KANSANEDUSTAJIEN NÄKEMYKSIÄ SUOMEN PUOLUSTUKSESTA TEKSTI: CHARLY SALONIUS-PASTERNAK
Suomessa eduskunta päättää, mitkä ovat maan puolustamisen reunaehdot. Puolustushallinto on vastuussa puolustuksen suunnittelusta ja valmistelun johtamisesta.
M
aanpuolustuksessa ei ole varaa strategisiin virheisiin. Siksi yhteistyön ja yhteisymmärryksen on oltava hyvällä tasolla kaikkien toimijoiden kesken. Poliittisten päättäjien on ymmärrettävä maanpuolustuksen ja modernin sodankäynnin realiteetit. Se on mahdollista vain, jos puolustushallinto tai joku muu taho ne kansanedustajille kertoo. Vaikka Tuntemattoman sotilaan jättämä ”korpisoturit puolustavat suomea” -perintö ei ole todellisuutta viimevuosikymmenien sotia seuranneelle poliitikolle, on eri kansainvälisten kehityskulkujen merkitysten ”siirtäminen” Suomen puolustukseen joskus haastavaa. Tutkimustulokset osoittavat, että kansanedustajilla on ymmärrys modernista sodankäynnistä ja siitä, mitä Suomen puolustaminen ehkä vaatii. Se myös kuvastaa sitä sodan kuvaa, johon Puolustusvoimat varautuu. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä Suomessa Puolustusvoimilla on lähes monopoli puolustukseen liittyvien asioiden esittelyssä eduskunnan eri valiokunnille.
Tutkittua tietoa mielipiteistä
Ulkopoliittinen instituutti on vuosina 2019 ja 2020 julkaissut kansanedustajille suunnatun Suomen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvän kyselyn tulok-
sia, joihin voi tutustua Ulkopoliittisen instituutin verkkosivuilla, www.fiia.fi . Kyselyn alkuperäinen tarkoitus oli kyetä vertaamaan kansalaisten ja kansanedustajien näkemyksiä käyttäen muiden muassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kansalaisilta kysymiä kysymyksiä. Kyselyjen tulokset ovat suuntaa antavia, sillä vaikka taustamuuttujien mukaan vastaajat edustivat eduskuntaa kohtalaisesti, vuonna 2019 kyselyyn vastasi vain 25 prosenttia ja seuraavana vuonna 40 prosenttia kaikista kansanedustajista. Näiden kahden kyselyn tulosten varjossa on havaittavissa turvallisuuspoliittinen murros, joka kuitenkin nauttii laajaa tukea läpi eduskuntapuolueiden. Murroksen keskiössä ovat maanpuolustukseen liittyvä tuki yhteistoimintaan muiden maiden kanssa ja valmius käyttää sotilaallista voimaa puolustuspyrkimyksissä Suomen rajojen ulkopuolella. Ulko- ja puolustuspolitiikan hoitamisesta kyselyyn vastanneiden enemmistö on sitä mieltä, että niitä on viime vuosina hoidettu hyvin. Ulkopolitiikasta vuoden 2019 kyselyyn vastanneista kansanedustajista 24 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen ulkopolitiikkaa on viime vuosina hoidettu erittäin hyvin, ja 62 prosenttia vastanneista katsoi sitä hoidetun hyvin. Suuri enemmistö, 86 prosenttia, oli siis 23
CHARLY SALONIUS-PASTERNAK
sitä mieltä, että ulkopolitiikkaa oli hoidettu hyvin. Vain 8 prosenttia katsoi sitä hoidetun huonosti. Puolustuspolitiikasta vuoden 2020 kyselyn tulokset olivat selvemmät. Kaikkiaan 38 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että Suomen puolustuspolitiikkaa on viime vuosina hoidettu erittäin hyvin, ja 58 prosenttia katsoi sitä hoidetun melko hyvin. Yleisesti voi sanoa, että vuoden 2020 kyselyn tulokset vastaavat kansalaisten vastauksia MTS:n toteuttamissa kyselyissä. Tosin kansalaisista suurempi osa vastasi ”En osaa sanoa” (16 %) kuin kansanedustajista (3 %), mutta hy-
Kylkirauta 3/2021
