Karhu-120

KARHU

KARHU 1

1 2020 Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti Kuva: Puolustusvoimat

SISÄLLYSLUETTELO

2 KARHU

Päivitys 16.3.

Koronavirus vaikuttaa voimakkaasti reserviläistoimintaan kevään aikana Valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti MPK keskeyttää toimintansa 12.3–31.5.2020. Tänä aikana ei MPK järjestä kursseja, harjoituksia, kokouksia tai seminaareja. Myös Puolustusvoimat on ilmoittanut keskeyttävänsä VEH:n ja kertausharjoitusten järjestämisen.

Tämä vaikuttaa Kesäyön marssiin, jonka järjestämisajankohtaa on päätetty siirtää..

Reserviläisurheiluliitto peruu kevätkauden kilpailut 31.5. saakka. Peruttavat kilpailut ovat: Ilma-aseet, Kymenlaakso 14.-15.3.

Reserviläispilkki, Keski-Pohjanmaa 21.3.

Ampumasuunnistus, Satakunta 25.4.

Perinneaseet, Päijät-Häme 16.-17.5.

Pistooliampumajuoksu, Etelä-Karjala 16.-17.5.

Falling plates, Suur-Savo 23.5.

Seuraamme tilannetta ja mahdollisista kilpailuiden siirroista myöhempään ajankohtaan tiedotetaan myöhemmin.

Myös reservipiirien kilpailukalenteriin tulee muutoksia. Tässä vaiheessa ainakin 18.3. pidettäväksi aiottua ilma-aseiden Satakunnan Reserviläispiirien aluemestaruuskilpailua siirretään myöhemmin pidettäväksi.

Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n, Satakunnan Reserviläispiiri ry:n ja Maanpuolustusnaisten Liitto Satakunnan piiri ry:n kevätkokoukset sovitellaan uusiin ajankohtiin.

KARHU Päätoimittaja Juhani Lukka

Toimituskunta Eemeli Lappalainen Jari Multisilta Taina Mäkitalo Esa Rannisto Petri Ranta Marjo Sarmet

Materiaalin toimitus Sähköpostiosoitteeseen: juhani(at)lukka.fi

Karhu ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kannessa: Naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuli mahdolliseksi tasan 25 vuotta sitten. Puolustusvoimat on kouluttanut reserviin jo lähes 9500 naista. Kuva: puolustusvoimat.

Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

PÄÄKIRJOITUS

KARHU 3

Reserviupseeripiirin toiminnan pääteemat tänä vuonna ovat nuoret ja tulevaisuus

P

iirien toiminnan esittelyä varusmiehille tullaan elvyttämään. On tärkeää kertoa jo varusmiespalveluvaiheessa oleville nuorille vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Asepalvelun jälkeen puolustusvoimien resurssit maanpuolustuskyvyn ylläpitoon ovat rajalliset. Ne riittävät vain osalle reservistä ja näillekin melko harvoin. Päävastuu oman maanpuolustuskyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä jää jokaiselle itselleen. Toimintamahdollisuudet vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä ovat hyvin monimuotoiset.

Kaikille löytyy varmasti hyviä kiinnostuksen kohteita ja mielekästä tekemistä. Toiminnan aktiivisuustason voi helposti sovittaa omaan elämäntilanteeseen ja muihin harrastuksiin.

Satakunnan Reserviupseeripiiriin kuuluu 15 alueellista jäsenyhdistystä. Piirin tehtävänä on toimia yhdistysten yhdyselimenä sekä kehittää, ohjata ja tukea jäsenyhdistysten toimintaa. Yhdistysten jäsenmäärissä, toimintamuodoissa ja -aktiivisuudessa on suuria eroja. Piiri järjestää kuluvan vuoden aikana yhdistysten kanssa yhteistoimintatapaamisia molempien toiminnan kehittämiseksi. Samalla kartoitetaan yhdistysten tulevaisuussuunnitelmat. Tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan kaikille jäsenille mahdollisimman hyvät harrastusmahdollisuudet.

Reserviupseerikoulu täyttää 100 vuotta. Pääjuhlaa vietetään 6.6.2020 Haminas-

sa. Kaikki reserviupseerikoulutuksen suorittaneet suomalaiset reserviupseerit on kutsuttu juhliin. Erillistä kutsua ei lähetetä, eikä juhlaan tarvitse ilmoittautua. Monet RUK-kurssit järjestävät samalla tapaamisia.

Päivän ohjelma tarkentuu kevään kuluessa. Lisätietoja saa maavoimien (maavoimat. fi/ruk-100) ja RUL:n (www.rul.fi/ruk100) verkkosivuilta. Liikenneruuhkien välttämiseksi on suositeltu käytettäväksi yhteiskuljetuksia. Satakunnan reserviupseeripiiri ja Porin reserviupseerikerho järjestävät kuljetuksen. Myös muiden piirien ja yhdistysten järjestämiin kuljetuksiin voi osallistua, jos ne sopivat paremmin omaan aikatauluun ja linja-autossa on tilaa. Majoituksen saaminen Haminan läheisyydestä on tässä vaiheessa jo erittäin haastavaa.

Piirit tulevat esittelemään toimintaansa Lounais-Suomen Erämessuilla 26.-28.6.

Koko perheen tapahtuma järjestetään Porin raviradalla. Osastollamme pääsee tutustumaan piirien ja RESUL:n toimintaan. Ekoase-ammuntaa pääsee kokeilemaan ilmaiseksi. Tilaisuus on myös piiriemme osuus RESUL 50-vuotta juhlavuoden tapahtumia. Satakunnassa järjestetään myös kolmet RESUL:n mestaruuskilpailut: Ampumasuunnistus 25.4., SRA 8.-9.8. ja Häyhä tarkka-ammunta 29.-30.8.

Toiminnallista kevättä toivottaen,

PETRI RANTA Puheenjohtaja Satakunnan Reserviupseeripiiri ry

4 KARHU

Valmistautuminen Kesäyön marsseille on innostanut Juha Vasaman liikkumaan.

– Painoa on pudonnut lähes 20 kiloa ja olo on parempi kuin pitkään aikaan, vakuuttaa Vasama.

KARHU 5

Juha Vasama johtaa ja marssii Kesäyön marssi järjestetään Porissa kolmannen kerran. Juha Vasama toimi viime keväänä tapahtuman varajohtajana ja marssi samalla 42 kilometrin maratonmatkan. Tänä vuonna hän on marssin johtaja ja aikoo suorittaa 60 kilometrin ultramaratonin.

– Olen aikanaan käynyt varusmiespalvelukseni Porin prikaatissa. Palvelin 330 vuorokautta ja kotiuduin reserviin kersanttina, kertoo Juha Vasama.

Sen jälkeen kertausharjoitusvuorokausia on kertynyt yhteensä 45 ja vapaaehtoisia kertausharjoitus- ja maanpuolustuskurssien vuorokausia on kasassa 30.

– Olen aina viihtynyt maastossa, koska omaan lapsuudestani ja nuoruudestani pitkän partiotaustan. MPKn toiminnassa olen ollut reserviläisjohtaja -kursseilla, Kesäyön marsseissa ja muutamassa muussa koulutuksessa.

Viihdyn hyvin reserviläistoiminnassa ja siitä on ollut monella tavalla hyötyä myös siviilielämään.

Juhani Lukka

Isä ja poika samalla RUK-kurssilla

Juha Vasama valmistui helmikuun viimeisenä päivänä Sodanajan johtajakurssilta, jossa hän suoritti reservinupseerin tutkinnon. Kurssi alkoi syyskuussa ja jatkui kuukausittain noin viikon mittaisilla kertausharjoitusjaksoilla.

– Kuljimme RUK:n kurssin 255 Loiston ja siellä Kärkikomppanian kanssa. Ollessani lokakuussa lähijaksolla sain hienon uutisen.

Perheemme esikoinen Ilari oli tulossa kurssille 255 ja nimen omaan Kärkikomppaniaan, kertoo Vasama.

Hän on todella iloinen ja ylpeä tästä harvinaisesta tilanteesta. Onhan erittäin poikkeuk­ sellista, että isä ja poika valmistuvat samalta kurssilta.

– Ilari jatkaa upseerikokelaana Nylands Brigadissa Dragsvikissa ja minä palaan reserviin. Ylennys vänrikiksi tulee minulle aikaisintaan 4.6.2020 ja pojalle aliluutnantin ylennys 18.6.2020, jolloin hän kotiutuu varusmiespalveluksesta.

Kesäyön marssi on kannustanut liikkumaan

– Olen osallistunut Porissa kahdesti Kesäyön marssiin kävelijänä. 2018 kävelin 25 kilometriä ja viime vuonna maratonmatkan – siis reilun 42 kilometriä. Nyt suunnittelilla on ultramaratonin suorittaminen, joka tarkoittaa 60 kilometrin kävelyä. Viime vuonna marssimisen lisäksi toimin marssin varajohtajana ja tänä vuonna marssin johtajana, tiivistää Juha Vasama.

Vuosi sitten hän aloitti uudelleen urheiluharrastuksen aluksi kävelemällä ja alku-

Juha Vasama - kolmen pojan isä: Ilari 19, Elias 17 ja Elmeri 15 sekä kätilö Päivin aviomies.

- Länsirannikon koulutus Oy:n rehtori, - Satakuntaliiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja, - Porin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, - Kesäyön marssin 2020 Pori marssinjohtaja ja viime vuoden marssin varajohtaja.

- Harrastaa kuntoliikuntaa, reserviläis- ja vapaamuuraritoimintaa.

syksystä juoksemalla.

– Olen lähes vuoden tehnyt lähes päivittäin jotakin liikuntaa. Painoa on pudonnut parikymmentä kiloa ja olo on parempi kuin pitkään aikaan. Valmistautuminen siis omaan marssiin on aloitettu ajoissa ja treenaaminen jatkuu kovalla sykkeellä toukokuun alkuun asti. Kesällä on suunnitteilla juosta myös puolimaratoneja.

Luvassa jälleen ainutlaatuinen tapahtuma

Valmistelut kesäyön marssille ovat hyvässä vauhdissa ja uudet reittikartat on jo julkaistu. Marssin organisaatio jatkaa työskentelyään säännöllisesti, sillä on vielä paljon tehtävää ennen toukokuun puoltaväliä.

– Tarvitsemme paljon vapaaehtoisia järjestelyihin, jotta saamme kaiken marssijoille mahdollisimman toimivaksi, Vasama korostaa.

Hän painottaa, että yksi keskeinen kokonaisuus on myös marssin markkinointi, jota teehdään perinteisin julistein, sosiaalisen median kanavia hyödyntäen, mainostaen verkossa ja perinteisessä mediassa ja tietenkin marssijoita henkilökohtaisilla kontakteilla hankkien.

– Tavoitteena on saada kokoon 800 marssijaa ja samalla suuren tapahtuman meininki.

Suunnitteilla on nimenomaan mukava, matalankynnyksen liikuntatapahtuma. Olosuhteet Porin Yyterissä ja Reposaaressa ovat mitä parhaimmat. Paikka on ainutlaatuinen monella tapaa ja se on kiistatta vahvuutemme. Tervetuloa siis 16.5. Kesäyön marssille Poriin, toivottaa marssin johtaja, Juha Vasama.

JUHANI LUKKA MPK teki 12.3. päätöksen keskeyttää koulutustoimintansa 31.5.2020 saakka. Tämä tarkoittaa, että Kesäyön marssin ajankohta muuttuu. Asiasta tiedotetaan lisää, kun päätöksiä on tehty.

6 KARHU

Sankarivainajien muistoa kunnioittivat vas. Antti Koskela, Jani Lavonen, Markku Kuusiniemi, Harri Larinaho, Tapio Mäkitalo ja Arto Ahokas.

Noormarkun Seudun Reserviupseerikerho 60-vuotias Noormarkun Seudun Reserviupseerikerho vietti 60-vuotisjuhlaansa lauantaina 7.3.2020 Virkistyshotelli Yyterissä Porissa. Juhlallisuudet aloitettiin seppeleenlaskulla Noormarkun sankarihaudalla, jonka jälkeen oli vuorossa kevätkokous ja iltajuhla. Kevätkokouksessa puhetta johti kerhon pitkäaikainen jäsen kapteeni Jouko Kataja.

Tervehdyssanat lausui kerhon nykyinen puheenjohtaja Jani Lavonen. Kerhon 60-vuotis historiikin esitteli kerhon sihteeri Arto Ahokas. Juhlaesitelmän piti eversti Riku Suikkanen Porin Prikaatista. Puheessaan

hän korosti puolustusvoimien merkitystä itsenäisessä Suomessa todeten kuitenkin, että maanpuolustus on kaikkien yhteinen asia.

Hän totesi mm. K.G. E. Mannerheimin sanoneen, että yhtenäistä kansaa ei voi kukaan kukistaa. Puheessaan Suikkanen totesi, että rauhan puolustus on velvollisuutemme ja se takaa turvallisen ympäristön. Kolmeneljäsosaa kansalaisistamme on sitä mieltä, että Suomessa tarvitaan nykyisenkaltainen puolustus. Ei ole hyvinvointivaltiota ilman turvallisuudentunnetta totesi eversti Suikkanen.

Tilaisuudessa palkittiin kerhon toiminnassa ansioituneita. Suomen Reserviupsee-

riliiton hopeisen ansiomitalin sai luutnantti Jani Lavonen ja liiton pronssisen ansiomitalin majuri Paavo Hautajärvi.

Satakunnan Reserviupseeripiirin kultaisen ansiomitalin vastaanotti kapteeni Antti Koskela.

Kerho tunnetaan liikunta-aktiivisuudestaan

Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen toi juhlaan liiton tervehdyksen todeten, mm. että kerho tunnetaan merkittävänä reserviläisten liikuttajana ja liikuntatapahtumien järjestäjänä.

Noormarkun Seudun Reserviupseeri-

KARHU 7

Juhlapuheen piti eversti Riku Suikkanen.

kerhoon kuuluu hieman alle 60 reservin upseeria, joista valtaosa asuu Noormarkussa tai Pomarkussa. Kerhon jäsenistä kolme on naispuolisia.

