ORLANDO GIBBONS (1583–1625):

O clap your hands

O clap your hands together, all ye people: O sing unto God with the voice of melody. For the Lord is high, and to be feared: he is the great King of all the earth. He shall subdue the people under us, and the nations under our feet. He shall choose out an heritage for us, even the worship of Jacob, whom he loved. God is gone up with a merry noise: and the Lord with the sound of the trumpet.

O sing praises, sing praises unto our God: O sing praises, sing praises unto the Lord our King. For God is the King of all the earth: sing ye praises with understanding. God reigneth over the heathen: God sitteth upon his holy seat. For God, which is highly exalted, doth defend the earth, as it were with a shield. Glory be to the Father, and to the Son, and to the Holy Ghost; as it was in the beginning, is now and ever shall be, world without end. Amen.

Taputtakaa käsiänne yhteen, kaikki te ihmiset: Laulakaa Jumalalle sävelen äänellä. Sillä Herra on korkea ja pelättävä, hän on kaikkeuden suuri kuningas. Hän alistaa ihmiset meidän alaisiksemme ja kansat meidän jalkojemme alle. Hän valitsee meille perimäksi ja ylistettäväksi Jaakobin, jota hän on rakastanut. Jumala nousee ylös iloisen hälyn soidessa, ja Herra pasuunan soidessa.

Laulakaa ylistystä, veisatkaa ylistystä meidän Jumalallemme: Laulakaa ylistystä, laulakaa ylistystä Herralle, meidän kuninkaallemme. Sillä Jumala on kaikkeuden kuningas; veisatkaa ylistyslauluja ymmärryksellä. Jumala hallitsee pakanoita: Jumala istuu pyhällä istuimellaan. Sillä Jumala, joka on ylenpalttinen, puolustaa maata kuin kilvellä. Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

THOMAS TALLIS (n. 1505–1585):

Suscipe quaeso Domine

Suscipe quaeso Domine, vocem confitentis. Scelera mea non defendo; peccavi.

Deus miserere mei; peccavi, dele culpas meas gratia tua. Si enim iniquitates recordaberis quis sustineat?

Quis enim justus qui se dicere audeat sine peccato esse? Nullus est enim mundus in conspectu tuo.

Ota, Herra, vastaan sen ääni, joka tunnustaa.

En puolusta rikoksiani, olen tehnyt syntiä.

Oi Jumala, armahda minua; minä olen tehnyt syntiä, poista syntini armollasi.

Sillä jos sinä muistat vääryydet, kuka sen kestäisi?

Sillä kuka on niin vanhurskas, että uskaltaa sanoa olevansa synnitön?

Sillä ei ole ketään, joka olisi puhdas sinun silmiesi edessä.

Accept, I beseech thee O Lord, the voice of him who confesses. My crimes I do not defend; I have sinned.

O God have mercy on me; I have sinned, do away my sins by thy grace. For if thou shalt remember iniquities, who could bear it?

For who is so righteous that he dare say that he is without sin? For there is no-one pure in thy sight.

NICO MUHLY (S. 1981): Rough Notes

Part One

To-night we had a glorious auroral display--quite the most brilliant I have seen. At one time the sky from N.N.W. to S.S.E. as high as the zenith was massed with arches, bands, and curtains, always in rapid movement. The waving curtains were especially fascinating--a wave of bright light would start at one end and run along to the other, or a patch of brighter light would spread as if to reinforce the failing light of the curtain.

Part Two

For four days we have been unable to leave the tent--the gale howling about us. We are weak, writing is difficult, but for my own sake I do not regret this journey, which has shown that Englishmen can endure hardships, help one another, and meet death with as great a fortitude as ever in the past. We took risks, we knew we took them; things have come out against us, and therefore we have no cause for complaint, but bow to the will of Providence, determined still to do our best to the last. These rough notes and our dead bodies must tell the tale…

OSA YKSI

Illalla meillä oli upea revontulinäytös – varmasti loistavin näkemistäni. Kerran taivas pohjoisluoteesta eteläkaakkoon aina zeniittiin asti oli täynnä kaaria, kaistaleita ja valoverhoja, jatkuvassa nopeassa liikkeessä. Aaltoilevat valoverhot olivat erityisen kiehtovia – kirkkaan valon aalto alkoi toisesta päästä ja kulki toiseen päähän, tai kirkkaamman valon laikku levisi ikään kuin vahvistamaan verhon heikkenevää valoa.

OSA KAKSI

Neljään päivään emme ole voineet poistua teltasta – myrskytuuli ulvoi ympärillämme. Olemme heikkoja, kirjoittaminen on vaikeaa, mutta omasta puolestani en kadu tätä matkaa, joka on osoittanut, että englantilaiset kestävät vastoinkäymisiä, auttavat toisiaan ja kohtaavat kuoleman yhtä suurella rohkeudella kuin koskaan aikaisemmin. Otimme riskejä, tiesimme ottaneemme niitä; asiat ovat kääntyneet meitä vastaan, ja siksi meillä ei ole mitään syytä valittaa, vaan kumarramme kaitselmuksen tahtoa ja olemme päättäneet tehdä parhaamme viimeiseen asti. Nämä karkeat muistiinpanot ja ruumiimme kertovat tarinan...

WILLIAM BYRD (1539/40–1623):

Tribue Domine

Tribue, Domine, ut donec in hoc fragili corpore positus sum laudet te cor meum, laudet te lingua mea, et omnia ossa mea dicant: Domine, quis similis tui?

Tu es Deus omnipotens, quem trinum in personis, et unum in substantia deitatis colimus et adoramus:

Patrem ingenitum, Filium de Patre unigenitum, Spiritum Sanctum de utroque procedentem et in utroque permanentem, sanctam et individuam Trinitatem, unum Deum omnipotentem.

Te deprecor, supplico et rogo, auge fidem, auge spem, auge charitatem:

Fac nos per ipsam gratiam tuam semper in fide stabiles, et in opere efficaces, ut per fidem rectam, et condigna fidei opera, ad vitam, te miserante, perveniamus aeternam.

