Vuosikertomus 2020
W I H U R I N K A N S A I N VÄ L I S T E N PA L K I N T O J E N R A H A S T O KALLIOLINNANTIE 4, 00140 HELSINKI WWW.WIHURIPRIZES.FI 09 454 2400
Kannen kuva: Pauliina Holma Graafinen suunnittelu: Viivi Prokofjev Toimitus: Emilia Mäenmaa Paino: Nord Print © 2021 Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto All photos are copyrighted to their respective rightful owners Valokuvat Eino Ansio s. 7 Sofia Okkonen: s. 9, (21), 10 Alex Weber: s. 12 (22), 15 Kansainvälisten palkintojen rahaston kuva-arkistot s. 9 (1-20), 12 (1-21)
Sisällysluettelo
6
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto
8
Wihurin Sibelius-palkinto Palkinnonsaajat 1953–2020
10 12
Wihurin Sibelius-palkinto 2020 Jukka Tiensuu
14
Wihurin kansainvälinen palkinto 2020 Navin Ramankutty
Wihurin kansainvälinen palkinto Palkinnonsaajat 1958–2020
16 Hallinto 16 Talous
W I H U R I N K A N S A I N VÄ L I S T E N PA L K I N TO J E N R A H A S TO
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto jakaa Wihurin Sibelius-palkintoa ja kansainvälistä palkintoa tunnustuksina palkinnonsaajien vahvoista kansainvälisistä näytöistä aloillaan. Vuonna 2020 Wihurin Sibelius-palkinnon sai säveltäjä Jukka Tiensuu ja Wihurin kansainvälisen palkinnon professori Navin Ramankutty.
6
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston perusti ja peruspääoman lahjoitti merenkulkuneuvos Antti Wihuri vuonna 1953. Säätiön tarkoituksena on sääntöjensä mukaan tukea ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla palkintoja vähintään kolmen vuoden välein tunnustukseksi rakentavasta työstä, joka on erinomaisesti edistänyt ja kehittänyt ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä. Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto jakaa Wihurin Sibelius-palkintoa kansainvälisesti tunnetuiksi ja tunnustetuiksi tulleille säveltäjille ja kansainvälistä palkintoa tieteentekijöille. Palkintoja voivat saada sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt kansallisuuteen katsomatta. Säätiö on jakanut 67 vuoden aikana kaikkiaan 39 palkintoa, joista 19 Wihurin Sibelius-palkintoa säveltäjille ja 20 Wihurin kansainvälisiä palkintoa tieteentekijöille. Palkintojen suuruus
on ollut nykyrahassa 30 000–150 000 euroa. Vuonna 2020 Wihurin Sibelius-palkinnon sai säveltäjä Jukka Tiensuu ja Wihurin kansainvälisen palkinnon kanadalainen kestävän globaalin ruokajärjestelmän tutkija, professori Navin Ramankutty. Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston jakamat palkinnot ovat tunnustuksia palkinnonsaajien vahvoista kansainvälisistä näytöistä aloillaan. Palkintojen jakaminen tapahtui koronaviruspandemian vuoksi poikkeusjärjestelyin Finlandia-talon Piazzalla perjantaina 9.10.2020 sen hetkisen sallitun osallistujamäärän puitteissa. Tilaisuudessa kamariorkesteri Avanti! esitti Jukka Tiensuun sävellyksen nemo kapellimestari Hannu Linnun johdolla. Juhlaesitelmän piti Navin Ramankutty videoyhteyden välityksellä.
87
W I H U R I N S I B E L I U S - PA L K I N TO
Wihurin Sibeliuspalkinto Wihurin Sibelius-palkintoa jaetaan kansainvälisesti tunnetuiksi ja tunnustetuiksi tulleille säveltäjille. Ensimmäisen Wihurin Sibelius-palkinnon sai vuonna 1953 Jean Sibelius, jonka mukaan palkinto on nimetty. Vuoteen 2020 mennessä Wihurin Sibeliuspalkintoja on jaettu yhteensä 19 kappaletta.
