Näin vaikutetaan edustajistossa
O
viisi vuotta. Tehtävässä on ollut haasteita ja olen pitänyt sitä mielenkiintoisena. JHL on suuri ammattiliitto, joka koostuu monista eri suuruisista sopimus- ja ammattialoista. Opin heti alussa kuinka tärkeätä on ottaa tämä huomioon. Minut valittiin tähän tehtävään edustamaan omaa sopimusalaani ja sen olen yrittänyt tehdä parhaani mukaan. Oman sopimusalani erityiskysymykset, ongelmat ja haasteet ovat monta kertaa olleet tuttuja muillekin. Siksi tarvitsemme toisiamme. Yksin ei kukaan saa suuria aikaan, yhteistyö muiden kanssa on ensiarvoisen tärkeätä. LEN OLLUT JHL:N EDUSTAJISTON JÄSENENÄ
ovat kovassa puserruksessa. JHL toteuttaa edunvalvontatehtäväänsä ja yhteiskunnallista vaikuttamista jäsentensä jäsenmaksutuloilla. Edustajiston jäsenet ovat tärkeässä roolissa siinä, mihin suuntaan oma liitto kulkee. Kannanotot ja aloitteet ovat keino yksittäiselle edustajalle osallistua ja tuoda äänensä kuuluviin niin omaan toimialaan liittyvissä asioissa kuin myös JHL:n strategialinjauksissa. TYÖELÄMÄ JA AMMATTILIITOT
Yksin kukaan ei saa suuria aikaan.
on ehdottoman tärkeätä. Jo heti alussa on tultava tutuksi kokoustekniikan kanssa. Materiaalin sisältö kannattaa lukea huolella. Kokousasiat ja liiton hallituksen tekemät päätösehdotukset käsitellään myös aluetyöryhmän palaverissa ennen kokousta. Näihin osallistuminen luovat hyvän pohjan. Oma sopimusalani on sen verran pieni, että tarvitsen esityksilleni tukea muilta. Olen sitä usein saanut. Vuoropuhelu on tärkeä vaikuttamisen keino. Edustajiston jäsenen pitää muistaa ketä edustaa. Omien jäsenten kuunteleminen ja tiedonkulku varmistaa kenen asialla ollaan. x VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSIIN
Kari Hujanen Aalto-yliopiston ammattiosasto JHL
Yhtiöittäminen – demokratialeikkuri
A
ei kavenna kotimaisen oikeiston yksityistämisvimma, joskus syynä on myös EU-lainsäädäntö. Helsingin Energia (nykyisin Helen oy) yhtiöitettiin 1.1.2015 alkaen EU:n kilpailuneutraliteettia koskevan linjauksen takia. Koska sähkömarkkinoilla on myös yksityisiä yrityksiä ei energialaitos voinut jatkaa kuten ennen. Yksi suora seuraus on, että Helen oy ei enää pysty tulouttamaan yhtä paljon voitoistaan Helsingin kaupungin kassaan palveluiden järjestämiseksi. Parhaimmillaan Helsingin energia tuloutti reilusti yli 200 miljoonaa euroa vuodessa kaupungille. I N A D E M O K R AT I A A
Henkilöstön uusi asema HUHTIKUUSSA 2016 ,
omien sanojensa mukaan “aika kylmiltään yhtiömaailman joutunut” Helen oy:n pääluottamusmies Rainer Åhlberg sanoo, että siirtyminen pois kuntamaailmasta aiheutti yllättävänkin suurta muutosta henkilöstön arkeen ja että monet asiat
Vaalilehti 2017 JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat, pääkaupunkiseutu Päätoimitus ja taitto: Eliisa Alatalo. Toimituskunta: Dan Koivulaakso, Kari Hujanen, Saara Salmenjoki, Kalevi Kannisto, Niina Koskela, Pia Lohikoski, Kaija Talonpoika, Marko Muraja, Anna Hiekkataipale, Valli Pruuli, Sinna Koivusalo, Mira Kankare ja Kari Kälviä. Kuva sivulla PK2: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen.
mahdollisuudet ja demokraattisen päätöksenteon mahdollisuudet”, sanovat pääluottamusmies Rainer Åhlberg (vasemmalla), Aki Issakainen sekä varapääluottamusmies Pekka Sinkkonen Helen oy:stä.
myös suorastaan yllättivät. “Oletimme, että sopimukset eivät olisi niin kauhean erilaisia, mutta kyllä ne ovat. Vaikka kuinka yritettiin kaikki katsoa kuntoon, niin silti jotain yksityiskohtia oli vaikeaa ennakoida”, Åhlberg toteaa. Työehtosopimuksen vaihdos aiheutti myös eriarvoisuutta työntekijöiden välille, kun osalla säilyy pidemmät lomat kuin mitä tuoreemmat työntekijät voivat saavuttaa. “Töiden vaatimustasot jouduttiin myös kaikille arvioimaan uudestaan ja siinä oli paljon näkemyseroja”, Åhlberg kertoo.
Palmia, miksi?
