10 patruunaa

• lyhyet itselataavat kertatuliaseet, jotka on suunniteltu ja valmistettu ammuttavaksi kahdella kädellä ja olkapäätä vasten tuettavaksi taikka muuten kahden käden otteella ammuttavaksi

Nämä määritelmät selviävät aselain siirtymäsäännöksistä: 12.6. 2017 liittyvä kohta viittaa ainoastaan 9 §:n 4–6 kohdassa tarkoitettuihin ampuma-aseisiin. Nämä aseet ovat:

4) Entinen sarjatuliase, joka on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai itselataavalla kertatulella.

5) a Lyhyet keskisytytteistä patruunaa ampuvat itselataavat kertatuliaseet yli 20 patruunan lippailla.

5) b Pitkät keskisytytteistä patruunaa ampuvat itselataavat kertatuliaseet yli 10 patruunan lippailla.

6) Tarkoittaa konepistoolityyppisiä itselataavia aseita, jotka eivät täytä 600mm /300mm kiväärin mittoja.

Jos tällainen ampuma-ase on hankittu viimeistään 12.6.2017, lupa säilyy sen voimassaoloajan ennallaan ilman mitään toimenpiteitä. Luvalla saa pitää hallussa ja hankkia edellä mainittuja latauslaitteita (ns. isoja lippaita).

Jos ampuma-ase sen sijaan oli hankittu 13.6.2017 tai sen jälkeen ja luvanhaltija halusi edelleen säilyttää oikeutensa hankkia ja pitää hallussa suurikapasiteettisia latauslaitteita, oli lupaa haettava uudelleen kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta (viimeistään 14.1.2020). Ellei lupahakemusta pantu vireille määräajan puitteissa, lupa raukesi siltä osin kuin se koskee ns. isojen lippaiden hankkimista ja hallussapitoa. Luvan mukaista ampuma-asetta saa siis ilman toimenpiteitäkin pitää edelleen hal-

lussa ja käyttää ns. lyhyellä lippaalla, B-luokan ampuma-aseena.

Ison lippaan hallussapito tämän jälkeen johtaa kaikkien niiden aselupien peruuttamiseen, joiden nojalla henkilöllä on oikeus pitää hallussaan pistoolia, pienoispistoolia, revolveria, pienoisrevolveria tai aseita, joiden toimintatapa on itselataava kertatuli.

Luvan saaminen sotva-koulutusperusteella edellyttää Puolustusvoimien puoltavaa lausuntoa siitä, että hakija on sijoituskelpoinen. Tällä lausunnolla perustellaan direktiiviin vaatimus siitä, että hakijalla tulee olla kansalliseen maanpuolustukseen perustuva tarve kyseisen ampuma-aseen hallussapitoon ja sillä ampumiseen. Poliisi hankkii lausunnon viran puolesta eikä lausuntoa voi korvata millään muulla tavalla. Tällaisia henkilöitä on tiedossani vain muutama.

Muista:

”Luvanhaltijan velvollisuus on huolehtia itse harrastuksen jatkumista osoittavan todistuksen toimittamisesta viranomaiselle.” Tässä on olemassa suuri vaara aseluvan peruuttamiselle. 15.7.2019 tai sen jälkeen myönnettyjen itselataavaa kertatulta ampuvien kiväärien, haulikoiden ja pienoiskiväärien lupien osalta on seuraavaan viisivuotistarkasteluun aikaa pahimmillaan enää runsas vuosi. (15 07 2024)

HUOM. Uuden vastaavan aseen hankinta siirtää tarkastelujaksoa aina viisi vuotta eteenpäin.

Jos ERVA-kivääri- tai pistoolilupa on myönnetty määräaikaisena, on uutta lupaa haettaessa todistettava harrastuneisuus vastaavasti yhden tai kahden vuoden ajalta. Aselupia uusittaessa toimitaan voimassa olevan aselain puitteissa. Tällä hetkellä se on ”2019 aselaki”.

”Luvanhaltijan velvollisuus on huolehtia itse harrastuksen jatkumista osoittavan todistuksen toimittamisesta viranomaiselle.”

kisakäytössä Sammon pytty -kilpailuissa

kan jälkeen avautuva Keski-Porin kirkkopuisto sankarihautoineen. Alueella oppaanamme toimi pätevä Pirjo Jaakkola. Hänen johdollaan pääsimme myös tutustumaan sisälle kirkkoon ja saimme runsaasti tietoa kirkon rakentamisesta, arkkitehtuurista ja sisustuksesta sekä koko kirkkopuiston alueen historiasta ja muistomerkeistä. Kirkkopuistosta jatkoimme matkaa Etelärannan rakennustyömaan ohi Talliravintolaan nauttimaan maukkaasta siikakeitosta.

Retkemme jatkui Taavi-sillan kautta Kirjurinluotoon. Kirjurin kesäisessä maisemassa ikuistimme retkiryhmämme Jyrki

Kankaan Bass String Wings -muistomerkin edessä. Aivan uusi kokemus Porin kau-

MNL:n Satakunnan Piirin

kesäretki Porissa

Maanpuolustusnaisten tämän vuoden retkipaikka oli Pori ja järjestysvuorossa olivat Porin Seudun Maanpuolustusnaiset. Retkipäivä oli lauantai 10.6.

Kesälauantait ovat tunnetusti tapahtumarikasta aikaa mutta saimme kaikesta huolimatta sopivan pienen, kymmenhenkisen ryhmän innokkaita naisia kävelykierrokselle. Mukana retkellä oli Rauman yhdistyksestä 2, Kokemäen yhdistyksestä 2 ja Porin yhdistyksestä 6 henkilöä. Kokoonnuimme Kulttuuritalo Toivon pihapiirin syreenimajaan klo 10 nauttimaan aamun auringosta,

hyvästä sämpylästä ja kupposesta kahvia tai teetä.

Päivä alkoi kauniissa auringonpaisteessa viiden lentokoneen tervehtiessä meitä korkealta yläilmoista. Leena Lukka Porin yhdistyksen puheenjohtajana toimi retkiryhmän johtajana. Hän kertoi ryhmäläisille

Toivon ja samassa pihassa olevan Korsmanin talon sekä pihapiirin muidenkin rakennusten historiaa. Vaikka emme retkellämme päässeet talojen sisätiloihin tutustumaan, saimme kokea kertomuksen kautta idyllisen pihapiirin ajan kulua aina 1800-luvun alkuvuosikymmenistä lähtien.

