Page 1

s y y S

Kapitaali 2/2013


Kapitaali 2/2013

Sisältö 4 Päätoimittajalta 5 Puheenjohtajalta 6 Opintosihteeriltä 7 Kvartaalikatsaus 10 KTTO Valtsikan karnevaaleissa 13 Taloustieteilijät etelänmatkalla 16 Tunnelmia Ensimiitistä 18 Terveisiä Tukholmasta 22 New in Town 24 Runoja taloudesta 26 Elämänohjeita 27 Minun laskimeni 28 Provokaattori 30 Viskiklubilta 34 Talousvitsit

3

Päätoimittaja: Tatu Räsänen Toimitus: Anton Nikolenko Estella Wang Jaakko Meriläinen Juho Heinisuo Kimmo Nevanlinna Maaria Koski Olli Hyytiäinen Pentti Jämsä Provokaattori Etusivun kuva: Miska Widgren Painopaikka: Picaset Oy Painos: 100 kpl Kapitaali saa HYY:n lehtitukea


Päätoimittajalta Kolmen kuukauden hiljaisuuden jälkeen odotus on nyt ohi. Kapitaali palaa vahvempana kuin koskaan. Luettavana on laaja kattaus taloutta ja opiskelijaelämää. Lehti toimitettiin pika-aikataululla. Vaikkei puolessatoista kuukaudessa valmistunut lehti pärjääkkään nopeudellaan globaalisti toimiville saatikka suomalaisille lehtitaloille, olen erittäin kiitollinen siitä, että kaikki tämän lehden tekoon osallistuneet pystyivät, opiskelukiireidensä keskellä, nopeallakin aikataululla toteuttamaan pyydetyt osat valmiiksi. Suurkiitos! Kaiken kaikkiaan lehden päätoimittajana on helppo hengittää, kun lehti pysyy aikataulussa ensimmäisestä kokouksesta painoon ja julkaisuun asti. Lehden valmistuessa voi tyytyväisenä hengähtää hetken. Ei kuitenkaan kauaa. Uuden lehden

suunnittelu aloitetaan pian. Lehteen tulee varmuudella paljon tuttua, mutta myös kaikki uudet toimittajat ovat tervetulleita mukaan, omien aikataulujensa mahdollistamalla tavalla. Toimittajat saavat vapaat kädet juttujen kirjoittamiseen, mutta toisaalta myös valmiita aiheita on tarjolla. Hyvät jutut vaativat hyvälaatuista kuvitusta. Voit osallistua Kapitaalin tekoon kirjoittamatta sanaakaan, mikäli omistat hyvän kameran ja pystyt ottamaan muutamankin valokuvan. Tällaista tällä kertaa, ensi kerralla jotain muuta. Nyt on aika vetäytyä pohtimaan seuraavia aiheita. Mukavia lukuhetkiä lehden parissa ja tsemppiä syksyn opintoihin! Tatu Räsänen Päätoimittaja

4


Puheenjohtajalta Uudet fuksit ovat täällä ja KTTO on jälleen Valtsikan suurin ja kaunein. Tällä kertaa kuitenkin vain täpärästi. Taloustieteen hakijamäärä nousi tänä vuonna 10% viiteensataan-kuuteenkymmeneen hakijaan. Pääsykokeeseen osallistui vain 189 ihmistä eli 34% hakijoista. Koe ei mennyt fuksikandidaateilla kovin hyvin: 48 ihmistä sai kirjallisuusosiosta alle 5 pistettä (maksimi 18). Itseasiassa koe meni niin huonosti, että kun 15 opiskelupaikan saaneista ei ottanut sitä vastaan, heitä paikkaamassa oli vain 3 varasijan saanutta. Näin ollen fukseja on suunnitellun kuudenkymmenen sijasta vain 48. Taloustieteen hakijat olivat tiedekunnan toiseksi nuorimpia 21,9 vuoden ikäkeskiarvolla. Naisia hyväksytyistä oli vain 27%, vaikka hakijoista 37,3 % ja kokeseeen osallistuneista 33,9% oli naisia. Paljoa paremmin ei mennyt maisterivaiheen haku. Kansainvälisessä maisterivaiheen haussa haki 70 hakijaa, joista hyväksyttiin 11,

mutta vain 3 otti paikan vastaan. Kotimaisessa maisterivaiheen haussa oli 20 hakijaa, joista 13 hyväksyttiin ja 11 otti paikan vastaan. Näin ollen olemmassa olevista taloustieteen aloituspaikoista vain 66% täyttyi. Tämä on huono uutinen oppiaineelle, sillä rahoitus ja vaikutusvalta tiedekunnan sisällä riippuu osittain opiskelijamääristä. Oppiaine on tietoinen kiintiön alituksesta ja ensi vuoden valintaprosessiin tullee muutoksia. Mutta miten KTTO:n tulisi reagoida? Voisimme kenties markki-noida oppiainettamme aktiivisemmin abien keskuudessa ja kiertää opo-tunteja lukioissa kertomassa derivoinnin ihanuudesta. Vai pitäisikö lähteä lääketieteen opiskelijoiden linjalle ja toivoa mahdollisimman suurta valmistuvien ekonomistien niukkuutta? Minä en tiedä, en siis tee mitään. Anton Nikolenko Puheenjohtaja, KTTO 5


