ARTIKKELIT
SOTA VAI SOTILAALLINEN ERIKOISOPERAATIO? TEKSTI: SIMO PESU
Venäjä on jo 1990-luvulta alkaen toimeenpannut useita eritasoisia sotilasoperaatioita hajonneen Neuvostoliiton alueella ja 2015 alkaen myös Syyriassa. Helmikuun 24. päivänä 2022 Venäjä teki strategisen aloitteen ja käynnisti ”sotilaallisen erikoisoperaation” Ukrainaa vastaan. Nopean ja menestyksekkään erikoisoperaation voittoa oli tarkoitus juhlistaa Venäjällä toisen maailmansodan päättymisen kunniaksi järjestettävänä voitonpäivänä. Tätä kirjoitusta laadittaessa sotatoimi jatkuu jo kolmatta kuukautta.
V
enäjä toteutti ensimmäisen sotatoimen Ukrainaa vastaan vuosina 2014–2015. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin aloitettu sotatoimi on jatkumo Ukrainan kumouksellisen vallanvaihdon yhteydessä vuonna 2014 Krimin niemimaan valtauksesta alkaneelle sotilaalliselle voimankäytölle. Vuonna 2014 Venäjän asevoimat valtasivat Krimin niemimaan käytännössä ilman sotilaallista vastarintaa käyttäen hyväkseen vastustajan alhaista valmiutta ja käynnistivät Ukrainan hallintoa vastustavan aseellisen toiminnan ItäUkrainassa. Hallinto kykeni kuitenkin kokoamaan riittävästi toimintakykyisiä joukkoja rajoittamaan ja lyömään Venäjän käynnistämät aseelliset joukot. Eritasoisten valmiusharjoituksien sarjalla Venäjä muodosti asevoimiensa joukkoryhmän, josta se suuntasi kesällä 2014 ja talvella 2015 kalustoa ja joukkoja Itä-Ukrainan alueelle lyömään Ukrainan joukot ja tuhoamaan niiden edellytykset hyökkäystaisteluun. Taistelutoimet päätettiin vuonna 2015 sopimukseen tulitauosta, Venäjän haltuun
ottamien alueiden aseman muutoksesta Ukrainan valtiorakenteessa sekä tulitauon valvontamekanismeista Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä. Käytännössä Itä-Ukrainan jakolinjalle luotiin toistaiseksi jatkuva Ukrainan asevoimien joukkoja sitova asemasota. Sen käymiseen Venäjä muodosti ja varusti paikallisesta väestöstä ja venäläisistä vapaaehtoisista sekä Venäjän asevoimien henkilöstöstä koostuvan joukkoryhmän. Ukrainan vastaiselle rajalle ja Krimin niemimaalle Venäjä muodosti uuden asevoimien joukkoryhmän, jonka kahden armeijajohtoportaan (20. ja 8. Armeija) ja yhden armeijakuntajohtoportaan (22. Armeijakunta) ilmeisenä toiminta-ajatuksena oli kyetä tarvittaessa joukkoineen lyömään Ukrainan asevoimien joukot Itä- ja Koillis-Ukrainassa. Reservin tai toisen portaan tälle uudelle joukkoryhmälle näyttivät muodostavan Eteläisen sotilaspiirin (49. ja 58. Armeija) ja Läntisen sotilaspiirin (1. Panssariarmeija) johtoportaat jouk17
SIMO PESU
koineen. Maahanlaskujoukkojen rooli asevoimien nopeasti siirrettävänä reservinä ja offensiivien kärkijoukkona säilyi ennallaan. Venäjän Mustanmeren laivastoa ja Kaspian lippuetta varusteltiin erityisesti vuodesta 2014 alkaen uusilla sukellusveneillä, fregateilla ja korveteilla. Niiden pitkän kantaman täsmäaseilla voidaan iskeä myös maakohteisiin. Sevastopolin merivoimatukikohtaa puolestaan on varusteltu meritorjuntaohjuksilla, joilla kyetään iskemään myös maamaaleihin.
Harjoittelusta tositoimiin
Venäjän asevoimat on toteuttanut vuodesta 2013 alkaen yhteensä viisi strategista eli venäläisittäin alueelliseen, useita valtioita koskettavaan sotaan valmistavaa yhteisharjoitusta Ukrainaan rajoittuvilla alueilla. Yleisesi-
Kylkirauta 2/2022
