__MAIN_TEXT__

Page 21

artikkelit

Henkinen kriisinkestävyys – väestön tukeminen kriisissä Teksti: Tove Ruokoja

Kriisinkestävyydellä on yhteys väestön toimintakykyyn. Tilanteen johtamisen ja päätöksenteon selkeys sekä yhdenmukainen ja johdonmukainen viestintä vahvistavat turvallisuudentunnetta. Kansalaisten kriisinkestävyyden heikentäminen on merkittävä hybridivaikuttamisen muoto.

Y

hteiskunnan turvallisuusstrategiassa yksi elintärkeistä toiminnoistamme on henkinen kriisinkestävyys. Nykyään käytetään myös paljon termiä resilienssi, joka on kykyä selviytyä vastoinkäymisistä. Kriisinkestävyys on vahvasti yhteydessä väestön toimintakykyyn, ja joskus nämä ovatkin päällekkäisiä asioita.

Tarve sosiaalipalveluiden päivystäjille Suomessa alettiin merkittävästi kehittää sosiaalipäivystysjärjestelmää 2000-luvun puolivälissä. Tavoitteena oli saada jokaiseen kuntaan ympärivuorokautinen päivystys, joka vastaisi avuntarpeeseen niin sanotuissa sosiaa­ lisissa hätätilanteissa. Käytännössä nämä olivat usein kiireellisiä lastensuojelutehtäviä. Tapaninpäivänä 2004 tapahtunut Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofi oli ensimmäinen Suomen rajojen ulkopuolella tapahtunut tilanne, joka aiheutti mittavaa avun tarvetta Suomessa niin uhreille kuin heidän läheisilleenkin. Tällöin tunnistettiin myös kriisijohtamisen ja psykososiaalisen tuen kehittämistarpeita. Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys nimettiin 2012 valtakunnalliseksi toi-

mijaksi psykososiaalisessa tuessa. Vantaalla kehitettiin malli, jossa sosiaali- ja kriisipäivystystyötä tehtiin yhdennetysti. Onnettomuuden uhrit ja heidän läheisensä saivat psykososiaalista tukea, joka koostui akuutista kriisityöstä ja kiireellisestä sosiaalityöstä. Vantaa onkin ollut jollain tasolla mukana lähes kaikissa yhteiskuntaamme kohdistuneissa kriiseistä siitä alkaen, viimeisimpänä antamassa tukea Kuopion kouluiskun jälkeen. Nykyään psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestäminen on osa lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.

Palvelumallia kehitetään Kansainvälisesti sosiaalityö on ollut merkittävä toimija katastrofitilanteissa. Suomessa sosiaalityötä on tehty yksilöja perhetasolla, ja yhteisötason toiminta on jäänyt vähemmälle. Suomen Punainen Risti (SPR) on merkittävä toimija katastrofin kohdanneiden ihmisten auttamisessa myös kotimaassa. SPR on ylläpitänyt psykologien valmiusryhmää, joka on toiminut monessa suuronnettomuustilanteessa, esimerkiksi Jokelan kouluampumisen jälkeen. Valtakunnallisesti myös Suomen mielenterveys ry:n ylläpitämä kriisikeskusverkosto on tarjonnut tukea kriisin 19

Tove Ruokoja kohdanneille. Uudenmaalla toimivat tällä hetkellä ympärivuorokautiset sosiaali- ja kriisipäivystykset, mutta muualla maassa sosiaalipäivystys ja kriisityö järjestetään yleensä erillisinä. Varsinainen kriisivalmiuden taso vaihtelee, eikä osaamista ole valtakunnallisesti kehitetty systemaattisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön perustama Äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen kehittämisen työryhmä antoi vuonna 2019 kaksitoista suositusta kriisitilanteiden psykososiaalisen tuen kehittämisestä. Suositukset korostivat psykososiaalisen tuen olevan lakisääteistä toimintaa, jonka tulisi olla ammattilaisten toteuttamaa ja joka tulee myös dokumentoida asianmukaisesti. Tutkimusnäytön pohjalta suosituksissa korostui lähipalveluiden rooli, pitkäaikaisen tuen malli

Kylkirauta 4/2020

Profile for Kadettikunta

Kylkirauta 4/2020  

Advertisement
Advertisement