Page 1

KAPITAALI 3/2012

Miksi mikron syväri ahdistaa?

KTTO Looks on täällä!

Kaunokirjallisuuden harrastaminen tai ravintoloissa käyminen ei auta Kulttia ymmärtämään taloustiedettä paremmin.

Paljasta oma tai rikostoverisi gradu Kapitaalin gradupalstalla! Ja pakene sen jälkeen Economicumin katakombeihin.


Kapitaali 3/12 Toimituskunta Päätoimittaja Aliisa Koivisto Tekstit Ohto Soinivaara Ville Voutilainen Jaakko Meriläinen Anton Nikolenko Henrik Vartiainen Juho Anttila Provokaattori Laura Luoto Niko-Matti Ronikonmäki Samuli Sadeoja Taitto Eva Kiviranta Painos 100 Painopaikka Picaset, Helsinki

Puheenjohtajan sana

Opintovastaavan palsta

Gradupalsta Kapitaali Kultaisella 70-luvulla

Raskaan työn raatajat Mikron syväri laittaa opiskelijat koville

Keskiaukeaman pojat

issuu.com/kapitaali www.facebook.com/Kapitaali Kapitaali on Helsingin Yliopiston taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestön KTTO ry:n julkaisema ainejärjestölehti, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.

KTTO - Muut 6-0

Filminpätkiä fuksisyksystä

Provokaattori

KTTO Looks

Kirjahyllykatsaus Economicumin Katakombeissa

4 5 6 8 10 12 16 18 20 22 24 26 28 30

Mun Laskin


PÄÄTOIMITTAJAN VIESTI

”Huono vaihtoehto on hukuttaa fuksi informaatiotulvaan ja jättää hänet sitten kellumaan akateemiseen vapauteen.” - Jukka Kola, Helsingin yliopiston vararehtori Yliopistolehdessä Epäilen, että akateemisessa vapaudessa kellumisen tunne on monille opiskelijoille tuttua. Olin tässä hiljattain eräissä sukujuhlissa, enkä vieläkään ole oppinut vastaamaan sujuvasti kyselyyn siitä mitä opiskelen. Osaan kyllä lausua oikein taloustiedettä, mutta usein se herättää paljon lisäkysymyksiä siitä mitä siis käytännössä yliopistolla teen. Tai ehkä opiskeluni jotain kuulijalle kertoo: Kerran sain kommentiksi ”Kuulostaapa tylsältä!” Siitä opiskelun tylsyydestä voin kyllä rehellisesti olla eri mieltä. Ainakaan tämän Kapitaalin perusteella on taloustieteen opiskelu jotain aivan muuta. Taloustieteen opiskelua, niin opiskelijaelämää, opiskelijoita, kuin itse työtä kurssien suorittamiseksi puidaan tässä Kapitaalissa runsaasti. Voit saada vertaistukea kamppailuun mikrotalousteorian syventävän kurssin kanssa, sekä vinkkejä muilta kansiksen opiskelijoilta työnteon ja opiskelun yhteensovittamiseen.

taan myös vas ja PS. Otan sedille n e t i m vinkkejä n vastataa tädeille un opiskelu i t s a v u suj yihin. in kysel i v y t t i i l

Jäikö tässä lehdessä jokin opiskeluun liittyvä tärkeä asia huomiotta? Tervetuloa mukaan tekemään Kapitaalia!

3 • KAPITAALi


Ratkaisu taloustieteilijöiden näkymättömyyteen julkisuudessa Helsingin yliopisto on viime aikoina päässyt taas otsikoihin. Kyse ei kuitenkaan ole opetuksen kansainvälisen laatukilpailun voittamisesta eikä edes professoriemme saamista Nobeleista. Sen sijaan yliopiston viime aikoina saama julkisuus on paljolti keskittynyt erääseen oikeussosiologian kodudosenttiin, häneen-joka-jääköön-nimeämättä. Viimein sitä kauan kaivattua kansainvälistä näkyvyyttä on toki tullut, joskaan ei ehkä aivan siinä mielessä mihin on pyritty. Toisaalta sanotaan, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Olisiko silti mahdollista kääntää tämä hömppäuutisointi asiapohjaiseksi? Tuskin. Sen sijaan voisimme vastata haasteeseen ja marssittaa julkisuuden lempeään valokeilaan kohutaloustieteilijän. Tämä olisi 2010-luvun ratkaisu myös siihen ikuiseen ongelmaan, etteivät taloustieteilijät saa tarpeeksi painoarvoa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Totuushan on, että Suomea ja suomalaisten asenteita muutetaan eniten Maikkarin viihdeuutisten ja iltapäivälehtien kautta. ”Oho, julkkistaloustieteilijä vilautteli ja meuhkasi mikromalleista tangomarkkinoilla, katso kuvat!” Tässä tärkeässä yhteiskunnallisessa projektissa KTTO:lla voi olla ratkaiseva asema. On tehtävä ainakin seuraavaa: kanssaopiskelijoidemme keskuudesta valitaan yksi kaunis tai komea toveri, joka on valmis tekemään mitä tahansa yhteisen hyvän eteen. Esimerkiksi matematiikan tukikurssilla voitaisiin etsiä sopivaa arjen sankaria. Järjestössämme on tarpeeksi jäseniä äänestämään julkkiskansislaisemme vaikka jonkun tanssiohjelman kärkisijoille. Tämän jälkeen tarvitaan vain muutama tarkkaan harkittu möläytys Facebookissa, kunnianloukkaussyyte ja Kapitaalin tekemä paljastusreportaasi, ja näin olemme viimeinkin saaneet taloustieteilijän varteenotettavaksi yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi. Lopullinen tavoite voisi olla julkkiksemme europarlamentaarikkona aiheuttamassa Euroopan laajuista pahennusta IS-LM -höpinöillään. Kaiken tämän jätän kuitenkin ensi vuoden hallituksen kunniatehtäväksi. 2012 on ollut todellinen vaalivuosi: pressanvaalien, kunnallisvaalien, HYYn edarivaalien ja USAn pressanvaalien jälkeen ne tärkeimmät ovat vielä tulossa — KTTO:n vaalit. Suosittelen todella hakemaan, halusit sitten toteuttaa tämän vision tai tehdä jotain muuta. KTTO needs you! Ohto Soininvaara

lvi/vuodenajat PS. Jos syksy/ta ile masentavat, koke en viime aikoina kielikurssia. Ol ian hassutellut ital rissa ja se on alkeiskurssien pa ävää vaihtelua tarjonnut pirist nneilta saa myös derivointiin. Tu ksyjä. Ei olisi vanhoja kunnon lä nut, että niiden yläasteella usko elä olla niin tekeminen voi vi hauskaa. KAPITAALI • 4


