Page 1

TOHMAJÄRVEN

KUNNANKIRJASTO

160 vuotta

Tohmajärven kunnankirjaston vaiheita 1850-luvulta nykypäivään


TOHMAJÄRVEN KUNNANKIRJASTON

vaiheita

Kirjastolaitos on edistänyt huomattavalla tavalla maassamme tasa-arvoa ja demokratiaa jo 1800-luvulta lähtien. Tohmajärvellä joulukuussa 1856 perustettu kirjasto oli yksi maamme ensimmäisistä kansankirjastoista. Ennen kuin koko kansalle tarkoitettuja kirjastoja kannatti ryhtyä perustamaan, oli kansan osattava lukea ja oli oltava suomen kielellä painettua kirjallisuutta. 1820-luvulla alkoi suomeksi vähitellen ilmestyä muutakin kuin hengellistä kirjallisuutta. Lukutaitoa pyrittiin opettamaan rippikoulussa ja kinkereillä. Kansakouluja alettiin kehittää 1850-luvulla ja lukutaito rupesi yleistymään myös kansan keskuudessa. Ensimmäinen kansankirjasto oli perustettu jo vuonna 1803 Anjalaan, sen jälkeen muutama kirjasto ruotsinkielisille alueille, Liperi sai kirjaston vuonna 1845 ja Viipuri seuraavana vuonna kirjastoliikkeen perustajana pidetyn Juho Pynnisen toimesta.

Tohmajärven lainakirjasto perustetaan Tohmajärven emäpitäjän lainakirjaston perustamispöytäkirja on allekirjoitettu 8.12.1856. Hankkeen puuhamiehinä olivat rovasti Erik Johan Andelin ja pitäjänapulainen, apupappi K.F. Calonius, jota pidetään kirjastoidean isänä. Kansakoulua ei kunnassa vielä tuolloin ollut, ensimmäinen koulu aloitti vuonna 1870 Kemiessä. Kirjaston tarkoituksena oli kohottaa kansan sivistystä ja sen myötä onnellisuutta, menestystä ja vaurautta.

2


Perustamispöytäkirjan mukaan rahalahjoituksia – tuolloin vielä ruplina ja kopeekoina - uudelle kirjastolle tekivät mm. Andelin perheineen, Calonius, tuomari Karl Ferdinand Forsström, tehtaanomistaja N.L. Arppe, Ernest Gustaf ja Oskar Järnefelt, Gabriel ja E.G. Stenius, isännöitsijä Staffan Riikonen, räätäri Simo Eronen sekä puolenkymmentä lautamiestä ja joukko talonmiehiä. Lahjoitusvaroilla ostettiin lainattavaa kirjallisuutta. Kirjasto oli aluksi seurakunnan omistama ja sitä saivat käyttää seurakunnan jäsenet sekä perustajajäsenet ”hyyriä” vastaan. Vuoden 1857 syyskuun 20. päivänä pidetyssä kirkonkokouksessa kirkkoherran apulainen Calonius ilmoitti ottavansa lainakirjaston hoitaakseen. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös kirjaston käyttösäännöt. Viikkovuokraksi määrättiin puoli kopeekkaa ja ”peräti köyhät” saivat lainata kirjoja maksutta. Seuraavana vuonna tehtiin seurakunnassa päätös rippilasten kirjaverosta: jokaisen ripille pääsevän tuli maksaa 10 kopeekkaa kirjaston kassaan. Maksu koski myös pitäjään muuttavia. Piikojen taksa oli 5, renkien ja vähävaraisten 10 ja muiden 20 kopeekkaa.

Kirjakokoelma laajenee Jo ensimmäisenä toimintavuotena kirjastossa oli yli 800 nidettä ja parin vuoden päästä 1093 teosta. Kirjastonhoitaja Calonius oli tarkoin luokitellut kirjallisuuden 15 eri kategoriaan nykyisen kymmenjärjestelmän sijaan. Noin puolet kirjoista oli hengellisiä, esimerkiksi Martti Lutherin, Johann Arndtin ja John Bunyanin teoksia sekä virsiä ja arkkiveisuja. Vaikuttaa siltä, että kirjastoon saatiin hankituksi miltei kaikki suomen kielellä ilmestynyt kirjallisuus. Elias Lönnrotin kokoama Kantele, Runebergin Runoelmia, Suomen kansan sananlaskuja, Schmidtin Genoveeva, Robinpoika Kruusen ihmeelliset seikkailut, Viron satuja ja vuonna 1865 suomennettu Harriet Beecher-Stowen Setä Tuomon tupa olivat kirjastossa lainattavissa. 1870-luvulla hankittiin myös kiistelty Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.

