Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuosikertomus 2019 by Jenny ja Antti Wihurin rahasto

Vuosikertomus 2019

JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO KALLIOLINNANTIE 4, 00140 HELSINKI WWW.WIHURINRAHASTO.FI 09 454 2400

Kannen kuva: Antti Kalevi Graafinen suunnittelu: Viivi Prokofjev Toimitus: Emilia Mäenmaa Paino: Grano © 2019 Jenny ja Antti WIhurin rahasto All photos are copyrighted to their respective rightful owners

Valokuvat: Elina Brotherus s. 31 Angel Gill s. 28 (Tangin teos), 32 (Väisäsen teos) Jefunne Gimpel s. 32 (Simonssonin teos) Jenny ja Antti Wihurin rahasto s. 9 Aleksi Poutanen s. 33, 47 (6 ja 8) Jaakko Kahilaniemi s. 24, 26, 27, 47 (1–5, 7) Martti Kainulainen s. 38 Sakari Piippo s. 13, 17, 18, 20, 21, 23, 36 Mikaela Uuksulainen s. 7 Mikko Rikala s. 48 Emma Sarpaniemi s. 41, 43, 44, 56 Titus Verhe s. 34

Sisällysluettelo 6 8 10

Säätiön asiamieheltä Jenny ja Antti Wihurin rahasto Toiminta yhdellä silmäyksellä

Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle Apurahat ja hankkeet Apurahoja tutkimustyöhön Apurahoja taiteen aloille Apurahoja yhteiskunnalliseen toimintaan Poimintoja rahoitetuista hankkeista Suuret hankkeet Kun kaikki alkoi alusta Wihurin tutkimuslaitos Tutkimuksen painopistealueet Resurssit ja tutkimusyhteistyö Tutkimuslaitoksen vuosi 2019 Kuvataidetoiminta Taidekokoelma Rovaniemen taidemuseossa Kuvataiteen alueellinen kummitoiminta Wihuri-päivä Kansallisgallerian museoissa Vierailevat kutsutaiteilijat Rovaniemellä Residenssitaiteilija temppelikadun taiteilija-ateljeessa Tylsyyden ylistys Ennemmin havainnoija kuin provokaattori

III

Liite 1 Myönnetyt apurahat, palkinnot ja muu tuki 2019

Liite 2 Kunniapalkinnot

Liite 3 Tunnustuspalkinnot

Liite 4 Suuret kunniapalkinnot ja lahjoitukset

Liite 5 Wihuristit Villa Lantessa

Ihmiset

Talous

Liite 6 Vierailevat kutsutaiteilijat Rovaniemellä

Viestintä

Apurahaprosessi

Liite 7 Temppelikadun taiteilija-ateljeen taiteilijat

Palkinnot Kunniapalkinto Tunnustuspalkinto Yhteisöpalkinto Kädentaitopalkinto Viimeistä millimetriä myöten Ihmeellisyyden osoittaja

S Ä ÄT I Ö N A S I A M I E H E LTÄ

Katse horisonttiin Säätiöillä on tärkeä rooli yhteiskuntaa t asapainottavina instituutioina, kirjoittaa asiamies Arto Mäenmaa.

un vuosi 2019 otti ensimmäisiä askeliaan, olivat osakekurssit hetkellisesti romahtaneet lähes kymmenen vuoden nousun jälkeen. Julkaisimme säätiön verkkosivuilla artikkelin, jossa kerroimme, miten maailmantalouden tuulet vaikuttavat Jenny ja Antti Wihurin rahaston kykyyn jakaa apurahoja. Vastasimme, etteivät lyhyellä tähtäimellä juurikaan. Järjestimme apurahahaun tavalliseen tapaan toukokuussa, kartutimme vuoden aikana Rovaniemen taidemuseoon lahjoitettua Jenny ja Antti Wihuri rahaston taidekokoelmaa, lähetimme kutsutaiteilijoita pohjoiseen ja jatkoimme pitkäaikaisimman hankkeemme, biolääketieteen tutkimusta tekevän Wihurin tutkimuslaitoksen rahoittamista. Vuonna 2019 teimme myös monia uusia asioita. Jenny ja Antti Wihurin rahasto lähti mukaan kolmeen suureen hankkeeseen, jossa säätiöt yhdistivät voimansa r ahoittaakseen yhdessä isompia uusia kokonaisuuksia. Olimme mukana Itä- Suomen yliopiston vesitutkimushankkeessa, data- ja taloustieteen professuurilahjoituksessa Helsinki Graduate School of Economicsiin ja Erätauko-säätiön perustamisessa. Vuoden aikana tuimme tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa yhteensä 12,6 miljoonalla eurolla.

irjoittaessani tätä keväällä 2020 elää Suomi, kuten koko muukin maailma, poikkeusoloissa maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vuoksi. Pandemia on järkyttänyt yhteiskuntaamme perustavanlaatuisesti ja nyt tuntuvat vuoden

takaiset huolet vaatimattomilta. Myös osa vuoden 2019 apurahansaajiemme hankkeista on vaakalaudalla pandemian vuoksi. Niistä moni toteutuu toisessa muodossa kuin on alunperin suunniteltu tai myöhempänä ajankohtana ja osa ei valitettavasti ehkä ollenkaan. Erityisesti kaksi vuonna 2019 apurahaa saanutta hanketta nousee ajankohtaiseen valoon tänä eriskummallisena aikana. Tiedekeskus Heureka valmistelee vuodelle 2021 luonnonkatastrofeja ja resilienssiä käsittelevää näyttelyä. Resilienssillä tarkoitetaan yksilöiden ja yhteisöjen kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä sekä palautua niistä – käytännössä siis taitoja, joiden pikakurssille yhteiskuntamme on joutunut koronaviruspandemian myötä. Visuaalisesti vahvan, immersiivisen ja osallistavan näyttelyn ohelle tuotetaan tapahtumia ja oppimateriaaleja. Luonnonkatastrofit ja resilienssi -ohjelman tavoitteena on kertoa yleisölle, miksi ja miten ääri-ilmiöt yleistyvät, miten kriisiytymiseen johtaviin kehityskulkuihin voi vaikuttaa ja miten haavoittuvuuksia voidaan tunnistaa etukäteen. Hankkeen perusajatuksena on, että resilienssiä voi ja tulee kehittää. Viruspandemian hillitseminen ja negatiivisten seurausten lieventäminen on vaatinut ja vaatii myös jatkossa täysin uudenlaista tapaa katsoa totuttuja prosesseja, kuten terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa ja julkisen talouden lainalaisuuksia. Vastaavaa ”toisin katsomisen ja tekemisen taitoa” tutkii Laura Berger, joka tarkastelee väitöskirjan jälkeisessä

t utkimuksessaan, miten ja millaisin periaattein 1940-luvun jälleenrakennus organisoitiin rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta. Berger kertoo tutkimuksestaan tämän vuosikertomuksen sivulla 22.

Säätiöillä on tärkeä rooli yhteiskuntaa tasapainottavina

instituutioina. Ne täydentävät julkista rahoitusta ja tuovat moniäänisyyttä suomalaisen tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan kentälle. Kriisioloissakaan tämä perustehtävä ei muutu. Talouden romahduksia on nähty säätiön 77-vuotisen historian aikana lukemattomia – oman urani aikana on menty läpi muun muassa 90-luvun lamasta ja vuoden 2008 finans-

sikriisistä. Kuten moni muukin säätiö, myös Jenny ja Antti Wihurin rahasto pyrkii pitämään tukensa vakaalla tasolla kriiseistä huolimatta. Kun sijoitusomaisuuden tuottoa ei jaeta aivan kokonaan ulos joka vuosi, tasapainotetaan kerätyillä puskureilla aikoja, jolloin sijoitukset eivät ehkä tuotakaan hyvin. Sellainen aika on käsillä nyt. Pystymme ehkä vuoden päästä arvioimaan, millaisissa kantimissa ovat suomalainen tiede- ja kulttuurikenttä sekä kolmas sektori niitä kohtuuttoman paljon ravistelleen kriisin jälkeen ja mikä on säätiöiden rooli yhteiskunnan jälleenrakentamisessa. Olemme kuitenkin osaltamme varautuneet siihen, että seisomme täällä apurahanhakijoita varten myös ensi vuonna.

S Ä ÄT I Ö

Jenny ja Antti Wihurin rahasto Jenny ja Antti Wihurin rahasto on suomalainen yleishyödyllinen säätiö, joka rakentaa hyvinvoivan yhteiskunnan perusedellytyksiä mahdollistamalla tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa. Säätiön tehtävänä on luoda mahdollisuuksia toteuttaa, kohdata ja kokea näitä kolmea elämänalaa. Vuoteen 2019 mennessä säätiö on jakanut 77 vuoden aikana nykyrahassa yli 331 miljoonaa euroa paremman huomisen rakentamiseen.

S Ä ÄT I Ö

9 Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen vaimonsa Jenny Wihuri perustivat nimeään kantavan säätiön vuonna 1942. Säätiö syntyi perustajiensa halusta antaa takaisin yhteiskunnalle, joka oli mahdollistanut heidän menestyksensä. Säätiön tarkoitukseksi määriteltiin ”henkisen ja taloudellisen suomalaisen viljelyksen edistäminen ja tukeminen, maamme jälleenrakennustyön avustaminen sen eri muodoissa sekä maamme isänmaallisen maanpuolustustahdon lujittaminen”.

S Ä ÄT I Ö

Toiminta yhdellä silmäyksellä Jenny ja Antti Wihurin rahasto toimii tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla lukuisilla eri tavoilla. Säätiö on yhdistelmä apuraha- ja toiminnallista säätiötä. Se toimii ensisijaisesti mahdollistaen muiden h ankkeita mutta myös solmien kump panuuksia ja tehden itse. Keväisin järjestettävän apurahahaun lisäksi säätiöllä on omaa toimintaa: se ylläpitää sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen keskittynyttä Wihurin tutkimuslaitosta ja kartuttaa Rovaniemen taidemuseoon lahjoitettua Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelmaa. Lisäksi säätiö ylläpitää kuvatataiteen residenssiohjelmia ja jakaa palkintoja.

TIEDE

TAIDE

YHTEISKUNNALLINEN TOIMINTA

Kevään yleinen apurahahaku Vuosittain järjestettävässä, toukokuulle ajoittuvassa apurahahaussa yksityishenkilöt, työryhmät ja yhteisöt tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilta voivat hakea apurahaa hankkeensa toteuttamiseen.

Apurahat

Suuret hankkeet ja lahjoitukset

Wihuristi Villa Lantessa

Säätiö myöntää toisinaan suuria lahjoituksia ja rahoitusta esimerkiksi yliopistoille ja tutkimusyhteisöille. Tämän kaltaisia hankkeita sitoudutaan yleensä kerralla rahoittamaan usean vuoden ajan siten, että tuki jaetaan monessa osassa.

Wihurin stipendin turvin vuosittain yhdelle Suomen Rooman instituutin keskeisten tutkimusalojen tohtorikoulutettavalle mahdollistetaan vuodeksi työskentely ja asuminen Suomen Rooma-instituutin Villa Lantessa, Roomassa.

Kutsutaiteilijat Rovaniemellä Vuonna 1995 aloitettu Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston yhteinen kutsutaiteilijaohjelma mahdollistaa vuosittain kahdelle suomalaiselle kuvataiteilijalle työskentelyn kolmen kuukauden ajan Rovaniemellä.

Post doc -pooli

Yhteistyö ja kumppanuudet

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on mukana Säätiöiden post doc -poolissa, jonka tavoitteena on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä helpottamalla nuorten tutkijoiden ulkomaisen tutkimusjakson kokonaisrahoituksen järjestämistä.

Post Docs in Companies -pooli PoDoCo-pooli on säätiöiden ja yritysten yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. Jenny ja Antti Wihurin rahasto on yksi ohjelmassa mukana olevista säätiöistä.

Wihuri-päivä Kansallisgallerian kanssa yhteistyössä järjestettävä Wihuri-päivä avaa syksyisin Kiasman, Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon ovet ilmaiseksi yleisölle yhden päivän ajaksi.

Wihurin tutkimuslaitos Sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen keskittynyt Wihurin tutkimuslaitos on kiinteä osa säätiötä. Säätiö rahoittaa tutkimuslaitoksen toimintaa vuosittain noin 2 miljoonalla eurolla.

Oma toiminta

Temppelikadun taiteilija-ateljee Helsingin Töölössä sijaitseva ateljeehuoneisto mahdollistaa suomalaisille kuvataiteilijoille työskentelyn ja asumisen Helsingissä.

Palkinnot

Taidekokoelma Rovaniemellä Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelma on lahjoitettu Rovaniemen taidemuseoon. Säätiö kartuttaa taidekokoelmaa vuosittain.

Säätiö jakaa muun muassa kunnia- ja tunnustuspalkintoja tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan alojen harjoittajille.

Toimittaja Noora Vaarala kirjoittaa elämäkertaa kuvataiteilija Reidar Särestöniemestä. Vaarala haluaa rikkoa Särestöniemestä maalatun yksipuolisen stereotyyppisen lappilaistaiteilijan julkisuuskuvan ja näyttää hänet kaikessa loistossaan ja surussaan.