Gloria Patri, qui creavit nos, gloria Filio, qui redemit nos: gloria Spiritui Sancto, qui sanctificavit nos: gloria summae et individuae Trinitati, cuius opera inseparabilia sunt, cuius imperium sine fine manet.

Te decet laus, te decet hymnus, tibi debetur omnis honor, tibi benedictio et claritas, tibi gratiarum actio, tibi honor, virtus et fortitudo, Deo nostro, in saecula saeculorum, Amen.

Anna, Herra, että kun olen tässä hauraassa ruumissa sydämeni voi ylistää sinua, kieleni voi ylistää sinua, ja koko olemukseni voi sanoa: Herra, kuka on sinun kaltaisesi? Sinä olet Kaikkivaltias Jumala jota me palvomme ja ihailemme, kolme persoonaa ja yksi jumalallinen olemus: Isä, syntymätön, Poika, ainoansa Pyhä Henki, joka on syntynyt Isän kautta molemmista, mutta pysyy molemmissa pyhä ja jakamaton Kolminaisuus yksi kaikkivaltias Jumala.

Rukoilen, pyydän ja anelen sinua: lisää minun uskoani, lisää toivoa, lisää rakkauttani. Tee meidät armosi kautta aina lujiksi ja menestyksekkäiksi teoissamme, että aidon uskon ja tekojen kautta jotka ovat uskon arvoisia, me tulemme, armosi kautta iankaikkiseen elämään.

Kunnia olkoon Isälle, joka on meidät luonut.

Kunnia olkoon Pojalle, joka lunasti meidät.

Kunnia Pyhälle Hengelle, joka pyhitti meidät.

Kunnia olkoon korkeimmalle ja jakamattomalle Kolminaisuudelle, jonka teot ovat erottamattomat, jonka valtakunta pysyy ikuisesti. kaikki kunnia, siunaus ja kirkkaus, kiitos, kunnia, täydellisyys ja mahtavuus. olkoon sinun, meidän Jumalamme, aina ja iankaikkisesti. Aamen.

//

Grant, O Lord, that while I am in this fragile Grant, O Lord, that while I am in this fragile body my heart may praise you, my tongue may praise you, and all my being may say: Lord, who is there like you?

You are Almighty God whom we worship and adore, three persons, and one divine essence: the Father unbegotten, the only begotten Son of the Father, the Holy Spirit who proceeds from both, yet abides in both, the holy and undivided Trinity, one God omnipotent.

I pray, beseech and entreat you: increase my faith, increase my hope, increase my charity.

By your grace make us always steadfast in our faith, and successful in our deeds, that through true faith and deeds worthy of that faith we may come, by your mercy, to eternal life.

Glory be to the Father, who created us. Glory be to the Son who redeemed us. Glory be to the Holy Spirit who sanctified us. Glory be to the highest and undivided Trinity, whose works are inseparable, whose kingdom abides for ever.

You are worthy of praise, worthy of songs of praise: all honour and blessing and glory, thanksgiving, honour, perfection and might be yours, our God, for ever and ever.

Amen.

ARVO PÄRT (s. 1935) & CHERYL FRANCES-HOAD (s. 1985): Bogoroditse devo

Богородице Дево, радуися, Благодатная Марие, Господь с Тобою. Благословена Ты в женах, и благословен Плод чрева Твоего, яко Спаса родила еси душ наших.

Jumalansynnyttäjä Neitsyt, iloitse, armoitettu Maria, Herra olkoon kanssasi. Siunattu sinä olet, naisista siunatuin, ja siunattu olkoon sinun kohtusi hedelmä, kun synnytit Vapahtajan sieluillemme. (suom. Lauri Marjamäki)

JUDITH WEIR (s. 1954): Ave Regina caelorum

Ave Regina caelorum, Ave Domina Angelorum, Salve radix, salve porta, Ex qua mundo lux est orta.

Gaude, Virgo gloriosa, Super omnes speciosa, Vale, O valde decora! Et pro nobis Christum exora.

Rejoice, O Virgin Theotokos, Mary full of grace, the Lord is with Thee. Blessed art Thou among women, and blessed is the fruit of Thy womb, for Thou hast borne the Savior of our souls.

Terve, taivaan kuningatar, Tervehdys, enkelten valtiatar! Tervehdys, pyhyyden juuri, tervehdys portti josta valo on noussut maailmaan;

Iloitse, kunniakas Neitsyt Kaunis yli kaikkien muiden; Hyvästi, kaunein, Ja rukoile Kristusta puolestamme.

Hail, Queen of Heaven, Hail, Mistress of the Angels, Hail, root of holiness, hail gate From whom light has risen on the world;

Rejoice, glorious Virgin Beautiful above all others; Farewell, most fair one, And pray to Christ for us.

ROBERT WHITE (N. 1538–1574):

Exaudiat te Dominus

Exaudiat te Dominus in die tribulationis; protegat te nomen Dei Iacob.~ Mittat tibi auxilium de sancto, et de Sion tueatur te. Memor sit omnis sacrificii tui, et holocaustum tuum pingue fiat. Tribuat tibi secundum cor tuum, et omne consilium tuum confirmet. Laetabimur in salutari tuo; et in nomine Dei nostri magnificabimur.

Impleat Dominus omnes petitiones tuas; nunc cognovi quoniam salvum fecit Dominus christum suum. Exaudiat illum de caelo sancto suo, in potentatibus salus dexterae eius. Hi in curribus, et hi in equis; nos autem in nomine Domini Dei nostri invocabimus. Ipsi obligati sunt, et ceciderunt; nos autem surreximus et erecti sumus. Domine, salvum fac regem, et exaudi nos in die qua invocaverimus te. Amen.