Uudistunut varjo-opinto-opas ja tenttiarkisto Kuten osa teistä on jo huomannut, vanhaa tenttiarkistoa ei enää ole olemassa. Kaikki ainejärjestön hallussa olevat vanhat kokeet on siirretty varjo-opinto-oppaaseen, joka löytyy KTTO:n nettisivuilta Opiskelu-välilehden takaa (osoitteesta www.ktto.fi). Tentteihin on linkit kunkin kurssin omalla sivulla, josta löytyy myös tarkempi kuvaus kurssista sekä mahdollisesti myös muuta mukavaa ensikäden tietoa kurssin läpäisystä. Opas on vielä kesken – oikeastaan se on kuin omakotitalon remppa; ihan OK jo nyt muttei koskaan täysin valmis. Tästä syystä myös SINUN panostasi tarvitaan: ota talteen vanhoja kurssikokeita ja palauta ne Arkkuun ja/tai kirjoita mietteesi käymistäsi kursseista oppaan sivuille. Näin tuet tulevien kansissukupolvien opiskelua. Laajat kandit ja yhteiset perusopinnot Valtsikaan on jo jonkin aikaa kaavailtu laaja-alaisempaa kandidaatin ohjelmaa, johon kuuluisi enemmän yhteisiä kaikille tiedekunnan opiskelijoille tarkoitettuja kursseja. Vastaus siihen minkälaista kokonaisuutta kyseinen idea lopulta tarkoittaa saadaan todennäköisesti ensi keväänä, kun Valtsikan uusi tutkintorakenne lyödään lukkoon. Laajat kandit on kuitenkin mainittu sekä yliopiston että tiedekunnan tavoiteohjelmissa, joten jonkinlaisia muutoksia tulemme varmasti näkemään. Luvassa on siis jännittäviä aikoja meille Suomen ekonomistikoulutuksesta huolehtiville. Mukavaa kokonaisutiliteetin maksimointia itse kullekin! Ville Voutilainen Opintovastaava

iin inä n in, kun m ä l Kyl oit i pah lainen n e l e mi e täl neill a jo m l u l l i A u m i. sta! ri ol banne rahoitukse s kiito

OPINTOVASTAAVAN PALSTA

Opintovuoden aloitus tuli ja meni ja uudet taloustieteen fuksit on saatu perehdytettyä yliopistomaailman saloihin. Uusi opiskelusyksy on tuonut mukanaan ainakin yhden uudistuksen kansiksen opiskelurutiineihin, nimittäin:


GRADUPALSTA •

M ten vallan

Teksti Jaakko Meriläinen

keskittyminen yhdelle puolueelle näkyy kuntataloudessa?

K

epu pettää aina, uhoaa vanha sanonta. Jos näin todellakin on, Suomen kunnissa kannattaisi olla varpaillaan. Jo vuosikymmenien ajan kunnissa on eletty keskustahegemonian keskellä. Tällä hetkellä Keskusta on suurin puolue likipitäen kahdessa kunnassa kolmesta, ja joka kolmannessa kunnassa se hallitsee yli puolia valtuustopaikoista – eli voi käytännössä päättää kaikesta itse. Toki muitakin absoluuttista paikkaenemmistöä hallitsevia puolueita löytyy. Esimerkiksi rannikkoalueella RKP on suosittu, ja muutamassa kunnassa yli puolikkaan paikkaosuudesta ovat onnistuneet kahmimaan kokoomuslaiset tai demarit. Miten vallan keskittyminen yhdelle puolueelle näkyy kuntataloudessa? Koska kuntien merkitys kansantaloudessa on tärkeä, on mielenkiintoista, kuka niitä johtaa ja mitä vaikutuksia tällä on. Kuntien kulutus vastaa noin viidennestä Suomen bruttokansantuotteesta, ja vuosittain kunnanvaltuustot päättävät keskimäärin noin 5000 euron kulutuksest asukasta kohti.

L

ähestytään kysymystä ensin teorian kautta. Kuten yleensä, mahdollisia vastauksia on useampia. Perinteinen vastaus nojaa niin kutsuttuun yhteisten resurssien ongelmaan. Jos päätöksenteosta vastaa puolueiden koalitio, seurauksena voidaan nähdä suurempia kulutuslukemia kuin yhden puolueen tapauksessa. Selitys tälle tulokselle on varsin järkeenkäypä. Koali-

KAPITAALI • 6

tion puolueet haluavat ehkä kukin kohdistaa kulutusta omiin eturyhmiinsä. Tällaisesta kulutuksesta hyötyvät eniten juuri eturyhmän edustajat. Mutta tämä kulutus täytyy rahoittaa jotenkin.Hyöty kasaantuu eturyhmälle, mutta kustannukset kaikkien hallitsevien puolueiden kesken. Niin kutsutut common pool problem -mallit (esim. Weingast et al. 1988 ja Persson et al. 2007) ennustavat, että tämä johtaa liikakulutukseen.

N

iinpä yhden puolueen hallitsemissa kunnissa kulutettaisiin vähemmän kuin koalitioiden johtamissa. Vai niinkö sittenkään? Toisaalta, jos yksi puolue saavuttaa yli viidenkymmenen prosentin valtaosuuden, sillä voi olla kovat kannustimet pitää siitä kiinni. Mikä olisikaan parempi tapa kuin yrittää houkutella äänestäjiä puolelleen rahalla. Jos puolueiden äänestäjäryhmien suuruudesta tehdään muutama järkevä oletus, voi olla, että yhden puolueen hallinnon pitää houkutella puolelleen enemmän liikkuvia äänestäjiä kuin useamman puolueen hallinnon (Khemani ja Wane 2008). Yhden puolueen tuhlailevaisempaa käytöstä voitaisiin selittää myös muilla syillä. Freier ja Odendahl (2012) esittävät kaksi käsitteellistä viitekehystä omassa tutimuksessaan. He arvelevat, että kulutuksen jakamattomuus voisi olla yksi syy korkeampaan kulutukseen yhden puolueen kunnissa. Jos useampi puolue neuvottelee keskenään, esimerkiksi osa investoinneista saattaa jäädä tekemättä, kun yksimielisyyttä ei aina saavuteta. Absoluuttista paikkaenemmistöä


pitävä puolue puolestaan voisi toteuttaa kaikki projektit, jotka se vain haluaa. Toinen Freierin ja Odendahlin ajatus liittyy strategiseen velanottoon. Heidän mukaansa puolue, joka on edellisissä vaaleissa saanut enemmistöaseman täpärissä vaaleissa, saattaa pelätä täpärän voiton vuoksi tappiota seuraavissa vaaleissa. Tällöin tämä puolue ryhtyy maksimoimaan äänestäjäkuntansa hyötyä ottamalla velkaa ja kulututtamalla kannattajiensa edun mukaisiin kohteisiin.

tapahtuu regressiofunktiossa hyppäys. Tämä hyppäys kuvastaa yksipuoluekontrollin vaikutusta lopputulemaan. Kyseessä on vieläpä kausaalivaikutus: havainnot hyppäyspisteen ympärillä kuvastavat täpäriä vaaleja, jotka oletetaan yleensä jotakuinkin satunnaisiksi. Näin ollen täpärä vaalitulos on lähestulkoon yhtä hyvä kuin satunnaistetusta kokeesta saatu tulos. RDD:n lisäksi hyödynnän vaalien simulointiin nojaavaa lähestymistapaa (ks. Freier ja Odendahl 2012).

raduni empiirinen analyysi nojaa regressioepäjatkuvuusmenetelmään (RDD, regression discontinuity design), jonka pitäisi oikein toteutettuna tuottaa kausaalituloksia. En esittele tässä kirjoitusta menetelmää erityisen tarkasti, vaan ohjaan kiinnostuneen lukijan tutustumaan esimerkiksi Leen ja Lemieux’n (2010) mainioon katsaukseen. Ajatuksena on, että kun yksi puolue saavuttaa enemmistön,

Minun oli tarkoitus kertoa tässä kohtaa kirjoitustani lyhyesti alustavista empiirisistä tuloksistani. “Tutkimuksen” teko ei kuitenkaan mene aina niin kivasti kuin haluaisi, joten näiden alustavien tuloksien kuvailu jääköön tällä kertaa sikseen. Pienenä maistiaisena uskaltanen kuitenkin paljastaa, että yksipuoluekontrollin vaikutus kunnan kulutukseen ja tuloihin on negatiivinen.