I 14–15

VUODEN 2019 JAKO

16–23

APURAHAT JA HANKKEET

24–27

WIHURIN TUTKIMUSLAITOS

28–37

KUVATAIDETOIMINTA

38–43

PALKINNOT

V U O D E N 2 0 1 9 J A KO

Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle Vuonna 2019 Jenny ja Antti Wihurin rahasto tuki tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa 12,6 miljoonalla eurolla. Kokonaissumma sisältää keväällä järjestetyn yleisen apurahahaun lisäksi monivuotisten hankkeiden osarahoituksen, osuudet säätiöiden yhteisistä apurahapooleista, jaetut palkinnot sekä säätiön omien toimintojen kuten kuvataideostojen ja residenssien sekä biolääketieteen tutkimusta tekevän Wihurin tutkimuslaitoksen toiminnan rahoittamisen.

14 9,7

9,7

2010

2011

10,5

2012

2013

11,0

11,2

11,5

2014

2015

2016

12,0

2017

2018

TUKI TIETEELLE, TAITEELLE JA YHTEISKUNNALLISELLE TOIMINNALLE 2010–2019 (MILJ. €)

12,6

2019

KOKONAISJAKO VUONNA 2019

12,6

€

Apurahat *

9 478 000

75,2

Wihurin tutkimuslaitos

2 000 000

15,8

Varaukset taideostoihin ja kuvataiteen erityiskohteisiin

400 000

3,2

Varaukset säätiöiden yhteisiin apurahapooleihin **

550 000

4,4

12 000

0,1

Palkinnot

160 000

1,3

Yhteensä

12 600 000

100

Varaus myöhemmin määrättäviin tarkoituksiin

MILJ. €

*Sis. yleisen apurahaun apurahat sekä monivuotisten ja s uurten hankkeiden osarahoituksen **Post Docs in Companies -pooliin 200 000 € ja Säätiöiden post doc -pooliin 350 000 €

TIEDE

7 998 500€

63% KOKONAIS-

TAIDE

2 655 500€

JAKO

21%

A LO I T TA I N

157

YHTEISKUNNALLINEN TOIMINTA

KPL

1 946 000€

16%

YLEINEN APURAHAHAKU

5278

APURAHAHAKEMUKSIA

416

MYÖNNET TYJÄ APURAHOJA

Myöntöprosentti (€) 6,8%

114 300 256

KPL

7 718 000

KPL

Myöntöprosentti (kpl)

61 KPL

€

7,9%

HAKUAIKA 5.5–31.5.2019 A P U R A H O J E N M YÖ N T Ö PÄ I VÄ 9. 1 0. 2 0 1 9

24 KPL

38 KPL

KPL

50 000

77 000

94 000

249 000

505 000

669 000

751 000

779 000

1 566 500

2 977 500

HOMING-

SOITTIMEN

TAITEEN

KIRJALLINEN

TAPAHTUMAN

VÄITÖSKIRJAN

TAITEELLINEN

TUTKIMUS

MUU

VÄITÖSKIRJA

APURAHA

HANKINTA

PERUSOPINNOT

TYÖSKENTELY

JÄRJESTÄMINEN

JÄLKEINEN

TYÖSKENTELY

KPL

TUTKIMUS

TARKOITUS

€

A P U R A H AT J A H A N K K E E T

Apurahat ja hankkeet Vuonna 2019 Jenny ja Antti Wihurin rahasto tuki yli neljääsataa tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan harjoittajaa. Säätiön jakamilla apurahoilla luotiin mahdollisuuksia työskentelylle, uusille avauksille ja toiminnan kehittämiselle.

A P U R A H O J A T U T K I M U S T YÖ H Ö N

Jenny ja Antti WIhurin rahasto myönsi kevään apurahahaun kautta apurahaa 213 tieteelliseen hankkeeseen. Näistä apurahoista 115 oli kokovuotisia työskentelyapurahoja, joista osa toisen tai kolmannen vuoden jatkoapurahoja. Tutkimustyötä mahdollistavien työskentelyapurahojen lisäksi myönnettiin muutamia kannustusapurahoja. Suomeen palaavalle tutkijalle oman tutkimusryhmän perustamiseen tarkoitetun Homing-apurahan sai yksi työryhmä. Säätiön jakamat apurahat kattoivat laajasti muun muassa kauppatieteellisen, teknisen, maaja metsätaloustieteellisen, yhteiskunta-

tieteellisen, luonnontieteellisen ja humanisti sen tutkimuksen alat. Tutkimusta tehdään pääasiassa Suomessa, mutta tutkijoiden joukko on kansainvälinen. Väitöskirjan jälkeistä tutkimusta tuettiin säätiön oman apurahahaun lisäksi säätiöiden yh teisten apurahaohjelmien kautta. Säätiöiden post doc -poolin kautta myönnettiin apurahaa kuudelle tohtorille ulkomailla tehtävään väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen. Niin ikään seitsemän tohtoria sai apurahaa yritysten kanssa yhteistyössä tehtävään tutkimukseen Post Docs in Companies -ohjelman kautta.

Master of Science Kaniz Moriam tekee Aalto-yliopiston biotuotteiden ja biotekniikan laitoksella väitöskirjatutkimusta selluloosakuitujen käytöstä tekstiiliteollisuudessa.

A P U R A H AT J A H A N K K E E T

A P U R A H O J A TA I T E E N A LO I L L E Jenny ja Antti Wihurin rahasto jakoi apurahoja kauno- ja tietokirjallisuuden, teatteri- ja tanssitaiteen sekä musiikin aloille. Säätiö myönsi taiteen aloille eri pituisia työskentelyapurahoja, joista neljä kokovuotista, sekä erilaisia projekti- ja hankeapurahoja. Apurahoilla tehdään kaunokirjallisten romaanien lisäksi esseistiikkaa, runoutta ja tietokirjoja. Säätiö tuki myös muutamia kirjallisuuskritiikkiä edistäviä hankkeita. Muusikoille myönnettiin apurahaa taiteelliseen työskentelyyn, soitinhankintoihin, opintoihin, konserttien järjestämiseen ja tuotannon levytykseen. Teatteri- ja tanssitaiteessa apurahoja myönnettiin muun muassa esitysten käsikirjoittamiseen, harjoittelemiseen, levittämiseen ja valosuunnitteluun. APURAHOJA YHTEISKUNNALLISEEN T O I M I N TA A N

Todellisuuden tutkimuskeskus on joukko esitystaiteilijoita ja kirjoittajia, jotka toimittavat uutta taidemediaa Voima-

Yhteiskunnallisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, joka edistää aktiivisen, osallisuutta tuntevista ihmisistä koostuvan kansalaisyhteiskunnan rakentumista. Vuonna 2019 yhteiskunnallista toimintaa oli muun muassa vapaaehtoinen meripelastustoiminta, yrittäjyyskasvatus ja nuorisotyö. Suurin osa apurahansaajista yhteiskunnallisen toiminnan aloilla oli kolmannen sektorin toimijoita.

lehden nettisivuille. Taiteen paikka -niminen alasivusto pyrkii avaamaan ja laajentamaan taidekeskustelua kaikille – sinnekin minne kriitikoiden ja taiteilijoiden kimurantti ammattikieli ei yletä. Sivuston lisäksi ryhmä tekee taiteellisia interventioita Voiman printtilehteen, lööppeihin, sosiaaliseen mediaan, kaupunkitilaan ja tapahtumiin.

P O I M I N TO J A R A H O I T E T U I S TA H A N K K E I S TA U R A A U U R TAV I A N A I S TA I T E I L I J O I TA Peräti kolmessa apurahahankkeessa k äsitellään 1800- ja 1900-luvun taitteessa eläneitä naistaiteilijoita. Kimmo Kohtamäki ja C harlotte Airas tekevät näytelmäkäsikirjoitusta H elene Schjerfbeckistä (1862–1946) ja hänen työskentelystään Albert Edelfeltin kanssa 1880-luvun Pariisissa. Kohtamäen ja Airaksen käsikirjoitus tuo katsojalle uuden näkökulman kumpaankin taiteilijaan sekä Pariisin taiteilijayhteisöön ja aikakauden tunnelmaan. Niin ikään vuosisadan vaihteessa elänyt taidemaalari Ellen Thesleff (1869–1954) on kahden hankkeen aiheena. Johanna Jauhiai nen ja Anu Almagro valmistelevat yhdessä työryhmän kanssa Thesleffin taidetta ja elämää käsittelevää näyttämöteosta. Osana näyttämöteoksen suunnittelua ja v almistumista työryhmä järjestää kolme ”work in progress”yleisötilaisuutta, jotka valottavat teoksen valmistumista, avaavat työskentelyä yleisölle sekä herättävät tieteen ja taiteen välistä keskustelua. Työryhmä kysyy hankkeessaan, voiko näyttämöteos valmistua ”hitaasti ja empien”, kuten Thesleffin Omakuva, jonka valmistuminen kesti vuoden. Filosofian maisteri Hanna-Reetta Schreck tutkii väitöskirjassaan ruumiin kulttuurihisto riaa modernisoituvassa Euroopassa 1890-luvulta 1910-luvun loppuun. Hän lähestyy ruumiillisuutta yksilöhistorian, biografisuuden ja nais historian näkökulmista Ellen Thesleffin historiallisten aineistojen ja taiteellisen tuotannon kontekstissa. Schreck tutkii, miten Thesleff eli, esitti, kommentoi ja osallistui keskusteluun ruumiista ja samalla myös tuotti näitä käsityksiä. R E A K T I O I TA J A R AT K A I S U J A Y M PÄ R I S T Ö K R I I S I I N Useat apurahansaajat etsivät ratkaisuja ympäristökriisin, jonka juuret ovat syvällä yhteiskunnan järjestelmissä. Hankkeissa pohditaan muun muassa sitä, miten ihmiskunnan tulisi asua, liikkua, tuottaa ruokaa ja energiaa siirtymisessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kaupunkien tärkein tehtävä on t arjota ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestä vä asumismuoto kasvavalle maapallon väestöl le. Usein kestävyyden eri ulottuvuuksien yhtäaikainen toteutuminen nähdään mahdottomuutena. Filosofian maisteri Juho Kiuru pyrki väitöskirjatutkimuksessaan purkamaan tätä näkemystä. Keräämällä miljoonia otoksia s adoista kaupunginosista sekä tuhansista naapurustoista Kiuru näytti, millainen kaupunkirakenne voi tarjota ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestävän asumismuodon.

Uusiutuvien sähköntuotantomuotojen, kuten aurinkoenergian ja tuulivoiman, yleistyessä tulee sähkön varastointitarve lisääntymään räjähdysmäisesti. Tekniikan tohtori Pekka Peljon johtama työryhmä kehittää tulevaisuuden akkutekniikkaa, joka pyrkii vastaamaan kasvavaan energian varastoinnin tarpeeseen. Diplomi-insinööri Anil Engez pohtii väitöskirjatutkimuksessaan, miten yritykset voivat osallistaa muun muassa asiakkaita, lainsäätäjiä ja sijoittajia kiertotalouden uusien palvelujen ja tuotteiden ideointi- ja kehitysprosessissa ja siten varmistaa niiden sopivuus yhteiskunnan tarpeisiin. Tulevaisuuden kaupunkivihreän määrä ja laatu ovat niiden päätösten seurausta, jotka tehdään tai jätetään tekemättä tänä päivänä. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Miia Mänttärin tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jonka avulla kaupunkipuus toa voidaan kehittää kestävämmäksi. Kestävä kaupunkipuusto on vähemmän altis häiriöille, kuten taudeille ja tuholaisille, tuottaa enemmän ekosysteemipalveluita ja kykenee sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Lisäksi se toimii elinympäristönä muille eliöille. Filosofian tohtorit Jukka Mikkonen ja Sanna Lehtinen selvittävät ympäristöesteettisessä tutkimuksessaan, mitä ympäristön esteettinen arvostaminen tarkoittaa toisaalta ympäristökatastrofien, elinympäristöjen heikentymisen, luonnon monimuotoisuuden romahtamisen ja toisaalta luonnonympäristöjen ennallistamisen ja synteettisen luonnonsuojelun aikakaudella. L I I K K U VAT K A N S AT J A M U U T T U VAT IDENTITEETIT Ihmiset ovat liikkuneet konfliktien pakottamina sekä vapaaehtoisesti vuosisatojen ajan. Filosofian tohtorien Maare Paloheimon ja Merja Uotilan sekä filosofian maisteri Teemu Korpijärven tutkimus tuottaa tietoa ihmisten ja aatteiden liikkuvuudesta, liikkuvuuden muodoista sekä sitä edistävistä tekijöistä ja vastaavasti sen rajoituksista sekä kontrollista 1700-luvun lopun ja 1800-luvun Suomessa. Tutkijat haluavat osallistua hankkeellaan yhteiskunnallista epätasaarvoisuut ta koskevaan keskusteluun, sillä liikkuvuuden rajoittamisen ja kontrollin kautta voidaan tehdä näkyväksi myös yhteiskunnan marginaaliin jääneiden ryhmien kohtelu ja historia. Kasvatustieteen maisteri Tiina Harjumaan väitöstutkimus käsittelee Petsamon siirtolai