Opintosihteeriltä Tervetuloa lukemaan syksyistä opintosihteerin palstaa. Opintovuoden aloitus tuli ja meni ja uudet fuksit on saatu perehdytettyä yliopistomaailman saloihin tuutoreiden opastuksella. Syksyllä on edessä omien opintojen edistämisen lisäksi ainakin hallopedvaalit. Hallopedit eli hallinnon opiskelijaedustajat valitaan syksyn aikana yliopiston eri toimielimiin. Edustajia haetaan laitosneuvostoon, tiedekuntaneuvostoon ja yliopistokollegioon. Laitos- ja tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. Kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta, päättää tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valinnan perusteista. On siis mahdollista päästä vaikuttamaan tärkeisiin asioihin! Älä jätä tilaisuutta käyttämättä, vaan lähetä vapaamuotoinen hakemus minulle osoitteeseen pentti.jamsa@helsinki.fi, mikäli kiinnostuit tehtävästä. Sekä laitos-

että tiedekuntaneuvostoon on avoina viisi jäsenen ja viisi varajäsenen paikkaa. Yliopistokollegioon, jonka tehtävänä on mm. valita yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet hallitukseen, valita yliopiston kansleri ja tilitarkastajat sekä vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus, on avoinna kaksi jäsenen ja kaksi varajäsenen paikkaa. Toivottavasti fuksit ovat myös löytäneet Varjo-opinto-oppaan, joka löytyy KTTO:n nettisivuilta opiskelu-välilehden takaa. Jokainen voi itse vaikuttaa sen sisältöön ottamalla talteen vanhoja kurssikokeita ja palauttamalla ne Arkkuun, sekä kirjoittamalla mietteitä käymistään kursseista oppaan sivuille. Antoisaa opiskelun täyteistä syksyä kaikille! Pentti Jämsä Opintosihteeri, KTTO

6


Kvartaalikatsaus

Teksti: Olli Hyytiäinen, Kuvioiden lähteet: Nordea Markets, Reuters Ecowin, The Telegraph

Kesäkuukaudet olivat maailmantaloudelle vaihtelevien uutisten aikaa. Alkukesästä sijoittajien mielialoja ravisteli USA:n keskuspankki Fed, joka viestitti rahapoliittisten elvytystoimiensa vähentämisestä. Fedin komiteassa ajateltiin, että makrotaloudesta on kantautunut riittävän hyviä uutisia, jotta kuukausittaisia likviditeettiruiskeita voidaan ohentaa. Keskuspankkien auttavaan käteen kurkottava sijoittajakunta oli kuitenkin tämän myötä valmis painamaan paniikkinappulaa ja markkinoiden riskinottohalukkuus heikkeni. Hullunkurisesti hyvistä uutisista olikin tullut huonoja uutisia. Toisaalta kehittyviltä markkinoilta oli saatu oikeasti huonoja uutisia, sillä etenkin Kiinan kasvuluvut olivat jääneet odotettua vaisummiksi. Näin ollen hyvät (eli huonot) ja huo-

not uutiset näkyivät esimerkiksi levottomana liikehdintänä osakeindekseissä ympäri maailmaa. Heinäkuussa pulssi kuitenkin tasaantui ja tunnelma parani. Fed veti puheitaan takaisin ja vannoi jatkavansa elvytystä niin kauan kuin on tarpeen. Talouden tilastojen valossa Eurooppa oli yllättäen osoittautumassa yhdeksi suurimmista valopilkuista. Euroalue kasvoi virallisesti ulos taantumasta ja ostopäällikköindeksit kohosivat odotuksia korkeammalle. Tämä ei edelleenkään tarkoita, että velkakriisissä oltaisiin lähelläkään ratkaisua, mutta Euroopassa lieväkin optimismi on ollut viime vuosina harvinaista herkkua. Saksan vaalienjälkeen Kreikan ongelmat on valitettavasti nostettava jälleen pöydälle ja maa tulee tarvitsemaan lisähel7


potuksia tai uuden pelastuspaketin. Loppukesästä myös Kiinan teollisuus vaihtoi suuremmalle vaihteelle, mikä näkyi odotettua parempina tuotannon ja ulkomaankaupan lukuina. Muuten kehittyvien markkinoiden houkuttelevuus sijoittajien keskuudessa on heikentynyt. Pääomia on vedetty pois Brasiliasta ja etenkin Intiasta, minkä seurauksena rupian valuuttakurssi on heikentynyt huomattavasti. Pahin näyttää kuitenkin olevan jo takana tälläkin rintamalla.

