Page 1

Kapitaali 1/12

1/12

Kapitaali 1/2012 -1-


“Pääkirjoitus” KAPITAALI 1/12 TOIMITUSKUNTA - päätoimittaja Lauri Jauhiainen - tekstit Jaakko Meriläinen, Provokaattori, Olli Hyytiäinen, Ohto Soininvaara, Osku Raunio, Meri Sintonen, Laura Luoto, Ville Voutilainen, Niko-Matti Ronikonmäki, Anton Nikolenko, Janne Rajala, Samuli Sadeoja - taitto Lauri Jauhiainen / painos 100 kpl / painopaikka Picaset, Helsinki toimitus.kapitaali@gmail. com www.facebook.com/ Kapitaali www.isuu.com/ kapitaali2012 Kapitaali on Helsingin yliopiston taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestön KTTO ry:n julkaisema ainejärjestölehti, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.

K uluvalla Kapitaalikaudella on sat-

tunut ja tapahtunut jos jonkinmoista mielenkiintoista niin taloudessa kuin oikeassa elämässäkin. Suomi sai Sauli Niinistöstä uuden presidentin, Kreikan tilanne on tuntunut junnaavan paikallaan ja Lähiidässä taas puhjennut väkivalta on vavisuttanut niin mieliä kuin talouttakin. Tulevaisuus onkin harvinaisen sankan sumun peitossa. Kaiken tämän johdosta, vaikka Yhdysvalloista on kuulunut kohtalaisen hyviäkin uutisia, varoittelevat asiantuntijat edelleen rahoitusmarkkinoiden epävakaasta tilanteesta, jolle ei vieläkään ole saatu mitään järjellistä ratkaisua aikaiseksi. Jotta elämä ei olisi pelkkien synkkien värien sävyttämää, on muistutettava, että myös juhlaan on aihetta. Kapitaali täyttää tänä vuonna 20 vuotta, mitä lehti juhlistaa muun muassa perinteikkäällä kansikuvalla sekä uudella palstalla, joka esittelee vanhoja ainejärjestömme lehtiä. KTTO on kunnostautunut myös urheilurintamalla; valtio-opin opiskelijoita vastaan pelatun salibandyottelun voitokas tulos 8-10 antaa aihetta muistuttaa siitä tulevana keväänä tasaisin väliajoin rakkaita tarinatieteilijätovereitamme. Ja jotta ei kahta ilman kolmatta; Hannu Kivimäki, paremmin Hoopina tunnettu aineemme suosikkiopettaja sai laitoksen opetuspalkinnon - ja hyvästä syystä. Ihan viimeiseksi on syytä todeta, ettei juhla tai hyvä mieli edes aina vaadi mitään järkevää syytä. Itse tulin alkuvuodesta hyvälle tuulelle, kun kuuntelin kahden arvokkaan vanhemman leidin jutustelua raitiovaunussa. Huopahatut vaan heiluivat, kun keskustelu säästä ja tulevasta keväästä kuohui melkoisen kovalla äänellä. Niistä puheista olivat finanssija Lähi-idän kriisit kaukana.

JK Kapitaalin tämäkään numero ei olisi ilmestynyt ilman sitä aktiivista porukkaa, joka lehteä jaksoi väsätä. Kiitoksia siitä koko toimituskunnalle ja muille tekemiseen osallistuneille!


Tässä numerossa 4 Kvartaalin uutiset 5 PJ:n palsta 6 Lehtikatsaus 7 Vanha Kapitaali 8 Kvartaalikatsastus 10 Uusi hallitus 13 Toimikunnat 14 Opetuspalkinto 18 Tuloerot ja talouskasvu 23 Vastine Kuinka median nainen isketään? 24 Kokeellinen taloustiede 28 Provokaattori 30 Kirjahyllykatsastus 31 mun laskin I

L

M

O

I

T

U

S

Tunsitko myötähäpeän ja vihan sekaista kiukkua lukiessasi 1/12-Kapitaalia? Vastasit sitten kyllä, ei tai ehkä, olet joka tapauksessa enemmän kuin tervetullut tekemään Kapitaalin kevään seuraavasta numerosta parempaa kuin tämä; vaikeaa se tuskin on.

Tykkää Kapitaalista! www.facebook.com/ kapitaali

Lue Kapitaali verkossa: www.issuu.com/ kapitaali2012

Etukannen KUVA: Lauri Jauhiainen Takakannen KUVAT: Hanna Nykänen PäätoimittajaKUVA: Timi Toiviainen

Kapitaali 1/2012 -3-


KVARTAALIN UUTISET TEKSTI: Jaakko Meriläinen

KUVA: Jaakko Meriläinen

Mikroteoria yllätti opiskelijat

Mikroteorian syventävä kurssi yllätti opiskelijat perinteiseen tapaan tänäkin vuonna. Kurssin aikana nähtiin lukuisia peltikolareita ja varsinkin tenteissä jälki oli silminnäkijäkuvausten perusteella karua. “Tenttitehtävät tulivat minulle täysin yllätyksenä ja ihan pyytämättä”, kommentoi nimettömänä pysyttelevä lähde Kapitaalille. Kurssin suorituksista puolet oli hylättyjä, ja läpäisseiden tulokset eivät nekään olleet häävejä. Uusintatentissä läpäisyprosentti oli huomattavasti varsinaista parempi. Lähes kaikki osallistujat läpäisivät kokeen, joskin heidän arvosanansa olivat jakautuneet tasan ykkösen ja kakkosen kesken. KUVA: Lauri Jauhiainen KUVA: Jaakko Meriläinen

-4- Kapitaali 1/2012

Makrotalousteorian syventävän kurssin opiskelijoiden keskuudessa on havaittu yllättävän suuri määrä kiusallisia potenssihäiriöitä. Jopa noin kahden kolmannesta on raportoitu kärsineen jonkinasteisista potenssiongelmista, jotka ilmenevät erityisesti laskuharjoitusten tekemisen aikana. “Tällaisten kauniiden mallien kanssa kun on tekemisissä, niin ennemmin tai myöhemmin potenssiongelmat tuppaavat tulemaan esiin”, kommentoi eräs makrotalousteorian syventävän kurssin opiskelijoista. Potenssiongelmien yleisyyttä ei toistaiseksi ole kyetty selvittämään. Väliaikaiseksi ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa kynää ja kumia. KUVA: Eero Roine

Yrjö Vartialle oma looking at things -blogi?

Vanhemmat kansantaloustieteen opiskelijat puuhaavat professor Yrjö Vartialle omaa looking at things -blogia, Economicumin käytävillä kohistaan. Vartia on pääsemässä hyvään seuraan, sillä aiemmin vastaavanlaiset blogit on perustettu muun muassa Kim Jong-Ilille, Pentti Arajärvelle ja Urho Kekkoselle. Huhujen mukaan blogin perustamista varten on jo koottu kuvat “Yrjö Vartia looking at students going to lecture room”, “Yrjö Vartia looking at empty hall”, “Yrjö Vartia looking at a plant” ja “Yrjö Vartia looking at the floor”.

Yllättävä vaiva maisteriopiskelijoiden riesana

Laulavalla professorilla tuhatyleisö

Vesa Kanniainen porskuttelee YouTube-katselijoiden suosiossa. Economicumin käytävillä kuvatun Venezuela-kappaleen musiikkivideo on saavuttanut jo yli tuhannen katsojan virstanpylvään. Kulttuurialan asiantuntijat luonnehtivat Kanniaisen musiikkivideota kulttimaineessa paistattelevaksi luomukseksi. Innokkaimmat fanit ovat odottaneet jo pitkän tovin verran uutta musiikkivideoita. Kriitikoiden mukaan uuden musiikkivideon julkistaminen olisikin tarpeen, jotta Kanniaisen suosio jatkuisi edelleen.


PJ:n sana! Hohoi! Tällä palstalla ainejärjestömme ylipäällikkö huutelee norsunluutornistaan. No ei, puhishan se vaan yrittää pukea sekavia ajatuksiaan kuluvasta vuodesta sanoiksi. Kevätkausi rullaa jo pitkällä ja KTTO:n hallitustoimintakin on päässyt hyvin vauhtiin. Vaikka pj valittiinkin joulukuun vaalikokouksessa varsin pohjoiskorealaiseen tyyliin ilman vastaehdokkaita, oli ilo huomata kuinka paljon muihin hallituspaikkoihin oli kiinnostuneita hakijoita. Hallitukseen päätyi suuri ja innokas nippu hienoja tyyppejä. Energiaa ja tuoreita ajatuksia tuntuu riittävän! Viime vuoden hallitus asetti riman korkealle, mutta tällä porukalla pystymme vaikka mihin.

K VA R TA A L I N K U VA

Tähän mennessä tämä ainejärjestöläissielujen palo on konkretisoitunut mm. hilpeän Kupparockin muodossa. Uudelleen käyntiin polkaistiin jo väittelytapahtuma KTTO-retoriikka. Perinteisiä KTTO:n tapahtumia edustaa myös pian ilakoitavat kansissitsit. Myöhemmin tänä vuonna nähtäneen myös kaikenlaista uutta ja hassua; esimerkiksi KTTO:n metsävaelluksesta on ollut puhetta. Ja mahtaako Ecokin nähdä jonkinlaista hauskaa iltaohjelmaa toukokuussa…? Myös mm. urheilun ja kulttuurin saralla KTTO toimii aktiivisesti. Osittain hallituksen aikaa on alkuvuodesta vienyt yhdistysbyrokratian kiemuroihin tutustuminen, mutta vähitellen pystymme keskittymään täydellä tarmolla varsinaiseen toimintaan.

Kannunvalajien hallituksessa on tänä vuonna peräti kolme kansislaista. Sen siivittämänä yhteistyömme Kannun ja Valtsikan muiden ainejärjestöjen kanssa toivottavasti syvenee entisestään. Myös tulevien kollegoidemme, Kaupiksen ja Hankenin kansislaisten kanssa aiomme juonia yhteistoimintaa pelkkiä sitsejä pidemmälle. Eräs tärkeä haaste liittyy oppiaineemme opiskelijoiden ja henkilökunnan suhteeseen. Vuorovaikutusta näiden välillä ei todellakaan ole liikaa, mutta keinoja etsitään homman korjaamiseksi. Tässä asiassa koko porukalla saattaisi olla opittavaa monilta muilta oppiaineilta. Hallituksen toiminnan on tarkoitus olla mahdollisimman avointa. Jos mieleesi tulee jotain mitä KTTO:n pitäisi tai ei pitäisi tehdä, tule ihmeessä hallituksen kokoukseen jutustelemaan, tai huutele ideasi meille Econ käytävillä. Tällainen huutelu on jo antanut meille hyvää palautetta ja tukun uusia ajatuksia. Jos innostusta riittää enemmänkin, voit liittyä johonkin toimikuntaan tai tulla virkailijajäseneksi hallitukseen. Toimikunnista löytyy lisää infoa tästä lehdestä. Hallitusta voi pudotella takaisin maanpinnalle myös sähköpostilla osoitteella hallitus@ktto.fi. Toivon että nyt keväällä kannustamme toisiamme pitämään kiinni ”opiskelen ahkerammin” -tyylisistä uudenvuodenlupauksista, mutta myös ottamaan aktiivisesti osaa KTTO:n tapahtumiin. Riemukasta, opiskelun ja oheistoiminnan täyteistä kevättä toivottaen, Ohto

Bouffen & KTTO:n American High School -sitsit Alinassa 2.2.2012

Kapitaali 1/2012 -5-


Totuuden ssanat anat - -lehdi stökats au s Totuuden lehtikatsaus

Koonnut Lauri Jauhiainen

“Kapitalismi on jätteen ja inhimillisen kurjuuden maksimoimista.” -Tiedonantaja 10.2.2012-

“Minä määrittelisin tämän kriisimme luokkakriisiksi. Kyseessä on poliittisten ja taloudellisten luokkiemme kermapartojen jo pitkään jatkunut pyrkimys tulla todellisessa maailmassa sellaisiksi, kuin Paavo Väyrynen ajattelee omassa maailmassaan olevansa.” -Marko Juutinen, Uutispäivä Demari, 2.2.2012-

“Euroalueen talous supistuu 0,1 prosenttiin, ennustaa sijoitusjohtaja. Meidän pitäisi kuitenkin juhlia euron halpenemista.” -Kauppalehti, 16.1.2012-

“Eurokriisi on luonteeltaan globaali pankkikriisi, jolla on vahvat lonkerot... markkinat eivät osanneet päättää, kumpi on miellyttävämpi, rutto vai kolera.” -Ålandsbankenin varainhoidon johtaja Stefan Törnqvist., Viisas Raha 1/12 & KL 20.2.2012-

Lainatut:

“Olen tehnyt kaksi levyä; ehkä siinä on jokin yhteys.”

