KARHU
KARHU 1
1 2021 Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti Kuva: Puolustusvoimat
SISÄLLYSLUETTELO
2 KARHU
Raimo Suominen hallitsee aseet
4
Nakkilalaiset liittyivat Harjavallan Reserviupseerikerhoon
6
Suomen pienin hautausmaa Nakkilassa
8
Tutustumisretki ilmapistooli ja -kivääriammuntaan
10
Ampumataito on sotilaan perustaito
12
MPK Lounais-Suomi 14 Radioamatööriksi -verkkokurssi 15 Keidassuon rauhassa kulkien 18 Maanpuolustusnaiset 20 Keskustelua lyijystä 21 Määrätietoista vaikuttamista
lyijykieltoesityksiin
23
Jääkärien jalanjäljillä Kainuun selkosilla
24
RESUL kilpailukalenteri 2021 26 Kilpailuja 27 Kokouksia 30
KARHU Päätoimittaja Juhani Lukka
Toimituskunta Eemeli Lappalainen Jari Multisilta Taina Mäkitalo Esa Rannisto Petri Ranta Hannele Taipale
Materiaalin toimitus Sähköpostiosoitteeseen: juhani(at)lukka.fi
Karhu ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Kannessa: Kuva on poimittu puolustusvoimien Aikajana-kuvasarjasta. (Ainakin päätoimittajaa varusmiesajoista muistuttava kuva liikutti syvästi, vaikka mallisotilaiden varusteiden istuvuus on aivan eri sarjaa kuin kuvanottohetken todellisuus suomalaisissa varuskunnissa)
Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti
PÄÄKIRJOITUS
K
orona-epidemia on kestänyt jo yli vuoden. Rokotusten eteneminen voi tuoda helpotusta tilanteeseen kuluvan vuoden aikana. Viruksen jatkuva muuntuminen aiheuttaa kuitenkin suurta epävarmuutta lopullisen voiton suhteen. Voi olla, että ennen tilanteen normalisoitumista olemme ottaneet useammankin rokotteen. Vaikka virusrajoitukset alkavatkin kovasti kyllästyttämään, niin edelleen on tärkeätä jaksaa joka tilanteessa huolehtia riittävistä viruksen leviämisen ehkäisytoimenpiteistä samalla kun pidämme vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa yllä. Kuten tunnettua niin poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Tulemme tänä vuonna näkemään useita etätapahtumia, mm. kokouksia, seminaareja, juhlia ja liikuntaa. Tutkimusten mukaan koronavirus leviää mm. ihmisten suusta ilmavirtaan sekoittuvien pienten vesipisaroiden mukana. Kasvomaski suojaa tehokkaasti muita lähietäisyydellä olevia ihmisiä pysäyttäen suurimman osan näistä pisaroista. Aina on kuitenkin mahdollista, että osa pisaroista pääsee maskin ohitse leviämään ilmaan. Tämän takia tulee lisäksi huolehtia turvaetäisyyksistä. Pienimmät pisarat, aerosolit, voivat jäädä ilmaan leijumaan tuntikausiksi. Tällöin etenkin sisätiloissa ei voida mitenkään järjestää pitkäkestoisesti riittäviä turvaetäi-
syyksiä, vaan virukset tulee saada pois ilmasta jollain keinolla. Ilmanvaihdon tehostaminen toimii hyvin. Sen käyttö on näin talviaikaan kuitenkin rajallisesti mahdollista. Tehokkailla ilmansuodattimilla saadaan ilmasta poistettua jopa pienikokoisia viruksia. Piiritoimistolle on hankittu kaksi ilmanpuhdistinta parantamaan sisäilman laatua. Asiointi ja kokousten pitäminen on nyt toimistolla entistä turvallisempaa, mutta ei tietenkään yhtä turvallista kuin etäyhteyden kautta. Ilmanpuhdistimet eivät korvaa muita koronalta suojautumiskeinoja, joista tulee edelleenkin huolehtia. Nyt on minun kuudes vuosi piirihallituksessa. Piirin sääntöjen mukaan sama jäsen voidaan valita hallitukseen korkeintaan kuudeksi toimintavuodeksi peräkkäin. Vain perustellusta ja painavasta syystä tästä voidaan poiketa. Mielestäni etenkin puheenjohtajan tehtävän osalta poikkeukseen tulisi olla erityisen painavat syyt. Syksyllä on siis aika valita piirille uusi puheenjohtaja. Toivottavasti näemme silloin useampia ehdokkaita. Tämä on ollut minulle erittäin antoisa ja aikaansaapa kokemus, johon koronan aiheuttama poikkeustila on tuonut oman mielenkiintoisen lisänsä. Varauksetta suosittelen kokemusta. Pysytään terveinä ja toimintakykyisinä.
KARHU 3
PETRI RANTA Puheenjohtaja Satakunnan Reserviupseeripiiri ry
4 KARHU
Arvostettu asiantuntija ja talkoomies
Raimo Suominen hallitsee aseet ilmapistoolista 12-tuumaisiin Kaikkien porilaisten (ja satakuntalaisten) ampumaurheilun ja asehistorian ystävien hyvin tunteman Raimo Suomisen tapaa sulan maan aikaan melko varmaan Katinkurun ympäristössä järjestämässä tai huoltamassa jotain ratoihin ja ammuntaan liittyvää asiaa. Hänen apuunsa ja asiantuntemukseensa luotetaan laajasti.
Ampumaradalle metsästyksen kautta
Raimo Suomisen kiinnostus aseisiin, asetekniikkaan ja asehistoriaan syttyi metsästyksen kautta 1970-luvun alkuvuosina. – Metsästyskausi on kuitenkin lyhyt ja melko pian, vuonna 1976, liityin Satakunnan Ampujiin. Aloitin skeet-haulikkoammunnalla lähinnä sen metsästyksellisen hyödyn takia. Harrastus laajeni myös riistamaalin puolelle, eli lähinnä Suomen Metsästäjäliiton lajeihin. Nopeasti mukaan tulivat ammunnan lisäksi erilaiset järjestö- ja järjestelytehtävät. Satakunnan Ampujien haulikkojaoston puheenjohtajana Raimo Suominen toimi vuosina 1981–83. – Olen ollut eri tehtävissä myös muissa jaostoissa. 1981 aloitin seuran hallituksessa. Tätä hallitusuraa SA:ssa eri tehtävissä on jatkunutkin jo yli 40 vuotta. Seuran puheenjohtajana olin 2000-2014. Nykyisin hoidan pääasissa talous- ja jäsenasioita. Raimo Suominen esittelee Katinkurun uusiutuvaa 25 metrin pistoolirataa. Taustalla näkyvien luotiloukkujen eteen kiinnittyvät elektroniset Sius-taululaitteet.
KARHU 5 Kiinnostuksen kohteet kasvavat
Poriin perustettiin vuonna 1981 Satakunnan Asehistoriallinen seura ry. - Kiinnostukseni aseisiin oli tässä kohdin jo laajentunut siinä määrin, että liityin 1985 seuraan. Hallituksessa olen ollut sielläkin jo 35 vuotta, joista puheenjohtajana vuosina 1991-1999. Neljä asehistoriallista seuraa (Helsinki, Turku, Tampere ja Pori) perustivat 1996 Asehistorian Liitto ry:n. Olen sielläkin ollut alusta lähtien - alkuvaiheissa pitkään varapuheenjohtajana tai puheenjohtajana. Laajenevan ulottuvuuden toiminnalle herätti Asehistorian Liiton kevätretki 1994 Örön linnakkeelle. – Tutustuminen 12-tuuman Obuhovtykkiin todellakin avasi uusia näkymiä. Siellä nimittäin sovittiin alustavasti kyseisen tykin entisöinnistä. Tämä työ on jatkunut lähes vuosittain keväisellä talkooviikolla. Raimo Suominen kertoo, että Öröstä saadun kokemuksen pohjalta oli helppoa jatkaa vuosituhannen vaihteessa seuraavaan projektiin, joka oli Reposaaren 6-tuuman Canetien museointi. – Asehistorian Liiton edustajana olen mukana Ampumaharrastusfoorumissa. Tältä näköalapaikalta eri järjestöjen päättäjistä on tullut tuttuja. Seminaareissa, puolustusvoimien myyntitapahtumissa ynnä muissa tilaisuuksissa olen tavannut vuosien mittaan paljon mielenkiintoisia ihmisiä. Tämän näköalapaikan ansiosta saamme myös Karhu-lehteen aina viimeistä tietoa ammuntaharrastukseen liittyvistä lakimuutoksista ja ajankohtaisista keskusteluista.
Ammunnalla tärkeä osuus maanpuolustuksessa
1990-luvun lopulla Suominen kiinnostui myös MPK:n kurssitarjonnasta. Hänen mielestään parhaat kurssit olivat siihen aikaan Etelä-Pohjanmaalla. Silloisista kouluttajista hän mainitsee erityisesti Pauli Salon ja Hannu Maunulan. – Olin mukana, kun Karijoella järjestettiin myös Suomen ensimmäinen MP-5 -konepistoolikurssi. Ainutkertainen oli myös Kristiinankaupungissa järjestetty Glockin asetehtaan vetämä huoltokurssi, Suominen muistelee. Raimo Suominen toteaa, että perinteiseen reserviläistoimintaan hänellä ei aikaa tuntunut riittävän, kunnes hän liittyi Porin Reservin aliupseerien jäseneksi 2009. – Minua pyydettiin ampumatoiminnan vetäjäksi. Siinä virassa olenkin ollut siitä lähtien. Olivathan Porin ResAu:n silloinen kouluttaja Helmer Salomäki ja monet muut reserviläiset silti tulleet Katinkurussa jo varhain tutuiksi. Maanpuolustuksen tukeminen on Suomiselle monella tasolla tärkeää. Hän on jäsenenä Turun Rannikkotykistö Killassa ja HSP Stella Polariksessa. Perhepiirissä hänellä on lisäksi monia yhtymäkohtia vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. – Anoppini oli aikoinaan, aina koko Rintamanaisten Liiton loppumiseen asti, Porin ja Satakunnan Rintamanaisten puheenjohtaja – vaimoni Leena Suomisen toimiessa sihteerinä. Tähän liittyi lipunkantoa ja monenmoista vapaaehtoistyötä. Yhteistyötä olemme Leenan kanssa sittemmin tehneet esimerkiksi Lottaperinne Porin ry:n
Ampumataito on tärkein yksittäisen sotilaan perustaito. Reserviläisyhdistykset, kerhot ja killat ovat samalla myös ampumaseuroja.
kanssa. Raimo Suominen on huolissaan reservin mahdollisuuksista ylläpitää henkilökohtaista ampumataitoaan tulevaisuudessa. – Mikäli lyijykielto ei muodostu kaiken kieltäväksi, on Suomessa edelleen erittäin hyvät mahdollisuudet pitää riittävän laajaa ampumataitoa. Viranomaiset, kuten puolustusvoimat ja poliisi, on rajattu lyijykiellon ulkopuolelle. Ampumataito on tärkein yksittäisen sotilaan perustaito. Reserviläisyhdistykset, kerhot ja killat ovat samalla myös ampumaseuroja. Suurin osa ampumatoiminnasta tapahtuu edelleen yhdistyksissä ja kerhoissa. Kertausharjoituksissa ampuu vuosittain alle 20 000 henkilöä ja siellä laukausmäärät jäävät käytännössä todella pieniksi. Hänen mielestään reserviläisjärjestöt ja niiden yhdistykset pitää laskea olennaiseksi osaksi puolustusjärjestelmäämme.