1. Jean Sibelius, 1953 Suomi 2. Paul Hindemith, 1955 Saksan liittovaltio 3. Dmitri Šostakovitš, 1958 Neuvostoliitto 4. Igor Stravinsky, 1963 Yhdysvallat 5. Benjamin Britten, 1965 Iso-Britannia 6. Erik Bergman, 1965 Suomi 7. Usko Meriläinen, 1965 Suomi 8. Einojuhani Rautavaara, 1965 Suomi 9. Oliver Messiaen, 1971 Ranska 10. Witold Lutoslawski, 1973 Puola
Palkinnon jakamista varten on säätiön hallitus asettanut viisijäsenisen asiantuntijalautakunnan, johon on kuulunut muun muassa musiikin professoreita ja säveltäjiä. Päätöksen palkinnonsaajasta tekee lautakunnan esityksestä Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston hallitus.
11. Joonas Kokkonen, 1973 Suomi 12. Krzysztof Penderacki, 1983 Puola 13. Aulis Sallinen, 1983 Suomi 14. György Ligeti, 2000 Itävalta 15. Magnus Lindberg, 2003 Suomi 16. Per Nøgård, 2006 Tanska 17. Kaija Saariaho, 2009 Suomi 18. György Kurtág, 2012 Unkari 19. Sir Harrison Birtwistle, 2015 Iso-Britannia 20. Unsuk Chin, 2017 Etelä-Korea
8
21. Jukka Tiensuu, 2020 Suomi
W I H U R I N S I B E L I U S - PA L K I N T O
1. 2.
4.
3.
6.
5.
7.
8. 11.
9.
12. 10. 14.
13.
15.
17. 16.
20. 18. 19.
21.
9
90
W I H U R I N S I B E L I U S - PA L K I N TO 2 0 2 0
Jukka Tiensuu W I H U R I N S I B E L I U S - PA L K I N T O 2 0 2 0
Jukka Tiensuu on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista säveltäjistä. Laajan tuotannon omaava Tiensuu on taiteellisesti tinkimätön säveltäjä, joka on luonut omaperäisen musiikillisen ilmaisun.
jukka tiensuu (s.1948) on yksi kansainvälisesti tun-
netuimmista suomalaisista säveltäjistä. Hän on opiskellut muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja Juilliard Schoolissa. Tiensuu on palkittu Erik Bergman -palkinnolla (1996), Teosto-palkinnolla (2004) ja säveltaiteen valtionpalkinnolla (2012). Tiensuun teokset huokuvat syvää henkisyyttä, ja hänen johdonmukainen tinkimättömyytensä taiteellisista päämääristä on vakuuttavaa. Tiensuun sävelkieli on kompromisseja kaihtamatonta, mutta samalla hänen musiikissaan on usein läsnä puhdas ilo ja jopa huumori. Tiensuu on kyennyt luomaan rikkaan, tunnistettavan ja omaperäisen musiikillisen ilmaisun. Samaan aikaan hänen musiikissaan on kuultavissa taidemusiikin monien traditioiden perinpohjainen tuntemus. Laajan tuotannon keskiössä ovat moni-ilmeiset orkesteriteokset, joista esimerkiksi Mxpzkl (1977) sekä Voice Verser (2012) sopraanolle ja orkesterille heijastavat Tiensuun tyylin kehittymistä nykyiseen ilmaisuunsa. Suurissa orkesteriteoksissa Lumo (1996) ja Soma (1998) hän on laajentanut soinnillista palettiaan myös teknologiaa hyödyntämällä. Tiensuun persoonalliset konsertot piirtävät kuvan rohkeasta ja taitavasta säveltäjästä, ja esimerkiksi klarinettikonsertto Puro (1998) ja Teoton (2015), konsertto