”Noiden merkkien kanssa on oltava varovainen, se on yllättävän vaikeaa valita kahden välillä.” Juha Partanen opastaa etumerkeistä Matemaattisen analyysin jatkokurssilla (6.2.12)

-6- Kapitaali 1/2012

Vesa Kanniainen Etiikka&Talous -luennolla aiheesta, miksi muusikot saavat paljon seksiä (21.2.12)

“Tärkeintä on opettaa afrikkalaiset tekemään työtä.” Tapio Palokangas KA2:ssa taloudellisen kasvun syistä (2.11.11)


Kapitaali kultaisella 70-luvulla TEKSTI: Samuli Sadeoja

KUVAT: Wikipedia Commons

KTTO on yli viisikymmentä vuotta vanha ainejärjestö, joka on myös julkaissut omaa lehteään varsin pitkään. Vuoteen 1992 asti ainejärjestömme lehti oli nimeltään Käpykaarti. Tällä palstalla aletaan julkaista otteita vanhoista Käpykaarteista. Numeroita esitettäneen hieman epämääräisessä järjestyksessä, sillä niitä on saatavilla varsin hajanaisesti. Tällä kertaa tarkastellaan vuoden 1972 viidettä numeroa. Vanhoja lehtiä selatessa on mielenkiintoista huomata ainejärjestömme olleen hengeltään hieman erilainen kuin nykyään. 50 vuotta neuvostotaloutta

”30.12 tänä vuonna on Neuvostoliiton syntymästä kulunut 50 v. Näiden vuosien aikana on siellä suoritettu valtava rakennustyö, luotu yhteiskunta joka tarjoaa asukkailleen turvallisen elämän ja korkeatasoisen kulttuurin. Ratkaistu jo vuosikymmeniä sitten ongelmia, joiden kimpussa kapitalistiset maat yhä voimattomina painivat, joita poliitikot ja taloustieteilijät voivat meillä vain voimattomina kuvailla (työttömyys, inflaatiot,…). (…) Joka tapauksessa KTTO:n on syytä onnitella lämpimästi suurta syntymäpäiväsankaria, ja toivoa, että kansantaloustieteen laitos yhtyy onnitteluihin. Laitokselta tämä tapahtuu parhaiten teoissa, nimittäin poistamalla tutkintovaatimuksista kirjat, jotka ovat neuvostovastaisia tai joissa annetaan väärä kuva sosialistisissa maissa käytössä olevasta talousteoriasta; tilallehan on mahdollista hankkia sosialististen maiden tiedemiesten itse kirjoittamia oppikirjoja ja muita teoksia. Aktiivisuutta laitokseltamme odotellen. LG”

EEC-vapaakauppasopimus torjuttava

”EEC-vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisen valmistelu jatkuu. Samaan aikaan on kuitenkin voimistunut EEC:n vastainen liike maassamme. EEC-vapaakauppasopimuksen solmiminen olisi ristiriidassa maamme ulkopoliittisen perussuuntauksen kanssa. Se merkitsisi askelta maamme rauhanomaisesta ulkopolitiikasta luopumisen suuntaan. Vapaakauppasopimuksen solmiminen vaikuttaisi politiikan yleisiin voimasuhteisiin siten, että monopoliporvariston valta vahvistuisi ja demokraattisten voimien vaikutusmahdollisuudet kaventuisivat. (…) EEC:n piirissä on laadittu suunnitelmia tieteen ja koulutuksen sopeuttamisesta entistä paremmin monopolien tarpeisiin sekä taantumuksellisen ’Eurooppa-ideologian’ levittämiseksi EEC-maiden oppilaitoksissa. (…) KTTO on kannanotoissaan asettunut vastustamaan EEC-vapaakauppasopimuksen solmimista. KTTO:n yleiskokous 26.10 päätti KTTO:n liittymisestä Helsingin ja Uudenmaan EEC:n vastaiseen kansanrintamaan. PW”

Tilallehan on mahdollista hankkia sosialististen maiden tiedemiesten itse kirjoittamia oppikirjoja ja muita teoksia.

Kapitaali 1/2012 -7-


* Kvartaalikatsastus

Fed pohtii setelirahoitusta, EKP ei suostu Kreikan velan leikkauksiin TEKSTI: Olli Hyytiäinen

Kvartaalikatsastus käsittelee tällä kertaa merkittävimpien keskuspankkien eli Fedin ja EKP:n rahapolitiikan suuntaa. USA:sta on kantautunut vihjeitä keskuspankin aikeista käynnistää jälleen uusi elvytys, vaikka talouskasvusta on saatu kannustavia uutisia. Euroalueella keskuspankki puolestaan hoitaa kriisiä parantamalla markkinoiden rahatilannetta pankeille myöntämillään edullisilla lainoilla. Toisaalta se ei suostu Kreikan velkojen leikkauksiin. FED KAHDEN VAIHEILLA Yhdysvaltain keskuspankki Fed on finanssikriisin alusta alkaen toteuttanut ekspansiivista rahapolitiikkaa laskemalla korot ennätysmatalalle tasolle ja lisäämällä rahan määrää setelirahoitusoperaatioillaan (QE, QE2). Nyt se on jälleen kahden vaiheilla: lähteäkö setelirahoituksen 3. kierrokselle vai ei? Ilmassa on joidenkin analyytikoiden mukaan odotusta siitä, että myös kolmas kierros (QE3) olisi tulossa. Tämän näkemyksen perusteella Fedin rahapolitiikasta päättävä komitea siis pääsisi ”painokoneiden käynnistämisestä” yksimielisyyteen siitä huolimatta, että keskuspankin sisältä löytyy myös vahvaa vastustusta rahoitusta kohtaan. YHDYSVALLOISSA UHKANA KIIHTYVÄ INFLAATIO USA:n talous näyttää jatkavan kasvu-uralla Euroopan vaikeuksista huolimatta, joten turha lisäelvyttäminen

-8- Kapitaali 1/2012

voisikin kostautua inflaation kiihtymisenä. Inflaatiota saattaa myös olla vaikea havaita ajoissa, koska se yllättää usein pitkällä viiveellä. Reagointi kiihtyneeseen inflaatioon sen jo tapahduttua voi taas olla vaikeaa. Siksi keskuspankit, myös Fed, yleensä yrittävätkin harjoittaa rahapolitiikkaa myös inflaatio-odotusten mukaisesti. Arviot QE3:n toteutumisen puolesta perustuvatkin Fedin pitkän aikavälin inflaatio- ja työttömyystavoitteisiin. Työttömyyden halutaan laskevan 5,2-6 prosenttiin, inflaatiotavoitteen ollessa 2 prosenttia. Tällä hetkellä työttömyysaste on selvästi tavoitetta korkeampi, ja samaan aikaan inflaatiotaso on hieman tavoitetta alempana. Johtopäätös tästä voisi olla, että Fed pyrkisi elvyttävämmällä rahapolitiikalla parantamaan työllisyyttä, mikä on sille yhtä tärkeää kuin inflaation pitäminen aisoissa. On kuitenkin huomioitava, että helmikuun alussa positiivisesti yllättänyt työllisyysdata on saattanut jo lieventää paineita työttömyyden kitkemiseen. Jos Fed kuitenkin, sisäisistä näkemyseroista huolimatta, käynnistäisi uuden rahoituskierroksen, voisi se ryhtyä toimiin jo seuraavan korkokokouksen yhteydessä maaliskuussa. Olemme kuitenkin skeptisiä siitä, ovatko hyödyt haittoja suuremmat, ja arvioimme, että toteutuessaan QE3 voisikin kiihdyttää inflaatiota huomattavasti tulevien muutaman vuoden aikana. EKP PITÄYTYY 1 PROSENTIN KORKOTASOSSA Euroopan keskuspankki ei helmikuun korkokok-


Keskuspankkikorot Fed ja EKP

Kuvan lähde: Fed ja ECB

ouksessaan lähtenyt muuttamaan korkotasoa, vaan piti sen ennallaan 1 prosentissa, johon korko laskettiin joulukuussa. Aiemmin markkinoilla ennakoitiin, että korkoa voitaisiin laskea alkuvuodesta, mutta hieman vahvemmat ostopäällikköindeksiluvut ja EKP:n muut operaatiot ovat lievittäneet koronlaskupaineita. Päähuomio EKP:n korkokokouksissa onkin ollut lehdistötilaisuuksissa: helmikuun kokouksessa pääjohtaja Mario Draghi nosti esille myönteisessä mielessä kolmevuotiset pankeille suunnatut matalakorkoiset lainat (LTRO, long-term refinancing operation), jotka ovat käyneet hyvin kaupaksi. Ne ovat parantaneet rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä ja vahvistaneet siten luottamusta euroalueella. Helmikuun 29. toteutetaan operaation 2. kierros, joka saattaa helpottaa markkinoiden tilannetta entisestään, nyt kun pankit ovat jo tottuneet tarttumaan EKP:n tarjoamaan oljenkorteen.

EKP KIELTEINEN LEIKKAUKSIA KOHTAAN Toisaalta samaan aikaan – ja jo ennen rahoitusoperaatiota – EKP:n yliyön talletukset olivat myös kasvaneet, mikä viestii levottomuudesta pankkien välisillä markkinoilla. Pankit tallettavat varojaan siis mieluummin keskuspankkiin kuin muiden liikepankkien tileille. Keskuspankilta on kalasteltu tietoa sen kielteisestä suhtautumisesta Kreikan velkojen haircuttiin eli siihen, että osa sen taseessa olevista Kreikka-veloista mitätöidään. EKP ei velkojen leikkauksiin ole suostunut, eikä edes asian kommentoimiseen. Keskuspankki haluaa tällä ilmiselvästi viestiä, ettei se halua olla Kreikan pelastaja, vaan suostui ottamaan velkoja taseeseensa vain oman toimenkuvansa sallimissa puitteissa eli euroalueen rahapolitiikan toimivuuden turvaamiseksi.

EKP:n yliyön talletukset olivat myös kasvaneet, mikä viestii levottomuudesta pankkien välisillä markkinoilla.