Herra vastatkoon sinulle hädän päivänä, suojatkoon sinua Jaakobin Jumalan nimi! Lähettäköön Herra sinulle avun pyhäköstä, vahvan tuen Siionista! Hän muistakoon kaikki sinun ruokauhrisi, ottakoon vastaan lihavat polttouhrisi! Täyttäköön hän hartaat toiveesi ja antakoon toimillesi menestyksen! Me saamme iloita sinun voitostasi ja nostaa lippumme Jumalamme kunniaksi. Herra täyttäköön kaikki sinun pyyntösi! Nyt minä tiedän, että Herra auttaa voideltuaan, vastaa hänelle pyhästä taivaastaan, pelastaa hänet oikean kätensä voimalla. Toiset kerskuvat sotavaunuistaan, toiset hevosistaan, mutta me kutsumme avuksi Herran, Jumalamme, nimeä. Nuo toiset kompastuvat ja kaatuvat, mutta me pysymme pystyssä ja kestämme. Herra, anna kuninkaalle voitto! Vastaa meille, kun huudamme sinulta apua! Aamen. (Psalmi 20)

//

May the Lord hear thee in the day of tribulation: may the name of the God of Jacob protect thee. May he send thee help from the sanctuary: and defend thee out of Sion. May he be mindful of all thy sacrifices: and may thy whole burnt offering be made fat. May he give thee according to thy own heart: and confirm all thy counsels. We will rejoice in thy salvation; and in the name of our God we shall be exalted. The Lord fulfil all thy petitions. Now have I known that the Lord hath saved his anointed. He will hear him from his holy heaven: the salvation of his right hand is in powers. Some trust in chariots, and some in horses: but we will call upon the name of the Lord, our God. They are bound, and have fallen: but we are risen, and are set upright. O Lord, save the king: and hear us in the day that we shall call upon thee. Amen.

ROBERT WHITE (N. 1538–1574): Christe, qui lux es et dies IV

Christe qui lux es et dies, Noctis tenebras detegis, Lucisque lumen crederis, Lumen beatum praedicans.

Precamur, Sancte Domine, Defende nos in hac nocte, Sit nobis in te requies, Quietam noctem tribue.

Ne gravis somnus irruat, Nec hostis nos surripiat, Nec caro illi consentiens, Nos tibi reos statuat.

Oculi somnum capiant, Cor ad te semper vigilet, Dextera tua protegat Famulos qui te diligunt.

Defensor noster aspice, Insidiantes reprime, Guberna tuos famulos, Quos sanguine mercatus es.

Memento nostri, Domine, In gravi isto corpore, Qui es defensor animae, Adesto nobis Domine.

Deo Patri sit gloria, Eiusque soli Filio, Cum Spiritu Paraclito, Et nunc et in perpetuum. Amen.

Oi Kristus, kirkas aamunkoi, valosi yöhön päivän toi. Isämme olet kirkkaus, maailman ilo, valkeus.

Pyydämme vielä illalla: Varjele, hyvä Jumala. Kun yö taas alkaa, suoja suo, jos vaara uhkaa, turva tuo.

Ruumiini lepoon vaipukoon, sinussa sydän valvokoon. Varjele, ettei henkeni milloinkaan uneen vaipuisi.

Suojele meitä, Luojamme, jos nukumme tai valvomme Palvelijaasi puolusta, kun uhkaa synti, kuolema.

Herramme, meidät lunastit ja verelläsi puhdistit, vahvista meitä uskomaan ja sinua vain seuraamaan.

Isämme kaikkivaltias ja pyhä Poika laupias ja Henki, lohduttajamme, nyt kuule rukouksemme. Aamen.

(Virsi 550 Oi Kristus, kirkas aamunkoi)

O Christ, who are the light and day, you drive away the darkness of night; you are called the light of light, for you proclaim the blessed light.

We beseech you, Holy Lord, protect us this night. Let us take our rest in you; grant us a tranquil night.

Let our sleep be free from care; let not the enemy snatch us away, nor flesh conspire with him, and make us guilty in your sight.

Though our eyes are filled with sleep, keep our hearts forever awake to you. Let your right hand protect your loving servants.

You who are our shield, behold; restrain those that lie in wait, and guide your servants whom you have ransomed with your blood.

Remember us, O Lord, who bear the burden of this mortal form; you who are the defender of the soul, be near us, O Lord.

Glory be to God the Father, and to his only Son, with the Spirit, the Comforter, both now and evermore. Amen.

ARVO PÄRT (s. 1935):

…Which was the Son of…

And Jesus himself began to be about thirty years of age, being (as was supposed) the son of Joseph, which was the son of Heli, Which was the son of Matthat, which was the son of Levi, which was the son of Melchi, which was the son of Janna, which was the son of Joseph, Which was the son of Mattathias, which was the son of Amos, which was the son of Naum, which was the son of Esli, which was the son of Nagge, Which was the son of Maath, which was the son of Mattathias, which was the son of Semei, which was the son of Joseph, which was the son of Juda, Which was the son of Joanna, which was the son of Rhesa, which was the son of Zorobabel, which was the son of Salathiel, which was the son of Neri, Which was the son of Melchi, which was the son of Addi, which was the son of Cosam, which was the son of Elmodam, which was the son of Er, Which was the son of Jose, which was the son of Eliezer, which was the son of Jorim, which was the son of Matthat, which was the son of Levi, Which was the son of Simeon, which was the son of Juda, which was the son of Joseph, which was the son of Jonan, which was the son of Eliakim, Which was the son of Melea, which was the son of Menan, which was the son of Mattatha, which was the son of Nathan, which was the son of David, Which was the son of Jesse, which was the son of Obed, which was the son of Booz, which was the son of Salmon, which was the son of Naasson, Which was the son of Aminadab, which was the son of Aram, which was the son of Esrom, which was the son of Phares, which was the son of Juda, Which was the son of Jacob, which was the son of Isaac, which was the son of Abraham, which was the son of Thara, which was the son of Nachor, Which was the son of Saruch, which was the son of Ragau, which was the son of Phalec, which was the son of Heber, which was the son of Sala, Which was the son of Cainan, which was the son of Arphaxad, which was the son of Sem, which was the son of Noe, which was the son of Lamech, Which was the son of Mathusala, which was the son of Enoch, which was the son of Jared, which was the son of Maleleel, which was the son of Cainan, Which was the son of Enos, which was the son of Seth, which was the son of Adam, which was the son of God.

Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen aloittaessaan työnsä. Hän oli – näin luultiin – Joosefin poika. Joosefin isä oli Eeli, tämän isä Mattat, tämän Leevi, tämän Melki, tämän Jannai, tämän Joosef, tämän Mattitja, tämän Amos, tämän Nahum, tämän Hesli, tämän Naggai, tämän Mahat, tämän Mattitja, tämän Simei, tämän Josek, tämän Joda,tämän Johanan, tämän Resa, tämän Serubbabel, tämän Sealtiel, tämän Ner, tämän Melki, tämän Addi, tämän Kosam, tämän Elmadam, tämän Er, tämän Joosua, tämän Elieser, tämän Jorim, tämän Mattat, tämän Leevi, tämän Simeon, tämän Juuda, tämän Joosef, tämän Jonam, tämän Eljakim, tämän Melea, tämän Menna, tämän Mattata, tämän Natan, tämän Daavid, tämän Iisai, tämän Obed, tämän Boas, tämän Salma, tämän Nahson, tämän Amminadab, tämän Admin, tämän Arni, tämän Hesron, tämän Peres, tämän Juuda, tämän Jaakob, tämän Iisak, tämän Abraham, tämän Terah, tämän Nahor, tämän Serug, tämän Reu, tämän Peleg, tämän Eber, tämän Salma, tämän Kenan, tämän Arpaksad, tämän Seem, tämän Nooa, tämän Lemek, tämän Metuselah, tämän Henok, tämän Jered, tämän Mahalalel, tämän Kenan, tämän Enos, tämän Set, tämän Aadam, tämän Jumala.

Jeesuksen sukuluettelo

Evankeliumi Luukkaan mukaan 3:23–38

VÍKINGUR ÓLAFSSON: JOHANN SEBASTIAN BACH –GOLDBERG-MUUNNELMAT

su 20.8.2023 19:00

Musiikkitalo, Konserttisali

Víkingur Ólafsson, piano

Johann Sebastian Bach: Goldberg-muunnelmat, BWV 988 (1741)

10. Variatio 9 Canone alla Terza. A 1 Clav.

11. Variatio 10 Fughetta. A 1 Clav.

12. Variatio 11 a 2 Clav.

13. Variatio 12 Canone alla Quarta. (a 1 Clav.)

14. Variatio 13 a 2 Clav.

15. Variatio 14 a 2 Clav.

16. Variatio 15 Canone alla Quinta. A 1 Clav. Andante

17. Variatio 16 Ouverture. a 1 Clav.

18. Variatio 17 a 2 Clav.

19. Variatio 18 Canone alla Sesta. A 1 Clav.

20. Variatio 19 a 1 Clav.

21. Variatio 20 a 2 Clav.

22. Variatio 21 Canone alla Settima (a 1 Clav.)

23. Variatio 22 a 1 Cla. Alla breve

24. Variatio 23 a 2 Clav.

25. Variatio 24 Canone all’Ottava. A 1 Clav.

26. Variatio 25 a 2 Clav. Adagio

27. Variatio 26 a 2 Clav.

28. Variatio 27 Canone alla Nona. A 2 Clav.

29. Variatio 28 a 2 Clav.

30. Variatio 29 a 1 ô vero 2 Clav.

31. Variatio 30 Quodlibet. a 1 Clav.

32. Aria da Capo

Variaatiomuoto on kilpakenttä, jonka puitteissa säveltäjä pääsee haastamaan sekä esittäjän että kollegat. Kuuluisin esimerkki tästä lienee Beethovenin tapaus, jossa hän pani ruotuun muut Wienin säveltäjät laatimalla 33 variaatiota

Anton Diabellin yksinkertaisesta valssista pyydetyn yhden sijaan.

Ilmeinen tarkoitus oli näyttää, että täältä pesee ja kuka on ykkönen.

Kilpailutyyppinen asetelma saattaa piileksiä myös Johann

Sebastian Bachin (1685–1750)

Goldberg-muunnelmien taustalla. Bachin kuuluisa aikalaiskollega

Georg Friedrich Händel oli 1733 julkaissut 62 muunnelmasta koostuneen variaatioteoksen, joka perustui kahdeksan tahdin mittaisen bassokuvioon. Goldberg-muunnelmien pohjana olevan teeman alku sisältää saman sointukulun samassa sävellajissa, mutta Bach on pannut vielä 24 tahtia paremmaksi. Laajennetun 32-tahtisen teeman ansioista Bachin kappale kohoaa aivan eri mittaluokkaan huolimatta puolta pienemmästä muunnelmien lukumäärästä. Sama koskee ehdottomasti myös sisällön painoarvoa.

Tunnetun tarinan mukaan Bach kirjoitti Goldberg-muunnelmat unettomuuden vaivaamaa dresdeniläistä suojelijaansa kreivi Keyserlingkiä varten. Tämä tahtoi cembalistilleen Johann Gottlieb Goldbergille (1727–1756) jotakin ”rauhoittavaa ja hyväntyylistä” soitettavaa omia unettomia öitään varten. Kerrotaan Bachin saaneen palkkioksi kultapikarin, joka oli täytetty sadalla louis d’or -rahalla. Tarinan todenperäisyyttä voi epäillä siksi, että Goldberg oli julkaisuajankohtana 1741 vasta teini-ikäinen ja varsin nuori esittämään moista monumentaaliteosta. Teoksen alkuperäispainoksessa ei myöskään ollut mikäänlaista omistuskirjoitusta, ei Goldbergille eikä myöskään Keyserlingkille. Kappale oli sen sijaan sävelletty ”taiteentuntijoita varten heidän sielunsa virkistykseksi”.