Kerho perustettiin 25. helmikuuta 1960 A. Ahlström osakeyhtiön virkailijakerholla pidetyssä kokouksessa. Nimekseen se sai Noormarkun-Pomarkun-Ahlaisten Reserviupseerikerho. Aikaisemmin seutukunnan reservinupseerit olivat kuuluneet Porin kerhon Pohjoiseen alaosastoon, joka oli perustettu vuonna 1955.

Kerhon perustajajäseniä olivat Reino Hallberg, Antti Aromaa, Eino Hyyppä, Kauko Koivunen, Pentti Savo, Veikko Ikävalko, Vilho Myllyrinne, Paavo Peltola, Erik Aspholm, Manu Korpinen, Jarl Engblom, Aarno Linqvist, ja Sigvard Engberg. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jarl Engblom.

Vuonna 1968 nimi muutettiin Noormarkun Seudun Reserviupseerikerhoksi ja

Suomen Reserviupseeriliiton tervehdyksen toi liiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen.

oman lipun kerho sai 20-vuotisjuhlassaan vuonna 1980.

Kerhon puheenjohtajina ovat toimineet Reino Hallberg, Antti Aromaa, Matti Villikari, Pentti Savo, Harri Larinaho, Paavo Peltola, Keijo Kaukonen, Markku Kuusiniemi, Kimmo Savo, Antti Koskela ja Arto Ahokas. Nykyinen puheenjohtaja on Jani Lavonen.

Kerhon toimintaan on aina kuulunut aktiivinen osallistuminen urheilutoimintaan ja kerho onkin ollut Satakunnan piirin johtavia yhdistyksiä. Lisäksi toimintaan kuuluu maanpuolustusluontoinen kuntoliikunta, kilpailutoiminta sekä erilaisten esitelmä ja vierailutilaisuuksien järjestäminen.

Satakunnan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Petri Ranta ja toiminnanjohtaja Taina Mäkitalo (oikealla) onnitteli 60-vuotiasta kerhoa. Onnitteluja vastaanottmassa Harri Larinaho (vasemmalla) ja Jani Lavonen.

ARTO AHOKAS sihteeri

8 KARHU

Tulta ja räntää Näitä reserviläisiä ei pikku sade haittaa, kunhan pääsee ulos ampumaan.

Harjavallan reserviläiset avasivat ulkoratakautensa jo helmikuun viidestoista päivä.

Liikkeellä pitää olla hyvissä ajoin, että ehtii kaiken tehdä. Harjavallan radalla kilpailuja on kauden aikana parisen kymmentä. Sissipuukko kilpasarja ja SRA-kilpailut. Lisäksi Reservin upseerit ammuttavat touko-elokuun aikana keskiviikkoisin pistooliradalla 30+30 laukauksen tarkkuus- ja pikakilpailuja. Kilpailut ammutaan .22 kaliiberisella pistoolilla.

Tälle talvelle harvinainen lumisade sävytti perinnekiväärillä ammuttua kilpailua.

Aikaa ampumasuoritukseen oli kolme minuuttia ja matka 100 metriä. Ammuttiin 10 laukausta 03-tauluun. Oudosta sääilmiöstä huolimatta paikalle kauden avaukseen saapui 22 ampujaa. Kilpailun voitti Han-

Pasi Lahtonen

nu Koota ampuen 94 pistettä. Saman tuloksen ampui Tarja-Tuulikki Ala-kleemola. Ratkaisu haettiin napakympit laskemalla. Kolmanneksi ylsi Ismo Haanmäki. Ismon tulos oli 93. Kilpailu oli varsin tiukka. Kuuden parhaan ampuessa 90-pisteen sakkiin.

Seuraava Sissipuukko-kilpasarjan kilpailu on 14. maaliskuuta. Tuolloin ohjelmassa pistooli/Reserviläisammunta. Tarkemmin Harjavallan yhdistyksen kotisivuilta.

Samoin SRA-toiminnasta löytyy kotisivuilta tietoa. SRA piirinmestaruudet ratkotaan 2-3. toukokuuta Harjavallan radalla.

ESA RANNISTO

Kilpailun jury Sepon taktisen suojan alla.

Harjavallan ja Nakkilan kilpailukalenterit löytyvät myös sivulta 29.

KARHU 9

Reserviläispiirille ja yhdistyksille luodaan uudet verkkosivut Reserviläisliiton jo aiemmin julkaisemat sinivalkoiset verkkosivut tulevat käyttöön myös reserviläispiireille ja yhdistyksille. Näin luodaan yhtenäinen ilme kaikille yhdistyksille. Verkkosivustot on Word Press pohjalle rakennetut ja jonkin verran kätevämmät päivittää, kuin aiemmat. Tällä hetkellä reserviläispiirin sivustoja päivitetään. Sivut on tarkoitus julkaista maaliskuun loppupuolella. Yhdistysten sivut julkaistaan myöhemmin keväällä.

Reserviläisliitolle on sivustot luonut Evermade ohjelmatoimisto.

Piirien ja yhdistysten saatua sivustonsa valmiiksi julkaisee Evermade ne ja jatkossa päivitykset tekee yhdistysten ja piirien vastaavat.

Reserviläispiiri tulee järjestämään koulutustilaisuuden, jossa yhdistyksen päivittäjiä ja ylläpitäjiä opastetaan alkuun.

Word Press on alun perin blogien luomiseen ja ylläpitoon tarkoitettu, avoimeen lähdekoodiin perustuva WWW-sisällönhallintaohjelmisto. WordPress on kirjoitettu PHP-kielellä ja se käyttää tietojen tallentamiseen MySQL-tietokantaa.

Inttivalmennusta Nakkilassa Nakkilassa alkoi Inttivalmennus 22. tammikuuta. Liikuntakeskuksella ollut alku-info keräsi paikalle pienen joukon kohderyhmää ja muita asiasta kiinnostuneita. Nakkilan reserviläisten edustus meni paikalle yhtä uteliaina kuin varsinaiset kohdehenkilötkin. Inttivalmennus infotilaisuus tuli hiukan puskista ja uteliaisuutemme heräsi. Yhdistyksessä pohdittiin, että voisiko meistä olla jotain apua kyseisessä projektissa.

Valmennus on tarkoitettu kutsuntoihin osallistuneille tuleville alokkaille, jotka haluavat valmistautua tulevaan asepalvelukseen. Valmennuksen painopisteinä olisivat: elämänhallinta, uni, ravinto ja liikunta.

Sydän-Satakunta lehdessä hanketta luonnehdittiin seuraavasti. ”Nakkilan Inttivalmennus pilotoi Satakunnassa”. Näin ollen se olisi laatuaan ensimmäisiä, jollei ensimmäinen kunnan järjestämä tulevien varusmiesten valmennustilaisuus.

Nakkilan reserviläisten suulla puheenjohtajamme Pasi Lahtonen tarjosi Inttivalmennukseen tuleville myös tilaisuutta kokeilla ampumista. Vieläpä varsin samanlaisella kalustolla, kuin armeijassa ammutaan. Tarjous herätti kiinnostusta, niin Nakkilan kunnan edustajien, valmennukseen osallistuvien taholta. Näin hyvästä nakkilalaisia nuoria tukevasta ideasta soisi tuleman pysyvä hanke.

ESA RANNISTO

LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO 10 KARHU

Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta voimaan – kaikki muuttuu vai muuttuuko?

Kaikissa sotakouluissa kehotetaan tiivistämään ja kiteyttämään. Niinpä minäkin aloitan sillä. EI MUUTU. Jos kuitenkin avaan hieman, miksi näin totean. Uusi/ päivitetty laki vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta selkeyttää hyvin Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) työnjakoa asevelvollisten kouluttamisessa. Laki antaa mahdollisuuden MPK:lle myös kouluttaa varautumisen ja valmiuteen liittyviä tärkeitä taitoja ei-asevelvollisille, kuten varusmiespalvelusta käymättömille naisille. Yksinkertaistettuna MPK:n koulutus on yksilölle annettavaa yhteistä tai eriytyvää koulutusta, jonka päämääränä on yksilön sotilaallisten valmiuksien (SOTVA) parantaminen tai varautumis- ja turvallisuuskoulutusta (VARTU).

SOTVA -koulutuksessa voidaan käsitellä Puolustusvoimien aseita, mutta niillä ei saa ampua ja koulutuksen on tapahduttava Puolustusvoimien alueella tai aluksella sekä erillisellä sopimuksella Puolustusvoimien käyttöön saadulla alueella tai aluksella. Puolustusvoimat myös valvoo aseidensa käyttöä SOTVA -koulutuksessa eikä koulutuksessa saa käyttää ampumatarvikkeita tai räjähteitä eikä myöskään harjoitusampumatarvikkeita. Käytännössä materiaalin valvonta

tarkoittaa sitä, että Puolustusvoimat (lue Aluetoimisto) asettaa koulutustapahtumaan valvojan. VARTU -koulutusta MPK voi antaa kaikille halukkaille, mutta käytännössä koulutettavat pitää olla yli 16 vuotiaita. Lisäksi MPK voi järjestää tutustumistoimintaa (TUTO), jonka tarkoituksena on tutustuttaa nuoria ja naisia varusmiespalveluksen sisältöön ja maanpuolustukseen. Tähän toimintaa voivat osallistua kaikki yli 16-vuotiaat, mutta alle 18-vuotiaalla pitää olla huoltajan suostumus.

Silloin kun kyse on vapaaehtoisesta joukkojen koulutuksesta, jossa käytetään aseita, asejärjestelmiä, ampumatarvikkeita (ml harjoitussellaiset) tai räjähteitä, järjestäjänä on Puolustusvoimat ja kyseessä on Puolustusvoimien vapaaehtoinen harjoitus (PVVEH). Tällaisessa koulutuksessa syvennetään MPK:n antamia yksilötaitoja osana suurempaa joukkoa, kuten meillä Lounais-Suomen paikallispataljoonan kehyksessä. PVVEH:lla täydennetään yksilöiden ja joukkojen osaamista ja toimintakykyä osana joukon elinkaarta. Vapaaehtoiset harjoitukset suunnitellaan osana joukkotuotantosuunnitelmaa ja reserviläisten koulutussuunnitelmaa. PVVEH:t tulee tapahtua puolustusvoimien käytössä olevilla tai eril-

Laki antaa mahdollisuuden MPK:lle myös kouluttaa varautumisen ja valmiuteen liittyviä tärkeitä taitoja ei-asevelvollisille, kuten varusmiespalvelusta käymättömille naisille.

lisellä sopimuksella käyttöön saaduilla alueilla tai aluksilla. Koulutuksen on liityttävä koulutettavan sodan ajan tehtävän tai poikkeusolojen käytettävyyden parantamiseen.

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa meidän kannalta Lounais-Suomen aluetoimiston vastuualueella?

Periaatteessa mikään ei siis muutu.

Olemme jo vuosia toimineet uuden lain ja siitä johdetun Puolustusvoimien normin hengessä. Aluetoimistosta annetaan niin sanotut käyttäjän vaatimukset Lounais-Suomen maanpuolustuspiirille, jossa määritetään SOTVA -koulutuksen perusteet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aluetoimisto määrittää oman joukkonsa operatiivisen suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavan yksilökoulutuksen, jonka sitten MPK järjestää SOTVA -koulutuksena halukkaille, mutta aluetoimiston hyväksymille asevelvollisille. Tästä on esimerkkinä muun muassa perustamiseen liittyvä koulutus tai viestinnän koulutus. Aluetoimiston henkilöstö tukee koulutuksen järjestämistä muun muassa tilavarauksilla ja materiaalitukitilauksilla Porin prikaatiin. Tarpeen mukaan aluetoimisto asettaa myös valvojan esimerkiksi silloin, kun koulutuksessa käsitellään Puolustusvoimien aseita tai tukee koulutusta asettamalla kouluttajan SOTVA -tapahtumaan.

PVVEH on periaatteiltaan kuin kertaus­ harjoitus (KH), mutta vapaaehtoisuuteen perustava koulutustapahtuma. PVVEH:t perustuvat tarpeeseen kouluttaa joukkoja ja henkilöstöä suunnitelluissa poikkeusolojen

KARHU KARHU 11 11

kokoonpanoissa. Harjoitukseen tarpeelliseksi katsotut Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palkattuun henkilöstöön kuuluvat osallistuvat harjoitukseen työnantajan käskeminä virkamiehinä joko harjoitusorganisaatioon liittyvinä kouluttajina tai sijoituksensa mukaisesti harjoitusjoukon kokoonpanoon kuuluvina. Lain mukaan miehet, jotka ovat asevelvollisuuslain alaisia (18–60 vuotta) ja jotka ovat terveydeltään ja muilta henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan siihen sopivia, voivat osallistua puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin, vaikka he eivät olisikaan suorittaneet varusmiespalvelusta tai he eivät kuuluisi enää reserviin. Vastaavasti myös 18–60 vuotiaat naiset, jotka ovat terveydeltään ja muilta henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan siihen sopivia, voivat osallistua puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin. Käytännössä meidän alueella tämä tarkoittaa sitä, että me koulutamme PVVEH:ssa meidän poikkeusolojen organisaatioon kuuluvia joukkoja, joita täydennetään sijoittamattomalla reservillä. Lisäksi uusi laki mahdollistaa MPK:n SOTVA -koulutuksen järjestämisen PVVEH:n yhteydessä. SOTVA- kurssin henkilöt eivät kuitenkaan saa osallistua toimintaan, joka on luonteeltaan sotilaallista koulutusta (KH/PVVEH), mutta kurssi voi olla esimerkiksi sotilaallista toimintaa tukeva (esim. kurssin täydennykset, kuljetukset, huoltopalvelut ja lääkintä).

Näin me teimme viime marraskuun Myrsky19 -harjoituksessa. Käytännössä SOTVA -henkilöstö toteutti harjoituksen huollollisen tuen.

Miten me siis jatkamme hedelmällistä yhteistoimintaa MPK:n ja vapaaehtoisten kanssa?