”Kari (vasemmalla) on tehnyt hyvää työtä edustajistossa, mutta epäilemättä ryhmä kaipaisi lisävoimaa ja uutta verta”, sanoo Ilpo Kari, Aalto-yliopiston aammattiosaston puheenjohtaja (oikealla).
M
> ”Kun kaupungit yhtiöittävät toimintojaan, vähenevät usein työntekijöiden vaikuttamis-
JHL:n edustajistovaalien alla, mitä reilun parin vuoden takainen oikeistovetoisen Helsingin kaupunginvaltuuston päätös on merkinnyt ja merkitsee: päätös pilkkoa elinvoimainen tukipalveluja tuottava liikelaitos Palmia oy:ksi ja jäljelle jäänyt tynkä Helsingin kaupungin palvelukeskus liikelaitokseksi. Tein omakohtaisesti valtavasti työtä taustalla yhtiöittämistä vastaan. Seurasin valtuustokeskustelua, yritin vaikuttaa vaa’ankieli-asemassa olleisiin vihreisiin viime hetkiin ennen äänestystä. Ja petyin. Petyin tuntemiini vihreisiin, heidän naiviuteensa. Tapaan I E T I N TÄ S S Ä
tarkastella asioita hiekkalaatikon reunalta kauha ja ämpäri kädessä, kurahaalareissa. Näin kokoomus pukumiehineen ohjasi kaupungin päätöksentekoa ja yhtiöittämisen puolesta äänestäneitä vietiin kurahaalareissa, ymmärtämättöminä, kohti harmaata tulevaisuutta. Tällöin luotiin valtuuston linjaus ja esimerkki, kuinka kaupungin omaa palvelutuotantoa tulisi ulkoistaa, siirtää toimintoja vaiheittain kaupungin omiin yhtiöihin. Ankeana tulevaisuuden kuvana silmiini piirtyy eittämättä tilanne, missä kaupungin yhtiöt kilpailevat vapailla markkinoilla ulkomaisten massiivisten, esim. turva ja siivouspalveluita tuottavien yhti-
Sopimusten välinen siirtymäaika oli ensimmäisen kauden pääluottamusmiehen mielestä kuitenkin pääpiirteittäin riittävä. “Mutta muutamat asiat, kuten ruokaraha, on vieläkin auki ja se hiertää osaa henkilöstöstä edelleen,” Åhlberg jatkaa. Hänen mielestään työnantaja olisi voinut myös tiedottaa paremmin muutoksista. “Sanotaan, että jos näistä olisi keskusteltu jo siirtymäaikana niin olisi ongelmat vähentyneet sitten siirtymisen jälkeen,” Åhlberg päättää. x Dan Koivulaakso kaupunginvaltuutettu
öiden rinnalla, jotka voittanevat tulevaisuuden tarjouskilpailut. Niillä on volyymia tuottaa kilpailutuksessa tarjoamansa palvelu vaikka euron tunti. Seuraavassa kilpailutuksessa otettaisiin kärsityt tappiot takaisin moninkertaisina ja saavutettaisiin monopoliasema, joka maksaisi kaupunkilaisille paljon. Nyt kaupunki astuu uuteen aikakauteen. Kokoomusjohtoinen valtuusto ajoi läpi koko kaupunkia koskevan organisaatiouudistuksen ja 1.6. kaupunki siirtyy uuteen toimialaorganisaatioon. Seurauksena tullaan todennäköisesti yhtiöittämään teknistä toimialaa. Ajetaan demokratian nimissä alas kunnan omaa palvelutuotantoa. Tälle ulkoistamiselle tulee saada aikaan vihdoin piste. Yksi tie päättää tämä hölmöläisten peiton jatkaminen on olla aktiivinen ja äänestää. x Kari Kälviä työsuojeluvaltuutettu, Helsingin kirjasto- ja kulttuurityöntekijät JHL ry
PK1
Valitse meistä ja äänestä! Voit äänestää edustajistovaaleissa postitse tai sähköisesti. Postitse äänestetään vaaliaineiston mukana tulleen ohjeen mukaisesti. Postiäänestysaika on 13.–22.3.2017 (palautuskuori keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 mennessä). Sähköisessä äänestyksessä sinut tunnistetaan vaaliaineiston mukana lähetetyn henkilökohtaisen tunnuksen ja pin-koodin avulla. Sähköisen äänestyksen äänestysaika on 13.3.–28.3.