Seuraava kohde oli pienen kävelymat-

Retkiryhmämme Jyrki Kankaan Bass String Wings -muistomerkillä Kirjurin kesäisessä maisemassa.

Sinikka Vainio-Köpi

Retki käynnistyi kulttuuritalo Toivon idyllisessä pihapiirissa. Ilmavoimat piirsivät valkoiset juovansa kesäiselle taivaalle.

Pirjo Jaakkolan johdolla pääsimme myös tutustumaan sisälle kirkkoon ja saimme runsaasti tietoa kirkon rakentamisesta, arkkitehtuurista ja sisustuksesta sekä koko kirkkopuiston alueen historiasta ja muistomerkeistä.

punkiympäristössä avautui, kun jatkoimme kävelyä Polsanluodon luontopolulle ja käsilossille. Ihailimme myös Hanhipuiston kasvillisuutta ja kukkia ja päätimme retkemme istahtaen Cafe Pori Jazzin kesäravintolan ulkoterassille pienen virvokkeen kera ja kotiinlähdön hetki koitti klo 16 aikoihin. Uuden tiedon lisäksi retkeläiset saivat sekä aurinkoa että runsaasti liikuntaa. Ainakin tekstin kirjoittajan aktiivisuusrannekkeen tulos ylti yli 400 % päivän tavoitteesta.

SINIKKA VAINIO-KÖPI

Kokemäen Seudun

Maanpuolustusnaiset ry:n puheenjohtaja

Vauhdikkaasti kohti kesää

Nyt ollaan jo lähellä keskikesää, kun luemme tätä lehteä. Onkin paikallaan pieni katsaus alkuvuoteen, alkaen piirien yhteisellä kevätkokoustapahtumalla, joka saatiin taas järjestettyä muutaman välivuoden jälkeen. Huovinrinteen Upseerikerholla pidettyyn kevätkokoukseen osallistui 10 naista eri yhdistyksistämme. Ennen kokouksen alkua kuultiin Porin Prikaatin apulaiskomentajan luento sekä huomioitiin ansioituneita toimijoita. Maija-Liisa Vettenniemi sai Porin yhdistyksen anoman liiton pronssisen ansiomitalin. Krista Raatikainen puolestaan sai liiton koulutusohjelman peruskoulutusmerkin, suoritettuaan siihen tarvittavat koulutukset.

Huhtikuussa järjestettiin Huovinrinteellä Nasta-harjoitus, Harjulintu, johon osallistui paljon piirimme naisia eri rooleissa –johtotehtävissä, kouluttajina, huoltotehtävissä ja harjoitusten osallistujina. Itse pääsin tutustumaan harjoitukseen kutsuvieraana ja oli todella mukava nähdä innostuneita ja iloisia naisia niin paljon saman asian äärellä ja myös kuulla heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan harjoituksesta. Kysyntää harjoituksille on, joten onneksi niitä on tiedossa myös jatkossa. Syyskuussa järjestetään oman piirimme järjestökoulutus, joka on erinomainen tilaisuus saada ajankohtaista tietoa toiminnastamme ja yhteistyötahoistamme. Järjestökoulutus on yksi vaatimus koulutusmerkin saamiselle, joten jos koulutuspolku kiinnostaa, niin tässä on oiva mahdollisuus ottaa ensimmäinen askel. Tilaisuudesta lähetetään tarkempaa tietoa myöhemmin.

Kesäkuun aloitimme piirin yhteisen kesäretken merkeissä Porissa ja vietimme mukavan päivän yhdessä. Retkestä voitte lukea

tarkemmin lehden toisesta kirjoituksesta. Kesäkuussa osallistuin myös varusmiesten kotiuttamisjuhlaan, jossa liittomme palkitsee ansioituneesti palveluksen suorittaneen varusnaisen niin Säkylässä kuin Niinisalossakin. Voimme olla ylpeitä saadessamme mahdollisuuksia osallistua erilaisiin tilaisuuksiin, koska ne ovat erinomaisia tapoja verkostoitua ja tuoda esille toimintaamme. Eikä kaikkia juhlia suinkaan ole vielä juhlittu. Maanpuolustusnaisten Satakunnan piiri juhlii tänä vuonna 70-vuotista taivaltaan. Toimintamme voidaan katsoa alkaneen 25.10.1953, jolloin muutama reservin upseeri ja upseerikerhoihin kuuluvien jäsenten rouvia kokoontui Kokemäen Pitkäjärvelle perustamaan maakunnan reservinupseeripiirille naisjaostoa. Erinäisten vaiheiden jälkeen, vuonna 2005, perustettiin Maanpuolustusnaisten liitto ry, jolloin entiset reservin upseeri- ja aliupseerinaisten liitot yhdistyivät ja Satakunnassa piirit yhdistyivät yhdeksi maanpuolustusnaisten piiriksi. Syksylle on suunnitelmissa ohjelmaa tämän puitteissa, johon palataan myös myöhemmin.

Mutta ennen syksyä on aika vetää hetki henkeä, nauttia Suomen suvesta ja palautua kevään aherruksesta. ”Ota hyvä mieli auringosta, onnen korsi heinikosta. Nosta ilonpilke silmäkulmaan; löytyy ratkaisukin joka pulmaan.” Näillä tuntemattoman kirjoittajan sanoilla toivotan kaikille mukavaa ja rentouttavaa kesää. Toivottavasti nähdään taas syksyllä. MARJO SARMET puheenjohtaja

Maanpuolustusnaisten liitto ry:n Satakunnan piiri

Leena Lukka

Kansallisen veteraanipäivän juhla Nakkilassa

Juhla aloitettiin seppeleenlaskulla Veteraanikivelle. Yläaste oli perinteisesti asettanut oppilaistaan airuet seppelen saattajaksi ja veteraanikiven vartijoiksi.

