{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 3

pääkirjoitus

Yksin vai yhdessä?

Yksinjäämisen ja liittoutumisen haamut?

V

uoden 2019 lopulla on muistettu 80 vuotta sitten käytyä talvisotaa. Samaan aikaan päättyy Suomen Eu­ roopan unionin puheenjohtajuuskausi. Näiden ajanjaksojen yhteisiä nimittä­ jiä on vaikea löytää, niin erilaisia ovat politiikka, tekniikka ja ihmiset sekä arvostuksen kohteet. Muuttumattomia tekijöitä kuitenkin löytyy, kuten itse­ näisyyden säilyttäminen ja kysymys pienen valtion mahdollisuuksista huo­ lehtia suvereniteetistaan vaikeimmis­ sa tilanteissa. Tie talvisotaan osoitti pienen valtion olemattomat mahdolli­ suudet vaikuttaa suurvaltapolitiikkaan. Talvisota oli nuoren itsenäisen Suomen yhtenäisyyden tulikoe. Vapaus­ sodassa 1918 kahtiajakautunut kansa tuki puolustustaisteluja hämmästyttävän yhtenäisesti. Ainakin Neu­ vostoliitto yllättyi perinpohjaisesti, kun bolševistinen maail­ manvalloitus ei onnistunut Stalinin suunnitelman mukaan. Tästä voi lukea lehtemme yhdestä pääartikkelista, jossa käsi­ tellään talvisodan päätapahtumat perusteellisesti. Mikäli sodan lopputulos olisi ollut hyökkääjän suunnitelman mukainen, suomalaisten kohtalo olisi viimeaikaisten historiatulkintojen mukaan kammottava. Vertailukohtia löytyy Baltian maista ja esimerkiksi Puolasta, jossa upseeristo joukkotuhottiin. Suomalaista upseeristoa oli talvisodan alkaessa kasvatettu itsenäisen Suomen Kadettikoulussa 20 vuotta. Kadettiupseerit ja Kadettikoulussa opiskelleet kadetit joutuivat koulutusta vastaavaan työhön sodan vaativimmissa etulinjan johtajatehtä­ vissä: valtaosa joukkueen johtajina, komppanian päällikköinä tai pataljoonan komentajina. Upseerien tehtävistä, tappioista ja koulutusjakaumasta voi lukea uusimpaan tutkimukseen perustuvaa tietoa lehdestämme. Myös kirja-arvosteluista kan­ nattaa poimia kadettiupseerien omiin kirjoituksiin pohjautuva Korutonta kertomaa. Talvisodan selviytymistarinan kääntöpuolelle syntyi trau­ maattinen kokemus yksinjäämisestä valtiona. Ulkopuolista, ainakaan merkittävää, apua ei lopulta saatu eräiden vahvojen länsieurooppalaisten valtioiden kauniista ja myötätuntoisis­ ta aikomuksista huolimatta. Niiden haluun auttaa liittyi toki poliittisia, sotilasstrategisia ja sodan kannalta tärkeisiin raakaaineisiin liittyviä tekijöitä. Pienen valtion uljaan taistelun tu­ keminen oli myös julistuksellisesti helppoa Euroopan muiden rintamien eläessä hiljaiseloa. Suomen puolustustaistelussa epäedulliset määrälliset tosi­asiat ajoivat lopulta kohti pakkorauhaa. Taistelua ei voitu jatkaa, koska reservejä ei ollut ja materiaalinen apu, mikäli se ylipäätään saapuisi, tulisi todennäköisesti myöhässä.

Yksin emme jääneet jatkosodan al­ kaessa seuraavana vuonna, kun Suomi retorisesti kiemurrellen tunnustautui taistelemaan Saksan rinnalla. Liittoutu­ miseksi tämä tosiallisesti tulkittiin, ja sitä se olikin. Paradoksaalisesti tämä ”liitto” jätti kenties vielä yksinjäämistä suurem­ man trauman sotilaallisen liittoutumisen sitovuudesta ja ongelmista. Liitto on yleensä tuomittu epäonnistumaan, kun kumppani ei jaa samoja strategisia ta­ voitteita eikä neuvotteluissa olla tasaver­ taisessa asemassa. Näiden ajatusten kaikua kuulee tä­ näänkin puhuttaessa sotilasliitoista tai Euroopan unionin yhteisestä puolus­ tuksesta. Toinen pääartikkelimme avaa sitä, mistä on kysymys Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittämisessä. Aihe on ajankohtai­ nen Suomen puheenjohtajuuskaudella tehdyissä avauksissa ja pohdittaessa tulevaisuuden näkymiä. Euroopan unioni muodostaa monessa mielessä Suomelle turvallisuuden kannalta olennaisen viitekehyksen, vaikka suo­ ranaisesta puolustusliitosta ei olisikaan kysymys. Esimerkiksi kyberturvallisuuden saralla Euroopan unionin linjausten nou­ dattaminen Suomen vastikään päivitetyssä kyberturvallisuus­ strategiassa tarkoittaa kansallisten kyvykkyyksien kehittämistä osana yhteistä eurooppalaista kyberpuolustusta. Yksin vai yhdessä? -teema on vuoden viimeisen lehtemme artikkeleissa poikkileikkaavana. Toivomme eri näkökulmien tarjoavan lukijoillemme pohdittavaa omien johtopäätösten tekemiseksi. Turvallisuuspolitiikan kysymysten nykytilaa ja tulevaisuutta pääsemme pohtimaan tulevissa lehdissämme, kun valmisteilla olevien ulko- ja turvallisuuspoliittisen selon­ teon sekä puolustusselonteon linjaukset julkaistaan. Vaikka talvisodassa taistelimme käytännössä yksin, kan­ sakuntana selvisimme yhdessä. Yhtenäisyytemme mahdollisti talvisodan ihmeen ja itsenäisyyden säilyttämisen. Ehkäpä juuri siksi selviytymistarinamme kantaa vuosikymmenten takaa vielä tänäänkin. Kansakunta, jolla on tahtoa ja kykyä, on edelleen kiinnostava kumppani kansainvälisessä yhteistyössä. Toivotan lukijoillemme rauhaisaa joulunaikaa ja menes­ tystä alkavalle vuodelle!

Päätoimittaja Eversti Vesa Valtonen vesa.valtonen(at)kylkirauta.fi

Profile for Kadettikunta

Kylkirauta 4/2019  

Teema "Yksin vai yhdessä?" on lehden artikkeleissa poikkileikkaavana. Eri näkökulmien toivotaan tarjoavan lukijoille pohdittavaa omien johto...

Kylkirauta 4/2019  

Teema "Yksin vai yhdessä?" on lehden artikkeleissa poikkileikkaavana. Eri näkökulmien toivotaan tarjoavan lukijoille pohdittavaa omien johto...

Advertisement