Kevätkin on kiireistä aikaa
Katinkurun ampumakeskus on Raimo Suomisen ajankäytössä hyvin tärkeällä sijalla, mutta tänä keväänä aikaa on riittänyt muuhunkin. – Kevään tulo ja valoisat illat ovat talven jälkeen upeaa aikaa, ja vaikka vapaaehtoista työtä Katinkurussa aina riittää, on pandemia-aika rajoituksineen antanut tilaisuuden tarkastella asioiden tärkeysjärjestystä. Entiset kuviot eivät ehkä jatkukaan samoina. Suominen kertoo, että on lopultakin ehtinyt järjestelemään mittavaa kirjastoaan, jossa asetekniikkaa ja sota-/asehistoriaa sisältäviä kirjoja on useita satoja. Sen lisäksi löytyy tuhansia metsästys-, asealan lehtiä. Kotimaisten ja ruotsalaisten lisäksi hyllyihin on kerääntynyt mm. American Rifle man -lehtiä vuodesta 1947 lähtien sekä Deutsches Waffen Journalia ja paljon muuta, kertoo Raimo Suominen. JUHANI LUKKA
6 KARHU
Ampumaratavastaava ja kerhon puuhamies Kullervo Tupi ja puheenjohtaja Mikko Heinola katsastamassa ampumarata-aluetta.
Nakkilan Reserviupseerikerho liittyi Harjavallan Reserviupseerikerhoon vuoden 2021 alusta Nakkilan Reserviupseerikerho lopetti toimintansa vuoden 2020 lopussa ja kerho sulautui Harjavallan Reserviupseerikerhoon. Muutosta on käsitelty vuoden verran, mutta asia on ollut esillä jo useamman kerran vuosien mittaan. Kerhojen yhdistymisellä pyritään vähentämään hallintobyrokratiaa ja keskittämään voimavarat olennaiseen toimintaan. Isompi jäsenmäärä mahdollistaa paremmin erilaisten toimintaan liittyvien tapahtumien toteutumisen. Nakkilan kerhosta siirtyi vajaat 40 jäsentä Harjavallan Reserviupseerikerhoon, jonka jäsenmäärä on nyt yli 100 upseeria. Kerhon hallitus, puheenjohtajanaan Mikko Heinola, järjestäytyi 20.1. Hallitus on kooltaan kymmenen upseeria, joista kolme tuli täydennyksenä Nakkilasta. Suuresta koosta huolimatta jokaiselle hallituksen jä-
senelle löytyi oma tehtäväkenttänsä. Nakkilalaiset upseerit huolehtivat oman alueensa perinnetapahtumista entiseen tapaan. Harjavallan Reserviupseerikerho juhlii 70 -vuotista taivaltaan syksyllä. Kesäkaudella toiminta jatkuu ampumaradalla, korona-
Kerhojen yhdistymisellä pyritään vähentämään hallintobyrokratiaa ja keskittämään voimavarat olennaiseen toimintaan.
rajoitusten puitteissa, keskiviikkoammuntojen ja Marskin ammuntojen merkeissä.
Hyvät puitteet toiminnalle
Nakkilassa on vuosikymmenien ajan todettu ongelmana, että kerholla ei ole minkäänlaista toimintakeskusta, missä kokoontua. Harjavallan kerholla on paikallisten Reserviläisten kanssa yhteisomistuksessa ampumarata ja siellä sijaitseva hyväkuntoinen maja, joten tämä puute nyt nakkilalaisten osalta vihdoinkin poistuu. Monipuolinen ampumarataympäristö tarjoaa mahdollisuuden myös nuorempien upseerien omaehtoiseen toimintaan. Harjavallan ampumarata on vuodesta 1927 kokenut monia vaiheita ja nykyisessä laajuudessaan tarjoaa ratoja aina 25 metristä 300 metriin. Maja on alkuaan Ha-
KARHU 7
Kerhon maja, vuodelta 1963, on vaatinut paljon huolenpitoa ja kunnostusta.
vingin vanha koulu, jonka Harjavallan Reservin Aliupseerit osti. Rakennus siirrettiin ja pystytettiin talkoilla nykyiselle paikalleen vuonna 1963. Majan kunnostuksessa pitkän päivätyön tehnyt kerhon nykyinen ampumaratavastaava ja Harjavallan Reserviupseerikerhon kunniapuheenjohtaja Kul-
lervo Tupi on ollut keskeinen henkilö alueen ylläpidossa ja kehittämisessä. Radalla ammutaan edelleen varsin aktiivisesti.
Toiminnan on kehityttävä
Nakkilan Reserviupseerikerho perustettiin 1965 ja sen jäsenistö irtautui aikanaan Po-
Kullervo Tupi, Mikko Heinola, pj. ja Pekka Rikala keskustelemassa Reserviupseerikerhon tulevasta toiminnasta.
rin Reserviupseerikerhosta. Sotaveteraanit olivat tuolloin vielä keski-ikäisiä miehiä ja he muodostivatkin keskeisen osan reserviupseeriaktiiveista. Nuoret upseerit tulivat innolla mukaan 1980-luvulla, mutta toimivien jäsenten ikääntyminen alkoi näkyä selvästi vuosituhannen vaihteessa. 90 -luku ja sitä seuraava vuosikymmen olivat taistelupaikkamatkojen ja varuskuntavierailujen aikakautta. Sotaveteraanit ikääntyivät ja he tarvitsivat entistä enemmän tukea omaan toimintaansa. Vähitellen veteraanien tukija perinnetoiminnasta tuli merkittävä osa reserviupseeritoimintaa. Toimintaympäristön muutos ja toimintatapojen muutostarve on ollut merkittävä viime vuosien aikana. On tultu kyberhyökkäysten, tietojärjestelmämurtojen ja disinformaation aikaan, jolloin positiivinen ja asiallinen maanpuolustustiedotus on tullut yhä tärkeämmäksi.
PEKKA RIKALA
8 KARHU
Nakkilan reserviläiset ry kunnostaa Suomen pienimmän hautausmaan Nakkilan Leistilässä sijaitsee hyvin poikkeuksellinen hautausmaa – hautausmaalla lepää vain yksi vainaja: lentokapteeni Kauko Ikonen. Ikonen oli 9.5.1947 harjoituslennolla neljän koneen parvessa noin 1500 metrin korkeudessa Nakkilan yllä, kun hänen ohjaamansa Myrsky 28 kone lähti yllättäen syöksyyn. Satakunnan Kansan haastattelema silminnäkija kuvailee tapahtunutta 10.5.1947 näin: ”Tällöin alkoi äkkiä kuulua ”oudosti voimistuvaa” lentokoneen ääntä, että se erikoisesti kiinnitti katselijain huomion lentäviin koneisiin päin. Samassa tuokiossa havaittiin, että ryhmän sivulla lentänyt kone oli syöksymässä ikäänkuin salamaa muistuttavalla vauhdilla miltei pystysuoraan maata kohti. Samassa muuttui moottorin ääni käsittämättömän rajuksi.” Silminnäkijä jatkaa kertomustaan kuvaillen miten koneesta irtosi jokin osa jo ennen maahan törmäystä ja miten koko lähitienoota järisyttäneen törmäyksen jälkeen alueen täytti sakea pirstalesade. Putoamispaikalle rientäneiden silminnäkijöiden hämmästystä voi vain kuvitella, sillä paikalta löytyi ainoastaan noin metrin syvyinen ja 2-3 metriä leveä suppilomainen kuoppa! Kuopasta kuului vielä kaksi kertaa vaimeaa ääntä ”ikäänkuin moottori olisi heikosti ja lyhyesti käynyt”. Selvää oli, ettei lentäjän pelastamisek-
si ollut mitään tehtävissä. Seuraavien päivien aikana konetta ja vainajaa kaivettiin esiin uupumatta. Joidenkin kuvausten mukaan kaivauksissa päästiin lähelle kymmentä metriä, mutta kuoppa täyttyi alituiseen pehmeällä maamassalla. Lopulta kävi selväksi, että kone oli uponnut saviseen maaperään niin syvälle, että urakasta oli luovuttava. Paikka siunattiin lentokapteeni Kauko Ikosen hautapaikaksi. Myöhemmin paikalle sijoitettiin muistokivi ja alue päällystettiin liuskekivellä ja aidattiin rauta-aidalla. Paikkakuntalaisille muistomerkki on tuttu, mutta ei yleisemmin tunnettu. Paikkakunnalle muuttanut uusi yhdistyksemme jäsen löysi aihetta koskeneen artikkelin loppuvuodesta 2020, tämä herätti keskustelua johtokunnassa muistomerkistä. Eräs johtokunnan jäsen oli juuri käynyt esittelemässä hautaa vierailleen ja havainnut sen olevan kunnostuksen tarpeessa. Johtokunta päätti alkaa selvittämään mahdollisuutta auttaa työssä osana yhdistyksen perinnetyötä. Yhtenä vaihtoehtona työn toteuttamiseksi oli yhteistyö museoviraston kanssa ”adoptoi monumentti” -ohjelman puitteissa. Maakuntamuseo oli kiinnostunut projektista ja ohjasi meidät selvittämään kohteen hallinnoitsijaa Nakkilan seurakunnan kautta. Seurakunnasta otettiin meihin yhteyttä ja kerrottiin heidän hoitavan hautaa kahdesti vuodessa, mutta informaatiokatkosten takia viimeinen vuosi oli jäänyt vä-
liin ja hauta oli siksi päässyt hieman rikkaruohojen valtaan. He kertoivat myös, että haudan hoidosta vastaa varsinaisesti vainajan poika ja voisimme jatkaa asian hoitamista suoraan hänen kanssaan. Otimme siis yhteyttä Jorma Ikoseen kertoaksemme asiamme ja sovimme katselmuksen haudalle maaliskuun alussa. Katselmuksessa havaitsimme, että rautaaidasta oli muutama piena irronnut kokonaan ja jokusia hieman vääntynyt. Messinkilaatta oli patinoitunut hyvin vaikealukuiseksi eikä liuskekiviä näkynyt ollenkaan. Teimme alustavan kunnostussuunnitelman, jonka mukaan koko aita siirretään toisaalle kunnostettavaksi, sillä hiekkapuhallus- ja hitsauskaluston saaminen keskelle peltoa on melko vaativaa. Laatta kunnostetaan paikan päällä ja maan sulettua tarkastetaan pinnan tilanne ja onko siellä ylipäänsä enää laattoja olemassa. Koska työtä ei voi toteuttaa enää viljelyskaudella, otimme luontevaksi aikataulutavoitteeksi maahansyöksyn vuosipäivän 9.5. 2020. Tässä yhteydessä lienee hyvä muistuttaa lukijoita, että kasvukaudella haudalla ei voi vierailla. Kerromme työn etenemisestä seuraavassa Karhun numerossa.
KARI OIKONEN
KARHU 9
Kuva Kari K. Oikonen
Katselmus haudalla. Vasemmalla johtokunnan jäsen Sami Kivimäki, keskellä lentäjän poika Jorma Ikonen ja oikealla reserviläisten aktiivijäsen, veteraanivastaava Urpo Parkkali.