A P U R A H AT J A H A N K K E E T

sia. Petsamon siirtolaisilla tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka evakuoitiin Suomelle vuosien 1920–1944 välisen ajan kuuluneesta Petsamosta toisen maailmansodan alueluovutusten yhteydessä. Harjumaa tutkii, miten petsamolaiset ja heidän jälkipolvensa hahmottavat itsensä osana menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä mitä Petsamo ja siirtolaisuus heille merkitsevät. Kiihtyvän muuttoliikkeen myötä islaminvastainen narratiivi on nostanut päätään Euroopassa. Euroopan islamisoitumista käytetään populistisena uhkakuvana kaikkialla maanosassa, mutta oikeistopuolueiden retoriikkaa ja sen kehitystä on tutkittu toistaiseksi varsin vähän. Filosofian maisteri Joonas Pörsti tutkii poliittisen historian väitöskirjassaan vaali kampanjoiden, puolueohjelmien, julkisten esiintymisten ja mediajulkisuuden valossa narratiivin rakennetta ja siihen liittyviä retorisia keinoja Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa. T E K O Ä LY N T U L E VA I S U U S O N IHMISTEN KÄSISSÄ Tekoäly muuttaa yhteiskuntaamme vauhdilla, mutta väärissä käsissä tai huonosti suunniteltuna tekoäly saattaa aiheuttaa merkittävää haittaa. Koska tekoälyn takana on aina ihminen, joutuvat tekoälyn kehittäjät ottamaan kantaa vaikeisiin eettisiin pulmiin: Miten huolehtia, ettei päätöksentekojärjestelmä syrji tiettyjä käyttäjiä tai väestönryhmiä? Minkä eettisen koodiston mukaan järjestelmää valvotaan ja kuka vastaa järjestelmän eettisyydestä? Kauppatieteiden maisteri Juho Vaiste pohtii väitöskirjatyössään, miten tekoälyn kehittäjiä voitaisiin tukea reilun tulevaisuuden luojina. Myös kauppatieteiden tohtori Esko Penttinen tutkii tekoälyä. Viime aikoina erilaiset tekoälyn sovellukset ovat mahdollistaneet tietotyön automatisoinnin, mikä on tarkoittanut sitä, että tietotyöläiset ovat voineet keskittyä tuottavampiin töihin. Vaarana kuitenkin on, että tekoälyn myötä tietotaito yrityksissä ja yhteiskunnassa rapautuu. Penttisen on tarkoitus tuottaa ohjeistuksia, joiden avulla yritykset voivat koordinoida tietotyötä ihmisen ja tekoälyn välillä. Y R I T TÄ J Y Y S Y L I O P I S T O S S A

Yliopistojen perinteisten tehtävien – perustutkimuksen ja ylimmän opetuksen – ohella on alettu puhua yliopistojen kolmannesta tehtävästä eli ympäröivän yhteiskunnan palvelemisesta. Yrittäjyys ja yrittäjämäisyys ovatkin näkyvästi esillä suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa sekä yliopistojen toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja yhä enemmän myös niiden varsinaisessa toiminnassa. Yrittäjyysyliopistoista puhuttaessa tarjo-

taan tyypillisesti kuvaa yrittäjyyden melko automaattisesta positiivisesta vaikutuksesta yliopistoille. Vähemmälle huomiolle on jäänyt yrittäjyysyliopiston kriittisempi tarkastelu organisaation sisäisenä toimintana ja muutoksena. Valtiotieteiden maisteri Kaisu Paasio kääntää väitöskirjatutkimuksessaan katseensa yliopistossa työskentelevien ihmisten näkökulmaan ja selvittää, miten he kokevat yrittäjyyden osana yliopistossa tehtävää työtä. Tekniikan tohtori Leena Kunttu tutkii yliopistojen ja yritysten välisessä yhteistyössä tehtävän tutkimuksen kaupallistamista Suomessa. Kuntun tarkoituksena on selvittää, millaisia esteitä tutkimuksen tuloksien tuotteistamiseen liittyy ja millaisia käytäntöjä yliopistojen ja yritysten välisessä yhteistyössä on tällä hetkellä käytössä. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäisyyteen kannustetaan myös Aaltoesin kaltaisissa opiskelijayhteisöissä. Nopeatempoisen opiskelijaelämän ja yrittäjyyteen kannustavan kulttuurin keskellä on kuitenkin varmistettava, etteivät nuoret pala loppuun. Aaltoesin järjestämissä opiskelijoille suunnatuissa Revive-tapahtumissa käsitellään muun muassa unen ja ajanhallinnan merkitystä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille sekä kateuden ja riittämättömyyden tunteita, joita kova kilpailu voi nuorille aiheuttaa.

Kauppatieteiden maisteri Tilman Bauer hahmottelee väitöskirjassaan yrityksille uutta yhteiskunnallista roolia rauhan rakentajina. Bauerin mielestä yhteiskunta- ja ympäristövastuullista toimintaa ei tulisi vain liittää osaksi liiketoimintaa – sen sijaan se tulisi punoa liiketoiminnan lähtökohtiin, keinoihin ja tavoitteisiin.

Tiedekeskus Heureka valmistelee vuodelle 2021 luonnonkatastrofeja ja resilienssiä käsittelevää näyttelyä. Resilienssillä tarkoitetaan yksilöiden ja yhteisöjen kykyä toi-

U U S I P R O F E S S U U R I VA H V I S TA M A A N D ATAT I E T E E N J A K O N E O P P I M I S E N T U T K I M U S K E N T TÄ Ä

mia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä sekä palautua niistä. Visuaalisesti vahvan, immersiivisen ja osallistavan näyttelyn ohelle tuotetaan tapahtumia ja oppimateriaaleja. Joonas Juutilainen, Rosaliina Munnukka ja Mikko Myllykoski vastaavat ohjelman toteuttamisesta.

SUURET HANKKEET VA U R A U T TA J A H Y V I N V O I N T I A T E R V E I S TÄ V E S I S T Ö I S TÄ Vesiympäristö on herkkä indikaattori luonnon tilalle ja luonnonvarojen käytölle – kaikki mitä luonnossa tapahtuu, päätyy lopulta veteen. Vesistöjen hyvinvointi on elintärkeää luonnon käyttöön perustuvissa elinkeinoissa, kuten maaja metsätaloudessa, matkailussa ja mineraalitaloudessa. Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi ke väällä yhdessä O lvi-säätiön ja S aastamoisen säätiön kanssa kolmevuotisen 2,6 m iljoonan euron rahoituksen Itä-Suomen yliopistolle vesiympäristön strategiseen tutkimukseen. Wihurin rahaston osuus kokonaisrahoituksesta on 800 000 euroa. Tutkimusohjelma tarkastelee vesiympäristöä kestävyyden, y ksilöiden hyvinvoinnin, liiketoiminnan mahdollisuuksien ja v esistöjen hyödyntämistä edistävien sekä haittoja ennaltaehkäisevien ohjauskeinojen näkökulmista. Veteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan samaan aikaan sekä luonnontieteiden että yhteiskuntatieteiden näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on koota yliopiston Kuopion ja Joensuun kampusten, sekä julkisten ja yksityisten yhteistyötahojen osaaminen vesialan innovaatioekosysteemiksi.

Kiihtyvä digitalisaatio kasvattaa datan määrää yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Data muuttuu arvokkaaksi vasta silloin, kun sitä järjestellään ja analysoidaan. Jenny ja Antti Wihurin rahasto osallistui keväällä 1,25 miljoonalla eurolla Helsinki Graduate School of Economicsin uuden taloustiedettä ja datatiedettä yhdistävän professuurin perustamiseen. Saastamoisen säätiö tuki professuurin perustamista vastaavalla summalla. Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun sijoittuva uusi talous- ja datatieteen professuuri vahvistaa suomalaista huipputason datatieteen ja koneoppimisen tutkimuskenttää tuottamalla uudenlaista ymmärrystä kuluttajien ja yritysten taloudellisen käyttäytymisen teoreettisesta ja empiirisestä mallintamisesta. Uusi professuuri tulee osaksi Aalto-yliopis ton, Helsingin yliopiston ja Svenska handels högskolanin yhteistä taloustieteen tutkimusja opetusyksikkö Helsinki Graduate School of Economicsia. Uusi professorin toimi on määrä täyttää vuonna 2020. K O H T I R A K E N TAVA M PA A K E S K U S T E L U K U LT T U U R I A Suomalainen yhteiskunta polarisoituu huolestuttavalla tahdilla. Siksi Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Sitra, Suomen Kulttuurirahasto sekä Svenska kulturfonden perustivat keväällä 2019 uuden Erätauko-säätiön rakentavan keskustelun edistämiseksi Suomessa. Erätauko on toimintamalli, joka on kehitetty Sitrassa vuosina 2016–2018. Uusi säätiö jatkaa ja kehittää eteenpäin Sitran tekemää työtä sekä yhdistää dialogin parissa Suomessa jo toimivia organisaatioita, jotta dialogiosaaminen leviäisi mahdollisimman laajalle. Erätauko-säätiön toiminta on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle – säätiö on saanut yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri osa-alueilta julkishallinnosta yrityksiin. Itsenäisyyspäiväviikolla järjestettiin ensimmäinen kansallinen Erätauko-viikko, jolloin kuka tahansa saattoi järjestää Erätauko-keskustelun omalla työpaikallaan tai kotona. Myös Jenny ja Antti Wihurin rahasto osallistui tapahtumaan kutsumalla kymmenen toisilleen entuudestaan tuntematonta eri ikäistä ja taustaista henkilöä keskustelemaan isänmaallisuudesta.

A P U R A H AT J A H A N K K E E T

Kun kaikki alkoi alusta Sodan ja jälleenrakennuksen aikainen 1940-luku ei ollut vain ankeaa ja lamaannuttavaa aikaa Suomessa, sanoo tutkija Laura Berger. Päinvastoin, näkemykselliset arkkitehdit rakensivat tulevaisuuden Suomea aatteellisesti ja innostuneesti.

Kun arkkitehtuurin historian tutkija Laura Berger teki

muutama vuosi sitten Viipurin kirjastoa käsittelevää väitös tutkimustaan, eräs aineisto Suomen A rkkitehtuurimuseon arkistossa kiinnitti hänen huomionsa. Yli k olmenkymmenen vuoden takaisessa haastattelussa arkkitehdit Heikki ja Kaija Siren muistelivat sodan aikaista ja jälkeistä 1940lukua Suomessa. Bergerin yllätykseksi Sirenit kuvailivat jälleenrakennuksen aikaa hurmaavana alkusoittona ja heräämisenä – ei vain synkkänä ja ikävänä lamaantumisen aikana. Kun Berger perehtyi tarkemmin aikakauden asiakirjoihin, sai hän havainnolleen vahvistusta. Sirpaleisesta arkistomateriaalista tihkui innostus. Vaikutti siltä, että olemassa olevaa infrastruktuuria, rakennuksia ja yhteiskuntajärjestelmää ei tyydytty jälleenrakennuksen aikana vain korjaamaan. Päinvastoin, tulevaisuuden Suomea rakennettiin aatteellisesti ja innostuneesti. ”Ministeriöiden ja arkkitehtien papereista voi aistia lähes maanisen energian tehdä jotakin”, sanoo Berger, joka tekee väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. Tutkimuksessa Berger selvittää, miten jälleenrakennus tarkalleen ottaen organisoitiin rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta.

Sodan jälkeisinä vuosina suomalaiset ylsivät huimiin saa-

vutuksiin: he asuttivat nopeassa tahdissa puoli miljoonaa ihmistä, loivat uutta rakennuskantaa, kehittivät sosiaalisia ja teknisiä ratkaisuja ja organisoivat kansalaisyhteiskuntaa perustamalla uusia käytäntöjä. Rakennusmateriaalien, rakennusosien ja jopa kokonaisten rakennusten standardisointi vastasi tarpeeseen rakentaa asutusta ja infrastruktuuria nopeasti, kohtuullisin kustannuksin ja laadusta tinkimättä. Kaikkea ikkunanpokista, elementteihin ja kokonaisiin taloihin sai e sivalmistettuina. Rakennustietokorttijärjestelmä luotiin suunnittelijoiden

tueksi varmistamaan rakennuksen eri osien yhteensopivuus ja luotettava laatu. Sodassa tuhoutuneita koteja korvaamaan suunniteltiin lukuisia pientalotyyppejä, kuten rintamamiestaloja, jotka nykyisinkin sävyttävät suomalaista maisemaa. Erityisesti maaseudulla tyyppitalot mahdollistivat tavallisille ihmisille rakennusluvan ja tarvittavien rakennusmateriaalien saamisen vaivattomasti. Jälleenrakennuksen aikakaudella tehtiin myös isoja ideologisia sosiaalipoliittisia valintoja. Esimerkiksi Asuntoraken nustuotannon valtuuskunta Arava perustettiin luomaan sosiaalista asuntotuotantoa, joka mahdollisti laadukkaan ja kohtuuhintaisen kodin monille. ”Systeeminen muutos oli mahdollista toteuttaa vain, koska rauhanaikaisia ajattelutapoja kyseenalaistettiin ja arvioitiin uudelleen”, Berger sanoo. Nopea jälleenrakennus edellytti kaiken päätöksenteon keskittämistä. Kaupungin ja maaseudun asioista päätettiin yhdessä paikassa, ja työvoiman sekä yleisen materiaalipulan säännöstelystä vastasti vuodesta 1942 lähtien vain yksi toimija: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasian osasto KYMRO. Aikakauden arkkitehdeillä oli suuri vaikutus siihen, mihin suuntaan suomalainen yhteiskunta kehittyi. ”Se, missä ihmiset syövät, nukkuvat ja tekevät töitä, riippuu siitä, mihin rakennetaan.” Arkkitehdit eivät vain ottaneet vastaan toimeksiantoja vaan osallistuivat aktiivisesti tulevaisuuden suunnitteluun monissa rooleissaan. Esimerkiksi Alvar Aalto, Aulis Blomstedt, Viljo Revell ja Esko Suhonen työskentelivät sotilashallinto-osastolle, antoivat lausuntoja ministeriöille ja vaikuttivat jälleenrakennukseen ammattiliittonsa SAFA:n jäseninä. Jälleenrakennus on abstrakti ja vaikeasti hahmotettava asia, mutta Bergerin mukaan arkkitehtien työn tutkiminen tarjoaa johtolangan suuremman vyyhdin selvittämiseen.

