Jyväskylän seutu
KESKI-SUOMI
Henkilöstö pitää alusta asti ottaa mukaan muutosten valmisteluun, tuumivat Timo Kiiveri (vas.), Jari Huupponen, Kimmo Ahonen, Marja-Leena Kytölä, Heikki Käkönen, Eira Mähönen, Jari Makkonen, Varja Oksanen ja Kari Yksjärvi.
Kunnista vetovoimaisia työpaikkoja Jo lähivuosina työmarkkinoilla alkaa tulla pulaa tekijöistä. Viimeistään siinä vaiheessa kuntien pitää kyetä tarjoamaan houkuttelevia työpaikkoja. Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliiton ehdokkaat Jyväskylän seudulta katsovat tulevaisuuteen ja näkevät kunta-alan työnantajien olevan vakavan haasteen edessä. Niin Jyväskylän kaupungin kuin muidenkin kuntien pitäisi kyetä olemaan houkuttelevia työnantajia. – Saamme jatkuvasi kuulla edessä olevasta työvoimapulasta. Se väkimäärä, joka viiden vuoden perästä tulee työmarkkinoille, tarvittaisiin pelkästään kunta-alan töihin. Millä kunnat kilpailevat, kun eivät voi rahalla kilpailla? – Pitää olla hyvät työolot, turvalliset ja terveelliset tilat, hyvää johtamista, hyvä työpaikan henki ja hyvää yhteistoimintaa, luettelee koko porukan puolesta ohjaaja Timo Kiiveri, joka toimii Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveysalan väen työsuojeluvaltuutettuna. Niin ikään päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna kaupungilla toimiva Jari Huupponen odottaa
kaupunkityönantajalta aitoa, oikeaaikaista yhteistoimintaa henkilöstön kanssa. – Henkilöstö pitää saada mukaan muutosten valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa, eikä niin, että me luemme asioista sanomalehden sivuilta. Sillä tavalla väki sitoutuu paremmin muutoksiin. Henkilöstö on kuitenkin oman työnsä paras asiantuntija.
Yhteistyöllä tuloksia Työssä jaksaminen askarruttaa myös kaupungin työntekijöitä. Kun työpaikalla kaikki asiat ovat kunnossa, ihmiset viihtyvät paremmin työpaikallaan ja tekevät parempaa tulosta. – Sairaspoissaolojen vähentäminen ei meidän mielestämme onnistu millään pakottamisilla, kielloilla tai karenssien lisäämisellä. Yhteistyöllä ja työoloja parantamalla pitää pureutua niihin syihin. Vasemmiston ja sitoutumatto-
mien vaaliliiton ehdokkaat pitävät tärkeänä ihmisten tasa-arvoista kohtelua työsuhteesta riippumatta. Myöskään työsuhteen laadun perusteella ei saa pistää työntekijöitä eriarvoiseen asemaan. Parannusta kaivataan myös puutteelliseen perehdyttämiseen. Nykyään joudutaan ottamaan sijaisia työvuoroihin ilman asianmukaista perehdyttämistä, mikä on kaikkien osapuolten kannalta iso riski. Esimiehillä on tässä iso vastuu. Sen vuoksi kehitteillä oleva esimiespassi on hyvä parannus.