Aivan viimeaikoina geopoliittiset huolet ovat aiheuttaneet pientä värinää markkinoilla. Kyse on siis Syyriasta, jossa epäilty hallinnon kaasuisku on saanut aikaan voimakasta kansainvälistä vastustusta ja odotuksia sotilaallisista vastatoimista. Öljyn hinnassa nähtiin hetkellistä nousua, kun alueen kriisin uskottiin voivan aiheuttaa tuotantohäiriöitä. Syyrialla ei Iranin lisäksi ole juuri liittolaisia alueella, mutta sotatoi met muodostavat aina riskiä lähiympäristöön. Tilanne on

8


kuitenkin rauhoittumassa ja vastaisku alkaa näyttää epätodennäköiseltä. Maailmantalouden näkymät ovat tällä hetkellä melko hyvät. USA:n keskuspankki alkaa kiristää rahapolitiikkaa vähitellen velkakirjaostoja vähentämällä. Tämä ei tule enää markkinoille yllätyksenä, kunhan tahti pidetään rauhallisena. Aasiasta on kantautunut hieman parempaa dataa ja vaikka kasvuluvut eivät yltäisikään viime vuosien tasolle,

ei näkyvissä ole myöskään heikkenemistä. Eurooppa kamppailee yhä velkakriisin kanssa, mutta useat maat ovat jo kiinni kelvollisessa kasvussa. Suomen vientikysyntä odottaa yhä sellaisia elpymisen merkkejä, jotka piristäisivät työmarkkinoita. Koko vuoden osalta ollaan Suomessa jäämässä negatiiviseen kasvuun, mutta ensi vuosi näyttää toivon mukaan jo paremmalta.

9


KTTO Valtsikan karnevaaleissa Koonnut: Tatu Räsänen

Valtiotieteellisen tiedekunnan karnevaaleissa KTTO järjesti kanssaopiskelijoille kuvanselityskilpailun, jossa tehtävänä oli kirjoittaa kuvateksti annettuihin talousaiheisiin kuvioihin. Esittelemme nyt kolme kuviota sekä niille ehdotetut kuvatekstit.

”Taloustieteilijöiden vuotuisten kurpitsansiemenheittokisojen jännittävät tulokset.” - Yhis -

”Kondylooma.” - sosiaalipsykologia ”Dortmundin teollisuusalue.” - poliittinen historia -

”Työllisyys kasvaa kun työttömien kuolleisuus lisäntyy!” - valtio-oppi -

”Jänis ja yksijalkainen metsästäjä talvisessa metsässä.” 10


”Havainnekuva KELAn vuorotteluvapaajärjestelmästä.” - Yhis -

”Hitlerin MSN-profiili ja -keskusteluhistoria.” - sosiaalipsykologia -

”Paidan värin vaikutus tuomion pituuteen.” - Yhis -

”Sekä valkoiset että mustaihoiset miehet tulevat yksinäisiksi vankilassa, muttta vankilan sisäinen homoavioliitto kestää 2-3 vuotta riippuen tilanteesta.” - käytännöllinen filosofia -

”Systeemi on mätä.” - sosiaalipsykologi ”KTTO:n ongelma: strap-on Antonille joululahjaksi - uhka vai mahdollisuus?” - valtio-oppi -

”Kuva kertoo orjakaupasta. Eniten orjavuosia saadaan kun orjakauppaa käydään suhteellisen edun periaatteella. Eli orjia ei oteta omasta maasta.” - matematiikka -

”Ns. osoittelevan kalterityypin dilemma.” - yhis 11


”Se sadasosasekuntti, ennen kuin uravalintansa turmiollisuuden havainneen kaljuuntuvan humanistiopiskelijan pää iskeytyy Vuorikadun betoniin.” - yhteiskuntapolitiikka -

”Ristiaallokon syntymekanismi tsunamin jälkeen.” - yhteiskuntapolitiikka -

”Ilmastonmuutos on huijausta” - poliittinen historia -

”Siitepölyn vuotuiset keskiarvoon nähden” - suomen kieli -

12

”Facediilin kautta ostetut tekoripset” - sosiaalipsykologia huiput


Taloustieteilijät etelänmatkalla Teksti: Juho Heinisuo, Kuvat: Anton Nikolenko

Perinteinen Mattias Lagerspetzin järjestämä opintomatka Viron ytimeen Tarttoon avattiin tänä keväänä sihahduksella Linda Linen terminaalissa auringonnousun aikaan. Matkan ensikertalaisilla, allekirjoittanut mukaanlukien, oli suuret, pelonsekaiset odotukset tulevista neljästä päivästä. Suunnitelmiimme kuului viipyä kaksi yötä Tarttossa, vierailu A Le Coqin panimolla sekä viimeisen yön viettäminen Tallinnassa. Kalenterin jätimme muilta osin täyttämättä, jottemme vaikuttaisi vyölaukkuturisteilta. Matkan aikana tehtiin monenlaisia havaintoja. Taksit ovat lähes ilmaisia. Linja-autoissa jokaisen penkin selkänojaan on upotettu nettiselailuun, television katseluun ja pelaamiseen soveltuva Android-tietokone. Suomessa tämän substituutti on ilmeisesti se kaksi vuotta vanha postimyyntikatalogi.