Laura Berger on väitellyt arkkitehtuurin h istoriasta, mutta

hänellä on humanistis-yhteiskuntatieteellinen opiskelu tausta. Berger ei vain tutki fyysisiä asioita, vaan tekee niiden perusteella laajempia tulkintoja yhteiskunnasta. Erityisesti Bergeriä kiinnostaa, voidaanko 1940-luvun yhteiskunnallisesta muutoksesta saada tietoa, joka auttaisi nykypäivän haasteiden ratkaisemisessa. Sellaisia haasteita ovat Suomessa esimerkiksi kysymykset rakennusten kestävyydestä ja ekologisuudesta, kaupunkien ja maaseudun välisestä suhteesta maankäytön ja asumisen näkökulmasta tai siitä, millaisilla järjestelmillä mahdollistetaan kohtuuhintainen asuminen tavallisille ihmisille. Suomalaisten tavasta järjestäytyä nopeasti sodan jälkeen ollaan kiinnostuneita myös ulkomailla, missä miljoonia

ihmisiä asuu tälläkin hetkellä sodan- ja konfliktien jälkeistä elämää vaatimattomissa oloissa. ”Meillä on ainutlaatuista tietoa siitä, mitä pitää tehdä, kun on epäselvää, kenelle isot maa-alueet kuuluvat ja infrastruktuuri vesivedoista lähtien on tuhoutunut.” Suomessa toteutettu evakoiden onnistunut asuttaminen on maailman mittaluokassa jopa niin poikkeuksellinen saavutus, että Museovirasto on ehdottanut kansallisen maailmanperintöluettelon aieluetteloon otettavaksi alueita, jotka syntyivät järjestelmällisen asutustoiminnan tuloksena toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Laura Berger sai 30 000 euron apurahan väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen kevään 2019 apurahahaussa.

W I H U R I N T U T K I M U S L A I TO S

Wihurin tutkimuslaitos Wihurin rahaston vuonna 1944 perustama ja ylläpitämä Wihurin tutkimuslaitos edustaa kansainvälistä kärkeä sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen alalla. Tutkimusohjelma käsittää sekä biolääketieteellistä perustutkimusta että soveltavaa translationaalista tutkimusta, ja se tähtää merkittävien kansantautien hoitomuotojen kehittämiseen.

T U T K I M U K S E N PA I N O P I S T E A L U E E T

Wihurin tutkimuslaitos toimii Biomedicum Helsinki -tutkimuskeskuksessa akatemiaprofessori Kari Alitalon johdolla. Tutkimuslaitoksen sydän- ja verisuonitautien tutkimusohjelma perustuu nykyaikaisen funktionaalisen geenitutkimuksen menetelmiin. Vuodesta 2017 lähtien Wihurin tutkimuslaitoksen sydän- ja verisuonitutkimuksessa on keskitytty erityisesti veri- ja imusuonten kasvua ja toimintaa sääteleviin kasvutekijöihin ja näiden tekijöiden merkitykseen veri- ja imu suoniston sairauksissa. Alalla saavutettua tietotaitoa voidaan soveltaa muun muassa sydämen vajaatoiminnan, sydänlihaksen liikakasvun, sydänsiirtojen hyljinnän, kudosturvotuksen, shokkisyndrooman sekä silmän ja aivojen

nestetasapainon säätelyn tutkimuksessa sekä uudenlaisten sairauksien hoitotapojen kehittämisessä. Lisäksi kantasolututkimus, jota toteutetaan myös Wihurin tutkimuslaitoksessa, on mullistamassa mahdollisuuksia muokata ja korjata kudosvaurioita ja kasvattaa uusia soluja sairauden vaurioittamien tilalle. Tutkimuslaitos käyttää uusimpia teknologi oita biolääketieteen ongelmien ratkaisuun. Tästä esimerkki on yksisolusekvensointi, jos sa yksittäisistä soluista, esimerkiksi sydän- ja verisuonitautipotilaista saaduista näytteistä, määritetään geenien luenta koko genomin laajuisesti. Menetelmä mahdollistaa erityyp pisten solujen tarkastelun kudoksissa ja tautiprosesseissa korkealla tarkkuudella.

ITSENÄISET TUTKIMUSLINJAT

Kari Alitalon Translationaalisen kardiovaskulaarilääke tieteen tutkimusryhmä Pipsa Saharisen Verisuonibiologian tutkimusryhmä Katariina Öörnin Lipoproteiinitutkimusryhmä Riikka Kivelän Endoteeli- ja lihaskantasolujen tutkimusryhmä Sara Wickströmin Epiteliaalisten kantasolujen tutkimusryhmä Veli-Matti Leppäsen Rakennebiologian tutkimusryhmä Sinem Karamanin Kudosspesifisen suoniston tutkimusryhmä

R E S U R S S I T J A T U T K I M U S Y H T E I S T YÖ Wihurin tutkimuslaitoksessa työskentelee noin 25 hengen kansainvälinen ryhmä lääkäreitä, molekyylibiologeja, biokemistejä ja bioanalyy tikkoja heidän apunaan. Vakituisen henkilökunnan lisäksi tutkimuslaitos tarjoaa muun muassa tohtorikoulutettaville mahdollisuuden osallistua tutkimukseen. Tutkimuslaitos tekee monipuolista yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa ja on mukana kansainvälisissä tutkijaverkostoissa. Wihurin tutkimuslaitoksen ryhmät julkaisevat vuosittain useita korkean kansainvälisen tason julkaisusarjoissa ilmestyviä artikkeleita. Wihurin tutkimuslaitos on osa Jenny ja Antti Wihurin rahastoa. Vuonna 2019 säätiö varasi sen toimintaan kaksi miljoonaa euroa, jonka lisäksi se on saanut myös ulkopuolista kilpailtua tutkimusrahoitusta. Tutkimuslaitos toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Käytössä oleva laitteisto sekä Biomedicum Helsingin tarjoamat palvelut mahdollistavat uusimpien teknologioiden käytön tutkimuksessa.

W I H U R I N T U T K I M U S L A I TO S

TUTKIMUSLAITOKSEN VUOSI 2019 P O I M I N T O J A T U T K I M U S T YÖ N T U LO K S I S TA Verisuonten endoteelisolut ovat tärkeitä kudosten kasvun, aineenvaihdunnan ja regeneraation säätelyssä. Dosentti Riikka Kivelä julkaisi vuonna 2019 yhdessä MSc Karthik Amudhala Hemanthakumarin ja akatemiaprofessori Kari Alitalon kanssa tutkimuksen, jossa osoitettiin kuinka verisuonten kasvu sydämessä saa aikaan sydänlihassolujen fysiologista kasvua. Tutkimus antoi uutta tietoa endoteelisolujen ja sydänlihassolujen välisen kaksisuuntaisen kommunikaation mekanismeista, joita voidaan hyödyntää uusien hoitokeinojen kehittämiseksi sydänsairauksiin. Tulokset julkaistiin American Heart Associationin korkeatasoisimmassa Circulation-lehdessä. Kantasolututkimus tähtää kudosten omien kantasolujen toiminnan parantamiseen tilanteissa, joissa niiden funktio on heikentynyt esimerkiksi normaalin ikääntymisen seurauksena. Toisaalta kantasoluja pyritään myös kasvattamaan soluviljelyolosuhteissa, jossa niiden erilaistumisprosessien ymmärtäminen edesauttaa jopa kokonaisten kudosten kasvattamista viljelmässä. Apulaisprofessori Sara Wickströmin tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmiä, joiden avulla ihon ja karvatupen kantasoluja voidaan ylläpitää soluviljelmissä. Nämä soluviljelmät ovat olleet myös tärkeitä ihon kantasolujen säätelyn ymmärtämisessä. Wickströmin ryhmä on viime vuosina tehnyt merkittäviä löytöjä erityisesti kantasolujen ympäröivän kudoksen ja kudosten mekaanisten ominaisuuksien tärkeästä roolista kantasolujen säätelyssä. Vuonna 2019 ryhmä osoitti arvostetun Developmental Cell -lehden julkai-

TIESITKÖ? Wihurin tutkimuslaitos perustettiin vuonna 1944, jotta erityisen lahjakkailla tieteen tekijöillä olisi mahdollisuus kehittää kykyjään ja syventyä tutkimukseen vapaana muista velvoitteista. Tutkimuslaitos toimi Ida ja Maria Rytkösen säätiölle vuonna 1944 lahjoittamassa Salus-sairaalassa vuodesta 1945 aina vuoteen 2013 asti.

Wihurin tutkimusl aitoksen johtaja Kari Alitalo

sussa, että karvatupen kantasoluja ympäröivät solut säätelevät kantasolujen vastetta ultraviolettisäteilyn aiheuttamille dna-vauriolle, täten suojaten kantasoluja mutaatioilta. Lisäksi ryhmä on tehnyt urauurtavia havaintoja mekaanisten voimien vaikutuksesta kantasolujen tuman ja kromatiinin rakenteeseen. Nämä muutokset auttavat soluja mukautumaan esimerkiksi ihon venytykseen, samalla suojaten kantasolujen dna:ta vaurioilta. K A N S A I N VÄ L I S I Ä K O H TA A M I S I A Tutkimuslaitos järjesti vuosittaisen Wihuri Research Institute Symposiumin kesäkuussa 2019 teemalla Translational Insights into Organ-Specific Vasculature. Yli 130 osallistujaa Suomesta ja ulkomailta keränneessä tapahtumassa sydän- ja verisuonitutkimuksen huippututkijat esittelivät tutkimustaan Bio medicum Helsinki -keskuksessa. T U T K I M U S L A I T O K S E N J O H TA J A PA L K I T T I I N Vuonna 2019 tutkimuslaitoksen johtaja Kari Alitalo sai arvostetun joka 5. vuosi Roomassa jaettavan Antonio Feltrinelli -palkinnon. Palkinto myönnettiin Alitalon uraauurtavasta työstä syöpätutkimuksen parissa. T I E T E E L L I N E N N E U V O T T E L U K U N TA Wihurin tutkimuslaitoksen tieteellinen neuvottelukunta valvoo tutkimuslaitoksen tieteellistä tutkimustyötä ja tukee säätiön hallitusta sen tutkimuslaitosta koskevassa päätöksenteossa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi vuonna 2019 professori Tomi Mäkelä ja jäseninä professori Christer Betsholz Tukholman Cardiometabolic Centeristä sekä Suomesta akateemikko Sirpa Jalkanen, akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala ja professori Timo Strandberg.

Raili Tang, Elokuu (2018)

K U VATA I D E TO I M I N TA

Kuvataide toiminta Wihurin rahaston tuki kuvataiteen kentälle on monipuolista. Säätiö tukee kuvataiteilijoita ylläpitämällä kahta residenssiohjelmaa Lapissa ja Etelä-Suomessa. Rovaniemen taidemuseoon lahjoitettu ja vuosittain kartutettava taidekokoelma tuo suomalaisen nykytaiteen helmet yleisön nähtäväksi ja koettavaksi. Taiteen saavutettavuutta edistetään mahdollistamalla vuosittain yhden päivän ajan yleisölle vapaa pääsy Kansallisgallerian museoihin. Säätiön oma kuvataiteen alueellisen kummitoiminnan ohjelma edistää taidemuseoiden uudistumista.