10 KARHU
Tutustumisretki ilmapistooli ja -kivääriammuntaan Saavumme lokakuisena iltana Huittisiin, jossa meitä vastassa on maanpuolustusnaisille suunnatun ilma-ase ammuntatapahtuman järjestelystä vastaavan Huittisten Seudun Maanpuolustusnaiset ry:n puheenjohtaja Pia Huhtala. Hänen opastuksellaan päädymme Huhkolan kartanon vanhaan pihapiiriin. Ympäristöstä voi päätellä, että olemme tulleet historiallisiin maisemiin, mikä tekee seikkailustamme entistäkin kiehtovamman. Hämärtyvässä illassa kartanon puistossa piirtyy esiin vanhojen rakennusten ääriviivoja. Ohitamme kauniin tiilirakenteisen viljamakasiinin, joka on seissyt paikallaan vuodesta 1831 asti. Vanha väentupa ja aittarakennus on siirretty kartanon alueelle muualta myöhemmin, mutta ne sulautuvat mainiosti osaksi alkuperäistä historiallista miljöötä. Kartanon päärakennusta emme kuitenkaan voi enää ihailla, koska sen kohtaloksi on koitunut vuonna 1972 sattunut tulipalo. Paikalla sijainnut empiretyylinen herraskartano oli valmistunut vuonna 1830 ja se kuului aikoinaan paikkakunnan komeimpien rakennusten joukkoon. Mutta nyt määränpäämme on vuonna 1905 valmistunut kivinavetta, jossa sijaitsee nykyään Ala-Satakunnan ampujat ry:n ilma-ase ampumarata.
Turvallisesti ja tarkasti
Kun kaikki tapahtumaan osallistujat ovat löytäneet perille, astumme sisään jykevän rakennuksen suojiin. Kivinavetassa on vilpoisaa, mutta vastaanotto on lämmin. Meidät toivotetaan tervetulleiksi ja ohjataan aluksi kahvipöytään. Kahvittelun lomassa käy-
Huhkolan kartanon alue on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristökohteeksi. Kartanon vanhassa kivinavetassa sijaitsee Ala-Satakunnan ampujat ry:n ilma-aserata. (Kuva: Huittisten kaupunki; Huhkolan puiston uuden koulun asemakaavan muutos, s.21, 2019.)
dään läpi turvallisuusohjeet ja tehdään lyhyt kartoitus osallistujien aikaisemmasta kokemuksesta ampumaharrastuksen parissa. Ei meidän ryhmämme naisista monellekaan ole pitkää ja runsasta kokemusta ampumisesta kertynyt, mutta se ei ole este uusien taitojen oppimiselle. Kun kahvipöydän antimet on nautittu, pääsemme tutustumaan ilma-ase ammuntaan. Ryhmämme jaetaan siten, että jokaiselle radalle sijoitutaan pareittain. Jokainen pari saa opettajakseen kokeneen reserviläisen, joka opastaa aseiden käsittelyyn kädestä pitäen ja vastaa turval-
lisuudesta. Tilaa on riittävästi ja hygieniasta on huolehdittu asianmukaisesti sekä tarkasti valtioneuvoston antamat koronapandemiaa koskevat rajoitukset huomioiden. Aluksi täytyy käyttää tovi aseita ja maalitauluja ihmetellessä. Aseet tuntuvat ensikertalaisen kädessä painavilta ja hetken täytyy hakea sopivaa asentoa sekä otetta. Vaikka kysymyksessä ovat ilma-aseet, niin kyllä sellaisenkin lataaminen vähän jännittää. Pitää muistaa, että aseen piippu osoittaa tiukasti kohti maalitaulua, ettei satu vahinkoja. Lataamisen jälkeen täytyy keskittyä,
KARHU 11 Kuvat: Pia Huhtala
sillä herkän aseen liipaisinta ei kannata huolimattomasti pidellä, jos toivoo osuvansa maalitaulun keskelle. Rauhallinen hengitys on suuressa roolissa, kun tähdätään. Osumia tarkastellaan kaukoputkella. Useamman laukauksen jälkeen voi todeta, että urheilusuoritus alkaa jo tuntua käsivarsissa ja tähtäystä on vaikea kohdistaa väsymyksestä tärisevin käsin. Tauko tulee tarpeeseen. Meille tarjotaan lisää kahvia.
Rauhallista ja palkitsevaa toimintaa
Huittisissa järjestettiin maanpuolustusnaisille suunnattu ilmapistooli ja -kivääriammunta tapahtuma 13.10.2020. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Huittisten Seudun maanpuolustusnaiset ry, Huittisten Seudun Reserviläiset ry ja Ala-Satakunnan ampujat ry. Osallistujia tuli paikalle Porista ja Kokemäeltä.
Ampumaradalla tunnelma on levollinen. Ampuminen on rauhallista toimintaa ja kun ilma-aseen käsittely alkaa sujua, pääsee miellyttävään keskittyneeseen flow-tilaan, jossa ei tarvitse ajatella mitään muuta. On vain hengitys, käden ja silmän koordinaatio, tähtäys ja se intuitiivinen tunne, että nyt osuu keskelle taulua. Varsin rentouttavaa puuhaa. Kokeneen oppaan läsnäolo tuo tukea ja turvaa tilanteeseen. Saattaa olla, että joskus etenkin me naiset vierastamme ja ehkä jopa arastelemme ampumaurheilua. Kenties miellämme lajin vanhastaan miesten harrastusten piiriin kuuluvaksi toiminnaksi. Mikäli ampumaharrastus ei ole ennestään tuttua, kannattaa kuitenkin rohkaistua ylittämään omat ennakkoluulot ja mennä tilaisuuden tullen kokeilemaan. Itselle uuteen taitoon tutustuminen tuntuu jännittävältä ja oppimiskokemukset palkitsevat. Meidän ryhmämme perehdytettiin ilma-aseilla ampumisen saloihin niin ystävällisesti, että saatoimme lähtiessä lausua hyvällä mielellä kiitokset mukaville ja taitaville opettajillemme sekä tapahtuman järjestäjille. Tekisi mieli kokeilla uudestaan! HANNELE TAIPALE Porin Seudun Maanpuolustusnaiset ry
LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO 12 KARHU
MPK/Pasi Lindroos
Ampumataito on sotilaan perustaito Yhtä lailla kuin fyysisen suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen ovat jokaisen sotilaan velvollisuus, niin sotilailta edellytetään myös ampumataitoa. Ammunnassa tarvittavat taidot ovat sotilaan perustaitoja ja sotilaan on osattava turvallinen sekä ammatillinen aseenkäsittelytaito ja osumatarkkuus eri
ampumaetäisyyksillä vaihtelevilla ampumaasennoilla.
Reservin ampumataitoa testataan vain epäsuorasti
Palkatun henkilökunnan osalta on määrätty vuosittainen velvollisuus osallistua perustai-
toa ylläpitävään ammuntaan, jonka sisältö määräytyy tehtäväkohtaisten fyysisen toimintakyvyn tavoitetasojen mukaisesti. Pääosa suorittaa rynnäkkökivääriammunnan, jossa ampujan varustuksen on ase, 3 lipasta, kypärä, sekä kantolaite tai liivi jossa taskut lippaille. Ammunta toteutetaan käsketyssä varustuksessa 150 ja 50 metrin ampumaetäisyyksiltä makuu ja pystyasennoista, tilanteenmukaiset lippaanvaihdot sisältäen. Käytettävistä 10:stä laukauksesta vähintään kuuden on osuttava sotilaspoliisitaulun kokoiselle alueelle. Ammuntaa voidaan harjoitella mahdollisuuksien mukaan simulaattoriavusteisesti ja kovin ampumatarvikkein. Reserviläisille ei vastaavia vaatimuksia ole Puolustusvoimien toimesta virallisesti asetettu, mutta reserviläisjärjestöjen ja maanpuolustuskoulutuksen järjestämissä koulutustapahtumissa ja ampumakilpailuissa testataan vähintään epäsuorasti reserviläisten ampumataitoa, joka vastaa sotilaan ampumataidolle asetettuja vaatimuksia. Puolustusvoimien resurssit eivät ymmärrettävästi mahdollista riittävän laaja-alaisen ampumakoulutuksen ja ampumamahdollisuuksien järjestämistä reserviläisille. Tämän vajeen paikkamaiseksi Puolustusvoimille on keskeistä hyödyntää reserviläisjärjestöjen ja erityisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyk-
KARHU KARHU 13 13
Ammunta ja ampumataito ovat mitä suuremmissa määrin yksilön osaamista kehittäviä sotilaallisia taitoja ja soveltuvat erinomaisesti MPK:n kurssien aiheiksi.
sen osaamista reserviläisten ampumakoulutuksen ja kilpailujen järjestämiseksi.
Reserviläinen voi johtaa ammuntoja harjoituksissa
Ampumakoulutuksen tehostamiseksi MPK:n ”ros teriin” on koulutettu osaavia ammunnanjohtajapätevyyden omaavia henkilöitä, jotka sekä Puolustusvoimien johtamissa harjoituksissa, että MPK:n omissa koulutustapahtumissa voivat toimia kouluttajina ja ammuntojen johtajina. Ammunnanjohtajakoulutuksia järjestetään vuosittain. Puolustusvoimien johtamilla kursseilla annetaan koulutus, joka tähtää pätevyyteen ja oikeuteen johtaa Puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaisia perusammuntoja. Koulutukseen sisällytetään MPK:n ammunnanjohtajakoulutuksen opetussisältö ja näyttökoe MPK:n ammunnanjohtajaoikeuksien saamiseksi. Ammunnanjohtajakoulutukseen pääsyn perusedellytyksenä on poliisin aluetoimistolle antama lausunto, jossa henkilö todetaan sopivaksi pitämään hallussa ja säilyttämään ampuma-aseita, aseen osia ja patruunoita. Mikäli taustat ovat kunnossa, niin henkilö voidaan valita koulutettavak-
si Puolustusvoimien tarpeeseen tai MPK:n esitykseen perustuen. Koulutettavaksi valittavalla tulee olla voimassa oleva, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain mukainen, sitoumus Puolustusvoimille tai MPK:lle. Puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaisten perusammuntojen johtajaoikeuksien kouluttaminen ja myöntäminen reserviläiselle perustuu Puolustusvoimien tarpeeseen käyttää henkilöä reservin koulutustapahtumissa Puolustusvoimien aseilla ja ampumatarvikkeilla järjestettävässä koulutuksessa. MPK:n ammunnanjohtajaoikeuden kouluttaminen ja myöntäminen reserviläiselle tai muulle henkilölle perustuu MPK:n tarpeeseen käyttää henkilöä ammunnan johtajana MPK:n järjestämissä tapahtumissa. Johtajaoikeuksien saaminen edellyttää suoritettua ammunnanjohtajakoulutusta ja osaamista mittaavan kokeen hyväksyttyä suoritusta koulutuksen päätteeksi. Hyväksytysti suoritetun koulutuksen perusteella aluetoimiston päällikkö voi myöntää reserviläiselle Puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaisten perusammuntojen ja MPK:n ampumaohjelmiston mukaisten ammuntojen johtajaoikeudet. MPK:n
ammunnanjohtajaoikeus voidaan myöntää myös ei-asevelvollisille vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 20 b §:n mukaisesti. Perusammuntojen johtajaoikeus sekä MPK:n ammunnanjohtajaoikeus ovat voimassa viisi vuotta. Ammunnanjohtajakoulutus sisältää myös kolme vuotta voimassa olevan ”PV ensiapuhenkilö” pätevyyden. Ammunta ja ampumataito ovat mitä suuremmissa määrin yksilön osaamista kehittäviä sotilaallisia taitoja ja soveltuvat erinomaisesti MPK:n kurssien aiheiksi. Mikäli löytyy halua tämän sotilaallisen taidon kehittämiselle, niin suosittelen seuraamaan aktiivisesti koulutustarjontaa ja hakeutumaan MPK:n laadukkaille kursseille ensin kehittämään omaa osaamistaan ja myöhemmin vaikkapa hakeutumaan kurssille hankkimaan pätevyyksiä kouluttaa ja johtaa ammuntoja muille aktiivisille reserviläisille.