shengille (kiinalainen suu-urku), osoittavat kykyä hyödyntää soitinten ilmaisukapasiteetti kokonaisuudessaan. Erilaisten tyylien ja tekniikoiden hallintaan yhdistyvät rohkeat kokoonpanovalinnat muun muassa teoksissa Umori (2004) big bandille sekä Mora (2012) tenorille ja barokkiorkesterille. Tiensuun tuotanto sisältää runsaasti kamarimusiikkia. Yläsävelsarjan taidokas hyödyntäminen teoksessa Beat (1997) klarinetille, pianolle ja sellolle tuo esille Tiensuun kyvyn luoda kiehtovia ja yllätyksellisiä sointi-ilmiöitä. Samoin kuin orkesterimusiikissa, on myös hänen kamarimusiikkiteoksissaan kuultavissa kiinnostus tasavireisestä järjestelmästä poikkeaviin viritysjärjestelmiin ja tietokoneavusteiseen säveltämiseen. Tiensuu tuntee perusteellisesti instrumentit, joille hän säveltää, käyttäen monipuolisesti ja omaleimaisesti eri soitinten ilmaisumahdollisuuksia. Aktiivisen ja kasvavasti kansainvälistä huomiota keräävän sävellystyön ohella Tiensuu on toiminut myös esiintyvänä muusikkona ja opettajana. Hän on vaikuttanut pysyvästi Suomen musiikkielämään ja ollut perustamassa Helsinki Biennalea (nykyään Musica nova Helsinki) sekä Viitasaaren musiikin aika -festivaalia, joista kumpikin on nykyisin kansainvälisesti merkittävä tiedon, taidon ja kontaktien välittymisen paikka uusille säveltäjäsukupolville.
11
W I H U R I N K A N S A I N VÄ L I N E N PA L K I N TO
1. 2.
3.
4.
7.
8.
5.
6. 10.
11.
12.
9.
13.
15. 16.
18.
14.
22.
19.
17.
12
20.
21.
W I H U R I N K A N S A I N VÄ L I N E N PA L K I N T O
Wihurin kansainvälinen palkinto 1. Rolf Nevanlinna, 1958 Suomi, matematiikka 2. Pentti I. Halonen, 1961 Suomi, lääketiede 3. Väinö Hovi, 1961 Suomi, fysiikka 4. Joonas Kokkonen, 1961 Suomi, musiikki 5. Sir John McMichael, 1968 Iso-Britannia, lääketiede 6. Lars Ahlfors, 1968 Yhdysvallat, matematiikka 7. Sir Peter Hirsch, 1971 Iso-Britannia, metallurgia 8. Georg Henrik von Wright, 1976 Suomi, filosofia 9. Jaakko Hintikka, 1976 Suomi, filosofia 10. Derrick B. Jelliffe, 1979 Yhdysvallat, ravintotiede 11. Aldo van Eyck, 1982 Alankomaat, arkkitehtuuri 12. Aksel C. Wiin-Nielsen, 1983 Tanska, meterologia
Wihurin kansainvälinen palkinto voidaan jakaa ihmisille tai yhteisöille, jotka ovat tehneet rakentavaa työtä ihmiskunnan henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin eteen. Vuoteen 2020 mennessä Wihurin kansainvälinen palkinto on jaettu suomalaisille ja ulkomaisille tieteentekijöille 20 kertaa. Ensimmäisen kansainvälisen palkinnon sai matemaatikko, professori Rolf Nevanlinna 9. lokakuuta 1958.
13. John Williams Mellor, 1985 Yhdysvallat, maatalousekonomia 14. Kullervo Kuusela, 1988 Suomi, metsätiede 15. Kari I. Kivirikko, 1991 Suomi, lääketieteellinen biokemia 16. Olli V. Lounasmaa, 1994 Suomi, teknillinen fysiikka 17. Niilo O.B. Hallman, 1997 Suomi, pediatria 18. Barbara Czarniawska, 2003 Ruotsi, taloustiede 19. Merja Penttilä, 2012 Suomi, biotalous 20. Thania Paffenholz, 2015 Sveitsi, rauhantutkimus 21. Markku Kulmala, 2017 Suomi, ilmakehätieteet 22. Navin Ramankutty, 2020 Kanada, kestävien ruokajärjestelmien tutkimus
Palkinnon jakamista varten on säätiön hallitus perinteisesti päättänyt alan tai teeman, jonka ympärille on koottu tieteellisten yhdistysten tai yhteisöjen jäsenistä koostuva asiantuntijalautakunta. Lautakunta tekee esityksen mahdollisista palkinnonsaajista, ja päätöksen tekee Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston hallitus.