Kapitaali 1/2012 -9-


KTTO:n hallitus 2012

Kuvat: Ville Voutilainen & kuvattavien kotiarkistot

Ohto Soininvaara, Puheenjohtaja

Raskas tehtävä KTTO:n Silvio Berlusconina on tänä vuonna langennut harteilleni. Tähän mahtavaan virkaan otin vauhtia toimiessani viime syksynä tuutorvastaavana. Uutta pestiäni olen lähtenyt hoitamaan sekä innokkaasti että vallasta sokaistuneena. Minua on tituleerattu toisinaan myös KTTO:n epäviralliseksi saunamajuriksi. Jos karkelopaikassa on sauna, päädyn sinne varmasti ennemmin tai myöhemmin – yleensä ennemmin. Varsinaisen saunomisen lisäksi koen hämmentävää kaipuuta saunalaulujen hoilaamiseen. Opiskelen kansista toista vuotta, mutta minulla on myös mystisiä yhteyksiä Kumpulan kampukselle, palloiltuani siellä pari vuotta ennen kansista. Ainejärjestötoiminnan lisäksi poistan turhan vapaa-ajan ongelmaa myös partiossa, jossa olen harjoitellut solmujen tekoa yli vuosikymmenen yhtäkään oppimatta. Minut löytää helpoiten Katajanokalta niin kutsutusta ”bilekämpästäni” herätyskellon torkkua painamasta, Hämikseltä jumittamasta tai Cafe Portaalista laskarihengaamasta. Hyppää messiin ja lähde kanssani kohti yhä uusia Enon discoja!

Ville Voutilainen, Opintosihteeri

Kendomylly-taustoistaan huolimatta Ville huutelee törkeyksien lisäksi luennoilla aina jotakin asiallistakin. Ville tykkää hyvästä opetuksesta ja ei tykkää huonoa opetusta. Siksi hän hakikin opintosihteerin pestiin, jota hän nyt hoitaa hyvinkin vastuutuntoisesti. Tämän lisäksi hänellä riittää aika vielä viikonlopun bileiden jälkeen sen verran lukemiseen, että pystyy kruisailemaan vitosen keskiarvolla ja hyvin omatunnoin vaatimaan myös opettajilta parasta. Tämän tekstin saattoi kirjoittaa Mattias Lagerspetz.

Meri Sintonen, Taloudenhoitaja ja vuosijuhlavastaava

Heippa! Olen Meri, ensimmäisen vuoden kansiksen opiskelija ja tämän vuoden KTTO:n taloudenhoitaja ja vuosijuhlavastaava. Ikää minulle on kertynyt 19 vuotta, mutta tämän lehden julkaisun aikoihin olen saattanut jo menettää teiniyteni. Tulen Pohjois-Helsingin perämetsistä Länsi-Pakilasta, mutta tällä hetkellä asustelen Kehä ykkösen paremmalla puolella Pohjois-Haagassa. Minut voi löytää usein Alina-salista pikkutunneilla, mutta myös tekemästä ahkerasti laskareita. Tunnollisena bileissä käyjänä minut valittiin myös vuoden fuksiksi ja uskonkin, että tulevan vuoden suurimpia haasteitani tulee olemaan tasapainoilu juhlimisen ja opiskelun välillä. Etusijallani on kuitenkin luonnollisesti ainejärjestömme rahoista ja vuosijuhlista huolehtiminen.

Markus Paasiniemi, Sihteeri, tiedottaja ja webvastaava

Paasiniemi on huono deadlinejen kanssa, siksi tämäkin teksti saapui toimitukseen viime hetkellä (=myöhässä). Hän on kuitenkin mahdollisesti hyvä tyyppi, kunnollinen, innokas, reilu, harrastusihminen, ajelehtija, fiilistelijä, teini, ilmeikäs, yllytettävissä arveluttaviin tekoihin, aavistuksen pahiksiin kallellaan, hyvis, rumpali, nykyään bodari, teini, vilkas, kesken jääneiden tarinoiden suhteen hyvämuistinen, teini, lomaihminen muidenkin ollessa lomalla, mitä tahansa muidenkin ollessa mitä tahansa, miellyttävä, erinoimaista yöjatkoilukeskusteluseuraa, teini, kummallisten kysymysten ystävä (todellakin), todellakaan ei huolellinen, tarpeen vaatiessa tanssilattioiden actionjamittaja, aika nuori ja naiivi. Muuta ei tule mieleen näin äkkiseltään.

-10- Kapitaali 1/2012


Juhani Koskinen, Varapuheenjohtaja ja tasa-arvovastaava

Terve, olen Juhani Koskinen, 19-vuotias fuksin renttu. Jo Helsingissä vietetyn lukion aikana onnistuin, ainakin omasta mielestäni, stadilaistumaan kunnolla, eikä hämäläisistä juuristani ole enää jäljellä muuta, kuin satunnaiset, typerän kuuloiset murresanat. Majailen TakaTöölössä kaikkien opiskelijalle tärkeiden palveluiden (Alko, 24h mäkki) lähettyvillä. Kuultuani paljon hyvää palautetta ainejärjestötoiminnasta, päätin pitkän pähkäilyn jälkeen itsekin lähteä mukaan hallitustoimintaan. Kunnianani onkin toimia sekä varapuheenjohtajana että tasa-arvovastaavana tämän vuoden hallituksessa. Vapaa-aikani kuluu lähinnä erilaisissa opiskelijariennoissa virvokkeita siemaillen. Uusi hallituksemme kokoonpano vaikuttaa erittäin lupaavalta ja olenkin varma, että tulemme saamaan aikaan paljon monipuolista toimintaa ympäri vuoden! Varapuheenjohtajana yritän hivuttaa KTTO:ta lähemmäksi muita valtsikan ainejärjestöjä ja pitää huolen siitä, ettei Ohto koe henkistä romahdusta tai ylitsepääsemätöntä ahdistusta puheenjohtajan paineiden alla.

Lauri Pullinen, Urheiluvastaava

Moi! Olen Lauri Pullinen, toista vuotta Helsingin Yliopiston kansiksessa ja joitakin vuosia muissa korkeakouluissa viettänyt tuore urheiluvastaavanne. Olen harmikseni hieman laiska opiskelija, pidän urheilusta mutta harrastan sitä silti liian vähän ja siirryin Helsinkiin kaukaisesta, mutta niin hienosta pohjolan Manchesterista. Minulla onkin hieman vaikeuksia irrottautua Tampereesta joten olen toista vuotta virkailijana hämäläis-osakunnalla ja aion viedä KTTO:n kyykkäjoukkueen kohti maailmanmestaruutta ensi vuoden Tampereella järjestettävässä akateemisen kyykän mm-kilpailussa. Tänä vuonna KTTO jatkaa mitalien rohmuamista jalkapallosarjoista ja tutut koriskuviotkin säilyvät ennallaan mutta urheilutoimintaa tulee tapahtumaan myöskin sulkapallon saralla sekä enenevässä määrin yhteistyössä tiedekuntamme muiden järjestöjen kanssa.

Janne Karkkolainen, Yrityssuhdevastaava

Janne on syntyjään espoolainen, sittemmin töölöläistynyt ja nykyisin munkkiniemeläinen elämäntapaekonomisti, joka vastaa yhdistyksen yrityssuhteista perinteikkäästi jo toista vuotta. Vapaa-ajallaan Janne tavoittelee ylintä indifferenssikäyrää BJJ:llä ja lukemalla. Uutena harrastuksena Janne on saanut kipinän ranskaan, ja yrittääkin nyt kovasti masteroida kielioppia sekä ääntämistä. Lisäksi hän seuraa politiikkaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä, mutta poliittisesti aktiivinen Janne ei ole. Jos Janne saisi yhden toiveen, hän toivoisi, että ihmiset eivät peruisi excu-ilmoittautumisiaan aivan viime hetkillä.

Mattias Lagerspetz, Matkavastaava

Nuoruutensa Virossa viettänyt Mattias on ehta suuren maailman kosmopoliitti, joka vuoden Tarton yliopistossa lämmiteltyään otti rohkean askeleen suuren rapakon yli ja liittyi ”Eurooppalaisen huippuyliopiston” riveihin keskelle suurkaupungin sykettä. Etu-Töölön residenssistään käsin tämä peloton viiden tähden virolainen on Amazon Kindle aseenaan kohdannut suomalaisen akateemisen elämän asettamat haasteet hämmästyttävän korkealla ”suoritetut opintopisteet/ luennoilla vietetty aika” -suhteella. Mattias on aito isän_maan_pulustaja, jota molempien kotimaiden asevoimat kiihkeästi kosiskelevat muonavahvuuteensa. Hän on myös taloustieteilijä isolla T:llä ja syttyy varsinkin henkevistä markkina-analyyseistä sekä makron laskareista. Löytyypä Mattiaksen koneelta jopa omatekoinen Excel-tiedostoon pakattu tutkimustyö Viron pörssimarkkinoiden tehottomuudesta, jolla hän tulevaisuudessa miljoonansa tulee tekemään. Tällä hetkellä matkavastaavallamme on agendallaan kuitenkin KTTO:n kevään virkistäytymismatka aina aurinkoiseen pikkuvelivaltioomme. Ai kun hyvä! Tämän tekstin saattoi kirjoittaa Ville Voutilainen.

Anton Nikolenko, Ympäristö- ja strategisten resurssien vastaava

Anton on entinen neuvostoliittolainen ja nykyinen kapitalisti, mutta erityisesti KTTO:n Ympäristö- ja strategisten resurssien vastaava. Anton lupautuu dj:ksi mihin tahansa kissanristiäisiin ja nillittää jälkeenpäin, miten ei taaskaan saanut dokata rauhassa. Jos täysin yllättäen ja vahingossa toteat olevasi likviditeettivaikeuksissa ja suunnittelet tekeväsi laskareita ruokapalkalla, Antonin puoleen kannattaa kääntyä ensimmäisenä. Ollakseen maailman kiltein, lämminsydämisin ja avuliain ihminen sekä itsekin mamu, Anton suhtautuu hämmentävän vihamielisesti erityisesti venäläisiin maahanmuuttajiin. Hänet on kliinisesti todettu ei-konfliktia vältteleväksi, mutta Kosovossa hän pääsi onneksi ampumaan vain koiria. Jos joksus huomaat järjestäväsi pikkujouluja Antonin kanssa, tunne ensin syvää kiitollisuutta, mutta varo myös, ettei homma mene liian suurpiirteiseksi.

Kapitaali 1/2012 -11-


Atro Andersson, Tapahtumavastaava

Toisen vuoden hallituslainen ja opiskelija Andersson on siirtynyt opintosihteerin pallilta tapahtumavastaavan tontille. Häneen voi tutustua useimmissa ainejärjestömme tapahtumissa ja tätä nykyään myös taloustieteen luennoilta, joille nuori mies usein saapuu kirkkaanvihreällä turkulaisella polkupyörällään. Seuraava kunniainhimoinen projekti saattaapi tuottaa KTTOn atleeteille perinteisen hiihtolenkin Paloheinän metsissä.

Aleksi Paavola, Ulko- ja alumnisuhdevastaava

Aleksi on 22-vuotias toisen vuoden kansislainen. Hän on ylpeä vantaalainen ja mieleltään keski-ikäinen, joskin vantaalaisuus on jäämässä taka-alalle Aleksin muutettua henkisten ikätovereidensa pariin Lauttasaaren mummojen keskelle. Hallituksessa Aleksin vastuulla ovat ulko- ja alumnisuhteet. Hän myös avustaa Jannea tarvittaessa yrityssuhteiden saralla. Hallitustoiminnalta ja opiskeluilta ehtiessään Aleksi juoksee reikäpallon perässä mutadivaritasolla, toimii huligaanina jalkapallo-otteluissa sekä nauttii hyvää ruokaa ja juomaa, erityisesti olutta. Häneltä voikin kysellä vinkkejä laadukkaista ja hyvistä oluista – vastaus on harvemmin Lapin Kulta.

Niko-Matti Ronikonmäki, Kulttuurivastaava

Niksu on Lohjalta ja ylpeä siitä. Nykyisin Niksu tosin on ylpeääkin ylpeämpi brändöläinen (kulosaarelainen). Tähän Lohjan toivoon voi aina luottaa, oli kyse sitten laskareista, jotka tosin Niksun tapauksessa ovat tehokkaasti kopiosuojatut, tai muista ongelmista. Rentous ja hilpeys ovat Niksun ilmeisimmät ominaisuudet, mutta älyäkin löytyy hövelin ulkokuoren alta yllättävänkin paljon. Niksu toimii tänä vuonna KTTO:n kulttuurivastaavana ja kyseiseen hommaan olisikin vaikea keksiä sopivampaa henkilöä. Niksu on hyvin kultturelli ja hänestä löytyy syviä kultturellisia uurteita. Vaikka Niksu näyttää välillä etäisesti oopperan portsarilta, ei häntä tarvitse pelätä, vaan olkapäätä voi tulla ihan rohkeasti koputtelemaan, oli asia ihan mikä tahansa.