Aurinkoista kevättä,
Everstiluutnantti PETTERI IITTI Toimistopäällikkö / L-SALTSTO
MPK LOUNAIS-SUOMI 14 KARHU
Kotiseutuharjoitus paikallispuolustusharjoitus (PAPU) Salon yhteydessä Kotiseutuharjoituksen tavoitteena on, että yksittäiset kansalaiset, vapaaehtoistoimijat ja -järjestöt, kunnat, kaupungit ja viranomaiset voivat kouluttautua ja harjoitella yhteistoimintaa sekä yhdessä toimimista häiriötilanteissa. Toteuttamismalleja on useita riippuen harjoituksen muodosta, kestosta ja osallistujista. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä (MPK) on tavoitteena, että jokaisessa sen piirissä järjestettäisiin kotiseutuharjoitus vähintään kerran vuodessa. Lounais-Suomessa MPK:n kotiseutuharjoituksista vastaa valmiuspäällikkö Minna Nenonen. Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri järjesti vuonna 2020 kaksi kotiseutuharjoitusta. Varsinais-Suomessa toteutettiin harjoitus kurssiviikonloppuna. Tällöin kouluttauduttiin LSPEL johdolla selviytymään 72h ja sähköttä sekä annettiin kyberkoulutusta. Koronasta johtuen mm. ensiapukurssi ja kenttäkeitinkurssi jouduttiin perumaan. Toinen harjoituksesta toteutettiin Satakunnassa yhteistyössä Satakunnan pelastuslaitoksen ja kuntien avainhenkilöiden kanssa. Koulutuksen aiheena oli tietoturva ja kyberturvallisuus kuntien henkilöstölle. Harjoitus toteutettiin etäkoulutuksena ja palaute niin osallistujilta kuin kouluttajiltakin oli hyvää. Harjoitusta kehitetään saatu-
jen hyvien kehitysideoiden pohjalta. Paikallispuolustusharjoitusten (PAPU) tavoitteena on yhteiskunnan kaikkien toimijoiden saaminen harjoittelemaan yhdessä toimintaa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Puolustusvoimat ja kunta/kaupunki luo kehyksen toiminnalle, johon muut voivat liittyä. MPK pyrkii toteuttamaan kotiseutuharjoituksen PAPU-harjoituksen luomassa tilanteessa. Tämän vuoden PAPU Salo -harjoitukseen liittyvässä kotiseutuharjoituksessa tehtiin uusi päänavaus kyberkoulutuksen saralla. Harjoitusta lähdettiin valmistelemaan MPK:n Lounais-Suomen piirin kyberkouluttajien ja Salon kaupungin IT-osaston kanssa. Teemaksi koulutukseen muodostui ”Kaupungin kybervarautuminen” ja päivän koulutus koostui kolmen eri aihealueen luennoista sekä työpajoista. Tavoitteena oli, että Salon kaupunki 1) tunnistaa toimintaansa liittyviä kyberuhkia, 2) ymmärtää omat kriittiset ICT-toimintonsa, ja 3) tunnistaa johtamistoimenpiteet ja vastuut kyberhäiriötilanteissa. Koulutuspäivän jälkeen kouluttajat sekä Salon kaupungin IT-johtaja toteuttivat purku- ja palautetilaisuuden. Arvosana oli huikea 4,8/5 koko kurssin osalta ja ennen kaikkea työpajat saivat täydet pisteet. Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri
koordinoi harjoitukseen mukaan kolmannen sektorin keskeisen toimijan eli SPR:n (Vapepa). VAPEPA:n vapaaehtoiset osallistuivat Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen johtamaan etsintätehtävään. MPK:n Lounais-Suomen piiri tuki myös Porin prikaatin PAPU -harjoitusta rekrytoimalla MPK:n sitoutuneita toimijoita harjoituksen eri tehtäviin pääkouluttajina ja maalihenkilöinä. Kotiseutuharjoituksemme täyttivät MPK:n niille määrittelemän tavoiteeen: Luodaan edellytyksiä järjestötoimijoille tuottaa varautumiseen liittyvää suorituskykyä viranomaisten ja kuntien tueksi. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti tulevaa syksyn Rauman paikallispuolustusharjoitusta. Sen yhteydessä käytetään edellä mainittuja hyväksi havaittuja toimintatapoja sekä kehitetään uutta alueellisten tarpeiden mukaisesti. Mukavaa kevättä toivottaen ja tervetuloa verkkokursseille mukaan!
MINNA NENONEN Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri Valmiuspäällikkö
KARHU 15 Hannu Reiman
Moderaattori hoitamassa hommia avaruudesta käsin.
Radioamatööriksi -verkkokurssi keräsi suuren osallistujajoukon
Tammikuun lopussa aloitti yli sata innokasta kurssilaista mittavan urakan, jonka päämääränä oli radioamatöörin perusluokan tutkinto. Tulevan kahdeksan viikon ajan heidän keskiviikkoiltansa täyttyisivät mm. radioaaltojen etenemisillä, matemaattisilla kaavoilla sekä sähkötekniikalla ja -turvallisuudella.
Mukaan yli sata kurssilaista
Kaikki alkoi siitä, kun syksyllä 2020 olin saanut poikkeuksellisesti mahdollisuuden osal-
listua Porin kurssille osittain etänä. Tuona syksynä minusta tuli radioamatööri, OH6SARI. Totesin konseptin toimivan hyvin verkon kautta ja mieleeni kirkastui ajatus siitä, että voisimme mahdollistaa tämän useammalle. Etäkurssille osallistumista ei rajoittaisi maantiede tai koronatilanne. Kerroin ideastani kurssinjohtaja Hannu Reimanille, joka otti haasteen vastaan ja rakensimme yhdessä pohjan verkossa toteutettavalla kurssille. Etäkurssi saavutti suuremman suosion kuin mitä osasimme ar-
vata, sille ilmoittautui yli sata kurssilaista. Osallistujamäärän vuoksi vuorovaikutuksen mahdollisuuksia varsinaisen opetuksen aikana karsittiin. Kurssin tueksi sekä verkostoitumisen mahdollistamiseksi perustetiin suljettu Facebook-ryhmä, johon liittyi 60 kurssilaista. Kurssikirjeessä painotimme kurssin valmistavan tutkintoon ja tarkoitetun itseopis-
jatkuu
16 KARHU Hannu Reiman
Verkkomuotoinen kurssi tuo vapaaehtoisille kouluttajille uusia haasteita. Verkkokoulutuksessa kouluttaja on eri tavalla jatkuvasti valokeilassa kurssilaisten katseiden alla.
kelun tueksi. Kurssilaisille tehtiin selväksi, että tutkinto ei kuulu kurssin ohjelmaan. Jokaisen kurssilaisen tuli itsenäisesti ilmoittautua Radioamatööriliiton paikallisille pätevyystutkinnonvastaanottajille tutkintoa varten. Tenttejä on mahdollista harjoitella
Jorman, OH3XF, radioamatööriasema.
ar-x -tutkintojärjestelmässä mutta varsinaiset tutkinnot ovat edelleen hyvin perinteisiä tenttitilaisuuksia. Hannu Reiman
Jukka Klemola kouluttamassa T1-moduulia C.P.E. Productionin tiloissa Forssassa.
Kova haaste kouluttajille
Verkkomuotoinen kurssi tuo vapaaehtoisille kouluttajille uusia haasteita. Verkkokoulutuksessa kouluttaja on eri tavalla jatkuvasti valokeilassa kurssilaisten katseiden alla. Kouluttaja ei myöskään voi tarkkailla kurssilaisten eleitä ja reagoida niihin kuten lähikurssilla. Muutama kouluttaja on todennut, että olo tuolloin kuin seinille puhuisi. Jopa teknisesti kokeneimmilla tulee kokousohjelmien ja yhteyksien kanssa ongelmia varmistustoimenpiteistä huolimatta. Tämä kaikki vaatii erilaisia valmiuksia ja paineensietokykyä. Tällä kurssilla kouluttajina olivat kurssinjohtaja Hannu Reiman (K-moduuli) ja Jukka Klemola (T1-moduuli). K-moduuli sisältää asioita liikennöinnistä ja määräyksistä. T1-moduuli on vaativa tekniikkapainotteinen osio. Jotta perusluokan pätevyys myönnetään, tulee nämä molemmat tutkinto-osiot läpäistä. Kouluttajille rauhallisen tilan hyvine yhteyksineen sponsoroi Forssassa C.P.E. Production. Kari Se-
KARHU 17 vón osallistui apukouluttajana kurssille. Hän tehtävänään oli seurata keskustelua ja kommentoida eri aiheita. Toimin itse kurssin ”emäntänä” ja moderaattorina Heikkilästä käsin. Tehtävänäni oli päästää kurssilaisia sisään, toivottaa kurssilaiset tervetulleeksi ja valvoa osallistumista. Tämä mahdollisti sen, että kouluttajat saivat keskittyä omaan tehtäväänsä. Moderointini suuren osallistujamäärän sanelemana oli aika painokasta, mutta siihen totuttiin hyvin kurssin kuluessa. Kurssin läsnäoloprosentti koko kurssin ajalta oli huimat 89% mikä kertoi kurssilaisten sitoutumisesta oppimiseen alusta loppuun. Täyden merkinnän kurssin suorittamisesta sai kaikkiaan 95 kurssilaista ja osa heistä suoritti pätevyyden jo kurssin kuluessa.
Osallistujia kaikista ikäluokista
Ennakkokyselyyn kautta saimme hyvän kokonaiskuvan kurssilaisen taustoista. Muista kursseista poiketen ilmoittautuneista jopa 40 % ei ollut koskaan aiemmin osallistunut MPK:n kursseille, joka oli hyvä mah-
Kouluttajilla oli sponsorilta käytössä rauhallinen tila jossa hyvät yhteydet sekä iso tv. Vasemmalla kurssinjohtaja Hannu Reiman ja oikealla kouluttaja Jukka Klemola.
dollisuus tehdä MPK:n toimintaa tunnetuksi. Kurssin järjestäminen verkkokurssina oli selkeästi innostanut mukaan myös nuorempaa väkeä, joten osallistujien ikärakenne oli hyvin tasapainoinen. Monille radioamatöörintutkinto oli häämöttänyt mielessä jo vuosia, ellei vuosikymmeniä.
MPK:n puheenjohtaja Mika Hannula lähetti videotervehdyksen kurssilaisille.
