PUOLUSTUSREVISIOSTA PARLAMENTARISMIIN TEKSTI: PERTTI SALMINEN

Puolustusrevisio laati viime sotien jälkeen maanpuolustuksen alustavat kehittämislinjat, ja Puolustusneuvoston laatimat kokonais­ maanpuolustuksen perusteet syntyivät ilman eduskunnan ohjausta. Parlamentarismi tuli kattavasti mukaan ensimmäisen parlamentaarisen puolustuskomitean myötä.

M

aanpuolustusta koskeneet linjaukset muodostivat oman kysymyksensä yhteiskunnan kehittämisessä sotien päätyttyä vuonna 1945. Sodan loppuselvittelyistä ja Puolustusvoimien demobilisoinnista vuoden 1939 alun tasolle oli päästävä eteenpäin. Puolustussuunnittelu, puolustuslaitoksen organisointi, asevelvollisuuden tarkistaminen, materiaaliratkaisut ja jopa ylimmän valtiojohdon toimivaltasuhteet vaativat sovittamista uusiin, koko ajan muuttuneisiin ja omaa hahmottamistaan odottaneisiin kansainvälispoliittisiin olosuhteisiin. Samalla tuli ottaa huomioon maan sisäinen kuohunta ja sen rauhoittamistarpeet.

Puolustusrevisio linjaajana

Paasikiven hallitus piti tarpeellisena säilyttää tilanteen vaatimuksia vastaava puolustuskyky. Valtioneuvosto asettikin toukokuussa 1945 puolustusrevisiokomitean tutkimaan maanpuolustuksen rakenteen tarkoituksenmukaisuutta sekä valmistamaan ehdotusta uudelleenjärjestelyksi, mikäli aihetta oli. Työssä edellytettiin maan taloudellisen kantokyvyn ja muuttuneiden olo-

suhteiden huomioon ottamista. Sekavissa oloissa komitea joutui arvioimaan sekä taloudellisen että erityisesti kansainvälispoliittisen tilanteen, mahdolliset uhkat sekä menossa olleen teknillisen ja talouskehityksen. Myös kansakunnan henkinen tila ja puolustustahto tarkasteltiin. Revisio ei ollut parlamentaarisesti kattava. Kokoomus 28:lla, Kansallinen edistyspuolue yhdeksällä ja Ruotsalainen vasemmisto yhdellä paikallaan eivät olleet mukana. Komitean kuusi poliitikkojäsentä olivat hallituspuolueista, joskin Edistyspuolueen edustaja puuttui. Poliitikkojen ohella komiteassa oli mukana neljä aktiiviupseeria ja yksi evp-upseeri. Revision työ kesti syksyyn 1949 pitkälti sen vuoksi, että poliittinen tilanne selkiytyi vasta vuoden 1947 Parii­ sin rauhansopimuksen ja vuoden 1948 Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopi­ muksen sekä kylmän sodan poliittisen asetelman vakiintumisen myötä. Pääesikunnassa revisiolle valmisteli asioita kenraalimajuri Kaarlo Heiskasen johtama toimikunta. Sen keskeinen tehtävä kohdistui puolustuksen ylimmän johdon järjestelyyn, mutta se tuotti myös useita selvityksiä ja esityksiä maanpuo33

PERTTI SALMINEN

lustuksen eri näkökohdista. Komitean upseereista vanhin, kenraalimajuri K. A.Tapola, oli aktiivinen, ja hän vaikutti merkittävästi työn tuloksiin. Toimikunnan ohella hänellä oli apunaan johtamansa Sotakorkeakoulun opettajat ja tutkijat. Revisio selvitti laajasti yhteiskunnan sotilasjohtoista toimintaa sotien aikana. Se otti huomioon talouselämälle ja yhteiskunnan toiminnalle johtamisjärjestelyistä syntyneet vaikeudet sekä sotilasjohdolle langenneista lisävastuista aiheutuneet haitat. Jälkimmäiset johtuivat useiden toimialojen siirtymisestä tosiasiallisesti sotilasjohtoon. Komitean kansanedustajat halusivat vähentää sotilasjohdon vaikutusta päätöksenteossa. He näkivät parhaaksi

Kylkirauta 3/2021