Seppelenlaskua oli tullut hyvissä ajoin katsomaan päiväkerhon lapsiryhmä. Sotaveteraani Reino Aro saapui tyttärensä Merjan kanssa seuraamaan seppelenlaskua. Lapsiryhmän ohjaaja vastasi pienelle pojalle hänen kysymykseensä. ”Mene vaan kysymään sedältä, kyllä hän vastaa”. Poika asteli veteraanin eteen ja kysyi rollaattorin penkille istahtaneelta veteraanilta, että: ”Olitko sinä ihan oikeasti sodassa”. Veteraani vastasi, että olin minä. Hetken he katselivat toisiaan ja poika asteli juhlavin askelin kerhokavereittensa luokse. Reino Aro täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Juhlaväki saapui Veteraanikivelle ja seppel laskettiin. Kunnan ja seurakunnan yhteisen seppeleen laskivat Sari Kalliokorpi ja Jouko Stenroos. Palattiin rauhallista vauhtia ylös kirkon pihaan ja siitä takakautta luiskalle, jota myöden veteraani saatettiin kirkkoon. Juhlapuhujaksi saapunut Porin prikaatin komentaja, prikaatinkenraali Vesa

Valtonen ohjattiin tervehtimään ensimmäiseksi paikalla olleen sotaveteraania.

Nakkilan sotaveteraaneja on enää neljä rivissä. Kukaan heistä ei asu enää Nak-

kilassa.

Tilaisuudessa kuultiin kunnan tervehdys, lapsikuoron esitys ja yksinlaulua. Kirkkoherran puhe, kuten kenraali Valtosen puhe koskettivat kuulijaa. Kirkkoherra kertoi, että sodasta palanneet vaari ja hänen veljensä palasivat rikkinäisenä. Toinen fyysisesti ja toinen henkisesti rikkoutuneena. Kenraali Valtosen sanat johdattivat kuulijat perinnematkalle jatkosodan taistelupaikoille. Oppaana toiminut veteraani kertasi tuiman taistelun tapahtumia: Tuohon poteroon nukkui Arvo. Sanoi viimeisinä sanoinaan, että älkää jättäkö asemia. Haavoittunut sotilas sanoi jäävänsä taistelemaan ja pidättelemään vihollista, jos joudutte lähtemään. Häntä ei raahata täältä pois.

Omat muistoni veteraanista ja hänen kohtalotovereistaan syntyivät kotonani

Päiväkerhon lapsiryhmä oli tullut hyvissä ajoin katsomaan seppelenlaskua veteraanikivelle.

Päiväkerhon lapset tulivat rohkeasti jututtamaan pian 100 vuotiasta veteraania Reino Aroa.

Vimpelissä. Sotaveteraani paappani luokse kerääntyi hiljaisia vanhoja miehiä. Istuivat paapan huoneessa juttelemassa. Sinne ei saanut mennä. Monelta jäi äitini laittamat pullakahavit juomatta. Yhtä hiljaisina poistuivat, kuin olivat tulleet. Ihmettelin asiaa, mutta eiköhän siellä kevennetty taakkaa, joka oli sodan kauheuksien myötä syntynyt. Suomessa elettiin pitkään aikaa, että sotaveteraanit olivat kuin syyllisiä sotaan.

Onneksi heidän arvonsa on ymmärretty. Kiitollisena vapaasta maasta ja itsenäisyydestä.

Arvokkaan tilaisuuden päätteeksi Maatalousnaiset tarjosivat juhlakahvit.

Nakkilan reserviläisten ruutiasekausi

Avattiin 26. toukokuuta. Perinteisesti paikkana oli Tervasmäen ampumarata. Ammuttiin reserviläiskivääri- tai perinnekiväärikilpailu sadalta metriltä. Ampumaasentona makuu ja laukauksia 10+10. Kilpailu mukailee Sammon Pytty-kisaa ja toimii hyvänä harjoiuksena sille. Väkeä saapuikin yli kaksikymmentä henkeä, joista 19 ampui.

Kilpailupaikalla on yhdistyksen

ylläpitämä buffetti

Tarjolla on makkaraa, juomia, kahvia ja kastamista. Paikalla olevilla on mahdollisuus ostaa ”koko täyshoito”; eli makkara, 0,3 juoma, kahvi ja pieni kastaminen yhteishintaan 5€. Buffetti tarjoaa tilaisuuden istahtaa juttelemaan ja nauttimaan iltapalaa.

Yhdistyksen keskiviikkoharkat ovat myös alkaneet. Tulevista ammunnoista ja harjoitusammunnoista tarkemmin ampumaohjelmasta.

ESA RANNISTO

Kilpailuja Nakkilassa

ks. tarkemmin: https://nakkilan-reservilaiset.reservilaisliitto.fi/

ESA RANNISTO Nakkilan Reserviläiset

Porin prikaatin komentajan, prikaatinkenraali Vesa Valtosen puhe kosketti kuulijoita.

Viron metsäveljien perinnetalo

Kesän sotahistoriamatkamme suuntautui Etelä-Viroon jossa yksi tutustumiskohde oli metsäveljien perinnetalo, jonka isäntänä toimii talon perustaja sekä puuhamies Meelis Möttus.

Meelis on isännöinyt taloa kymmenisen

vuotta ja tehnyt turisteille tunnetuksi Viron historian raskaita aikoja. Meeliksen isä oli myös metsäveli, joten hänellä oli paljon autenttisia tarinoita kerrottavanaan. Virossa metsäveljistä ei miehityksen aikana saanut – eikä uskalettu puhua. Meelisen isä

oli vasta vanhemalla iällä uskaltanut kertoa pojalle, että oli varmuuden vuoksi kätkenyt konepistoolin koulun vintille savupiipun viereen. Nykyisin ase on museon hallussa. Metsäveljiä oli Virossa 1944–55 arviolta 30 000 ja nämä joukot aiheuttivat punaiselle hallinnolle paljon hankaluuksia. Miehitysjoukot käyttivät erittäin raakoja rangaistusmenetelmiä, sekä karkotuksia Siperiaan saadakseen vastarinnan murretuksi. Kuten nyt tiedämme, ei Viron itsenäisyysaatetta onnistuttu kitkemään.