G

“Tällaisilla kuvilla voi kuvata regressioepäjatkuvuusmenetelmän tuloksia graafisesti. Kuvan graafi ei liity tapaukseen.”

Viitteet Freier, R. ja Odendahl, C. (2012): Do Absolute Majorities Spend Less? Evidence from Germany. DIW Berlin Discussion Paper 1239. Khemani, S. ja Wane, W. (2008): Populist fiscal policy. Policy Research Working Paper Series 4762, The World Bank. Lee, D. S. ja Lemieux, T. (2010): Regression Discontinuity Designs in Economics. Journal of Economic Literature 48(2):281--355. Persson, T. –- Roland, G. ja Tabellini, G. (2007): Electoral rules and government spending in parliamentary democracies. Quarterly Journal of Political Science xx:1--34. Weingast, B. -- Shepsle, K. ja Johnson, C. (1981): The political economy of benefits and costs: a neoclassical approach to distributive politic

Tällä palstalla esitellään työn alla olevien pro gradujen ja kandidaatintutkielmien aiheita. 7 • KAPITAALi


Teksti Samuli Sadeoja

Kapitaali kultaisella Tällä kertaa tarkastelun kohteena on Kapitaalin edeltäjän Käpykaartin vuoden 1971 toinen numero,

jonka kuumia perunoita olivat niin EECkeskustelu, talouskriisit ja kasvumaniakin.

Kuitenkin eniten tunteita näytti herättävän tutkintovaatimukset,

joita käsiteltiin mm. pääkirjoituksessa.

7 0 -l u v u l l a KAPITAALI • 8


KTTO:n toimintasuunnitelma tälle vuodelle hyväksyttiin vuosikokouksessa 10.2. Laitoshallinnon, oikeusturvan ja tutkintovaatimusten uudistamiskysymykset tulevat olemaan esillä entistä näkyvämmin. Järjestettäviin talouspoliittisiin keskustelutilaisuuksiin odotetaan kasvavaa osanottoa. (...) Tutkintovaatimusten uudistamistyössä on KTTO:lla mm. seuraavia tavoitteita: • Eri arvosanojen vaikeusasteen ja laajuuden on oltava oikeassa suhteessa ja kansantaloustieteen eri osa-alueiden painotuksen tulee olla järkevä. • Tentittävien kirjojen tulee olla nykyaikaisia ja pedagogiselta kannalta selkeitä. Tässä mielessä voidaan vaatia esim. Ackleyn raskaan ja sekavan ”Macroeconomics”-teoksen korvaamista luettavammalla oppikirjalla. • Matematiikka vähän harrastavia opiskelijoita ei tule unohtaa tutkintovaatimusten laadinnassa. Matemaattisuus ei ole tieteellisyyden kriteeri. Opetusohjelman ja tutkintovaatimusten on annettava nykyistä monipuolisempi kuva nykyisestä kansantaloustieteestä ja sen eri suunnista, eikä vain rajoituttava porvarillisen kansantaloustieteen päävirtauksen esittelyyn. Neuvostovastaiset ja imperialismia puolustavat kirjat on poistettava tutkintovaatimuksista. Tämä koskee mm. approbaturvaatimuksissa olevia Grossmanin ja Bhagwatin teoksia. Marxilaisen kansantaloustieteen opetus ja sosialististen maiden talouden käsittely tutkintovaatimuksissa on saatava kestävälle pohjalle. Tämä on oikeutettu demokraattinen vaatimus ei vain sen vuoksi, että osa opiskelijoista on omaksunut marxilaisen maail-

mankatsomuksen ja pitää sosialismia päämääränään, vaan myös koska marxilaisen ja sosialistisen taloustieteen saavutukset ovat kiistattomia ja kiinnostus tätä alaa kohtaan on erittäin laajaa. Valtion yhteiskuntatieteellisen toimikunnan määrärahojen turvaksi on kansantaloustieteen laitoksella tehty v:sta 1968 lähtien suurta tutkimusta integraatiosta, lähinnä vapaakaupan vaikutuksista Suomen talouselämään. Yliopiston vuosikertomuksen mukaan ovat ”tutkimusta ohjaavaan ja valvovaan toimikuntaan” kuuluneet Suomen ulkomaankauppaliiton toiminnan johtaja Harri Malmberg, lähetystöneuvos Niilo Pusa, jaostopäällikkö Paavo Kaarlehto sekä prof. Pentti Pöyhönen ja VTT Kyösti Pulliainen. Tutkimus, jonka joitakin tuloksia on jo julkaistu, nojaa ahtaaseen ekonometriseen näkökulmaan. Tällaisten tutkimusten tuloksiin – niin arvokkaita kuin ne saattavat ollakin – on syytä suhtautua varauksin, sillä ne oletukset ja yksinkertaistukset, joiden perusteella ekonometriset mallit ja yhtälöt rakennetaan, voidaan laatia lukemattomilla eri tavoilla. Tutkimusta ”ohjaamassa ja valvomassa” ja kyseisiä ”oletuksia” laatimassa ei ollut ketään edistyksen rintamassa ansioitunutta henkilöä. Hämmennystä on herättänyt mm. se, että julkisuudessa esitetyt tutkimuseen perustuvat prosenttiluvut koskevat markkinahintaisia eivätkä kiinteähintaisia kansantalouden kokonaisuureita. Kansantaloustieteen johdantokurssilla on syntynyt tyytymättömyyttä opetuksen tasoa kohtaan. Aate- ja oppihistorian luennoista on syytä todeta, että niitä ei ole teoreettisella selkeydellä pilattu. Syksyisen makrotaloustieteen laudaturkurssin kohdalla on aiheuttanut kummastusta, että kurssin osanottajista ja sen kuuluteluihin osallistuneista, joiden määrä nousee yli sadan, vain 15 hyväksyttiin loppu- ja uusintakuulustelussa.

‘‘

Matemaattisuus ei ole tieteellisyyden kriteeri. 9 • KAPITAALI


RASKAAN

työn raatajat

Kuvat ja sanat Jaakko Meriläinen

Janne Karkkolainen (3. vuosikurssi) “Aloitin ABB:llä lokakuun alussa. Teen tuotannon kustannus- ja kapasiteettianalyysiä, sekä tuotan näitä koskevaa raportointia ja ennusteita. Lisäksi kehitän parannuksia analyysiprosesseihin ja -työkaluihin. Yksiköllämme on tuotantoa Euroopassa, Intiassa ja Kiinassa. Saan melko vapaasti päättää työpäivistäni, sekä tasata tunteja viikkojen väleillä. Tenttien tai harjoitusten suhteen työni ei siis aiheuta ongelmia.”