Henrik Vartiainen, Sisäsuhde- ja KV-vastaava

Henrik 24-vuotias toisen vuoden kansiksen ”opiskelija”. Henrik on kotoisin Espoosta jossa hän on viihtynyt koko elämänsä. Itäiseen satamakaupunkiin muuttaminen ei tulisi kuuloonkaan. Hallituksessa Henrikin vastuualue on suhteet muihin valtsikalaisiin ja vaihto-opiskelijoihin (sisäsuhde+kv-vastava). Suhdevastaavana hän siis vastaa tästä eteenpäin muistakin kuin omista suhteistaan. KV-hommissa hän pyrkii siihen, että ulkkareille jäisi Suomen reissultaan muutakin mieleen kuin ”no siel oli aika kylmä”. Vapaa-ajallaan Henrik seuraa paljon urheilua ja reippailee myös itsekin. KTTO:ssa hän eniten arvostaa perinteitä, opiskelutovereitaan ja hassuttelevaa professori Loikkasta.

Samuli Sadeoja, Virkistysvastaava

Samuli on ensimmäisen vuoden opiskelija, joka toimii KTTO:n virkistysvastaavana. Virkistystapahtumissa hänellä riittääkin kisakuntoa aina loppuun asti, toisinaan jopa sen ylikin. Tällä vantaalaisella pohdiskelijalla on kova motivaatio osoittaa, että taloustieteen opiskelu on mahdollista lukion lyhyelläkin matematiikalla, joskin tämä palava halu ei ole vielä saanut häntä raahautumaan aikaisin aamulla alkaville luennoille. Samulilla on tapana kulkea treenikassi olalla, ja hänet voikin helposti bongata Unisportin kuntosaleilta puhisemasta. Lopun opiskelulta ja työnteolta jäävän vapaa-aikansa hän viettää sekalaisen kirjallisuuden parissa.

-12- Kapitaali 1/2012


KTTO:n TOIMIKUNNAT Joulukuun vaalikokouksessa päätettiin toimikuntien perustamisesta. Toimikunnat keskittyvät tietyn asian hoitamiseen, ja niiden toimintaan voi vapaasti osallistua ilman huolta Alinan yöllisistä siivousnakeista tai muista varsinaisen hallitustoiminnan sivuvaikutuksista. Osa toimikunnista ei ole vielä aloittanut työtään, mutta kaikki aktivoitunevat vähitellen kevään kuluessa.

TEKSTI: Ohto Soininvaara

Yrityssuhdetoimikunta

Matkatoimikunta

Onko sinulla hyviä ideoita KTTO:n yrityssuhteiden hoitoon tai excuihin liittyen? Tiedätkö kuka sponssaisi meitä mielellään? Siinä tapauksessa tämä on toimikuntasi. Sen vastuualue käsittää myös alumniasiat ja ulkosuhteiden hoidon, eli yhteistyön Valtsikan ulkopuolisten tahojen kanssa. Toimikuntaa kipparoivat Janne Karkkolainen ja Aksu Paavola.

Matkustelijat huomio! Kevään lyhyemmän Tarton matkan ja syksyn hulppean Istanbulin reissun suunnittelu tarvitsee panostasi. Matkatoimikuntaa johtaa KTTO:n Indiana Jones, Mattias Lagerspetz.

Kapitaalitoimikunta

Urheilutoimikunta Sisäisen atleettisi tai football managerisi voi valjastaa myös järjestämään liikunnallisia aktiviteetteja ainejärjestömme jäsenille. Toimikuntaa kaitsee KTTO:n urheilullisin könsikäs, Pullisen Lauri.

Sääntömuutostoimikunta Yhdistyksen sääntöjä on viilattava oppiaineen nimenmuutoksen takia, mutta samalla voi pistää enemmänkin uusiksi. Vapauta byrokraattinen puolesi ja liity Ohto Soininvaaran ja Niksu Ronikonmäen seuraksi ihmettelemään yhdistyslain koukeroita ja valmistelemaan sääntömuutosehdotusta.

Toimikunta ideoi juuri tätä lehteä, ja kerää yhteen kaikki KTTO:n luku- tai vähintään kirjoitustaitoiset henkilöt. Tule mukaan, ja jatkossa pukumiehet lukevat lentokentällä The Economistin sijaan Kapitaalia. Tätä toimikuntaa luotsaa itseoikeutetusti päätoimittaja Lauri Jauhiainen.

Vuosijuhlatoimikunta Keski-iän kriisistä huolimatta 53 vuotta täyttävä KTTO on ansainnut arvoisensa synttärit. Kun pidät sitsejä liian arkipäiväisenä, lähde mukaan vähän isompaan ja varmasti palkitsevampaan projektiin. Vujut ovat vasta marraskuussa, mutta valmistelu on jo käynnissä. Vujuista ja toimikunnasta vastaa ylijuhlija Meri Sintonen.

Häh? Missä on Arkun kahvinkeitin -toimikunta? Ei missään, vielä. Jos mielestäsi jokin ainejärjestön olennainen toiminta-alue kaipaisi vielä oman toimikuntansa, sellaisen voi aina perustaa! Kapitaali 1/2012 -13-


Hyvän opetuksen palkinto Hannu Kivimäelle * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * TEKSTI: Meri Sintonen KUVA: Karolina Miller

Vuoden 2011 Hyvän opetuksen -palkinnot myönnettiin Kansiksen Hannu Kivimäelle ja Kehitysmaatutkimuksen Anja Nygrenille. Hannu ”Hoopi” Kivimäki on ikinuori tohtorikoulutettava ja meille kaikille varmasti tuttu ainakin matematiikan tukikurssilta. Opintonsa kansiksessa hän aloitti vuonna 2006 ja matematiikan tukikurssia hän on pitänyt vuoden 2007 syksystä lähtien. Lempinimen ”Hoopi” hän on saanut fuksivuotenaan sen takia, että se kuulosti tarpeeksi tyhmältä erään kansantaloustieteen opiskelijan mielestä.

1. Onnittelut vielä Hannu Kivimäki Hyvän opetuksen –palkinnon saamisesta! Minkä asian uskot itse eniten vaikuttaneen valintaasi?

Uskon, että valintaani on vaikuttanut eniten se, että olen opettanut matematiikan tukikurssia jo niin kauan ja olen panostanut siihen paljon. Myös sillä, että jos opiskelijat ovat kokeneet tukikurssin hyödylliseksi ja pitäneet siitä, on varmasti ollut vaikutusta.

2. Millaista opettaminen on?

Kerrankin joku kuuntelee, mitä sanottavaa minulla on. Ei, vaan opettaminen on helppoa ja mukavaa -14- Kapitaali 1/2012

varsinkin silloin, kun opiskelijat tajuavat opettamani asian. Opetus riippuu paljon valmistautumisen määrästä. Siitä, että osaa olla itsekriittinen, on myös paljon hyötyä. Matematiikan tukikurssin lisäksi olen pitänyt mikron ja makron peruskurssien, makron syventävän kurssin ja mikron tohtorikurssin laskuharjoituksia. Matematiikan tukikurssi on kuitenkin ehdoton suosikkini niistä, koska sain suunnitella sen kokonaan itse. Parasta opetuksessa olisi se, että itsellä olisi täysi valta opetuksesta ja laskuharjoitustehtävien valitsemisesta.


3. Joskus kuulee, että jotkut pitävät yliopistolla opetusta pakollisena rasitteena ja haluaisivat keskittyä vain tutkimukseen. Oletko itse törmännyt tällaisiin asenteisiin, ja miten kurssien laatua voitaisiin mielestäsi parantaa?

Jatko-opiskelijat usein pitävät opettamisesta, mutta esimerkiksi osa tutkijoista saattaa pitää sitä pakollisena rasitteena. Itselleni opetus ei ole mikään rasite, vaan se motivoi opiskelemaan asiat kunnolla. Mielestäni työnjakoa laskuharjoitusten pitäjien ja luennoitsijoiden välillä tulisi kehittää siten, että laskuharjoitusten pitäjät voisivat esimerkiksi suunnitella tehtävät itse, jotta luennoitsijoille jäisi enemmän aikaa panostaa opetukseen. Työnjakoa kehittämällä kurssien laatua voitaisiin mahdollisesti parantaa. Lisäksi laskuharjoituksia, kotitenttejä sekä harjoitustöitä voisi mielestäni olla lisää, sillä tärkeää oppimisprosessissa on opiskelijan oma aktiivinen vastuu. Kumulatiivisuus on myös oppimisen kannalta tärkeää ja esimerkiksi ekonometriaa voisi lisätä muillekin kursseille, kuten makroon. Lisäksi kurssien pitäisi olla enemmän työelämään valmistavia ja opetuksessa voisi hyödyntää enemmän esimerkiksi erilaisia tutkimuksia ja artikkeleita.

4. Opettamaasi matematiikan tukikurssia kehutaan usein. Panostaako yliopisto ylipäätään tarpeeksi opetukseen ja miten sitä voitaisiin kehittää?

Yliopisto ei mielestäni panosta tarpeeksi opetukseen, sillä opetuksen laadun parantamiseen ei ole kannustimia. Suhteessa tutkimukseen panostetaan enemmän ja kehitettävää opetuksen kannalta olisi paljon. Lukukausimaksut eivät kuitenkaan mielestäni olisi oikea ratkaisu tähän, sillä ne eivät ehkä kuitenkaan parantaisi laatua merkittävästi. Jonkinlaista ”sakkoa” myöhemmässä opintojen vaiheessa liian hitaasti

eteneville opiskelijoille voitaisiin kuitenkin harkita. Opetuksen laadun parantamiseksi myös byrokratian määrää pitäisi vähentää, jolloin yliopiston opettajien paperisotaan käyttämä aika vähenisi ja opetukseen panostamiseen jäisi enemmän aikaa. Lisäksi laitokset ovat mielestäni liian pieniä ja esimerkiksi taloustieteen laitokset voitaisiin yhdistää.

5. Sinut on voinut usein tavata erilaisissa opiskelijatapahtumissa, mikä on verrattain harvinaista jatko-opiskelijoille ja muille yliopiston opettajille. Onko opiskelijoiden ja opettajien välillä mielestäsi liian suuri välimatka ja miten tätä välimatkaa voitaisiin kaventaa?

Opiskelijoiden ja yliopiston opettajien välillä on ehdottomasti liian vähän vuorovaikutusta ja opettajiin on aivan liian etäinen suhde. Vuorovaikutusta professoreiden kanssa tulee esimerkiksi kandi- ja graduseminaareissa, mutta tämän tyyppistä vuorovaikutusta pitäisi muutenkin olla lisää. Ainejärjestö voi järjestää erilaisia tapahtumia kuten tiedettä ja viiniä tai töitä ja kaljaa, joiden avulla suhdetta opettajiin voidaan yrittää parantaa. Opiskelijat voivat myös itse ottaa kontaktia professoreihin ja muihin opettajiin, mutta ensisijaisesti vuorovaikutuksen pitäisi mielestäni kuitenkin lähteä professoreiden puolelta.

6. Vuosittain yliopistoista tulee noin 1600 uutta tohtoria ja suunnilleen kolmasosa heistä päätyy akateemiselle uralle. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on ja haluaisitko opetuksen liittyvän tulevaan toimenkuvaasi?