Meelis esitteli vierailijoille vanhan 40luvun asussaan säilyneen maatilan, johon oli rakennettu erilaisia piilopaikkoja pikaista piiloutumista varten. Turistit saivat etsiä Meelistä ja löytäjä sai pontikkapullon palkaksi. Voittaja sai etsiä pitkään ennenkuin ulkorakennuksen ylisiltä paljastui valeseinä.

Metsäveljet kävivät silloin tällöin kotita-

Sisäänkäynti metsäveljien perinnetaloon.

Oppaana toimi talon perustaja sekä puuhamies Meelis Möttus.

Kuvat: Erkki Metsälä

loissaan ja tuttavien luona, jotka myös luovuttivat heille ruokatarpeita. Jos talossa tarjottiin ateria vierailijoille, lautasia ei koskaan katettu ikkunan viereen yllätyshyök-

käyksen pelossa. Aina oli vaara että miehet oli paikallistettu. Perinnetalossa meille tarjottiin metsäveljien tyylinen ateria, eli perunamuhennos lihapaloilla, porkkanalla sekä

sipulilla maustettuna – tietenkin asianmukaisella alkuperäisreseptillä keitetyn pontikan kera. Kokonaisuus oli yllättävän hyvää. Meelis oli myös rakentanut maatilan lähelle alkuperäisen mallisen korsun jonne pystyi majoittumaan 12 miestä. Vastaavia korsuja oli lähialueella ollut 9.

Metsäveljille luvattiin 40 luvun lopulla yleinen armahdus, mutta silti monet tuomittiin neuvostojärjestelmässä 25 pakkotyöhön plus viiden vuoden karkoitukseen Siperiaan. Monet jäivät sille tielle. Tiettävästi viimeinen sodasta asti piileskellyt metsäveli August Sabbea kuoli 1978 epäselvissä olosuhteissa ilmeisesti kahden NKVDmiehen hukuttamana.

Metsäveljien perinnetalo sijaitsee EteläVirossa Mönesten kylässä lähellä Latvian rajaa. Erittäin suositeltava matkakohde.

ERKKI METSÄLÄ

Korsuun ammuttujen metsäveljien muistokivi.

Aikalaispiirros kuvaa metsäveljien armotonta taistelua julmaa miehittäjää vastaan.

Veljesten paluu ampumaradalle

”Veljekset kuin ilvekset.” Vanha sanonta sopii hienosti tähän tilanteeseen, jossa veljekset ovat taas yhdessä mukana ammuntaharrastuksessa moneen vuosikymmeneen. Paluu yhdessä Rauman ampuradalle 40 vuoden jälkeen on hyvin mieleenpainuva hetki. Kuin ympyrä olisi sulkeutunut. Tässä artikkelissa kerrotaan veljesten toisistaan ehkä hieman erilaisesta lähestymisestä reserviläistoimintaan.

Ensimmäisenä ajatuksiaan kertoo veljeksistä vanhempi :

Mielenkiinto ampumaurheilun uudelleen aloittamiseen nuoruusvuosien kilpa-ammunnan jälkeen on kytenyt pitkään mielessä. Omista aseista ehdin luopua jo aikoja sitten. Nykyinen aselaki ei helpottanut mitenkään harrastuksen uudelleen aloittamista, vaan lisäsi pikemminkin kynnystä viri-

tellä ammuntaharrastusta aktiiviseksi tauon jälkeen.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan sai maanpuolustustahtoni heräämään ruususen unesta. Päätin liittyä reserviläisyhdistykseen, jossa oli muitten harrastusmahdollisuuksien lisäksi mahdollisuus aloittaa ampumaurheilu uudelleen suorittamalla turvallisen ampujan kurssi. Tuon alkusysäyksen jälkeen oli aika lähteä mukaan Rauman reserviläisten ammuntoihin, jossa aloittelija otettiin avoimesti ilolla vastaan. Sieltä saan monipuolisesti neuvoja ja opastusta sekä lainataan aseita, joita aloittelija ei voi itselleen vielä ostaa.

Hetken lajiin tutustuttuani oli luontevaa ottaa osaa yhdistyksen järjestämiin kiväärin sekä pistoolin toiminnallisiin kursseihin. Nämä kurssit pitäisi mielestäni olla välttämättömiä kaikille, jotka haluavat am-

pua toiminnallisia lajeja ruutiaseilla. Näillä kursseilla käytyjen ampumaharjoitteiden sekä saamani palautteen myötä osaan nyt nähdä paremmin mitkä osa-alueet vaativat vielä lisäharjoitusta. Niitä harjoittamalla voin nostaa omaa tasoani sekä valmistautua tuleviin SRA- / IPSC-kisoihin ikämiessarjoissa.

Aikoinaan itse veljessarjan keskimmäisenä

kiinnostuin urheiluammunnasta isoveljeni esimerkkiä seuraten. Menestystä ei liiemmin tullut, mutta pieni liekki ammuntaan jäi ja varusmiespalveluksen aikana sain jälleen kokea ampumisen riemua ammuntavalmennettavana. Vuosikymmenet veivät palloilulajien pariin ja niiden loputtua oli aika antaa mahdollisuus uudelle.

Nyt ajatus toiminnallisesta ammunnasta

Reserviläisen toiminnallinen kivääri 1-kurssi järjestettiin 1.-2.4. Lumihanki ei ainakaan helpottanut ampumatilanteiden harjoittelua.

tuntui hyvälle vaihtoehdolle yhdistää vanha nuoruuden harrastus ja samalla pitää yllä kansalaistaitoja ja ehkä jopa haastaa itseään kehittymään. Eikä voi vähätellä nykymaailman tilannetta motivaattorina pitää yllä sellaisia valmiuksia, jotka turvaavat meidän kaikkien olemassaoloa Suomi-neidon sylissä.

Ensimmäinen kontakti otettiin velipojan kautta Rauman Seudun Reserviläisiin ja yhdistykseen liittyminen tuli toteen marraskuussa -22. Tämän jälkeen alkoi aktiivinen ajatusten vaihto velipojan kanssa ja hänen avustuksella alkoi valmistautuminen/ varustautuminen toiminnallisen ampumisen maailmaan. Nyt takana on TA-status, joka tuli suoritetuksi Ilmajoella maaliskuussa -22 sekä nyt huhti-toukokuussa suoritetut aivan loistavat ”toiminnallinen kivääri 1”- sekä ”toiminnallinen pistooli 1”kurssit täällä Raumalla.