Bachin käyttämän teeman, Aarian alkuperää ei varmuudella tunneta. Siitä on olemassa Bachin laulajana tunnetun vaimon Anna Magdalena Bachin käsin kirjoittama versio 1730-luvun lopulta. Kyseessä on hidas, kolmivaihtoinen sarabande. Aaria ei kenties ole lainkaan Bachin omaa tekoa, vaikka muutakaan säveltäjää ei voida osoittaa. Runsaiden koristelujen ansiosta teema toimii ensimmäisen variaation tavoin, se ei siis ole useiden muunnelmateemojen tapainen pelkistetty perusrunko. Variointi rakentuu ennen muuta 32 tahdin mittaisen sointupohjan varaan, melodiapohjainen muuntelu on harvinaisempaa.

Goldberg-variaatiot muodostuu aariasta ja 30 muunnelmasta. Ryhmittelyssä joka kolmas muunnelma on sommiteltu kaanonin muotoon. Jäljittelyintervalli laajenee ensimmäisen kaanonin priimistä yhdeksännen kaanonin nooniin saakka. Kaksi niistä on käännösmuotoisia, kaikissa on yhdeksättä lukuun ottamatta itsenäinen basso. Kaanoneiden lomaan Bach on sijoitellut mitä monipuolisimpia tanssi- ja laulumuotoisia variaatioita sekä toccatoja, fugatoja ja inventioita loputtomalta tuntuvalla kekseliäisyydellä. Mukana on myös huumoria: Bach tarkoitti teoksensa kaksisormioiselle cembalolle, jolloin käsien risteily aiheuttaa koomillisia tilanteita.

Puolivälin jakolinja teoksessa on muunnelma numero 16, Ouvertura, alkusoitto. Muunnosmolliin sijoitettuja muunnelmia on yhteensä kolme. Mieleenpainuvin niistä on numero 25. Tähän muunnel- maan Bach on poikkeuksellisesti merkinnyt tempomerkinnäksi adagio. Muunnelmien ensimmäisiin nykyajan esittäjiin kuulunut Wanda Landowska on nimennyt tämän variaation teoksen ”mustaksi helmeksi”. Kestoltaan laajin muunnelma sisältää kromaattista koristelua siinä määrin, että tonaliteetin perusta alkaa horjua.

Ennen Aarian kertausta teoksen lopuksi Bach on sijoittanut taidokkaan quodlibetin viimeiseksi muunnelmaksi. Laulelman ”Kraut und Rüben haben mich vertrieben” (Kaali ja nauriit ovat ajaneet minut pakoon) ensimmäinen säe on on imitoinnin kohteena. Tämän jälkeen sarabande palaa, ja rauha on jälleen laskeutunut.

Teksti: Pekka Miettinen

BOULANGER JA MAHLER –SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERI 60 VUOTTA

ti 22.8.2023 19:00

Musiikkitalo, Konserttisali

Suomen kansallisoopperan orkesteri

Hannu Lintu, kapellimestari

Tuomas Katajala, tenori

Miina-Liisa Värelä, sopraano

Stefan Astakhov, baritoni

Ohjelma:

Lili Boulanger: Faust et Hélène (1913)

Gustav Mahler:

Sinfonia nro 5, cis-molli (1904/1911)

I. Trauermarsch (surumarssi)

II. Stürmisch bewegt (myrskyisästi)

III. Scherzo

IV. Adagietto

V. Rondo

LILI BOULANGER:

Faust et Hélène

Lili Boulangerin (1893–1918) kuolema vain 24 vuoden iässä voidaan lukea yhdeksi 1900-luvun musiikin suurimmista tragedioista. Sairaudet vaiensivat vuosisadan alkupuolen omintakeisimpiin kuuluneen säveltäjän ennen hänen todellista murtautumistaan miespuolisten kollegoiden hallitsemalle alalle. Näyttöä ennätti kertyä useiden merkkiteosten verran, ja voitto ensimmäisenä naisena Pariisin konservatorion Prix de Rome –kilpailussa 1913 ennusti suurta kansainvälistä uraa.

Boulangerin molemmat vanhemmat olivat aktiivisia muusikoita; sisar Nadia tuli tunnetuksi sävellyksen opettajana. Lili Boulangerin myöhäisromanttinen, väkevää tunnelatausta ilmaiseva sävellystyyli viittasi enemmän symbolismiin kuin impressionismiin. Draamallisessa kantaatissa Faust et Hélène (1913) wagnerilainen kromatiikka ja motiivitekniikka limittyvät ajankohtaisten ranskalaisvaikutteiden kanssa vahvaksi, omaleimaiseksi kokonaisuudeksi.

Faust et Hélène pohjautuu keskiaikaiseen legendaan. Päähenkilö

Faust unelmoi Troijan Helenasta ja haluaa viettää nautinnollisen hetken legendaarisen kaunokaisen kanssa. Faust tekee sopimuksen

Mefistofeleen kanssa: paholainen saa hänen sielunsa vastineeksi siitä, että noutaa Helenan kuolleista. Henkiin herätetty Helena torjuu ensin Faustin lähentelyt, mutta suudelman jälkeen hän tuntee todella elävänsä ja olevansa valmis nautintoon. Intohimoinen kohtaus loppuu tylysti: Troijan sodassa kuolleiden sotilaiden aaveet ilmestyvät ja ilmoittavat Helenan olevan aika palata Tuonelaan. Faust kieltäytyy päästämästä häntä irti, jolloin prinssi Parisin miekanisku surmaa hänet.

GUSTAV MAHLER: Sinfonia nro 5, cis-molli

Marraskuussa 1901 Gustav Mahler (1860–1911) tapasi viehättävän 22-vuotiaan Alma Schindlerin. Lempi kukoisti, ja pariskunta avioitui maaliskuussa. Ensimmäisen yhteisen kesänsä (1902) he viettivät Maierniggissä, Mahlerin huvilalla Etelä-Itävallassa. Tuolloin syntyi viides sinfonia, joka sisälsi luonnoksia myös edelliseltä kesältä. Mahler piti tätä teosta heidän yhteisenä musiikkinaan, ensimmäisenä taiteellisena hedelmänä heidän avioelämässään.