- Haluaisin luultavasti jäädä akateemiselle uralle, jolloin opettaminen luonnollisesti liittyisi toimenkuvaani. Opetus on minulle tärkeää, mutta tulevaisuus näyttää mitä päädyn tekemään.

LAITOKSEN OPETUSPALKONTO

Valtiotieteellinen tiedekunta palkitsee vuosittain 1-2 tiedekunnan opettajaa opetuksen laadun ja sitä tukevan kehitystyön perusteella. Ehdotuksia palkinnon saajiksi saivat tehdä opettajat, opiskelijat ja muu henkilöstö.

Hyvän opetuksen palkinnon valintakriteerien mukaan: ”Palkittavan tulee olla opettaja, jonka opetuksen opiskelijat ovat kokeneet innostavana ja laadukkaana, hän käyttää oppimista edistäviä opetusmenetelmiä ja paneutuu opiskelijoiden ohjaukseen opiskelijoita motivoivalla tavalla.”

Hannu Kivimäen kohdalla valinnassa painoivat muun muassa seuraavat perusteet: ” Hannu Kivi-

mäki toimii taloustieteessä harjoitusten pitäjänä. Hän on monipuolinen ja taitava opettaja, jonka työpanosta sekä opettajat että opiskelijat arvostavat.  Valinnassa painoi myös se, että Kivimäki on nuori ja vasta opetustyötään aloittava henkilö, jolle on perusteltua antaa myönteistä ja kannustavaa palautetta.” Kapitaali 1/2012 -15-


KTTO v

10

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun taloustieteen ja valtio-opin opiskelijat kohtasivat hyisenä helmikuun aamuna Merihaan palloiluhallissa sisälajeista jaloimman, eli salibandyn merkeissä. Kyseinen kahden suurimman ja kauneimman ainejärjestön ottelu oli ollut suunnitteilla jo pitkään, tulisihan lopputulos enemmän tai vähemmän ratkaisemaan Valtsikan kuninkuuden ja kahdenkeskisen kuittailuoikeuden kevään rientoihin. Kansislaisten voitontahto oli suuri, minkä näkyi suuresta pelaajamäärästä. Pelaajia oli mukana kolmen kentällisen verran, ja mahtuipa joukkoon myös muutama naiskauneuden edustaja sekä yksi krokotiili. Pelin alku oli KTTO:lle kuitenkin vaikea: VOO -16- Kapitaali 1/2012


vs. VOO

-8

siirtyi nopeasti 2-0 johtoon koko pelin ajan vaarallisiksi osoittautuneilla ylivoimahyökkäyksillä. Vaikeasta alusta ja turhauttavista tolppalaukauksista huolimatta taloustieteilijät kokosivat pian itsensä ja ensimmäiselle erätauolle mentiin tasatilanteesta. Peli jatkui varsin tasaisena läpi ottelun ja suurempia kuin kahden maalin karkumatkoja ei nähty. Siinä missä KTTO:n maalit syntyivät kaukolaukauksista, pääsivät voolaiset usein tuikkaamaan pallon verkkoon lähietäisyydeltä. Näille maaleille ei muuten ilmiömäisesti pelannut maalivahti Henrik ”Henksu” Rick” Vartiainen mahtanut mitään. Onneksi homma toimi myös toisessa päässä, varsinkin Aleksi ”Ruoskaranne” Paavolan neljän maalin aamupäivä oli myrkkyä vastustajalle. Viimeisen erän lopulla KTTO siirtyi kahden maalin johtoasemaan, eikä enää siitä luopunut voolaisten raivokkaasta taistelusta huolimatta. Edes VOO:n maalivahdin peluuttaminen hyökkäyksen kärkenä ei riittänyt, vaan ottelu päättyi 4 erän jälkeen kansislaisten eduksi lukemiin 8-10. Ottelu kokonaisuudessaan oli huippuhauska tapahtuma, siitä kiitos molemmille joukkueille! Ville Voutilainen Kapitaali 1/2012 -17-


“Väitöskirjakatsastus”

TEKSTI JA KUVAT: Osku Raunio

Tuomas Malinen: Tuloerot ja Talouskasvu Tulonjako ja talouskasvu. Vaikea aihe. Jo Adam Smith käytti aikaansa sen pohtimiseen. Tuomas Malisella on nyt faktaa pöydässä väitöstutkimuksen verran. Korrelaatio löytyy, mutta mihin suuntaan? Voidaanko asia edes esittää näin yksinkertaisesti? -18- Kapitaali 1/2012


TULOEROJEN KASVU NÄHTY LUONTAISENA OSANA MAAN KEHITYSTÄ Nykyinen talouskasvun ja tuloerojen yhteyteen liittyvä tieteellinen keskustelu pohjautuu Simon Kuznetsin 50luvulla esittämään teoriaan. Kuznetsin mukaan tuloerojen kasvu on luontainen tapahtuma maan kehityksessä, esimerkiksi maatalousyhteiskunnan teollistuessa. Teollistumisen alussa rikkaat, joilla on ennestään varaa investoida ja kouluttautua, pystyvät nostamaan omaa tuottavuuttaan muita nopeammin. Vaikka työntekijöitä siirtyy maataloudesta paremmin tuottavaan teollisuuteen, ei heidän palkkansa nouse niin paljon, että siitä riittäisi koulutukseen investoitavaksi. Vasta, kun suurempi osa väestöstä työskentelee teollisuudessa, pystyvät tavalliset työntekijätkin keräämään säästöjä ja kouluttautumaan vaativimpiin ammatteihin. Vasta keskiluokan nousu tasaa tuloeroja rikkaisiin nähden. Jos jostain syystä alkuvaiheessa rikkaat tai loppuvaiheessa tavalliset työntekijät eivät pysty kerryttämään säästöjä tuotantokyvyn parantamiseen, jää tuottavuuden kehitys hitaammaksi. Tuloerojen leventyminen ja kaventuminen on myös havaittu historiallisesti, mutta 70-luvulta lähtien tuloerot ovat taas kääntyneet kasvuun. Prosessista ollaan sittemmin esitetty monia teorioita ja tutkimuksia. Empiirisesti asiaan ei oltu saatu yksiselitteistä vastausta suuntaan, eikä toiseen. VÄITÖSKIRJAN AIHE TUTTU JO GRADUSTA Maliselle aihe oli tuttu jo Oulun yliopistolle tehdyssä gradussa, jolloin selvisi myös tarve lisätutkimukselle. ”Tuli aika selkeäksi, että käytetyt empiiriset menetelmät ovat olleet aika puutteellisia, ja että siinä olisi selvää tarvet-ta kontribuutiolle.” Aiheetta ei ollut kuitenkaan tarkoitus jatkaa,

vaan siihen palattiin tohtorinkoulutuksessa vasta ohjaajana toimineen Tapio Palokankaan rohkaisemana. ”Ensimmäinen ongelma mitä huomattiin, kun aiheesta tehtyjä tutkimuksia ruvettiin tarkastelemaan, oli että tuloeroja kuvaavassa aineistossa oli aika pahoja puutteita.” Tähän kuitenkin oli saatavilla parempia ja kattavampia sarjoja, kun käytettiin muun muassa korkeimman tuloprosentin verotietoja, joita voidaan pitää tarkempina. Menetelmällisesti uutta oli tapa vertailla paneelimuotoisia aikasarjoja, joita oli nyt pidemmältä aikaväliltä saatavilla. ”Teoriat sanovat, että valtioille, jotka ovat kehityksen eri vaiheissa, voisi tulonjaon eroilla olla vaikutusta talouskasvuun. Siihen liittyen nimenomaan tällaisen paneeliaineiston tarkasteluun oli kehitetty uusia menetelmiä, joita ei oltu aikaisemmin tajuttu käyttää. Tämä oli lopulta hyvin yksinkertaista.” TEORIAN MUKAAN KÖYHÄLLÄ MAALLA OLTAVA TULOEROJA Pitkällä aikavälillä teollisuusmailla liian suuri epätasaisuus tuloissa oli yhteydessä kasvun hidastumiseen. Talouskasvu vaikuttaa osaltaan myös tulonjakoon, joten yhteisvaikutus pitää ottaa huomioon. Kausaliteettia ei voi Malisen mukaan suoraan saada selvästi empiirisistä havainnoista, vaan se tulee teoriasta. Teorian mukaan köyhällä maalla pitää olla tuloeroja, jotta edes jotkut pystyvät säästämään ja että maa pystyisi sitä kautta kasvattamaan pääomakantaansa. ”Tälle teorialle ei löytynyt käytetyistä valtioista minkäänlaista tilastollista tukea, mutta kehittyneissä maissa tulonjaon vaikutus kasvuun oli negatiivinen. Tähän on monia erilaisia syitä, mitä kautta se voisi vaikuttaa.” ”Koulutus on yksi merkittävä tekijä, minkä arvioidaan vaikuttavan. Koulutus on keskeinen osatekijä henkisen pääo-

Kapitaali 1/2012 -19-


man ja tuottavuuden kasvun tekijänä. Ihmiset eivät yleensä pysty lainaamaan opiskelua varten, ja siksi henkisen pääoman kasvu riippuu siitä, onko ihmisillä varaa kouluttautua.” KESKILUOKAN VEROTUS MURHAAVAA SUOMESSA Eroja on myös maakohtaisesti, eikä ole selvää, että kaikissa maissa vaikutus tai syyt olisivat samat, Malinen toteaa. Näitä pitäisi tutkia maakohtaisesti. ”Pitäisi ehkä hakea se alarajakin, jossa tulot menevät jo liian tasaiseksi. Se voisi olla tieteen kannalta mielenkiintoista, pystytäänkö hakemaan väli, missä tulojen tasaantumisella on hyötyä ja missä ei. Ei voida vain tasata tuloja ja olettaa, että talous paranee. Pitäisi ennemminkin järjestää asiat niin, etteivät tuloerot kasvaisi liikaa” Eikö tuloja pidä sitten koittaakaan väkisin tasata? ”Juu, ei”, tutkija parahtaa. ”Ei vaan asiat pitäisi järjestää niin, etteivät tuloerot kasva liian suuriksi. Keskiluokan verotuskohtelu on esimerkiksi Suomessa ja Yhdysvalloissa aivan naurettava. Ei ole mitään järkeä, että Suomessa on veroprosentti määräytyy aivan kaoottisesti, rikkailla voi olla veroprosentti jopa nollassa.” ”Kutsun sitä tappakaa keskiluokka ja kaaos-kaavioksi” Tasaantuisivatko tuloerot, jos verotusta järkeistettäisiin