Taas kiteytettynä; samalla tavalla kuin ennenkin. Aluetoimisto tekee ylivuotisen suunnitelman koulutuksen toteutuk-

Periaatteessa mikään ei siis muutu. Olemme jo vuosia toimineet uuden lain ja siitä johdetun Puolustusvoimien normin hengessä. sesta yhdessä MPK:n kanssa, kuten tähänkin asti. Me toteutamme koulutuksen viiden vuoden ”punaisen langan” mukaisesti tavoitteena nousujohteisuus sekä MPK:n yksilökoulutuksessa, että paikallisjoukkojen koulutuksessa. Vuodessa on kaksi isompaa aluetoimiston johtamaa joukkojen harjoitusta, joita valmistellaan ja suunnitellaan niitä edeltävissä aluetoimiston johtamissa valmistavissa harjoituksissa. Näitä aluetoimiston valmistavia harjoituksia edeltää, kuten tähänkin saakka, MPK:n valmistavat harjoitukset. Näiden lisäksi vuoden mittaan on useita SOTVA -koulutuksia, kuten perinteiset Talvi-, Kevät- ja Kesähuovit/-niinit.

Aluetoimistoon tämä laki tuo yhden merkittävän muutoksen; meidän henkilöstövahvuus nousee kahdella sotilaalla. Vahvuuteemme tulee yksi aliupseeri ja yksi upseeri 1.1.2020. Tosin paikat pysyvät tyhjinä niin kauan, kunnes niihin saadaan rekrytoitua henkilöt. Henkilöiden materialisoituminen aluetoimiston hilpeään joukkoon on todennäköistä ehkä huhtikuussa, todennäköisesti vasta toukokuussa. Lisäksi MPK:n uuden valmiuspäällikön saaminen riviin tukee aluetoimistoa merkittävästi koulutusyhteistyön tiivistämisessä ja kehittämisessä MPK:n kanssa. Aluetoimiston henkilöstön käytössä me emme aikaisempaankaan ole lokeroituneet niin, että vain alueupseeri hoitaisi kaikki SOTVA- ja PVVEH -ta-

pahtumat. Jo aiemmin olemme pyrkineet siihen, että nimeämme jokaiselle harjoitukselle ja koulutustapahtumalle vastuuvalmis­ telijan sekä harjoitusvääpelin, jotka hoitavat tapahtuman kehdosta hautaan muiden osallistuessa tapahtumaan tarpeen mukaan kouluttajina tai omassa poikkeusolojen tehtävässään. Näin siksi, että jos alueupseeri hoitaisi kaikki meidän ja MPK:n koulutuskalenterissa oleva tapahtumat, hän olisi viikonloput tapahtumissa, viikolla tasoitusvapailla ja minä saisin tulikivenkatkuisia kommentteja alueupseerin läheisiltä. Siksi me ehkä muista poiketen jaamme taakkaa laajemmalti ja uusien henkilöiden avulla nämä hartiat levenevät entisestään. Eli käytännössä me jatkamme uudesta laista ja normista huolimatta hyväksi havaitulla tiellä eikä käytännössä mikään muutu yhteistoiminnassa aluetoimiston ja MPK:n kanssa päämääränä suorituskykyiset joukot isänmaan turvaamiseksi häiriö- ja poikkeusoloissa Lounais-Suomen alueella.

Hyvää alkanutta iloista 20-lukua satakuntalaisille asevelvollisille.

JONI LINDEMAN Everstiluutnantti Lounais-Suomen Aluetoimiston Päällikkö

12 KARHU

Harjoitukseen käsketyistä reserviläisistä Satakunnan maakuntakomppanian sotilaat pääsivät toimimaan kaupunkiympäristössä.

Paikallispuolustusharjoitus PORI20 näkyi kaupungin kaduilla Porin prikaati järjestämä Pori20-Björneborg20 -paikallispuolustusharjoitus Satakunnassa näkyi ja kuului maaliskuun ensimmäisellä viikolla Porin seutukunnan ja Pohjois-Satakunnan alueella.

Paikallispuolustusharjoitus Satakunnassa oli yksi maavoimien kuudesta samanaikaisesti toimeenpannusta vastaavasta harjoituksesta, joilla ylläpidetään ja kehitetään paikallisjoukkojen valmiutta sekä viranomaisten yhteistoimintaa.

Satakunnassa harjoitusaiheina olivat muun muassa ulkomaisen avun vastaanottamisen turvaaminen, eri kohteiden suojaa-

minen sekä näihin liittyvät paikallispuolustuksen tehtävät. Eri joukko-osastoista osallistuneiden sotilaspoliisijoukkueiden miehistölle harjoitus oli nk. loppusota, jossa mitattiin koulutuksen vaativissa paikallispuolustuksen tehtävissä. Harjoitukseen osallistui noin 500 sotilasta Porin prikaatista, Uudenmaan prikaatista, Rannikkoprikaatista ja Maasotakoulusta. Harjoituk-

KARHU 13

Satakunnan pelastuslaitos, Tulli, SPR sekä muut kansallisen kriisinkestävyyden ja varautumisen aktiiviset toimijat olivat mukana moniviranomaisyhteistyötä kehittävissä osaharjoituksissa.

Paikallistuntemus avainasemassa

Puolustusvoimat

sen johti Porin prikaatin apulaiskomentaja, eversti Riku Suikkanen.

Pori20-harjoitukseen muodostetun paikallispataljoonan joukot, reserviläiset, varusmiehet sekä kantahenkilökunta pääsivät kehittämään osaamistaan yhteistoiminnassa Satakunnan eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Porin kaupunki, Lounais-Suomen Poliisi, Länsi-Suomen merivartiosto,

Paikallisjoukot toimivat yhdessä alueen kaupunkien, kuntien, viranomaisten ja liikelaitosten kanssa. Normaaliolojen yhteisessä suunnittelussa ja harjoitustoiminnassa varaudutaan sekä luodaan valmiuksia toimintaan normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Paikallistuntemus ja välittömät suhteet jopa henkilötasolla edesauttavat kaikkien toimijoiden tehtävien hoitamista - erityisesti tilanteissa, missä kaikkia yksityiskohtia ei ole suunnittelussa osattu ottaa huomioon. Sotilaallisesta näkökulmasta, oman alueen ja sen ihmisten tunteminen on paikallisjoukkojen vahvuus, jolla saavutetaan etulyöntiasema suhteessa vastustajaan.

Pori20-paikallispuolustusharjoitukseen oli käsketty myös osa Satakunnan maakuntakomppanian reserviläisistä. Maakuntakomppanian tehtäviin sijoitetut naiset ja miehet ovat erinomainen esimerkki Satakunnan alueella asuvista aktiivisista reserviläisistä, jotka tuntevat alueensa ja haluavat kehittää omaa osaamistaan sekä valmiuttaan toimia poikkeusoloissa oman kotiseudun turvaamisen tehtävissä.

Osa keskeisiä maakunnallisen moniviranomaisharjoituksen harjoitusaiheita ovat yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen sekä viranomaisviestintä. Myös näissä onnistumista tukee vankka paikallistuntemus. Tilannekuvayhteistyö on helppoa jo entuudestaan tuttujen vastuutahojen kanssa, joiden toimintamallit ja tarpeet tunnetaan sekä heidän mahdollisuutensa suunnata lisäresursseja normaalista arjesta

poikkeaviin tilanteisiin. Viestinnän onnistumisen mittareita ovat muun muassa ajantasaisuus, saavutettavuus, sisällöllinen kattavuus ja paikallisuus. Paikallisuuden voisi määritellä myös konkreettisuutena, eli miten viestittävä asia käytännössä koskettaa alueen asukkaita.

Toiminta asutuskeskuksissa lisää haastetta harjoitustoiminnalle

Paikallispuolustusharjoituksille on tyypillistä harjoitustoiminnan järjestäminen varuskuntien harjoitusalueiden ulkopuolella, lähellä asutuskeskuksia, jopa kaupunkien keskustoissa. Tällöin harjoituksien suunnittelussa on sotilaallisen toiminnan lisäksi otettava huomioon seurannaisvaikutukset kulloiseenkin toimintaympäristöön.

Sotilasjoukon toiminta rakennetulla alueella, asutuskeskuksissa ja taajamissa tuo aina lisähaasteita tehtävien toteuttamiselle. Satakunta ei poikkeusoloissakaan tule olemaan tyhjiö asukkaista ja paikallisjoukkojen yhtenä päätehtävänä onkin arjen jatkumisen mahdollisimman häiriötön turvaaminen yhdessä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Paikallisjoukot suojaavat ja valvovat kohteita, joilla on merkitystä koko yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Nämä kohteet sijaitsevat pääsääntöisesti taajamissa tai niiden lähistöllä.

Normaaliolojen harjoitustoiminnassa asutuskeskuksissa sekä jo harjoitusten suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon mahdollinen aiheutuva haitta alueen asukkaille.

Muun muassa harjoitustoiminnan aiheuttamista melu- ja liikennehaitoista tiedotetaan hyvissä ajoin etukäteen yhdessä paikallisviranomaisten kanssa. Lähtökohtaisesti toimitaan tyhjissä kiinteistöissä tai alueilla, joissa vaikutukset ympäristölle saadaan minimoitua.

jatkuu

14 KARHU määrän saavuttamiseksi. Porin kaupungin varautumisen teema: ”turvallinen ja kriisinkestävä Pori” kuvaa hyvin yhteistä tavoitetilaa myös paikallispuolustusjoukkojen näkökulmasta.

Rauma21-Raumo21

Vuoden 2021 syksyllä yksi maavoimien paikallispuolustusharjoituksista on suunniteltu järjestettävän Rauman alueella. Paikallisjoukkojen harjoitustoiminta Satakunnassa saa siten hyvää jatkoa. Pori20-harjoituksesta saadut kokemukset ja kehittämishavainnot päästään hyödyntämään noin vuoden päästä alkavassa suunnittelussa yhdessä Porin prikaatin, eri turvallisuusviranomaisten ja Rauman kaupungin edustajien kanssa.

Porin prikaatin varusmiehiä suojaamassa kohdetta Porin keskustassa.

PASI TOLVANEN

Turvallinen ja kriisinkestävä Pori

Porin kaupungin tuki paikallispuolustusharjoitukselle ja osallistuneille joukoille oli yhteen sanaan tiivistäen kiitettävää. Harjoitustoimintaan ja joukkojen majoittamiseen käytössä olleet alueet ja kiinteistöt palvelivat harjoitustavoitteiden saavuttamista erinomaisesti. Porin kaupungin eri toimialojen avainhenkilöiden aktiivisuus ja valmius yhteistoimintaan jo valmisteluvaiheessa antoi hyvät lähtökohdat onnistuneelle harjoitukselle.

Yhteistyö Satakunnan kaupunkien ja kuntien kanssa on paikallisjoukkojen toiminnan perusedellytyksiä. Laajalla vastuualueella joukkojen tukeutumismahdollisuudet ja esimerkiksi muonituspalveluiden saatavuus nojaa vahvasti kuntakenttään.

Toimiva yhteistyö ja vuoropuhelu jo normaalioloissa, arjen kiireiden ja haasteiden keskellä on hyvä osoitus satakuntalaisesta hengestä ja tahdosta. Maanpuolustus alueellisena tai maakunnallisena tarkasteluna ja laajemminkin, on kokonaisuus, jossa yhdistyy suunnitelmallinen varautuminen ja valmius resurssien käyttöön yhteisen pää-

Paikallispuolustusharjoitusten parasta antia on yhteistoiminta alueen muiden viranomaisten kanssa, unohtamatta kanssakäymistä paikallisten asukkaiden kanssa. Paikallispataljoona on yksin pieni joukko kattamaan koko Satakunnan 11 500 neliökilometriä; alueellisella ja paikallisella yhteistyöllä pystymme parhaimmillaan ennaltaehkäisemään ja vähintäänkin minimoimaan häiriötilanteet sekä vihamielisen toiminnan vaikutukset Satakunnassa. -arvioi Pori20-harjoituksessa paikallispataljoonan komentajana toiminut everstiluutnantti Pasi Tolvanen.

KARHU 15 15 KARHU

Säkyläläislähtöinen eversti Riku Suikkanen Porin prikaatin apulaiskomentajaksi Porin prikaatin uutena apulaiskomentajana on aloittanut 1.1.2020 alkaen eversti Riku Suikkanen. Edellinen apulaiskomentaja eversti Asko Valta on siirtynyt uusien haasteiden pariin Maanpuolustuskorkeakoululle. Kiitämme Valtaa hyvästä yhteistyöstä ja tuesta reserviläistoiminnalle.

Maanpuolustuskorkeakoulusta Porin prikaatiin siirtynyt Suikkanen tekee paluun synnyinseudulleen, sillä hän on syntyjään Säkylästä. Hänen isänsä palveli Porin prikaatissa 60-luvun loppupuolelta 90-luvun alkuun, joten Huovinrinne on miehelle hyvin tuttu entuudestaan. Työkokemustakin Porin prikaatista on karttunut, sillä hän ehti ennen kadettikoulua toimia kesävänrikkinä kolmen kuukauden ajan Huovinrinteellä.

Kadettikoulusta Suikkanen valmistui 1992. Hänelle myönnettiin kadettikurssin kunniamiekka, joka luovutetaan vuosittain upseeriksi valmistuvista kadeteista ansioituneimmalle. Kunniamiekan saajan valinnassa huomioidaan opintomenestyksen ohella myös asianomaisen käytös sekä muut esimerkilliselle upseerille luonteenomaiset piirteet.

Mikä merkitys kadettikurssin kunniamiekan saamisella on Suikkaselle tänä päivänä?

– Vaikka kunniamiekan saamisesta on kulunut jo lähes 30 vuotta, niin kyllä se edelleen velvoittaa olemaan osoitetun luottamuksen arvoinen, kunniamiekan arvojen mukaisesti. Hienoa on myös käyttää omaa kunniamiekkaa tilaisuuksissa, joissa tarvitaan miekkavarustus, Suikkanen sivaltaa.

Kuten Puolustusvoimissa on tapana, niin upseerien urapolut ovat monipuolisia, eikä tuore apulaiskomentaja tee tässä suhteessa poikkeusta. Kadettikoulun jälkeen Suikkanen on ennättänyt toimia muun muassa opettajana ja laitoksen johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa, Hämeen panssaripataljoonan komentajana, Pääesikunnan päällikön avustajana ja yhteysupseerina Yhdysvalloissa.

