STRATEGINEN KULTTUURI MUUTOKSEN TAUSTAVOIMANA TEKSTI: OSCAR LASSENIUS
Kirjoittaja tarkastelee sotatieteiden kentältä -artikkelissaan strategisen kulttuurin vaikutuksia Ruotsissa. Kirjoitus perustuu hänen laatimaansa yleisesikuntaupseerikurssin diblomityöhön.
R
uotsin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on kylmän sodan päättymisen jälkeen kokenut laajaa muutosta. Puolustusdoktriinin murros ja muutoksen kokonaisvaltaisuus ei ole jäänyt keltään huomaamatta. Ruotsin puolustusratkaisu muuttui kylmän sodan aikaisesta kansallisesta puolustusratkaisusta ja keskittyi kansainväliseen avunantoon. Maan puolustusratkaisussa tehtiin viime vuosina osittainen u-käännös kohti kansallista suorituskykyä korostavaa ratkaisua. Syitä Ruotsin puolustuspolitiikan ja siihen kytkeytyvään asevoimien muutoksiin on useita, mutta laajan muutoksen ehkä voimakkaimpana tekijänä olivat muutokset uhkakuvassa. Ruotsin kylmän sodan päättymisen jälkeinen kehitys muodostaakin tutkimuksellisesti mielenkiintoisen tapauksen. Miksi Ruotsissa tehtiin verrattain lyhyessä ajassa niinkin merkittäviä muutoksia puolustusratkaisussa ja miten tätä muutosta voisi ymmärtää entistä paremmin? Kysymysten kautta muodostui ajatus tutkia ruotsalaista strategista kulttuuria, kontekstia, jossa muutos on tapahtunut.
Strateginen kulttuuri, normit ja doktriinit Strategista kulttuuria on kansainvälisesti tutkittu ilmiönä, joka vaikut-
taa tietyn valtion päätöksentekoon ja strategiseen toimintaan. Strategisen kulttuurin ymmärryksellä on pyritty tukemaan ennakointia olettamalla, että valtio mahdollisessa kriisitilanteessa toimii oman strategisen kulttuurinsa mukaisesti. Tuntemalla vastustajan strategista kulttuuria voi siis paremmin varautua kriisiin tai sotaan. Toisaalta oman valtion strategisen kulttuurin ymmärtäminen auttaa valtion sisäisiä toimijoita toimimaan paremmin yhdessä. Strategista kulttuuria on monesti pidetty varsin vakaana ja hitaasti muuttuvana, ja siihen vaikuttavat muun muassa geopoliittiset tekijät ja historialliset kokemukset. Toisaalta strateginen kulttuuri voi joskus muuttua nopeastikin. Ruotsin puolustuspolitiikan muutokset kylmän sodan päättymisen jälkeen olivatkin riittävän suuret herättämään kysymyksen siitä, onko muiden muutosten ohessa myös Ruotsin strateginen kulttuuri muuttunut? Tutkimuksessa lähestyttiin strategista kulttuuria valtioon sidottuna ilmiönä, joka vaikuttaa strategisiin valintoihin. Strateginen kulttuuri ei ole jakamaton, vaan se koostuu alakulttuureista. Niissä vaikutta erilaisia toimijoita, jotka eivät välttämättä aina ole yhtä mieltä siitä, millä tavalla valtion asioita tulisi hoitaa. Toimijoilla on omat eriävät normis45
OSCAR LASSENIUS
tonsa, jotka ohjaavat niiden toimintaa. Normit ovatkin merkittävässä asemassa strategisessa kulttuurissa, sillä niiden kautta välittyvät oletukset toiminnasta ja niiden avulla toimijat pyrkivät muun muassa erottamaan oikean ja väärän sekä hyvän ja huonon toiminnan toisistaan. Normien kautta muodostetaan ymmärrys esimerkiksi valtion strategisten valintojen oletusarvioista. Yksinkertaisimmillaan normi voi tarkoittaa oletusarvoa hyväksytystä ja oikeaoppisesta käyttäytymisestä. Valtion sisällä muodostuu käyttäytymisen, asioiden valmistelun ja päätöksenteon normistoja. Esimerkiksi puolustusratkaisu muodostaa normin siitä, miten valtio puolustautuu. Normi kertoo muun muassa siitä, mitä jonkin toimijan voidaan olettaa tekevän.
Kylkirauta 3/2021