Perusteelliset kurssit toiminnalliseen ammuntaan ovat olleet loistava tapa saada hyvää tietoa ja ohjeistusta harjoitteluun ja jo oman ajatusmaailman muuttamiseen kohti turvallista ja tehokasta aseenkäsitte-

lyä. Omalla kohdallani voisin katsoa edukseni sen, että minun ei tarvitse opetella pois mistään aiemmin opitusta, vaan olen päässyt heti oppimaan ja opettelemaan tapoja/ harjoitteita, joiden kautta pystyy kehittymään SRA-ampujana. Tähän kurssit Raumalla ovat olleet tarkoituksen mukaisia, eivätkä ne ole olleet ristiriidassa oman ”sivii-

liajattelu” kanssa. Toimintatavat ovat olleet hyvin perusteltuja kautta linjan.

Nyt onkin hyvä hetki ottaa jaettu tieto käyttöön omaan harjoitteluun ja kehittyä paremmaksi, jotta voi osallistua seuraaville toiminnallisen ampumisen 2 -kursseille.

MIKA ja MARKO

Taustatietoa Raumalla pidettävistä kursseista:

Kurssit järjestää Rauman Seudun Reserviläiset ry Kursseja järjestetty Raumalla Reserviläisten toimesta vuodesta 2021. Aiemmin kursseja pidettiin MPK:n alla Taktinen pistooli, kivääri ja haulikko -kurssi nimillä. Kurssien tavoiteita ovat opettaa ammunnan perusteet, ammattimainen ja turvallinen aseenkäsittely, sekä ampuminen tilanteen mukaan. Kurssit sisältävät paljon aseenkäsittelyä ja siirtymisiä erilaisiin ampuma-asentoihin turvallisesti.

• 1 -kurssi mahdollistaa osallistumisen 2 -kurssille

• Kiväärikurssin kurssijohtajana toimi Kimmo Harju

• Pistoolikurssin kurssijohtajana toimi Tero Leino

• Pääkouluttajana Rauman Reserviupseerikerhon Jari Sievänen

• Apukouluttajat reserviläisten Jussi-Pekka Viitanen, Mona Nordberg ja Antti Paaso

• Kurssivääpelinä reserviläisten Henri Pihala

Reserviläisen toiminnallinen pistooli 1-kurssi 6.-7.5.: Valmistautuminen päivän harjoitukseen.

Porin Seudun Reserviläisten ampumataitopäivä järjestettiin 13.5.

Ampumataitopäivässä jäsenet tutustuivat ampumaharrastukseen sekä ammuntaan .22 LR ja 9 mm pistooleilla. Toistakymmentä henkeä saapui paikalle kuulemaan yhdistyksen ampumatoiminnasta vastaavan Raimo Suomisen sekä apukouluttajien oppeja. Kesäisessä toukokuun lauantaissa ammuttiin lähes 1 000 laukausta.

Porin Reserviupseerikerho tarjosi jäsenilleen Tulta

toukokuussa -haastekampanjan hengessä tutustumisammunnat .223 AR-kivääreillä.

Kampanja on Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton yhteiskilpailu, jossa paikallisia yhdistyksiä kannustetaan järjestämään jäsenistölleen ampumatilaisuuksia.

Kahtena peräkkäisenä torstaina oli Kerhon jäsenillä tilaisuus tutustua ns. ”jenkkirynkkyyn” ja NATO-joukkojen standardipatruunan ominaisuuksiin. Tapahtumat järjestettiin Satakunnan Ampujien tukemana Katinkurun ampumakeskuksessa. AR-kiväärit kiinnostivat jäsenistöä siinä määrin, että kesälomakauden jälkeen pidetään lisää vastaavia ammuntoja.

JUHA JUHOLA PRUK ampumaupseeri

Jaakko Puurunen

Jari Multisilta

Lajikokeilussa isopistooli

Rauman Seudun Reserviläisillä on tänä vuonna vuorossa Satakunnan Reserviläispiirin pistoolilajien mestaruuskilpailuiden järjestäminen. Itsekin kilpailupaikalle talkootöihin ilmoittauduin vastaanottamaan kilpailijoita, kahvia keittämään ja hieman valokuvaamaan kisoja.

Pari viikkoa aiemmin pidettiin Raumalla pienoispistoolin 30 + 30 ls kilpailut, joissa seurasin sivusta kilpailua valokuvia ottaen. Pientä päänsisäistä väittelyä kävin mielessäni olisiko pitänyt osallistua kisaan, mutta eipä tullut osallistuttua. Vieras laji kun kyseessä, SRA ja IPSC kun on se mitä harrastaa aktiivisesti. Ase kyllä olisi kotoa löytynyt ja toki sielläkin on tullut ammuttua yhdellä kädellä, mutta ei näin staattisesti.

Nyt oli vuorossa isopistooli kilpailut 30 + 30 ls. Eipä ole sitäkään tullut ikinä ammuttua. Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja otin aseen + patruunat mukaan radalle. Puolituntia ennen kilpailua pohdin vielä ammunko, mutta miesten houkuttelemana osallistuin kisaan, kun ratapaikkojakin riitti. Pikaopastuksella minulle kerrottiin, miten kilpailun kulku menee, milloin teh-

dään ja mitä. Ainoa tuttu komento oli, kun sai ladata aseen. Toinen tuttu juttu oli lipun laittaminen ammunnan jälkeen aseeseen. Tämä on tullut itselleni tutuksi IPSC ammunnan puolelta.

Isopistooli ei välttämättä ole helpoin laji aloittaa kokeilu, mutta mitä sitä tekisi helpoimman kautta. Itse kaivoin kaapin perukoilta vanhan Smith&Wesson .38 pistoolini, joka on yhtä vanha kuin minä itse, jonka isäni osti sen itselleen syntymäni kunniaksi. Perintökalulla ei ole tullut ammuttua kuin satunaisesti n. 10m matkalta SRA tauluun. Olipa yllätys, kuinka 25m matka olikin hankala, vaikka taulu on kohtuu iso. Voin itsekseni miettiä, että olisiko kenties kannattanut käydä kohdistamassa pistooli ennen kisaa. No tulipa kunnon tuskan hiki ja pikku jännitys saanko mitään pisteitä kasaan. Nyt voin sanoa, että kokeiltu on ja tulos saatu, ruhtinaalliset 135 + 138 = 273, yhdellä navalla. Tulos ei päätä huimaa, mutta tästä on hyvä lähteä parantamaan, jos sille päälle sattuu. Huumorilla mentiin ja tuulettelin kun yksi napakin lopulta löytyi (vahinko varmaan). On ainakin virallisesti ammuttu tulos takataskussa ja naisten

pm-kulta 2023.

