artikkelit
Vapaaehtoinen maanpuolustus – lisää tehoa paikallispuolustukseen Teksti: Jukka Nurmi
Vapaaehtoinen maanpuolustus on vapaaehtoisuuteen perustuvaa kansalaistoimintaa, joka tukee sotilaallista maanpuolustusta sekä yhteiskunnan toimintaa vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.Vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys lisääntyy koko reservin toiminnan kehittämisessä.
K
okonaisturvallisuuteen liittyvistä tavoitteista huolimatta vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen lähtökohtana on Puolustusvoimien tarve. Puolustusvoimissa arvioidaan, kyetäänkö vapaaehtoista maanpuolustusta hyödyntämään täysimääräisesti sotilaallisessa maanpuolustuksessa ja muiden viranomaisten tukemisessa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkityksen keihään kärkinä ovat sen kehittäminen erityisesti paikallispuolustuksen tarpeisiin sekä reserviläisten osaamisen nousujohteinen kehittäminen. Vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuu suuri joukko maanpuolustustahtoisia ihmisiä, ja koko organisaatiota ja toimintatapoja on kehitetty tämän vuoden alussa tapahtuneiden lakiuudistusten perusteella. Vapaaehtoinen maanpuolustus voidaan nähdä osana koko asevelvollisen elämänkaarta. Tästä on esimerkkinä 5. maaliskuuta 2020 asetetun yleistä asevelvollisuutta kehittävän parlamentaarisen komitean tehtävänanto. Komitean yhtenä keskeisenä tehtävänä on ”selvittää asevelvollisuuden (varusmiespalvelus, reserviaika ja vapaaehtoinen maanpuolustus) ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kehittämistarpeita maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen
sekä maanpuolustustahdon ylläpitämisen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistamisen kannalta”. Tarkastelen tässä artikkelissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen nykytilaa ja samalla pohdin sitä, miten vapaaehtoinen maanpuolustus voisi tulevaisuudessa olla entistä merkittävämpi osa Puolustusvoimien reservin kehittämistä ja paikallispuolustusta.
Nykytila Vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvat muun muassa reserviupseeri- ja reserviläistoiminta sekä niiden naisjärjestöjen toiminta, maanpuolustuskiltatoiminta sekä perinneyhteisöjen toiminta. Reserviläisjärjestöistä merkittävimmät ovat Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto, joissa on yhteensä noin 66 000 jäsentä. Naisten Valmiusliitto puolestaan yhdistää jäsenjärjestöjensä kautta yli 100 000 naista. Maanpuolustuskoulutusyhdistys toimii vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä. Koulutusjärjestelmässä reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarpeet yhdistyvät kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa joustavan, nousujohteisen ja yksilöllisen osaamisen kehittämisen sekä tukee joukon suorituskyvyn kehittämistä. 15
Jukka Nurmi Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi koulutusorganisaatioksi, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Vuonna 2008 MPK sai julkisoikeudellisen aseman, ja sen tehtävät määritellään vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa. Puolustusministeriö ohjaa ja valvoo MPK:n toimintaa. MPK:n koulutus tukee Puolustusvoimien, muiden viranomaisten ja kansalaisten valmiutta toimia normaali- ja poikkeusoloissa. Koulutusta järjestetään yhteistyössä MPK:n 14 jäsenjärjestön, muun muassa maan suurimpien reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen, kanssa. Lisäksi MPK tekee tiivistä yhteistyötä turvallisuuskoulutus, -kasvatus ja -tiedotustyötä tekevien viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen sekä toisen asteen
Kylkirauta 3/2020