K U VATA I D E TO I M I N TA

TA I D E K O K O E L M A R O VA N I E M E N TA I D E M U S E O S S A Jenny ja Antti Wihurin rahaston t aidekokoelma Rovaniemen taidemuseossa on yksi S uomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista. Kokoelma lahjoitettiin Rovaniemen taidemuse lle vuonna 1983. Monipuolinen ja vuosittain täydennettävä kokoelma käsittää yli 3300 teosta ja kattaa aikajänteen 1940-luvulta nykypäivään. Kokoelma sisältää maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, installaatioita sekä valokuvaja videotaidetta ja teoksia on esillä museossa vaihtuvina kokonaisuuksina. Näyttelyiden kuratoinnista vastaa Rovaniemen taidemuseo. Vuonna 2019 Wihurin rahasto lahjoitti Rovaniemen taidemuseolle 62 vuonna 2018 ostettua teosta säätiön nimeä kantavaan kokoelmaan. Lahjoitetut teokset löytävät tiensä yleisön nähtäville tulevina vuosina Rovaniemen taidemuseon vaihtuvien näyttelyiden kautta. V uonna 2019 taideostolautakunta hankki säätiölle yhteensä 65 uutta teosta. Taideostolautakuntaan kuuluivat v uonna 2019 puheenjohtajana ekonomi Harri Tilli, dosentti Leena Svinhufvud, asiantuntijoina dosentti Liisa Lindgren ja kuvanveistäjä Pekka Kauhanen sekä säätiön asiamies Arto Mäenmaa.

KOKOELMASTA KOOSTETUT NÄYTTELYT ROVANIEMEN TAIDEMUSEOSSA

18.1–22.9.2019 Nurin kurin -näyttely kannusti ajatusleikkeihin ja itsestäänselvyyksien kyseenalaistamiseen 8.3.–17.11.2019 Prima Vista -näyttelyssä nähtiin luontoaiheisia uutuuksia kokoelmasta 19.4.–8.9.2019 Mustaa valkoisella -näyttely kuvasi valon, varjon ja kehollisuuden teemoja

K U VATA I T E E N A L U E E L L I N E N K U M M I T O I M I N TA

Kummitoiminta on Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 2017 aloittama kuvataiteen tukimuoto. Sen tarkoitus on elävöittää kuvataidetoimintaa eri puolilla Suomea tarjoamalla museoille mahdollisuus uusiin kokeiluihin niukkojen määrärahojen ulkopuolella. Vuonna 2019 ohjelmaan valittiin Lappeenrannan taidemuseo ja Aineen taidemuseo Torniossa. Kummallekin museolle myönnettiin 75 000 euron rahoitus museoprojektien toteuttamiseen seuraavan kahden vuoden aikana. Aineen taidemuseo toteuttaa alueellisen kummitoiminnan rahoituksella Lapin kullanmurut -hankkeen, jossa tutustutetaan n uoria lappilaisia kuvataiteilijoita taidemuseotyöhön. Vuosien 2020–2021 aikana toteutettavan hankkeen tarkoituksena on edistää taiteilijan, taidemaailman ja yleisön välistä v uorovaikutusta. Lappeenrannan taidemuseo suunnittelee alueellisen kummitoiminnan hankkeena Lappeenrannan historiallisella linnoitusalueella järjestettävää videotaidefestivaalia. Video- ja mediataide valikoitui festivaalin taidemuodoksi, sillä Etelä-Karjalassa ei ole aiemmin esitelty vastaavanlaista taidetta yhtä laajasti. Viikon kestävä festivaali on tarkoitus järjestää syksyllä 2021.

Elina Brotherus, Piscine (Transat) (2018) sarjasta Les Femmes de la Maison Carré

TIESITKÖ? Säätiö alkoi vuonna 1957 kerätä suomalaista nykytaidetta. Vuonna 1983 Antti Wihurin syntymän 100-vuotisjuhlapäivänä Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelma, silloin noin 500 teosta, lahjoitettiin Rovaniemen kaupungille. Vanhaan postiautovarikkoon rakennettu Rovaniemen taidemuseo avattiin kolme vuotta myöhemmin.

K U VATA I T E E N V U O S I 2019

62 65 2

32 Hannu Väisänen, Great Tenderness (2019) Kim Simonssen, Girl With Crackled Black Hoodie (2019)

lahjoitettua teosta Rovaniemelle ostohinnoiltaan

324 878 euroa uutta taidehankintaa

1 residenssitaiteilija 2 taideasiantuntijaa

vierailevaa kutsutaiteilijaa Rovaniemellä

10 595

taidemuseokävijää Wihuri-päivänä säätiön kokoelmasta koostettua näyttelyä Rovaniemen taidemuseossa

K U VATA I D E TO I M I N TA

W I H U R I - PÄ I VÄ K A N S A L L I S G A L L E R I A N TA I D E M U S E O I S S A Kolmatta kertaa Kansallisgallerian kanssa yhteistyössä järjestetty Wihuri-päivä avasi Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoiden ovet yleisölle maksutta 16. lokakuuta 2019. Museoissa kävi päivän aikana 10 595 kävijää. Tapahtuman tarkoituksena on madaltaa kynnystä käydä museossa ja siten tavoittaa uusia yleisöjä museoille. V I E R A I L E VAT K U T S U TA I T E I L I J AT R O VA N I E M E L L Ä Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston yhteinen kutsutaiteilijaohjelma mahdollistaa vuosittain kahdelle suomalaiselle kuvataiteilijalle työskentelyn kolmen kuukauden ajan Rovaniemellä. Lapin yliopisto tarjoaa taiteilijoille t yöskentelyja asumistilat ja Wihurin rahasto työskentely apurahan. Taiteilijat saavat mahdollisuuden täydelliseen työrauhaan ja intensiiviseen keskittymiseen pohjoisen luonnon keskellä sekä pääsevät myös vuorovaikutukseen yliopistoyhteisön ja muun ympäröivän kulttuurin kanssa. Kevään 2019 vieraileva kutsutaiteilija oli kuvanveistäjä Markku Hirvelä ja syksyn kuvataiteilija Aurora Reinhard.

R E S I D E N S S I TA I T E I L I J A T E M P P E L I K A D U N TA I T E I L I J A - AT E L J E E S S A Temppelikadun taiteilija-ateljee on Jenny ja Antti Wihurin rahaston omistama ateljeehuoneisto Helsingin Töölössä. Ateljee tarjoaa suomalaisille tai Suomessa pysyvästi asuville kuvataiteilijoille mahdollisuuden asua ja työskennellä Helsingissä. Vuonna 2019 ateljeehuoneistossa asui ja työskenteli kuvataiteilija Mia Hamari. Hamarin ateljeekausi jatkuu kesään 2020 asti.

Tylsyyden ylistys 34 Alueellisen kummitoiminnan ohjelmassa museoväeltä kysytään, millaisen hankkeen toteuttamisesta he unelmoivat. Sen seurauksena Raumalla tutkittiin tylsyyttä taiteen keinoin kesällä 2019.

Mitä arvoa on tylsyydellä? Piileekö tylsyydessä jotain,

josta meidän olisi syytä pitää kiinni? Mitä menetämme, jos luovumme tylsyydestä? Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Raumalla avautui Rakas tylsyys -näyttely, joka haastoi kävijöitä pohtimaan tylsyyttä – ilmiötä, jolta digitalisoituva, globalisoituva ja ärsykkeitä tulviva nykyhetki pyrkii kaikin keinoin välttymään. Näyttely oli osa ensimmäistä kertaa järjestettyä nykytaidetapahtuma Rauma Triennalea. Uuden nykytaidetapahtuman kuratoivat Anna Vihma ja Anna-Kaisa Koski Rauman taidemuseon kutsumina. Tylsyyttä käsittelevä triennaali koostui teemanäyttelystä, kesäkuukausille ajoittuvasta ohjelmasta sekä raumalaisten viidesluokkalaisten kanssa keväällä toteutetusta kuunnelmasta Tylsyyden maa, eräs ankeuden aikakausi. Vihma vastasi teemanäyttelyn kuratoinnista ja Koski kuunnelmasta sekä yleisötyöstä.

K U VATA I D E TO I M I N TA

Sari Palosaaren teoksessa It’s a silent agent doing its thing (2019) hyödynnettiin äänetöntä halkaisuainetta, joka hiljalleen halkaisi teoksen osana esille asetetut luonnonkivet.

naista seinällistä lampaiden potretteja tai lattialle aseteltuja muovipusseihin käärittyjä kiviä. Myös miljöö tuki tylsyyden teeman kokemista. Anna-Kaisa Kosken mielestä Rauma on paikkana sellainen, joka kutsuu hidastamaan ja pysähtymään. ”Vanhan puukaupungin pikkukujilla seikkaillessa on helppo kadottaa ajantaju”, Koski sanoo. Kosken mukaan tylsyyteen liittyy toisaalta myös arkisuus ja tavallisuus. Siksi toiseksi näyttelypaikaksi valikoitui idyllisen vanhakaupungin lisäksi 70-luvulla rakennettu kauppakeskus Tarvontori. ”Näiden kahden lokaation yhdistäminen tuo tylsyys-teemaan kiinnostavan jännitteen.”

Rauma Triennale sai alkunsa, kun Rauman taidemuseo

Tylsyys valikoitui triennaalin teemaksi, kun Vihma teki huomion omasta elämästään. ”Tylsistymistä aiheuttavat tilanteet ovat vähentyneet lähes olemattomiin, kun ulottuvilla on aina puhelin, joka tarjoaa nopeaa viihdykettä”, Vihma sanoo.

Rakas tylsyys -näyttely esitteli kolmetoista nykytaideteos-

ta Rauman taidemuseossa ja sen ympäristössä. Teoksista kuusi oli näyttelyä varten toteutettuja. Hertta Kiisken videoteos kuvattiin Rauman taidemuseolla hänen tyttärensä ja tämän ystävän kanssa. (Tylsyys) -nimisessä teoksessa tytöt pitkästyvät samassa tilassa, jossa teos oli Triennalessa esillä. Sari Palosaaren kaksi tilausteosta hyödynsivät kalliotyömailla käytettyä äänetöntä halkaisuainetta, joka hiljalleen halkaisee teosten osana esille asetetut luonnonkivet. Näyttelykävijä saattoi myös ihmetellä esimerkiksi koko-

valittiin vuonna 2017 osaksi Jenny ja Antti Wihurin rahaston kuvataiteen alueellisen kummitoiminnan pilottia. Ohjelman tarkoituksena on luoda liikkumavaraa museoiden niukkenevien määrärahojen ulkopuolelle ja kysyä museoväeltä, millaisen hankkeen toteuttamisesta he unelmoivat. Rauma Triennalen juuret ovat 1975–2016 järjestetyssä Itämeren alueen nykytaiteen biennaalissa, jota voitiin alueellisen kummitoiminnan myötä saadun rahoituksen turvin jatkaa uudistuneessa ja laajemmassa muodossa. Rauman taidemuseon museointendentin Heta Kaiston mukaan rahoitus mahdollisti ennen kaikkea syvällisen ja pitkäjänteisen asiantuntijoiden suunnittelutyön. Rauman taidemuseo on viime aikoina halunnut rakentaa entistä vahvempaa paikkasidonnaisuutta ja pohtia, mitä kansainvälisyys tarkoittaa tänä päivänä. Näitä seikkoja pohdittiin myös Rauma Triennalea suunniteltaessa. Uudessa näyttelykokonaisuudessa taiteilijoita oli vähemmän ja näyttelyssä pyrittiin hyödyntämään suomalaisten museoiden kokoelmissa olevia teoksia, joilla saatiin karsittua kansainvälisiä kuljetuksia. Näyttelyarkkitehtuurissa otettiin huomioon rakenteiden kierrätettävyys sekä yhteistyö paikallisen Nuorten Pajan kanssa. Kaiston mukaan yhteisöllinen projekti oli erityisen tärkeä avaus, sillä Triennale tavoittelee tulevaisuudessa ak tiivisempaa roolia paikallisten ihmisten ja toimijoiden kanssa. ”Ensimmäinen triennaali heijastaa arvoja, joista pieni museo eniten haaveilee: yhteistyötä, joka on hitaampaa ja laadukkaampaa sekä ajatuksia, joita on aikaa kypsytellä ja syventää niiden uomia”, Kaisto sanoo. Ensimmäinen Rauma Triennale keräsi yli 3000 kävijää. Määrä on Rauman taidemuseolle tyypillinen suositun kesänäyttelyn määrä. Kaisto muistuttaa, että Rauman alue on saavutettavuudeltaan haastava, ja siksi pelkkä kasvu kävijöiden lukumäärässä ei ole museon ensisijainen tavoite. Sitäkin tärkeämpää ovat taidemuseolle uudet asiakkaat ja ilahtunut palaute. Nykytaidetapahtuman teema sai kiitosta – Kaiston mukaan se oli raikas, ajankohtainen ja resonoi kaikenikäisissä kävijöissä. ”Projektin myötä biennaaliperinteen päivittyminen 2020-luvulle on alkanut vahvoin näytöin.”

Rauman taidemuseo sai 75 000 euron rahoituksen Jenny ja Antti Wihurin rahaston kuvataiteen alueellisen kum mitoiminnan ohjelmassa vuonna 2017. Ohjelman tulokse na syntynyt Rauma Triennale – Rakas tylsyys järjestettiin 8.6.–15.9.2019.

V I E R A I L E VA K U T S U TA I T E I L I J A R O VA N I E M E L L Ă&#x201E;

Ennemmin Âhavainnoija kuin provokaattori

Kuvataiteilija Aurora Reinhardin taiteessa shokeeraava kuvasto sekoittuu kauneuteen. Kolme kuukautta Rovaniemellä kutsutaiteilijana viettänyt Reinhard asettaa itsensä taiteessaan mieluummin havainnoijan kuin provokaattorin rooliin.