Lopputuloksesta voi myös päätellä, että tässä lajissa ei paljon naisampujia taida löytyä. Monissa kisoissa käyneenä, meitä naisia on harmittavan vähän mukana.

Viikon päästä on Raumalla pistoolilajien viimeinen kilpailu eli pistoolin pika-ammunta. Tätäkään en ole kokeillut aiemmin ja nyt on itselläni, käynnissä uusi harkinta osallistuuko vai keittääkö kahvia ampujille.

Syksyllä pidämme vielä piirin pienoiskiväärin mestaruuskilpailut ja se onkin tutumpi laji itselleni. Siinä paras sijoitus onkin reserviläisten SM-pronssi useamman vuoden takaa. Nyt naiset treenaamaan kesän ajaksi radoille ja elokuussa kisaamaan Raumalle!

Tähän loppuun ei voi muuta todeta kuin, että ampuminen on erittäin monipuolinen harrastusmahdollisuus. On monenlaisia eri lajeja, joista varmasti jokainen voi löytää omansa. Suosittelen kokeilemaan ennakkoluulottomasti eri lajeja, koska myös itseään on hyvä haastaa välillä.

MONA

Rauman Seudun Reserviläiset

Konrad Bucki Joskus on hyvä tarttua itselle aivan uusiin lajeihin.

Satakunnan reservipiirien

Isopistooli 30+30 ls 24.5.

D

mestaruuskilpailut Raumalla

1. Nordberg Mona Rauman Seudun Reserviläiset 135 + 138 = 273

H

1. Lähteenmäki Jari-Matti Porin Seudun reserviläiset 257 + 280 = 537

H50

1. Söderlund Olli Rauman Seudun Reserviläiset 268 + 280 = 548

2. Mankonen Juha Rauman Seudun Reserviläiset 239 + 256 = 495

H60

1. Aittamäki Ari Porin Seudun reserviläiset 254 + 257 = 511

2. Peltonen Esa Porin Seudun reserviläiset 231 + 239 = 470

H70

1. Valtonen Tuomo Rauman Seudun Reserviläiset 262 + 265 = 527

Pika-ammunta 20+20+20 31.5. (4 x 10, 8 ja 6 sekunnin sarjat)

D

1. Laiho Saara, Ulvilan reserviläiset 449

2. Nordberg Mona, Rauman Seudun Reserviläiset 342 (Kelhä Anni, Piirin ulkopuolelta 542)

H70

1. Valtonen Tuomo, Rauman Seudun Reserviläiset 517

H60

1. Santala Juha, Porin seudun Reserviläiset 514

2. Peltonen Esa, Porin seudun Reserviläiset 436

3. Varjonen Lasse, Huittisten reserviläiset 407

H50

1. Mankonen Juha, Rauman Seudun Reserviläiset 515

2. Mäkinen Mika, Rauman Seudun Reserviläiset 513

3. Lähteenmäki Jari, Porin Seudun Reserviläiset 487

H

1. Salo Jarmo, Porin seudun reserviläiset 569

2. Lähteenmäki Juha-Matti, Porin seudun reserviläiset 531

3. Hakala Tero, Harjavallan reserviläiset 527 (Kelhä Iivari, Piirin ulkopuolelta 561)

Pienoispistooli 30+30 ls 10.5.

Naiset

1. Laiho Saara Ulvilan reserviläiset 496

H70

1. Valtonen Tuomo RauSRes 511

H60

1. Aittamäki Ari Porin seudun Reserviläiset 520

2. Santala Juha Porin seudun Reserviläiset 489

3. Peltonen Esa Porin seudun Reserviläiset 454

H50

1. Salo Jarmo Porin seudun Reserviläiset 561

2. Söderlund Olli RauSRes 533

3. Palomäki Veikko Harjavallan Reserviläiset 480

4. Mäkinen Mika RauSRes 464

5. Mankonen Juha RauSRes 459

6. Lähteenmäki Jari Porin Seudun Reserviläiset 444

H

1. Kähkönen Mikko Nakkilan Reserviläiset 539

2. Lähteenmäki Juha-MattiPorin seudun reserviläiset520

(Kelhä Iivari, piirin ulkopuolelta 542)

15. RUL:n ja RES:n RESERVILÄISPÄIVÄ Laviassa

26.8.2023

Lavian Metsästysseuran maja ja ampumarata, Susikoskentie 140, 38600 Lavia

O H J E L M A

Aamupäivä (09:00 – 12:00)

Ohjelmasta vastaa Satakunnan Reservipiirien perinnetoimikunta

09‒09:30 Kahvi/Avaus, Lavianseudun RU-kerhon varapj. Ari Kulku

Aamupäivä (09.30 ‒ 12.00)

Puheenjohtaja Jari Multisilta, RES-piirin puheenjohtaja

09:30 RU-piirin puheenjohtaja Juha Vasama

Miten Satakunnan Reservipiiri syntyi

10:00 Puolustusvoimien edustajan puheenvuoro

Sovittu ajankohtaiskatsaus suomalaiseen maanpuolustukseen

10:45 Ylikomisario HTM Juha Joutsenlahti, Lounais-Suomen poliisilaitos

Sisäinen turvallisuus, varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

11:15 Pauli Ylitalo, Satakunnan Reservipiirien perinnetoimikunta

Suomen tie jatkosotaan

11:45 Yleiskeskustelu maanpuolustuksen nykyhaasteista

Ruokailu (12:00 ‒ 13:00). Arpajaiset koko päivän

Iltapäivä (13:00 ‒ 15:30)