Jatkoa luvassa
MPK:n puheenjohtaja Mika Hannula innostui suunnitelmastani kuvata videotervehdys radioamatööreille. Hannula on itsekin radioamatööri ja perustanut ensimmäisen radioamatööriasemansa jo 13-vuotiaana. Tervehdys näytettiin kurssin alussa ja sitä käytetään myös tulevilla kursseilla keväällä ja syksyllä. Linkki tervehdykseen: MPK:n puheenjohtaja Mika Hannula antaa nostetta radioamatöörikoulutukselle. Kurssi sai päätösarvosaksi 4.45/5, josta voimme kiittää vapaaehtoisia kouluttajiamme. Mikäli kiinnostus heräsi, tervetuloa mukaan koulutukseen syksyllä, jolloin seuraava tutkintoon tähtäävä etäkurssi järjestetään. Tulemme ottamaan huomioon kurssilaisten lukuisat palautteet, joista yhteen on hyvä päättää: ”Kurssi eteni kuin katujyrä. Sillä oli suunta ja tasainen vauhti ja sivuraiteita ei sallittu. Se olikin ainoa mahdollinen toimintatapa, kun osallistujia oli noin 100. Hienosti linjaus piti loppuun asti, siitä iso kiitos. Voin rehellisesti sanoa, että suosittelisin kurssia myös kavereille!” SARI MASTROMARINO MPK Lounais-Suomi
18 KARHU
Keidassuon rauhassa kulkien
Porin seudun Maanpuolustusnaiset retkeilivät pääsiäislauantaina 3.4.2021 Isonevan soidensuojelualueella Pomarkussa. Karun kaunista ja erämaisen fiiliksen tuovaa suomaisemaa riittää Isonevalla noin 900 hehtaarin edestä. Isoneva on Satakunnan ja koko rannikkoalueen mittakaavassa harvinaisen laaja ja luonnontilainen keidassuo, joka kuuluu suoyhdistymätyypiltään Rannikko-Suomen kermikeitaisiin. Suurin osa suosta kuuluu valtion soidensuojelualueeseen. Keidassuot ovat Etelä- ja Keski-Suomen yleisin suotyyppi. Suon keskusta on ympäristöään korkeammalla, josta myös nimitys kohosuo tulee. Näin ollen suo saa kaiken ravinteensa vain sadeveden mukana. Tästä syystä, eli vähäravinteisuudesta johtuen, alueen kasvillisuus on melko niukkaa
ja karua. Mielenkiintoisimmista mainittakoon vaikka ns. lihansyöjäkasvit eli kihokit. Suolla on rikas linnusto ja siellä pesii säännöllisesti mm. kalasääski, kapustarinta, kurki, kuovi ja kaakkuri. Isonevalla voi nähdä myös Etelä-Suomessa jo hieman harvinaisemman riekon ja isolepinkäisen. Isoneva on myös merkittävä teerien keväinen soidinareena. Yksi Maanpuolustusnaisten järjestötoiminnan keskeisimmistä tavoitteista on jäsenten henkisen ja fyysisen kunnon vahvistaminen. Yhdistykset voivat osallistua Kimpassa-kuntokampanjaan keräämällä pisteitä erinäisistä liikuntasuorituksista. Nyt kun valon määrä lisääntyy jatkuvasti ja kevätluonto pikkuhiljaa heräilee, on oiva hetki aloittaa yhdessä liikkuminen. Ulkona on lisäksi turvallista liikkua porukallakin ja niiden kuuluisien turvavälien pitäminenkin onnistuu kohtuu helposti.
Opastajan roolissa retkellä toimi kirjoittaja, jolle luontokohde on tullut tutuksi lukuisista vierailukerroista johtuen eri vuodenaikoina. Kuuden henkilön ”komppaniamme” suuntasi aluksi pitkospuita pitkin kilometrin matkan lintutornille. Harmiksemme paikan päällä oli vuodenaikaan nähden vielä hieman hiljaista muuttolintujen osalta ja oikeastaan vain muutamat töyhtöhyypät näyttäytyivät meille. Osa taisi nähdä vilaukselta muutaman kurjen, mutta hyvin pysyivät nekin piilossa. Ehkä hieman yllättäväkin havainto oli kuitenkin fasaanin kuuluva töräytys muuten rauhaisassa suomaisemassa. Lintutornilla tähyilyn jälkeen jatkoimme matkaa retkeilyreittiä pitkin Katajamäen laavulle, jonne matkaa oli suuntaansa noin 2,5km. Reitti kulkee yli vanhan rautatien, rämeiden ja paikoin hyvin luonnontilaisten metsäsaarekkeiden poikki, suo-
KARHU 19 19 KARHU
maisemaa koko ajan halkoen. Kulkeminen maastossa oli vaivatonta pitkoksien ansiosta mutta myös miellyttävää, kun ajoittain sai astella pitkin juurakkoista metsäpolkua, joka sekin oli hyvin helppokulkuista. Matkalla kuunneltiin muutamia esimerkkejä eri lajien äänistä linnunlaulu-sovelluksella. Pysähdyimme katselemaan myös muutamia kasveja ja sammalia. Tupasvillan pajunkissamainen kukinto on yksi aikaisimpia suolla nähtäviä kasveja. Taisi muutama jo odottaa innolla suopursun kauniin valkoista kukintoakin. Se tuoksu! Laavupaikalla paistettiin tietenkin makkaraa ja juotiin nokipannukahvia. Eväiden nauttimisen jälkeen suunnattiin samaa reittiä takaisin lähtöpisteeseen. Yhteensä mat-
kaa patikallemme kertyi noin 8 kilometriä. Ja mikä tärkeintä, aurinko helli ihanasti reippaita kulkijoita koko matkan ajan. Fiilis oli kerrassaan hyvä!
TERHI SUUTARI Luontokartoittaja-opiskelija Porin seudun Maanpuolustusnaiset ry Kuvat: Terhi Suutari
20 KARHU KARHU 20
MAANPUOLUSTUSNAISET Me selviämme
T
ätä kirjoittaessani on taistelu maailmanlaajuista koronapandemiaa vastaan jatkunut Suomessakin jokapäiväisenä jo reilun vuoden ajan. Olemme joutuneet sopeutumaan poikkeusoloihin erilaisine rajoituksineen. Elämä on rajoittunut aiempaa pienempiin piireihin, edes kaikkia lähisukulaisia ei enää tavata niin usein kuin ennen. Kätteleminen ja halaaminen eivät enää kuulu tapaamisiin muiden kuin omien perheenjäsenten kanssa. Kasvomaskien ja käsidesin käyttö sekä turvaväleistä huolehtiminen kuuluvat itsestään selvästi päivittäisiin rutiineihin. Erilaiset etäyhteys-sovellukset ovat tulleet tutuiksi ja niiden avulla ovat järjestyneet myös jo monet yhdistystoimintaan kuuluvat palaverit ja kokoukset. Monet innolla odotetut ja huolella suunnitellut tapahtumat ovat peruuntuneet tai siirtyneet aina vain kauemmas epävarmalta vaikuttavaan tulevaisuuteen. Ei ole mikään ihme, jos loputtomalta tuntuvan kriisitilanteen keskellä alkaa väsymyskin jo painaa mieltä. Vaikeasti ennustettavassa tilanteessa myös pelko ja huoli ovat monella tapaa läsnä. Tarvitaan työkaluja henkiseen selviämiseen. Tätä varten olemme harjoitelleet varautumistaitoja.
Maanpuolustusnaisten liiton teema vuonna 2021 on Yhdessä toimien lähellä tai etänä. Ihminen kaipaa sosiaalisia kontakteja ja etenkin nyt, kun eletään vaikeita aikoja, on hyvä pitää yhteyttä ja jakaa kokemuksia. Vaikka kohtaamiset eivät enää onnistuisikaan entiseen tapaan, on silti mahdollista pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin monien teknisten sovellusten avulla. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan. Omaa turvallisuuden tunnetta kannattaa vaalia seuraamalla ajankohtaista tiedottamista asiallisista ja luotettavista tietolähteistä. Ja jos jatkuva koronauutisointi tuntuu ahdistavalta tai rajoitukset kiristävät hermoja, olisi hyvä etsiä keinoja rauhoittua. Monet meistä kokevat ulkoilun ja liikunnan terapeuttisena. Luonnossa liikkuminen virkistää mieltä ja rentouttaa. Satakunnan piirin yhdistyksissä onkin ideoitu ulkoilutapahtumia keväälle ja kesälle, toivomme niiden toteutuvan. Voimme etsiä yhteisen harrastuksemme parissa keinoja lievittää stressiä ja hallita arkea poikkeusoloissa. On tässä ajassa sentään hyvääkin, nimittäin monilla meistä on ehkä ollut aiempaa enemmän aikaa mietiskellä oman kodin rauhassa ja laittaa elämän perusasioita
tärkeysjärjestykseen. Poikkeusoloissa monet asiat näyttäytyvät uudessa valossa. Tämän ajan henkeen kuuluu epävarmuuden ja siihen liittyvien hankalien tunteiden sietäminen. On hyvä huomioida, että jokaisella meistä on varmasti näitä vaikeita hetkiä tässä kriisitilanteessa. Tarvitaan myötätuntoa itseä ja muita kohtaan. Nyt jos koskaan on myös osoittautunut tarpeelliseksi huolehtia, että kotivara on kunnossa. Ja auttaa apua tarvitsevia. Muuttuneista olosuhteista huolimatta kannattaa sinnikkäästi pitää kiinni tutuista arkirutiineista niin paljon kuin mahdollista. Arkirutiinit ja riittävä uni edistävät turvallisuuden tunnetta ja jaksamista uusien haasteiden keskellä. Ja jos jotakin ei voi enää tehdä kuten ennen, niin aina löytyy uusi keino. Pidetään mieli avoinna uusien tapojen ja taitojen omaksumiselle. Vahvistetaan yhdessä toivoa, välitetään toisistamme ja noudatetaan viranomaisten ohjeita. Me selviämme tästäkin. HANNELE TAIPALE puheenjohtaja Maanpuolustusnaisten Liitto ry:n Satakunnan piiri
Keskustelua lyijystä
Ampumaharrastusfoorumin (AHF) 10.3.2021 järjestämä lyijywebinaari oli keskusteluti-
ole riittävän hyvin hallinnassa” (uutena: hallussapito) Ministeriötyöryhmä on nimitetty miettimään Suomen kansallista päätöstä. Suomen on päätettävä 15.8.2021 mennessä, valitsemmeko ns. Ramsar-rajoituksen vai totaalilyijyhaulikiellon. Ministeriötyöryhmä kuulee sidosryhmiä asiassa huhtikuun alussa. Eli 1. prosessi kesti yli 6 vuotta.
laisuus, joka on suunnattu ampumaharrastusfoorumin jäsenille sekä viranomaisille. Webinaarin aikana keskusteltiin Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) 3.2.2021 julkaistusta lyijystä valmistettujen haulien- ja luotien rajoitusehdotuksesta.
Miksi lyijyrajoituksia on tulossa?
ECHAn mielestä laaja lyijyrajoitus on oikeutettua koska. 1) Ympäristöön päätyy 91 000 tonnia ammuslyijyä vuodessa. 2) 127 miljoonaa lintua on vaarassa kuolla lyijymyrkytykseen vuosittain! 3) Arvioidut lintukuolemat 1,4 miljoonaa / vuosi. 4) Miljoonaa lasta altistuu lyijyn haittavaikutuksille riistanlihan kautta! 5) Rajoituksilla estetään 7 000 lapsen älykkyysosamäärän lasku vuosittain! 6) Rajoituksen hinta sektorille 260 miljoonaa –10,5 miljardia €/ 20 vuotta.
Lyijyrajoitukset 1. prosessi
Prosessi alkoi 3/2015 kun EU:n komissio pyysi ECHAa valmistelemaan rajoitus-
KARHU 21
ehdotuksen lyijyhaulien käytön rajoittamiseksi kosteikoilla. Lyijyhaulien käytön kieltäminen kosteikoilla astui voimaan 15.2.2021, josta alkoi siirtymäaika (2 tai 3 vuotta). EU maat, joilla on 20 % pinta-alastaan Ramsar-määritelmän mukaista kosteikkoaluetta voivat kansallisella päätöksellä valita lyijyhaulien täyskiellon ja saada yhden vuoden lisää siirtymäaikaa. Rajoituksia säädetään aineille, joiden ”valmistus, markkinoille saattaminen tai käyttö sellaisenaan, seoksessa tai esineessä aiheuttaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle riskin, joka ei
Nyt alkaa erillinen Lyijyrajoitusten 2. prosessi.
