Page 8

osa tätä kokonaisuutta. Selonteossa arvioidaan, että Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.

Vahva puolustuskyky keskiössä

Miten vastaamme toimintaympäristön haasteisiin – miten puolustustamme pitää kehittää? Kuten puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi selonteon tiedotustilaisuudessa, selonteko ei ole yllätysten paperi. Puolustuksen kehittämisessä korostuu pitkäjänteisyys. Uusi selonteko on jatkumoa vuoden 2017 puolustusselonteolle, mutta samalla se päivittää puolustuksen kehittämislinjaukset tämän päivän vaatimuksiin. Kaiken perusta on oma puolustuskyky. Suomella on ennaltaehkäisevä puolustus ja vahva torjuntakyky, joita koko yhteiskunta tukee. Selonteon lähtökohtana on, että asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat jatkossakin Suomen puolustuksen perustana. Puolustusselonteossa tuodaan esille se, että vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen komitea kirjaa tavoitetiloja asevelvollisuuden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Selonteossa ei kuitenkaan ennakoida komitean työn tuloksia. Selontekokaudella parannetaan varusmiesten taloudellisia etuuksia. Edellisen puolustusselonteon toimeenpanossa on saatu paljon aikaan erityisesti valmiuden parantamiseksi kaikissa puolustushaaroissa, ja työ jatkuu. Puolustusvalmiuteen kohdistuvat vaatimukset ulottuvat uuden selonteon mukaisesti myös kyber-, avaruusja informaatiotoimintaympäristöihin. Kaikkia toimintaympäristöjä on kyettävä valvomaan, ja niissä on tarvittaessa voitava käynnistää puolustuksen edellyttämät toimenpiteet. Merivoimien ja Ilmavoimien pääkalustojen korvaamisella 2020-luvulla on kriittinen merkitys Suomen puolustuskyvylle. Strategiset hankkeet toteutetaan suunnitellusti. Samaan aikaan on jatkettu Maavoimien ja puolustusjärjestelmän muiden osien kehittämistä. Puolustusvoimien sodan ajan joukkorakenteen muutos on saanut mediassa paljon huomiota. Selonteossa alueel-

Kylkirauta 3/2021

listen joukkojen käsitteestä luovutaan. Pääosa alueellisista joukoista muutetaan paikallisjoukoiksi ja joitain osia operatiivisiksi joukoiksi. Puolustusvoimien sodan ajan kokonaisvahvuus (280 000) ei muutu. Paikallisjoukkojen määrää lisätään vuodesta 2025 alkaen, ja samalla niiden tehtäväkenttä monipuolistuu ja vaatimustaso nousee. Uudistus korostaa reserviläisten roolia. Paikallisjoukoissa hyödynnetään aiempaa paremmin reserviläisten paikallistuntemus ja siviilissä hankittu osaaminen. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämällä koulutuksella on tässä olennainen merkitys. Viranomaisyhteistyön kannalta on huomionarvoista, että paikallisjoukkojen uudistuksella osaltaan parannetaan kykyä ennaltaehkäistä ja torjua myös laaja-alaista vaikuttamista. 6

Toinen kärkihanke selonteossa on kyberpuolustuksen vahvistaminen, josta selonteko antaa selvitystehtävän. Selvitys tehdään kyberturvallisuuden kehittämisohjelman kirjausten mukaisesti yhdessä sisäministeriön sekä muiden tarvittavien toimijoiden kanssa. Selvitystyön perusteella käynnistetään kyberpuolustuksen kehittämistoimenpiteet, mukaan lukien tarvittava säädösvalmistelu.

Kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistuu Suomi jatkaa johdonmukaisesti tiivistä puolustusyhteistyötä esimerkiksi tilannetietoisuudessa, sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä ja vaativassa harjoitustoiminnassa. Puolustusyhteistyötä tehdään Suomen omista lähtökohdista ja yhteisten intressien pohjalta.


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.