KAPITAALI • 10


Valtter Louhivuori (5. vuosikurssi) “Olen töissä Nordic Development Fundilla ja parhaillaan myös VATT:lla harjoittelussa. NDF:llä aloitin kesällä ja VATT:lla puolitoista kuukautta sitten. NDF rahoittaa Pohjoismaiden kehitysyhteistyövaroista kehitysprojekteja, ja työnkuvaani on kuulunut lähinnä erinäisten selvitystyspapereiden kirjoittaminen. VATT:lla olen kolme kuukautta tekemässä graduani ja työhöni on toistaiseksi kuulunut lähinnä Euroopan patenttiaineiston loputonta hinkkaamista ja SQL:n koodaamista. Olen opintojeni ohella ollut aina töissä, ja tämänhetkisten töiden sovittaminen on ollut ylivoimaisesti helpointa työnantajien joustavuuden vuoksi. Parhaillaan teen päivät gradua VATT:lla ja NDF:lla käyn pari kertaa kuussa.”

Meri Sintonen (2. vuosikurssi) “Olen töissä Luottokunnassa, jossa aloitin viime toukokuussa kesätyöntekijänä. Lokakuun alusta lähtien olen jatkanut kiireapulaisena. Olen laskutus ja raportointi -osastolla töissä. Tuotamme pankeille palvelulaskuja ja raportteja. Kortinhaltijoiden Visa-laskujen käsittely kuuluu myös osittain tehtäviimme. Työtehtäviini kuuluu siis pääsääntöisesti palvelulaskujen ja raporttien tekeminen osalle pankeista. Tehtävät saattavat vaihdella hieman kuukausittain. Opiskeluni ja työni joustavat sen verran hyvin, että suurempia ongelmia niiden yhteen sovittamisessa ei ainakaan vielä ole tullut vastaan. Olen tällä hetkellä tuntipalkalla töissä, joten saan aikalailla itse päättää minä päivinä teen töitä -kunhan kaikki työt tulee hoidettua. Tottakai työt vie aina opiskeluilta aikaa eikä kaikille luennoille pääse, mutta ainakaan vielä se ei ole pahemmin haitannut. Kursseja ei tietenkään voi ihan kauheasti ahnehtia, jos haluaa tehdä töitä samalla.” 11 • KAPITAALI


1 lim 1+ →∞

𝐹𝐹 𝑥𝑥 + =  

1 lim  𝑃𝑃 𝑋𝑋 ≤ 1 + →∞

∃ 𝑋𝑋, 𝑇𝑇|𝑋𝑋 ∈ 𝑇𝑇, ∅ ∈ 𝑇𝑇 |  

𝑙𝑙!

= 𝑎𝑎    

⊂ 𝑋𝑋, ∁ !

; 𝑘𝑘 = 𝑘𝑘 log

= 2𝑘𝑘 log

+ (3n − k) log

!!

+

!!!

!

<

+

= 𝑃𝑃(

𝑖𝑖

!!

1

𝑋𝑋 ≤ 𝑥𝑥 +

⊂ 𝑇𝑇 ⟺

∈ [−

   

,

!

+ 3𝑛𝑛 − 𝑘𝑘 log 1 −

 

+ 3𝑛𝑛 − 𝑘𝑘 log 1 −

!!

𝑎𝑎 + 𝑏𝑏 +

!

⟺  

𝑖𝑖 − 1

!

+

 

𝑎𝑎

!!!! !

<

<

∀ ,

𝑏𝑏 + 𝑏𝑏 !

∈ ℝ  

+

!!

 

]  

 

 


Sanat Anton Nikolenko Kuvat Markus Paasiniemi, Jaakko Meriläinen

Mikron syväri laittaa opiskelijat koville

C

hydenia, Helsinki - “Mä luulin omistavani maailman kun sain kansiksen kandin paperit käteeni, mä luulin et pystyn mihin vain”, kertoo nimettömänä pysyttelevä neljännen vuoden opiskelija Pasi (nimi muutettu). “Kyllähän vanhemmat opiskelijat varoittivat ettei mikään mitä olen tehnyt aikaisemmin voisi valmistaa mua mikron syväriin. Saatana, mä jouduin oikeasti käymään jossain kansisklinikalla selvitäkseni laskareista!” Kyllä, mikrotaloustieteen syventävä kurssi pidetään jälleen kerran tänä syksynä. Tämän legendaarisen maisterivaiheen kurssin on väitetty muuttavan ihmistä pysyvästi ja koin tehtäväkseni Kapitaalin toimittajana vihdoin tutkia mistä on kyse.

sittuu muutamaksi sekunniksi kunnes kadulta kuuluva ambulanssin sireenin ääni tuo hänet takaisin meneillä olevaan hetkeen: “En kyllä yhtään tiennyt varautua siihen... Kyllä minä tiesin ettei edes puolet opiskelupaikan saaneista valmistu maisteriksi, mutta minä aina kuvittelin että he vain vaihtavat pääainetta... Ja kaikki kuitenkin alkoi niin tavanomaisesti, olihan sitä lukemista paljon, mutta... Ensimmäiset vaaran merkit tulivat ekoissa laskareissa. Vartin jälkeen laskarinpitäjän silmistä näkyi vain valkuaiset ja hän puhui kielillä. Sitten joku vaihtari halusi välttämättä kertoa miten hän oli ajatellut jokaisen tehtävän ja varmistaa että saahan hän siitä nyt pisteitä. Aloin kuulla ääniä, jotka käskivät minun restun Mari Kiviniemen huoneessa Eduskunnassa. pimään sen vaihtarin sisäelimet ulos ja ripustamaan Kysyessäni mikron syväristä hänen katseensa la- ne Economicumin lipputankoon,” Kiviniemi toteaa.

I

13 • KAPITAALI


Mikroteorian vaikutukset opiskelijaan ovat verrattavissa käärmeen myrkkyyn. Kurssilla on havaittu olevan esimerkiksi hermoston lamaannuttavia vaikutuksia.