1) Lyijyhaulit Lyijyhauleja ei saa asettaa markkinoille (siirtymäaika 5 vuotta). Poikkeus urheiluammuntaan (HUOM. valinnainen, jäsenvaltion päätettävissä): Lyijyhaulipatruunat voidaan saattaa markkinoille urheiluammuntaan, jos jälleenmyyjällä on jäsenvaltion (jossa esine saatetaan markkinoille) myöntämä lupa lyijyhaulipatruunoiden asettamiseen urheiluammuntaan markkinoilla.
jatkuu
22 KARHU 2. Lyijyhauleja ei saa käyttää (siirtymäaika 5 vuotta)
Poikkeus urheiluammuntaan (jälleen valinnainen, jäsenvaltion päätettävissä): Lyijyhaulipatruunoita voidaan käyttää urheiluammunnassa, jos a) henkilöllä on jäsenvaltion myöntämä lupa käyttää lyijyhaulipatruunoita urheiluammunnassa; b) käyttö tapahtuu määrätyssä paikassa, jolla on jäsenvaltion myöntämä lupa käyttää lyijyhaulipatruunoita urheiluammunnassa; ja (c) seuraavat toimenpiteet ovat voimassa määrätyssä paikassa: (I) säännöllinen [vähintään kerran vuodessa] lyijyhaulien kerääminen [> 90%] tehokkuudella, joka saavutetaan asianmukaisin keinoin (kuten seinät ja/ tai verkot) ja/tai pinta-ala); (II) pintavesien eristäminen, seuranta ja tarvittaessa käsittely, jotta varmistetaan vesipuitedirektiivissä määriteltyjen lyijyn ympäristönlaatunormien (EQS) noudattaminen; JA III) [kaiken maatalouden käytön kieltäminen alueen rajoissa]. Lyijyrajoitukset 2. prosessi 2) Lyijyprojektiilit, joita ei ole määritelty lyijyhauleiksi (ts. luodit) 3. Kiväärin luoteja ei saa asettaa markkinoille. 4. Kiväärinluoteja ei saa käyttää (siirtymäaika: 18 kuukautta kaliipereissa ≥5.6 mm ja 5 vuotta kaliipereissa <5.6 mm ja reunasytytteiset yleisesti esim. .22LR ja .17HMR). Ei kuulosta kovin ammattitaitoisel-
ta, kun ison kaliiberin alaraja on 5,6mm. Tämän mukaan jo esim. .22 Hornet ja .222Rem ovat ”isoja kaliibereita” Todellisuudessa alle tuon mitan olevia keskisytytteisiä merkittäviä kaliibereita ei ole montaakaan. Poikkeus urheiluammuntaan (valinnainen, jäsenvaltion päätettävissä), jos seuraavat toimenpiteet ovat käytössä: a) urheiluammunta käytetään määrätyssä paikassa; b) jos seuraavat toimenpiteet ovat käytössä: I) säännöllinen lyijyn talteenotto [> 90%] tehokkuudella, joka saavutetaan luotien keräyksen (ts. luotiloukkujen) avulla; JA (II) [kaiken maatalouden käytön kieltäminen alueen rajoissa]. Huomioita / Poikkeuksia edelliseen on kuitenkin aika paljon. Sallittua on kuitenkin mm. a) ”indoor shooting inside a building” Mitä tarkoittaa rakennuksen sisällä ampuminen? b) ”military applications” ”voluntary military training”? Mielestäni voluntary military training on ammunnan harjoittelua omalla ajalla ja omin varoin. Reserviläisjärjestöt ja niiden yhdistykset pitää laskea olennaiseksi osaksi puolustusjärjestelmäämme. Viranomaiset, kuten Puolustusvoimat ja poliisi, on rajattu tämän ulkopuolelle. Myös reserviläiset ja poliisit käyttävät siviiliratoja. (ulkoratoja). c) Historical and other technical research and investigation. Nämä ja monet muut lauseet vaativat vielä paljon mietintää ennen kuin asioissa on saatu oikea tulkinta. Kansalliseen puolustukseen liittyvät asiat ovat yleensä tällaisen säädännön ulkopuolella. Suomessa on useimmista EU maista poiketen yleinen asevelvollisuus. Lyijylle ei toistaiseksi ole todellisia korvaavia vaihtoehtoja reserviläisten ampumaharjoittelun laukausmäärillä. Osaan asekalustosta ei voida käyttää korvaavia materi-
aaleja. Reserviläisjärjestöt eivät tue esitystä nykymuodossaan.
Lyijyn käyttörajoitusten vaikutus Puolustusvoimien toimintaan
Lyijyn korvaaminen muilla raaka-aineilla saattaa johtaa Suomessa patruunoiden siviilituotannon romahtamiseen/lakkauttamiseen, joka vaikuttaa myös poikkeusolojen tuotantokapasiteettiin. Lyijyn korvaaminen muilla raaka-aineilla aiheuttaisi puolustusvoimissa asejärjestelmien korvaamisen tai ainakin mittavat muutostyöt. Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyisessä turvallisuustilanteessa sotilaalliselle huoltovarmuudelle asetetaan Suomessa edelleen korkeat vaatimukset. Kotimaisen ruudin ja ampumatarvikkeisen tuotantokapasiteetin pitää olla mahdollista myös tulevaisuudessa. Kriisitilanteessa ulkomaiseen apuun ei pidä tuudittautua.
Kansallisten kantojen valmistelu REACH-komiteaan
• Kansalliset kannat valmistellaan ja sovitaan kemikaalineuvottelukunnan tuotejaostossa (KENK-tj) • Mandaatti tulee kemikaalilaista (ns. KENK-asetus) KENK-tj–käsittely korvaa käytännössä EU-jaostomenettelyn. Yhteiskunnan eri intressitahot ovat edustettuna. Tarvittaessa kutsutaan kuultavaksi myös muita kuin nimettyjä tahoja. Jos yhteistä näkemystä ei KENK-tj:ssä löydy (tai asian luonne sitä muuten edellyttää), päätös Suomen kannasta siirtyy poliittiselle tasolle. Eduskuntaa ei pääsääntöisesti informoida täytäntöönpanosäädöksistä. Lyijyhaulien kosteikkokäyttöä koskeva rajoitus vietiin poikkeuksellisesti E-kirjeellä eduskunnalle tiedoksi. Lyijy II: julkinen 6 kk mittainen kuuleminen (public consultation), alkoi 24.3.
KARHU 23
Määrätietoista vaikuttamista lyijykieltoesityksiin
Vaikka kansalliset poikkeukset ovat mahdollisia, on jo tässä vaiheessa epävarmaa, otetaanko niitä laisinkaan huomioon. Ennakkohuhujen mukaan virkamieskunnassa ollaan valmiita mennään eteenpäin täyskiellolla. ”Kaikki todisteet, joita on olemassa, pitää nyt tuoda esille”. Tällä hetkellä kaikki asiaan liittyvät kyselyt, tutkimukset ja selkeät laskelmat tulevat tarpeeseen, sillä pelkät eri tahojen esittämät huolet tai mielipiteet eivät riitä vakuuttamaan tieteellisiä komiteoita.
Rajoituksen voimaantulo
Jos säädös (esim. rajoitusta koskeva asetus) tulee hyväksytyksi myös Euroopan Parlamentissa ja neuvostossa, se toimitetaan Euroopan unionin virallisen lehden julkaisuprosessiin, joka kestää useimmiten joitakin viikkoja. Säädökset tulevat voimaan 20 vuorokauden kuluttua siitä, kun ne on julkaistu virallisessa lehdessä: https://eur-lex.europa.eu/oj/direct-access.html
RAIMO SUOMINEN Ampumaharrastusfoorumin jäsen
Euroopan unionissa on käynnissä kaksi lyijykieltoesitystä. Esitykset ovat ongelmallisia Suomen ainutlaatuisen puolustusjärjestelmän ja reserviläistoiminnan kannalta. Reserviläisliitto on tehnyt määrätietoista työtä sen eteen, että reserviläisten näkökulma tulee esille asian käsittelyssä. Reserviläisliitto antoi viime vuonna puolustusministeriölle lausunnon EU:n ensimmäisestä lyijyhaulikieltoesityksestä, joka on luettavissa täältä. Nyt maaliskuussa liitto esitti reserviläisjärjestöjen yhteisen näkemyksen lyijykieltoihin Ampumaharrastusfoorumissa. Mukana oli useita järjestöjä ja ministeriöitä. Ministeriöistä mukana olivat sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäministeriö sekä puolustusministeriö. Järjestöistä mukana olivat Reserviläisliiton lisäksi muut reserviläisjärjestöt, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Ampumaurheiluliitto sekä alan valmistajia ja kauppiaita. Kokouksen tulokset kootaan yhteen ja niitä hyödynnetään Suomen lausunnossa Euroopan Kemikaalivirasto ECHA:lle. Alkuvuodesta sosiaali- ja terveysministeriö asetti ministeriötyöryhmän pohtimaan EU:n ensimmäisen kieltoesityksen täytäntöönpanoa. Reserviläisliitto on työryhmän kuultavana alkukevään aikana ja liitto tiedottaa asiasta kuulemisen yhteydessä. Lisäksi kontaktoimme Suomen meppejä europarlamentissa sekä omia kansanedustajiemme Suomessa lyijykieltoasian tiimoilta.
