Kylkirauta 4/2021

Page 7

STRATEGIAA PUOLUSTUSVOIMIEN YLIMMÄSSÄ JOHDOSSA Puolustusvoimien strategiapäällikön, kenraaliluutnantti Kim Jäämeren haastattelu TEKSTI: VESA VALTONEN Sotilasstrategia on Puolustusvoimien koko suorituskyvyn käyttöajatus Suomen päämäärien saavuttamiseksi eri turvallisuustilanteissa. Puolustusvoimien strategia puolestaan ohjaa strategista suunnittelua sotilaallisen maanpuolustuksen kyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.

P

uolustusvoimiin perustettiin strategiapäällikön tehtävä puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015. Ensimmäisenä tehtävässä palveli nykyinen puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen. Nykyisin puolustusvoimien strategiapäällikkönä palvelee kenraaliluutnantti Kim Jäämeri.

Operatiivista strategiaa ja strategista operointia Sotilasstrategiaa on itsenäisessä Suomessa muotoiltu historiallisesti operatiivisessa suunnittelukehyksessä. Pääesikunnan operatiivisen osaston merkitys on ollut Puolustusvoimien kokonaistoiminnan suunnittelussa vahva läpi historian. — Pääesikunnan operatiivinen osasto ja sen edeltäjät olivat vuosikymmeniä kooltaan huomattavan isoja ja pulssilla lähes kaikesta, kuvailee kenraaliluutnantti Jäämeri. — Operatiivinen suunnittelu sisälsi tosiasiallisesti nykyisen määrittelyn mukaan sotilasstrategiset pohdinnat ja valinnat. Sotilasstrategisten valintojen edellyttämä vuoropuhelu valtiojohdon kanssa toteutui vaihtelevasti, mutta se ei ollut operatiivisen suunnittelun tapaan prosessiohjattua, Jäämeri täsmentää.

— Puolustusvoimien pitkän tähtäimen kehittämisen strateginen suunnitteluohjaus puolestaan kehittyi parlamentaaristen komiteoiden ja selontekomenettelyjen kautta. Puolustusvoimien oma kehittämisstrateginen suunnittelu sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta käynnistyivät osana silloisen operaatioesikunnan toimintaa. Kansainvälisen toiminnan edellyttämää ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista ohjausta varten valmistelua on tehty puolustusministeriön johdolla tarpeen mukaan. — Usein sitä on tehty tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (TP-UTVAn) käsittelyjä silmällä pitäen. Näihin kaikkiin tarpeisiin yhtenäisesti vastaamiseksi ja toisaalta suunnitteluprosessien kehittymisen myötä rakentui puolustusvoimien strategiapäällikön tehtävä, Jäämeri kertaa kehitystä. Strategiapäällikkö toteaa aiempien järjestelyjen täyttäneen oman aikansa sotilasstrategiset tarpeet osana valtion poliittis-strategisia valintoja. Niihin pohjaten hän muistuttaa myös historiallisen sotilasstrategisen ymmärryksen tärkeydestä. 5

KIM JÄÄMERI Suomen itsenäisyyden ajan tärkeimmät sotilasstrategisen tason johtamistapaukset ovat viime sotien ajalta. Tilanne oli uniikki, kun silloiset tasavallan presidentit luovuttivat ylipäällikkyyden marsalkka Mannerheimille. — Järjestely sotien aikaan oli ainutlaatuinen, eikä sen perusteella voi sotilasstrategisen johtamisen käsikirjaa tähän päivään laatia, strategiapäällikkö tähdentää. — Selviytymiskamppailun johtamiskyvylle asettamista vaatimuksista täytyy kuitenkin edelleen ottaa opiksi, hän jatkaa ja kehottaa kertaamaan vaikkapa Stig Jägerskiöldin Talvisodan ylipäällikkö -teoksen sekä Max Jakobsonin klassikon Diplomaat­ tien talvisota -aikalaiskuvailuja. — Sotiemme valtiojohdon toiminta ja strategiset ratkaisut antavat aihet-

Kylkirauta 4/2021


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.