Kannattaa ottaa käteistä mukaan ulkomaille. Muuten voi tulla ongelmia hotellin maksamisessa. 13


Kun ostaa jäätelön, aito vohveli on vohveliraudalla paistettu ja se ei-niin-aito on yhtäkuin Suomessa aitona myytävä. Niin, ja 3 palloa aidolla vohvelilla maksaa 1,5 euroa.

Lounaan saa ravintolasta kolmen euron pintaan, kyytipojaksi puolen litran mallasjuoma puolitoista euroa.

Virolaiset kannattavat Suomea jääkiekon Skoda-cupissa – jos he olivat virolaisia, sillä Tartton (eläin)lääkiksessä opiskelee paljon suomalaisia. Yksi muisti osan seurueestamme viime vuodelta! Kukaan ei rähissyt kaduilla, vaikka osa baareista oli auki aamuseitsemään.

14


Kaikki taloustieteilijät olivat panimolla puoliltapäivin, vaikka osa baareista oli tosiaan auki aamuseitsemään.

Etelänaapurissamme on rantakelit jo toukokuussa. Kävimme ottamassa haltuun erään hiekkarannan kaukana kaikesta. Jos on kuuma ja heikottaa, jossain vaiheessa on kylmä ja helpottaa. Yksi mies onnistui saamaan meille kaikille omat prinsessamme. <3 Sammunut virkoaa tunteikkaalla livebluesilla. Myös vankiloissa myydään olutta. 15


Tunnelmia Ensimiitistä Teksti: Maaria Koski

Niin taloustieteen uudet fuksitkin kuin tuutoritkin tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa lauantaina 15.8. Kuppalassa järjestetyssä Ensimiitissä. Meille tuutoreille oli viimeistään aamupäivästä asti selvää, että sateen vuoksi joutuisimme viettämään Ensimiitin kokonaan Kuppalassa eikä Kaivopuistoa voinut siis edes harkita. Yhteislähdön aikana Havis Amandan patsaalla satoi vielä aika paljon ja mietin, miten fukseille tarkoitettu rastikierros järjestettäisiin sisällä, jos illalla vielä sataisi.

Kuppalaan päästyämme olin ainakin itse yllättynyt fuksien määrästä. Heitä kun oli yli kaksinkertainen määrä siihen verrattuna mitä olin odottanut! Aloitimme Ensimiitin esittäytymiskierroksella ja nimileikeillä. Kun noin tunnin verran oli leikitty, saivat fuksit vähän aikaa huilata, jolloin ehdin itse organisoida rasteja alkuun. Sade oli onneksi lakannut, joten pääsimme pitämään rasteja myös ulkona Valtsikan sisäpihalla.

16


Fuksit jaettiin ryhmiin, ja he pääsivät tekemään rasteilla kaikkea derivoinnista, näyttelemiseen ja Neppis-skabailuun. Jokaisessa ryhmässä oli neljä fuksia, ja yhteistyö pelasi kaikilla ryhmillä loistavasti. Pidin itse Niinan kanssa ”Maahan saa koskea n-määrä jalkoja ja käsiä” –rastia ja näimme, jos jonkinmoisia ihmisrakennelmia, kun fuksit yrittivät toteuttaa antamiamme tehtäviä.

saivat rauhassa tutustua toisiinsa. Kuppalasta lähdimme vielä jatkoille Club Aussie Bariin. Tuutorvastaavan näkökulmasta Ensimiitti sujui todella hyvin ja ainakin minulla oli hauskaa. Toivon mukaan myös fukseilla oli hauskaa, siltä se ainakin näytti. Itse en omana fuksivuonnani Ensimiittiin päässyt, joten fuksit eivät olleet ainoita joille Ensimiitti oli ensimmäinen.