Reserviläiset olennaisena osana Suomen puolustusjärjestelmää
Omaehtoinen sotilaan perustaitojen, kuten ammunnan harjoittelu, on olennainen osa puolustusjärjestelmämme ylläpitoa. Puolustusvoiminen 280 000 hengen suuruisista sodan ajan joukoista reserviläiset muodostavat yli 96 prosenttia. Puolustusratkaisumme perustuu siis laajaan reserviin, jota ei kyetä kouluttamaan riittävästi kertausharjoituksissa. Kansalliseen puolustukseen liittyvät asiat ovat yleensä tämänkaltaisen lainsäädännön ulkopuolella. Nytkin viranomaiset, kuten Puolustusvoimat ja poliisi, on rajattu tämän kiellon ulkopuolelle. Reserviläiset pitäisikin laskea olennaiseksi osaksi puolustusjärjestelmäämme ja sen vuoksi jättää tämän lainsäädännön ulkopuolelle. EU:n esitykset ovat myös siinä mielessä Suomelle ongelmallisia, että ne eivät rajaa pois edes ulkoampumaratoja, joita Suomessa on käytössä yli 700. Ampumaradat kuuluvat jo entuudestaan ympäristönsuojelunlain mukaan ympäristöluvanvaraisiin toimintoihin. Toisin sanoen ratojen ympäristöluvat takaavat sen, että ampumaratojen mahdollisia ympäristöriskejä kontrolloidaan ja seurataan jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Mikäli toiminnan aiheuttamat riskit ylittävät hyväksyttävän tason, voidaan ympäristöluvassa jo nykyisellään rajoittaa lyijyhaulien käyttöä yksittäisellä ampumaradalla. Reserviläisjärjestöt ovatkin vaatineet, että ampumatoiminta ympäristöluvan omaavilla ampumaradoilla tulee rajata mahdollisten lyijyrajoitusten ulkopuolelle. Lyijyhaulien korvaavat materiaalit ovat myös kalliimpia, joten yksittäisen ampujan näkökulmasta katsottuna lajin harjoittaminen kallistuisi ja joillakin saattaisi tämän seurauksena jopa vähentyä, millä on puolestaan vaikutuksia ampumataidon ylläpitoon ja laajemmin koko reserviimme. Lisäksi kaikkiin aseisiin ei edes voida tehdä lyijyä korvaavia hauleja. (RES)
24 KARHU KARHU 24
Kuvat: Eemeli Lappalainen
Jääkärien jalanjäljillä Kainuun selkosilla Kainuun metsien kätköistä löytyy Metsähallituksen ylläpitämä Jääkärin polku, joka on osa historiallista Jääkäriliikkeen itäistä etappitietä. Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien rajalla sijaitseva Saarijärven aarnialue on ollut niin jääkäriliikkeen kuin tervanpoltonkin tyyssija. Erämainen aarnialue piilopirtteineen oli Saksan koulutuskentille vuosina 1916–1917 pyrkiville jääkäreille tärkeä levähdyspaikka. Harvojen teiden ja polkujen korpi sopi hyvin Jääkäriliikkeen salattuun sotilasoperaatioon. Vuoden 1914 venäläistämisohjelma herätti Helsingin opiskelijapiireissä ajatuksen kansannoususta, mikä johti Jääkäriliikkeen syntyyn ja liki kahden tuhannen suomalaisen jääkärikoulutukseen Saksas-
sa. Jääkärikoulutukseen lähtijät matkasivat alkuun Merenkurkun ja Torniojokilaakson etappireitin kautta Ruotsiin, mutta venäläisten katkaistua läntisen reitin Hallan Ukko J. A. Heikkinen – kainuulainen liikemies, maanviljelijä, kansanedustaja ja aatteen mies – organisoi muiden Jääkäriliikkeen voimahahmojen kanssa Kainuun maastojen kautta itäisen etappireitin. Hallan Ukko kannatti vankkumattomasti suomalaista itsenäisyysliikettä ja majoitti itäisen etappireitin kautta jääkäreitä Hallan päärakennuksessa. Tosin vaaran uhatessa jääkärit joutuivat pakenemaan Hallan Ukon rakennuttamaan salaiseen kalasaunaan – Saarijärven piilopirttiin, joka on edelleen paikoillaan. Halla toimi jääkä-
rivärväyksen itäisen etappitien keskuksena. Hallan Ukko perusti vuonna 1924 lähelle Hallan taloa Löytöjoen varteen tervatehtaan. Löytöjoen tervatehdas jatkoi toimintaansa aina vuoden 1939 syksyyn, jolloin talvisota lopetti tuotannon. Jääkärin polku poikkeaa Löytöjoen tervatehtaan jäänteillä, joita on kunnostettu 2000-luvulla ja alueella on runsaasti tervanpolton pienteollisesta valmistuksesta kertovia infotauluja. Jääkärin polku on helppokulkuinen rengaspolku metsien ja soiden muodostamassa erämaassa. Jos joskus matka käy Kajaanista pohjoiseen, niin yhden päivän voi varata Suomen historian merkkipaikkoihin tutustumiseen. Huomionarvoista on, että Saari-
KARHU 25
Saarijärven keskellä sijaitsee Jääkärisaari piilopirtteineen. Hallan Ukko rakensi pritin kalasaunakseen vuonna 1915. Jääkärit käyttivät pirttiä piilopaikkanaan karatessaan heitä jahtaavilta santarmeilta vuosina 1916-1917.
järven saaressa sijaitseva Jääkäripirtti on lukittu ja siellä vierailusta on sovittava erikseen. EEMELI LAPPALAINEN Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry:n jäsen
Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys on avoin kaikille jääkäriperinteistä ja jääkärien elämäntyöstä kiinnostuneille henkilöille. Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja ylläpitää Jääkäripataljoona 27:n muistoa ja henkistä perintöä sekä vaalia pataljoonan syntyyn vaikuttaneita ihanteita.
Jääkärien muistomerkissä on teksti: ”Tällä paikalla seisseen Hallan talon isäntäväen Juho ja Lici Heikkisen Jääkäriliikkeen hyväksi suorittaman uhrautuvan työn muistoksi pystytti Hallan Säätiö tämän paaden”.
KILPAILUJA
26 KARHU
RESUL kilpailukalenteri 2021 Ilma-aseet Kuusankoski 13,-14.3. Talvijotos ”Pirkka” Pirkkala 19.-21.3. Reserviläispilkki Pyhäjärvi 21.3. Pistooliampumahiihto Kuhmo 27.3. Ampumasuunnistus Niinisalo 24.4. Falling Plates Mikkeli 15.5. Sotilasmoniottelu Lahti 15.-16.5. Pistooliampumajuoksu Imatra 22.5. Perinneasekilpailu Hollola 5.-6.6. Reserviläisammunnat Huovinrinne 03.7.
Reserviläisgolf Lahti heinäkuu Etämarssi Suomi 22.-25.7. SRA:n SM-kilpailut Niinisalo 13.-15.8. Vahvin reserviläinen Ylihärmä 21.8. Frisbeegolf Isokyrö 22.8. Tarkka-ammunnan SM Niinisalo 27.-29.8. Res. ampumamestaruus Mikkeli 17.-19.9. Kivääri 300m Mikkeli 18.9. Syysjotos ”Tyrsky” Kotka 24.-26.9.
Armalabs Urheiluampujan aseliike info@armalabs.fi puh. 040 539 3590 Friitalantie 11 B, 28400 Ulvila
Satakunnan Reserviupseeripiiri ry VUODEN 2021 KILPAILUKALENTERI KARHU 27 Satakunnan Reserviläispiiri ry Kilpailu Paikka Aika Järjestäjät Ilma-aseiden mestaruuskilpailu avoin
Yhteyshenkilö
Pasi Kaukkila Sovellettu Reserviläisammunta SRA Harjavalta la 15.5. Harjavallan Reserviläiset 050 570 9247
Ampumamestaruuskilpailu Rauma Rauman Seudun Reserviläiset Pienoiskivääri 50 m Ampumamestaruuskilpailu Pori (iltakilpailu klo 18) Porin Seudun Reserviläiset Raimo Suominen pienoispistooli to 3.6. 050 523 5610 pika-ammunta to 10.6. isopistooli to 12.8. Sammon Pytty Punkalaidun la 12.6. Punkalaitumen Reserviläiset Jari Nieminen 0400 531 670 Maastokilpailu avoin to 12.8. Noormarkun- Juhani Koskiranta Paikantaminen, ammunta ja suunnistus (iltakilpailu) Ahlaisten reserviläiset 0500 110 220 Perinnepistoolikilpailu Pori to 19.8 Porin Seudun Reserviläiset Raimo Suominen 25 m koulu ja 25 kuvio (klo 18) 050 523 5610 Perinneasekilpailu avoin Harjavallan Reserviläiset 300 m kivääri, perinnepistooli 50 m Pistooliampumasuunnistus Pori to 26.8. Noormarkun seudun Arto Ahokas (iltakilpailu) Reserviupseerit 040 547 5145 Jokamieskisa avoin avoin Harjavallan Reserviläiset Maastossa rastitehtävät 10-12 kpl, (iltakilpailu) sis. ampumarastin Ilma-aseet ja ampumamestaruus sarjajako: D, H, H50, H60, H70, H75, Ilma-asekisassa myös nuorten sarja H/D20 Perinnepistooli sarjajako: H/D ja H50 – Yhdistelmäkilpailujen sarjajako : H/D, 40, 50, 60, 70, naisille vastaavat sarjat SRA kilpailu: 25 euroa/kilpailija - muut 12 euroa/kilpailija - nuorten sarja 5 euroa/kilpailija - joukkuemaksu 15 euroa/joukkue - Kilpailijalla oltava vakuutusturva tai ampumalisenssi (SAL tai RES)
SATAKUNNAN SRA-PIIRIMESTARUUSKILPAILUT 2021 Harjavallan Reserviläiset kutsuu Satakunnan Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin jäsenet SRA-piirimestaruuskilpailuihin Harjavaltaan lauantaina 15.05.2021. Kilpailu toimii samalla SRA SM-kilpailujen karsintakilpailuna. Kilpailupaikkana on Harjavallan Reserviläisten ampumarata sekä läheinen Tervassuon ampumarata (15min ajomatka). 07:30 Kilpailutoimisto aukeaa – Ilmoittautuminen ja asetarkastus 09:00 Kilpailupuhuttelu ja siirtyminen rasteille Kilpailun johtajana toimii Tomi Nikkanen ja ratamestarina Pasi Kaukkila. Palkittavat sarjat: Avoin,Vakio, TST,Y50 ja Naiset
Osallistumismaksu Kilpailumaksu 30€ maksetaan paikan päällä käteisellä. Kilpailussa ammutaan yhteensä viisi rastia, kaksi kiväärirastia, yksi pistoolirasti, yksi haulikkorasti ja yksi haulikko / pistooli yhdistelmärasti. Tarkemmat rastikuvaukset tulevat SSIjärjestelmään toukokuun alkuun mennessä. Ilmoittautuminen aukeaa 1.4.2021 kello 12:00 ja sulkeutuu 30.04. mennessä. Kilpailuun otetaan lauantaille 48 ampujaa. Toimitsijat ampuvat esikisassa perjantaina.
28 KARHU
KILPAILUJA 2021 ampumamestaruudet Katinkurussa Porin Seudun Reserviläiset ry järjestävät yhteistyössä Satakunnan Ampujien kanssa Satakunnan reserviläispiirien vuoden 2021 ampumakilpailut Katinkurun Ampumakeskuksessa, osoite Pinomäentie 224 PORI HUOM. Alkuperäistä aikataulua on muutettu. Tämäkin on silti ennakkotieto, sillä koronatilanne voi edelleen muuttaa tulevaa ohjelmaa. Kesäkuun kilpailujen kutsut viimeistään viikkoa ennen kilpailua satakunnanampujat.sporttisaitti.com sivulla. Tiedustelut mielellään whatsappilla 050 523 5610 Ilmoittautumiset viimeistään kilpailuviikon maanantaina raimo.suominen@dnainternet.net tai 050 523 5610 Elokuun kilpailujen kutsu seuraavassa Karhussa. Kaikki kilpailut ammutaan sähköisiin SIUS laitteisiin ja ne alkavat klo 18.00 pienoispistooli
to 3. 6.
pika-ammunta
to 10. 6.
isopistooli
to 12. 8.
perinnepistooli
to 19. 8 .