134
135
136
137
138
Katriina Ahjo, 47
Anni Ahlakorpi, 30
Tiina Ahlfors, 40
Hannu Ahonen, 62
Eliisa Alatalo, 31
järjestelmäasiantuntija
puheenjohtaja
mielenterveys- ja päihdetyöntekijä
toiminnanjohtaja luottamusmies
tiedottaja
139
140
141
142
143
Esko Juhani Alhainen, 53
Li Andersson, 29
Juuso Aromaa, 30
Kaija Berg, 51
Mikko Cortes-Tellez, 50
logistiikkatyöntekijä luottamusmies
kansanedustaja
opiskelija
tutkimusteknikko yhdistyksen puheenjohtaja
erikoissuunnittelija luottamusmies
144
145
146
147
148
Samuel Drake, 22
Tauni Ervasti, 62
Petra Haapa-Aro, 35
Ari Hartonen, 56
Marja-Leena Heikkinen, 46
opiskelija
vahtimestari
lähihoitaja yhdistyksen hallituksen jäsen
vaununkorjaaja pääluottamusmies
ratkaisuasiantuntija puheenjohtaja
149
150
151
152
153
Joel Heine, 34
Anna Hiekkataipale, 28
Outi Hietala, 56
Juha Hiltunen, 44
Pekka Hirvonen, 53
opiskelija hallituksen varajäsen
henkilökohtainen avustaja
tutkija-kehittäjä hallituksen varajäsen
sairaanhoitaja
raitiovaununkuljettaja pääluottamusmies
154
155
156
157
158
Kari Hujanen, 59
Antti Hyvönen, 35
Valentina Igumenova, 51
Mikko Ilanko, 44
Anitta Iline, 35
laboratoriotyöteknikko pääluottamusmies
lähihoitaja opiskelija
toimitilahoitaja
vahtimestari yhdistyksen puheenjohtaja
toimistosihteeri
PK2
Asuntopolitiikka ammattiliitoille
A
SUMISEN HINTA on karan-
nut käsistä. Ammattiliittojen edunvalvonnassa asuntopolitiikka pitää nostaa nykyistä korkeammalle sijalle. Duunarit tarvitsevat työn ja toimeentulon lisäksi myös koteja. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Ay-liikkeen pitää nykyistä pontevammin vaatia pienituloisille edullisia vuokra-asuntoja lähelle työpaikkoja. Työn ja perheen yhteensovittamista helpottaisi, jos ihmisillä olisi varaa asua lähempänä työpaikkaansa, eikä työmatkoihin menisi niin paljon aikaa. Asumiskustannukset ovat nousseet viime vuosina kotitalouksien tuloja nopeammin varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tämä on aiheuttanut monelle pienipalk-
Pienille suuri tulevaisuus
kaiselle tai muutoin pienituloiselle vuokralaiselle huomattavia toimeentulovaikeuksia. Suomessa on 1990-luvulta lähtien ollut eurooppalaisittain katsoen erittäin vähän säännellyt vuokramarkkinat. Vain valtion tuella rakennetuissa ARA-taloissa vuokrat on säännelty omakustannusperiaatteella, muissa vuokrasuhteissa eletään vapaata markkinataloutta. Markkinat eivät kykene korvaamaan tavoitteellista asuntopoliittista suunnittelua, ohjausta eivätkä poliittista päätöksentekoa. Onko sääntelyn purkamisessa menty Suomessa liian pitkälle? Sopimusvapaus tuntuu olevan vapautta lähinnä vuokranantajille, jotka vuokra-asuntopulan vallitessa kilvan korottavat vuokria. Asumisen pitäisi olla perusoikeus,
O
Helsingin Kaupungilla ollessani saanut olla mukana satojen helsinkiläislapsien arjessa sekä lukuisten päivähoidon työntekijöiden työkaveri. Päivät, jolloin lasten kanssa keskusteluun ja yksilölliseen huomiointiin jää aikaa, jäävät mieleen. Keskustelut voivat liittyä lasten viikonlopun kuulumisiin, elämässä askarruttaviin kysymyksiin tai lempileikkeihin. Päivinä, jolloin päiväkotiryhmästä puuttuu aikuisia, eikä sijaisia ole syystä tai toisesta saatu, huolehdimme me työntekijät vain välttämättömimmistä asioista. Päiväkodin arjen täytyy pyöriä, vaikka henkilökuntaa olisikin liian vähän. Henkilökunnan vähyys kuormittaa vuorossa olevia työntekijöitä ja pitkittyessään tilanne vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin, terveyteen sekä voi viedä lopulta ilon tehdä työtä. Henkilökunnan vähyys ei näy pelkästään niissä tilanteissa, joissa päiväkotiryhmistä puuttuu aikui-
sia. Voi olla, että ryhmän kaikki aikuiset ovat läsnä, mutta silti aikaa lapsien yksilölliselle huomioinnille ei ole. Kahdeksan lasta yhtä aikuista kohden on paljon etenkin tilanteissa, joissa ryhmässä on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, joilla ei ole avustajaa. Henkilökunnan riittävyyttä arvioitaessa tulisi huomioida myös erityistä tukea tarvitsevien lapsien määrä ryhmässä. Avustajan saaminen on pitkä prosessi ja se vie usein aikaa. Olisikin tärkeää, että päiväkodeissa otettaisiin entistä useammin suhdelukuja laskettaessa huomioon erityistä tukea tarvitsevien lapsien määrä lapsiryhmissä. Päivähoidon työntekijöiden ja lasten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa ryhmäkokoja pienentämällä ja huolehtimalla siitä, että ryhmässä on läsnä riittävä määrä osaavia aikuisia ja että käytössä olevat tilat soveltuvat lapsiryhmälle. Tilaratkaisutkaan eivät yksistään ole avain toimivampaan päiväkotiarkeen – lapsia ei voida jakaa pienempiin ryhmiin, jos
ei ole riittävästi henkilökuntaa. Mikäli sijaisten palkkaamisesta säästetään, viedään lapsilta ja aikuisilta mahdollisuus aitoon kohtaamiseen. Olen ehdolla JHL:n edustajistoon, jotta voisin liiton sisällä nostaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden asioita esille ja olla vaikuttamassa siihen, että liitto pitäisi vahvemmin huolta meidän varhaiskasvatuksen työntekijöiden oikeuksista ja hyvinvoinnista. x Saara Salmenjoki kahden päiväkoti-ikäisen lapsen äiti ja kiertävä lastenhoitaja Helsingin kaupunki
Pia Lohikoski JHL:n edustajiston varajäsen, joka työskentelee Vuokralaiset VKL ry:ssä
> JHL:n HUS -yhteisjärjestön puheenjohtaja ja pääluottamusmies Niina Koskela ja varapuheenjohtaja ja pääluottamusmies Kalevi Kannisto. Kuva Mikael Salakka.