Ohjelmasta vastaa Lavian Seudun Reserviläiset/Reserviupseerit

13:00 Rastityöskentelyä

Metsästysmajan veranta: Ammuntaa ekoaseella

Pistoolirata: Pienoispistooliammunta 22 kal

Hirvirata: Pienoiskivääriammunta 22 kal ja/tai ilmakivääri

RES-kivääriammunta 223 kal

Kenttä: Käsikranaatin heitto ja arviointitehtäviä

15:00 (15:30)

Metsästysmaja: Kilpailujen tulokset ja arpajaisten arvonta. Palkintojen ja arpajaisvoittojen jako

Järjestäjät: Lavianseudun Reserviupseerikerho ry

Lavian Seudun Reserviläiset ry

Satakunnan Reservipiirien perinnetoimikunta

kuvat: Mona Nordberg

KILPAILUKUTSU

Huittisten Seudun Reserviläiset ry järjestää:

AVOIN NELIOTTELU

Sunnuntai 23.7.2023

Paikka Harrin pati, Köyliön ampumarata, Kepola, Köyliö Kepolan paloasemaa vastapäätä.

Opastus Kokemäentie 111 (Köyliö) kohdalta.

Sarjat H, H35, H40, H45, H50,H55 H60, H65, H70, H75 jne.

D, D50

Kilpailu Kilpailun avaus kello 10.00

Kiväärikohdistus kello 10.30

Pistoolikohdistus kello 11.00

Lähtö kello 12.00

Kilpailun kulku

• Pistooliammunta 22 cal, kymmenen laukausta, matka n. 20 m

• Pyöräily n. 12 km, oma pyörä, ei sähkö / sähköavusteinen pyörä, kypärä ja huomioliivi.

• Kivääriammunta, pystyammunta, 5 laukausta + 3 vara, matka 50 m, aseena pienoiskivääri diopteritähtäimillä.

• Maastojuoksu n. 2 km.

• Kivääriammunta, makuuammunta 5 laukausta + 3 vara, matka 50 m.Ammunta kääntyviin ampumahiihtotauluihin, pystyyn jääneistä tauluista n. 100 m:n sakkkokierros.

Palkintojen jako tulosten selvittyä.

Kilpailu on kokonaisuudessaan ulkotapahtuma, kenttäolosuhteet, ei pesumahdollisuutta.

Osanottomaksu 15 € maksetaan käteismaksuna kilpailupaikalla, tai laskutetaan myöhemmin.

Kilpailijalla oltava vakuutusturva voimassa (SAL/RES/RUL/MPKL)

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 17.7.2023 mennessä Lasse Varjonen puh. 050 533 4212 tai l.j.varjonen@gmail.com

Perinnepistoolin aluemestaruuskilpailut to 24. 8. 2023 klo 18:00 Katinkurussa

*erillisinä kilpailulajeina; ase: avoin perinnepistoolimalli

* Perinnepistooli 25 m tarkkuusosio / ”koulu”, 5 koels + 30 ls ( 6 x 5 ls sarjaa) kouluammuntana

* Perinnepistooli 25 m pikaosio / 5 koels. ”kuvio” (”kaksintaistelu”), 15 ls heittolaukauksina (= 3 x 5:n ls heittolaukaussarjaa) + 15 ls pikasarjoina [ = 3 pikalaukaussarjaa (= 3 x 5 ls pikasarjaa).

Ilmoittautumiset 15. 8. 2023 mennessä raimo.suominen@dnainternet.net / 050 523 5610 ilmoittautumisessa oltava: ampujan nimi, yhdistys, sarja ja laji

Osallistumismaksut

12.- / laji, Huom. Ei joukkuekilpailua perinnepistoolissa Kilpailijoilla tulee olla ampumatoiminnan kattava vakuutusturva. (RES tai SAL)

Tiedustelut mielellään WhatsAppilla 050 523 5610

TULOKSIA

Harjavallan reserviläisten voittajajoukkue, vasemmalta Heikki Sammaljärvi, Veikko Palomäki, Pasi Laiho, Arto Selin ja Riku Elo, joka oli myös kokonaiskilpailun voittaja.

Sammon pytty 2023

tulokset

1. Elo Riku, Harjavallan reserviläiset 189p.

2. Kähkönen Mikko, Nakkilan reserviläiset 186p.

3. Laiho Pasi, Harjavallan reserviläiset 182p.

4. Palomäki Veikko, Harjavallan reserviläiset 175p.

5. Afkir Aleksi, Nakkilan reserviläiset 174p.

6. Häkkinen Jani, Punkalaitumen reserviläiset 171p.

7. Varjus Antti, Nakkilan reserviläiset 169p.

8. Koota Hannu, Nakkilan reserviläiset 166p.

9. Männistö Mikko, Punkalaitumen reserviläiset 166p.

10. Salmi Erkki, Huittisten reserviläiset 165p.

11. Selin Arto, Harjavallan reserviläiset 163p.

12. Kivimäki Sami, Nakkilan reserviläiset 160p.

13. Kallinen Joona, Punkalaitumen reserviläiset 160p.

14. Salioja Matti, Punkalaitumen reserviläiset 155p.

15. Lahtonen Pasi, Nakkilan reserviläiset 150p.

16. Sammaljärvi Heikki, Harjavallan reserviläiset 147p.

17. Häkkinen Veeti, Punkalaitumen reserviläiset 139p.

18. Nieminen Jari, Punkalaitumen reserviläiset 121p.

19. Huhtala Mikko, Huittisten reserviläiset 118p.

20. Kähkönen Markku, Nakkilan reserviläiset 105p.

21. Rannisto Esa, Nakkilan reserviläiset 83p.

22. Lempinen Veli, Huittisten reserviläiset 51p.

23. Rinne Antti, Punkalaitumen reserviläiset 40p.

joukkuekilpailu

1. Harjavallan reserviläiset 856p

Elo Riku 189p

Laiho Pasi 182p

Palomäki Veikko 175p

Selin Arto 163p

Sammaljärvi Heikki 147p

2. Nakkilan reserviläiset 855p

Kähkönen Mikko 186p

Afkir Aleksi 174p

Varjus Antti 169p

Koota Hannu 166p

Kivimäki Sami 160p

3. Punkalaitumen reserviläiset 791p

Häkkinen Jani 171p

Männistö Mikko 166p

Kallinen Joona 160p

Salioja Matti 155p

Häkkinen Veeti 139p

Tasavallan presidentti on ylentänyt

Puolustusvoimain lippujuhlan

päivänä 4.6.2023 reservin upseerit:

Sotilasarvoon KAPTEENI

Manne-Pekka Matias Kallio Raumalta, Heikki Kaplas, Vesa Ensio Mäkiranta ja Jaakko Taneli Puurunen Porista.