Vaikka työkokemusta on kertynyt jo monista erilaisista tehtävistä, niin jotain uuttakin apulaiskomentajan toimi tuo tullessaan.

Aiemmissa työtehtävissä Suikkasen ei ole nimittäin toiminut yhteistyössä reserviläisjärjestöjen kanssa.

– Satakunnalla on tärkeä rooli Suomen puolustuksessa ja puolustuksen tärkein voimavara on maanpuolustustahtoinen, koulutettu ja toimintakykyinen reservi. Reserviläisjärjestöt ovat tässä avainasemassa!, Suikkanen pohtii reserviläisjärjestöistä.

Eversti Riku Suikkanen.

– Arvostan suuresti vapaaehtoista maanpuolustustyötä, mitä Satakunnassa tehdään.

Porin prikaatin vastuualue on laaja, Kokkolasta Kemiöön, ja apulaiskomentajan tehtäviin kuuluu muun muassa yhteistoiminta viranomaisten ja järjestöjen kanssa, sekä paikallispuolustuksesta huolehtiminen. Lisäksi toimeen kuuluu vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyt ja maanpuolustustahdon edistäminen.

Nykyaikaiset uhkakuvat tuovat oman lisänsä myös reserviläisten harjoituksiin, kun varautumista kaikenlaisiin yllätyksiin täytyisi harjoitella. Kriisit voivat eskaloitua nykymaailmassa nopeasti ja vihollisen toimintatapa ja -alue voivat yllättää.

– Yllätyksellisiä tilanteita on reservinharjoituksissakin luvassa, toteaa Suikkanen, mutta viisaasti vaikenee muuten tulevista harjoituksista.

EEMELI LAPPALAINEN

MPK LOUNAIS-SUOMI 16 KARHU

Uusi laki, päivitetyt kujeet Olli Alho

Maanpuolustuskoulutusyhdistystä (MPK) koskevat lain muutokset astuivat voimaan 1.1.2020. Tässä artikkelissa muutosta tarkastellaan MPK:n näkökulmasta. Lain soveltaminen on juuri alkanut, joten jotkin asiat hakevat tänä vuonna lopullista muotoaan.

Aakkossoppaa hämmentämässä; SOTVA, TUTO, TIVA, VARTU, SOVA, VEH, KH

Laki tuo uusia mahdollisuuksia ja selventää puolustusvoimien (PV) ja MPK:n välistä työnjakoa. Toimintaan osallistuvan henkilön näkökulmasta muutosta ei todennäköisesti juuri havaitse. MPK:n kursseille voi ilmoittautua kurssikalenterin kautta; puolustusvoimilta tulee kutsuja vapaaehtoisiin harjoituksiin (VEH) ja käskyjä kertausharjoituksiin (KH). MPK:n toiminta jakautuu kahteen osaan; laissa määriteltyihin tehtäviin ja MPK:n vapaana yhdistystoimintana toteuttamaan toimintaan. Laissa määriteltyjen julkisoikeusellisten tehtävien toteuttamiseen voidaan käyttää valtionavustusta. Vapaa yhdistystoiminta pitää rahoittaa kurssituloilla tai lahjoitusvaroin.

SOTVA Keskeinen muutos on PV:n ja MPK:n välinen työjako koskien koulutusta. Vielä viime vuonna puolustusvoimat tilasi sotilaskoulutusta vapaaehtoisten harjoitusten muodossa.

Tällä hetkellä puolustusvoimat vastaa kaikesta sodan ajan joukkojen koulutuksesta sekä taisteluammunnoista. Em. mainitusta kokonaisuudesta käytetään nimitystä sotilaallinen koulutus (SOVA). Sen tavoitteena on sodan ajan joukkojen suorituskyvyn

Intti tutuksi -kurssi kuului TalviHUOVI2020 harjoituskokonaisuuteen ja se sisälsi mm. maastomarssin.

kehittäminen. Harjoitusmuotoina ovat vapaaehtoiset ja kertausharjoitukset. Esimerkkinä sotilaspoliisikomppanian harjoitus.

Vain puolustusvoimat saa järjestää taisteluammuntoja. Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa ei kuitenkaan riitä kaikkien harjoitusten toteuttamiseen. Puolustusvoimat tarvitsee siis edelleen tänä vuonna harjoituksissaan reserviläisiä kouluttaja- ja tukitehtäviin. MPK avustaa puolustusvoimia löytämään oikeat reserviläiset kouluttaja- ja tukitehtäviin, sekä vastaa näiden henkilöiden kouluttajakoulutuksesta.

MPK keskittyy yksittäisten sotilaiden osaamisen kehittämiseen. Tallaisesta koulutuksesta käytetään nimitystä sotilaallisia val-

miuksia palveleva koulutus (SOTVA). Esimerkkinä esimerkiksi sotilaspoliisitoiminnan peruskurssi. SOTVA:n toteuttamismahdollisuudet paranevat huomattavasti, koska siinä on mahdollista käyttää puolustusvoimien välineitä ja aseita. Tämä ei ollut mahdollista aikaisemmin. MPK:n kursseilla ei puolustusvoimien aseilla saa ampua. Kielto koskee myös paukkupatruunoita.

SOTVA:n kustannuksiin voidaan käyttää valtionavustusta. Osa SOTVA-kursseista toteutetaan puolustusvoimien operatiivisten suunnitelmien edellyttämän osaamisenkehittämisen tarpeista. Puolustusvoimat voi tukea näitä kursseja taloudellisesti siten, että kurssit ovat maksuttomia osallistujille.

KARHU KARHU 17 17 Muut SOTVA-kursit maksavat korkeintaan 15€ / vuorokausi.

Lain mukaan SOTVA:aan kuuluu myös ammuntojen järjestäminen reserviläisille. SOTVA-ammuntoja ohjaa asetuksella määrätty ampumaohjelmisto, joka noudattaa hyvin pitkälle puolustusvoimien ampumaohjelmistoa. SOTVA-ammuntoja varten MPK:lle ollaan hankkimassa puoliautomaattisia kertalataavia MPK-kiväärejä.

MPK-kiväärit ovat AK-tyyppisiä ja muistuttavat mahdollisimman paljon toiminnaltaan rynnäkkökivääriä (pl. sarjatuli). Hankinta on käynnissä ja aseet ovat tämän hetkisen arvion mukaan käytössä huhtikuussa.

Tämä mahdollistaa ammunnan harrastamisen myös sellaiselle henkilölle, jolla ei ole omia aselupia. Ammunnoissa käytetyt patruunat maksavat ampujat itse. Ammuntoja johtavat perusteellisen koulutuksen saaneet MPK:n ammunnanjohtajat.

TUTO Uutena toimintamuotona on nuorille ja naisille suunnattu tutustumistoiminta (TUTO). Sen tavoitteena on tutustuttaa osallistujat maanpuolustukseen ja varusmiespalvelukseen. TUTO:a on tehty aikaisemminkin, mutta nyt se on laissa määritetty tehtävä. Merkittävin uudistus on valtionavun käyttömahdollisuus TUTO:n kustannuksiin. Tyypillisiä toimintamuotoja ovat toisen asteen opiskelijoiden turvallisuuskurssit sekä naisten intti tutuksi -kurssit.

TIVA Laki määrittää myös tiedostuksen ja valistuksen (TIVA) MPK:n tehtäväksi. TIVA:ssa lisätään osallistujien tietoa maanpuolustuksesta.

Tyypillisiä toimintamuotoja ovat seminaarit ja yleisötapahtumat, esim. Nuku rauhassa.

VARTU Vapaan yhdistystoiminnan kentällä MPK järjestää kokonaisturvallisuuteen liitty-

vää varautumis- ja turvallisuuskoulutusta (VARTU). Tähän toimintaan kuuluu mm. toiminta sähköttä -kurssit, maatilojen varautuminen sekä jäsenjärjestöjen tarpeista järjestettävät kurssit. Kärkihankkeena ovat kotiseutuharjoitukset, joissa pyritään tuomaan yhteen kolmannen sektorin toimijat suunnittelemaan toimintaa ja harjoittelemaan yhdessä. VARTU-kursseihin ei voi käyttää valtionavustusta, joten kurssitulojen pitää kattaa kaikki menot. VARTU-kurssin vuorokausi hinta on noin 25€/vrk. Kurssien menoja voidaan kattaa lahjoitusvaroin.

Resurssit kasvavat

Lain myötä MPK:lle tulee lisäresursseja; henkilöstöä ja varoja. Meillä LSMPP:ssä aloitti helmikuun alussa valmiuspäällikkönä Minna Nenonen. Minna oli aikaisemmin piirin koulutussihteeri, joten hänellä on hyvät valmiudet aloittaa vaativammassa tehtävässä. Valmiuspäällikkö vastaa yhteistoiminnasta aluetoimiston kanssa, tukee rekrytointia paikallisjoukkoihin sekä osallistuu koulutuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Minna kertoo tehtävästään tarkemmin toisaalla tässä numerossa. Lisääntyneet varat näkyvät käytännössä SOTVA-kurssien hinnassa sekä siinä, että osa SOTVA-kursseista on maksuttomia. Myös uudet välineet, kuten MPK-kivääri parantavat koulutusmahdollisuuksia.

henkilöstö.

Aiheuttaako uusi laki lisätyötä? Kyllä, mutta pääsääntöisesti siitä vastaa MPK:n palkattu henkilöstö.

MPK:n jäsenjärjestöt ovat aikanaan perustaneet MPK:n järjestämään koulutusta niiden jäsenille. Haastankin kaikki jäsenjärjestöt tilamaan tarvitsemaansa koulutusta LSMPP:ltä. Vuoden 2021 suunnittelu on juuri käynnistynyt ja kursseja voidaan tälle vuodelle järjestää lisää. Esimerkiksi uudet MPK-kiväärit mahdollistavat järjestöjen jäsenille suunnattujen ammuntojen järjestämisen.

Vaikka lain soveltaminen tulee alkuvaiheessa hakemaan uomiaan, niin ovat muutokset pääsääntöisesti positiivisia. Ja ennen kaikkea; MPK:n kursseille voi ilmoittautua kurssikalenterin kautta; puolustusvoimilta tulee kutsuja vapaaehtoisiin harjoituksiin ja käskyjä kertausharjoituksiin. MPK on edelleen väylä kouluttaja- ja tukitehtäviin puolustusvoimien harjoituksiin.

Uusi Laki – uudet mahdollisuudet!

Summa summarum

Aiheuttaako uusi laki muutoksia? Kyllä, mutta: – ne liittyvät pääsääntöisesti kurssien budjetointiin, hallintoon ja jakautumiseen eri toimintojen kesken. Tästä työstä vastaa MPK:n palkattu henkilöstö.

– ne liittyvät yhteistoimintaan puolustusvoimien ja MPK:n välillä. Tästä työstä vastaa MPK:n palkattu henkilöstö.

– ne liittyvät kurssien sisällön laillisuuteen. Tästä työstä vastaa MPK:n palkattu

Piiripäällikkö PETRI KOSONEN MPK Lounais-Suomi

18 KARHU

Uudet valmiuspäälliköt ovat aloittaneet tehtävissään 1.1.2020 sen. Osallistun paikallisjoukkojen koulutuksen suunnitteluun puolustusvoimien kanssa.

Rekrytoinnin osalta tehtäväni ovat suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä puolustusvoimien kanssa reserviläisten rekrytointitilaisuuksia sekä koordinoida alueen maanpuolustusjärjestöjen kanssa vapaaehtoisten rekrytointia. Pidän tärkeänä olla laajasti mukana vapaaehtoiskentän toiminnassa, jotta saadaan reserviläiset mukaan nousujohteiseen koulutukseen ja omien taitojen kehittämiseen.

Työtehtävieni kolmantena kokonaisuutena vastaan piirin valmius- ja turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja toimeenpanosta. Kokonaisuuteen kuuluu turvallisuuden ottaminen huomioon MPK:n toiminnassa sekä ohjata harjoitusten ja kurssien

johtajia turvallisuussuunnitelmien ja riskienarviointien tekemisessä.

Useita edellä mainituista kokonaisuuksista on tehty jo usean vuoden ajan nousujohteisesti Lounais-Suomen alueella. Yhteistyö MPK:n ja puolustusvoimien välillä on hyvää ja luontevaa. Tämän johdosta uskon työn aloittamisen olevan sujuvaa. Aktiivisuus kentän puolelta on tärkeää, jotta mahdollisuuksien mukaan löydettäisiin mielenkiintoisia ja nousujohteisia tehtäviä reserviläisille.

Mukavaa alkanutta uutta vuotta 2020 toivottaen, MINNA NENONEN Valmiuspäällikkö Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri

Yksi valmiuspäällikön moninaisista tehtävistä ontukea reserviläisiä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuva kouluttamisen jatkokurssilta, jossa kurssilaiset syventävät aikaisemmin opittua kouluttamiskokemustaan.

Hanna-Maija Raitio

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä aloitti vuoden alusta 14 uutta valmiuspäällikköä. Valmiuspäällikön kolme keskeisintä tehtävää ovat koulutus, vapaaehtoisten rekrytointi sekä valmius- ja turvallisuussuunnittelu. Tehtävät jakautuvat siten, että noin puolet ajasta menee koulutukseen, kolmasosa rekrytointiin, loput käytetään valmius ja turvallisuussuunnitteluun.

Valmiuspäällikkö tuntee hyvin piirin alueella toimivia reserviläisiä, tietää heidän osaamisensa ja halunsa osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen.

Allekirjoittanut aloitti Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin valmiuspäällikkönä 1.2.2020. Tätä ennen toimin piirin koulutussihteerinä, joten MPK:n toiminta ja toimijat ovat minulle tuttuja. Töitä kuitenkin riittää seuraaviksi vuosiksi, koska tehtävänä on rakentaa yhdessä puolustusvoimien kanssa aikaisempaa laajempi sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen (SOTVA) järjestelmä. Tavoitteena on kytkeä SOTVAkoulutus palvelemaan entistä enemmän sodan ajan joukkojen osaamisen kehittämistä. Lähtökohtana ovat paikallispuolustuksen operatiivisen suunnitelman asettamat vaatimukset. MPK:n järjestämä sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus on reserviläisille myös väylä puolustusvoimien järjestämään sotilaalliseen koulutukseen.