Lasten päivähoito, suuret ryhmäkoot ja työntekijöiden jaksaminen on noussut lähikuukausina otsikoihin toistuvasti. Huoli aikuisten ja lasten hyvinvoinnista jaetaan ja se on usein myös kahvipöytäkeskusteluiden aihe. L E N L A ST E N HOI TAJA NA
mutta asunnottomuustilastot kertovat, että näin ei ole. Markkinaohjattu asuntopolitiikka ja liian vähäinen sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto ovat viime vuosina kasvattaneet asumiskustannukset kohtuuttomiksi. Tärkeintä ongelman korjaamiseksi on varmistaa kohtuuhintaiset tontit ja riittävä rahoitus myös sosiaaliselle asuntotuotannolle. Mitä ammattiliitot voivat tehdä itse? Ottaa uuden otteen asuntopolitiikkaan ja pitää asiaa esillä. On mahdollista toimia myös laittamalla oma pesä kuntoon. Ammattiliittojen yhdessä eläkeyhtiöiden kanssa omistaman VVO:n on mahdollista pienentää voittotavoitteitaan ja palata toteuttamaan kohtuuhintaisuuden periaatetta. Ammattiliittojen ei ole pakko tavoitella VVO:sta suuria tuottoja, vaan vaihtaa näkökulma takaisin edullisten vuokra-asuntojen tarjoamiseen duunareille. Mitä asialle aikoo tehdä seuraava JHL:n edustajisto? x
U
Pääkaupunkiseudun kunnat yhdistävät tukipalveluitaan HUS:n liikelaitoksiin
siirtävät tukipalveluitaan HUS:n liikelaitoksiin. Myös sairaanhoidollisia palveluita, kuten laboratorio ja kuvantaminen, sekä Helsingin sairaankuljetus ja sairaala-apteekki on siirretty HUS:iin. Samoin Carea-kuntayhtymä siirsi vuodenvaihteessa diagnostiset palvelunsa HUS:iin. Siirtojen taustalla on varautumista sote-muutokseen ja tarve varmistaa osaaminen yhtenäisenä palvelukokonaisuutena. Helsingin kaupunki valmistelee parasta aikaa Sote-viraston tekstinkäsittelyn, laitoshuollon sekä logistiikan siirtämistä HUS:iin. Tämä on JHL:n edunvalvonnan kannalta merkittävä asia. Pelkästään Helsingin Sote-viraston laitoshuollon siirto koskisi yli 600 työntekijää. HUS on omissa linjauksissaan lähtenyt siitä, että se ei yhtiöitä toimintojaan vaan tuottaa ne kuntayhtymän omana toimintana. Tämä linjaus on henkilöstön kannalta tärkeä. Nyt valmisteilla olevat kuntien tukipalveluiden toimintojen siirrot tulee tehdä liikkeenluovutuksena, jolloin henkilöstö siirtyy toiminnan mukana entisin työehdoin. Samalla tulee neuvotella henkilöstöetuuksien jatkumisesta, kuten työsuhdeasuntojen vuokraoikeuden säilymisestä. Siirtojen yhteydessä on käynnistettävä tehtävien vaativuuteen perustuva palkkojen yhdenmukaistaminen – kenenkään palkkaa alentamatta. Tämä edellyttää aktiivista edunvalvontaa ja yhteistyötä, sekä Helsingin, että HUS:n toimijoilta. x UDENMAAN KUNNAT
Kalevi Kannisto HUS-JHL pääluottamusmies
Niina Koskela HUS-JHL puheenjohtaja pääluottamusmies
PK3
189
190
191
Aaro Koskela, 32
Niina Koskela, 47
Anu Kulometsä, 61
viheraluehoitaja luottamusmies
pääluottamusmies varapuheenjohtaja jäsenasianh.
