UUSI AIKA, UUDET VAARAT TEKSTI: JANNE ”RYSKY” RIIHELÄINEN
Perinteisesti on määritelty, että turvallisuuspolitiikassa hoidetaan ulkosuhteita ensin ulkopolitiikalla. Puolustuspolitiikkaan turvaudutaan, jos kaikesta huolimatta syntyy konflikti. Maailman muuttuminen on tehnyt tästä perinteisestä määritelmästä vähintäänkin vajaan. Muutos on myös nakertanut toista suomalaista ulko- ja turvallisuuspoliittista perinnettä, konsensusta.
K
rimin valloituksen jälkeen Suomi on reagoinut muuttuneeseen tilanteeseen ennen kaikkea puolustuspoliittisin keinoin. Muutamassa vuodessa on säädetty valtava määrä lakeja, joiden avulla aseellinen maanpuolustus on saatettu paremmin uuden tilanteen tasalle. Uudistusten ytimessä on ollut kyky toimia nopeasti ja verkottaa maanpuolustus kansainvälisesti. Myös kyky kestää ja tavat vastata hybridiuhkiin ovat olleet eri tavoin työn alla. Muutos varmasti jatkuu eri tavoilla tulevinakin vuosina. Aseellisen maanpuolustuksen asema kansallisen olemassaolon takalautana ei sinällään ole muuttunut, mutta rauhan ja perinteisen sodan väliin on muotoutunut harmaa alue, jossa on merkittäviä turvallisuusuhkia. Tälle alueelle sijoittuviin uhkiin vastaaminen tapahtuu paljolti politiikan keinoin. Se tarkoittaa niin mediakasvatuksen lisäämistä päiväkotien opetussuunnitelmiin kuin unionimaiden yhteisiä toimiakin.
Salainen sota Euroopassa
Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön tuoreessa raportissa maailman tilanteesta moderni konflikti kuvataan kolmitasoiseksi: ei-kineettinen, hybridi ja perinteinen. Hybridivaiheessa toimiin kuuluvat kyberhyökkäykset kriittiseen infrastruktuuriin, salamurhat, sabotaasit, proxy-joukkojen käyttö ja elektromagneettinen häirintä.
Viimeisen vuoden aikana paljastuneiden tietojen mukaan Venäjä on toiminut länsimaissa aktiivisesti käyttäen keinoja, jotka pitkälti vastaavat edellä kuvattua määritelmää. Kansalaisjournalismiryhmä Bellingcatin keräämien tietojen mukaan tietyn Venäjän sotilastiedustelun yksikön jäsenet olivat paikalla lietsomassa levottomuuksia Moldovassa vuonna 2014, järjestämässä vallankaappausta Montenegrossa vuonna 2016 ja vakoilemassa maailman antidopingjärjestöä WADAa Sveitsissä vuosina 2016–2017. Yksikön jäsenet olivat myös hermomyrkyllä toteutetun Skripalin murhayrityksen takana. Saman yksikön jäsenten, mukaan lukien sitä johtavan kenraalin, on havaittu olleen alueella, kun Tšekissä räjähti ammusvarikko osana bulgarialaiseen asekauppiaaseen liittyvää vyyhtiä. Tämä toiminta pyrki estämään Ukrainaa hankkimasta aseita ja ammuksia juuri alkaneen sodan tarpeisiin. Yksikön jäseniä oli myös Espanjassa, kun katalonialaiset äänestivät suurten levottomuuksien keskellä itsenäisyydestään vuonna 2017. Kuva näiden ”palaneiden” agenttien toiminnasta tulee tarkentumaan vielä, sillä vasta pieni osa yksikkö 29155:n toimijoiden liikkeiden syistä on selvitetty. Operaatioita on ilmeisesti pidetty onnistuneina, sillä yksikön jäseniä on palkittu viime vuosina korkeimmilla Venäjän valtion ansiomerkeillä. 15
JANNE ”RYSKY” RIIHELÄINEN
Kokonaistilannetta arvioitaessa pitää muistaa, että näissä tapauksissa toimijana oli vain yhden turvallisuuspalvelun yksi yksikkö. Joka tapauksessa yksikön aktiivisuudesta on pääteltävissä, että Krimin valloituksen ja Ukrainan sodan myötä Venäjä siirtyi uuteen vaiheeseen toiminnassaan länttä vastaan. Venäjä käy tällä hetkellä länttä vastaan poliittista sotaa. Samalla se tekee itsestään merkittävää ja huomioonotettavaa toimijaa maailmanpolitiikassa. Kuten kaikki valtiot, se käyttää hyväkseen omia vahvuuksiaan. Venäjällä vahvuudet ovat vähissä, mutta kyky häikäilemättömiin laittomuuksiin on yksi sellainen. Venäjän vihamielisiin toimiin vastaaminen on tällä hetkellä yksi läntisen arvoyhteisön ratkaistavia turvallisuuskysymyksiä. Tähän mennessä päätökset vastatoimista, jos niitä ylipäätään on saatu aikaiseksi, ovat olleet ad hoc.
Kylkirauta 2/2021
