artikkelit
Strateginen ennakointi Puolustusvoimissa Teksti: Markus Peltola
Puolustusvoimien strategisen ennakoinnin tavoitteena on luoda paras mahdollinen arvio tulevaisuuden toimintaympäristön muutostekijöistä ja niiden vaikutuksista puolustukselle. Puolustusvoimilla onkin pitkät perinteet tulevaisuuteen katsomisessa.
K
un tänään tehdään merkittävä puolustusta koskeva päätös, se vaikuttaa kymmeniä vuosia. Materiaalin kannalta se on itsestään selvää, ja sama koskee muitakin suorituskyvyn osatekijöitä. Monissa länsimaissa on koettu karvaasti, kuinka hidasta on esimerkiksi asevelvollisuusjärjestelmän tai laajemmin kansallisen puolustuskyvyn uudelleenrakentaminen, kun siitä on kerran luovuttu. Päätösten kauaskantoisuus ei myöskään rajoitu vain strategisen tason kysymyksiin, vaan siihen kuuluvat myös tylsemmät päätökset esimerkiksi tietojärjestelmävalinnoista.
Tulevaisuudella on väliä Ennakointia koskeva yleisin kritiikki liittyy tulevaisuuden ennustamattomuuteen. Se kiteytyy siihen, että ”ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen”. Suosittuja ovat myös viittaukset epäonnistuneisiin ennustuksiin tai maailman tapahtumien yllätyksellisyyteen. Argumentti kuuluu pelkistettynä näin: ”Koska emme voi tehdä tarkkoja ja varmoja arvioita tulevaisuudesta, ei kannata edes yrittää.” Vaikka tulevaisuuteen ei nähdä tarkasti, strateginen päätöksenteko perustuu lukuisiin tulevaisuutta koskeviin olettamuksiin. Ne voivat olla kirjattuja tai kirjaamattomia, ja ne voidaan tehdä analyyttisesti tai näppituntumalta. Kiistä-
mällä mahdollisuus tulevaisuuden muutostekijöiden analyyttiseen tarkasteluun siihen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi aukaistaan tie tarkoitushakuiselle mutuargumentoinnille. Strategisessa ennakoinnissa onkin pitkälti kysymys piilo-oletusten tekemisestä näkyväksi ja totuttujen oletusten haastamisesta ottamalla toimintaympäristön muutokseen pitkän aikavälin näkökulma. Tarkoituksena ei ole kuvata tulevaisuutta tarkasti vaan tunnistaa turvallisuuden ja puolustuksen kannalta keskeisiä pitkän aikavälin muutos- ja epävarmuustekijöitä. Ne ovat uhkia, mahdollisuuksia ja haavoittuvuuksia, joihin suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden tulisi kiinnittää huomiota juuri nyt.
Puolustusvoimat ennakoinnin eturivissä Strateginen ennakointi kokee parhaillaan jonkinasteista hypeä, myös Suomen julkishallinnossa. Valtioneuvostotasolla on erilaisia aloitteita ja foorumeita ennakointitoiminnan kehittämiseksi: ministeriöt laativat tulevaisuuskatsauksia, tehdään skenaariotöitä ja järjestetään koulutusta. Tulevaisuus ja ennakointi ovat olleet suosittuja turvallisuus- ja puolustusalan seminaarien ja julkaisujen aiheita. Innostus näkyy myös tässä Kylkirauta-lehden numerossa. Toisin kuin useimmilla valtionhallinnon organisaatioilla, Puolustusvoi27
Markus Peltola milla on pitkät perinteet ennakoinnissa. Erityisesti teknologian kehitystä on systemaattisesti arvioitu ainakin neljännesvuosisadan ajan. Myös laajaalaisemmat ennakointiohjelmat, joissa teknologian lisäksi on tarkasteltu esimerkiksi strategisen toimintaympäristön ja sodankäynnin muutosta ovat jo pitkään olleet osa Puolustusvoimien strategisen suunnittelun työkalupakkia. Vuosina 2014–2015 toteutuneessa puolustusvoimauudistuksessa uudistettiin myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tuolloin toteutettiin jo aiemmin suunnittelupöydällä ollut tavoite luoda Puolustusvoimiin pitkän aikavälin suunnittelua tukeva vakituinen strategisen ennakoinnin yksikkö. Se perustettiin osaksi Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosastoa. Puolustusvoimat oli ensimmäisiä tällaisen yksikön perustaneita julkishallinnon toimijoita.
Kylkirauta 1/2020