erik. kirjastovirkailija
192
193
194
195
196
Kari Kälviä, 58
Hanna Lehtinen, 24
Maari Lindholm, 43
Laura Lodenius, 47
Pia Lohikoski, 39
työsuojeluvaltuutettu
opiskelija yhdistyksen 776 sihteeri
lähihoitaja
toiminnanjohtaja
järjestöpäällikkö edustajiston varajäsen
197
198
199
200
201
Markus Lummi, 32
Niina Lyijynen, 50
Ville Maanavilja, 37
Hilpi Marttinen, 62
Mohamud Abdulkadir, 37
nuoriso-ohjaaja luottamusmies
yksikönjohtaja
työsuojelutarkastaja 717 alaosaston puheenjohtaja
yksikön vastaava luottamusmies
huoltomies hallituksen jäsen
202
203
204
205
206
Eeru Muraja, 29
Marko Muraja, 54
Sami “Frank” Muttilainen 36
Raimo Muuronen, 61
Hanna Männynväli, 35
huoltomies hallituksen jäsen
kiinteistönhoitaja pääluottamusmies
nuoriso-ohjaaja kaupunginvaltuutettu
vartija
sairaanhoitaja ATeK:n YT-ryhmän jäsen
207
208
209
210
211
Kirsi Nousiainen, 38
Seppo Paakkinen, 62
Niina Pahtela, 51
Tanja Pelttari, 36
Michael Perukangas, 45
lastentarhanopettaja
sosiaalityöntekijä koulutussihteeri
lähihoitaja, kotihoito varaluottamusmies
vastaava ohjaaja puheenjohtaja
osastonsihteeri
212
213
214
215
216
Ilkka Porttikivi, 37
Arja Povaljajeff, 55
Marek Prokoptsik, 30
Valli Pruuli, 50
Tiina Rajala, 56
rikosseuraamustyöntekijä
askartelunohjaaja taloudenhoitaja
henkilökohtainen avustaja
lähihoitaja yhd. varapuheenjohtaja
koulutussihteeri, FM hallituksen varajäsen
PK4
217
218
219
220
221
Hannele Råman, 62
Sisko Rämä, 52
Jaana Räsänen, 51
Nadezda Saarela, 59
Aydin Saiyar, 34
kehitysvammaisten ohjaaja hallituksen jäsen
laitoshuoltaja luottamusmies
vastaava ohjaaja luottamusmies
laitoshuoltaja yhdistyksen hallituksen jäsen
opettaja ohjaaja
222
223
224
225
226
Yrjänä Salmela, 43
Josefiina Salmén, 41
Saara Salmenjoki, 28
Jukka Salmijärvi, 49
Virpi Salo, 44
kehitysvamm. hoitaja luottamusmies
työsuojeluvaltuutettu jäsenasiainhoitaja
lähihoitaja
mielenterveyshoitaja yhdistyksen puheenjohtaja
ohjaaja luottamusmies
227
228
229
230
231
Sofia Salokorpi, 49
Eila Simola, 56
Pekka Sinkkonen, 57
Riku Särkkä, 28
Kaija Talonpoika, 62
opiskelija lähihoitaja
pääluottamusmies
kaukolämpöasentaja varapääluottamusmies
henkilökohtainen avustaja
pääluottamusmies varapj, edustajiston jäsen
232
233
234
235
236
Lana Tanskanen, 57
Markku Tihilä, 48
Leila Tilvis, 52
Henri Turkia, 26
Heta Tuura, 54
lastentarhanopettaja yhdistyksen hallituksen jäsen
tietohallintosuunnittelija
työsuojelutarkastaja
insinööriopiskelija
laitoshuoltaja yhdistyksen varasihteeri
237
238
239
240
241
Mika Tähti, 41
Miikka Wagner, 44
Markku Vihavainen, 59
Leila Vikman, 59
Henri Vilenius, 31
kuljettaja hallituksen jäsen
lähihoitaja edustajiston jäsen
mittaustyönjohtaja yhdistyksen sihteeri
kirjaaja
lääkintävahtimestari
242
243
244
245
246
Sampo Villanen, 40
Pasi Virtala, 50
Maria-Liisa Ylitolonen, 54
Irina Zlobina, 26
Rainer Åhlberg, 50
vaikuttamis- ja vapaaehtoistoiminnan päällikkö
kirjastovirkailija
palveluohjaaja yhdistyksen puheenjohtaja
laitoshuoltaja luottamusmies
sementtityöntekijä pääluottamusmies
PK5
Isäntä ja renki
V
marraskuussa 2011 perustaa Vantaan Tilapalvelut oy:n, jonne siirrettiin ateria-, siivous-, kiinteistö- ja vahtimestaripalvelut. Näin päästiin ”isäntä ja renki” -asetelmaan. Kaupunki on omistajana isäntä ja renki on nykyiseltä nimeltään Vantaan Tilapalvelut Vantti oy. Viimeiset 5 vuotta ovat olleet henkilöstön osalta hurjaa menoa. Vantin visio on ollut olla Suomen arvostetuin, kilpailukykyisin ja innovatiivisin kunnallinen ateria-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelujen tuottaja, joka on kilpailukykyinen myös yksityisten toimijoiden kanssa. Isäntä ei tunnu aina tietävän, mitä osakeyhtiömaailmassa elävä renki touhuaa. Henkilöstön asema ei ole tasavertainen konsernitasolla. Meidän aktiivisten ay-toimijoiden toive oli osakeyhtiötä