Energiasektorin trendinä muuttuva, monimutkainen ja poliittisesti värittynyt lainsäädäntö

Kirjoittaja

Julia Ranta

Associate Real Assets Lähteet:

› Euroopan komissio: Komission direktiiviä (EU) 2018/2001 täydentävä delegoitu asetus (luonnos). Ref.

Ares(2022)3836651 – 20/05/2022. › Euroopan komissio: Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta (COM(2021) 550 final. 14.7.2021. › Euroopan komissio: RePowerEU Plan (COM(2022) 230 final. 18.5.2022. › Sivill, Leena, Bröckl, Marika ym.: Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet. 8.3.2022. › Työ- ja elinkeinoministeriö: Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (luonnos). 14.4.2022.

Energiajärjestelmä on suuren murroksen keskellä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pysäyttämiseksi EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomi puolestaan tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi Ukrainan sodalla on merkittäviä seurauksia koko Euroopan energiasektorille. Ilmastokriisi, siirtyminen fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvaa energiaa ja irtautuminen venäläisestä fossiilienergiasta näkyvät voimakkaasti myös lainsäädännössä ja sen kehityksessä. Viime aikoina julkaistujen EU-säädösten sekä komission aloitteiden ja strategioiden valossa voidaan odottaa yhä säännellympää, monimutkaistuvampaa ja poliittisesti värittynyttä lainsäädäntökehikkoa. Vety on noussut viime vuosina yhdeksi energiasektorin kuumimmista trendeistä. Vety on kaasu, jonka yleisin tuotantotapa on tällä hetkellä päästöintensiivinen maakaasun höyryreformointi. Vetyä voidaan valmistaa myös päästöttömästi hajottamalla vesimolekyylit elektrolyysillä hapeksi ja vedyksi. Lopputuloksena syntyy vihreää vetyä, kun prosessissa käytetään uusiutuvaa sähköä eli esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaa. Odotukset vihreälle vedylle ovat korkeat, sillä vedyllä uskotaan olevan keskeinen rooli energiakriisin ratkaisussa, talouden dekarbonisaatiossa ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa etenkin niillä sektoreilla, joilla päästöjen vähentäminen on hankalaa. Vihreää vetyä voidaan käyttää sellaisenaan tai siitä voidaan jatkojalostaa esimerkiksi uusiutuvia polttoaineita, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi teollisuudessa tai raskaassa liikenteessä. Lainsäädännöllä on iso merkitys vetytalouden kehittymisessä. Sääntelyn tulisi tarjota sijoittajille riittävästi ennustettavuutta ja selkeyttä pitkällä aikavälillä, mutta samalla sen tulisi myös mahdollistaa riittävä jousto teknologian kehityksen ja uusien innovaatioiden turvaamiseksi. Energiasektorin toimijoiden näkökulmasta nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan täysin tue näitä edellytyksiä. Monimutkaisesta ja muuttuvasta sääntelystä oivana esimerkkinä on uusiutuvan energian direktiivi (EU 2018/2001, jäljempänä ”RED II”), jossa asetetaan sitova EU:n yleistavoite uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energian osuudelle. Lisäksi RED II kattaa muun muassa vihreän vedyn valmistamisessa käytettävän sähkön alkuperään ja sen todentamiseen liittyvät vaatimukset. RED II tuli toimeenpanna jäsenvaltiossa 1. heinäkuuta 2021 mennessä, mistä vain kahden viikon kuluttua komissio oli jo julkaissut ehdotuksensa RED II:n päivittämiseksi osana EU:n Fit for 55 -pakettia, joka sisältää useita lainsäädäntöehdotuksia ilmastoon, liikenteeseen, energiaan ja verotukseen liittyen. Lainsäädäntöehdotukset sisältävät useita vedyn tuotantoa, siirtoa ja käyttöä koskevia säännöksiä. Samalla kun RED II:n päivitystä valmistellaan, komissio julkaisi toukokuun lopussa luonnokset yksityiskohtaisista, monimutkaisista ja teknisistä säännöksistä, joiden nojalla vedyn valmistamisessa käytettävä sähköverkosta otettu sähkö voidaan katsoa täysin uusiutuvaksi. Vaatimuksia on asetettu muun muassa sähkönostoon liittyvälle sopimusmallille ja uusiutuvan sähkön tuotannon ja vedyn valmistuksen väliselle ajalliselle ja maantieteelliselle yhteydelle. Monet energiasektorin toimijat pitävät ehdotettuja vaatimuksia liian tiukkoina, monimutkaisina sekä investointeja ja teknologian kehitystä rajoittavina. Ukrainan sota ja energiakriisi ovat osaltaan paljastaneet lisää puutteita EU-lainsäädännössä. Komission toukokuussa julkaiseman RePowerEU-ohjelman tavoitteena on irtautua venäläisestä fossiilienergiasta mahdollisimman pian energian tuontilähteiden monipuolistamisen, uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen ja energian säästämisen avulla. Vedylle povataan jälleen merkittävää roolia, minkä voi odottaa näkyvän olemassa olevan sääntelyn muutoksina sekä tulevan sääntelyn lisääntymisenä.

Unique assignments, Sharp minds & Inclusive atmosphere

Opportunities for law students. Follow us on hannessnellman.com/careers