Marraskuussa Rovaniemen Arktikum-talossa saattoi tör-

mätä hätkähdyttävään näyttelyjulisteeseen, jossa poseerasi erotiikkaliikkeen tekorintoihin, kasvot vääristävään maskiin ja siniseen viittaan sonnustautunut hahmo, joka piteli sylissään vauvanukkea. Shokeeraavuudestaan huolimatta valokuvateos Madonna and Child (2018) ei ole poikkeuksellinen kuvataiteilija Aurora Reinhardin tuotannossa. Reinhardin teokset flirttailevat usein pornografisen ja fetissimäisen kuvaston kanssa. Valo-galleriaan pystytetty Venus-näyttely oli osa Reinhardin kolmen kuukauden työskentelyjaksoa, jonka hän vietti Rovaniemellä Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston vierailevana kutsutaiteilijana syksyllä 2019.

Aurora Reinhardin teoksissa toistuvat naisen keho ja

perinteiseen naiskäsitykseen kuuluvat symbolit kuten korkokengät ja käsilaukut. ”Teokseni näyttävät, miten maailma suodattuu lävitseni. Esimerkiksi naisteema on tullut työskentelyyni siksi, että minua pohjimmiltaan askarruttaa, millainen nainen ja ihminen olen”, Reinhard sanoo. Reinhard on läsnä taiteessaan usein myös konkreettisesti. Esimerkiksi Martyr (2018) esittää hänen kehonsa 3D-tulostetussa pienoismallikoossa suurilla kultaisilla neuloilla puhkottuna. Siitä huolimatta, että teokset on helposti tulkittavissa provokaatioksi, hän haluaisi säilyttää teoksissaan ironisen ja hyväksyvän, jopa humoristisen sävyn ja asettaa itsensä kokijan ja tarkkailijan asemaan. Kriittisyys taipuu Reinhardin käsissä kysymykseksi. ”En halua tuomita taiteessani ketään. Näen, että halut ja tunneperäiset syyt ohjaavat ihmisiä enemmän kuin ratio naalisuus. Haluan ymmärtää, mikä ajaa ihmisiä tekemään asioita. Jako hyvän ja pahan välillä ei näyttäydy minulle selkeänä.”

Reinhardilla on takana yli kaksikymmentä vuotta taiteili-

juutta. Sama ”minän” kautta tarkastelu on edelleen läsnä, mutta tekniikat ovat vaihtuneet vuosien varrella. Reinhard työskenteli 2000-luvun puoliväliin saakka pääasiassa valokuvan ja videon keinoin. Sitten alkoi tuntua siltä, etteivät käytettävissä olevat tekniikat enää riittäneet. ”Minulla oli ideoita, joita halusin toteuttaa, mutta ei keinoja, joilla tehdä”, hän sanoo. Käytyään ensin muutamilla työväenopiston kursseilla hän kääntyi kuvataiteilija Jiri Gellerin puoleen. Vuosi-

na 2008–2009 Reinhard vietti aikaa Gellerin apuna opetellen muottien tekemistä ja pintakäsittelyä. Uuden tekniikan myötä avautui uusia ilmaisun keinoja. Nykyään Reinhardilla on Vallilassa työhuone, missä hän voi tehdä veistoksia ja valokuvata. Uusien ideoiden kehittely ja toteuttaminen kulkevat limittäin. Monesti jokin teosta olennaisesti määrittävä piirre tulee konkreettisen tekemisen ja sattuman kautta. Kun eräs kipsityö meni vahingossa rikki, hän päätti hyödyntää efektiä – niinpä Ars Fennicassa nähtiin murtunut kipsikäsi Broken (2017). Joihinkin näyttelyn teoksiin hän taas päätti jättää 3D-tulostusjäljen, toisin kuin oli alunperin suunnitellut. Näyttelyssä esillä olleessa teoksessa A Happy moment (2019) on tulppaani, jonka Reinhard on muovaillut alusta asti käsin. Se on ensimmäinen laatuaan. ”Koen löytäneeni teoksen muotokielessä jotain sellaista, jota haluan kehittää eteenpäin”, Reinhard pohtii.

Ennen Rovaniemeä Reinhard oli ollut aiemmin residens-

seissä muun muassa New Yorkissa ja Tokiossa. Niistä jälkimmäinen vuonna 2004–2005 vietetty jakso oli merkittävä. ”Tokiossa vietetty aika toi työskentelyyn pelkistetyn ja fetistisen visuaalisen kielen.” Rovaniemelle Reinhard lähti nopeatahtisen vuoden jälkeen hiljentymään ja keskittymään – Ars Fennica -ehdokkuus ja näyttelyt Saksassa ja Pekingissä olivat pitäneet taiteilijan kiireisenä koko kuluneen vuoden. Residenssijakson aikana Reinhard piti luennot Lapin yliopistolla ja Aineen taidemuseossa, kehitti taitojaan 3D-mallinnuksessa ja valmisteli tulevia näyttelyitä. Reinhard halusi jättää aikaa myös ”haahuilulle”, jotta syntyisi tilaa uusille ajatuksille ja yllättäville kohtaamisille. Se kannatti. Alkuvuodesta 2020 Forum Boxin Fantastic Death -ryhmänäyttelyssä nähtiin kolme teosta, jotka olivat syntyneet Rovaniemen residenssin aikana. Niistä kaksi oli olemassa ajatuksen tasolla jo ennen residenssiä, mutta idea kolmanteen syntyi spontaanisti Rovaniemellä. Reinhard tutustui myös sattumalta paikallisiin taiteilijoihin, jotka esittelivät hänelle Lappia. Heidän kauttaan hänelle avautui pääsy alueen ihmisten mielenmaisemaan. Nyt Reinhard suunnittelee paluuta pohjoiseen.

Lapin yliopisto järjesti Reinhardille residenssin ajaksi asu mis- ja työskentelytilat. Jenny ja Antti Wihurin rahastolta hän sai 13 000 euron apurahan.

PA L K I N N OT

Tu n n u

stusp

alkint

Minna P yykkö 20 000

Kunni

apalki

€

nto

Jo r m a n Uotine 30 000

€

Palkinnot Vuonna 2019 Jenny ja Antti Wihurin rahasto jakoi neljä palkintoa. Palkinnot ovat paitsi kunnianosoituksia niiden saajille myös huomionosoituksia heidän edustamilleen aloille.

Professori Jorma Uotinen (s. 1950) on tanssija, koreografi, laulaja ja mediapersoona. Tanssijan ja koreografin uran lisäksi Uotinen on toiminut muun muassa Suomen Kansallisbaletin johtajana ja Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän taiteellisena johtajana. Hän on luotsannut myös Kuopio tanssii ja soi! -festivaalia taiteellisena johtajana 18 vuoden ajan ja vienyt suomalaista tanssiosaamista maailmalle. Uotinen palkittiin elämäntyöstään suomalaisen tanssitaiteen hyväksi.

Yhteis

öpalk

into

Omais hoitaja liitto 100 00

0€

Vuonna 1991 perustettu Omaishoitajaliitto on valtakunnallinen omaishoitajien etu- ja vaikuttamisjärjestö. Liitto kokoaa yhteen paikallisyhdistykset, joihin kuuluu yli 12 500 jäsentä. Liiton tavoitteena on tehdä omaishoidosta merkittävä osa yhteiskuntapolitiikkaa, vahvistaa omaishoitoyhteisöä ja kehittää vapaaehtoispohjaista toimintaa omaishoitoyhteisössä. Omaishoitajaliitto palkittiin pitkäjänteisestä työstä omaishoitajien yhteiskunnalliseen asemaan liittyvien epäkohtien osoittajana ja ratkaisuvaihtoehtojen kehittäjänä. Palkinto myönnettiin myös lohdun, tuen ja turvan tarjoamisesta sekä omaishoidon rakkaudellisten ja kauniiden puolien sanoittamisesta. Palkinnon vastaanotti liiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen.

Käden

taitop

alkint

Pauli Venälä inen 10 000

Minna Pyykkö (s. 1967) on luontotoimittaja ja kuvataiteilija. Pyykkö tunnetaan parhaiten Yleisradiolle käsikirjoittamistaan ja juontamistaan luontoaiheisista tv- ja radio-ohjelmista. Ohjelmissaan hän on kuin matkaopas, jonka tehtävänä on saada näennäisen tavalliset ja yksinkertaiset asiat näyttäytymään uudella tavalla kaivamalla niistä kuulijoilleen jännittäviä puolia. Pyykkö palkittiin työstään suomalaisten luontosuhteen vahvistajana ja suomalaisen luonnon ihmeellisyyden osoittajana.

€

Pauli Venäläinen (s. 1950) on kuopiolainen taidevalaja. Yhdessä kuvanveistäjien kanssa hän on toteuttanut teoksia Suomeen ja ulkomaille. Niistä tunnetuimpia ovat muun muassa kuvanveistäjä Pekka Jylhän UKK:n muistomerkki sekä Kari Juvan Väinö Tannerin muistomerkki. Viimeisinä eläketöinään hän valoi haponkestävään teräkseen kuvanveistäjä Pekka Kauhasen talvisodan muistomerkin Valontuoja-teoksen sekä kuvanveistäjä Kimmo Schroderuksen Eppu Normaali -veistoksen. Venäläinen on alallaan arvostettu ja tunnustettu ammattilainen, jonka hallitsemat tekniikat ovat mahdollistaneet sellaisten teosten toteuttamisen, joiden tekeminen ei ole ennen ollut Suomessa mahdollista. Pauli Venäläinen palkittiin suomalaisen kädentaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä.

K U N N I A PA L K I N TO

Viimeistä millimetriä myöten Tanssitaiteen pitää kehittyä, mutta koreografioiden tekemisessä ei tule pelätä toistoa, sanoo tanssitaiteilija Jorma Uotinen.

Jorma Uotinen seurasi pienenä koululaisena 1950-luvun

Porissa kiinnostuneena sivusta naapurissa sijainneen paikallisteatterin elämää. Uotinen löysi itsensä teatterin lavalta vain 10-vuotiaana, kun eräällä tuotantokaudella esitettiin peräti kolme näytel mää, joihin tarvittiin hänen ikäisensä poikalapsi n äyttelijäksi. Tänne et pääse, mutta lavalle kyllä kuulut, sai nuori Uotinen kuitenkin kuulla vuosia myöhemmin Teatterikoulun pääsykokeissa. Siellä häntä kehotettiin luomaan uraa tanssin parissa – liikkuihan Uotinen muihin hakijoihin nähden poikkeuksellisella tavalla. Kun Uotinen 19-vuotiaana sairastui, menetti liikuntakykynsä ja joutui opetella kävelemään uudestaan, tuli liikkeen ymmärrys niin syväksi, ettei hänellä ollut enää vaihtoehtoja. Hänestä oli tultava tanssija.

Uotinen aloitti Kansallisoopperan tanssijana vuonna 1970,

mutta pian hänet jo kutsuttiin tanssimaan Pariisin oopperan kokeellisen tanssin ryhmään. Sittemmin Uotinen on tehnyt mittavan uran tanssitaiteen parissa tanssijana, koreografina ja taiteellisena johtajana. Jo ennen Pariisiin muuttoa, Uotinen oli tehnyt joitakin ryhmäkoreografioita Kansallisbaletille. Läpimurtonsa tanssitaiteilijana hän teki kuitenkin vasta vuonna 1979, kun ensimmäinen sooloteos Jojo sai ensi-esityksen. Pariisissa asunut Uotinen halusi tuoda Jojoon suomalaisia elementtejä lavalle: esityksen klovnihahmo oli pukeutunut Artekin kankaaseen ja lavalla nähty vanerimatkalaukku oli viittaus sota-aikaan. Lavalla Uotinen tanssi suomalaissäveltäjien Pirjo ja Matti Bergströmin musiikin tahtiin. Jojon jälkeen Uotiselta on tullut lähes jokaisena vuosikymmenenä sooloteos ryhmäkoreografioiden lisäksi. ”Sooloteokset ovat määritelleet sen, kuka olen taiteilijana, tanssijana ja esiintyjänä”, Uotinen sanoo. Huuto (1984) oli psykologisesti Jojoa syvempi ja käsitteli mieshahmon tuntoja suljetussa huoneessa. Hameeseen ja korkokenkiin pukeutuneena Uotinen käsitteli lavalla miehen näkökulmasta ihmissuhdetta naiseen, fetissiä naiseutta kohtaan ja seksuaalisen identiteetin kysymyksiä. Taide ja kirjallisuus ovat innoittaneet Uotista koreografioiden tekemisessä. Egon Schielen maalauksien tunnelma siirtyi Huutoon, kun inspiraatio teoksen valotekniikkaan haettiin Schielen teosten

väreistä. Pariisissa asuessaan Uotinen luki joka päivä vuosien ajan ystäviltään saamaansa Fernando Pessoan Hetkien vael lus -runoteosta, kunnes se oli, Uotisen sanoin, ”pakko työstää ulos” teokseksi Mies jota ei koskaan ollut. Uotinen on tehnyt uransa aikana kymmeniä koreografioita, joista suurimman osan ryhmille. Nuoruudessa koettu liikuntakyvyn menettäminen on näkynyt Uotisen työskentelyssä: koreografioihin ei ole jätetty jaksoja tanssijan improvisaatiota varten. ”Tilaa tulkinnalle tulee olla, mutta koreografiani ovat aina viimeistelyjä”, sanoo Uotinen. Vuosien mittaan Uotisen käsiala koreografina on muuttunut: siinä missä Jojossa ja Huudossa nähtiin terävää ja ankaraa linjaa, edustavat viime vuosien teokset Jord (2006) ja Black Water (2009) liikekielessään väljempää ja vapaampaa suntaa. Uotisen mukaan uudistuminen on tapahtunut orgaanisesti ja vähitellen. Hän on pyristellyt tietoisesti eroon ulkoapäin tulevasta, väkinäiseltä tuntuvasta uudistumisen pakosta. Toistoa hän ei ole pelännyt, vaan ajattelee, että teoksesta kuuluukin havaita, että se on ”uotista”. ”Kunderakin sanoi, että on kirjoittanut samaa kirjaa koko elämänsä.”