V

min Hämiksellä lukemisesta. Sitten palokunta poimi minut Rautatientorin kellotornin kupolilta, jossa olin raporttien mukaan viivoitin kädessä tutkimassa oliko kupolin kaari aidosti konveksi. Molemmissa pohkeissani oli toisen asteen palohaavoja,” kertoo Suvi-Anne Siimes. Paavon (nimi muutettu), joka parhaillaan kärsii vankeusrangaistusta eläinrääkkäyksestä, vapaudenriistosta ja virkavallan vastustamisesta, mielestä muistinmenetys olisi kuitenkin ollut parempi vaihtoehto: “Olin juuri lukemassa Mathematical Appendexia avoimista ja suljetuista joukoista. Aloin voida pahoin ja tunsin pakottavaa tarvetta juosta ulos. Valitettavasti vastaan tuli eräs puudeli ja sen omistaja. Olin kyllä koko ajan tietoinen siitä, että se mitä teen on väärin, mutta minun yksinkertaisesti oli pakko tutkia oliko se koira määrittelyjoukossaan suljettu alue.” Paavolle vankilareissu on tuonut kaivattua rauhoittumista ja vaihtelua opiskelijaelämään. Tosin hän on käyttänyt jonkin verran aikaa opiskeluun myös yös muilla on vastaavanlaisia kokemuksia vankilassa, mutta psykologin vaatimuksesta hän on muistinmenetyksistä. “En tiedä tarkalleen mitä ainoastaan korottanut Ka6:sten arvosanoja. “Muttapahtui. Viimeisin muistikuva oli vuorokautta aiem- ta ensi vuonnahan se mikron syväri on taas edessä. astaavanlaisia kokemuksia sain kuulla myös muilta KTTO:n alumneilta. “Minulle ensimmäinen herääminen mikron syvärin vaihtoehtoiseen todellisuuteen tapahtui kolmansien laskareiden kohdalla,” kertoo Leena Mörttinen helsinkiläisessä kahvilassa. “Eräänä päivänä yritin lukea Intertemporal Choice-kappaletta. Havahduin jossain vaiheessa siihen, että olin tuijottanut samaa sivua yli kaksi tuntia. Yritin ottaa pienet päiväunet, mutta kaavat olivat palanneet kiinni verkkokalvoihini, joten jatkoin lukemista. Ilmeisesti uppouduin liikaa kuluttajan valintaan n:nnessä ulottuvuudessa. Luulen, että lähdin etsimään optimia liian syvältä aika-ulottuvuudesta... Poliisi löysi minut Kaivarista kaksi puoliksi nyljettyä oravaa kädessäni. Huusin katumusta esi-isieni tekemistä sanoinkuvaamattomista rikoksista. En oikein muista mitä niinä kolmena vuorokautena lukemisen ja putkareissun välillä tapahtui.”

M

‘‘

KAPITAALI • 14

En oikein muista mitä niinä kolmena vuorokautena lukemisen ja putkareissun välillä tapahtui.


A

alto-yliopiston professori Juuso Välimäki hakee pitkään sanojaan kommentoidessaan kurssia: “Kyllähän siinä kaikki pedagogiset taidot ja motiivit ovat koetuksella... Juuri viime viikolla puhuin eräästä teoreemasta tyyliin: “Jos u on se hyötytaso, jonka voit maksimissaan saavuttaa tietyllä hinta- ja tulotasolla, niin voit saavuttaa saman hyödyn kuluttaessasi u:n saavuttamiseen vaaditun vähimmäissumman hintojen pysyessä samana,” ja yksi tyttö keskirivillä alkoi kynsiä silmiään päästään. Eikä se varsinaisesti auta opetusta kun aina silloin tällöin luentosalin lattia muuttuu märkiväksi haavakudokseksi, tai se kun opiskelijoiden kynät muuttuvat verta imeviksi iilimadoiksi kun niitä ei pidä silmällä. Välillä minusta tuntuu että olisi turvallisempaa pitää seksivalistustunteja yläasteikäisille tytöille Afganistanin maaseudulla. Mutta, minkäs voit, Henget vaativat palkkansa.”

N

maailmasta. Ja kyllähän me kaikki laitoksella tunnetaan empatiaa opiskelijoita kohtaan, mutta Henkien palkan maksaminen viattomien sieluilla on yleisesti hyväksytty julkisen sektorin käytäntö. En tiedä miksi Henget välttämättä haluavat riivata mikron syväriä aiheuttamalla hallusinaatioita ja tekemällä portaaleja rinnakkaistodellisuuksien välille, mutten aio rajoittaa niiden akateemista vapautta.” Toisaalta, Henget keräävät myös paljon kiitosta laitoksen henkilökunnalta: “Niiden tekemä tutkimus on ensiluokkaista. Ja kyllä niihin ektoplasmapurkauksiin Economicumin käytävillä tottuu ennen pitkää,” Lanne jatkaa.

K

ansiksen alumnit osaavat nähdä mikron syvärissä myös paljon hyvää. “Jotkut luulivat että lähdin Vasemmistoliitosta taistolaisten takia. Mutta olin mikron syvärissä käynyt jo hulluuden ja todellisuuden tuolla puolen, puolueen johtaminen ei vain tuntunut siihen verrattuna miltään,” Suvi-Anne Siimes toteaa. “Kreikan velkakriisi, Soini ja Väyrynen olivat kova haaste mutta käytyäni helvetin porteilla ei niitä osanut ottaa edes vakavasti.” Niinpä. Kun olet kerran päässyt mikron syvärin läpi et ole enää ihminen. Olet ekonomisti.

iin, ne henget, demonit ja muut aineettomat olennot, jotka riivaavat mikron syväriä. “Kurssista on tullut kyllä paljon palautetta, poikkeuksellisesti myös opiskelijoiden läheisiltä,” kommentoi asiaa Markku Lanne Helsingin yliopistolta. “Kurssipalaute on kyllä huomioitu, mutta valitettavasti henkiolentojen työehtosopimuksia ei voi irtisanoa. Laitos tutki asiaa, mutta lain puolesta meidän kädet ovat sidotut. Korkein Tämä kirjoitus perustuu tositapahtumiin yhtä vahvasti oikeus tutkii aikoinaan Urho Kekkosen työehtosopi- kuin elokuva “300” perustuu Thermopylain taisteluun. muksen ja ennakkopäätöksessään totesi, että Henget saavat jatkaa virassaan kunnes päättävät poistua tästä

15 • KAPITAALI


ylh. vas. Markus Tyrni, Tero Pesonen, Matias Luukkanen, Ramin Izadi, Matti Virolainen, Lasse Pfeiffer, Matti Remes, Ville Voutilainen, Jukka Kovanen. alh. vas. Jelle Den Hollander, Ozan Yanar, Mike Van Gastel, Oskari Jakonen. alh. keskellä Henrik Vartiainen. Vastustajan peli oli pelattu jo ensimmäisessä erässä ottelussa FC KTTO-Kroonikot.


KTTO-MUUT 6-0

Sanat Henrik Vartiainen Kuvat Jaakko Meriläinen

Eteenpäin on menty”, sanoi eräs viiksekäs maajoukkuevalmentaja aikoinaan kun kysyttiin suomifutiksen tilasta. Nyt käyttäisin tätä samaista fraasia kun kyseeseen tulee oman ainejärjestömme liikunta-aktiivisuus. Hallituksessamme haasteena on koko ajan keksiä jäsenillemme muutakin toimintaa kuin jatkuva bilettäminen. Urheilutapahtumat onkin tähän varsin oiva vaihtoehto erityisesti kun eri lajien kirjo on ollut todella suuri varsinkin kuluneen vuoden aikana. Kaikki ovat aina tervetulleita taitotasoon katsomatta, ja erityisen tärkeää on luoda yhteenkuuluvuuden tunne kansislaisten välille.