13
W I H U R I N K A N S A I N VÄ L I N E N PA L K I N TO 2 0 2 0
Navin Ramankutty W I H U R I N K A N S A I N VÄ L I N E N PA L K I N T O 2 0 2 0
Professori Navin Ramankutty on maailman johtavia kestävän globaalin ruokajärjestelmän tutkijoita. Ramankuttyn tavoitteena on etsiä ratkaisuja maailman ruokahaasteeseen samalla kun maatalouden globaali ympäristöjalanjälki pyritään minimoimaan.
14
professori navin ramankut ty (s. 1970, Intia) toimii globaalin ruokaturvan ja kestävyyden professorina Kanadassa University of British Columbiassa. Hän on maailman johtavia kestävän globaalin ruokajärjestelmän tutkijoita. Ramankuttyn tutkimusohjelman tavoitteena on ymmärtää, kuinka ihmiset käyttävät ja muokkaavat maapinta-alaa maataloudessa ja tämän vaikutuksia globaaliin ympäristöön. Lisäksi hänen tavoitteenaan on etsiä ratkaisuja maailman ruokahaasteeseen samalla kun maatalouden globaali ympäristöjalanjälki pyritään minimoimaan. Ramankutty soveltaa uraauurtavalla tavalla globaalia dataa ja numeerisia ekosysteemimalleja tuottaen tietoa, joka auttaa maatalouden tuotantotapojen muuttamisessa ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Hänen globaalit maankäyttömallinsa ja meta-analyysinsä ovat keskeisessä roolissa koko alan kansainvälisissä tutkimuksissa. Ramankutty on yksi Solutions for a cultivated planet -artikkelin (Nature) pääkirjoittajista. Artikkelilla on ollut merkittävä vaikutus siihen, mihin kestävää ruokajärjestelmää koskeva tutkimus on suuntautunut.
Ekosysteemivaikutuksilla on keskeinen rooli Ramankuttyn työssä laajemminkin. Hän on arvioinut tutkimuksessaan esimerkiksi luomutuotannon globaaleja mahdollisuuksia. Ramankuttyn kansainvälistä arvostusta ja merkitystä osoittaa muun muassa se, että hän on osallistunut vuosituhannen ekosysteemiarviointiraportin (Millenium Assesment) kirjoittamiseen ja hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin IPPC:n neljännen arviointiraportin laatimiseen. Kummankin raportin yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ollut suuri. Ramankutty on julkaissut yli sata vertaisarvioitua artikkelia, joista yhdeksän Naturessa ja kolme Sciencessa. Hän on yksi maailman viitatuimmista tutkijoista ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien aloilla, yhteensä yli 50 000 viittauksella. Professori Ramankuttyn työssä yhdistyy tutkijan yhteiskunnallinen vastuullisuus ja innovatiivisten tutkimusmenetelmien yhdistäminen kestävän ruokajärjestelmän tutkimukseen johtaen erittäin korkeatasoiseen ja vaikuttavaan tieteelliseen tuotantoon.
95
H A L L I N TO J A TA LO U S
Hallinto Wihurin kansainvälisten palkintojen rahastolla on sama hallinto kuin Jenny ja Antti Wihurin rahastolla. HALLITUS
T I L I N TA R K A S TA J AT
Säätiön hallitus valvoo säätiön etua ja tarkoituksen toteutumista. Hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joista jokaisen toimikausi kestää neljä vuotta kerrallaan. Se vahvistaa tilinpäätöksen, päättää seuraavan vuoden talousarviosta ja sijoituspolitiikasta sekä tekee lopulliset päätökset palkinnonsaajista.