Jos vertaa 1900-luvun alun tanssikuvia nykypäivään, voi

huomata, että vuosisadassa tanssijoiden jalka on noussut sopuisasta 45 asteen kulmasta korviin asti. Uotinen on saanut seurata pitkällä urallaan, miten tanssi on muuttunut lajina ja taidemuotona. Entisellään ei ole se, ketkä tanssivat tai miten ja missä tanssitaan. Sirkusta ja nykytanssia sekoitetaan keskenään, nuoret pojat löytävät tanssiharrastuksen katutanssin kautta ja liike pyrkii ulos tiloista, joissa sitä on totuttu näkemään. Uotisen mielestä taidemuodossa on kuitenkin eräs pysyvä ominaisuus. Tanssissa kyse on aina ihmisen läsnäolosta. ”Tanssi on hetken taidetta, joka tapahtuu tässä ja nyt”, hän sanoo. Vaikka toistaisi jonkin liikkeen, ei se ole enää koskaan sama – vain samankaltainen.

Jorma Uotinen palkittiin 9. lokakuuta 2019 kunniapalkin nolla elämäntyöstään suomalaisen tanssitaiteen hyväksi. Palkinto on arvoltaan 30 000 euroa.

T U N N U S T U S PA L K I N TO

Ihmeellisyyden osoittaja Luontotoimittaja Minna Pyykkö haluaa näyttää suomalaisille, että maailma mökkilaiturin alla on vähintään yhtä mielenkiintoinen kuin luonto-ohjelmista tutut savannit ja koralliriutat.

Eläinmuseon kokoelmien hyönteislaatikoissa oli neulattu-

na ötököitä, joista osalta oli irronnut jalkoja ja siipiä. Biologian opinnot Helsingin yliopistolla vasta aloittanut Minna Pyykkö yritti tunnistaa tuhruisen lasin läpi hyönteislajien tuntomerkkejä ja pohti samalla, onkohan ala sittenkään häntä varten. Pyykkö oli hieman yllättäen hakeutunut opiskelemaan biologiaa, siitäkin huolimatta, että hän tunsi olevansa suuntautunut enemmän humanistisiin aineisiin ja taiteeseen. Pyykkö oli kasvanut kaupungissa, harrastanut lapsena teatteria ja lukiossa hän oli tasaisen hyvä kaikissa aineissa. Luontoon hänellä oli vasta varovaisen kiinnostunut suhde.

Lajituntemuksen opetteluun turhautunut Pyykkö ehti jo

aloittaa psykologian opinnot biologian opintojen rinnalla. Alkukankeuden jälkeen biologian opiskelukaverien innostus kuitenkin tarttui. ”Minusta oli lumoavaa, kuinka jotkut saattoivat olla niin kiinnostuneita hämähäkeistä, että halusivat tietää niistä kaiken”, Pyykkö sanoo. Opiskeltuaan muutaman vuoden biologiaa yliopistolla hän bongasi yliopistolla työpaikkailmoituksen: Yleisradio etsi sijaista toimittajakonkari Veikko Neuvoselle. Pyykkö haki ja tuli valituksi tehtävään. Luontoaiheisten radio-ohjelmien tekeminen alkoi heti. Toimittajana kokemattomalle Pyykölle haastattelutekniikat ja näkökulman valitseminen tulivat tutuiksi työnteon kautta. ”Yritin ensimmäisissä ohjelmissani saada kerrottua aiheesta aivan kaiken”, hän sanoo. Pyykkö valmistui lopulta sekä biologian että psykologian maisteriksi ja suoritti vielä kuvataiteilijan ammattitutkinnon. YLE:llä luontotoimittajana opiskeluaikojen sijaisuuspestistä lähtien työskennellyt Pyykkö on myös oppinut arvostamaan lajituntemusta, johon hän aluksi suhtautui epäilyksellä.

Vaikka Pyykkö on juontanut ja k äsikirjoittanut lukuisia televisio-ohjelmia, on hän keskittynyt urallaan lähinnä radio-oh-

jelmien tekemiseen. Minna Pyykön maailma -ohjelmaa on julkaistu viikoittain jo yhdeksän vuoden ajan. Radio-ohjelmien tekeminen on itsenäistä ja monivaiheista työtä. Pyykkö keksii itse jaksojen aiheet, lukee aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, etsii haastateltavat asiantuntijat ja äänittää ohjelman. Lopuksi hän leikkaa ohjelman ja lisää ääniefektit. Useimmiten jaksoissa perehdytään erilaisiin luonnonilmiöihin. Joskus käsitellään luonnon merkitystä esimerkiksi taiteessa. Haastatteluja tehdään siellä, missä tapahtuu. Pyykkö on käynyt perhosharrastajan takapihalla Espoossa ihmettelemässä yöperhosten lentoa ja Utön saarella katsomassa Itämeren aaltoja aaltokuvaajan kanssa. Runoilija Eeva Kilpeä Pyykkö haastatteli luonnon kuvaamisesta runoudessa. Sibeliuksen syntymäkodissa Ainolassa hän kävi pohtimassa, miten luonto kuuluu Sibeliuksen musiikissa. Siinä missä TV-ohjelmaa tehtäessä hetkien aitous katoaa, kun samasta tilanteesta tarvitaan monta ottoa useasta eri kulmasta, radio-ohjelmaa tehdessä haastateltavien ja toimittajan omat spontaanit reaktiot tallentuvat nauhalle. Pyyköstä parasta on, kun asiaan intohimolla perehtyneen haastateltavan äänestä kuuluu innostus. Kun kuva puuttuu, toimittajasta tulee kuulijan silmät. ”Pyrin välttämään viimeiseen asti kliseisiä ilmaisuja, kuten valo siilautuu puiden lävitse tai sielu lepää maisemas sa”, Pyykkö sanoo. Nykyään ohjelmien aiheet levittäytyvät myös radioaaltojen ulkopuolelle. Sosiaalisessa mediassa jaetaan juttukeikalta kuvia, ja nettiartikkeli jatkaa siitä, mihin radio-ohjelmassa jäätiin. Tekijälle on myös motivoivaa, että ohjelmat ovat kuunneltavissa netissä varsinaisen lähetyksen jälkeen. Pyyköstä podcastien ja äänikirjojen suosiosta on pääteltävissä, että kuunnellut mediat ovat nousemassa uuteen arvostukseen.

Koralliriutat ja savannit ovat monille luonto-ohjelmista

tutumpia kuin maailma oman venelaiturin alla, mutta Pyykkö haluaa kertoa juuri Suomen luonnon ihmeellisyydestä. Ohjelmia kuunnellakseen ei tarvitse olla luontoharrasta-

ja. Pyykkö on toimittajana kuin matkaopas, joka saa näennäisen tavalliset ja yksinkertaiset asiat näyttäytymään uudella ja jännittävällä tavalla. Hän uskoo, että ympärillään voi nähdä kaikkea ihmeellistä, jos osaa vain katsoa. Noviisikin voi päätellä muuttolintujen siipien muodosta, kuinka kaukaa ne lentävät Suomeen, vaikka lajituntemus ei olisikaan hallussa. ”Kuka tahansa voi mennä sienimetsään tai katsoa hämähäkin seittiä ja havaita saman, mitä tutkija kertoo ohjelmassani”, Pyykkö sanoo. Suuren yleisön ymmärrys ja rakkaus luontoa kohtaan

vaikuttaa olennaisesti haluun suojella sitä. Esimerkiksi siilit tarvitsevat joutomaita selvitäkseen kaupungissa. Jos haluaa siis nähdä edelleen siilejä kaupungissa, ihmisten kannattaisi jättää pihoja luonnontilaan. ”Sillä, mitä emme tunne, ei ole meille paljoa merkitystä”, Pyykkö sanoo. Minna Pyykkö palkittiin 9. lokakuuta 2019 tunnustuspal kinnolla työstään suomalaisten luontosuhteen vahvistaja na ja suomalaisen luonnon ihmeellisyyden osoittajana. Palkinto on arvoltaan 20 000 euroa.

II 46–49

IHMISET

50–53

TALOUS

VIESTINTÄ

APURAHAPROSESSI

IHMISET

Ihmiset Säätiön tarkoituksen toteutumisesta vastaa kahdeksanjäseninen hallitus ja arjen operatiivista toimintaa pyörittää toimiston henkilökunta asiamiehen johdolla.

H A L L I T U S

Hallitus valvoo säätiön etua ja alkuperäisen tarkoituksen toteutumista. Hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joista jokaisen toimi kausi kestää neljä vuotta kerrallaan. Hallitus muun muassa vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää seuraavan vuoden talousarviosta, sijoituspolitiikasta, jaettavan avustus- ja palkintosumman suuruudesta sekä apurahojen ja palkintojen jakotavasta.

HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2019

8. 5.

3. 1. 2. 3. 7.

4. 5. 6.

7. 8.

Erkki KM Leppävuori professori, puheenjohtaja Seija Sihvola filosofian tohtori Arto Hiltunen ekonomi, varapuheenjohtaja Risto Aarnio-Wihuri tradenomi Jukka Paasikivi johtaja Minnaliisa Vehkala tradenomi Tapani Väljä ekonomi Leena Svinhufvud filosofian tohtori

IHMISET

T O I M I S T O N H E N K I LÖ K U N TA Toimiston henkilökunta hoitaa päivittäistä operatiivista toimintaa asiamiehen johdolla. Vakituiseen henkilökuntaan kuuluvat:

1. 2. 3. 4.

Jukka Lehmusvirta kiinteistöpäällikkö Tuire Sauvala asiamiehen sihteeri Eija Pitkänen toimistosihteeri, apuraha-asiat Arto Mäenmaa asiamies Mervi Kauko kirjanpitäjä Lisäksi säätiö käyttää projektityöntekijöitä muun muassa viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen.

VA R A I N H O I T O T O I M I K U N TA

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on aktiivinen

Säätiön varainhoitotoimikunnan muodostavat hallituksen puheenjohtaja, kaksi vuosittain valittavaa hallituksen jäsentä ja rahaston asiamies. Sen tehtävänä on muun muassa valmistella rahaston talousarvio ja tilinpäätös. Se myös suunnittelee ja toteuttaa sijoitustoimintaa hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan puitteissa. Varainhoitotoimikunta kokoontui kuusi kertaa vuonna 2019.

säätiöiden välisissä verkostoissa.

Varainhoitotoimikunnan jäsenet vuonna 2019 Erkki KM Leppävuori puheenjohtaja Arto Hiltunen varapuheenjohtaja Tapani Väljä Arto Mäenmaa asiamies T I L I N TA R K A S TA J AT Tilintarkastajiksi vuodeksi 2019 valittiin professori Markku Koskela, KHT ja kauppatieteiden maisteri Juha Tuomala, KHT sekä tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy professori Koskelan varamiehenä ja KHT Lauri Kallaskari KHT Tuomalan varamiehenä. Valvontatilintarkastajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers Oy. L Ä H I P I I R I T O I M E T Luottamushenkilöille ja säätiölain määrittelemille lähipiiriläisille on maksettu säätiön hyväksi tehdystä työstä tavanomaisia palkkoja ja palkkioita, jotka sisältyvät henkilöstökuluihin.

J Ä S E N Y Y D E T  Säätiöt ja rahastot ry  Säätiöt ja rahastot ry on suomalaisten apurahanjakajien yhdistys. Yhdistys toimii apurahoja jakavien tai vastaavalla tavalla toimivien suomalaisten yleishyödyllisten säätiöiden, rahastojen ja yhdistysten yhdyssiteenä ja edunvalvojana. Se muun muassa kouluttaa jäseniään ja julkaisee toimialaan liittyviä tutkimuksia ja ohjeita. Yhdistykseen kuului vuoden 2019 lopussa 197 jäsentä. Asiamies Arto Mäenmaa oli vuonna 2019 yhdistyksen hallituksen jäsen.    European Foundation Centre ja The Hague Club Jenny ja Antti Wihurin rahasto on jäsenenä yleishyödyllisten eurooppalaisten säätiöiden järjestössä European Foundation Centressä ja asiamies Arto Mäenmaa on jäsen eurooppalaisten säätiöjohtajien verkostossa The Hague Clubissa.