Keskeisimpiä tehtäviäni koulutuksen osalta on osallistua piirin koulutuksen toteuttamiseen, lain noudattamisen valvontaan koulutuksessa, tukea reserviläisiä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Suunnittelen yhteistyössä piiripäällikön, MPK:n koulutuspäälliköiden ja puolustusvoimien kanssa reserviläiskouluttajien käytön. Suunnittelen ja järjestän reserviläiskouluttajien täydennys- ja jatkokoulutuk-

MAANPUOLUSTUSNAISET

KARHU 19

Maapuolustusnaisten Liiton uudet verkkosivut julkaistiin loppuvuodesta Verkkosivu-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin liiton sivusto kokonaisuudessaan. Aikaa oli edellisestä uudistuksesta vierähtänyt, joten työ aloitettiin tyhjästä sivusta. Maanpuolustusnaisten Liitto toimii 100 % vapaaehtoisvoimin, joka näin tuo aina viestintään haastetta. Verkkosivujen päätavoite oli kirkastaa tavoitteitamme ja asemaamme maanpuolustusjärjestöjen kentässä sekä jakaa tehokkaammin ajantasaista tietoa liitostamme sekä piirien toiminnasta aina paikalliseen yhdistykseen asti.

Kolmiportainen organisaatio on haasteellinen. Ensimmäinen vaihe on toteutettu ja MNLiiton sivusto on toiminnassa. Seuraava vaihe on piirien taso, jossa pilottisivusto on jo työn alla. Lopuksi tulemme mahdollistamaan paikallistasolle uuden tavan näkyä ja kuulua. Sosiaalisen media kenttä on vielä alkumetreillä, mutta työ jatkuu.

Verkkosivumme löytyvät www.maanpuolustusnaistenliitto.fi

Kevät on toiminnan aikaa

Maanpuolustusnaisten Liiton koulutusohjelman mukainen Arjen turvallisuuskurssi järjestettiin 7.-8.2. TalviHUOVI2020 yhtey­dessä Huovinrinteellä Säkylässä. Kurssi toteutettiin yhteistyössä Satakunnan ja Varsinais-Suomen piirien voimin. Osallistujia oli 29, joista ensikertalaisia 14. Kiinnostusta riitti siis oikein mukavasti. Kurssi sisälsi niin perheturvallisuutta, kodin turvallisuutta kuin myös liikenneturvallisuutta.

Maanpuolustusnaisten Liiton perinteinen Hiisi -jotos toteutuu 16.-17.5. Lohjan Harjulla. Joukkueiden ilmoittautuminen on käynnissä, joten nyt suunta kohta Lohjaa Hiisi -jotosta. Lisätietoja liiton verkkosivuilla ja Facebookissa.

Maanpuolustusnaisten liiton Satakunnan Piiri ry:llä on edessään perinteinen kesäretki 6.6.2020. Kesäretken meille järjestää Kokemäen Seudun Maanpuolustusnaiset. Retkikohteena Pyhän Henrikin kappeli sekä Puurijärven-Isosuon kansallispuiston Kärjenkallion lintutorit. Retkikahvit tarjotaan lintutornilla ja varsinainen ruokailu on järjestetty Ravintola Majavakeitaaseen. Seuratkaa oman yhdistyksen tiedotteita ja piirin verkkosivuja – tarkempaa tietoa on tulossa.

Tänään tätä kirjoittaessani kaksi satakuntalaista oli saanut koronaviruksen. Koskaan ei voi varautua riittävästä, mutta kun tekee kaikkensa enempää ei voi tehdä. Pieni teko suuri vaikutus: pestään ne kädet.

ERJA LINDHOLM Viestintä MNLiitto Satakunnan Piiri ry

20 KARHU

Talvi HUOVI20 Naisten arjen turvallisuus -kurssi 7.–9.2.2020 Porin prikaatissa Kurssi järjestettiin yhteistyössä Maanpuolustusnaisten Liiton Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirien, Naisten Valmiusliitto ry Turun ja Porin alueneuvottelukunnan ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa. Kurssin ohjelma oli Maanpuolustusnaisten Liitto ry:n koulutusohjelman mukainen. Kurssilla kehitettiin osallistujien valmiutta selviytyä sekä turvata itsensä ja läheisensä arjen yllättävissä tilanteissa.

Kurssi muodostuu moduuleista. Pakollisia osioita olivat kodinturvallisuus (3h), joka sisälsi tunnin kyberosuuden sekä turvallisuusrata, joka sisälsi kotivaran, alkusammutusharjoituksen ja hätäensiapuharjoittelun (1+2+2h). Valinnaisista moduuleista kurssilla opittiin kolme tuntia liikenneturvallisuutta ja perheturvallisuutta. Asiaa siis kurssilla oli paljon ja siirtymiset 1. kasarmilta Horninhallille luokkatilaan ja luokkatilasta Rumpalipoikaan syömään toivat myös omat haasteensa. Kurssilla oli 27 kurssilaista, joista 14 oli ensikertalaisia, 2 armeijan käyneitä varusnaisia ja 19 maanpuolustusnaista. Ikäjakauma oli vähintään 50 vuotta!

Kurssin suunnitteluhan on oma prosessinsa, taitavien kouluttajien metsästys ja aikataulun laatiminen, sekä harjoituksen organisaation antamat ruokailuajat tuovat haasteita suunnitteluun. Kurssinjohtaja Päivi Tuhkalainen on kuitenkin jo taitava konkari, jonka apuna minulla kurssin varajohtajana ja kouluttajana oli luottavainen olo meidän yhdessätekemiseen. Vääpeli Minna Haaranen-Mäkipuro kuuluu myös meidän saumattomaan yhteistyöverkkoon ja Pamela Holmroos kouluttajaparina oli vertaansa vailla. Kurssin toteutumisen kan-

Liikenneturvallisuus -koulutus sisälsi teoriaosuuden lisäksi käytännön harjoitteena mm. auton ajolähtötarkastuksen.

nalta onkin tärkeää, että osaavia käsipareja on riittävästi ja saumaton yhteistyö toimijoiden kesken pelaa. Tästä iso kiitos edellämainituille Varsinais-Suomen Maanpuolustusnaisille!

Perjantaina kurssi alkoi ilmoittautumisella klo17.00 alkaen, jonka jälkeen kurssilaiset marssitettiin kasarmille henkilökohtaisten tavaroiden kanssa. Jokainen sai tulojärjestyksessä valita itselleen petipaikan, jonka jälkeen oli yhtenäisten varusteiden haku ja vaatteiden vaihto ”armeijan vihreisiin”. Pienillä vaihdoilla saimme kaikille sopivat varusteet ja pääsimme avaamaan kurssin. Kävimme perjantaina vielä teoriaosuutta läpi, jotta lauantaina saimme enemmän aikaa käytännön harjoitteille.

Lauantaina herätys oli seitsemältä ja läh-

dimme yhdessä aamupalalle klo 7.35. Ensimmäisen luennon piti Pelastakaa Lapset ry:n Minka Leino-Holm Perheturvallisuudesta. Minkan luento keskittyi lasten turvallisuuteen, sisältäen kiusaamisen muodot, perheväkivallasta puhumisen sekä toimimisen periaatteita perheväkivaltatilanteessa ja lapsen iän huomioimisen kriisitilanteessa.

Lounaan jälkeen vuorossa oli Turun Autojoukkojenkillan Liikenneturvallisuus -koulutus, joka sisälsi teoriaosuuden lisäksi käytännön harjoitteena mm. auton ajolähtötarkastuksen. Tauon jälkeen olikin vuorossa ulkona tapahtuva alkusammutusharjoittelu. Pöytyän VPK oli tuonut kalustonsa paloaseman pihaan ja jokainen pääsi harjoittelemaan peitteellä, sammuttimella ja kattilankannella sammuttamista. Toistoja sai

KARHU 21 tehdä tahtonsa mukaan, koska olimme varanneet aikaa kaksi tuntia. Rasti saikin taitavien kouluttajien ja mielekkyytensä vuoksi kehuja, vaikka keli olikin tuulinen ja taivaalta alkoi tihkua vettä.

Päivällisen jälkeen kävimme luokkahuoneella läpi vielä kotivaran, jossa esityksen pääpaino oli konkretiassa eli kotivaratarvikkeissa. Sää oli muuttuut kurjaksi ja yhteisellä äänestyspäätöksellä luovuimme Trangian ulko-opetuksesta ja muutimme sen majoituskasarmimme käytävällä tapahtuneeksi ”kuivaharjoitteluksi”. Tämän ansiosta jokainen pääsi nauttimaan ajoissa iltapalapussin antimet ja toimittamaan iltatoimet ennen hiljaisuutta.

Sunnuntaina aamutoimien jälkeen, ennen brunssia meillä oli Kyberkoulutusta reilu tunti. Asiaa, kysymyksiä ja kiinnostusta olisi ollut vaikka neljäksi tunniksi, mutta brunssille piti lähteä ja keho ravita!

Kiitos siis Keijo Salakarille lyhyestä, ytimekkäästä ja mielenkiintoisesta pikaopista kyber-maailmaan. Kyber-koulutusta suosittelenkin kaikille, myös itselleni! Ruumis ravittuna, eli vahvennetun aamupalan, eli Brunssin jälkeen meillä oli vuorossa pieni alkuluento ja ensiapurastit. Rasteja oli kolme: tajuttoman potilaan rasti (jossa opittiin myös ergonomiaa, eli tajuttoman siirtoa tuolista lattialle, kylkiasentoon kääntäminen sekä hengitysteiden avaaminen), elvytysrasti (jossa jokainen pääsi kokeilemaan minuutin elvytystä) ja verenvuotojen tyrehdyttäminen (jossa opeteltiin suurten verenvuotojen tyrehdyttämistä painesiteen avulla).

Kurssin päätöksen kruunasi todistusten jako ennen ”armeijan vihreiden” varusteiden luovutusta, ruokailua ja kotimatkaa.

Oli ilo olla mukana toteuttamassa onnistunutta ja haasteta täynnä olevaa koulutusviikonloppua. Kurssi oli ainakin arvosanojen puolesta myös kurssilaisten mielestä onnistunut, sillä 4,4 oli kurssin keskiarvo. (Eikä arvosanat mene, kuin kansakoulussa, vaan maksimi arvosana on 5!)

Ensiapurasteilla jokainen pääsi kokeilemaan elvytystä minuutin ajan.

Perheturvallisuus -luento keskittyi mm. lasten turvallisuuteen, perheväkivallasta puhumiseen.

Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita!

PIA HUHTALA Huittisten seudun maanpuolustusnaisten pj Maanpuolustusnaisten liiton Satakunnan piirin koulutusvastaava Naisten Valmiusliiton Turun ja Porin alueneuvottelukunnan varapj. ja Satakunnan koulutusvastaava

Jk: Tämä harrastus vie välillä aikaa, kysyy organisointikykyä eikä ole palkallista työtä, vaikka välillä työlästä onkin. Kuitenkin olen rikastunut paljon, kun tälle tielle olen lähtenyt. Olen saanut ihania ja rakkaita ystäviä, paljon olen matkan varrella oppinut ja valmishan minusta ei tule koskaan! Rohkeasti vaan kaikki toimimaan, oppimaan ja harrastamaan yhteisen turvallisuuden ja Suomen puolesta.

22 KARHU

Reipas hiihtokuva on parin vuoden takaiselta Vihma jotokselta – ajalta, jolloin lunta oli maassa hiihtämiseen asti.

Puoli vuosisataa reserviläisurheilutoimintaa

R

eserviläisurheiluliitto perustettiin 12.12.1970 ja sen perustajina olivat Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin Aliupseerien liitto (nykyinen Reserviläisliitto) sekä niiden piirit. Nykyisin Reserviläisurheiluliittoon kuuluu perustajajäsenien lisäksi Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL).

Tänä vuonna RESUL juhlii 50. toimintavuottaan.

Viimeinen vuosikymmen eli 2010-luku oli liitolle hyvän kehityksen vuosikymmen. Reserviläisurheiluliitto pääsi Suomen Olympiakomitean jäseneksi, talous vakiintui ja liitto teki aktiivisesti yhteistyötä mm.

Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n kanssa. Näiden edellä mainittujen tahojen kanssa käynnistettiin Lisää liikettä -hanke, jonka tarkoituksena on saada mahdollisimman moni reserviläinen ja kansalainen liikkumaan. Nyt keväällä julkaistaan Lisää liikettä -dokumentti, jossa seurataan 12 reserviläisen kuntoharjoittelua MarsMars-sovellusta hyödyntäen.

Varsinaista Lisää liikettä -päivää vietetään

tänä vuonna 13.6.

50. juhlavuoteen kuuluu maakuntiin jalkautuva On the road -kiertue, missä esitellään Reserviläisurheiluliiton eri toimintamuotoja ammunnasta lähtien aina fyysisen toimintakyvyn arviointeihin. Kiertue järjestetään jo olemassa olevien tapahtumien yhteyteen. Satakunnassa On the road -kiertue rantautuu Erämessuille, joka järjestetään Porin raviradalla 26.–28.6.

Juhlavuosi huipentuu seminaariin ja pääjuhlaan 12.12.2020 Helsingin Ostrobotnialla. Reserviläisurheiluliitolle tehtiin kymmenen vuotta sitten 40-vuotishistoriikki, mitä on nyt tarkoitus täydentää 10 vuodella saman kirjoittajan Pekka Majurin toimesta. Historiikki julkaistaan joulukuussa pääjuhlan yhteydessä.

Tänä vuonna myös uudistamme sähköisiä palveluitamme. Vanhan sähköisen kuntokortin käyttö päättyy ja sinne ei enää suositella kirjattavan mitään. Nyt kannattaakin napata haluamansa tiedot ulos vanhasta korttijärjestelmästä. Suosittelemme siirty-

mistä MarsMars -palveluun. Lisätietoa löytyy sivulta https://marsmars.fi/.

Tästä on tulossa todella monipuolinen reserviläisurheiluvuosi. Meillä on juhlavuodelle slogan ”Historia tukee tulevaisuutta”.