3


Lainakirjan ensimmäiseksi lainaajaksi on 20.9.1857 merkitty seppä Petter Parviainen Jouhkolasta, hän lainasi Martti Lutherin elämäkerran. Alkuinnostus on ollut suuri, sillä samana päivänä kirjastoa käytti myös liki 20 muuta miestä ja naista ympäri pitäjää. Lainaustoiminta oli vilkkaimmillaan 1860-luvun molemmin puolin, mutta kirjastoa hoitaneen Caloniuksen muutettua pois paikkakunnalta innostus laimeni, kunnes kirjastolaitos kunnallistettiin 1872, jolloin se siirtyi Kemien kansakoulun johtokunnan huostaan.

Ote kunnanvaltuuston kokouspöytäkirjasta vuodelta 1921.

4


Kansakoulunopettaja Juho Koivisto ryhtyi oman toimensa ohella hoitamaan kirjastoa vuonna 1875. Hän oli kirjastonhoitajana peräti 33 vuoden ajan. Koivisto laaditutti kirjastolle ohjesäännön, jonka mukaan kirjasto sijaitsi kansakoulun kartanossa ja sitä hoiti johtokunnan palkkaama kirjastonhoitaja. Kirjastonhoitajan tuli tehdä suositus kirjahankinnoista johtokunnalle, joka vastasi hankintapäätöksistä. Kuntakokous myönsi kirjaston ylläpitoon ns. viinaverorahoja aina vuoteen 1915 saakka. Kirjoista perittiin myös pientä lainausmaksua, joka oli nykyisinkin käytössä olevan myöhästymismaksun kaltainen ja alkoi kertyä vasta kolmen lainaviikon jälkeen.

Ensimmäiset kyläkirjastot perustetaan Onkamoon, Järventaukseen ja Kaurilaan perustettiin kyläkirjastot vuonna 1899 ja Kutsuun 1900-luvun alussa. Ne noudattivat pääkirjaston ohjesääntöä. Kustannuksista vastasivat kunta ja kannattajayhdistykset. Maan itsenäistyttyä valtio ryhtyi vihdoin 1920-luvulla tukemaan kirjastoja: perustettiin valtakunnallinen kirjastotoimikunta, saatiin kirjastoneuvojia ja säädettiin ensimmäinen kirjastolaki vuonna 1928. Tohmajärven kunnanvaltuusto hyväksyi kunnallisen kantakirjaston säännöt vuonna 1921 ja valitsi kirjastolle johtokunnan, joka kokoontui ensi kerran seuraavan vuoden elokuussa. Kantakirjasto päätettiin pitää Kemien koululla ja kirjastonhoitajaksi valittiin opettaja Otto Karjalainen. Johtokunnan puheenjohtajana toimi opettaja Antti Kärki, josta tuli kirjastonhoitaja vuonna 1924. Hän toimi tässä tehtävässä aina vuoden 1949 loppuun. Aluksi kantakirjasto oli avoinna vain sunnuntaisin yhden tunnin, mutta kohta alettiin pitää kirjastotuntia myös perjantaisin. Lainaaja sai viedä kotiinsa kaksi nidettä kerrallaan, laina-aika oli kuukausi. Ylitetyltä ajalta perittiin sakkoa markka viikossa.

5


Piirikirjastot Piirikirjastoja oli vuonna 1924 tehdyn päätöksen mukaan yhdeksän ja ne toimivat kansakoulupiireittäin Akkalassa, Järventauksessa, Kaurilassa, Kutsussa, Murtoilla, Petravaarassa, Saariossa, Suur-Onkamossa ja Tikkalassa. Näiden kyläkirjastojen hoitajista voidaan mainita mm. Kaurilan Ilmari Löfman, Onkamon Heikki Laasonen ja Akkalan Väinö Okkonen. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin vuonna 1931 maisteri Lauri Saloheimo ja samana vuonna perustettiin Aseman koululle uusi lainausasema. Johtokunta kokoontui yleensä vain kerran vuodessa. Kokouksessa päätettiin tulo-ja menoarviosta sekä uusien kirjojen hankinnoista. Valtion osuus kirjastomenoista oli keskimäärin 40 prosenttia.

Vanhoja kirjojen eräpäiväliuskoja. Liuskaan merkittiin lainattavan kirjan seuraava eräpäivä ja lainaajan kortin numero.

6


Lainausohjeet löytyivät ennen kirjan sisäkannesta.