tehdessä, että kaupungin palveluksesta siirtyneiden työntekijöiden yhteistoiminta-, työehto- ja työterveysasiat hoidetaan hyvin ja asiallisesti, kuten konsernin muissakin yksiköissä. Nooh, työterveys asiat todellakin on hoidettu hyvin. Työntekijät joutuvat menemään ensimmäisenä sairauspäivänään (määräys jo vuodelta 2013) jo lääkäriin tai työterveyshoitajalle. Eikä tässä vielä kaikki! Kun sairastuu kesken työpäivän (määräys viime vuodelta), joutuu pistäytymään sairaslomatodistuksen haussa. Jokaisella käynnillä on hintalappunsa, olipa käynti työterveydessä tai kaupungin terveysasemalla. JHL:n renkipuolen edunvalvojat ovat joutuneet useaan otteeseen kyseenalaistamaan määräaikaisten työsopimusten oikeellisuuden ja nollasopimukset. Eipä ole konsernin sisällä henkilöstö samanarvoisessa asemassa. Isäntäpuolella ollaan parasta aikaa pilotoimassa 5 päivän sairauspoissaoloa omalla ilmoituksella, jonka tiedämme saavan aikaan huomattavia säästöjä ja työhyvinvoinnin lisäystä. Pelisääntöjä ja ohjeistusta tehtiin yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Vantaalla pilotin lopussa arvioidaan sen laajentamista kaikille toimialoille. Mutta, mutta... toista on toiminta renkipuolella: määräyksiä ja ohjeita tulee ja valmiista päätöksistä kerrotaan henkilöstön edustajille. Asioiden yhteistoimintaa voidaan vain arvailla. Viime edustajiston vaalien alla puhuimme paljon kilpailuttamisesta, ulkoistamisesta ja yhtiöittämisestä ja niiden mukanaan tuomista edunvalvonnan haasteista. Nämä asiat eivät ole muuttuneet kuluneella kaudella. Olemme Vantaalla huomanneet liike-elämän toimintatapojen tulleen jäsentemme työarkeen ja työpaikoille. Demokratian ja avoimuuden eteen ja sen toteuttamiseksi joudutaan tekemään jatkuvasti töitä sopimus- ja neuvottelukulttuurin alati muuttuessa. x A NTA A N K AUPUNGINHALLITUS PÄ ÄTTI
Henkilöstön asema ei ole tasavertainen konsernitasolla.
Kaija Talonpoika ja Marko Muraja Vantaan JHL:n pääluottamusmiehet
Edunvalvonta on ihmisoikeustyötä
K
> Henkilökohtaisina avustajina työskentelevät Riku Särkkä ja Anna Hiekkataipale ovat ehdolla JHL:n vaaleissa.
Haasteita henkilökohtaisen avustajan työssä
ANNAN HUOLTA YKSITYISEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN työn-
tekijöiden hyvinvoinnista joka päivä. Edunvalvontatyössä on kyse yhdenvertaisesta kohtelusta, ihmisoikeuksista ja työntekijöiden aseman edistämisestä. JHL:ssä on tuhansia maahanmuuttajajäseniä yli sadasta eri maasta. Maahanmuuttajissa ja siirtotyöntekijöissä on myös paljon potentiaalisia ay-jäseniä. Tapaan ihmisiä, jotka saavat pienempää palkkaa ja joilla on enemmän työtehtäviä kuin toisilla. He eivät osaa kysyä vapaapäiviä, ylityötuntien palkkaa tai tiedä loma-asioista. Kielitaidon puute ja yksin työskenteleminen (mm. henkilökohtaiset avustajat, kotihoito, siivoojat) tekevät riippuvaiseksi työnantajasta sekä estävät saamasta tietoa oikeuksista ja hakemasta apua. Jos paikallinen sopiminen lisääntyy, pelkään että työnantajat käyttävät maahanmuuttajia vielä härskimmin hyväkseen. Olisiko aika sanoa yhdessä ”ei käy” ja pitää huolta, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo säilyvät Suomen työelämässä? x Valli Pruuli lähihoitaja, Helsingin seniorisäätiö Kamut maahanmuuttajajaoksen puheenjohtaja
K
ilman varsinaista työyhteisöä pääasiallisesti toisen ihmisen kotona, erilaiset työehtoihin- ja oloihin liittyvät haasteet tulevat arkipäiväisiksi. Useat avustajat työskentelevät työnantajamallilla, jossa avustaja on työsuhteessa avustettavaan ja avustettava hoitaa työnantajan velvollisuudet. Työtä helpottaa molemmin puolin työnantajan kuuluminen henkilökohtaisten avustajien työnantajien Hetaliittoon, mutta valitettavan usein tämä ei toteudu ja lieveilmiöt heiUN TYÖSKENTELEE