Kilpailijoilla tulee olla ampumatoiminnan kattava vakuutusturva. (RES tai SAL)
Reserviläisliiton uusi jäsenryhmä ampumaharrastajille Vuoden 2021 alusta lähtien Reserviläisliiton jäsenillä on mahdollisuus liittyä uuteen ampumaharrastajien jäsenryhmään. Taustalla on vanhanmallisen Reserviläisten ampumaturvan päättyminen vakuutuskauden päättyessä 31.1.2021. Muutos on seurausta Finanssivalvonnan uusista määräyksistä. Uuteen jäsenryhmään voi liittyä niin, että jäsenmaksulaskun yhteydessä maksaa vapaaehtoisen toimintaturvamaksun, joka on tänä vuonna 35 €. Jäsen saa tällä muun muassa ampumaharrastuksen toimintaturvan sekä erikoisetuja. Jäsenmaksulaskut postitettiin jäsenille tammikuun lopulla. Ne jäsenet, jotka ovat tilanneet E-laskun, menee automaattisesti vain pelkkä jäsenmaksu. Mikäli nämä jäsenet haluavat myös toimintaturvan, tulee se erikseen maksaa. Ohje maksamisesta löytyy osoitteesta www.reservilaisliitto.fi/toimintaturva. Jäsenyys uudessa jäsenryhmässä antaa osallistumisoikeuden Reserviläisliiton, Reserviläisurheiluliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton liitto-, piiri- ja yhdistystason kilpailu- ja muihin tapahtumiin, joissa ammunta on keskeisessä roolissa, sekä Puolustusvoimien tai muiden tahojen yhteisiin tapahtumiin, joissa vaaditaan vakuutusturvaa. Tähän jäsenryhmään kuuluvat saavat myös ampumaharrastukseen liittyviä merkittäviä erikoisjäsenetuja. Yksi jäsenetuja tarjoava yritys on Brownells, jolla on erittäin laaja valikoima asealan eri tuoteryhmiä. Brownells toimii Suomessa verkkokaupan välityksellä ja sillä on isot varastot Yhdysvalloissa ja Saksassa. Nettikauppa löytyy osoitteesta www.brownells.fi. Toinen uudelle jäsenryhmälle erikoisetuja tarjoava yritys on Oulun Ase. Yritys tarjoaa reserviläisille tarkoin valikoituja aseita, asetarvikkeita ja patruunoita. Oulun Ase toimii tällä hetkellä verkossa sekä Kempeleen kivijalkamyymälässä osoitteessa Planeettatie 5. Nettikauppa löytyy osoitteesta www.oulunase.fi. Reserviläisliitto julkistaa talven ja kevään aikana uusia, rahanarvoisia erikoisjäsenetuja uudelle jäsenryhmälle. Uuteen jäsenryhmään liittyneet saavat maaliskuussa postitse uuden jäsenkortin, jolla jäsenet voivat todistaa ampumaharrastuksen toimintaturvan voimassaolon. Kortin mukana tulee jäsenetuihin liittyvä kirje sekä ensimmäinen etukoodi.
KARHU 29
Harjavallan Sissipuukko kilpailukalenteri 2021 Harjavallan Reserviläisten ammunnat jatkuvat kaudella 2021 noudattaen alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Varmistathan että tulet kilpailuihin terveenä ja käytät tarvittaessa kasvosuojusta. Kilpailuihin ovat tervetulleita kaikki Harjavallan Reserviläisten jäsenet sekä alueen muiden maanpuolustusyhdistysten jäsenet. Ammuntoihin on mahdollista osallistua myös yhdistyksen aseilla ja patruunoita voi ostaa paikan päältä.
• 20.3. klo:13.00 perinnekivääri 10lks 03 tauluun makuulta (aikaa 3 minuuttia) ja 5 lks polvelta (aikaa 2 minuuttia), matka 100m • 17.4. klo:13.00 pistooli/ reserviläisammunta 3 10+10lks 03 tauluun, aikaa 6 minuuttia, matka 25m. Aseen kapasiteetti vähintään 1+9. Parempi sarja ratkaisee • 1.5. klo:13.00 reserviläiskivääri/ reserviläisammunta 1 10+10lks 03 tauluun, aikaa 5 minuuttia, matka 150m. Parempi sarja ratkaisee • 29.5. klo:13.00 Sammonpytyn harjoitus perinne- tai reserviläiskivääri, ”koulutauluun”, matka 100m 10+10lks makuulta • 5.6. klo:13.00 pistooli/reserviläisammunta 4 10+10lks 03 tauluun, tuplalaukaus 3 sekunnin kääntöön, matka 25m. vähintään 9mm pistooli 1+9 kapasiteetilla tai kaksi lipasta. Parempi sarja ratkaisee • 3.7. klo:13.00 perinnekivääri 15lks lehmännahkaan makuulta, matka 300m • 17.7. klo:13.00 Penan kiväärikisa 10+10lks keskisytytteinen kivääri, ”koulutaulu”, matka 300m sallitut varusteet optiikka, bipodi, suujarru/vaimennin yms. kielletty monopodit, hiekkapussit, ratakaukoputki yms. • 7.8. klo:13.00 pienoiskivääri 30lks pienoiskivääritauluun makuulta. matka 100m. optiikka, bipodi sallittu; kielletty monopodit, hiekkapussit yms. • 28.8. klo:13.00 sovellettu revolveri keskisytytteistä patruunaa ampuva. max 18 patruunaa. Ammunnankulku tarkentuu kilpailupaikalla • 11.9. klo:13.00 yhdistelmäkilpailu 10lks reserviläiskiväärillä polvelta 03 tauluun, matka 100m 10lks pistoolilla min. 7.62 seisten 03 tauluun, matka 50m + 2.10. klo:13.00 jäsentenväliset ammunnan kulku ja kalusto tarkentuu kauden aikana
VALTAKUNNALLINEN
PIONEERI- JA SUOJELUJOTOS KARHU 2021 Varsinais-Suomen Pioneerikilta ry sekä Satakunnan Pioneerikilta ry järjestävät perinteisen, vuosittain järjestettävän valtakunnallisen Pioneeriaselajin Liitto ry:n pääkoulutustapahtuman, Pioneeri- ja suojelujotoksen. Jotos on kilpailumuodossa toteutettava koulutustilaisuus. Jotos järjestetään 23. – 25.7.2021 Huovinrinteellä Säkylässä, Porin prikaatin (PORPR) Satakunnan Pioneeri- ja Viestipataljoonan tukemana. Toivotamme tervetulleiksi kaikki reservin pioneerit, suojelumiehet ja muut reserviläiset kamppailemaan Pioneeri- ja Suojelujotos KARHU 2021 -jotoksen voitosta. Luvassa on haasteita, joiden avulla kerrataan jo opittua ja opitaan jotain uutta, niin aselajiosaamisen, kuin yleissotilaallisten tehtävien muodossa. Partioiden (3–5 henkilöä) on ilmoittauduttava kirjallisesti 4.6.2021 mennessä kilpailuorganisaatiolle: arto.jokinen@pp1.inet.fi Ilmoittautumistiedoissa on oltava: 1. Joukkueen nimi, yhdistävä tekijä, taustayhteisö, kurssi (vast), joukkueen yhteyshenkilö 2. Kaikkien osalta täydellinen nimi: sukunimi, etunimet 3. Syntymäaika 4. Osoite 5. Sotilasarvo ja aselaji 6. Varusteiden koko (takki, housut, jalkineet ja kypärän koko S, M, L, XL) 7. Mahdolliset ruoka-aineyliherkkyydet 8. Matkapuhelinnumero ja sähköpostiosoite 9. Noutotarve linja/juna asemalta, mistä, milloin 10. Majoitus- /ruokailutarve 23.7.2021 saapuville kilpailijoille Toimitsijoiksi kutsutaan tehtäviin halukkaita henkilöitä edellisvuosien tapaan. Toimitsijoiksi haluavien on ilmoittauduttava 4.6.2021 mennessä kirjallisesti em. osoitteeseen ilmoittamalla kohtien 2–10 mukaiset tiedot sekä oman erityisosaamisensa. Tapahtuma järjestetään puolustusvoimien vapaaehtoisena harjoituksena. PORPR Satakunnan Pioneeri- ja Viestipataljoonan tukee jotoksen järjestelyjä. Toimitsijoiden tulee saapua paikalle pe 23.7.2021 klo 10.00 mennessä ja kilpailijoiden la 24.7.2021 klo 09.00 mennessä. Kilpailijat ja toimitsijat varustetaan tarpeen mukaan. Vierailijoilla on mahdollisuus tulla tutustumaan jotoksen kulkuun myöhemmin ilmoitettavan aikataulun mukaan. Halukkaat voivat ilmoittautua samaan sähköpostiosoitteeseen, otsikolla ”vieraaksi”. Jotokseen liittyviä lisätietoja saatte osoitteesta www.pioneerijotos.fi tai sähköpostitse allekirjoituksen osoitteesta. Jotoksen johtaja Arto Jokinen Puhelin 050 384 2989 arto.jokinen@pp1.inet.fi
KOKOUKSIA 2015
30 KARHU
Satakunnan Reserviläispiiri ry:n sääntömääräinen
KEVÄTKOKOUS
torstaina 22.4.2021 klo 18.00, Katinkurun ampumakeskus, Pinomäentie 224, Pori.
Kokous pidetään Teams-kokouksena. Paikan päälle tulevan on ilmoittauduttava etukäteen toimistolle, sat.respiirit@dnainternet.net. Etäyhteyden käyttö on suositeltavaa vallitsevan koronaepidemian ja sen leviämisen estämiseksi annettujen viran-
OHJELMA 17.30 Avataan yhteydet 18.00 Vuoden 2020 Reserviläisyhdistys Satakunnan Reserviläispiiri ry:n sääntömääräinen kevätvuosikokous.
omaisohjeiden ja -määräysten mukaisesti. Kokousjärjestelyssä noudatetaan AVI:n suositusta, maksimissaan 6 henkilön kokoontumisesta. Paikan päälle voidaan ottaa siis maksimissaan 3 henkilöä kokouksen avaajan ja sihteerin lisäksi. Paikan päällä olevien on käytettävä maskia. Virallisella kokousedustajalla tulee olla valtakirja omasta yhdistyksestään ja valtakirja tulee toimittaa sähköisesti piirin toimistoon 18.4.2021 mennessä sekä etäyhteydellä osallistuttaessa osallistujan sähköpostiosoite. Piirin yhdistysten jäsenillä on läsnäolo ja puheoikeus etäyhteydessä.
Satakunnan Reservipiirien Perinneretki järjestetään lauantaina 12.6.2021 Kauhajoen Eduskuntamuseoon ja Veteraanien Perinnetaloon. OHJELMA Klo 10.45 11.00 12.30 13.25 13.30 15.00
Autokuntien saapuminen Eduskuntamuseoon. Eduskunnankatu 8, Kauhajoki. Opastettu kierros. Mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen. Ilmoittautuminen Veteraanien Perinnetalolla, Knuuttilantie 4, Kauhajoki Opastettu kierros Kotimatka alkaa
Satakunnan Reservipiirit kustantaa opastukset ja sisäänpääsymaksut. Matkat ja lounas omakustanteisina. Lounaspaikkoja on Kauhajoella useampia, joista valita. Ilmoittautumiset toiminnanjohtaja Taina Mäkitalolle viimeistään 26.5.2021 p. 0445336325 tai sat.respiirit@dnainternet.net tai Perinnetoimikunnan pj. Matti Lehtimäelle p. 0400463344 tai matti.lehtimaki@pp1.inet.fi. Tervetuloa koko perheen voimin. Mahdollinen retken peruuntuminen koronan takia ilmoitetaan res. piirien verkkosivuilla toukokuun lopulla. Perinnetoimikunta.
KARHU31 31 KARHU
Satakunnan Reserviupseeripiiri ry Sääntömääräinen
KEVÄTKOKOUS keskiviikkona 28.4.2021 klo 18.00, Katinkurun Ampumakeskus, Pinomäentie 224, Pori Varsinaisessa kokouksessa yhdistyksen äänivaltaa voi käyttää vain yhdistyksen valtuuttama virallinen edustaja, muilla on puhe- ja äänioikeus. Korona-epidemian takia vain valtakirjallisten kokousedustajien ja järjestelytehtävissä olevien henkilöiden suositellaan osallistuttavan kevätkokoukseen paikan päällä. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyden välityksellä. Äänestäminen on mahdollista vain paikan päällä.
OHJELMA 17.30 Kahvitus, valtakirjat 18.00 Tervetuloa Kokouspuhe, Porin prikaatin komentaja prikaatikenraali Mika Kaliomaa Huomionosoitukset, muistamiset 19.00 Vuosikokous Tervetuloa
32 KARHU
Puolustusvoimat
VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUSTYÖN TUKIJAT: Satakunnan Osuuskauppa, Länsi-Suomen Osuuspankki.