-20- Kapitaali 1/2012

enemmän? ”Kyllähän se niin on. Keskiluokan työnverotus on aivan murhaavaa Suomessa tällä hetkellä. Jos se vaikka tasoittuisi ja keskiluokalla olisi mahdollisuus edetä tuloluokassa ja rikkaita verotettaisiin muuten tasaisesti ilman hyppelyjä, niin onhan se selvää, että se vähentäisi tuloeroja. KANNUSTINLOUKKUJEN JA BYROKRATIAN VANKINA Liikkuvuus taloudessa pitäisi tehdä helpommaksi. Hyvinvointiyhteiskunnassa on vähän se ongelma, ettei työtä tekemällä voi rikastua. Se on hyvin paha ongelma ja köyhyysloukut, jossa ei kannata ottaa työtä vastaan vaikka olisi tarjolla. Rakenteissa on tällaisia ongelmia, joita pitäisi jotenkin koittaa ratkaista. Käytännön esimerkeistä tiedetään, että palkkaaminen on hirveän kallista. Jos palkkaa kahdeksi kuukaudeksi, ei paikkaa kannata ottaa vastaan, eikä palkata, tai menettää kaikki tuet. On aivan järjetöntä pitää ihmisiä köyhyydessä tai sillä minimituella, mitä valtio tarjoaa.” ”Keskiluokan tilanne suomessa on todella lohduton. Jos tienaa kahdeksantuhatta, ja maksaa 55% ja käteen jää pikkasen alle neljätuhatta, voiko sitä kutsua mitenkään oikeudenmukaiseksi verotuksesi? Sehän on ihan vitsi, ei


siinä ole mitään järkeä. Pitäisi olla rohkeutta sanoa, että tasavero tietyllä verovapaalla minimiosuudella.” Tasaverotukseksi kelpaisi EVAn esitys. ”Vapaa tulo voisi olla noin 10 000€ vuodessa ja lopuista 30-40%.” Verotuksen byrokratiaa pitäisi huomattavasti yksinkertaistaa. ”Jos soittaa verotoimistoon, niin saa 3 eri vastausta!” Malinen ihmettelee. Myös muita tavallisille ihmisille haitallisia veroja pitäisi karsia. ”Kulutusverot, kuten alvit, vähentävät kulutusta, investointeja ja työpaikkoja. Niitä pitäisi käyttää hyvin rajoitetusti.” HAUKUTIIN TAISTOLAISEKSI Miten media sitten otti vastaan? ”Alussa, ennen kuin itse pääsin ääneen, haukuttiin lehdistötiedotteen perusteella taistolaiseksi tai vasemmistolaiseksi. Mutta kun itse pääsi ääneen, asia korjaantui. Tämä on aika arvoherkkä aihe. Monet kyllä sanovat, että loppujen lopuksi sain tutkimuksen esitettyä varsin hyvin” ”Jostain syystä Suomessa on ollut se käsitys, että tuloerot ovat taloustieteen mukaan vain hyväksi. Monet toimittajat ovat tulleet haastattelujen jälkeen tai ennen kertomaan, että he ovat luulleet tuloerojen olleen vain hyvä asia taloustieteilijöiden mukaan. Tämä ei se ole ollenkaan niin, jo 90luvulla tuli ensimmäiset teoreettiset tulokset siitä, ettei näin ole.” Malisen kokemuksen mukaan tämä on ollut tavalliselle kansalle hyvinkin selvä asia. ”Makes sense.” MOITTEITA JA KEHUJA JATKOKOULUTUSOHJELMALLE Moitteita Malinen antaa kansantaloustieteen valtakunnalliselle jatkokoulutusohjelmalle KAVA:lle, joka on ollut turhan jäykkä ja ylhäältä johdettu. ”Ei ole annettu jatkoopiskelijoiden riittävästi hakea itse polkuaan, vaan saneltu mitä pitäisi tehdä. Asiat eivät ole KAVAn kanssa aina menneet niin joustavasti, kuin olisi halunnut.” Malinen ei ole kritiikissään tiettävästi yksin. Tohtorinopinnoista riittää muilta osin kehuja. ”Muuten tutkimus on mennyt oikein loistavasti. Laitokselta on saanut paljon tukea, ja vaikka aihe on ollut sellainen, ettei ollut suoraa ohjausta, ollaan hankittu aihetta tuntevia professoreita ulkomailta käymään. Meillä oli myös hyvä jatko-

opiskelijaporukka.” Parhaana ajanjaksona Malinen pitää ehdottomasti puolenvuoden aikaa New Yorkin yliopistossa. Ulkomaisissa yliopistoissa käyntiä Malinen suosittelee myös kaikille nykyisille opiskelijoille. ”Jos vaan rahkeet riittävät, niin kannattaa pyrkiä mahdollisimman kovatasoiseen yliopistoon. Silmiä avaava kokemus monella tapaa. Varsinkin jos meinaa jatkaa opintoja maisterin jälkeen, niin se antaa niin toisen näkökulman.” ”Lisäksi kannattaa seurata mediaa ja mitä taloudessa maailmalla tapahtuu. Hyväksi ekonomistiksi ei tulla pelkästään kursseja käymällä. Täällä annetaan vain välineet ymmärretään, mitä maailmassa tapahtuu. Kun sitä ei aina korosteta, niin se voi unohtua.” OPISKELIJAN KANNATTAA SEURATA FINANSSIKRIISIÄ ”Nythän on menossa äärimmäisen mielenkiintoiset ajat taas. 3-4 vuotta finanssikriisiä tuottaa todella hyvin informaatiota siitä, miten talous toimii. Näitä kannattaa seurata opintojen ohessa ja löytää se syy miten nämä tukevat toisiaan.” Euron syvenevästä kriisistä Malinen syyttä vääriä lähestymistapoja. Euron positiivisteni vaikutusten vuoksi, sitä kannattaa yrittää pelastaa, mutta lähestymistavat ja toimenpiteet ovat olleet valitettavan virheellisiä. Akateemisia ekonomisteja ei olla kuunneltu, joten on myös ratkaisumallit olleet siksi vääriä. ”Angela Merkel myönsi juuri ensi kertaa Euron poliittiseksi projektiksi. Vaikka tämä on poliittinen projekti, on rahaliitto käytännössä kuitenkin taloudellinen asia ja ratkaisuissa olisi kuunneltava myös taloustieteilijöitä. Seuraavan puolen vuoden aikana kriisi lähtee ratkeamaan johonkin suuntaan.” Mitä neuvoja poliitikoille sitten pitäisi antaa? ”Mielipiteet taloustieteilijöillä tietenkin vaihtelevat. Kaksi vuotta sitten olisi olut selvintä pistää Kreikka ja muut mahdolliset ongelmamaat velkajärjestelyyn. Kriisistä oltaisiin mahdollisesti jo selvitty. Kaikkeen liittyy tietenkin riski. On selvää, ettei Kreikka pysty maksamaan velkojaan, joten rahan syytö olisi ensin lopetettava. Vasta velkajärjestelyn jälkeen oltaisiin voitu auttaa rahallisesti, kun maiden asiat saadaan parempaan kuntoon ja uudelle kasvulle olisi mahdollisuudet. Rahat olisi kannattanut nyt käyttää pankkien pääomit-

Kapitaali 1/2012 -21-


tamiseen eikä syytää hukkaan. Nyt velkajärjestelyyn liittyy jo isommat riskit, koska valtioilla ei ole enää rahkeita ottaa isoja lainoja pankkiensa pääomittamiseksi.” ”Kreikan kansa on jo kärsinyt aivan riittävästi ja PohjoisEurooppa maksanut aivan riittävästi. Se on ollut rahan hukkaan heittämistä.” Suomen olisi kannattanut itsensä ja Euroopan kannalta ajaa Kreikan velkajärjestelyjä, johon sillä oli ollut hyvä

tilaisuus. ”Se olisi pitänyt lopettaa viime keväänä. Kansaltakin tuli selvä viesti, ja se oli jo hieman häpeällistä, ettei sitä kuunneltu. Tiedettiin jo, etteivät tuet enää toimi.” ”Suomea oltaisiin kuunneltu ja oltaisiin voitu helposti ilmoittaa, että kansa antoi tällaisen signaalin, emmekä voi tehdä mitään, koska olemme demokratia. Sitten oltaisiin sovittu velkajärjestelyt ja lainoitettu tarvittaessa. Nyt Kreikka ei pysty menemään minnekään, vaan on vararikossa.”

-22- Kapitaali 1/2012

LÄHDE: KELA:n tutkimusblogi

veroaste

Keskimääräinen veroaste (painotettuna) 100 euron tuloluoksissa 1000-200 000 euroa vuonna 2009

bruttotulo


VASTINE:

VASTINE:

KUINKA MEDIAN NAINEN ISKETÄÄN? Eva Kiviranta antoi edellisessä Kapitaalin numerossa ohjeita kttolaisille Median naisen iskemiseen. Kvalitatiiviset menetelmät ovat viestinnän opiskelijoille pakollinen kurssi, mutta meidän taloustieteen opiskelijoiden on hyvä muistaa miksi nämä heuristiset menetelmät eivät ole uskottavia. Evan ajatusketju kirjoituksessa on seuraava: Olen Median nainen, tiedän mitä haluan, tiedän siis mitä Median nainen haluaa. Ongelma tässä ei ole yleistäminen. Jos aiheesta tehtäisiin survey-tutkimus, Median naisten ilmaisemat mielipiteet olisivat varmaankin pitkälti samanlaiset kuin Evalla.

Ongelma

on se, että ihmiset eivät usein tiedä mitä haluavat. Tai sitten tietävät, mutta eivät ole haluistaan ylpeitä ja vastaavat sen mukaan mitä he haluaisivat haluta. Virheellisesti vastaaminen kyselyissä on satoja kertoja dokumentoitu tieteellinen tosiasia, jota psykologit tutkivat. Koska ongelmaa ei ole saatu poistettua, me taloustieteilijät kierrämme sen jättämällä kyselyt omaan arvoonsa ja tutkimme sen sijaan tehtyjä valintoja. Tämän tekstin ovat kirjoittaneet kaksi kttolaista, joilla on yhteensä noin neljä vuotta kokemusta seurustelusta medialaisen naisen kanssa, eli edustamme tällaista valintaa. Olemme Evan kanssa ehdottomasti samaa miel-

tä siitä, että vaivannäkö median naisen iskemisessä on sen arvoista, ja siksi haluisimme nyt korjata muutaman virheellisen neuvon, jotka hänen kirjoituksessaan esiintyivät.

On

totta, että Median naiset ovat älykkäitä, mutta he ovat myös hyvin epäpoliittisia ja konfliktia vältteleviä. Tämä ei tarkoita sitä,ettei heillä olisi mielipiteitä, vaan sitä etteivät he ole fanaattisia puolueohjelman julistajia. Itse asiassa kyseisen ainejärjestön edustajista löydät poliittisia mielipiteitä laidasta laitaan. Omia kokoomuslaisia arvoja ei siis tarvitse hävetä mikäli tuot oman näkemyksen esille aiheesta keskustellessa. Median naiset ovat tunnetusti laitoksessaan vasemmistolaisten ympäröimiä, joten poikkeava näkemys suustasi saattaa hivellä heidän toimittajan vaistojaan ja vedota erilaisuutensa takia heidän hipsteriyteensä. Teuvo Hakkaraista ei kuitenkaan kannata haukkua. Maalaisen perussuomalaisen poliittisten mielipiteiden haukkuminen on banaalia ja älyllisesti yhtä laiskaa kuin vastustamasi asian vertaaminen natseihin.

Mitä

tulee alkoholiin, Evan kuvaus medialaisista kovakuntoisina bilettäjinä osuu oikeaan. Medialaisten juhlimisvietti on harvoin tyydytetty Alinan tyhjentyessä ja tämän takia kannattaakin olla varautunut vielä lähtöön jatkoille, mikäli haluat todistaa kisakuntosi

mielenkiinnon kohteellesi. Jos jatkot sattuvat olemaan omassa asunnossasi, on pakastimessa hyvä olla ranskalaisia tanssilattialla energiaansa kuluttaneiden medialaisten ruokkimiseksi.