Tervetuloa osallistumaan tuleviin tapahtumiimme ja kilpailuihin!

RISTO TARKIAINEN Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja

KARHU 23 23 KARHU

Ensimmäinen valtakunnallinen Turpotietäjä -kilpailu käydään syksyllä Turpotietäjäksi nimetty jokavuotinen kilpailu innostaa nuoria pohtimaan turvallisuuspolitiikkaa ja pyrkii vahvistamaan nuorison maanpuolustustahtoa. Turpotietäjä kilpailun järjestävät Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto.

Hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana myös Historian ja Yhteiskuntaopin Opettajien Liitto ja Kadettikunta. Mukaan tavoitellaan alkuvaiheessa vähintään sataa lukiota ja tuhansia lukiolaisia. Tarkoituksena on tarjota lukiolaisille turvallisuuspainotteinen Oikeusguru ja Talousguru -tyyppinen kilpailu.

Kilpailu on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa lukiot ja oppilaat kilpailevat alueellisella tasolla. Toiseen vaiheeseen, valtakunnalliseen finaaliin, selviytyy alkukilpailussa parhaiten vastanneet.

Finaali käydään talvisodan muistopäivänä 30.11. Helsingissä, jossa valitaan valtakunnan paras Turpotietäjä.

Kilpailu sisältää monivalinta- ja esseekysymyksiä sekä käsitteiden määrittämistehtäviä. Turpotietäjä toteutetaan lukioiden käytössä olevalla Abitti-järjestelmällä. Reservipiirien tehtäviin kuuluu koevastausten pisteytys essee- ja määrittelytyyppisten tehtävien osalta. Tässä on avuksi arvosteluohje, jonka keskustaso laatii. Valtakunnalliseen loppukilpailuun sisältyy lisäksi suullinen,

esittävä osuus.

Kilpailuorganisaatiot koordinoivat paikallisella tasolla

Kilpailun toteuttamista varten reservipiireihin muodostetaan keväällä kilpailuorganisaatiot. Lisäksi nimetään kilpailupäälliköt, joiden tehtävänä on osallistua koulutukseen ja vastata alueen Turpotietäjä kilpailun läpiviennistä. Organisaation kokoonpanon tulisi olla kilpailupäällikkö + 5 jäsentä, joista ainakin yhdellä tulisi olla kokemusta opet-

tajan työstä.

Reservipiirien tehtävänä on järjestää Turpotietäjä kilpailun ensimmäinen vaihe.

Kilpailuorganisaation on oltava yhteydessä alueen historian ja yhteiskuntaopin aineopettajiin ja rehtoreihin, tiedottaa paikallismedialle kilpailusta sekä olla yhteydessä alueen muihin maanpuolustusjärjestöihin ja toimijoihin. Kilpailuorganisaatioiden tulisi myös sopia 1-3 tutustumiskäyntiä per vuosi maanpuolustusjärjestöjen ja turvallisuusviranomaisten toimintaan.

Alkukilpailussa palkitaan alueen paras lukio, alueen parhaat tietäjät ja lukioiden kolme parasta vastaajaa. Reservipiirien

tehtävänä on suunnitella ja järjestää palkintojenjakotilaisuus ja tiedottaa siitä. Lisäksi olisi suunniteltava myös muuta tiedottamista kilpailun järjestelyistä ja tuloksista, tarjota juttuja paikallismediaan sekä kirjoittaa omille verkkosivuilleen ja someen.

Turpotietäjä kilpailun taustalla ovat mm. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuosittaiset mielipidemittaukset, joiden mukaan nuorten maanpuolustustahto on muita ikäryhmiä alhaisemmalla tasolla. MTS:n uusimman 29.1.2020 julkaistun mielipidemittauksen mukaan 56 % alle 25-vuotiaista oli sotilaallisen puolustamisen kannalla, jos Suomeen hyökättäisiin. Vastaavasti yli 50-vuotiaista tätä mieltä oli 74 %.

Turpotietäjä kilpailun tärkeät päivämäärät 12.3. Piirien kilpailupäälliköiden nimeäminen 18.4. Kilpailupäälliköiden

koulutustilaisuus Helsingissä 11.–15.5. Kilpailukutsu lähetetään lukioihin 8.10. Alkukilpailu, jolloin valitaan

loppukilpailuun pääsevät ja

palkitaan maakuntien parhaat tietäjät 30.11. loppukilpailu, jolloin valitaan

valtakunnan paras Turpotietäjä.

24 KARHU

Aselakien historiaa osa I

Sotilasaseen käyttö moneen tarkoitukseen Metsästysaseiden kehitys on ollut Suomessa maamme syrjäisestä asemasta johtuen paljon hitaampaa kuin muualla Euroopassa.

Muualla suustaladattavia ”ruutiaseita” käytettiin metsästyksessä jo 1500-luvulla, kun meillä sitä vastoin metsästettiin jalkajousilla aina 1800-luvun alkuun asti. Sodat edesauttoivat ruutia käyttävien aseiden yleistymistä meillä myös metsästyskäytössä. Taitavat sepät muuttivat tänne jääneitä sotilasaseita paremmin metsästykseen soveltuviksi. Esimerkiksi kuuluisan karhunampujan Martti Kitusen (1743–1833) ase oli tehty kaliiperiltaan 19 mm ruotsalaisesta 1762 sotilaskiväärin mallisesta piilukkoisesta aseesta lyhentämällä ja keventämällä. Varsinkin Suomessa nähtiin aseita jotka oli koottu venäläisistä ja ruotsalaisista osista sekä kyläsepän tekemästä tukista. Lisäksi tarvittiin lehmän sarvesta tehty ruutisarvi, luotikukkaro tai usein tukkiin kaiverrettu ”penaali” jossa kuljetettiin luodit ja rasvalaput.

Suustaladattavien aseiden aikaan 1800- luvun puolivälin tienoille asti kehitettiin erityyppiseen metsästykseen sopivia asetyyppejä. ”Oravaniuhaksi” kutsuttiin pienikaliiperista n. 6-8 millimetrin luodikkoa. ”Peuraväljä” oli n. 8-13 mm väljyinen suurriistaan tarkoitettu ase.

Hylkeenpyytäjillä oli jopa 20 mm aseita.

Sileäpiippuisista venäläisistä ja ruotsalaisista musketeista tehtiin haulikoita.

Piilukkoaseet olivat metsästyskäytössä hankalia. Lataaminen oli hidasta, sankkiruuti saattoi kastua ja piikivi oli kulunut.

Nallilukon tultua yleiseksi noin

v. 1850 alkoi Suomessakin piilukkoaseiden muuttaminen nallilukkoiseksi. Alkuperäisiä piilukkoaseita on säilynyt Suomessa todella vähän. Nallilukon aika kesti lopulta varsin vähän aikaa. Oltiin nopeasti siirtymässä takaaladattaviin aseisiin. Savuttoman ruudin keksiminen 1800-luvun lopulla toi mukanaan uusia mahdollisuuksia. Savuttoman ruudin energia oli mustaruutia paljon suurempi, jolloin lataukset ja kaliiperit pienenivät. Samaan aikaan siirryttiin myös lyijyluodeista vaippaluoteihin.

Maunu Eerikinpojan maanlaissa 1347 säädettiin, että kaikki ”jaloriista”, kuten hirvet, peurat ja metsäkauriit, kuului muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kuninkaalle. Laissa määrättiin myös oravan, näädän ja kärpän rauhoitusajat. Suomessa talonpojat saivat metsästää hirviä omalla maallaan, mutta tuliaseiden tultua käyttöön tämä oikeus otettiin heiltä pois. 1500 ja 1600 luvuilla metsästysoikeuksia kiristettiin entisestään.. Vuoden 1664 metsästyssäännön mukaan ainoastaan kuningas ja aateliset saivat metsästää ”korkeata riistaa” ja lintuja. Poikkeuksena tästä olivat saaristolaiset ja emämaahan lukeutumattomat maakunnat, joihin silloinen Itämaa* eli Suomi kuului.

1702 sallittiin tuliaseiden käyttö taistelussa petoja vastaan. 1734 laki määritteli useimpien nisäkkäiden ja lintujen rauhoi*) Itämaa (ruots. Österland) oli nykyisen eteläisen Suomen aluetta tarkoittanut ruotsalaisten käyttämä nimitys, joka esiintyy keskiaikaisissa asiakirjoissa noin vuosina 13501470. Itämaahan kuuluivat ne Pohjanlahden itäpuoliset Ruotsin valtakunnan alueet, jotka jäivät Norlannin eteläpuolelle. Ruotsille kuuluneet Pohjanmaan pohjoiset osat olivat Norlantia, eivät Itämaata. Itämaa ei ollut hallinnollinen kokonaisuus, vaan kyseessä oli maantieteellinen yhteisnimitys valtakunnan itäisille linnalääneille.

1400-luvulta lähtien nimi Finland (Suomi), joka oli siihen saakka tarkoittanut vain Varsinais-Suomea ja Satakuntaa, laajeni merkitykseltään ja syrjäytti nimityksen Itämaa.

tusajan helmikuun puolipaastosta heinäkuun 29. eli Olavin päivän messuun.

Metsästysoikeus sidotaan maanomistukseen

Kustaa III:n aikana 21 02 1789 valtiopäivillä annettiin asetus, joka muun muassa antoi aatelittomille luvan metsästää omilla maillaan. Näin Kustaa III osti talonpoikien tuen sodalleen. Nyt metsästysoikeus sidottiinkin maanomistukseen eikä säätyasemaan. Maanomistajat rinnastettiin aatelisiin. Seuraukset olivat ennalta arvattavat.

Muutamaa vuosikymmenen kuluttua hirvi oli sukupuuton partaalla sekä Ruotsissa että Suomessa. On arvioitu että suurpetokanta kohosi huippuunsa 1800 luvun alkupuolella juuri siksi, että talonpojat suuntasivat metsästysintonsa riistaeläimiin ja jättivät pedot vähemmälle.

Venäjän vallan aika

Kun Suomesta tuli 1809 osa Venäjän keisarikuntaa jäivät Ruotsin lait ja asetukset voimaan. Suomalaiset kuitenkin ajattelivat että Ruotsinkaan lait eivät olleet enää voimassa metsästyksessä ja metsästys Suomessa sai varsin villejä muotoja. 1868 Suomen suuriruhtinaanmaan ensimmäinen metsästysasetus rauhoitti hirven kokonaan. Siinä oli määritelty riistan rauhoitusajat, eikä keihään käyttö tai aseen virittäminen ansaksi ollut enää sallittua. Lakia korjailtiin joiltain osin, mutta se oli voimassa vuoteen 1917, jolloin Suomi itsenäistyi.

Aselakien kehitys Suomessa.

Aseiden kehityksen myötä myös lainsäädäntö tuli ajankohtaiseksi. Aiemmin aseet olivat

Sotilaskiväärin käyttö metsästyksessä kiellettiin ja

KARHU 25

hirvikiväärin kaliiperin tuli olla vähintään 8 mm. Tällä oli tarkoitus estää lähes jokaisesta maaseudun talosta löytyvän suojeluskuntakiväärin käyttö metsästykseen. puukkoon tai kirveeseen verrattavia, välttämättömiä työkaluja. Venäläisillä hallitsijoilla oli epäluuloja suomalaisia aseenkäyttäjiä kohtaan.

Kapinan pelossa myös kansan hallussa olevat aseet haluttiin kontrolliin. Keisari Nikolai II:n aikana 1903 metsästysaseet tulivat läänin kuvernöörin viraston myöntämien hallussapitolupien alaisiksi. Keisarillisen Suomen senaatti julkaisi 27 kesäkuuta 1903 Suomen Suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma nro 30, jossa käsiteltiin ensimmäistä kertaa siviilien ampuma-aseita. Hänen Majesteettinsa Keisarin Armollinen Asetus määrää ensimmäisessä kohdassa seuraavaa. ”Rihlattujen pian ampuvien (makasiini yms.) kiväärien sekä niihin kuuluvien patruunien säilyttäminen ilman erityistä lupatodistusta kuvernööriltä on kielletty.” Kolmannessa kohdassa sanotaan puolestaan ”Ampumaaseita ja tarpeita saadaan pian ampuvia kiväärejä, niihin kuuluvia patruuneja sekä dynamiittia myydä ainoastaan henkilöille, jotka esiin näyttävät ostajan nimellä asetetun lupatodistuksen.” Vuonna 1906 annettiin asetus, jolla ampuma-aseiden maahantuontioikeutta Suomeen rajoitettiin toistaiseksi.

Lakia tiukennettiin vielä marraskuun 21 päivänä 1915. Tällöin uusi asetus määräsi kaikki aseet luvanvaraisiksi. 2§ määräsi ”Ampuma-aseiden ja ampumatarpeiden ostamista ja hallussa-pito ja mukanaan kantamislupaa älköön annettako henkilölle joka ei ole täyttänyt 15 vuotta.”

Vajaavaltaisille, (alle 24 vuotiaille, joka oli silloin täysi-ikäisyyden raja) jotka ovat päälle 15 vuotiaita, annettakoon lupa ostaa sileäksi porattuja kiväärejä (haulikko),

kuitenkin sillä ehdolla että he esiintuovat vanhempiensa, holhoojainsa tai niiden henkilöiden joiden hoidossa he ovat, antaman lupakirjan kiväärin ostamiseen ja mukana kantamiseen.

Itsenäisyyden aika

Kun Suomi itsenäistyi, keisarien armolliset asetukset saatiin unohtaa. Sekavan tilanteen vuoksi aseita oli paljon kansan hallussa. Pakenevat punaiset hylkäsivät aseita siinä toivossa, että kiinni joutuessa rangaistukset olisivat aseettomilla pienemmät. Suojeluskunnat myönsivät ostolupia sekä aselupia jäsenilleen.

Itsenäisen Suomen metsästyslakia väännettiin koko 1920-luvun loppupuoli. Siihen yritettiin saada mm säännös joka olisi kieltänyt metsästyksen sunnuntaisin. Tarkoitus oli, että rengit ja palkoliset eivät hävittäisi riistaa – herrat kun ehtisivät metsään arkenakin. Itsekin metsästävä presidentti Svinhufvud ei tätä kuitenkaan hyväksynyt ja jätti lain sellaisenaan vahvistamatta.