Pohjaa oli luotu jo edelliskesänä alkaneesta kesäkoriksesta. Nyt tämä kesäiltojen jokaviikkoinen tapahtuma on suorastaan jo osa ainejärjestömme perinteitä. Hauskaa on ollut vauvasta vaariin kun myös professorimme Heikki Loikkanen on antanut oman lisämausteensa peleihin. Tänä vuonna uutuutena on iskenyt sulisturnaus joka järjestettiin keväällä ja nyt myös loppusyksystä uudestaan. Myös alkuvuodesta saimme järjestettyä sählyottelun VOOta vastaan jonka tietenkin voitimme 10-8 lukemin. Tämä onkin varsin harvinaista herkkua, kun itse totesin viime vuonna yhteisten urheilutapahtumien järjestämisen Kannun ja muiden ainejärjestöjen kera lähes toivottamaksi. loitin viime vuoden alussa KTTO:n urhei- Kiinnostusta kun ei siellä päässä kauheasti ole. luvastaavana ja tuosta hetkestä eteenpäin on luotu paljon kaikkea uutta urheilutoimintaa.

A

KAPITAALI • 18


E

rityisen pitkät perinteet KTTO:lla on kuitenkin jalkapallossa jossa meillä on paljon osaajia ja niitä jotka eivät välttämättä osaa, mutta dominoivat kovalla fyysisellä preesensillä. Fuksisyksynä ainejärjestömme kunniaa kantoi vielä Median kanssa yhdistetty joukkue, mutta nykyään edustamme kaikki FC KTTO ’59 seuraa joka kutsuu aina kaikki vähänkään futiksesta kiinnostuneet pelaamaan. Valkoinen on ollut kansislaisten väri jo pitkään ja keväällä hommasimme jopa joukkueelle Lauri Pullisen johdolla pelipaidat. Oikeassa rinnassa pelaajan numero ja vasemmassa ruma, mutta ainoa oikea perinteikäs KTTO:n logo. Olemme pelanneet niin jalkapallossa kuin Futsalissa yliopiston harrastesarjoissa viime vuoden syksystä lähtien. Jalkapallossa sijoituksemme viime syksyltä lähtien ovat olleet toinen, kolmas ja nyt pokattiin sitten voitto tämän syksyn koitoksissa. Futsalia pelaamme jälleen loppusyksystä ja tuplamestaruus olisikin mukava saavutus. Pelaajamäärästä tämä ei ainakaan tule jäämään kiinni nimittäin niin paljon enemmän meillä on ollut tapahtumissa pelaajia kuin muilla yliopiston joukkueilla. Eli ei muuta kuin rilli kuumaksi ja poika saunoo.

Maalikuningas Ozan Yanar Kroonikoita vastaan pelatussa ottelussa 10.10. 19 • KAPITAALi


Filminpätkiä fuksi Sanat Juho Anttila Kuvat Mikko Virta, Ohto Soininvaara

viikon Kannugames rientoivan o n e n n e a n kki Viikonloppu valajat kai n u n n a K i s o n alkua kok aurinkoisee t i s k u f n a aisia k valtsi sa oli eril s a v u L . n a a oa Suomenlinn ä sekä rent j e k k i e l s i ttiin m tutustu Jatkot pide . a u l i a g n e puistossa h . Amarillossa

Kannun f uksisuun nistus KTTO:n f uksiaisi sta oli toipua, tuskin e kun olik hditty i n jo Kan suunnist nun fuks uksen ai ika. Eri kelijois aineiden ta muodo o s pistetut ry sivät ra hmät kie steja, s ruorittiv ja voite at tehtä livat ra viä stinpitä samassa j iä (hyvi hengessä n kuin fuk Ilta jat siaisiss kui viel a). ä yökerh jossa jä o Domiss lleen pa a, ras ryhm ä palkit tiin.

KAPITAALI • 20


isyksyltä iaiset täytKTTO:n fuks a ja Kallio t s u k s e k n ista, i Helsing sista fukse i a l u a k i t t a messä tyivät krav at Kaisanie v i k s a l t i r aksi. kun tuto joukon vapa n e a e n u t u a t sa baareiss s valmis i s i a l o i l l at ka kuin Rastit oliv derivointia n i i n i l o ä lkeen ja tehtävin rtämisen jä e i k n e i t s a le karaokea. R vät jatkoil i y t t ä ä p t e fuksiais linjalle. Kuudennelle

le Fuksisitsit tui fukseil u o j r a t a l l pu s Syyskuun lo mahdollisuu n e n i ä m m i s vihdoin en ytäjuhliin. ö p n i i s i m e ate aulettutustua ak uotiin ja l j a n a k i a n in syömisen Illa i t o u j a j n ttii uten tiin, laule sioon. Ja k t i a p i t s ä v l aina jäädessä se ejä seurasi s t i s , u u l u asiaan ku vät jatkot. ä t s e k n u u m aa seuraavaan

KTTO:n Torstai-mökkireissu dergårdi iltapäivänä ko Seuraava n kesäsiirtola itti lähtö Ne taukoama n 24 tunnin aj an Porkkalaan luja ja tonta juhlinta an oli tiedos . saunomis maihinnousuja a, meriseikka sa nähdä va ta, Erityisen sekä runsaast ilaisen m ihtareiden oma ilahduttavaa i todellin ökkeilykulttuu ksuneen suoma oli vasta se en koitos koet rin. Reissun sa taka uraana päivä tiin kuitenk kohti Heisin mutkaistnaä bussin ajaesin lsinkiä ja laskaPorkkalantietä reita.


T A A

K O

V O R

P

T

ämä Suomen Työväenpuolueen ku n n a l l i s vaaliehdokas kuuluu itseoikeutetusti siihen vasemmistolaiseen joukkoon joka käyttää länsimaalaisen oikeuskäytännön omia työkaluja omien ideologisten päämäärien saavuttamiseen.

J KAPITAALI • 22

ohan Bäckman nousi syksyn aikana lopullisesti koko kansan tietoisuuteen. Monia on hämmentänyt se, että tämä pelle on kutsuu itseään ihmisoikeusaktivistiksi. Toisin kuin lähes kaikki muut hänen lausunnot, nimitys ”ihmisoikeusaktivisti” on yllättävän lähellä totuutta.

T

ällaisella toiminnalla on pitkät perinteet. Vuonna 1920 Yhdysvalloissa perustettiin American Civil Liberties Union, ACLU. Järjestön tavoitteena on suojella kansalaisoikeuksia ja vapauksia. Yksi kolmesta järjestön perustajasta ja järjestön puheenjohtaja vuoteen 1950 saakka oli Roger Baldwin, vannoutunut


I R O

TT

kommunisti ja Stalinin ihailija. Omien sanojensa mukaan hänen tavoitteensa oli Yhdysvaltojen muuttaminen kommunistiseksi valtioksi ja paras porvarivaltiorakenteen murentamiseksi oli käyttää sen omaa oikeusvaltiodiskurssia. Vuonna 1934 julkaistussa artikkelissa Baldwin perusteli miksi hän puolusti sananvapautta Yhdysvalloissa, mutta samaan aikaan tuki diktatuuria Neuvostoliitossa: Sananvapaus helpottaa työväenluokan järjestäytymistä, mutta kun valta on saatu sen käsiin, siitä on pidettävä hinnalla millä hyvänsä kiinni.

