jaan myös poliittisesta näkökulmasta. Päätöksentekomekanismit ja -prosessit antavat tälle tilaa.
Vuoropuhelua tarvitaan
liittisen selontekojen laatimista. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki eduskunnan puolueet. Nyt istuva seurantaryhmä arvioi turvallisuusympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niiden merkitystä̈ Suomelle, seuraa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelua, käy vuoropuhelua hallituksen kanssa sekä̈ tarvittaessa ottaa kantaa valmistelussa oleviin esityksiin. Ryhmällä on laaja tiedonsaantioikeus ja samalla mahdollisuus vaikuttaa laadittavien asiakirjojen sisältöön. Selontekojen välillä on ollut toisenlainenkin tapa etsiä poliittista konsensusta puolustusta koskevin kysymyksiin. Kun puolustusvoimauudistuksen valmistelut oli jo käynnistetty, puolustusministeriö asetti syksyllä 2013 parlamentaarisen selvitysryhmän tuottamaan eduskunnalle tietoa puolustuksen
pitkän aikavälin haasteista ja niihin vastaamisesta puolustusjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Eduskunta oli edellyttänyt vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyn aikana valtioneuvostoa ryhtymään toimiin, jotta eduskunnalla olisi vuonna 2015 alkavan vaalikauden alussa käytössään selvitys edellä mainituista aiheesta. Ryhmän loppuraportilla oli vaikutuksensa resursointikirjauksiin vuonna 2017, jolloin hyväksyttiin ensimmäistä kertaa erillinen puolustusselonteko. Puolustusasioita koskevat päätöksentekomekanismit ovat muotoutuneet ja vakiintuneet suomalaiseen järjestelmään sopiviksi. Päätöksien oikeudellinen valvonta on järjestetty tehokkaasti. Vaikka puolustusta koskevista asioista vallitseekin suurehko konsensus, päättäjillä on aina oikeus pohtia ratkaisu21
On kaikkien etu, että päättäjät ovat asioihin perehtyneitä, hahmottavat kokonaisuuksia ja tekevät hyviä̈ ratkaisuja. Ne edellyttävät riittävää tietoa. Päättäjillä on useita tapoja hankkia tietoa kannan muodostamisen ja päätöksenteon tueksi. Valiokuntakuulemiset ovat yksi eduskunnan keskeisimpiä tiedonhankintakeinoja. Valtioneuvostolla on velvollisuus informoida eduskuntaa merkittävistä tapahtumista. Puolustusvoimain komentaja pitää ylipäällikön tietoisena Puolustusvoimien tilanteesta. Puolustusministeriön ja Puolustusvoimien väliseen tiedonvaihtoon on luotu strukturoidut rakenteet ja prosessit. Muunkaan keskustelun käymiseen päättäjien ja puolustushallinnon välillä ei ole rajoitteita. Puolustus on moninainen aihealue, johon perehtyminen vie aikansa. Ei voida olettaa, että päättäjät olisivat jo lähtöruudussa asiantuntijoita alueella, jonka tarkemmin varjeltuja kokonaisuuksia avataan puolustushallinnossakin vain niille, jotka tehtäviensä takia tietoa tarvitsevat. Tätä varten puolustushallinnon ja päättäjien kesken tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua. Muodolliset päätökset tehdään säädöksien määrittämässä järjestyk sessä sen jälkeen, kun ne on valmisteltu ja puntaroitu. Tietotarpeet koskevat myös valmistelijoita. Puolustushallinnolla on omalta puoleltaan velvollisuus – ja samalla mahdollisuus – ruokkia poliittisessa järjestelmässämme puolustusasioista päätöksiä tekeviä relevantteja tahoja riittävällä tiedolla, jotta tehtävät päätökset olisivat isänmaan edun mukaisia. Vuoropuhelun käymiseksi tarvitaan sekä asiansa osaavat ammattilaiset että keskustelujen tueksi loogiset ja perustellut faktat sekä pitkän aikavälin suunnittelun tulokset. Onnistuminen edellyttää hyvää ajoitusta, johdonmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Tässä edelleen sarkaa riittää! Prikaatikenraali evp Heikki Väli vehmas on palvellut muun muassa puo lustusministeriön puolustuspoliittises sa osastossa suunnitteluyksikön johta jana ja sektorijohtajana Pääesikunnan suunnitteluosastossa strategisessa suun nittelussa.
Kylkirauta 3/2021