Sotilasarvoon YLILUUTNANTTI

Juho Erik Markunpoika Hannus Eurajoelta, Jussi-Sakari Helinlikka

ja Jukka Tuure Sakari Tamminen Eurasta, Juha Tapio Into

ja Petri Mikael Jalkanen Raumalta, Markus Tauno Petteri Laukkanen, Petri Henrik Lähde, Jani Jalmari Mäki, Tero Juhani Mäkiranta

ja Tero Tuomas Tamminen Porista, Jani Kristian Viljanen Säkylästä.

Sotilasarvoon LUUTNANTTI

Risto Juhani Aho, Janne Juhani Anoschkin, Olli Edvard Harjula,

Tuomas Kalle Juhani Kause, Niko Aleksi Villehard Riikonen

ja Janne Juhani Uusitalo Porista, Tuomas Juho Henrik Ekberg Kokemäeltä, Jani Eino-Juhani Ikonen, Lauri Samuel Ilvesluoto, Teemu Johannes Roström, Toni Juhani Mikola,

Kasimir Hans Krister Katas

ja Niko Juhani Kivistö Raumalta,

Juho Tapio Koota Harjavallasta, Jussi-Kustaa Olavi Marttila

ja Sami Juhani Syrjälä Huittisista, Marko Juhani Miettinen, Juha Martti Nieminen, Ali Kimmo Kristian Valkama ja Jussi Petteri Vallin Eurasta, Kari Matti Nurmi Ulvilasta ja Josua Kristian Mikael Vilponen Säkylästä.

Sotilasarvoon LUUTNANTTI (ME)

Jari Henrik Hautero Raumalta ja Rolle Eemeli Kekki Porista.

Lounais-Suomen Aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 4.6.2023:

Sotilasarvoon SOTILASMESTARI

Jarkko Johannes Jaspa Säkylästä.

Sotilasarvoon VÄÄPELI

Tommi Kristian Hopearuoho, Jani Erik Saarenmaa

ja Ari Juhani Kokko Porista, Petri Alpertti Pösö Kankaanpäästä.

Sotilasarvoon YLIKERSANTTI

Susanna Annika Ahto

ja Jani Juhani Heikkilä Eurajoelta, Niko Antero Hietikko

ja Timo Tapani Tuomisto Ulvilasta, Matti Valtteri Luoma Nakkilasta, Miro Pasi Aleksi Gorski, Arto Kalevi Manninen

ja Sami Mikael Saarinen Raumalta, Eero Sakari Haavisto Huittisista, Juha Tapani Laine, Pasi Kristian Peltomaa

ja Ville Tapio Santikko Porista.

Sotilasarvoon KERSANTTI

Matti Oskari Elo, Alex Marko Vihtori Enonkoski, Daniel Alexander Flamant, Leevi Tapio Holopainen, Eetu Kristian Haavisto, Ilmari Erik Kaasinen, Niilo Aleksi Kristoffer Lehtonen, Olli Aleksi Miikkulainen, Tuomas Olli Einari Nylund, Enni Maria Henriikka Siitari,

Jari Olavi Soini, Teemu Valtteri Yliaho Porista, Toni Kalevi Lainio, Jouni Pekka Laitinen, Rainer Väinämö Meyer ja Jermu Eetu Johannes Hakala Raumalta, Jani Markus Lukkari ja Marko Tapio Perttula Ulvilasta, Salla Annikki Forssten Säkylästä, Ismo Ilmari Rekola Eurasta, Topias Ville Johannes Savijoki Huittisista.

Sotilasarvoon ALIKERSANTTI

Joni Antero Eno ja Hanna Aleksandra Sookari Porista, Heikki Eino Juhani Tamminen ja Jani Markus Virtanen Raumalta, Tuomas Ville-Valtteri Junnila Ulvilasta.

Sotilasarvoon KORPRAALI

Aapeli Onni Elmeri Puputti ja Alex Robert Tapani Raitio Eurasta, Jari Sakari Suominen Huittisista, Rasmus Eemil Ahjolahti, Teemu Kalevi Hakkarainen, Kyösti Sakari Holappa, Oskari Juhani Huhtala, Valtteri Juhani Kankaristo, Jarno Ilari Laiho, Juuso Kalle Ilmari Lalli, Juho Veli Lukka, Teemu Kristian Nurmi, Mika Kristian Nuutinen, Roni Erik Antero Lind

ja Toni Ilari Peltola Porista, Miikka Nikolai Kaurtola

ja Emmi Päivi Orvokki Saksa Raumalta, Susanna-Orvokki Emilia Liesko

ja Pirita Kaarina Ylermä Säkylästä, Aleksi Teemu Mikael Nieminen Kokemäeltä, Esa Väinö Mikael Nummela Nakkilasta.

Satakunnan Reservipiirien kevätkokouksessa 28.3.2023 Säkylän Upseerikerholla palkittiin: (vasemmalta) Pekka Lonkainen Ulvilan Reserviupseerikerho, vuoden 2022 reservin upseeri oli Jani Lavonen, vuoden reserviläisyhdistyksenä palkittiin Lavian Seudun Reserviläiset; puheenjohtajanaan Asko Knuutila ja vuoden Reserviupseerikerhona Lavian Rererviupseerikerho puheenjohtajanaan Virve Hindström.

Huomionosoituksia:

4.6.2023

Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ritarimerkki Maj. Ravo Sarmet

RUL:n Kultainen ansiomitali. ylil. Eemeli Lappalainen ylil. Janne Tiuttu

Kevätkokouksessa palkittiin Reserviläisliiton kultaisella ansiomitalilla

Ilari Pullinen, Miika Pennanen ja Jani Wahlman

Kimmo Tuomi

VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUSTYÖN TUKIJAT:

Satakunnan Osuuskauppa, Länsi-Suomen Osuuspankki

Puolustusvoimat