Viidennen sinfonian tyyli on abstraktimpaa mutta ilmaisuvoimaisempaa kuin Mahlerin aikaisempi musiikki. Olennainen ero uuden ja vanhan Mahlerin välillä oli polyfoninen lähestymistapa, johon Mahler oli päätynyt tutkittuaan intensiivisesti Bachin musiikkia. Hän ahkeroi koko kesän 1902 viidennen sinfonian parissa pienessä sävellysmajassaan metsässä, kävelymatkan päässä Maierniggin päärakennuksesta. Luomisprosessi oli niin herkkä, että Mahler kielsi säveltäessään vaimoaan soittamasta pianoa, jotta äänivaikkakin kaukainen - ei häiritsisi häntä. Mahler valitti jopa lintujen äänistä, koska ne ”lauloivat väärillä koskettimilla”. Muutaman päivän välein hän toi luonnoksensa Almalle, joka kirjoitti ne puhtaaksi ja täydensi orkestraatiota säveltäjän ohjeiden mukaan.

Teos valmistui pääosin syksyyn mennessä Mahlerien palattua Wieniin, mutta soitinnuksen tarkistaminen jatkui koko talven ajan, aina Wienin filharmonikkojen koeharjoitukseen asti alkuvuodesta 1904. Kuuntelemassa ollut Alma raportoi: ”Jokainen teema soi päässäni kopioidessani partituuria, mutta nyt en kuullut yhtäkään.” Mahler oli ylisoitintanut lyömäsoit- timet. Ensiesityksen jälkeen Mahler paranteli orkestraatiota peräti seitsemän vuoden ajan. Kantaesitys Kölnissä 1904 sai yleisöltä ja kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton. Jopa kapellimestari Bruno Walter valitti, että soitinnus ei onnistunut tuomaan esiin musiikin monimutkaista kontrapunktista kudosta. Vasta yhdessä viimeisistä kirjeistään kuolinvuonnaan 1911 Mahler saattoi vihdoin sanoa: ”Viides on valmis. Minun on ollut pakko orkestroida se kokonaan uudelleen.”

Mahler ryhmitteli viidennen sinfonian viisi osaa kolmeen pääjaksoon. Siten avausosasta Trauermarschista (Surumarssi) tulee laaja johdanto toiseen osaan. Näissä osissa on myös yhteistä temaattista aineistoa. Jättimäisestä Scherzosta muodostuu sinfonian keskipiste. Aloitusjaksoa tasapainottavat kolmannen jakson Adagietto ja Rondo, joissa on johdannon ja yhteenvedon tuntua. Adagiettoa esitetään usein myös erillisenä teoksena.

Teksti: Pekka Miettinen

Libretto

LILI BOULANGER: FAUST ET HÉLÈNE (1913)

Teksti: Eugène Adenis (1854–1923)

Méphisto

Esprits qui voltigez dans l’ombre du soir calme

Et qui rafraîchissez d’un souffle ami Avec la palme

De vos ailes, Le front de mon Faust endormi, Si fous que soient les vœux qu’il forme dans la fièvre

De ses désirs jamais lassés, Au moindre mot qui tombe de sa lèvre, Obéissez.

Faust

Je m’éveille aux parfums des roses de la plaine Purs Esprits, Épars sous les cieux, Qui me berciez d’un songe merveilleux, À vous merci.

Méphisto

Plus légers qu’une haleine, Ils s’évanouissent dans l’air À quoi rêviez-vous donc?

Faust

À la beauté d’Hélène, Toujours!

À la splendeur divine de la chair!

Méphisto

Quelle folie!

Et, comme votre cœur facilement oublie! Marguerite n’est plus qu’un lointain souvenir.

Faust

Tais-toi ! Tais-toi!

Ne trouble pas encore ma conscience Du seul remords que j’en voudrais bannir!

Méphisto

Ou retournez à la science, Ou cherchez-en l’oubli dans le plaisir.

Faust

Non, non, je veux connaître sans souci d’autre volupté, Celle qui résume en son être Tout l’idéal de la beauté.

Hélène au front de lys, Hélène au cœur de flamme

Toute la femme!

Toute l’âme, Tout le poème de l’amour, Viens à travers les temps, Viens à travers les âges

Hélène, Hélène, Viens.

Hélène au front de lys

Hélène au cœur de flamme, Toute la femme!

Toute l’âme, Tout le poème de l’amour

Viens à travers les temps

Viens à travers les âges

Émerveiller mes yeux de plus beau des visages Qui jamais apparût au jour!

Mefistofeles Henget, jotka kieputte illan tyvenessä ja ystävällisin henkäyksin viilennätte siipienne lehvillä ystäväni Faustin uinuvaa otsaa: vaikka miten mielipuolisia olisivat hänen loputtomien halujensa kuumeiset toiveet, pienimmästäkin sanasta jonka kuulette totelkaa häntä.

Faust

Havahdun tasangon ruusujen tuoksuun. Puhtoiset henget, jotka täytätte taivaan ja tuuditatte minua ihmeellisin unin, teitä kiitän!

Mefistofeles Huokaustakin keveämpinä ne haihtuvat ilmaan. Mistä siis äsken uneksit?

Faust Helenan kauneudesta, aina vain! Ihmisruumiin jumalaisuudesta!

Mefistofeles Mikä hulluus! Ja miten helposti sydämesi unohtaakaan. Margareta on enää kaukainen muisto.

Faust Vaikene jo!

Älä vaivaa enää mieltäni syyllisyydellä jonka haluan sieltä karkottaa!

Mefistofeles Sinun on joko palattava tieteesi pariin tai etsittävä unohdusta nautinnosta.

Faust

Ei! Haluan vailla huolia tuntea tämän uuden huuman, hekumoida Helenan olemuksessa joka on kaiken kauneuden perikuva.

Liljaotsainen Helena liekkisydäminen Helena naiseuden täyteys, sielun täyteys rakkauden suuri laulu, saavu ajan halki, saavu vuosisatain halki, Helena, Helena, saavu.