Ulkoistamiset uhkana Kari Yksjärven mielestä kaupungin toimintojen yksityistäminen, ulkoistaminen ja liikelaitostaminen on iso uhka kaupungin työntekijöille. Tämän kehityksen kannalta hän pitää syksyn kunnallisvaaleja tärkeänä linjanvetopaikkana. Kimmo Ahonen arvelee, että Jyväskylään tulossa oleva ”uuden sukupolven organisaatio” saattaa avata vielä uusia teitä kaupungin palveluiden yksityistämiselle. Marja-Leena Kytölä Hankasalmelta sanoo pienten kuntien työntekijöiden suhtautuvan epäillen
vireillä oleviin suurkuntaliitoksiin. Presidentinvaalien yhteydessä esiin noussut lakko-oikeus on Jari Huupposen mukaan työntekijöiden perustavaa laatua olevia oikeuksia, johon ei saa kajota. Turhaan työntekijät eivät lakoon ryhdy. Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliiton ehdokkaat haluavat myös parannusta myös JHL:n toimintaan. On syytä pohtia liiton, aluetoimiston ja yhdistysten tehtäviä ja sitä, miten liitto voi tukea yhdistysten yhteistoimintaa. – Kuntasektorilla tapahtuu koko ajan muutoksia. Myös JHL:n pitää olla valppaana, että hoksataan asioita hyvissä ajoin etukäteen. Jyväskylän seudulta ovat ehdokkaina lisäksi Sami Haapakoski, Jouko Hyvönen, Erja Kettunen, Heikki Käkönen, Jari Makkonen, Pekka Penttinen, Marko Rintala, Pekka Rytkönen ja Timo Rämö Jyväskylän kaupungilta, Pekka Forssell Laukaan kunnasta, Arto Gustafsson Hankasalmen kunnasta, Jyrki Korpivaara (sit.) JE-Urakointi Oy:stä, Eira Mähönen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä sekä Varja Oksanen Jyväskylän yliopistosta.
KESKI-SUOMI
Jämsän seutu
Osaamisesta syytä pitää huoli Jämsän vesiliikelaitoksessa työs kentelevä vesilaitoksen hoitaja Rainer Viinikainen sanoo, etteivät kunnat ole riittävästi huolehtineet teknisen puolen osaamisesta kokeneiden työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle. – Teknisellä puolella, jossa rakennetaan muun muassa katuja ja vesijohtoja, alkavat pian osaajat loppua, kun uusia työntekijöitä ei ole palkattu eikä koulutettu riittävästi. Kuntatyönantajat vaan herkuttelevat ajatuksella, että hienoa kun jäävät pois, niin säästetään. Monissa kunnissa on suuntauksena lykätä enemmän ja enemmän töitä yksityiselle puolelle. Viinikaisen mielestä kuntien olisi panostettava enemmän omiin työntekijöihin, nimenomaan nuorien työntekijöiden palkkaamiseen. – Pian kukaan ei tiedä miten hommat pitää tehdä. Ei näitä pelkästään koulussa opi, vaan lähinnä tekemällä töitä kokeneemman opastuksella.
Riittääkö töitä? Ulkoistamissuunnitelmia pitää Jämsän Ateria-, puhtaus- ja tekstiilipalvelut -liikelaitoksessa työskentelevä tekstiilihuoltaja Riitta Kangas työnsä ykkösongelmana. Ulkoistamispuheet ovat lisääntyneet kun Jämsän ja Jämsänkosken yhdistymisestä alkanut viiden vuoden irtisanomissuoja lähenee loppuaan. – Ulkoistaminen on peikko, josta puhutaan töissä. Kun kaupunginjohtajakin kertoi paikallislehdessä, että pelkät eläköitymiset eivät riitä,
Merja Viksilän, Marja-Liisa Juvenin, Rainer Viinikaisen ja Riitta Kankaan lisäksi Jämsästä ovat ehdokkaina Katja Hautaniemi, Jari Hyytiäinen, Maritta Parkkonen ja Arja Rauhala.
vaan että tulee irtisanomisiakin, niin kyllä vähän huolettaa. Riitta Kankaan mielestä tiukoissa paikoissa ammattiliiton merkitys korostuu. Kun ollaan porukassa, jotain voidaan saada aikaan. – Palkat eivät siivoustyössä ole nytkään kehuttavat, mutta jos työt ulkoistetaan, yrittäjän pitää vielä siitä välistä vetää voittonsa.
Siivous vähenee Jämsän Ateriassa laitoshuoltajana työskentelevän Merja Viksilän työpaikalla väki alkaa olla aika iäkästä, mutta kuitenkin työtahtia vaan kiristetään. – Nopein muutos on tapahtunut aivan viime vuosien aikana. Porukka vähenee ja kiire lisään-
tyy, mutta sairaslomia pitäisi kuitenkin saada vielä vähemmäksi. Se on kyllä aivan mahdoton yhtälö. Ei onnistu millään. – Työsuojeluvaltuutettuna olen kiertänyt kouluissa, joissa siivotaan vain joka toinen päivä. Henkilökunta joutuu entistä kovemmalle, kun paikat ovat likaisempia. Viksilä uskoo, että siivouksen vähentämisellä voi olla yhteys lisääntyneisiin sisäilmaongelmiin. – Kyllä siellä epäkohtia löytyy, kun siivouskertoja vähennetään. Ei se ole mitään säästöä. Jossain vaiheessa tulee vielä vastaan, että on tehty väärin. Mutta millä me saamme päättäjät asian ymmärtämään.