Kun kaikki ryhmät olivat käyneet kaikilla rasteilla, oli voittajan kruunaamisen ja palkintojen jaon aika. Sen jälkeen alkoi vapaa hengailu ja fuksit

17


Terveisiä Ruotsista Teksti ja kuvat: Jaakko Meriläinen

Joskus sanotaan, että kansantaloustieteen laitoksen tilojen ja tason välillä on vahva negatiivinen korrelaatio. Mitä huonommat puitteet, sitä parempaa tutkimusta ja opetusta -- ja päinvastoin. Väittämän valossa Tukholman yliopistossa on kai hyvä olla. Vaikka en koskaan ole viettänyt aikaa mielisairaaloissa, kuvittelisin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen interiöörin olevan hyvin samankaltainen. Vain pehmustetut seinät puuttuvat. Eikä kukaan toisaalta

tule laittamaan pakkopaitaakaan, jos joku sattuu kilahtamaan mikroteorian laskuharjoituksia tehdessään. Tukholma lienee ihan mukiinmenevä paikka kansantaloustieteen opinnoille useasta muustakin näkökulmasta. Suomalaista ja ruotsalaista päätöksentekoa seurannut tietää, että kaava on ollut kautta aikain seuraava: mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä. Aitiopaikalta on hyvä seurata länsinaapurin päätöksentekoa ja muuttaa parin vuoden 18


päästä takaisin kertomaan, miten pitäisi tehdä. Niinhän tiedämme esimerkiksi VATT:n ylijohtajan Juhana Vartiaisenkin tehneen. Toisaalta sijaa on vastavuoroisuudelle. Moni asia tehdään Suomessa huonommin -- tai no, oikeastaan kaikki -- joten on hyvä varoittaa naapurimaan kansalaisia siitä, mitä ei kannata tehdä. Voipa tosin olla, että ruotsalaisilla oli vähän toisenlainen tarkoitusperä suomalaisten jatko-opiskelijoiden ottamisessa. ”Tänä vuonna meillä on tulossa todella hauska ryhmä jatko-opiskelijoita”, oli muuan apulaisprofessori todennut tulevalle ruotsalaisjatko-opiskelijalle, ”Hyväksyimme jopa kaksi suomalaista.” Toisena näistä suomalaisista toivon kovasti, etteivät kovat odotukset jatko-opiskelijoiden joukon hauskuudesta olleet ainoa syy jatkoopiskelijaksi hyväksymiselle. Minä en nimittäin ole hauska, enkä aio

edes yrittää olla. Ja jos hauskuus syntyy jo silkasta suomalaisuudesta, niin ikävää tuottaa siinäkin mielessä pettymys. Minä aion tulla ruotsalaiseksi. Ruotsalaiseksi tähtäämiseen on monta pätevää syytä. Yksi niistä on luonnollisesti ruotsalaisen tyttöystävän hankkiminen. Sanovat, että suomalaismiehet eivät ole täällä kovin suuressa huudossa. Kuulemma pitää valehdella, että on jostakin muualta. Ja jos suomalaisuus paljastuu, niin aina voi yrittää pelastaa tilanteen puhumalla muumiruotsilla eksoottisista asioista, kuten puukoista, vodkasta ja saunasta. Koska muumiruotsini on muutaman viikon oleskelun aikana tukholmalaistunut täydellisesti enkä puhu mielelläni mistään edellä mainituista teemoista, lienee helpompaa vain vaihtaa kansallista identiteettiään. Toinen hyvä syy on kasvattaa todennäköisyyttä Nobelpalkinnon saamiseen. Esimerkiksi

19


taloustieteen Nobel on annettu ruotsalaiselle kahdesti. Suomalaiselle ei kertaakaan. Ruotsalaiset ovat parempia. Uskoakseni olisi todennäköisempää pokata palkinto, jos on ruotsalainen. Ruotsalaiset ovat myös onnellisempia ja kaikilla muilla tavoin parempia kuin suomalaiset. En halua olla enää suomalainen. Miika Nousiaisen mainio kirja ”Vadelmavenepakolainen” kertoo suomalaismiehestä, jolla on samanlaisia haaveita ruotsalaiseksi tulemisesta. Haaveensa hän pääsee toteuttamaan kiertotien kautta löytäessään ruotsalaisen, joka on halukas kuolemaan ja luovuttamaan identiteettistä vadelmavenepakolaisen käyttöön. Muutaman mutkan kautta suomalainen lahtaa ruotsalaisen, ottaa tämän identiteetin ja ryhtyy elämään jokseenkin onnellista elämää ruotsalaisena.

Mahdollisesti huolestuneelle lukijalle todettakoon, että en aio toimia samalla tavalla. En aio nirhata ketään tai kähveltää kenenkään identiteettiä. Aion ainoastaan ryhtyä elämään onnellista elämää ruotsalaisena. Jaakko Meriläinen JK. Tapasin hetkeä ennen tämän jutun kirjoittamista kansankotimme isän ja äidin, kuninkaan ja kuningattaren. Voiko ihminen olla enää onnellisempi? Kirjoittaja on kansantaloustieteen jatko-opiskelija Tukholman yliopistossa. Hän ei oikeasti halua tulla ruotsalaiseksi mutta ottaisi mielellään ruotsalaisen tyttöystävän.

