sotatieteiden kentältä
Sotilastiedustelun spesialisti yleisesikunnan päällikkönä Teksti: Heidi Ruotsalainen
Kenraalimajuri Oscar Enckell toimi 1920-luvulla Suomen armeijan yleisesikunnan päällikkönä. Hänen katsotaan myös organisoineen Suomen armeijan sotilasasiamiesjärjestelmän ja kehittäneen salaista tiedustelua. Tsaarin tiedusteluorganisaatiosta saatuja oppeja sovellettiin kansallisista lähtökohdista.
S
uomen armeijan yleisesikunnan päälliköksi syyskuussa 1919 määrätty kenraalimajuri Oscar Enckellon jäänyt pääosin historian hämärään. Tsaarin upseerien ja jääkäriupseerien väliset ristiriidat heittivät Enckellin päälle pitkän varjon, joka ei väistynyt edes hänen palvellessaan maataan myös talvi- ja jatkosodan aikana. Enckellin tausta tsaarin sotilastiedusteluspesialistina tarjosi asetelman, jossa bolševikkien punaiseksi muuttama Neuvosto-Venäjä rakensi tiedustelujärjestelmänsä tsaarin järjestelmän päälle. Tästä syystä Suomen sotilastiedustelun kannalta oli merkittävää, että keskeisissä tehtävissä työskenteli juuri tsaarin tiedustelujärjestelmän tunteneita henkilöitä.
Tsaarin sotilastiedustelussa Oscar Enckellin ura tiedustelutehtävissä alkoi Nikolain yleisesikunta-akatemian jälkeen Venäjän ja Japanin sodassa vuonna 1904. Hän palveli Kaukoidässä 2. Mantšurian armeijan esikunnassa. Kuten aiemminkin, Venäjän tiedustelujärjestelmän kehitys syöksähti liikkeelle katastrofista. Hävitty sota oli alleviivannut järjestelmän heikkoudet. Uuden järjestelmän mukana kehittyi nuori tiedustelu-upseeri, jonka tehtäväkenttä laajeni yhä syvemmälle Eurooppaan.
Ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä eversti Enckell johti GUGŠ:n eli Venäjän armeijan yleisesikunnan keskushallinnon erityisosastoa, joka vastasi tiedustelusta ja vastatiedustelusta. Hänen tehtäviinsä kuului salaisen asiamiesverkoston kokoaminen ja huolto Euroopan valtioissa, erityisesti Itävalta-Unkarissa. Ennen sodan puhkeamista Enckell akkreditoitiin sotilasasiamieheksi Roomaan. Hänen tehtäviinsä kuului normaalin sotilasasiamiehen toimen lisäksi agenttien värväys, verkoston rakentaminen ja sen huolto. Verkoston pyörittäminen ei ollut sodan aiheuttaman sekasorron keskellä helppoa. Ajoittain taloudellinen tilanne oli niin heikko, että hän joutui lainaamaan varoja omilta agenteiltaan. Tämä kuvaa hyvin Venäjän sodanjohdon sekasortoista tilannetta.
Tiedusteluverkosto rakentuu Maailmansodan päätyttyä tsaarin Venäjä oli riekaleina ja upseerikunta levällään. Eversti Enckell työskenteli ympärysvaltojen erityistehtävissä Turkissa ja Balkanilla. Valtionhoitaja C. G. E. Mannerheimin kutsusta hän irtautui tehtävistään ja matkusti Suomeen keväällä 1919. Kenraalimajuriksi ylennetyn Enckellin aloitettua yleisesikunnan päällikkönä syyskuussa 1919 käynnistettiin sekavien työskentelykäytänteiden uudelleen or29
Heidi Ruotsalainen ganisointi. Yleisesikunnan upseerit joutuivat tottumaan tiukempiin työskentelykäytänteisiin. Sopivaa henkilökuntaa rekrytoitiin ja virkoja täytettiin, mutta resurssit olivat sangen niukat, ja henkilöstö etenkin tiedustelun toimialalta oli kokematonta. Henkilöstön täydennyskoulutusta järjestettiin pääosin tiistai-iltojen luentoina. Yleisesikunnasta lähtevät tiedot ohjattiin kulkemaan Enckellin työpöydän kautta, ja samalla loppui tietojen epämääräinen käsittely ja luovuttaminen ulkopuolisille. Sotilasasiamiesten virat oli perustettu jo helmikuussa 1919, mutta niitä ei ollut täytetty. Virkojen täyttö organisoitiin lopulta hyvin nopeassa aikataulussa Enckellin johdolla. Samaan aikaan tiedustelutietoa vastaanottava taho organisoitiin vähäisistä resursseista huolimatta mahdollisimman tehokkaaksi. Tiedonhankinnan verkosto luotiin myös asteittain siten, että lähettävä ja vastaanottava pää pysyivät toimintakuntoisina.
Kylkirauta 3/2020