jastuvat suoraan avustajan arkeen ja työoloihin. Järjestäytymätöntä työnantajaa eivät sido yhteisesti sovitut työehtosopimukset, jolloin esimerkiksi palkan lisiin, työaikoihin ja muihin työsopimuksen ehtoihin liittyviä seikkoja sanelevat käytännössä ainoastaan valtakunnallisten lakien minimivaatimukset. Työehtosopimus suojelee avustajaa määrittelemällä työnkuvan tarkkarajaiseksi ja antaa linjaukset muun muassa työ-, loma- ja lepoaikojen määräytymiselle. Lisäksi liittoon kuuluva työnantaja maksaa avustajalleen hieman suurempaa palkkaa kuin liittoon kuulumaton ja saa myös omaksi tuekseen liiton neuvontaja edunvalvontapalvelut. Työaikalaki ja eri työehtosopimusten säädökset määräävät työajalle maksimipituuden mutta eivät minimiä, joten kenties suurim-
maksi avustajien haasteeksi nousevat kaikissa työnantajamalleissa jatkuvasti yleistyvät nollatuntisopimukset. Kun työnantaja tarjoaa työntekijälleen nollatuntisopimusta, tulee hän samalla tarjonneeksi valtavan epävarmuuden toimeentulosta ja työajoista. Nollatuntisopimus saattaa sopia työntekijälle tilanteessa, jossa toivotaan keikkamuotoista ja satunnaista työtä, mutta vakituisemmalle työntekijälle tai sellaiseksi haluavalle se on pahimmillaan haitallinen ja aiheuttaa tarpeetonta kuormitusta arjen järjestämisestä. Edellä mainitut esimerkit kuvaavat olennaisesti henkilökohtaisen avustajan työn erityispiirteitä, mutta ovat vain pintaraapaisu kaiken kotona tehtävän työn mukanaan tuomista haasteista. x Anna Hiekkataipale henkilökohtainen avustaja, Helsinki
PK6
159
160
161
162
163
Niina Ilola, 34
Sirkka-Liisa Ilvonen, 63
Erkki Irval, 37
Aki Issakainen, 31
Henrik Jaakkola, 26
tapahtumatuottaja työsuojeluvaltuutettu
verotarkastaja luottamusmies
metronkuljettaja
kaukolämpöasentaja hallituksen varajäsen
opiskelija
164
165
166
167
168
Jörgen Jensen, 46
Orvokki Jokinen, 61
Mikko Jokio, 43
Eeva-Leena Juntunen, 44
Antti Kaajakari, 35
raitiovaununkuljettaja
lähihoitaja JHL 015 varapuheenjohtaja
ohjaaja luottamusmies
välinehuoltaja sihteeri
sosiaaliohjaaja
169
170
171
172
173
Raija Kaisaniemi, 51
Mira Kankare, 46
Kalevi Kannisto, 61
Ilpo Kari, 45
Niina Kari, 37
kodinhoitaja
laboratorioinsinööri luottamusmies, vplm
pääluottamusmies JHL:n hallituksen jäsen
harjoitusmestari yhdistyksen puheenjohtaja
kurssisihteeri yhdistyksen sihteeri
174
175
176
177
178
Matti Karmala, 34
Reetta Keränen, 30
Kaarina Keskikuru, 48
Elina Kinnunen, 34
Nina Kinnunen, 44
ympäristönhoitaja
musiikkiterapeutti JHL:n hallituksen varajäsen
hallintosihteeri luottamusmies
sosiaalialan ohjaaja
kouluttaja hallituksen varajäsen
179
180
181
182
183
Mai Kivelä, 34
Pekka Kivimäki, 36
Jouni Koivisto, 54
Risto Koivula, 59
Dan Koivulaakso, 36
toiminnanjohtaja vasemmistoliiton puoluevaltuuttu
sairaanhoitaja luottamusmies
koulunkäyntiavustaja varapääluottamusmies
panostaja hallituksen jäsen
poliittinen sihteeri kaupunginvaltuutettu
184
185
186
187
188
Sinna Koivusalo, 38
Nina Kokkinen, 32
Jouni Kolunkulma, 43
Anneli Korhonen, 57
Sara Korhonen, 33
koulunkäyntiavustaja luottamusmies
henkilökohtainen avustaja
vanhempi hitsaaja varapääluottamusmies
byråsekreterare
assistentti
PK7
Turvaa työsuhteen muutokseen Ei unohdeta koulunkäyntiavustajia!
A
Espoossa vuonna 2007 en arvannut, että viihtyisin alalla näinkin pitkään. Enkä arvannut, että työ veisi minut ay-liikkeen pariin, kiinnostuisin politiikasta ja esiintyisin muutamaan otteeseen lehtijutuissa ja televisiossakin. Jokaiseen juttuun ja uuteen tehtävään suostuessani olen pitänyt mielessäni tavoitteen; tehdä työnkuvaa selkeämmäksi niille, jotka eivät sitä hahmota, pyrkiä parantamaan koulunkäyntiohjaajina ja -avustajina työskentelevien työoloja ja sitä kautta motivaatiota ja halua pysyä alalla pidempään. Yhtä tärkeää on pitää meteliä lapsen oikeudesta riittävään tukeen.