20


19


New in Town

Text and picture: Estella Wang

Hi, I am Estella, an exchange student from Beijing, China. How time flies! I have been in Finland for a month. I think I have already adapted to my new life here. There might have been some difficulties at first, but with the help of my warm-hearted tutors, everything just turned into a piece of cake! And I am really grateful for the Orientation Course and the welcome party, giving me a chance to make acquaintance with people from other countries and teaching me how to use the powerful resources in my new university. It is well-known that the culture, the social customs, the interpretation, and the perception between eastern and western countries are totally different. But

I am trying to get used to everything such as the forks and knives, food in Unicafe, traffic system in Helsinki and the teaching methods here in Finland. Just like a little baby to learn everything in

22


the world from start! But I like to try new things and challenge myself in different areas, and that is exactly why I am here. My exchange life will last the whole academic year so there is a big chance I can act just like a local people here! I have already been to many places, Suomenlinna, Seurasaari, Nuuksio Turku, and Tallinn in Estonia. It is really amazing because the places of interest here are not crowded at all, even though they could be full of people if they were in Beijing! I like travelling with new friends to different places and I just cannot wait to see the aurora borealis here in winter!

On 10th of September, the Prime Minister of Finland Jyrki Katainen visited Renmin University of China and gave the students a speech on â&#x20AC;&#x153;Prospects of Finland and the European Unionâ&#x20AC;?. Renmin University of China is my home university and I am so excited about that visit. I think the mutual visits between China and Finland will definitely strengthen the cooperation, promote communication and benefit not only education, but technology, finance, industry and other areas. I do hope there will be more programs to Finland for students in China to experience different cultures and enjoy their new life here. That is really worth it! What an amazing experience!

23


Runoja taloudesta Koonnut: Tatu Räsänen

Tiistaina 3.9. pidettyjen KTTO:n fuksiaisten Kapitaali-rastilla Ravintola Lepakkomiehessä fuksit pääsivät uppoutumaan lyriikan riimikkääseen maailmaan, kun heidän tehtävänään oli kirjoittaa annetuista talousaiheisista sanoista runo ja esittää se jollekin pöytäseurueelle ravintolassa. Aikaa runon kirjoittamiseen oli 20 minuuttia. Tässä runot:

Tangentit ei siinä auta, kommunismi jukolauta! Verokiilaa joutuu viilaa, kun Kalliossa imee sitä hiivaa. Tuutoreiden uusi innovaatio, runouden penetraatio. Fuksiaiset meille tuo, kannustinloukun kiimaa.

Hän löi ja löi, oikein vaikutuin. Ulkoa ajattelin, olenko vain tavis. Päätin, että älyni ei kaupan ole. Iso maksu on soskapitaalillani oleva.

- Känädä -

- Octopussy -

24


Kapitalism, monetarism. What is the answer? Devaluation, revaluation, maybe floating exchange rates. We find the answer in fiscal policy? Maybe, money supply policy? What is the sum? Maybe it is just human. - Brainless -

Nokia myytiin, sydän on tyhjä kuin vakion derivaatta. Kaikki on huonosti ja taantumaakin ajatellessa lentää laatta. Voi tätä Suomen kansaa ja sen alhaista korkokantaa. Sen paranemisesta mitä tahansa voisin antaa. Kimmo, Joonas ja Juho pelastakaa meidät, muuten koittaa tuho. Siksi meillä onkin fukseille ominainen uho. - United Beer men -

Tämän päivän substituutti. Kaunis? Iso tuhoisa ruuti. Mikä on tämä integraali. Tänään on turha vaalii. Liian suuri alijäämä. Jännittävä, iso alkoholin määrä. - Hermafrodiitit -

25


Elämänohjeita ”Kukaan ei tilaa halpaa olutta juodakseen vastuullisesti.”

”Jos ihmisten arvioiminen ensivaikutelman perusteella olisi olympialaji, minua epäiltäisiin dopingin käytöstä.”

”Vain idiootit tylsistyvät, kun meillä on taskuissamme kaikki ihmiskunnan tieto.”

”Sääli, ettei tyhmyys ole kivuliasta.”

”Kun joku kysyy minulta ’miten menee’, valehtelen usein ja vastaan ’hyvin’, vaikka todellisuudessa minulla menee paljon paremmin.”

”Kokemuksieni perusteella suurimmalla osalla ihmisistä pitäisi olla matalampi itsetunto.” ”Puhelimen ottaminen taskusta toisen henkilön jälkeen on sukupolvemme haukotus.”

”Kymmenvuotiaani teki linnunpöntön. Olemme kusessa. Kiinassa kymmenvuotiaat tekevät iPhoneja.”

”Pitäkää asiat yksinkertaisina – ’kasvit syövät aurinkoa ja p*skovat ilmaa’ –tason yksinkertaisina.”

”Muuttuminen ihmisenä on paljon vaikeampaa kuin kukat ja anteeksipyyntö.”

”Elämä on lempijuomapelini.” ”Aivan sama kuinka kuuma hän on, tyhmyys ei ole seksikästä.”

