sotatieteiden kentältä
Kansalaiset sotilaina ja maansa puolustajina Teksti: Jarkko Kosonen
Suomessa kansalaiset ovat velvollisia osallistumaan maanpuolustukseen.Yksilökeskeisyyden lisääntyminen ja globalisoituva ajattelutapa muuttavat kansalaisten suhdetta valtioon ja siihen liittyviin velvollisuuksiin. Kirjoittajan väitöskirja esittelee sotatieteelliseen tutkimukseen uuden käsitteen – maanpuolustussuhde.
S
otilassosiologian alan väitöskirjatutkimuksessani ehdotan maanpuolustustahdon mittausperinteen laajentamista kansalaisten maanpuolustussuhteen ymmärtämistä tavoittelevalla tutkimuksella. Tutkimus ottaa etäisyyttä aiempiin asennetutkimuksiin perustuneeseen maanpuolustustahdon tutkimusperinteeseen ja maanpuolustustahdon käsitteeseen. Tutkimuksessa esitetään uusi lähestymistapa tutkia maanpuolustussuhdetta kansalaisuuteen nivoutuvana säikeenä. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu maanpuolustustahtoja kansalaisuustutkimuksen perustalle. Aineistona on käytetty Maavoimien sotaharjoituksessa tehtyä kyselyä, jonka vastaajina olivat varusmiehet ja reserviläiset sekä 71 reservistä eronneen tai siviilipalvelusta suorittavan haastattelua.
Maanpuolustustahdon tutkimusperinne Kansalaisten maanpuolustustahto ja sen taso kiinnostavat Suomessa niin poliitikkoja, Puolustusvoimia kuin eri medioitakin. Maanpuolustustahdon tila on ollut jälleen esillä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) julkaistua tammikuun 2020 lopussa tutkimustulokset suomalaisten ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, maanpuo-
lustusta ja turvallisuutta koskevista mielipiteistä. MTS:n haastattelututkimuksen tulosten perusteella kansalaisten maanpuolustustahto on vahvistunut edellisestä vuodesta. Merkittävintä maanpuolustustahdon vahvistuminen on ollut nuorten, alle 25-vuotiaiden, keskuudessa. Maanpuolustustahtoa on tutkittu Suomessa 1950-luvun alusta lähtien, jolloin kapteeni Jaakko Valtanen käytti Sotakorkeakoulun diplomityötä varten tekemässään kansalaiskyselyssä ensimmäisen kerran ruotsalaista alkuperää olevaa kysymystä: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta.” Vuosikymmenten ajan yhteiskunnallisesta tai turvallisuuspoliittisesta tilanteesta riippumatta on maanpuolustustahtoa mitattu samoilla kysymyksillä, minkä voidaan nähdä kaventaneen sen tutkimusperinnettä. Uudet tutkimukselliset avaukset ilmiön määrittelemiseksi tai käsitteellistämiseksi ovat jääneet vähiin. Väitöstutkimukseni tavoitteena oli laajentaa maanpuolustustahdon mittaamiseen käytettyjä tutkimustapoja hyödyntäen laadullisia tutkimusmenetelmiä.
33
Jarkko Kosonen Kansalaisuuskäsitys heijastuu maanpuolustukseen Suomalaisessa yhteiskunnassa ja puolustusjärjestelmässä kansalaisten ja maanpuolustuksen suhde on poikkeuk sellisen kiinteä. Suhdetta vahvistavat suomalainen asevelvollisuus sekä Puolustusvoimien, yhteiskunnan ja demokraattisen järjestelmän tiiviit yhteydet. Puolustusvoimien koetaan olevan osa yhteiskuntaa, mikä ei ole itsestäänselvyys maissa, joissa on ammatti armeija, tai esimerkiksi Ruotsissa, joka on palauttamassa asevelvollisten koulutusta. Kansalaisuus ja kansalaisuuskäsitykset ovat jatkuvassa muutoksessa, joka vaikuttaa yksilön suhteeseen maanpuolustukseen sekä valtiollisella tasolla kansalaisten ja asevoimien väliseen suhteeseen.
Kylkirauta 1/2020