Julkishallinnon uudistuksiin vaaditaan suunnitelmallisuutta, jotta työntekijät voivat hyvin. Samoin vahvaa ay-toimintaa tarvitaan edelleen.
E
jatkuvan muutoksen keskellä, asiat muuttuvat päivittäin. Työntekijöiden asema on otettava tarkasti huomioon, mikä ei tähän mennessä ole toteutunut”, kertoo HUSLAB-luottamusmiehen varahenkilönä toimiva Anitta Iline. ”Työurani aikana organisaatiossamme on tapahtunut neljä organisaatiomuutosta”, kertoo Iline. Hän työskentelee sihteerinä HUS-kuntayhtymässä, HYKS HUSLAB-tulosyksikössä. HUS:n palveluksessa hän on ollut vuodesta 2003. ”Pidän tärkeänä, että ainoastaan hyvin harkitut ja suunnitellut muutokset viedään eteenpäin. Silloin muutos ei aiheuta ikäviä ongelmia prosesseihin, tuottavuuteen ja ennen kaikkea työntekijöiden hyvinvointiin.” ”Tärkeimpiä asioita työelämäsLÄMME
sä ovat turvattu työpaikka, hyvä työilmapiiri, työssä jaksaminen ja yhdenvertainen kohtelu työpaikalla. Kaikenlaiselle eriarvoiselle
Kaikenlaiselle eriarvoiselle kohtelulle on asetettava nollatoleranssi. kohtelulle on asetettava nollatoleranssi”, sanoo Auroran sairaalassa laitoshuoltajana työskentelevä Irina Zlobina. Hän on myös Helsin-
LOITTAESSANI TYÖNI KOULUNKÄYNTIAVUSTAJANA
KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT TEKEVÄT mittaamattoman arvokasta ja tär-
HUS:n toimistosihteeri Anitta Iline (oikealla) ja Helsingin sote-viraston laitoshuoltaja ja luottamusmies Irina Zlobina ja ovat ehdolla JHL:n edustajistovaaleissa. Kuva: Matti Similä
gin sote-viraston laitoshuoltajien luottamusmies. ”Arvostan ay-toimintaa ja minusta on hienoa olla mukana toteuttamassa omalta osaltani asioita, joista voi olla meille kaikille hyötyä nyt ja tulevaisuudessa”, hän kertoo. Irina Zlobina toivoo liitolta panostusta luottamusmiesten koulutukseen. ”Koulutus on tärkeää, jotta voidaan kohdata eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Parantaa tietoa työehtoihin liittyvistä asioista, monella eri kielellä ja kehittää yhteistyötä monikulttuurijärjestöjen kanssa sekä aktivoida maahanmuuttajia mukaan toimintaan.” Anitta Iline toivoo liitolta myös yhteiskuntavaikuttamista. ”Toivon, että JHL edustaa vahvasti työntekijöitä poliittisella areenalla, jotta poliittiset päätökset olisivat enemmän tasa-arvoisia.” x
keää työtä. Valitettavasti he eivät saa riittävää korvausta työstään. Osapäivätyöstä saatava palkka ei riitä elämiseen ilman puolison isoa palkkaa tai yhteiskunnan tukia, joiden saamisesta on juuri tehty entistä haastavampaa. Sovitellun päivärahan verotusta kiristettiin jo viime vuoden lopussa ja luvassa on leikkausta muihinkin pienituloisten elämää huojentaviin tukiin. Hallitus, joka lupasi olla leikkaamatta koulutuksesta, tekee nyt kuitenkin merkittäviä muutoksia. Myös sellaisia, jotka jäävät suurelta yleisöltä huomaamatta. Leikkaamalla ammattikuntani vähäisiä tuloja vielä pienemmiksi, saadaan pian aikaan massapako alalta. Avustajien keskuudessa puhutaan nyt paljon aikeista lähteä etsimään suurempipalkkaisia kokopäivätöitä. Lopputulos on se, että lapset jäävät resurssiopettajien ja laaja-alaisten erityisopettajien satunnaisen tuen varaan. Lapset, jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea koulukäyntinsä onnistumiseksi tulevat jäämään sitä ilman.
Koulunkäyntiavustajat eivät saa riittävää korvausta työstään.
KUKA ISTUU LEVOTTOMAN OPPILAAN VIERESSÄ rauhoittamassa menoa? Kuka kuiskaa tukea tarvitsevalle oppilaalle lohduttavia sanoja kesken tuskaisen matikantunnin? Kuka muistuttaa ottamaan kaiken tarpeellisen esiin, jotta työt sujuisivat? Kuka varmistaa oppilaiden keskellä kulkien opettajalle työrauhan tunnin vetämiseen? Avustajia ei saa unohtaa! Unohtamalla avustajat, teemme koulunkäynnistä oppilaille aivan turhan haastavaa! x Sinna Koivusalo koulunkäyntiohjaaja, luottamusmies, Espoo