Kaikki tämän sivun loukkaavat pankkiirivitsit ja lisää osoitteessa www.twitter.com/gselevator 26


Minun laskimeni Teksti: Kimmo Nevanlinna

1. Mikä malli? - fx-9750G PLUS 2. Mistä ostit? - Lukioon mentäessä oli mahdollista tilata graafinen laskin yhteistilauksella. Vaihtoehtoja oli kaksi, tämä minun ja sitten toinen jossa oli jotain lisäominaisuuksia. Otin tämän ilman niitä joitakin lisäominaisuuksia 3. Paras ominaisuus? - Osaa ratkaista lineariset yhtälöryhmät, joskin itse pitää sen verran ohjata että kertoo mikä rivi vähennetään mistä rivistä. 4. Paras muistosi? - Se, kun erääseen tenttiin mennessä laskin ilmoitti, että patterit ovat vähissä, mutta taisteli hienosti vielä tentin läpi. Olen vaihtanut patterit siihen kerran, joten se on myös aika virtapihi ja se on myös hyvä ominaisuus.

27


i r o t t a a k o

Prov Edellisessä numerossa allekirjoittanut haukkui klassisen musiikin ja aion nyt jatkaa samalla linjalla: Maalaustaide on naurettavan yliarvostettua. Kun sivistyneenä itseään pitävä ihminen matkustaa kaupunkilomalle, hänen kuuluu käydä paikallisessa museossa katselemassa mestariteoksia. Itse olen aikuisella iällä käynyt Pariisin Louvressa ja Pietarin Eremitaasissa. Näissä museoissa vietetty aika tuntui täysin hukkaan heitetyltä. En oikein ymmärtänyt millä tavalla Mona Lisan tai 1700-luvun maisemamaalauksien näkeminen alkuperäisenä sivistäisi minua tai toisi mitään muutakaan lisäarvoa. Mutta koska pidän siitä että muut pitävät minua sivistyneenä, pi-

din traumatisoivan tylsistymiskokemukseni omana tietonani ja ajattelin ilmiön syvemmän tarkoituksen paljastuvan minulle myöhemmin. Ja se tosiaan paljastui. Museovierailujeni jälkeen satuin lukemaan Kut Vonnegutin romaanin “Siniparta”. Se oli fiktiivinen utobiografia maaseudulle vetäytyneestä maalaajasta joka tuli tunnetuksi abstraktin ekspressionismin tyylisistä maalauksista. Päähenkilölle oli laaja modernin taiteen kokoelma, jota erillaiset vieraat kävivät hänen luonaan ihailemassa, mutta ketään ei päästetä lukittuun latoon jossa päähenkilö säilyttää suurinta salaisuuttaan. Tämä suurin salaisuus on valtava fotorealistinen maalaus 28


toisen maailmansodan sotavangeista, jonka päähenkilö oli maalanut omien kokemuksien perusteella. Kun maalaus kirjan lopulla paljastuu, paikallaolijat ihastuvat siihen ja kysyvät miksei taiteilija maalaa lisää samankaltaisia teoksia. “Koska se on v*tun liian helppoa!” Tosiaan, esittävät ja realistiset maalaukset olivat suuri ja merkittävä läpimurto renessanssin aikana. Valokuvien keksiminen muutti kuitenkin esittävät maalaukset taiteesta käsityöksi. Osaan arvostaa käsitöitä, mutta lähinnä niiden funktionaalisuuden kautta. Käsin alusta saakka tehty työpöytä on varmasti parempi kuin Ikean työpöydät, mutta sillä että jokin on tehty käsin ei ole mitään it-

seisarvoa. En ainakaan menisi museoon katsomaan kuinka hienosti joku on tehnyt käsin työpöytiä. Ilman muuta Mona Lisalla on edelleen suuri merkitys länsimaalaisessa kulttuurissa ja historiassa. Tämä merkitys on hyvin taltioitu lukuisissa kirjoissa ja julkaisuissa. Läheltä katsottuna tämä maalaus on silti vain keskivertoa parempi käsityö. Maalaustekniikoiden ja materiaalien tutkiminen kuuluu alan koulutuksen saaneille. Tavallisten ihmisten kohdalla se ei ole sivistystä, vaan silkkaa hifistelyä ja snobismia.

29


Viskiklubilta Koonnut: Tatu Räsänen

KTTO:n fuksiaisisten Viskiklubirastilla fuksit pääsivät maistelemaan ja arvostelemaan viskejä. Nämä asiantuntija-arviot lukemalla viskin valinta Alkossa käy hetkessä.