Liljaotsainen Helena liekkisydäminen Helena naiseuden täyteys, sielun täyteys rakkauden suuri laulu, saavu ajan halki, saavu vuosisatain halki lumoamaan silmäni kasvoilla joita kauniimpia ei maailmasta löydy!

Méphisto

Tout excepté cela, Docteur!

En vérité, vouloir posséder la beauté Qui n’apparût qu’une fois sur la terre, Et fit jaillir d’une source adultère tant de fleuves de sang C’est tenter Dieu.

Faust Je veux...

Méphisto

Je crains que ce ne soit le dernier de vos vœux.

Faust Ah! Hélène! Hélène!

Hélène

Par l’effort d’un vouloir sublime Qui m’arrache à mon lourd sommeil? Qui me ranime?

Faust

L’éternel désir, ô Divinité, O miracle éternel de grâce et de beauté!

Hélène

Beauté fatale, qui déchaîne au terrestre séjour La Haine !...

Faust

Et qui fait triompher l’amour!

Hélène, indifférent au blâme, Sourd à la voix du Ciel qui s’attristait sur moi, Je t’ai voulue et j’ai promis mon âme Aux tourments de l’Enfer Pour un baiser de toi!

Hélène

Oui, celui qui m’aime Se montre sans pitié pour autrui… Pour lui-même!

J’ai souffert et j’ai fait souffrir L’orgueil douloureux de mes charmes

A semé, dans le deuil des larmes, La mort et je n’ai pu mourir. Mon âme errant sur le Désir, Vit toujours, mais mon cœur repose… Ne me force pas à rouvrir, Insensé, ma paupière close.

Faust

Ils expiraient dans un sourire, Tous ceux qu’ont éblouis les regards de tes yeux! Que je voie un instant leur double étoile luire, Je mourrai de bonheur comme eux!

Hélène

Non, non, plus de victimes!

Faust

Je t’aime, sois à moi!

Hélène

Fol amour! Espoir vain!

N’ajoutons pas un nouveau aime à d’anciens crimes. L’Amour est maudit!

Mefistofeles

Hyvä tohtori, pyydä mitä vain, mutta ei sitä!

Omistaa kaunotar joka vain kerran on kulkenut maan päällä ja jonka vuoksi veri on vuotanut aviorikoksen lähteestä, se on Jumalan uhmaamista.

Faust Haluan…

Mefistofeles

Pelkään pahoin että tämä on toiveistasi viimeinen.

Faust

Ah, Helena, Helena!

Helena Kuka väkevän tahdon voimalla repii minut raskaasta unestani?

Kuka herättää minut?

Faust

Jumaluuden iäinen halu, kauneuden iäinen ihme ja armo!

Helena Tappava kauneus joka maan päälle päästää valloilleen vihan…

Faust

…ja joka tuo rakkaudelle voiton! Syytöksistä välittämättä, kuurona taivaalle jonka olen suututtanut minä haluan sinut ja olen luovuttanut sieluni helvetin tuskiin yhdestä suudelmastasi!

Helena Kyllä, joka minua rakastaa ei sääli toisia eikä itseään. Minä olen kärsinyt ja tuonut kärsimystä. Ihanuuteni kipeä ylpeys on surun kyynelin kylvänyt kuolemaa, mutta minä en ole voinut kuolla. Henkeni harhailee Halun armoilla, se elää ikuisesti, vaikka sydämeni nukkuu. Sinä mieletön, älä pakota minua avaamaan suljettuja luomiani.

Faust

Kaikki joita katseesi häikäisee hukkuvat hymyyn. Jos vain näen silmiesi hohtavat tähdet, kuolen onnesta heidän laillaan!

Helena Ei, ei enempää uhreja!

Faust

Rakastan sinua, ole minun!

Helena Hullu rakkaus, turhamainen toivo! Ei enää uusia rikoksia vanhojen rinnalle. Rakkaus on kirottua!

Faust

L’Amour est divin, Hélène !

Ne te souviens plus du passé qui pleure. Rappelle-toi l’heure

Où tu t’enivrais de l’ardent baiser.

Hélène

Je vis! Je renais!

Faust Rappelle-toi!

Hélène

Quel feu me dévore! Je vis! Je renais!

L’amour fait encore

Palpiter ma chair sous l’ardent baiser.

Faust

Ne te souviens plus du passé qui pleure.

Hélène

Quel feu me dévore!

Je vis! Je renais!

Faust

Rappelle-toi l’heure! Rappelle-toi!

Amour qui m’enfièvres, Flammes du désir, Joignez nos deux lèvres pour les embraser! Amour qui m’enfièvres, Brûlante flammes.

Faust et Hélène

O brûlante flamme, Ah! Joignez nos deux lèvres pour les embraser, Joignez nos deux lèvres, Joignez nos deux lèvres pour les embraser!

Hélène

Je sens, Dieu d’amour S’embraser mon âme, Mon corps se briser.

Faust Ah!

Hélène et Faust Ah! Je t’aime!

Faust

O nuit, o nuit, J’ai fait tenir toute une éternité de bonheur en une heure brève. Tel un dieu, J’ai connu l’immortelle beauté!

Méphisto

Hélas! tu n’as connu que la beauté du Rêve Et voici le réveil!

Faust

Dieu puissant!

Tous ces spectres tachés de sang!

Méphisto

Les combattants d’Hellas!

Les conquérants d’Asie!

Tous ceux qui pour elle ont perdu la vie!

Ils vont vous enfermer dans un cercle étouffant. Au large! à l’instant!

Faust Rakkaus on jumalallista, Helena!

Älä muistele enää kyyneleistä menneisyyttä.

Ajattele hetkeä, jona humallut kuumasta suudelmasta.

Helena Minä elän, minä synnyn uudelleen!

Faust Ajattele sitä!

Helena Tuli korventaa minua. Elän ja synnyn uudelleen!

Yhä vielä rakkaus saa ruumiini värisemään kuumasta suudelmasta!

Faust Älä muistele enää kyyneleistä menneisyyttä.

Helena

Tuli korventaa minua. Elän ja synnyn uudelleen!