Kantakirjasto kunnantalolta Kemien koululle 1930-luvun lopulla johtokunta esitti, että kunnallislautakunta sijoittaisi kantakirjaston Kemien koululta kunnantalolle. Tätä oli toivonut myös valtion kirjastotarkastaja Tohmajärvellä kirjastontarkastusta suorittaessaan. Kunnantalolta osoitettiinkin huone kirjaston käyttöön, mutta ennen pitkää se osoittautui ahtaaksi. Sotavuosina valtionapu supistui, samoin kunnan oma kirjastobudjetti. Uusia kirjoja ei juurikaan hankittu. Uusi piirikirjasto kuitenkin perustettiin Havukan koululle. Enimmillään pieniä sivukirjastoja kunnassa oli 16, sillä suuria ikäluokkia varten oli perustettu uusia kouluja ympäri pitäjää. Useimmiten kirjastoa hoiti joku koulun opettajista.

7


Vuonna 1949 pitkään pääkirjastoa hoitanut Antti Kärki luopui tehtävästä ja hänen tilalleen valittiin kansakoulunopettaja Toivo Salminen, joka toimikirjastonhoitajana aina vuoteen 1971. Pääkirjasto sai tilat vanhan kunnallistalon yläkerrasta. Johtokunnan puheenjohtajana toimi kauan innokas luku-ja sivistysmies Toivo Murtola. Kunnankirjastonhoitajan virka muutettiin päätoimiseksi 1.8.1971 lukien. Samaan aikaan kirjasto sai uudet noin 200 neliömetrin tilat

8


koulukeskuksen yhteydestä. Virkaa hoiti aluksi HuK Aino Tikanmäki, hänen jälkeensä viran väliaikaisena hoitajana toimi kirjastovirkailija Kaarina Hirvonen, vuosina 1972-1973 viranhaltijana oli kirjastonhoitaja Maija Karvonen. Kunnankirjastonhoitajaksi tuli filosofian maisteri Helena Nieminen vuonna 1975 ja hän hoiti virkaa vuoteen 2006 saakka. Seitsemän vuoden ajan tehtävään kuului myös kansalaisopiston rehtorin viran hoito.

Tohmajärven kirjastoauton reittiaikataulu vuodelta 1977.

9


Kirjastoautotoiminta alkaa Kirjastoautotoiminta alkoi Tohmajärvellä helmikuussa 1977. Tuolloin lakkautettiin Akkalan, Hukkalan, Kangaslammen, Riikolan, Timolan ja Vatalan sivukirjastot. Kuntaan jäi yksi ainoa sivukirjasto Uuteen-Värtsilään Peijonniemen koululle. Kirjastoa hoiti opettajan työnsä ohella Maija Aaltonen. Kirjastoautoa varten oli perustettu kirjastonhoitajan virka ja kirjastoautonkuljettajan toimi. Aluksi näitä tehtäviä hoitivat Liisa Kareinen määräaikaisena ja Keijo Immonen. Kirjastoautolle oli laadittu kahden viikon reitistö ympäri kuntaa. Kouluilla auto pysähtyi muita pysäkkejä pitemmän ajan. Autokirjastonhoitajan virassa toimivat myöhemmin mm. Raija Tuominen ja Valentina Luigend, kuljettajaksi vaihtui riikolalainen August Sohlberg, joka hoiti tehtävää eläkeikäänsä saakka.

Kirjastoauton kuljettaja August Sohlberg etsi sotakirjoja Sylvi Jolkkosen miehelle.

10


Uusi kirjastoauto (nimeltään Mimmi Paavaliina Maiju Lassilan tuotannossa esiintyvän fiktiivisen henkilön mukaan) ostettiin vuoden 1991 alussa. Se palveli kuntalaisia peräti 25 vuotta. Kiteen kaupungin kanssa tehtiin kirjastoautoyhteistyötä vuosina 2006-2012. Kirjastoautotyöstä vastasivat virkailijat Esko Tirkkonen ja Sari Timonen. Vuoden 2013 alusta kirjastoauto on ollut pelkästään Tohmajärven kunnan käytössä. Vuonna 2016 hankittiin Joensuusta käytetty kirjastoauto, jonka nimi oli jo entuudestaan sopivasti Maiju.

Mimmi Paavaliina palveli vuosina 1991-2016.

Kirjastolla oli sivupiste Peijonniemen koululla. Kuvassa kirjastonhoitaja Maija Aaltonen, Helena Suvanto ja Maarit Partanen. Koti-Karjala 13.10.83.

11


Kunnankirjasto uusiin tiloihin Vuonna 1985 kunnankirjasto siirtyi koulukeskuksessa toiseen rakennukseen, jonka päätyhuoneistot remontoitiin kirjastoa varten. Neliömäärä kaksinkertaistui, saatiin työ- ja varastotiloja, erilliset huoneet käsikirjastoa ja lehtilukusalia sekä musiikkia varten sekä näyttelytilaa. Lainausmäärät nousivat tuntuvasti ja olivat reilusti keskitason yläpuolella maakunnassa.