R

äikempiä esimerkkejä jossa päämäärä pyhitti keinot, ja keinot päämäärän on niin kutsuttu Scottsboro Boys-tapaus. Vuonna 1931 kaksi nuorta valkoihoista kulkurinaista syyttivät yhdeksää mustaa teinipoikaa joukkoraiskauksesta Scottsboron kaupungissa Alabaman osavaltiossa. Muutama sata paikallista asukasta kerääntyivät kaupungin poliisilaitoksen ympärille päämääränään

Tästä huolimatta syytetyt tuomittiin uudestaan ja ACLU sekä kommunistinen puolue saivat itselleen propaganda-aseen. Toinen raiskatuista naisista teki lyhyen uran puolueen agitaattorina johtaessa raiskaajiensa vapautusta vaativia mielenosoituksia.

perinteinen lynkkaus, mutta osavaltion kuvernööri oli käskenyt paikalle kansalliskaartin suojelemaan epäiltyjä. Naiset tunnistivat epäilyt, raiskaus oli kliinisesti todistettu ja teinipojat syyttivät oikeudessa toisiaan tehdystä rikoksesta. Toisin sanoen poikien syyllisyydestä ei ollut mitään epäillystä ja heidät tuomittiin oikeudessa sen mukaisesti. Mutta ACLU ja kommunistinen puolue näkivät tapauksessa oivan mahdollisuuden kasvattaa omaa suosiota mustan väestön ja pohjoisen liberaalien keskuudessa. He julistivat oikeudenkäynnin ”murhanhimoiseksi lavastukseksi” ja vaativat tuomion kumoamista. Tuomittujen puolustusasianajajat olivat selvästi epäpäteviä. Tapaus oli niin selvä, ettei juuri kukaan Alabamalainen juristi halunnut ottaa sitä hoidettavakseen. Jopa mustien kansalaisoikeuksia ajava NAACP järjestö ei halunnut puuttua tapaukseen millään lailla. Yhdysvaltain korkein oikeus määräsi syytteet uudestaan käsiteltäviksi. Toisessa oikeudenkäynnissä kahden vuoden kuluttua toinen raiskatuista naisista olikin puolustuksen todistaja. Tällä entisellä kodittomalla ja työttömällä naisella oli päällään uusimman muodin mukainen kallis asu, jonka kommunistinen puolue oli kustantanut. Hän todisti ettei mitään raiskausta ole koskaan tapahtunutkaan.

K

ohtaamme samanlaisia oikeuskäsitysten lavennusyrityksiä tänäkin päivänä. Kun puoluekartan vasemmalla puolella innostutaan jostain poliittisesta ajatuksesta, on yleensä vain ajan kysymys kun joku heistä ehdottaa että tuon asian pitäisi olla kansalais- tai ihmisoikeus. Usein nämä ehdotukset tuntuvat harmittomilta. On esimerkiksi esitetty, että joidenkin urheilukisojen näkyminen maksuttomilla tv-kanavilla tulisi olla valtion takaama ihmisoikeus. Tai se, että ihmisillä on oikeus toimeentuloon. On myös esitetty, että jos valtio lakkaa tukemasta huomattavilla summilla jotain saamelaismurretta jota puhuu enää seitsemän ihmistä, se olisi vähemmistöjen ihmisoikeuksien rikkomista. Päättelyketju on yksinkertainen: Ihmisoikeudet ovat hieno asia ja hienoja asioita tarvitaan lisää. Näitä ehdotuksia tulisi kuitenkin vastustaa aktiivisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin on suuri ero siinä, että johonkin asiaan on oikeus verrattuna siihen että on oikeus tehdä jotain asiaa muiden verorahoilla. Toiseksi, jos lavennamme ihmis- ja kansalaisoikeuksien käsitteitä, vähennämme alkuperäisten oikeuksien arvoa. Vastaukseksi arvosteluun Kuuban ihmisoikeustilanteesta saisimme sen että meillä on työttömiä, eli hoitakaa omat ihmisoikeudet ensin kuntoon.


KTTO LOOKS Kuvat Jaakko Meriläinen

Make, 20

“Pukeutumistani inspiroivat kissat, jotka matkustavat joutsenten tai kilpikonnien selässä. Jos pukeutumiseni olisi eläin, se olisi heinäsirkka.”

Niksu, 23

“Tykkään pukeutua kuten Juha Partanen.”


KTTO LOOKS Tiia, 23

“Tyylini olen ottanut vaikutteita Salkkareista maanläheisesti pukeutuvalta seksi-Sepolta ja aina yhtä ryhdikkäältä Nato-Lasselta!”

Milton Friedman, 100 “Kun olin vielä elossa, tykkäsin pukeutua vasemmistolaisten nahasta valmistettuihin vaatteisiin. Nyt en enää pukeudu, koska olen kuollut.”

25 • KAPITAALi


“Kannattaa lukea hyviä kirjoja”


Sanat ja kuva Laura Luoto

P

rofessori Klaus Kultin pöydällä komeilee The Complete Poetry and Prose of William Blake. ”Kesälomalla lueskelen aina paljon. Kunnianhimoisesti ajattelin, että nyt luen Blakea ja tilasin sen.” Teknologia kuitenkin tuli ja vei mennessään: vähän ajan päästä Kultti tilasi lukulaite Kindlen ja järkälemäinen Blake sai jäädä seuraavaan kesään.

K

ultti on lukenut kesäisin pienestä pitäen. ”Kesälomalla lainasin kymmenittäin kirjoja, joita luin mökillä.” Mikään kirja ei kuitenkaan ole tehnyt erityisen lähtemätöntä vaikutusta. ”Tietysti silloin kun lukee, niin kirja voi tuntua todella vaikuttavalta, mutta sitten kun lukee enemmän ja enemmän niin lukukokemukset liudentuvat.” Toiaalta Kultti myöntää, että teininä luettuihin erityisen hyviin kirjoihin tulee palattua myöhemminkin.

L

apsuudesta tulee mieleen Myyrä ja Raketti. ”Sain sen joululahjaksi. Sitä minä tavasin ja opettelin lukemaan.” Muutoinkin Kultti vietti lapsena paljon aikaa kirjojen parissa. ”Elämä 60-luvulla oli paljon tylsempää kuin nykyään. Valintajoukko aktiviteettien suhteen oli pienempi.” Kultti vietti paljon aikaa kirjastossa.

Kultin S uosikit:

1. Volter Kil pi: Alastalon salissa Ei varsinaista tajunnan vir taa vaan kuitenkin pro osaa. Vaikka onhan siellä sivunpituisia virkkeitä. Kä ytetään vähän vanha htavaa ja pu rjehdukseen liittyvää sana stoa. Tulee se llainen olo, että lukisi ulk omaankieltä , muttei se vaikuta ymm ärtämiseen. K annattaa lukea, jotta y mmärtää mit en tekstiä vo kuljettaa sill i ä lailla. 2. Matti Pulk kinen: Roma anihenkilön kuolema Teki suuren vaikutuksen , kun sen alu perin luin. S n e on yhä eritt äin hauska ja osuva. On su rullista, että kirjan käsittelemät aihe et ovat vieläk in relevantteja - ainakin meidän tiede kunnassa.