Jatkuva muutos pitää pääluottamusmiehen kiireisenä Lähihoitaja Marja-Liisa Juvenin viimeisin työvuosi on ollut aivan poikkeuksellinen. Hän on toiminut Jämsän kaupungin päätoimisena pääluottamusmiehenä, eikä työstä ole pulaa ollut. Kuntaliitosten vuoksi Jämsän seutu on ollut jo monta vuotta isojen muutosten kohteena. – Suurin urakka on jo ohi, mutta viiden vuoden liitosturva loppuu tämän vuoden lopussa. Sitten saatetaan taas joutua kovempiinkin neuvotteluihin. Vuoden aikana pääluotta-
musmies Juvenia ovat työllistäneet muun muassa palkkarakenteen uudistus. – Työn vaativuuden arvioinnit ovat edelleen neuvottelun alaisena. Palkkaratkaisuissa tulleita järjestelyeriä käytetään näissä hyväksi. Joidenkin osalta työ sujuu paremmin, joidenkin vähän nihkeämmin. Työntekijöiden edunvalvonnasta vastaavaa askarruttaa myös, miten kaupungin palveluita jatkossa tuotetaan. – Ylemmällä taholla mieti-
tään jatkuvasti, millä tavalla ostopalveluita, ulkoistamista ja vuokratyövoimaa käytetään . Tässä joutuu koko ajan kamppailemaan omien työntekijöiden puolesta. Kuntatyönantajien tulisi Juvenin mielestä harkita tarkkaan, onko sittenkin edullisempaa tuottaa palveluja omalla vakituisella henkilöstöllä. Siitä on jo tutkimustietoakin, ettei ulkoistaminen välttämättä tule halvemmaksi. – Jotkut kunnat, jotka aiem-
min innostuivat ulkoistamaan palveluitaan, ovat palanneet takaisin kunnan omiin palveluihin. Hullua, että Jämsässä edelleen mietitään ulkoistamisen lisäämistä, ikään kuin haluttaisiin tehdä itse kaikki virheet, joista toiset ovat jo ottaneet opiksi. Jämsän kaupungilla on paljon määräaikaisia työsopimuksia, joiden vakinaistamisesta parhaillaan neuvotellaan. – Ketjutuksista on syytä päästä eroon. Työyhteisöä kuormittaa se kun jatkuvasti väki
vaihtuu ja pitää uusia perehdyttää. Pääluottamusmiesvuosi on entisestäänkin vahvistanut Marja-Liisa Juvenin käsitystä ammattiliittojen toiminnan tärkeydestä.
KESKI-SUOMI
Äänekosken seutu
YHTIÖITTÄMINEN JA ULKOISTAMINEN
HUOLESTUTTAVAT
Äänekosken kaupungin palveluksessa oleva kiinteistönhoitaja Simo Holopainen sanoo jatkuvien yhtiöittämisja ulkoistamispuheiden rassaavan työntekijöitä. Pitkään kaupunkia palvellut Holopainen kertoo nykyään olevansa kaupungin tilapalvelun työntekijänä koululla, uimahallilla ja Kangaslammen leirialueella kiinteistönhoitajana ja välillä vanhankodeilla ja muualla. Hän tekee paljon yhteistyötä siivoojienkin kanssa ja sanoo myös huolenaiheiden olevan yhteisiä. – Suurin huoli siellä on tämä yhtiöittäminen ja palveluiden ulkoistaminen. Moni pelkää, että muutosten myötä työntekijöiden edut huononevat, että esimerkiksi lomat lyhenevät, eläkeikä nousee ja palkka laskee.
