PÄÄKIRJOITUS
T
Toistaako historia itseään?
unnetun sananparren mukaan historia toistaa itseään. Sanonta viittaa kyyniseen maailmankatsomukseen, jonka mukaan ihminen ei opi virheistään. Moni on nähnyt nykypäivässä yhteneväisyyksiä toista maailmansotaa edeltäneisiin tapahtumiin. Krimin annektoinnissa vuonna 2014 on nähty yhtymäkohtia Saksan syyskuussa 1938 esittämiin vaatimuksiin Tšekkoslovakiaan kuuluneiden niin sanottujen sudeettialueiden liittämisestä Saksaan. Tuolloin Saksan vaatimukset olivat Euroopalle myrskyn merkkejä ja useat maat suorittivat osittaisia liikekannallepanoja. Käynnissä olevaa Ukrainan sotaa on verrattu aika ajoin Suomen talvisotaan. Neuvostoliitosta itsenäistynyt Ukraina taistelee säilyttääkseen itsenäisyytensä samaan tapaan kuin Suomi joutui talvisodan katkerissa taisteluissa lunastamaan paikkansa itsenäisten valtioiden joukossa. Yhtä yksin on Ukraina suurvaltavihollista vastaan kuin Suomikin oli. Venäjän haaveet etupiirijaosta, ääriliikkeiden nousu, vallan keskittyminen diktatuuriksi ja kokemus historiallisista vääryyksistä ovat lisäksi näille kahdelle aikakaudelle yhteisiä katalyyttejä. Näillä historian lainalaisuuksilla Ukrainan sota laajenee ennennäkemättömäksi maailmanpaloksi, ja lopuksi katkera bunkkeriinsa eristäytynyt diktaattori ampuu itsensä. Historian toistuvuutta vastaan puhuu kuitenkin se, että jotakin ihminen aina oppii historiasta. Länsi on nyt ennennäkemättömän yhtenäinen Venäjälle asetetuissa pakotteissa ja lausunnoissaan. Ukraina saa myötätunnon lisäksi konkreettista aseapua, ja tapahtumien todennäköinen kehityskulku tunnetaan, jos kehitykseen ei puututa. Suomelle Ukrainan sodalla on ollut ja tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia. Presidentti Sauli Niinistö totesi osuvasti heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan, että ”naamiot on nyt riisuttu, ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät”. Suomessa pitkään uskottiin ja toivottiin Venäjän kehittyvän länsimaiseksi demokratiaksi, mutta toisin kävi. Ukrainan sota herätti suomalaisten uinuvat kansalliset muistot Suomen käymistä sodista ja koetuista vainoista. Naamiot on riisuttu, ja suhdetta arvaamattomaan naapuriin joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Ukrainan sota on jo nyt vaikuttanut hyvin konkreettisesti Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Hitaasti lämpenevä ja perinteisesti Natoon epäluuloisesti suhtautunut kansa totesi Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen merkittä-
västi. Sotilaallisen liittoutumisen kannatus Suomessa kasvoi pitkin kevättä tasaisen voimakkaasti. Huomattavaa liittoutumiskysymyksessä oli se, että Suomi vei ja Ruotsi peesasi. Nato-optio oli sittenkin totta, vaikka monet epäilivät käsitteen laaditun Nato-kiimailijoiden rauhoittamiseksi. Tämän Kylkiraudan teemana on ajankohtaisesti toimintaympäristö. Valtioneuvoston huhtikuussa julkaisema ajankohtaisselonteko totesi Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneen perustavanlaatuisen muutoksen. Valtion turvallisuusympäristö on yksi tapa tulkita toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Toimintaympäristö on käsitteenä moniselitteinen. Se voidaan ymmärtää maantieteellisesti Suomen lähialueeksi, mutta toimintaympäristönä voidaan myös käsitellä erilaisia ulottuvuuksia tai tieteellisesti toimintaympäristöä voidaan tarkastella systeeminä. Systeemissä tarkasteltava kohde on keskiössä ja toimintaympäristön muodostavat kaikki kohteeseen vaikuttavat tekijät, kuten poliittiset, yhteiskunnalliset, taloudelliset, sosiaaliset ja sotilaalliset tekijät. Kylkiraudan teema-artikkelit ovat sekoitus erilaisia näkökulmia toimintaympäristöön. Maailmaa puhuttanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan on, kuten todettua, tällä hetkellä suurin toimintaympäristöämme muokkaava tekijä. Aihetta tarkastellaan Ukrainan sodan strategisten taustojen, Venäjän toiminnan ymmärtämisen ja Ukrainan sodan oppien näkökulmista. Toimintaympäristön eri ulottuvuuksista tarkastellaan myös ei niin perinteisiä avaruutta ja kyberulottuvuutta. Lisäksi kylmän sodan jälkeen hieman taka-alalla olleet ydinaseet nostetaan nekin jälleen ajankohtaisina päivänvaloon. Suomeen vaikuttavista globaaleista ja erityisesti taloudellisista ilmiöistä lehdessä on Kiinan strategisia päämääriä tarkasteleva ajankohtaisartikkeli. Lisäksi totuttuun tapaan teema-artikkelien lisäksi lehden sivuilla on sopivassa suhteessa historiaa, kadettiperinteitä, kirja-arvioita ja paljon muuta mielenkiintoista. Toivotan antoisia lukuhetkiä ajankohtaisten ja asiantuntevien artikkelien parissa.
Päätoimittaja Ville Vänskä ville.vanska(at)kylkirauta.fi