Itsenäisen Suomen ensimmäinen varsinainen aselaki tuli voimaan vasta 1933.

Siinä määrättiin luvittamaan kaikki hallussa olevat aseet. Lupamerkinnät olivat varsin suurpiirteisiä. Helpoiten löytyvä teksti aseesta tuli myös aseen merkiksi. Tehtaan merkiksi kirjatut Long Rifle, Choke, Nitro tai yleisnimikkeenä ”Brouninki” yms. ovat varsin tavallisia virheitä lupatiedoissa.

Lakia korjattiin ja se hyväksyttiin 1933.

Laissa oli muutamia erikoisuuksia, kuten se, että sotilaskiväärin käyttö metsästyksessä kiellettiin ja että hirvikiväärin kaliiperin tuli olla vähintään 8 mm. Tällä oli tarkoi-

tus estää lähes jokaisesta maaseudun talosta löytyvän suojeluskuntakiväärin käyttö metsästykseen.

Suomessa käytiin koko 1900 luku kovaa keskustelua ”sotilaskivääreistä”.

Haluttiin määritellä sotilasase? Olivatko sellaisia sotilasaseiksi tehdyt Berdanit ja Vetterlit (meillä tunnettu nimellä Grafton) vaiko juuri Suomessa käytössä olevat aseet. Miten suhtaudutaan ulkomailla käytössä oleviin aseisiin. Samalla 1933 laki toi metsästykseen haulikon täyteispatruunat ja 9 mm kaliiberiset, perälaudalla varustetut ”Ukko-Mauser” pistoolit.

Mainittakoon vielä sekin ettei Suomessa (eikä muuallakaan) aselakiin ole pystytty määrittelemään sotilaskaliibereita. Käytännössähän vain muutamaa kaliiberia voidaan pitää erityisesti metsästyskäyttöön suunniteltuna. (Esimerkkinä suomalaiset kaliiperit 8,2x53R ja 9,3x53R) Tämä laki oli voimassa aina vuoteen 1962, jolloin kiellettiin pienoiskiväärin käyttö metsästyksessä.

Nykyinen metsästyslakimme on voimassa vuodelta 1993. Metsästysoikeus on edelleen sidottu maanomistukseen, vaikka jo 1933 lakia valmistellessa oikeutta esitettiinkin kuntien hallintaan. Tätäkään kohtaa ei presidentti Svinhufvud hyväksynyt.

Metsästykseen kehitetyt suomalaiset kaliberit

Verrattuna 7,62mm kivääriin, jonka luodit ovat n. 7,83mm (.308”) on sotilaskiväärin hylsyyn tehdyn 8mm Mauser kivää-

jatkuu

26 KARHU rin luodilla varustetun 8,2x53R patruunan piipun pienkaliiperi vain 7,92mm. Luodin ulkohalkaisija ylitti muodollisesti vaatimuksen, ollen 8,2 mm (.312”). 8,2x53R:n lisäksi Suomessa kehiteltiin toinenkin suurriista kaliiperi 9,3x53R. Vanha venäläinen pituusmitta ”linja”(linya) (vrt. kolmen linjan kivääri ’’’ 7,62) oli kymmenesosa tuumaa 2,54mm.

Aseluokittelua

M1891(vast) ns. pulttilukkoaseet olivat ”tavattoman vaarallisia sotilasaseita” kunnes KHO:n päätös vasta vuonna 1986 muutti tilanteen toiseksi. Kaiken aikaa myös pienempikokoiset ns. taskuaseet aiheuttivat keskustelua. Piipunpituus ja tähtäimien säädettävyys tai itselataava toimintatapa olivat ratkaisevia asioita.

Muuhun kuin sotilaskäyttöön suunniteltuja on vain muutamat suurriista väljyydet sekä osa pienistä, meillä lähinnä linnustuksessa käytetyistä kaliibereista.

Käsiase/pistooli. En käytä sanaa käsiase, kun tarkoitan pistoolia tai revolveria. Älkää mystifioiko tuota laitetta tuolla kummallisella termillä. Oikea sana on pistooli.

Jos halutaan puhua yleisellä tasolla pistooleista ja revolvereista yhdessä, niin silloinkin kyseessä on sanana pistooli-revolveri on pistoolimallisten aseiden alalaji. Samuel Coltin patenttikin oli nimeltään ”Revolving-breech pistol”. Ei siis turmella suomen kieltä tuolla ”anglismilla”, jolla on jo olemassa kielessämme aivan toinen merkitys. ”Käsiaseiden” suurin väljyys on 20mm.

Tämän alapuolelle mahtuvat kaikki metsästyksessä ja urheilu- ammunnassa käytetyt aseet, myös 10 kaliiberin haulikko joka on suurin metsästyksessä käytettävä haulikon väljyys. Huom. Vanha muskettikaliiperi 4 (26,72mm) on vieläkin käytössä valopistooleissa. Englanninkielessä pistooli on ”gun” ja kivääri ”rifle”. Sotilaskäyttöön tehty ase on ”weapon” ja ”firearm” lähinnä urheilukäyttöön tehty ase.

Kaiken aikaa myös pienempikokoiset ns. taskuaseet aiheuttivat keskustelua. Piipunpituus ja tähtäimien säädettä vyys tai itselataava toimintatapa olivat ratkaisevia asioita.

Miten sitten ennen vanhaan? Rataslukkoaseet näyttävät saaneen suosiota eteläsaksalaisten maantierosvojen keskuudessa, koska sellainen ase oli helppo kätkeä toimintavalmiina vaatteiden alle. Itävallan säädyt osoittivat vuonna 1518 kirjeen keisari Maximilianille, jossa ne pyysivät kieltämään ”sellaisten pyssyjen valmistamisen, jotka lyövät itse tulta” (rataslukko). Ferraran kaupungissa Italiassa julkaistiin seuraava säädös: ”Ja käyttöön on tullut erikoisen vaarallista tyyppiä olevia tuliaseita, joita tavallisesti nimitetään kivipyssyiksi. Niillä murha voidaan tehdä helposti ja tietäen tästä on Hänen Korkeutensa vakuuttuneena siitä. että nämä ovat paholaisen aseita, kieltänyt niiden kantamisen ilman nimenomaista lupaa sillä uhalla, että aseen kantajalta lyödään käsi pois yleisellä paikalla”. Näin siis ennen. Tänään kiväärien A- ja B7 luokittelua, ja jo 2020 luvulla jokin uusi, ”laserase”. 1933 laki oli voimassa aina maaliskuun alussa tulleeseen 1998 lakiin saakka.

Uusi ampuma-aselaki astui voimaan maaliskuun 1. päivänä 1998. Uusi laki korvasi vanhan ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun lain vuodelta 1933.

1998 lain tärkeimmät muutokset aiempaan: – Sääntely aiempaa yksityiskohtaisempaa. – Luvan saamisen perusteet lueteltu tyhjentävästi. – Laissa on kahdeksan hyväksyttävää käyttötarkoitusta mm. ampumaharrastus ja metsästys. – Aseen osien ja eräiden ammusten luvanvaraisuus. – Entistä yksityiskohtaisemmat säilytyssäännökset. Aselakien historiaa osa II seuraavassa Karhussa.

RAIMO SUOMINEN

KARHU 27

KILPAILUJA

Satakunnan Reserviupseeripiiri ry VUODEN 2020 KILPAILUKALENTERI Satakunnan Reserviläispiiri ry

Kilpailu Paikka Aika Järjestäjät Yhteyshenkilö

Pistooliampumahiihto Vampula to 5.3. Huittisten Seudun Res. Lasse Varjonen

(iltakilpailu)

Ilma-aseiden mestaruuskilpailu Pori ke 18.3.

Porin Seudun Reserviläiset Raimo Suominen

(klo 17.30-) 050 523 5610 .

Ampumamestaruuskilpailu Rauma ke 14.5.

Rauman Reserviläiset Mona Norberg Pienoiskivääri 50 m (iltakilpailu)

0400 941 959

Perinnepistoolikilpailu Pori to 28.5. Porin Seudun Reserviläiset Raimo Suominen 25 m koulu ja 25 kuvio (klo 18) 050 523 5610

Ampumamestaruuskilpailu Pori la 23.5. Porin Seudun Reserviläiset Raimo Suominen Pienois- ja isopistooli, pika-ammunta (klo 10) 050 523 5610 Sammon Pytty Punkalaidun la 13.6.

Punkalaitumen Reserviläiset Jari Nieminen 0400 531 670 Sovellettu Reserviläisammunta Harjavalta 2.-3.5. Harjavallan Reserviläiset SRA

Maastokilpailu Pori to 13.8. Noormarkun- Juhani Koskiranta Paikantaminen, ammunta ja suunnistus (iltakilpailu) Ahlaisten reserviläiset 0500 110 220

Perinneasekilpailu avoin 300 m kivääri, perinnepistooli 50 m

Pistooliampumasuunnistus Pori to 27.8. Noormarkun seudun Arto Ahokas

(iltakilpailu) Reserviupseerit 040 547 5145

Jokamieskisa Pori avoin Porin Seudun Reserviläiset Maastossa rastitehtävät 10-12 kpl, (iltakilpailu) sis. ampumarastin

Ilma-aseet ja ampumamestaruus sarjajako: D, H, H50, H60, H70, H75, Ilma-asekisassa myös nuorten sarja H/D20 Perinnepistooli sarjajako: H/D ja H50 – Yhdistelmäkilpailujen sarjajako : H/D, 40, 50, 60, 70, naisille vastaavat sarjat SRA kilpailu: 25 euroa/kilpailija - muut 12 euroa/kilpailija - nuorten sarja 5 euroa/kilpailija - joukkuemaksu 15 euroa/joukkue - Kilpailijalla oltava vakuutusturva tai ampumalisenssi (SAL tai RES)

28 KARHU

KILPAILUJA Porin Seudun Reserviläiset järjestävät yhteistyössä Satakunnan Ampujien kanssa

Aj

Satakunnan reservipiirien

an ilma-aseiden ko aluemestaruuskilpailut hket18. 3. klo 18.00 aa lyk ilmapistooli ja ilmakivääri sarjat: H, H20, H50, H60, H70, H75, D20, ätD, D50, Kilpailupaikka: ty SA:n ilma-aserata (vanhan linja-autoaseman alakerta) Itsenäisyydenkatu 44, PORI Eräluettelot www.satakunnanampujat.sporttisaitti.com Ilmoittautuminen ja tiedustelut Ilmoittautumiset 13. 3. 2020 mennessä raimo.suominen@dnainternet.net tai 050 523 5610.

Ilmoittautumisessa oltava: ampujan nimi, yhdistys, sarja ja laji Osallistumismaksut 12.- laji; joukkuemaksu 15,- käteisellä kilpailupaikalla. (tai seuroittain laskulla.)

Vakuutus Kilpailijoilla tulee olla ampumatoiminnan kattava vakuutusturva. (RES tai SAL)

2020 muut Satakunnan reservipiirien ampumakilpailut Katinkurun Ampumakeskuksessa Porissa Pistoolilajien aluemestaruuskilpailut la 23. 5. alk. klo 10:00 Kilpailulajit: 1) pienoispistooli 30 +30 ls 2) pistooli pika-ammunta 20+20+20 ls 3) isopistooli 30+30 ls Sarjat H, H50, H60, H70, D ja D50 Joukkueet H, D, H50

kolme ensimmäistä /sarja /laji palkitaan piirin mitaleilla Ilmoittautumiset: 17. 5. mennessä raimo.suominen@dnainternet.net/ 050 523 5610 Ilmoittautumisessa oltava: ampujan nimi, yhdistys, sarja ja laji Osallistumismaksut: 12.- / laji, joukkuemaksu 15,-, maksetaan käteisellä kilpailupaikalla.

Vakuutus: Kilpailijoilla tulee olla ampumatoiminnan kattava vakuutusturva. (RES tai SAL)

*Perinnepistoolin aluemestaruuskilpailut to 28. 05. 2020 klo 18:00 * erillisinä kilpailulajeina; ase: avoin perinnepistoolimalli * Perinnepistooli 25 m tarkkuusosio / ”koulu”, 5 koels + 30 ls (6 x 5 ls sarjaa) kouluammuntana

* Perinnepistooli 25 m pikaosio / 5 koels. ”kuvio” (”kaksintaistelu”), 15 ls heittolaukauksina (= 3 x 5:n ls heittolaukaussarjaa) + 15 ls pikasarjoina (= 3 x 5 ls pikasarjaa)].

Ilmoittautumiset 24. 05. 2020 mennessä raimo.suominen@dnainternet.net / 050 523 5610 ja tiedustelut ilmoittautumisessa oltava: ampujan nimi, yhdistys, sarja ja laji

Osallistumismaksut 12.- / laji, Huom. Ei joukkuekilpailua perinnepistoolissa (RES tai SAL vakuutus)

Tervetuloa kilpailemaan Poriin

RESUL kilpailukalenteri 2020 Ampumahiihto Tuusula 7.-8.3.

Talvijotos ”Pirkka” Pirkkala 14.-15.3.

Ilma-aseet Kuusankoski 14.-15.3.

Reserviläispilkki Pyhäjärvi 21.3.

Pistooliampumahiihto Kuhmo 22.3.

Ampumasuunnistus Niinisalo 25.4.

Perinneasekilpailu Hollola 16.-17.5.

Pistooliampumajuoksu Imatra 16.-17.5.

Falling plates Mikkeli 23.5.

Reserviläisammunnat Hiukkavaara 11.7.

Reserviläisgolf Raasepori 18.7.

SRA:n SM-kilpailu Niinisalo 7.-9.8.

Vahvin reserviläinen Ylihärmä 15.8.

Frisbeegolf Isokyrö 16.8.

Res.ampumamest.kilpailut Hollola 21.-23.8.

Kivääri 300m Hollola 22.8.

Tarkka-ammunnan SM Niinisalo 28.-30.08.

Syysjotos ”Tyrsky” Kotka 25.-27.9.