Laphroaig Jos elämäsi on harvinaisen pahaa ja masentavaa p*skaa, tulee sinun ehdottomasti maistaa tätä savuisen pehmeää, mutta metsäisen innovatiivista juomaa. Juoman aromikas Bouquet on sekä würzig että searf. ”Ghostly stuff!” ”Bonfire!” - Team Känädä -

30


Bowmore Haistellessani Bowmoorea ensimmäistä kertaa tunsin, kuinka sen tehokkaan väkevä aromi pisteli sieraimiani. Otin runsaan kulauksen innovatiivista viskiä, ja rikkaan terävähkö maku täytti mieleni. Tunsin kuinka pörssin kriisit vivahtelivat pitkin tätä tammen seksikästä nestettä. Tämän jälkeen kansallisen kuivahko olo täytti niin. Ajattelin viskin olevan monopolin ainoa kilpailullinen tekijä. - The Brainless -

Laphroaig triple wood Tämä ryhdikkään savuinen viski ihastuttaa kalliilla olemuksellaan Tuoksu on perinteikkään palaneen tamminen. Tämä mahtava viski on kypsynyt 10 vuotta tammitynnyreissä Skotlannin Islayn rannikolla. Tätä nuorekasta ja noususuhdanteista mallasjuomaa saksalaiset voisivat kuvailla sanoilla ”woodey” ja ”smokey”. Tämä tervainen viski on positiivinen shokki alkoholin kokonaiskysynnälle. Aistillisuudessa tämä mahtava viskin kokemus on kuin räjähtänyt hirsimökki. - United Beer men -

31


Laphroaig Ensivaikutelma viskistä voitaisiin kuvailla liikakysyntään houkuttelemattomaksi. Ei pelkästään se että saat ensin suuhusi maun ”vanhasta ullakosta”, mahdollisesti jopa varpaanväliä muistuttavan elämyksen, vaan voitaisiin myös näin taloudellisesti kuvailla seuraavaa: kriisin omaisesti aluksi viski on melko hyvää, mutta miltei heti kulauksen jälkeen makutilanne pahenee. Kuitenkin mitä pidemmälle maku pureutuu nystyröihin, taasen talouden kriisiin viitaten, maku oikeastaan paranee. Mistä siis pääsemme tähän synergiaetuja lisäävään, tervaiseen baaripeliteoreettisesti vahvaan juomavalintaan. Hinta on kuluttajan rajahyödyn maksimoiva, kirjaimellisesti korkein

mahdollinen. Maku on loppujen lopuksi niin täyteläinen, että viski toimii ruoan vaihtoehtoiskustannuksena. Tämän tuotanto toimii niin tuonnin ja viennin sekä globalisaation kannalta positiivisena vaikutuksena. Tammen täystyöllistävä maku on myös plussaa taloudelle. Täystyöllistävä, ahkera toimeliaisuus muodostuu makumaailmaan myös savuna, savuhan on taloudellisen toimeliaisuuden merkki. Kestävänä energiantuotantomuotona turve sopii makukompoon täydellisesti. Makumaailmaltaan ja ekonomiselta aspektiltaan loppujen lopuksi loistava viski kaiken kaikkiaan. ”Keskuspankki vois tarjota tätä Erkki Liikaselle.” - Nash -

32


Ballatiney Ensimmäisellä siemaisulla lähtee kova nousu, mutta orgasmista pysytään kaukana. Makua voi joku kutsua proletaariseksi tai indifferentiksi, mutta tällainen henkilö ”lienee” väärässä. Whiskyn likviditeetistä ei ole puhettakaan ja muuan taloustieteilijä vertasi lasillista roskalainoihin. Rusinaista ja savutonta juotavaa voisi kutsia lämpimän jäätäväksi. Maku on vahva ja räjähtävä, mutta myös pistävän etikkainen. Makean pähkinäinen vivahve voisi tehdä whiskystä kilpailukykyisen ellei pyökkimäisyys maistuisi läpi. Jälkimaku on silti raikas eikä hengitys tarvitse purkkaa. Vaihtoehtoiskustannuksia ajatellen Vergi on hinta-kännisuhteeltaan parempaa. - Octopussy -

Glenlivet 16 Viskinä tämä on kuluttajaystävällinen, mikä mahdollistaa potentiaalisen kasvu-uran mukaisen promillemäärän vakaan kasvun. Maku on siis makeahko ja jämäkkä ja luotan tämän miesmäisen viskin tulevaan suosioon kuin valtiontalouteen. - Hermafrodiitit -

33


Talousvitsit

Koonnut: Juho Heinisuo Fuksien ensimiitin Kapitaali-rastilla tehtävänä oli kirjoittaa tai piirtää kuvana vitsejä talousaiheisista sanoista. Tässä vitsien helmet! “Paavo Väyrynen.” - Sini, Henrik, Kari, Eemil “Sosialismissa kaikki on jaossa kuin kauppislaisen tarjontakäyrän lailla seisova p**nis.” - Esa, Jaakko, Ville, Niina -

- Samu, Jussa, Petteri, Pete 34


Profile for Lauri Jauhiainen

Kapitaali 2/2013  

Kapitaali 2/2013  

Profile for kapitaali
Advertisement