artikkelit

Koulutus ja kulttuuri – henkisen kriisinkestävyyden peruspilarit Teksti: Anita Lehikoinen

Koulutusjärjestelmällä ja osaamisen ylläpitämisellä on tärkeä merkitys väestön henkiselle kriisinkestävyydelle. Suomen korkea sivistystaso luo perustan toimintakyvyn säilymiselle, kriiseistä toipumiselle ja jälleenrakentamiselle.

K

un valtiota ja sen kansalaisia kohtaa kriisi, herää pian kysymys henkisestä kriisinkestävyydestä ja sen vahvuudesta. Näin on erityisesti, jos joudutaan pitkäkestoiseen häiriötilanteeseen tai poikkeusoloihin. Kansalaisten henkinen kriisinkestävyys vaikuttaa vahvasti siihen, miten kriisissä toimitaan ja miten siitä toivutaan. Mutta mitä henkinen kriisinkestävyys on, ja miten sitä luodaan ja ylläpidetään?

Moniulotteinen henkinen kriisinkestävyys Henkinen kriisinkestävyys on käsitteenä ja ilmiönä moniulotteinen, vaikeakin. Usein käytetyn määritelmän ja lähestymistavan ilmiöön tarjoaa valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Strategian mukaan henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan sekä kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja kykyä selviytyä niiden vaikutuksilta. Henkinen kriisinkestävyys on turvallisuusstrategiassa hahmotettu perustellusti laajasta näkökulmasta. Henkisen kriisinkestävyyden luominen ja ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä, ja monen tahon toimenpiteillä voidaan vaikuttaa siihen.

Väestön toimintakyvyn ja palvelujen sekä henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäminen ovat yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisia elintärkeitä toimintoja. Koulutusjärjestelmällä ja osaamisen ylläpitämisellä on näissä tärkeä merkitys. Niillä tuetaan väestön psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä vahvistetaan kansakunnan henkistä ja sosiaalista eheyttä. Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa keskeisten koulutuspalvelujen häiriötön jatkuminen. Myös kulttuuripalveluilla sekä nuorisotyön ja liikunnan palveluiden toiminnan ylläpitämisellä on kriisien aikana hyvin merkittävä tehtävä kansakunnan henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämiselle, väestön turvallisuudentunteelle sekä toimintakyvyn jatkuvuudelle. Kaikki edellä mainitut vahvistavat yksilöiden kykyä käsitellä ja kohdata häiriö- ja poikkeustilanteita. Valistunut ja sivistynyt väestö pystyy kriisien aikana ottamaan vastaan ja hyödyntämään tietoa ja ohjeita – ja erottamaan oikean tiedon virheellisestä tai harhaanjohtavasta informaatiosta.

Koulutusjärjestelmä perustana Kansakunnan henkinen kriisinkestävyys rakentuu yksilöiden henkisestä 5

Anita Lehikoinen kriisinkestävyydestä. Yksilötasolla olennaisia tekijöitä ovat osaaminen, toimintakyky, luottamus viranomaisiin ja toisiin ihmisiin, osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunne sekä ihmisen perustarpeiden täyttyminen, esimerkiksi ravinto, lämpö ja suoja. Henkisen kriisinkestävyyden perustaa rakennetaan normaalioloissa. Tässä opetus- ja kulttuuriministeriöllä on merkittävä tehtävä. Ministeriön toimialojen työllä on kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja menestymiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa tulevaisuuden osaamis- ja luovuusperustasta ja niitä tukevien instituutioiden jatkuvasta kehittämisestä. Koulutusjärjestelmän keskeisiä tehtäviä on antaa kaikille kansalaisille riittävät tiedolliset ja taidolliset v­ almiudet

Kylkirauta 4/2020