Faust

Ajattele sitä hetkeä, ajattele!

Rakkauden kuume joka minua polttaa, halun lieskat, liittäkää suumme jotta ne syttyvät suudelmassa!

Rakkauden kuume joka minua polttaa, roihuava liekki.

Faust ja Helena

Roihuava liekki, ah, liitä suumme jotta ne syttyvät suudelmassa!

Helena Tunnen rakkauden jumalan sytyttävän sieluni ja ruumiini murenevan.

Faust Ah!

Helena ja Faust Ah, rakastan sinua!

Faust

Oi yö, sain onnen ikuisuuden pysähtymään silmänräpäykseen. Jumalan lailla olen kokenut kuolemattoman rakkauden!

Mefistofeles

Voi! Olet kokenut vain unen kauneuden, ja sitä seuraa herääminen!

Faust

Hyvä Jumala!

Mitä veritahraisia kummituksia!

Mefistofeles

Hellaksen soturit!

Aasian valloittajat!

Kaikki jotka Helenan vuoksi ovat menehtyneet! He kiertyvät tukahduttavina ympärillesi. Pois! Heti!

Hélène Quoi! déjà rompre la chaîne De nos bras amoureux?

Faust Hélène!

Hélène De mon amour es-tu las?

Méphisto Si vous ne vous séparez d’elle, C’en est fait de vous!

Hélène Ne suis-je plus belle?

Méphisto Loin d’ici!

Hélène Ne me quitte pas.

Méphisto Loin d’ici! Voyez, voyez tous ces fantômes, Dans la plaine au sombre décor.

Faust Grandissez, grandissez, fantômes Dans la plaine au sombre décor.

Méphisto Sa beauté coûta des royaumes, Son amour enchaîne la mort !

Hélène Mon amour sera le plus fort ! Laissez, laissez ces fantômes !

Faust Grandissez, grandissez, fantômes Dans la plaine au sombre décor Sa beauté vaut tous des royaumes, Son amour enchaîne la mort.

Méphisto Son amour entraîne la mort!

Hélène Mon amour sera le plus fort!

Méphisto Son amour entraîne la mort.

Faust Grandissez, fantômes, Dans la plaine au sombre décor! Sa beauté vaut tous les royaumes.

Hélène

Laissez, laissez, tous ces fantômes Dans la plaine au sombre décor

Ma beauté coûta des royaumes, Mon amour sera le plus fort !

Helena Mitä, nytkö jo katkeavat syleilymme kahleet?

Faust

Helena!

Helena Kyllästyitkö jo rakkauteeni?

Mefistofeles

Jos et irrota hänestä, kohtaat loppusi!

Helena Enkö olekaan enää kaunis?

Mefistofeles Pois täältä!

Helena Älä jätä minua.

Mefistofeles Pois täältä!

Näetkö kaikki nämä aaveet tällä synkeällä tasangolla.

Faust Lisääntykää, aaveet tällä synkeällä tasangolla.

Mefistofeles

Hänen kauneudestaan on maksettu valtakuntia, hänen rakkaudessaan piilee kuolema.

Helena Rakkauteni voittaa kaiken! Älkää välittäkö aaveista!

Faust

Lisääntykää, aaveet tällä synkeällä tasangolla. Hänen kauneutensa on arvokkaampi kuin valtakunnat, hänen rakkautensa kahlitsee kuoleman.

Mefistofeles

Hänen rakkauttaan seuraa kuolema.

Helena Rakkauteni voittaa kaiken!

Mefistofeles

Hänen rakkauttaan seuraa kuolema.

Faust Lisääntykää, aaveet tällä synkeällä tasangolla. Hänen rakkautensa on arvokkaampi kuin kaikki valtakunnat.

Helena Älkää välittäkö aaveista tällä synkeällä tasangolla. Kauneudestani on maksettu valtakuntia, rakkauteni voittaa kaiken!

Méphisto Voyez, tous ces fantômes Dans la plaine au sombre décor. Voyez, Le cercle se resserre et la nue étincelle !

Faust Nuit d’hymen!... de clartés !

Hélène Dis-moi que je suis belle.

Méphisto Regardez!

Faust Je ne vois qu’elle!

Hélène Cher amour!

Méphisto Écoutez!

Faust Je n’entends que sa voix!

Méphisto Il faut me suivre!

Hélène Conquise, entre tes bras, garde-moi! Par l’amour tu m’as fait revivre. Je ne veux vivre que pour toi!

Faust Fantôme, Esprit, Démon, Je suis ton Maître! Arrière!

Méphisto Prenez garde! Qu’allez-vous faire?

Faust Ni l’enfer, ni le ciel, ne m’ôteront avec Hélène L’amour conquis… le bonheur éternel!

Hélène Ah! l’on m’entraîne! Adieu!

Méphisto Sur nous malheur!

Nous avons tenté Dieu! Sur nous malheur!

Mefistofeles Näetkö kaikki nämä aaveet tällä synkeällä tasangolla. Näetkö miten piiri tiukentuu ja pilvet salamoivat!

Faust Rakkauden liiton ja kirkkauden yö!

Helena Sano että olen kaunis!

Mefistofeles Etkö näe!

Faust

Näen vain hänet!

Helena Armaani!

Mefistofeles Etkö kuule!

Faust Kuulen vain hänen äänensä!

Mefistofeles Meidän on lähdettävä!

Helena Vangitse minut syleilyysi!

Rakkaudestasi olen syntynyt uudelleen. Haluan elää vain sinulle!

Faust

Aave, henki, demoni, olen sinun herrasi!

Väisty!

Mefistofeles Ole varuillasi! Mitä aiot tehdä?

Faust

Ei helvetti, ei taivas voi erottaa minua Helenasta. Voitettu rakkaus, ikuinen autuus!

Helena Oi, minut temmataan pois!

Hyvästi!

Mefistofeles

Voi meitä onnettomia!

Olemme uhmanneet Jumalaa!

Voi meitä onnettomia!

Suomennos: Auli Särkiö-Pitkänen