Kun

miettii, mikä Median naista saattaisi miellyttää, kannattaa pohtia sitä tehtyä valintaa mikä ratkaisevasti määrittelee naisen medialaiseksi eli itse pääainetta. Viestinnän opiskelu on yhtä suurta metakeskustelua, pohdintaa siitä millaista keskustelu on. Erityisesti mediakritiikki kiinnostaa Median naista. Helppoja keskusteluaiheita löydät lukemalla julkisen sanan neuvoston ajankohtaisia päätöksiä tai seuraamalla pressiklubi-ohjelmaa. Nämä aiheet ovat helposti lähestyttäviä ilman vastaavia aineopintoja toisin kuin eurokriisin koukerot. Numeroita medialaisen kanssa ei usein kannata jäädä pyörittelemään, sillä heidän kiinnostuksensa matematiikkaa kohtaan on yhtä suurta kuin sinun kiinnostuksesi marxilaisfeministiseen diskurssianalyysiin. Mutta älä yritä miettiä mitä mieltä median nainen haluaisi sinun olevan. On kokonaan oma elämänvaiheensa kun miehen on valittava haluaako hän olla oikeassa vai onnellinen, ja sitä sanotaan parisuhteeksi. Janne Rajala, Anton Nikolenko

Kapitaali 1/2012 -23-


“Kapitaalin kokeellisen taloustieteen tutkimus” TEKSTI: Jaakko Meriläinen KUVAT: Lauri Jauhiainen

“Beibe, sulle ei oo substituuttia!” Kapitaalin viime numerossa kansislaiset saivat iskuvinkkejä medialaiselta. Toimittaja torjui poikkitieteellisen yhteistyön ja lähti sitkeästi soveltamaan omia oppejaan KTTO:n ja Bouffen sitseille. Älä kokeile tätä kotona, äläkä mielellään missään muuallakaan! Näistä sanoista tulee vain paha mieli, itsellesi. Ja jos valitset kohteesi huonosti, suututat ehkä jonkun muunkin. -24- Kapitaali 1/2012


Ootko keynesiläinen, koska haluaisin, että elvytät mua? Järjen ääni parahtaa mielessä, mutta liian myöhään. Voi ei. Miksi sanoin sen. Tyttö katsoo minua ymmällään. “Mitä!?” Niin, että ootko keynesiläinen, koska haluaisin, että elvytät mua. Oliko se nyt pakko sanoa uudestaan. Voi ei, voi ei. Typerän iskurepliikin toistaminen ei tunnu vaikuttavan tyttöön millään tavalla. Hän näyttää olevan edelleen yhtä pihalla. Jos olisin vielä nuori, luonnehtisin tilannetta ehkä sanalla “jäätävä”. Yritän silti jatkaa. Esittäydymme. Keskustelu ei kuitenkaan jatku pitkään, eikä jutustelu johda edes Facebook-kaveruuteen. Jään nuolemaan näppejäni, mutta en lannistu vielä. Ilta on alullaan, ja vielä on tyttöjä jäljellä. Viivaan muistilehtiöstäni ensimmäisen kohdan yli. Älä sano tätä enää koskaan.

Tyttö näyttää siltä, että hän saattaa ymmärtää. Ainakin hiukset ovat tummat, toisin kuin edellisellä. Yritän virittää pilkettä silmäkulmaan ja valmistautua henkisesti tytön kohtaamiseen. Rykäisen. Nyt mennään. Beibe, sulle ei oo substituuttia! Olisikohan pitänyt jättää “beibe” pois lausahduksen alusta. Se ei oikein istunut kielenkäyttööni. Sanottu mikä sanottu, ei auta enää. Reaktio on jälleen kerran sama. Onneksi sävy on

Edellisenä päivänä kaverit yrittivät varoittaa. “Oikeesti, älä oo noin outo.” Kuuntelin varoituksia, mutta en nähnyt mitään syytä ottaa niistä opikseni. Joskus on uhrauduttava, ja mikä olisikaan parempi aika uhrautumiselle kuin KTTO:n ja ranskan opiskelijoiden Bouffe-ainejärjestön sitsit. Kapitaalin kokeilevan toimituksen nimissä lähden testaamaan, löytääkö taloustermeillä höystetyin kehuin tietään suoraan ranskanopiskelijan sydämeen. Teroitin sanaisen säiläni ja laadin paperille listan. Näillä sanoilla ei pitäisi tulla pettymyksiä, tuumin Lähestyn toista tyttöä. Hänen ulkonäkönsä perusteella yritän puntaroida, onko iskuyritys mahdollisesti liian älykäs.

hyväntahtoinen. “Mitä!?” Ei mitään. Toistopyynnöstä huolimatta ymmärrän olla toistamatta sanomani, niin kuin edellinen kokeilu opetti tekemään. Juttelemme hetken. Mutta sitten: “Mun poikaystävä sanoi kerran, että...” Auts. Keskustelu jatkuu, vaikkakin toisessa hengessä kuin olin aluksi ajatellut. Jutustelu tuo kaikesta huolimatta jotain hyvää tullessaan, sillä päätämme yksissä tuumin ryhtyä naamakirjakavereiksi. Aamulla aika on mullannut muistot, enkä saa millään kaivettua tytön nimeä mieleni syövereistä ylös. Hänkään ei varmaan muista minun nimeäni, sillä kaveripyyntöä ei kuulu.

Jos olisin vielä nuori, luonnehtisin tilannetta ehkä sanalla “jäätävä”.

Kapitaali 1/2012 -25-


KUVA: Ponteva taloustieteilijä empiirisen tutkimuksen alkumetreillä Osoitan typerästi etusormillani seuraavaa tyttöä ja silmäni väännän luonnottomaan asentoon. Näinhän ne tekevät elokuvissakin. Tyttö, sä maksimoit mun hyödyn! “Pardon?” Oho, se ei puhunutkaan suomea. Tai ehkä se ei vaan halua puhua. Mietin hetken ja tulen lopputulokseen. Karkuun, koska minä en ranskaa puhu. Olisi ihan liikaa lausua tytölle ne ainoat sanat ranskaa, jotka osaan. Je t’aime. Törmään tuttavaani, ja kerron hänelle meneillään olevasta tutkimusprojektistani. Vastaukseksi saan

-26- Kapitaali 1/2012

epämääräisen tirskahduksen, mutta hän lupaa auttaa. Osoita minulle sinkku. Hitaasti mutta varmasti lähden tarpomaan tuttavani etusormen osoittaman tytön suuntaan. Aivot määrittävät samalla optimaalista strategiaa. Onko liian likaista kysyä, haluaisiko tyttö kohdata nousevan tarjontakäyräni? On. Saako silti kysyä, haluaisiko tyttö kohdata nousevan tarjontakäyräni? Saa, mutta parempi, että ei kysy. Huomaan ehtineeni jo niin lähelle tyttöä, että käyn


lähes päälle. Hups, moi. “No moi!” ja vähän hihitystä perään. Ainakin se puhuu minulle. Ehkä tätä ei kannata pilata heti alkuunsa. Juttelemme niitä näitä. “Sitsit oli kivat.” “On kylmä talvi.” “Haluaisin vaaleanpunaisen pipon.” Keskustelu alkaa kyllästyttää, joten tuumaan aikani koittaneen. Nyt pitää sanoa jotain, mutta mitä?

Onko liian likaista kysyä, haluaisiko tyttö kohdata nousevan tarjontakäyräni?

Tiedätkö, haluisin että oot mulle vähän niin ku kansantaloustieteen johdantokurssi tai analyysin laskarit. Siis niinku helppo nakki. Tyttö hihittää. “Ite oot helppo nakki.” Samaan aikaan parin metrin päässä toinen ranskanopiskelija kiemurtelee lattialla huonovointisena. Tyttö pahoittelee ja poistuu auttamaan.

Mieli maassa palaan omieni seuraan. Kaikkeni olen antanut, mutta mikään ei tunnu toimivan. Minä en pidä ranskanopiskelijoista, tuhisen mielessäni. Tosin tasapuolisuuden nimissä: eivätpä hekään tunnu pitävän minusta. “Amatööri”, moittii yrittämistäni vierestä seurannut opiskelutoveri. “Anna kun minä näytän.” Nopeasti hän valitsee ihmisjoukosta mieleisensä. Tarkkailen sivusilmällä tilanteen etenemistä. Väsyneet silmät eivät anna enää lukea huulilta kommunikoinnin kulkua, mutta jotenkin arvaan, että minun opeillani hän ei tilannetta hoida. Hetken päästä kaksikko vetää takkejaan päälle ja tekee lähtöä. Kaverini vilauttaa minulle vaivihkaa voitonmerkkiä naulakoilta. 1–0. Hän voittaa, minä häviän. Hyvässä hengessä asettelen kuitenkin vastaukseksi neljä sormeani tuplavoitonmerkkiin. Pientä lohduntunnetta tuo pari kertaa olkapäälle läpsähtävä kämppiksen lohduttava käsi. Pistän lehtiön laukkuun ja kynän taskuun. Iskurepliikkitutkimuksen lopputulema ei ole niin yllättävä, että se pitäisi raapustaa muistiin. Mutta kuule, haluaisitko sinä olla komplementtini?

Kapitaali 1/2012 -27-


i r o t t a a k o v o r P Suoritan parhaillaan niinsanottua virkamiesruotsin kurssia. Kuten kaikkien muidenkin kurssien kohdalla, käyn ennen jokaista luentoa sisälläni väittelyä syistä, joiden vuoksi olen luennolle menossa. Suurella joukolla kansiksen kursseja ei ole kosketuspintaa ekonomistin työelämän vaatimusten kanssa, mutta olen oppinut rationalisoimaan itselleni opiskelun signaloinniksi: Opinnot ovat kuin uima-allas täynnä viemärivettä, jonka läpi on uitava ja noustava ylös puhtaana altaan toisessa päässä. Tämä kaikki vain siksi, ettei parempaa keinoa määrätietoisuuden ja älykkyyden testaamiseen ole olemassa. Virkamiesruotsin kohdalla tälläinen rationalisointi on kuitenkin vaikeaa. Kukaan ruotsinopettajistakaan ei yliopistolla kuvittele, että neljän opintopisteen arvoinen kurssi riittäisi antamaan edellytykset kommunikoida virkamiehenä kansalaisen kanssa ruotsiksi. Tästä huolimatta meillä on näitä pakollisia kursseja, joiden ainoa tarkoitus on todeta opiskelijan osaavan sönköttää parin minuutin verran ruotsilta kuulostavia ulkoa opeteltuja lauseita. Työnantajat ja ruotsinkieliset tietävät, ettei virkamiesruotsi-merkintä CV:ssä tarkoita kykyä lukea, puhua tai ymmärtää ruotsia. -28- Kapitaali 1/2012

Palaamme keskusteluun pakkoruotsista, jonka keskeiseksi vastakkainasetteluksi on nykyään muodostunut kysymys siitä, saako Itä-Suomessa opettaa pakkovenäjää pakkoruotsin sijaan. Kysymyksenasettelu on täysin järjetön. Suurin osa idän nuorista tulee kuitenkin pakenemaan muualle Suomeen työpaikkojen perään. Kyse on siitä, hyötyvätkö he peruskoulun ruotsintunneista aikuisiällä. Esimerkiksi toimittaja Kaarina Hazard ei pidä termistä “pakkoruotsi”. Ovathan kaikki muutkin aineet pakollisia koulussa, joten sen sijaan hänen mielestä pitäisi käyttää sanaa “lahjaruotsi”. Jos kieli loisi todellisuutta, kuten monella valtsikkalaisella s-tieteilijälläkin on tapana ajatella, olisi tämä tietenkin nerokas ratkaisu: sanoisimme pakkoruotsia lahjaruotsiksi, kunnes jokainen olisi saamastaan lahjasta innoissaan. Mutta koska käyttämämme kieli heijastelee olemassaolevaa todellisuutta, ruotsinkielen opetusta sanotaan “pakkoruotsiksi”. Täytyy myös korjata väärinkäsitys sanan “pakko” tarkoituksesta tässä yhteydessä. Se ei viittaa siihen, että ruotsi kuuluu opetussuunitelmaan niin kuin kaikki muutkin kouluaineet. Pakkoruotsi tarkoittaa melkein sa-


ympäröivää maailmaa paremmin. Kielten opiskelu ei syventänyt maailmankuvaamme, se vain antoi meille mahdollisuuden ilmaista äidinkielellä hahmottamamme ajatukset suuremmalle yleisölle. Mielestäni kaikkien kielten opiskelu tulisi perustua vaihtoehtokustannus-ajatteluun eli käytännössä siihen, kuinka paljon hyötyä jostain kielestä on. Äidinkielen osaaminen on tärkeää ja englanninkielentaito kattaa suurimman osan tarpeesta kommunikoida Suomea ympäröivän maailman kanssa. Tietyillä aloilla on tiettyjen kielten osaamisesta suurta etua, kuten ranskan osaaminen diplomaattina tai viron osaaminen rakennusmestarina. Ruotsin hyödyt jäävät epäselviksi. Se maalataan usein jonkinäköisenä porttina pohjoisen liiketoiminnan maailmaan, mutta norjalaiset, ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset ymmärtävät toistensa puhetta vain vaivoin, selvästi huonommin kuin yhteisen kielen ollessa englanti.

