artikkelit
Tiedustelun paradigman muutoksesta Teksti: Harri Ohra-aho
Tiedustelu on salaista tiedonhankintaa ja siitä tehtyä analyysia yhdistettynä julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Tiedustelun seurantakenttää ovat laajentaneet sotaa alemman asteiset operaatiot. Turvallisuusympäristön muuttuessa on mietittävä, miten tiedustelua voi parhaiten hyödyntää tulevan kehityksen hahmottamisessa.
U
lkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kirjoitti toukokuisessa kolumnissaan (Ilta-Sanomat 2.5.2020), että on oltava hereillä sen suhteen, miten korona lietsoo olemassa olevia jännitteitä ja laukaisee muutenkin virittyneitä kansainvälispoliittisia tapahtumasarjoja. Valtiollisille päätöksentekijöille yksi keskeisimmistä kysymyksistä lieneekin, miten turvallisuusympäristö kehittyy pandemian ja sen oheisvaikutusten seurauksena. Parhaimpia vastauksia tähän antanevat valtiolliset tiedustelupalvelut. Mutta johtaako vallitseva tilanne myös tiedustelun paradigman muutokseen? Tiedustelu on määritettyihin painopistealueisiin kohdistuvaa salaista tiedonhankintaa ja siitä tehtyä analyysia yhdistettynä julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Sanan paradigma yleisin merkitys on peräisin Thomas Kuhnin tieteenfilosofiasta. Kuhn käytti sitä teoksessaan Tieteellisten vallan kumousten rakenne kuvaamassa tiettyjä vakiintuneita tieteen toiminnan tapoja: Mitä tulee tarkkailla ja tutkia? Minkälaisia kysymyksiä tulee kysyä tutkimustilanteessa tai tutkia aiheeseen liittyen? Kuinka nämä kysymykset esitetään? Kuinka tieteellisiä tutkimustuloksia tulkitaan?
Tällä tulkinnalla on suora kontakti pinta sivun 10 kuvassa esitettyyn tiedustelusykliin.
Kerättävät ja analysoitavat tiedot Tiedustelua ei ole luotu itseään vaan asiakkaitaan varten. Halutun tiedon tarpeen lisäksi muutokset kohteen toiminnassa sekä tiedonhankinnan mahdollisuudet määrittävät tiedustelun tehtäviä. Laajemmin kulloinenkin tiedustelun paradigma on sidoksissa muutoksiin turvallisuusympäristössä. Asiakkaiden tulee määritellä tiedustelun kansalliset painopistealueet (National Intelligence Priorities Fra mework, NIPF; Priority Intelligence Requirements, PIR). Parhaiten se sujuu dialogilla tiedustelutoimijoiden kanssa. Suomessa tämä on määritelty laissa. Strategiset tiedustelun painopistealueet hyväksytään valmistelevasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa (TP-UTVA). Käytäntö vahvistaa strategisen tiedustelun kulttuuria valtionhallinnossa ja lisää vastavuoroista ymmärrystä eri toimijoiden kesken. Berliinin muuri murtui 9. marraskuuta 1989, minkä seurauksena kylmän
11
Harri Ohra-aho sodan kaksinapainen maailmanjärjestys alkoi murentua Neuvostoliiton johtaman blokin kadottua. Filosofi Francis Fukuyama julistikin tuolloin: ”We may be witnessing not just the end of the Cold War, but the end of his tory as such: that is, the end point of mankind’s ideological evolution and the universalization of Western liberal democracy as the final form of human government.” Tapahtumaketjulla oli keskeinen vaikutus lännen tiedustelun painopisteiden määrittelyyn ja tätä kautta salaisen tiedonhankintatarpeiden vähentymiseen aikaisemmasta arkkivihollisesta. Suuntausta vahvistivat ja kiihdyttivät terroristihyökkäykset WTC-torneihin New Yorkissa ja Pentagoniin
Kylkirauta 2/2020