Epävarmuus rassaa Epävarmuus vaikuttaa Holopaisen mielestä työntekijöiden työssä jaksamiseen kun asioita jauhetaan vuodesta toiseen. – Työntekijät joustavat ja venyvät koko ajan vaan enemmän. Kun väkeä ei ole aina riittävästi, niin sekin vaikuttaa selvästi jaksamiseen ja viihtyvyyteen.
Epävarmuutta ja huolta kaupungin työntekijöissä lisää myös kuntaliitoksen tuoman irtisanomissuojan loppuminen ensi vuonna. – Onneksi meillä täällä on tosi hyvä porukka. Joskus me porukalla nauretaankin kaikille hulluille jutuille. Ennen puhuttiin, että valtion ja kunnan leipä on pitkä mutta kapea. Se turva on jo kauan sitten kadonnut. – Koko ajan pyörii konsultteja muka etsimässä palveluiden tehostamiskeinoja. Niitä haetaan aina tukipalveluista kuten siivouksesta ja kiinteistöjen hoidosta. Siivoojien työtäkin mitoitetaan vähän päästä, mutta eipä johtoportaassa semmoisia mitoituksia tehdä.
Tyhmää säästämistä Koulunkäynninohjaaja Ilidio Monteiro Flores sanoo olevansa huolissaan kaupungin työntekijöiden jaksamisesta. Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on Floresin mukaan huolestuttavan yleistä myös
NUORIA OHJATTAVA TYÖURAN ALKUUN Pätkätyö on tullut Tanja Survoselle tutuksi, mutta se ei enää askarruta niin kuin työuran alkuvuosina. – Ennen oli aina pelko siitä, saako mitään työtä. Sitten kun alkoi kertyä tällaisia vuoden, kahden ja kolmen mittaisia työkokemuksia, niin sitä on oppinut suhtautumaan asiaan niin, että kyllä se uusi työ aina löytyy. Tuleehan niitä työttömyysjaksojakin, mutta sitä on ruvennut luottamaan enemmän omaan osaamiseensa. Survonen työskentelee projektityöntekijänä Äänekosken katulähetyksen palveluksessa. Työkokemusta hän on hankkinut myös Jyväskylän Voimalaitos Nuortentaitopajat -hankkessa, Äänekosken nuorisotoimessa, perhekeskushankkeessa, perhekodissa ja hoito-
kodissa. Töistään Tanja Survonen on tykännyt niin, että jokaisesta työpaikasta on ollut vähän vaikea lähteä. Nuorten opastamissa oikealle elämänpolulle on kyse koko yhteiskunnan kannalta arvokkaasta työstä, mutta Survonen ajattelee työnsä merkitystä enemmän yksilön onnistumisen kannalta. Tanja Survonen liittyi jo vuonna 1995 silloisen KTV:n jäseneksi, eikä ole katunut ratkaisuaan. – Lähdin vaaleihin ehdokkaaksi, kun mulle on niin käsinkosketeltava hyöty ollut siitä, että kuulun liittoon, Survonen sanoo painokkaasti.
Ilidio Monteiro Flores ja Simo Holopainen sanovat, ettei kunnan työpaikka ole ollenkaan niin varma kuin aikaisemmin.
kunta-alalla. – Esimiesportaan pitää voimakkaammin puuttua kiusaamiseen ja muidenkin pitää ottaa asia rohkeasti esille. Tyhmänä säästämisenä Flores pitää sitä, etteivät kunnat palkkaa riittävästi koulunkäyntiavustajia. – Kun säästösyistä ei ole palkattu riittävästi koulunkäyntiavustajia, opettajat joutuvat tekemään
avustajan töitä, jolloin muiden oppilaiden opetus kärsii. Se on väärin ja pikemminkin tuhlausta kuin säästöä. Äänekosken seudulla ehdokkaina ovat lisäksi ravitsemistyönjohtaja Kaija Korhonen (sit.) ja ravitsemispäällikkö Mirja Minkkinen Konnevedeltä sekä Uuraisten kunnan perhepäivähoitaja Mervi Oksanen Äänekoskelta.