Uusi kirjasto avautui 21.11.1985. Lehtilukusali sai myös oman huoneen. Kirjastossa oli oiva tilaisuus pitää taidenäyttelyitä, semminkin kun arvokkaita näyttelyesineitä oli lainattavissa myös Joensuun Taidemuseon kokoelmista. Kirjailijavierailuja järjestettiin kerran vuodessa yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Kirjastotoimenjohtaja toimi vuosikausia kansalaisopiston kirjallisuusryhmän opettajana ja vetäjänä. Myös hallinnollisesti oli tapahtunut muutoksia, pienistä lautakunnista oli luovuttu ja kirjastotoimi kuului sivistyslautakunnan alaisuuteen.

12


Värtsilän kunnan liityttyä vuonna 2005 Tohmajärveen tuli Värtsilän kunnankirjastosta Tohmajärven sivukirjasto, joka lakkautettiin vuonna 2009. Kirjastosihteeri Arja Pekkarinen siirtyi kirjastovirkailijaksi pääkirjastoon. Hänen lisäkseen kirjastovirkailijoina työskentelevät Pirkko Metsätie ja Timo Stepanoff. Nykyinen kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja FM Liisa Mäenpää otti työnsä vastaan vuonna 2009. Kansalaisopiston rehtorin tehtävät kuuluvat myös hänen toimenkuvaansa. Kirjaston tieto- ja lainausjärjestelminä ovat olleet Detroit-kortti

Värtsilän kirjasto

Värtsilän kirjastossa järjestettiin kirjojen myyntitapahtuma. Kuvassa vasemmalta Liisa Mäenpää, Arja Pekkarinen ja Sanna Ahlqvist asiakkaana. Uutis-Alasin 21.4.2010

13


Kirjaston tieto- ja lainausjärjestelminä ovat olleet Detroit-korttijärjestelmä, Oorninki ja ATP-Origo. Keski-Karjalan kirjastot perustivat 1990-luvun puolivälissä Kirkas-kimpan, jolla oli yhteinen ATK-pohjainen kokoelma- ja lainausjärjestelmä. 2010-luvun puolivälissä kaikki Pohjois-Karjalan yleiset kirjastot liittyivät yhteiseen Vaara-kirjastojen avoimen lähdekoodin Koha-järjestelmään.

Nykyaikaa kirjastossa

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Tohmajärven kunnankirjasto on osallistunut lukuisiin hankkeisiin, joiden avulla on lisätty yhteistyötä mm. koulujen ja eri ikäryhmien kanssa. Tällaisia hankkeita ovat olleet esim. Oi muistatkos Emma, Päivä kirjastovirkailijana, Tabletit tutuiksi, Pelistä puhtia ja Lehtisali itsepalvelukäyttöön.

14


Kirjaston nykypäivää ovat myös kirjavinkkaus, kotipalvelu, tabletit, sosiaalinen media, sähköiset kirjat, lainaus-ja palautusautomaatti sekä Celia-kirjaston palvelut. Vähälevikkisen kirjallisuuden ja kulttuurilehtien hankintaan on saatu ostotukea. Suomen Kulttuurirahaston Kirjatalkoisiin on osallistuttu vuosina 2007-2009. Tietotekniikka on nopeuttanut päivittäisiä rutiineja, sillä enää ei tarvitse selata eräpäivä- ja luettelointikortistoja saadakseen lainatuksi ja palautetuksi kirjoja. Sen myötä työnkuva on muuttunut ja tiedonlähteet ovat monipuolistuneet. Täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen kuuluvat tärkeänä osana työhön. Painettu kirja kukoistaa edelleen, vaikka sähköiset kirjat valtaavat alaa. Kaikesta huolimatta kirjallisuuden tuntemus on säilynyt kautta aikojen kirjastotyön keskeisessä fokuksessa.

15


Historiikin kokosi: Helena Nieminen Taitto: Kaisa Jussila Paino: Painotalo Lasermedia Oy Julkaisija: Tohmajärven kunta 2017

TOHMAJÄRVEN KUNNANKIRJASTO Asemantie 35a, 82600 Tohmajärvi Puh.: 040 105 4111 kirjasto@tohmajarvi.fi

Tohmajärven kirjasto 160 v  

Tohmajärven kunnankirjaston vaiheita 1850-luvulta nykypäivään.

Tohmajärven kirjasto 160 v  

Tohmajärven kunnankirjaston vaiheita 1850-luvulta nykypäivään.

Advertisement