PÄÄKIRJOITUS
Kriisinkestävä
M
uistan kuinka ensimmäisen kerran törmäsin resiliens sin käsitteeseen palvelles sani opettajana Maanpuolustuskor keakoulussa. Yleisesikuntaupseeri kurssin opiskelijat jonkin ryhmätyön yhteydessä määrittivät yhteiskunnan resilienssin tehtävänä olleen operaati osuunnitelman strategiseksi vaatimuk seksi. Resilienssi ei tuolloin soitellut kelloja ja häveliäästi piilotin tietämät tömyyteni tarkastaen jälkikäteen tämän tuntemattoman sivistyssanan määritel män. Resilienssi on vasta viime vuosi na sotilaskieleen ilmestynyt lainasana, jonka suomennoksiksi kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello tarjoaa kriisin kestävyyttä, kriisinsietoisuutta, selviy tymiskykyä, palautumiskykyä, häiriön sietokykyä, pärjäämistä, muutosjousta vuutta, henkistä kestävyyttä ja mielen sinnikkyyttä. Sotilaskielen merkityk sessä resilienssi tarkoittaa kriisinsieto kykyä laajasti ymmärrettynä aina hen kisestä kestävyydestä kaikkeen varau tumiseen ja vaurioiden korjaamiseen. Miksi resilienssi on viime vuosina ollut niin paljon esillä? Syy on kenties sodankäynnin muutoksessa. Vielä kyl män sodan vuosina sodankäynti ymmär rettiin enemmän tai vähemmän kahden osapuolen asevoimien väliseksi lineaa riseksi yhteenotoksi. Asevoimat olivat rakentuneet lähes itsenäisiksi organis meiksi, jotka hallitsivat omia tietoverk kojaan, niillä oli omat lentokentät, tela kat, korjaamot, tuotantolaitokset, valmi usvarastot ja niin edelleen. Viime vuo sikymmenten yhteiskunnallinen muutos on lisännyt keskinäisriippuvuuksia, ja asevoimat yleisesti tarkastellen ovat en tistä riippuvaisempia siviili-infrastruk tuurista, ostopalveluista ja ympäröivän yhteiskunnan tuesta. Riippuvuussuhteet ja sodankäynnin muutos yhä kompleksisemmaksi ovat lisänneet haavoittuvien ei-sotilaallisten kohteiden määrää valtavasti. Näitä haa voittuvuuksia pyritään hyödyntämään esimerkiksi terrorismissa ja hybridiso dankäynnissä. Kohdistamalla iskunsa tunnistettuihin kriittisiin ja haavoittuviin kohtiin vihollinen pyrkii lamauttamaan, herättämään pelkoa, murentamaan tah toa ja luomaan eripuraa. Tarvitsemme
resilienssiä vähentääksemme tällaisten iskujen vaikuttavuutta. Rakennettu ja yl läpidetty vahva resilienssi on myös mer kittävä osa ennaltaehkäisevää pidäkettä. On selvää, että resilienssi ei koske ta vain Puolustusvoimia, vaan se on ko ko yhteiskunnan ja jopa liittouman yh teinen asia. Resilienssin rakentaminen edellyttää kaikkien yhteiskunnan toi mialojen, viranomaisten, yksityisen sek torin ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Se edellyttää myös työtä monella tasol la valtion varautumisesta aina yksilön kriisivalmiuksiin. Uutena elementtinä resilienssin rakentamisessa on kansain välinen yhteistyö ja voimavarojen käyt tö valtiorajojen yli. Suomen kyky kestää erilaisia kriisejä arvioidaan maailmanlaajuisesti hyväk si. Taustalla on suomalainen kokonais turvallisuuden malli, jossa koko yhteis kunta varautuu erilaisiin kriiseihin kulku taudeista aina laajamittaiseen sotaan asti. Samoin suomalainen viranomaisyhteis työ kelpaa malliksi kenelle tahansa. Ja loppujen lopuksi me suomalaiset olem me melko sitkeätä ja peräänantamaton ta kansaa. Valmius kohdata koronapan demia tai toipua Suomenlahden alitta van kaasuputken katkaisemisesta oli vat varsin hyvät.
Resilienssi Kylkirauta-lehden vuo den viimeisen numeron teemana on jäl leen kerran äärimmäisen ajankohtai nen. Euroopassa ja Lähi-idässä riehuu sota, Itämerellä kaasuputket ja kaape lit katkeilevat, ja erilaiset hyökkäyk set tietoverkkoja vastaan ovat jo arki päivää. Lehden resilienssiä käsittelevät teema-artikkelit ovat läpileikkaus mo nitahoiseen käsitteeseen. Koska teema on yhteiskunnan läpileikkaava ja siinä on kansainvälinen ulottuvuus, edusta vat kirjoittajatkin yhteiskunnan monia eri aloja. On silkkaa sattumaa, että Puo lustusvoimien ulkopuolella palvelevista kirjoittajista useampikin on evp-kadet tiupseeri. Se vain kertoo siitä, että suo malainen upseerikoulutus ja palvelus Puolustusvoimissa antavat hyvät valmi udet toimia erilaisissa tehtävissä. Kyl kiraudan päätoimittajana kiitän jälleen kaikkia lehteemme kirjoittaneita. Arvos tan suunnattomasti, että olette uhranneet rajallista aikaanne jakaaksenne asiantun temuksenne lukijoille. Ikävä velvollisuuteni on saattaa lu kijoiden tietoon, että eversti evp Kalle Liesinen jättää lehtemme vuoden vaih teessa. Kallen kolumnit ovat olleet hur jan suosittuja. Lämmin kiitos ja kaikkea hyvää jatkossa herra eversti! Ei niin pal jon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Kallen saappaat Kylkiraudan kolumnistina pe rii prikaatikenraali evp Heikki Väliveh mas. Tervetuloa tekemään Kadettikun nan yhteistä lehteä. Joulun pyhinä on hyvä pysähtyä het keksi ja hengähtää, kunnes uusi vuosi taas koittaa. Toivotan Teille rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta!
Päätoimittaja Komentaja Ville Vänskä ville.vanska(at)kylkirauta.fi