“ maa kuin “pakkotyö”. Työ oli ennen 70-lukua ainoa keino selviytyä hengissä ja sitä kautta pakollista toimintaa, mutta sanalla “pakkotyö” viittattiin siihen, että ihminen vietiin hänen tavanomaisen elinkeinonsa ääreltä tekemään työtä, josta saatava hyöty oli tekijälleen kohtuuttoman pieni. Nuoret ja vanhemmat kokevat ruotsin pakoksi, koska sen tulevaisuudessa tuoma oletusarvoinen hyöty ei millään tavalla oikeuta siihen käytettyä opiskelutyön määrää. Yhteiskunnassamme ja koulutusjärjestelmässämme vallitsee kummallinen fiksaatio kielten opiskeluun. Useiden kielten opiskelua ja osaamista pidetään itseisarvoisesti tärkeänä yleissivistyksenä. Kielellä on kaksi funktiota elämässämme; se on ajattelun ja kommunikoinnin väline. Ihminen ajattelee aina äidinkielellään ja tämän kielen kehittämisen laiminlyönti johtaa kykenemättömyyteen luovaan ajatteluun ja itsensä ilmaisemiseen. Kaikki muut kielet, jotka opimme äidinkielen jälkeen, ovat vain tapa kommunikoida niiden kanssa, jotka tätä kieltä puhuvat. Kaikki peruskoulun oppiaineet opettivat meitä hahmottamaan ja ymmärtämään

Meillä on näitä pakollisia kursseja, joiden ainoa tarkoitus on todeta opiskelijan osaavan sönköttää parin minuutin verran ruotsilta kuulostavia ulkoa opeteltuja lauseita

Pahoittelen loppuunkulunutta lausetta, mutta “menestyminen globaalissa taloudessa vaatii huipputeknologiaa ja innovaatioita”. Tämä voidaan tulkita siten, että millä tahansa alalla työskentelet, tärkeintä on erikoistuminen tiettyyn segmenttiin ja siellä parhaana oleminen. Marginaalisten kielten osaaminen ei kuulu tähän yhtälöön. Sitä varten yliopistollakin opetetaan kieliä pääaineena - kun jotain kaikille kertomisen arvoista on luotu, tilataan kääntäjät ja tulkit tekemään työtään.

Kapitaali 1/2012 -29-


KIRJAHYLLYKATSASTUS

“Taloustieteilijä seikkailee -romaania kaivataan!” TEKSTI JA KUVA Laura Luoto

Lehmijoki istui 12-vuotiaana auton takapenkillä matkalla hautajaisiin. Tyttö ei suostunut nousemaan autosta ennen kuin sai kirjan luettua loppuun. ”Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla oli sukupolveni suuri lukukokemus”, Lehmijoki keroo. 1950-1960-lukujen vaihteessa julkaistu trilogia kertoo yhden suvun elämästä 1880-luvulta aina 1950-luvulle asti. Merkityksellisen trilogiasta teki yhteiskunnalisten olojen realistinen kuvaaminen. ”Se vaikutti kaikkien nuorten maailmankuvaan ja ajatteluun. Linna oli perehtynyt talousja sosiaaliasioihin ja kirjoitti niistä yleistajuisesti.” Nuorille taloustieteilijöille Lehmijoki suosittelee kuitenkin muutakin kuin kaunokirjallisuutta. ”Sotahistoria valottaa hyvin talouden ilmiöitä”, hän paljastaa. Kaikki sotakirjallisuuden klassikot Lehmijoki on lukenut, mutta uusimpana mieleen on jäänyt Andrew Robertsin Sodan myrskyssä. ”Se on kiinnostava ja yleisselkoinen.” Lehmijoki harmittelee, että taloustieteilijöille on tarjolla todella vähän ammattikirjallisuutta. ”En ole löytänyt sellaista ‘taloustieteilijä seikkailee’ -romaania. Patologeille on murhamysteerejä, mutta meille ei ole mitään vastaavaa.”

-30- Kapitaali 1/2012

UL L A N S UO SI TU KSE T

Ulla Lehmijoki tunnustautuu yökautiseksi ahmijaksi. Nimittäin kirjojen ahmijaksi. ”Lopulta nukahdan rillit päässä ja kirja kenossa”, professori naurahtaa. Lukeminen on kulkenut mukana läpi elämän. Ensimmäinen kirjoihin liittyvä muisto on ajalta, jolloin Lehmijoki ei edes itse vielä osannut lukea. Isä luki usein lapsikatraalle Seitsemää veljestä, ja Lehmijoki nautti täysin rinnoin. Siitä asti hän on ollut elämäntapalukija. ”Oli yksi lamakausi, jolloin luulin lukeneeni kaikki klassikot. Se oli hirveä tunne.” Sitten Lehmijoki uskaltautui lukemaan uudempaa kirjallisuutta ja yllättyi positiivisesti. Suosikit ovat kuitenkin yhä klassikoiden puolella.

Mika Waltari: Mikael Karvajalka Auttaa ymmärtämään tämän päivän eurokriisiä ja valtioiden ristiriitoja. Mika Waltari: Mikael Hakim Jatko-osa edelliselle. Islamilaisen ja länsimaalaisen maailman vastakkainasettelua tarkastellaan islamilaisesta näkökulmasta. Leo Tolstoi: Sota ja rauha Ottaa esiin tärkeitä asetelmia kuten Euroopan ja Venäjän sekä lännen ja idän. Hyvin ajankohtainen vieläkin! Victor Hugo: Kurjat Yksi kymmenestä maailmaa muuttaneesta kirjasta. Pearl S. Buck: Hyvä maa Käsittelee kiinalaista työmoraalia, rikastumisen halua ja kiinalaisia kansana. Vähän amerikkalaistyylinen mutta kirjailija tietää mistä puhuu.


mun laskin Ohto Soininvaara ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ TEKSTI: Niko-Matti Ronikonmäki KUVA: Ilppo Soininvaara

1 01 01 0 10 10 10101 0 10101111 101010101 010110101 011001101 10101010 1011101 010101110 011001101 010101101 010101101 010101100 110111000 10101010 101101010 11010100 010101110 101010001 11000101 011001000 011010001 10101110 1000010 11111010 11010110 01010110 11111011 10010110 101011110 01001111 00100001 101011001 1010101 101010101 010101011 010101111 01010001 010101000 010110100 10101111 101010000 101110110 0 0 0 1 01 0 0 1010100 01 010011111 01101011 10101001 0101011 010101110 101001010 111111101 101100101 101001101 001010101 001010101 011010100 110101010 110101000 10011011 10101000 110101101 10110100 0 101010000 110101000 10101010 1 0110100 01 010100101 010101001 101010100 010101000 10 100101 1 01 01 00101 01 010 10 10 110101000 10101010 1 0110100 01 010100101

1 01 01 0 10 10 10101 0 101101111 101010101 010110101 011001101 10101010 1011101 010101110 011001101 010101101 010101101 0101011 1 01 01 0 10 10 10101 0 10101111 101010101 010110101 011001101 101010010 1011101 010101110 011001101 010101101 010101101 010101100 110111000 10101010 1011010 11010100 010101110 101010001 11000101 011001000 011010001 10101110 1000010 11111010 11010110 01010110 11100111 10010110 101011110 01001111 00100001 101011001 1010101 101010101 010101011 010101111 01010001 010101000 010110100 10101111 101010000 101110110 0 0 0 1 01 0 0 1010100 01 010011111 01101011 10101001 0101011 010101110 101001010 111111101 101100101 101001101 001010101 001010101 011010100 110101010 110101000 10011011 10101000 110101101 10110100 0 101010000 110101000

011001101 010101101 010101101 0101011 1 01 01 0 10 10 10101 0 10101111 101010101 010110101 011001101 101010010 1011101 010101110 011001101 010101101 010101101 010101100 110111000 10101010 1011010 11010100 010101110 101010001 11000101 011001000 011010001 10101110 1000010 11111010 11010110 01010110 11100111 10010110 101011110 01001111 00100001 101011001 01 0 10 10 10010101 01010 1010 10101 01 0 011001101 010101101 010101101 01010111 1 01 01 0100 10 10 10101 0 10101111 101010101 010110101 011001101 101010010 1011101 010101110 011001101 010101101 010101101 010101100 110111000 10101010 1011010 11010100 010101110 101010001 11000101 011001000 011010001 10101110 1000010 11111010 11010110 01010110 11100111 10010110 101011110 01001111 00100001 101011001

Mikä on laskimesi malli? Tietenkin legendaarinen TI-86! Miten vanha laskimesi on? Ostin sen vuoden 2005 kieppeillä lukiota varten. Mistä laskimesi on hankittu? Akateemisesta kirjakaupasta kai. Mikä on laskimesi paras ominaisuus? Yhtälöryhmien ratkaiseminen. Käsin ratkaistaessa menee aina jossain pieleen. Jotain kummallista nautintoa saa laittamalla laskin ratkaisemaan keksittyä 30 yhtälön ryhmää, koska härveli raksuttaa sitä n. 45 minuuttia. Mikä on paras muistosi laskimen kanssa? Laskimeen saa asennettua myös pelejä. Lukiossa matikantunnit kuluivat usein Tetristä ja matopeliä ”laskiessa”. Huipputuloksia vertailtiin säännöllisesti ja olin jonkin aikaa koulun Tetris-mestari!

Tällä palstalla esitellään kansantaloustieteen opiskelijoille tuttujen hahmojen laskimia

11001101 010101101 010101101 0101011 1 01 011 0 10 10 10101 0 10101111 101010101 010110101 011001101 101010010 1011101 010101110 011001101 010101101 010101101 010101100 110111000 10101010 1011010 110101100 010101110 101010001 11000101 011001000 011010001 10101110 1000010 11111010 11010110 01010110 11100111 10010110 101011110 01001111 00100001 101011001 01 0 10 10 10010101 01010 1010 10101 01 0 011001101 010101101 010101101 01010111 1 01 01 0100 10 10 10101 0 10101111

1 10110010 10 10 10101 0 10101111 101010101 010110101 011001101 10101010 1011101 010101110 011001101 010101101 010101101 010101100 110111000 10101010 101101010 11010100 010101110 101010001 11000101 011001000 011010001 10101110 1000010 11111010 11010110 01010110 11111011 10010110 101011110 01001111 00100001 101011001 1010101 101010101 010101011 010101111 01010001 010101000 010110100 10101111 101010000 101110110 0 0 0 1 01 0 0 1010100 01 010011111 01101011 10101001

Kapitaali 1/2012 -31-


Profile for Lauri Jauhiainen

Kapitaali 1/12  

-Toimiiko taloustiede ISKUREPLIIKEISSÄ? -Ovatko TULOEROT aina hyvästä? -Kenellä on POTENSSIongelmia? -Mitä KESKUSPANKIT meinaavat tehdä? -Mi...

Kapitaali 1/12  

-Toimiiko taloustiede ISKUREPLIIKEISSÄ? -Ovatko TULOEROT aina hyvästä? -Kenellä on POTENSSIongelmia? -Mitä KESKUSPANKIT meinaavat tehdä? -Mi...

Profile for kapitaali
Advertisement