KARHU 29

Nakkilan Reserviläisten ammunnat 2020 Ruutiaseammunnat Tervasmäessä alkavat. Ammunnat perjantaipäivinä klo 18 alkaen. Reserviläisyhdistyksen, reserviupseerikerhon tai maanpuolustuskillan jäsenyys vaaditaan, samoin reserviläisen ampumaturva tai SAL-kilpailulisenssi. Aseita omistamattomilla mahdollisuus ampua laina-aseella patruunakorvausta vastaan. Silmä- ja kuulosuojaus pakolliset. Osallistumismaksu 5€.

1. osakilp 3.4. pistooli, 25m seisten 5 koe+10+10 Pv:n taulu 04 PA 3:n säännöt, sovellettuna PA-sääntöjen mukainen pistelaskun osalta 2. osakilp 24.4. Perinnekivääri

3. osakilp 8.5. Revolveri, yli .22 kai

100, 75, 50m

3as

25m

seisten 5 koe+10+10

Pistoolikoulutaulu Kilpasarjojen pisteet lasketaan yhteen

4.osakilp 22.5. Reserviläiskivääri tai perinnekivääri

100m

makuu 10+10

Pistoolikoulutaulu Sammon pytyn säännöt

5. osakilp 26.6. Pienoispistooli tai pienoisrevolveri

25m

seisten 5koe+l0+10

Pistoolikoulutaulu Kilpasarjojen pisteet lastetaan yhteen

6. osakilp 31.7. Pienoiskivääri

100, 75, 50, 25m vapaa

5+5+5

5+5+5+5

Pistoolikoulutaulu 100m makuu, 75m polvi 50m pysty

Pienoiskivääritaulu Optinen tähtäin, etutuki, reppu sallittu

7. osakilp Kivääri, väh kal 6.5mm 100m makuu väh. 2+2+2+2+2 Ampumahiihtotaulu Pisteet/aika, optinen tähtäin, ja hylsyn pit väh 47mm etutuki sallittu

Harjavallan Sissipuukko kilpailukalenteri 2020 • 15.2. klo:13.00 perinnekivääri/ ”kenttäammunta” 10lks 03 tauluun makuulta, aikaa 3 minuuttia, matka 100m • 14.3. klo:13.00 pistooli/ reserviläisammunta 3 10+10lks 03 tauluun, aikaa 6 minuuttia, matka 25m aseen kapasiteetti vähintään 1+9. parempi sarja ratkaisee • 11.4. klo:13.00 reserviläiskivääri/ reserviläisammunta 1 10+10lks 03 tauluun, aikaa 5 minuuttia, matka 150m parempi sarja ratkaisee • 23.5. klo:13.00 Sammonpytyn harjoitus perinne- tai reserviläiskivääri, ”koulutauluun”, matka 100m 10+10lks makuulta • 27.6. klo:13.00 pistooli/reserviläisammunta 4 10+10lks 03 tauluun, tuplalaukaus 3 sekunnin kääntöön, matka 25m. vähintään 9mm pistooli 1+9 kapasiteetilla tai kaksi lipasta. parempi sarja ratkaisee

• 25.7. klo:13.00 Penan kiväärikisa 10+10lks keskisytytteinen kivääri, ”koulutaulu”, matka 300m sallitut varusteet optiikka, bipodi, suujarru/vaimennin yms. kielletty monopodit, hiekkapussit, ratakaukoputki yms.

• 8.8. klo:13.00 pienoiskivääri 30lks, pienoiskivääritauluun, makuulta kyynärtuelta. matka 50m • 29.8. klo:13.00 sovellettu revolveri keskisytytteistä patruunaa ampuva. max 20lks ja max 50m ammunnankulku tarkentuu kilpailupaikalla • 12.9. klo:13.00 yhdistelmäkilpailu 10lks perinnekiväärillä polvelta, 03 tauluun, matka 100m 10lks perinnepistoolilla, seisten, 03 tauluun, matka 50m + 26.9. klo:13.00 jäsentenväliset ammunnan kulku ja kalusto tarkentuu kauden aikana

• 4.7. klo:13.00 perinnekivääri 15lks lehmännahkaan, makuulta, matka 300m

Harjavallan Reserviupseerin Pienois- ja isopistooliammunnat (kaikille vapaat) Keskiviikkoisin kello 18:00 alkaen 06.05.2020 - 26.08.2020 välisenä aikana.

30 KARHU

SATAKUNNAN SRA-PIIRIMESTARUUSKILPAILUT 2020 Harjavallan Reserviläiset kutsuu Satakunnan Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin jäsenet SRA-piirimestaruuskilpailuihin Harjavaltaan sunnuntaina 3.5.2020

Osallistumismaksu Kilpailumaksu 30€ maksetaan Harjavallan Reserviläisten tilille: FI87 5037 0540 2052 71 ja se on suoritettava 15.4.2020 mennessä. Lisää viestikenttään SRA-piirikilpailut ja oma nimi.

Kilpailu toimii samalla SRA SM-kilpailujen karsintakilpailuna.

Kilpailupaikkana on Harjavallan Reserviläisten ampumarata sekä läheinen ampumarata (alle 10min ajomatka).

Kilpailun kulku Kilpailussa ammutaan yhteensä viisi rastia, kaksi kiväärirastia, yksi kivääri- tai pistoolirasti, yksi pistoolirasti ja yksi haulikkorasti.

Tarkemmat rastikuvaukset tulevat SSI-järjestelmään 12.04.2020 mennessä.

09:00 Kilpailutoimisto aukeaa – Ilmoittautuminen ja asetarkastus 11:00 Kilpailupuhuttelu ja lipun nosto 12:00 Ammunta alkaa 17:00 Ammunta päättyy 18:00 Tulosten julkistus ja palkintojen jako

Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen aukeaa 1.3.2020 kello 12:00 ja sulkeutuu 16.4. mennessä. Kilpailuun otetaan sunnuntaille 30 ampujaa ja lauantaille toimitsijakisan yhteyteen 10 ampujaa. Toimitsijat ilmoittautuvat lauantaille. https://shootnscoreit.com/event/22/10448/

Kilpailun johtajana toimii Tomi Nikkanen ja ratamestarina Pasi Sitkiä.

Muuta Kilpailijalla on oltava voimassa oleva SRA-status ja kilpailulisenssi tai vakuutus.

Paikan päällä on buffet, jossa makkaraa, kahvia ja muuta juotavaa

Sarjat Palkittavat sarjat: Avoin,Vakio, TST,Y50 ja Naiset

Aj

an

ko h

ta

al

yk

ät

ty

KOKOUKSIA 2015 Satakunnan Reserviupseeripiiri ry Jäsenet kutsutaan piirien sääntömääräiseen

KEVÄTKOKOUKSEEN keskiviikko 29.4.2020

Ravintola Savila, Vanhankirkonkatu 1, 26100 Rauma.

Kokouksessa käsitellään piirien sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat.

17.30 Kokouskahvit Juhla - Tallbo 18.00 Huomionosoitukset Vuoden upseerikerho ja vuoden upseeri 18.15 Piirin kevätkokous Pandemian takia toivotaan, että kokoukseen osallistuu vain yhdistysten viralliset edustajat. Kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden välityksellä.Yhteyttä varten tarvitaan Internettiin kytketty tietokone mikrofonilla ja kaiuttimilla varustettuna. Ilmoita sähköpostiosoitteesi toiminnanjohtajalle 27.4. mennessä, jos osallistut etänä.Virallisilla kokousedustajilla tulee olla valtakirja omista yhdistyksistään. Muilla on läsnäolo ja puheoikeus.

Satakunnan reserviläispiiri ry:n kevätkokous 30.3.2020 on peruttu koronavirustilanteen vuoksi. Uusi kokouspäivä päätetään myöhemmin ja siitä tiedotetaan piirin verkkosivuilla

Maanpuolustusnaisten Liitto Satakunnan piiri ry Kokous siirretään ja uusi ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Ulvilan Reserviupseerikerho ry

Sääntömääräinen kevätkokous

22.4. 2020 klo 18 Kokouspaikka: Cafe Hellman

Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden

lisäksi ehdotus yhdistyksen purkamisesta.

Tervetuloa

Hallitus

KARHU 31

Bussikuljetus Haminaan RUK 100-vuotta tapahtumaan Reserviupseerikoulun taivalta ja perinnettä juhlistetaan RUK 100-pääjuhlassa, joka järjestetään lauantaina 6.6.2020 Haminassa. Juhlaan ovat tervetulleita kaikki reserviupseerikurssin suorittaneet.

Valtakunnallisen RUK 100 -pääjuhlan juhlapäivän pitää sisällään muun muassa kunnianosoituksen kaatuneiden upseerien patsaalla, RUK 100 vuotta -juhlakirjan julkaisun, johtajakoulutuksen ja sotavarusteiden esittelyä, sekä päiväjuhlan Haminan Bastionissa ja ohimarssin Kadettikoulunkadulla. Iltapäivällä ohjelmassa on myös Rakuunasoittokunnan puistokonsertti Haminan keskustan Puistotalolla. Korona-pandemian vallitessa puolustusvoimat tekee lopullisen päätöksen juhlan järjestämisesti huhtikuun loppuun mennessä.

Satakunnan Reserviupseeripiiri järjestää kuljetuksen Haminaan. Kuljetus toteutetaan, jos juhla järjestetään, viranomaisohjeet sallivat matkustamisen ja 15.5. mennessä ilmoittautuu vähintään 20 juhlijaa. Ole yhteydessä Satakunnan Reserviupseeripiirin toiminnanjohtajaan puh. 044 533 6325 tai sat.respiirit@dnainternet.net. Lähtö tapahtuu varhain lauantai aamuna Porin vanhalta linja-autoasemalta, jonne myös lauantai iltana paluu. Matkan hinta on 40 euroa. Tarkempi aikataulu ja reittiohje ilmoitetaan myöhemmin.

Juhlan ohjelma löytyy Reserviupseeriliiton sivulta; www.rul.fi.

Piirihallitus

PORIN RESERVIUPSEERIKERHON KEVÄTKOKOUS tiistaina 31.3.2020 klo 18.00 kerhohuoneella, Uusikoivistontie 83, 12 krs.

Porin prikaatin tervehdyksen kokouksen alussa esittää apulaiskomentaja eversti Riku Suikkanen.

Tervetuloa!

Hallitus

www.porinruk.fi

32 KARHU

Aj

an

ko h

ta

Kesäyön marssi 16.atoukokuuta Yyterissä lyk ät luonnossa – Nauti ja kävele keväisessä t Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) järjestää kolmannen kerran yhteistyökumppaneineen Porissa 16.5. Kesäyön marssin, joka on erinomainen hyvinvointia ja yhteishenkeä kehittävä liikunnallinen tapahtuma. Keväisestä lauantaista on luvassa unohtumaton elämys Yyterin ainutlaatuisessa ympäristössä.

y

Kesäyön marssi ei ole kilpailu, eikä järjestäjä mittaa suoritusaikoja. Eri pituisista matkoista, jokainen voi valita itselleen sopivan.

Pisimpiä matkoja kävellään tapahtuman nimen mukaisesti läpi keväisen yön. Reittien varrella on huoltopisteitä noin seitsemän kilometrin välein. Huoltopisteiltä saa pientä syötävää sekä juotavaa.

Voit kerätä joukkueesi kaveri-, harrastus- tai työporukasta tai vaikka omasta perheestäsi. Yksinkin voi matkaan lähteä, sillä kävely- ja juttuseuraa löytyy varmasti matkan varrelta.

Kesäyön marssin mitalin saavat kaikki marssin osallistujat. (perheilmoittautumisessa yksi yhteinen mitalli koko perheelle).

Matkojen hinnat ovat euron per kilometri, kuitenkin vähintään 10 euroa. 7 km perheilmoittautuminen (sis. 1–2 aikuista ja perheen kaikki alle 15-vuotiaat lapset) maksaa 20 euroa. Yli 10 hengen porukoille ryhmäalennus – ota yhteys marssin johtajaan sähköpostitse.

Jälki-ilmoittautumislisä tapahtumapäivänä ilmoittautuessa on 5 € / matka / hlö.

Muutoin marssille ilmoittaudutaan

KARHU KARHU33 33

Marssin faktat Marssitaan lauantaina 16.5.

Lähtö ja maali sijaitsevat Yyterin virkistyshotellin läheisyydessä.

Marssikeskus avautuu viimeistään klo 14.00 lauantaina.

Juhani Lukka

Ultra- ja maratonmatkojen lähtö on klo 16:00. Muut matkat ähtevät liikkeelle klo 18.00 alkaen.

Marssin voi suorittaa omaan tahtiinsa ja haluamassaan varustuksessa. Hintaan sisältyvät myös huoltopisteiden ja maalialueen tarjoilut sekä muistoksi marssimitali. Kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin.

MPK:n kurssikalenterin kautta. Kalenteri löytyy osoitteesta https://mpk.fi/koulutuskalenteri/ Syötä hakukenttään “kesäyön marssi”. Huomaa, että marsseja järjestetään myös muilla paikkakunnilla.

Ilmoittaudu mukaan perheen, ystävä- tai työporukan kanssa, itseksesi tai vaikka reserviläisporukalla.

Tapahtuman vastuullisena järjestäjänä toimii Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja käytännön toteutuksesta Porissa vastaavat MPK-aktiivimme sekä paikalliset reserviläiset ja muut yhteistyökumppanimme.

Seuraa Facebook-sivua ja osanottajaviestintää. Tervetuloa nauttimaan kesäyön marssista upeisiin Yyterin maisemiin!

Marssireitit ovat pituuksiltaan*: • 7 km yksittäisilmoittautuminen • 7 km perheilmoittautuminen (vanhemmat ja kaikki perheen alle 15-vuotiaat lapset) • 16 km jokamies / -naismarssi • 25 km kuntomarssi • 25 km reservin kenttäkelpoisuustesti ** • 42 km maraton** • 60 km ultramatka** *) Matkoja ei ole tarkkuusmitattu, todellinen matka voi vaihdella hieman. **) Reserviläinen saa marssista yhden korvaavan kh-vuorokauden MPK:n järjestelmään.

34 KARHU

Puolustusvoimat

VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUSTYÖN TUKIJAT: Satakunnan Osuuskauppa, Länsi-Suomen Osuuspankki.