Säätiön tilintarkastajina toimi vuonna 2020 KHT Markku Koskela ja KHT Juha Tuomala sekä tilintarkastusyhteisö Pricewater houseCoopers Oy Koskelan varamiehenä ja KHT Lauri Kallaskari Tuomalan varamiehenä. Valvontatilintarkastajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers Oy. LÄHIPIIRITOIMET
HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2020
Erkki KM Leppävuori professori, puheenjohtaja Arto Hiltunen ekonomi, varapuheenjohtaja Risto Aarnio-Wihuri toimitusjohtaja Jukka Paasikivi johtaja Seija Sihvola filosofian tohtori
VA R A I N H O I T O T O I M I K U N TA Säätiön varainhoitotoimikunnan muodostavat hallituksen puheenjohtaja, kaksi vuosittain valittavaa hallituksen jäsentä ja asiamies. Sen tehtävänä on muun muassa valmistella säätiön talousarvio ja tilinpäätös. Se myös suunnittelee ja toteuttaa säätiön sijoitustoimintaa hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan puitteissa.
Säätiö ei ole maksanut palkkaa tai palkkioita hallituksen jäsenille, asiamiehelle tai näiden perheenjäsenille. Tilintarkastajien palkkiot olivat 4 600,40 euroa (4 360,64). Säätiö ei ole antanut lainoja tai vakuuksia lähipiirille.
Talous
Leena Svinhufvud dosentti Minnaliisa Vehkala toimitusjohtaja Tapani Väljä ekonomi
VARAINHOITOTOIMIKUNNAN JÄSENET VUONNA 2020
Säätiön sijoitustoiminnan tarkoitus on jaettavien palkintojen rahoittaminen. Varat sijoitetaan hajautetusti ja pitkäjänteisesti.
Erkki KM Leppävuori puheenjohtaja Arto Hiltunen varapuheenjohtaja Tapani Väljä
16
Sijoitustoiminnan kirjanpidon tulos vuonna 2020 oli 264 324,68 euroa (96 244,24 euroa vuonna 2019). Osinkotuotot olivat 108 508,07 euroa (132 613,87) ja sijoitusten kulut 96,86 euroa (1 333,02). Arvopapereiden arvonalennukset olivat 27 406,04 euroa (49 574,41) ja arvonalennusten palautukset 5 891,17 euroa (14 537,80). Säätiön sijoituksista oli toimintavuoden päättyessä
hajautettu pääasiassa noteerattuihin osakkeisiin 91% (89%) ja korkoinstrumentteihin 9% (11%). Rahaston sijoitusten kokonaistuotto käyvin arvoin oli 19,2% (25,2%) vuonna 2020. Sijoitusomaisuuden käypä arvo 31.12.2020 oli 4,0 miljoonaa euroa (3,7) ja kirjanpitoarvo 1,6 miljoonaa euroa (1,7). Tilikauden alijäämä 86 569,48 euroa (ylijäämä 86 149,03) siirretään käyttörahastoon.
Arto Mäenmaa asiamies
H A L L I N T O J A TA LO U S
TULOSLASKELMA
1.1.–31.12.2020
1.1.–31.12.2019
€
€
Jaetut palkinnot
-300 000,00
0,00
Kulut Kulut yhteensä
-48 894,16
-10 095,21
-348 894,16 -348 894,16
-10 095,21 -10 095,21
108 508,07 -96,86 177 428,34 -21 514,87
132 613,87 -1 333,02 0 -35 036,61
Sijoitustoiminta yhteensä Tuottojäämä
264 324,68 -84 569,48
96 244,24 86 149,03
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
-84 569,48
86 149,03
1.1.–31.12.2020
1.1.–31.12.2019
€
€
1 256 035,29
1 295 780,09
1 256 035,29
1 295 780,09
359 098,00
404 131,68
359 098,00
404 131,68
1 615 133,29
1 699 911,77
1 466 085,23 233 617,54 -84 569,48
1 466 085,23 147 468,51 86 149,03
1 615 133,29
1 699 702,77
0,00 0,00
209,00 209,00
0,00
209,00
1 615 133,29
1 699 911,77
VARSINAINEN TOIMINTA
Varsinainen toiminta Kulujäämä SIJOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Omaisuuden myyntivoito/-tappiot Arvonalennukset ja niiden palautukset
TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä
VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTAT TAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Käyttörahasto Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä
VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Siirtovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Vieras pääoma yhteensä VASTAT TAVAA YHTEENSÄ
17