Kohti valmiuspataljoonia Maavoimien valmius on kokonaisuus, joka muodostuu palkatun henkilöstön, varusmiesten ja reserviläisten korkeasta maanpuolustustahdosta, joukkojen ja eri suorituskykyjen käyttövalmiudesta, kaluston käyttöön saatavuudesta ja kunnossapidon valmiudesta. Valmiuden rakentamiseen sisältyy myös suunniteltujen tehtävien harjoittelua yhteistoiminnassa Merivoimien, Ilmavoimien, Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa. Maavoimien valmiuden ydin muodostuu palkatun henkilöstön muodostamien valmiusosastojen lisäksi jatkuvassa valmiudessa olevista valmiusyksiköistä, joiden henkilöstöstä pääosa on varusmiehiä. Valmiusyksiköt on muodostettu jokaiseen Maavoimien varuskuntaan. Valmiusyksiköissä palvelevat varusmiehet ovat vapaaehtoisia, ja he palvelevat 347 vuorokautta. Miehistöön kuuluvan varusmiehen palvelusaika jakautuu siten, että ensimmäinen vuosipuolisko sisältää normaalin koulutusvaiheen ja toinen vuosipuolisko koulutuksen valmiusyksikkökokoon panossa ja varsinaisen valmiusajan. Kokemukset kesällä 2017 aloitetusta valmiusyksikkötoiminnasta ovat olleet erittäin hyviä. Valmiusyksiköt ovat parantaneet Maavoimien valmiutta ja mahdollistaneet jatkuvan valmiuden periaatteen koko maassa. Sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin tarkoitettu ja Maavoimien parhaalla materiaalilla varustettu valmiusyksikkö on haluttu palveluspaikka. Valmiusyksiköihin hakee jatkuvasti enemmän vapaaehtoisia varusmiehiä kuin koulutukseen voidaan ottaa. Valmiuden kehittämisen seuraavana askeleena siirrytään valmiusyksiköistä kohti suurempia joukkokokoonpanoja. Tähän vastataan valmiuspataljoonilla, joiden rakentaminen on joukko-osastoissa aloitettu. Valmiuspataljoonat muodostetaan tehtävätyypin ja toiminta-alueen mukaan. Ne sisältävät merkittävän taisteluvoiman lisäksi kaikki Maavoimien kärkisuorituskyvyt. Valmiuspataljoonia valmistaudutaan käyttämään ensisijaisesti vaativiin ensivasteen taistelutehtäviin sekä tarvittaessa muihin
Kylkirauta 1/2019
Maavoimien tehtäviin, kuten viranomaisten tukemiseen tai kansainvälisen avun antamiseen. Mikäli valmiutta joudutaan kohottamaan, perustetaan tilanteen edellyttämät palkatusta henkilöstöstä ja reserviläisistä muodostetut operatiiviset joukot vahventamaan puolustuksen ennaltaehkäisevää kynnystä. Operatiivisilla joukoilla lyödään hyökkääjä liikkuvilla operaatioilla ja keskitetään vaikutus avainkohteisiin kaikissa olosuhteissa. Koko maan kattavilla taisteluvoimaisilla paikallispataljoonilla suojataan tärkeät kohteet yhdessä muiden viranomaisten kanssa ja estetään hyökkääjän vapaa toiminta. Valmiuden toimeenpanokyvyn kehittämiseksi Maavoimat on aloittanut johtamiskonseptinsa uudistamisen. Maavoimien esikunnan ja joukkoosastojen operatiivista toimeenpano kykyä terävöitetään ottamalla käyttöön maaoperaatiokeskus sekä Maavoimien digitaalinen, verkottunut, kaikki johtamistasot kattava M18-johtamisjärjestelmä. Yhteistä harjoitustoimintaa muiden viranomaisten kanssa lisätään ja Puolustusvoimien yhteisoperaation johtamisen edellyttämiä toimintatapoja kehitetään.
Kehittämisen tähtäin 2030-luvulla Maapuolustuksen suorituskykyä kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti osana puolustusjärjestelmän kehittämistä. 2030-luvun maaoperaatioissa sovitetaan yhteen Maavoimien eri aselajien ja toimialojen toiminnot ja ennaltaehkäistään, torjutaan tai lyödään maahyökkäykset sekä suojataan yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset kohteet, alueet ja toiminnot. Maaoperaatiot perustuvat 2030luvulla operatiivisten joukkojen, paikallisjoukkojen ja rajajoukkojen taistelukykyyn, johon yhdistyvät operatiivinen tulenkäyttö sekä operatiivisten yhtymien iskut tilanteen ratkaisemiseksi. Maaoperaatiot ovat osa Puolustusvoimien yhteisoperaatiota, ja niitä tuetaan Puolustusvoimien yhteisillä suorituskyvyillä sekä Ilmavoimien ja Merivoiminen taistelulla. Kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön mahdollisuudet hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. 14
Kuvat Puolustusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen.
artikkelit
Maavoimien joukkojen kehittämisen painopiste 2030-luvulla on taistelukyvyn, ennen kaikkea liikkuvuuden ja tulivoiman, kasvattamisessa. Reunaehtoja joukkojen kehittämiselle asettavat käyttöön saatavan uuden teknologian ennakoinnin haasteellisuus, puolustusmateriaalin hintakehitys sekä jatkuvasti kasvavat henkilöstökustannukset. Maavoimien joukkojen tulee kyetä toimimaan eri uhkatilanteissa normaaliolojen häiriötilanteista vaativiin taistelutehtäviin. Maavoimien operatiivinen yhtymä vuonna 2035 on Maavoimien tulevaisuuden tärkein kärkisuorituskyky. Operatiivisella yhtymällä on kyky toimia koko valtakunnan alueella, ja sen on kyettävä operoimaan samanaikaisesti useammassa suunnassa. Yhtymällä on hyvä kyky hyödyntää Ilmavoimien ja Merivoimien suorituskykyjä sekä Puolustusvoimien yhteisiä suorituskykyjä. Yhtymän tulee kyetä selviytymään tehtävistään kaikissa Suomen maastotyypeissä ja olosuhteissa. On selvää, että yhtymillä tulee olla riittävä operatiivinen liikkuvuus tehtävien toteuttamiseksi. Siitä syystä