KUNNISTA EI OLE MALLIKSI muille työnantajille Työnohjaaja Sirpa Martinsin mielestä kunnat eivät enää kykene olemaan hyvänä esimerkkinä muille työnantajille. – Vasemmistolaisena ajattelen, että kunnan pitäisi olla se paras työnantaja. Valitettavasti kunnat ovat tässä markkinamyllyssä joutuneet toteuttamaan samanlaista työnantajalinjaa kuin yksityiselläkin sektorilla, kun kuntien rahoitusta on kiristetty. Martinsin mielestä kuntien mahdollisuudet toimia esi-
merkkinä muille näyttävät jatkossa vain huonontuvan. – Kunnat käyttävät esimerkiksi pätkätyöläisiä jopa enemmän kuin muut työnantajat. Omaa ammattiliittoaan Martins luonnehtii matalapalkkaisten naisten liitoksi, mikä kertoo siitä, ettei sukupuolten välisestä epätasa-arvosta ole päästy eroon. – Yhdessä toimimalla asioihin voidaan saada korjauksia. Sen vuoksi liittoon kuuluminen on tärkeää. Kun työelämä on nopeasti muuttunut aiempaa pirstaleisemmaksi, ammatillisen järjestäytymisen merkitys ei oikein avaudu kaikille nuorille. On tärkeää pohtia, miten ay-liike pystyisi nykyistä paremmin vastaamaan tämän ajan haasteisiin.
KESKI-SUOMI
Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliiton ehdokkaat Keski-Suomessa 36 Kimmo Ahonen pääluottamusmies Jyväskylä
37 Pekka Forssell kiinteistönhoitaja, pääluottamusmies Laukaa
43 Jouko Hyvönen liikuntalaitoksen hoitaja Jyväskylä
44 Jari Hyytiäinen puistotyöntekijä Jämsä
50 Jyrki Korpivaara (sit.) työnjohtaja Jyväskylä
Marja-Liisa Juven pääluottamusmies, lähihoitaja Jämsä
Marja-Leena Kytölä palvelupäällikkö Hankasalmi
Heikki Käkönen koneenkuljettaja Jyväskylä
59
47
53
60 Maritta Parkkonen perhepäivähoitaja Jämsä
41 Simo Holopainen kiinteistönhoitaja Äänekoski
Erja Kettunen lastenhoitaja Jyväskylä
Jari Makkonen kirjastoautonkuljettaja Jyväskylä
Varja Oksanen käytönsuunnittelija Jyväskylä
40 Katja Hautaniemi perhepäivähoitaja Jämsä
46 Riitta Kangas tekstiilihuoltaja Jämsä
52
58 Mervi Oksanen perhepäivähoitaja Äänekoski
39 Sami Haapakoski kehitysvammaistenohjaaja, työsuojelu valtuutettu Jyväskylä
45
51
57 Eira Mähönen toimistosihteeri Jyväskylä
38 Arto Gustafsson puutarhuri, työsuojelupäällikkö Hankasalmi
48 Timo Kiiveri ohjaaja, työsuojeluvaltuutettu Jyväskylä
54 Sirpa Martins työnohjaaja Äänekoski
49 Kaija Korhonen (sit.) ravitsemistyönjohtaja Konnevesi
55 Mirja Minkkinen ravitsemispäällikkö Konnevesi
61 Pekka Penttinen pysäköinnintarkastaja Jyväskylä
42 Jari Huupponen tiehöylänkuljettaja, työsuojeluvaltuutettu Jyväskylä
56 Ilidio Monteiro Flores koulunkäynninohjaaja Äänekoski
62 Arja Rauhala ruokapalvelu työntekijä Jämsä
63 Marko Rintala kuorma-auton kuljettaja Jyväskylä
KESKI-SUOMEN ALUESIVUT Teksti & kuvat: Jarkko Mänttäri
64 Pekka Rytkönen liikuntalaitoksen hoitaja Jyväskylä
65 Timo Rämö palomies, luottamusmies Jyväskylä
66 Tanja Survonen projektityöntekijä Äänekoski
67 Rainer Viinikainen vesilaitoksen hoitaja Jämsä
68 Merja Viksilä laitoshuoltaja, työsuojeluvaltuutettu Jämsä
69 Kari Yksjärvi laitosmies Jyväskylä
Taitto: Oskari Rantala