K

ultilla on kuitenkin erittäin arkinen käsitys kaunokirjallisuudesta. ”Se on viihdettä kuten muukin taide. Totta kai se, että lukee paljon erilaisia asioita aika halvalla avartaa maailmankuvaa. Ei tarvitse matkustella. Jotkut ovat taitavia kirjoittamaan ja osaavat kuvata asioita hyvin tarkasti ja koskettavasti.” Kultti ei usko taloustieteen ja kaunokirjallisuuden synergiaan. ”Mielestäni on erikoista ajatella, että kaunokirjallisuudessa olisi jotain salattua, että sen voisi ymmärtää vain jonkun koulutuksen avulla. Kaunokirjallisuuden merkitys on minulle samanlainen kuin sen, että joskus käyn ravintolassa tai pyöräilemässä – ei se auta minua ymmärtämään taloustiedettä paremmin.”

L

opuksi Kultti haluaa korostaa, että on myös kiinnostunut sarjakuvista. ”En mistään supersankari-jutuista, vaan sellaisista jotka ovat juonellisesti ja ilmaisullisesti kunnianhimoisempia.” Hän harmittelee, että sellaisia sarjakuvia arvostetaan vähän, ja mainitsee synkeäjuonisen ja kuvitukseltaan erikoisen Ted McKeeverin Metropolin sekä Daniel Clowesin Eightballin. ”Molempien parissa saa hyvin käytettyä aikaa. Niiden lukeminen ei välttämättä ole nopeampaa kuin kaunokirjallisuuden, vaikka niissä onkin paljon kuvia.”

3. J.P. Donleavy: A Fairytale of New York Koko Donleavyn tu otanto on suositelta va jos haluaa oppia kaunista englantia ja pikkuisen itsetietoist a kielenkäyttöä – se ei mene kuitenkaan överiksi. Kannattaa lukea alkukielellä eh dottomasti. 4. Bohumil Hrabal: Tanssitunteja aikuisille ja edistynei lle Pidetään suuressa ar vossa. Vaikea sanoa onko se suomentaja n vai kirjailijan ansiota, mutta kirja on erittäin miellyttävä ja hauska. 5. Samuel Beckett: Huomenna hän tule e Hyvää valmentautum ista, jos joutuu isona olemaan halli nnon kokouksissa ja tuntikausia kuuntele maan niitä juttuja. Sen voi aina lukaist a kun haluaa vähän rauhoittua. Olen sen aika monta kertaa lukenut.

27 • KAPITAALi


Kuvat Indiana Jones

Economicumin ykköskerroksen alla on vielä kaksi salaista kerrosta, jotka ovat toistaiseksi pysyneet koskemattomina. Kapitaalin tutkijaryhmä uhmasi vaaraa ja teki matkan tuntemattomaan.

Salatut osat ovat täynnä vaaroja. Osa ovista aukeaa pohjattomaan tyhjyyteen. Tämä ovi koitui yhden tutkimusryhmän jäsenen kohtaloksi.


Silloin tällöin Economicumin katakombeissa leviää myrkyllisiä kaasuja, joiden takia on hakeuduttava turvaan myrkytyssulkuun.

Maanalaisissa tunneleissa elää aiemmin tuntematon populaatio, jolla on alkukantaisia tapoja. Et halua tetää, mitä tässä huoneessa tapahtuu.

Jalkojemme alla kulkee metritolkulla käytäviä, jotka johtavat mitä salaisempiin kammioihin. Lukuisia käytäviä on vielä tutkimatta.


MUN LASKIN Niko-Matti Ronikonmäki Kuva: Jaakko Meriläinen Mun laskin: Aliisa Koivisto 1. Mikä malli? Casio, CFX-9850GB PLUS, tuo plussa on varmasti tärkeä. 2. Mistä ostit? Laskinhan on hankittu jo ennen kun menin kouluun. Ei kuitenkaan minulle vaan siskolleni, joka kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1997, samana vuonna kun itse pääsin ensimmäiseltä luokalta. En tiedä, mistä laskin on ostettu. 3. Paras ominaisuus? Lempiominaisuuteni on itse asiassa tullut vasta nyt opiskeluaikana. Laskimen näytön yläosasta on osa pikseliriveistä lopettanut toiminnan. Ensimmäisen rivin numerot näkyvät tästä syystä raidallisina. Se luo suunnattomasti iloa ja jännitystä laskemiseen. 4. Lempein muistosi? Vaikka en olekaan aina kohdellut laskintani kovin lempeästi, on laskin siitä huolimatta aina käynnistynyt kolhujen jälkeen uudestaan, ja tukenut minua lempeästi läpi harmaimmankin tentin. Harkitsin tuossa vuosi sitten uuden laskimen ostamista. Koska laskin on kuitenkin osoittanut niin syvää uskollisuutta koko sisarussarjaani kohtaan, en ehkä raaski sitä tehdä. Laskimenostohanke on siis toistaiseksi jäädytetty.

01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01101100 01110101 01110011


ILMOITUSPALSTA OSTETAAN

ETSITÄÄN/KOMMENTOIDAAN

Ostetaan sukellusvene!

Etsin nuorta ja luotettavaa seuraa pimeneviin syysiltoihin. Pidäthän sinäkin shampanjasta ja vaahtokylvyistä. nimim. Silvio P.

MYYDÄÄN

Kämppää vailla? Huippusijainti keskustakampuksen vieressä! Sähkö, netti ja vesi sisältyy. Kulttuuripalvelut, kuten kirjasto aivan nurkan takana. Vain 20 e/7 vuotta! Asumusliike Aleksandria Myydään noppia. Velkavipua opintolainalla! Myydään sijoitusvinkkejä. Warren Ala-Karte Myydään vaalilupauksia! Annetaan hyvään kotiin hieman käytettyjä Kapitaaleja. Lennä Kreikkaan, rahasi ovat jo siellä! Matkatoimisto Käteinen & Urpolainen

Sinä joka pilasit päiväni, haista paska! nimim. Viimeinen pisara Nuori tyttö hämiksen nurkkapöydästä maanantaina 29.10., olen katsellut sinua. Ensi viikolla, sama aika – sama paikka. nimim. Sydän vereslihalla Voiko Kanniaisen esseet palauttaa faksilla? Voisiko joku antaa ystävällisesti numeron? nimim. tietämätön fuksi Lisää tulosvastuuta ja tehokkuutta opiskelijoille. HYY – Kauemmaksi kansasta! nimim. äänestä edarivaaleissa numeroa 1.

KAPITAALI ONNITTELEE

100 vuotta Helsingin pörssi

50 vuotta työeläke

Viikin Kampuksen nautakarjan teurastus oli väärin! nimim. Yksisarvinen Oluthanat Unicafeseen! nimim. janoinen Monta vuotta täytyy olla opiskellut, että pääsee vuosijuhliin? nimim. Epävarma Dear Eki, Oon 120/180, onko ok? nimim. kandi4U Hyvää nimipäivää Wikingille 19.10.! Toivottaa painikaverit Tekstarit osoitteeseen kapitaali@gmail.com

53 vuotta KTTO ry


BUSINESS TO PEOPLE. www.taloussanomat.fi


Kapitaali 3/12  

Kapitaali on Helsingin Yliopiston taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestön KTTO ry:n julkaisema ainejärjestölehti.

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you