TA LO U S

Talous Jenny ja Antti Wihurin rahaston toiminnan mahdollistaa suunnitelmallinen ja menestyksekäs varainhoito. Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle jaetaan omaisuuden tuotoista. Sijoitustoiminnan pitkä aikajänne mahdollistaa sen, että markkinoista aiheutuva omaisuusarvojen lyhyen tähtäimen vaihtelu ja siten myös toteutuvan tuoton vuosittainen vaihtelu eivät estä pitkäjänteisen ja tasaisesti kehittyvän apurahapolitiikan harjoittamista.

S I J O I T U S Y M PÄ R I S T Ö VUONNA 2019

Vuoden 2019 kuluessa talous- ja tuloskasvuennusteita korjattiin laaja-alaisesti alaspäin ja vuotta sävyttivät poliittiset epävarmuudet kuten Brexit sekä Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppakiista. Keskuspankit jatkoivat elvyttävää politiikkaansa pitäen korot alhaalla ja likviditeetin korkealla. Sijoitusmarkkinoiden vire jatkui vahvan positiivisena ja kaikki omaisuuslajit kehittyivät selvästi odotuksia paremmin. Osakkeiden ja vaihtoehtoisten sijoitusten kysyntä jatkui erittäin vahvana. Vuoden lopulla Yhdysvallat ja Kiina saivat aikaan ensimmäisen vaiheen kauppasopimuksen ja konservatiivien voitto Ison-Britannian parlamenttivaaleissa varmisti Brexitin etenemisen ja siten epävarmuuden poistumisen tältä osin. Kahdentoista kuukauden euribor jatkoi laskuaan ja oli vuoden 2019 lopulla jo v ahvasti negatiivinen eli -0,25 %. Myös Saksan valtion kymmenen vuoden obligaation korko laski negatiiviseksi ollen -0,19 % vuoden lopussa.

Yhdysvaltain dollari vahvistui vuoden aikana euroa vastaan 3 %. Öljyn hinta nousi vuoden loppuun mennessä 69 dollarin tasolle. Kaikki osakemarkkinat kehittyivät erittäin positiivisesti euromääräisillä tuottoindekseillä tarkasteltuna. MSCI Maailman indeksimuutos oli 31,0 %, MSCI Euroopan 26,0 %, MSCI Kehittyvien markkinoiden 20,8 %, ja OMXH Cap -indeksin 20,4 %. SIJOITUSTEN TUOT TO Säätiön sijoitusomaisuuden tuotto oli käyvin arvoin 13,7 % vuonna 2019 (-4,8 % vuonna 2018). Sijoitustoiminnan kirjanpidon tulos oli 23 261 500,93 euroa vuonna 2019 (17 732 935,62). Osinko-, voitto-osuus-, korko- ja nettovuokratuotot olivat 17 986 848,07 euroa (17 299 322,44) ja sijoitusten kulut 196 657,31 euroa (158 235,09). Arvopaperien myyntivoitot olivat 3 739 282,31 ››

S I J O I T U S T E N J U O K S E V A T N E T T O T U O T O T

2010-2019

M€ 20

0 2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

OMAISUUSLAJIJAKAUMA (31.12.2019) Sijoitustoimintaan liittyvän riskin hallitsemiseksi on sijoitukset hajautettu eri omaisuuslajeihin säätiön hallituksen vahvistaman sijoituspolitiikan puitteissa. Hallitus vahvisti tilikauden aikana säätiölle myös vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Tavoittee-

na on varallisuuden pitkän aikavälin kasvun myötä varmistaa tasaisesti kehittyvä apurahojen ja muun tuen jakokyky. Sijoituksista noin 70 % on likvideissä arvopapereissa ja erilaisissa rahastoissa, joten säätiön rahoitus- ja likviditettiriski on pieni. KORKOINSTRUMENTIT

16%

LISÄKSI SÄÄTIÖ OMISTAA 22,4 % VÄHEMMISTÖOSUUDET NOTEERAAMAT TOMIEN WIHURI OY:N JA WIHURI PACKAGING OY:N OSAKKEISTA

KIINTEISTÖT JA KIINTEISTÖOSAKKEET

12% 55%

51 MUUT SIJOITUKSET

OSAKKEET JA OSAKERAHASTO-OSUUDET

80% 20%

JOISTA SUOMALAISIA JA ULKOMAISIA

470 000 000 € KIRJANPITOARVO 260 000 000 € MARKKINA-ARVO

17%

TA LO U S

euroa (8 979 114,83) ja myyntitappiot 126 244,48 euroa (16 020,12). Arvopaperien arvonalennukset olivat 276 892,60 euroa (8 494 960,78) ja arvonalennusten palautukset 2 135 164,94 euroa (123 714,34). Osingot ja osakerahastojen voitto-osuudet säilyivät lähes edellisvuoden hyvällä tasolla. Korkotuotot pienentyivät 36 % lähinnä pääomarahastojen tuottokorkojen satunnaisvaihtelun seurauksena. Toisaalta pääomarahastojen voitto-osuudet kasvoivat 50%. Nettovuokratuotot lisääntyivät voimakkaasti toimitilojen vuokrausasteen kasvun sekä erityisesti saneeraus- ja peruskorjauskustannusten pienenemisen seurauksena. Säätiön vuokrattavissa olevien toimitilojen vuokrausaste oli toimintavuoden lopussa 93 %.

Jenny ja Antti Wihurin rahaston toimisto. Säätiö- ja yhdistystaloksi profiloituneessa Wihurin Salus-talossa toimivat myös Suomen Meripelastusseura ry, Suomen tiede- ja kulttuuri-instituutit ry, osa sen jäsensäätiöistä sekä Reijo Rautauoman säätiö sr ja Väestönsuojelusäätiö sr.

KIINTEISTÖT

N Ä K Y M ÄT V U O D E L L E 2 0 2 0

Kiinteistöosakeyhtiöomistusten lisäksi säätiö omistaa kiinteistöt Arkadiankatu 21 ja Kalliolinnantie 4. Kiinteistö Arkadiankatu 21 on asuinvuokratalo, jossa on myös muutamia toimisto- ja liikehuoneistoja. Salus-sairaalana aikanaan toiminut Kiinteistö Kalliolinnantie 4 on nykyisin toimistotalo, jossa sijaitsee

Vuoden alussa maailmanlaajuiseksi pandemiaksi levinnyt koronavirus ja sen hillitsemistoimet muuttivat talouden näkymiä nopeasti tilikauden päättymisen jälkeen. Suomessa sovelletaan poikkeustilassa historiallisesti valmiuslakia ja kansalaisten sosiaalisen kanssakäymisen eriasteinen globaali rajoittaminen

TULOSLASKELMA

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Apurahoja, palkintoja ja muuta tukea myönnettiin 12 600 000,00 euroa (12 000 000,00 vuonna 2018). Toimintakulut olivat 975 291,72 euroa (940 527,05). Sijoitustoiminnan tuotot olivat 23 261 500,93 euroa (17 732 935,62). Tilikauden ylijäämä 9 686 209,21 euroa (4 792 408,57) siirretään käyttörahastoon.

1.1.–31.12.2019

1.1.–31.12.2018

-10 600 000,00 -2 000 000,00 -12 600 000,00

-10 000 000,00 -2 000 000,00 -12 000 000,00

-595 190,32 -32 415,44 -347 685,96 -975 291,72

-608 111,88 -29 183,12 -303 232,05 -940 527,05

-13 575 291,72 -13 575 291,72

-12 940 527,05 -12 940 527,05

17 986 848,07 -196 657,31 3 613 037,83 1 858 272,34

17 299 322,44 -158 235,09 8 963 094,71 -8 371 246,44

23 261 500,93 9 686 209,21

17 732 935,62 4 792 408,57

9 686 209,21

4 792 408,57

VARSINAINEN TOIMINTA Jaetut apurahat Apurahat ja palkinnot Wihurin tutkimuslaitos Jaetut apurahat yhteensä Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta Kulujäämä

SIJOITUSTOIMINTA

Tuotot Kulut Omaisuuden myyntivoitot/-tappiot Arvonalennukset ja niiden palautukset Sijoitustoiminta yhteensä Tuottojäämä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

hiljentää talouselämän. Valtiot ja EU valmistelevat erilaisia mittavia talouden tukipaketteja ja keskuspankit jatkavat vahvasti elvyttävää rahapolitiikkaansa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkojen vuodelta 2019 odotetaan toteutuvan edellisvuotta pienempinä yritysten varautuessa talouskriisin pitkittymiseen koronaviruksen leviämisen seurauksena. Lyhyet korot jatka-

TASE

vat toistaiseksi ennätysmatalilla tasoilla. Toimitilamarkkinoiden yleinen vajaatäyttöaste nousee yritysten lisääntyvien talousvaikeuksien myötä. Näin ollen sijoitustuottojen määrä näyttää vuoden 2020 osalta epävarmalta. Säätiön aiemmin toteutuneet sijoitustuotot mahdollistavat kuitenkin tavoitteeksi asetetun jaettavien apurahojen, palkintojen ja muun tuen määrän tasaisen kehityksen myös vuonna 2020.

1.1.–31.12.2019

1.1.–31.12.2018

809,69

1619,39

94 817,22 45 000,00 139 817,22 218 478 851,71

85 120,26 69 380,00 154 500,26 201 098 711,13

218 619 478,62

201 254 830,78

565 007,91 0,00 51 820 546,92

949 210,41 0,00 58 938 085,31

52 385 554,83

59 887 295,72

271 005 033,45

261 142 126,50

4 120 604,20 191 007 883,53 52 145 584,99 9 686 209,21

4 120 604,20 191 007 883,53 47 353 176,42 4 792 408,57

256 960 281,93

247 274 072,72

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Nostamattomat apurahat Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat yhteensä

13 406 224,10 158 724,55 199 558,79 280 244,08 14 044 751,52

13 363 621,32 129 283,98 203 057,43 172 091,05 13 868 053,78

Vieras pääoma yhteensä

14 044 751,52

13 868 053,78

271 005 033,45

261 142 126,50

VASTAAVA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Taide-esineet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTAT TAVAA OMA PÄÄOMA Lahjoitusrahastot Peruspääoma Käyttörahasto Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä

VASTAT TAVAA YHTEENSÄ

V I E S T I N TÄ

Viestintä Wihurin rahaston viestinnän tavoitteena on olla visuaalisesti ja sisällöllisesti laadukasta, raikasta, tunnistettavaa ja sykähdyttävää.

V I E S T I N N Ä N P E R I A AT T E E T Jenny ja Antti Wihurin rahaston viestinnän tarkoituksena on tukea säätiön vision ja strategian toteutumista. Viestinnällä on kaksi pääasiallista tavoitetta: kertoa oikeille yleisöille säätiön tarjoamista mahdollisuuksista kuten apurahahausta ja residenssiohjelmista ja tehdä säätiön toimintaa tunnetuksi myös laajemmalle yleisölle. Säätiön hallituksen vahvistama viestintäpolitiikka tekee viestinnästä pitkäjänteistä ja on osa säätiön jatkuvuussuunnittelua. Viestintäpolitiikan pohjalta laaditaan käytännönläheinen viestintäsuunnitelma, jossa määritellään ja aikataulutetaan jokavuotiset viestinnän perustoimenpiteet. Tämän lisäksi kannustetaan myös matalalla kynnyksellä toteutettavaan, kokeilevaankin viestintään, joka reagoi aikaan ja ympäröivän maailman tapahtumiin. Wihurin rahaston viestinnän tavoitteena on olla visuaalisesti ja sisällöllisesti laadukasta, raikasta, tunnistettavaa ja sykähdyttävää. Säätiö myös tunnistaa, että viestinnällä ja markkinoinnilla joko vahvistetaan tai heikennetään mielikuvia ja pitää siksi huolta ihmisten monipuolisesta edustuksesta viestinnässään. Säätiön viestintää suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa talon sisältä käsin. K A N AVAT J A S I S Ä L LÖ T

Jenny ja Antti Wihurin rahasto viestii monikanavaisesti. Säätiön tärkeimmät viestintäkanavat ovat verkkosivut, sosiaalinen media, uutiskirje, vuosikertomus, tiedotteet ja lehti-ilmoitukset. Säätiö on aktiivisesti läsnä Facebookissa ja kuvapalvelu Instagramissa ja se liittyi myös Twitteriin syyskuussa 2019. Sosiaalisen median kanavien seuraajamäärät kasvoivat jälleen tasaisesti. Vuoden 2019 aikana säätiön verkkosivuilla julkaistiin haastatteluja ja juttuja apurahansaajista, palkinnonsaajista, residenssitoiminnasta ja rahoitetuista hankkeista.

Luka Appelberg teki kuvitukset ja animaation kevään apurahahakuviestintään.

NOSTOJA VUODEN 2019 V I E S T I N N Ä L L I S I S TÄ T EO I S TA APURAHAHAKUVINKIT VIDEOILLA Osana kevään apurahahakuviestintää toteutettiin kolmen videon sarja, jossa säätiön henkilökunta antoi hakemiseen liittyviä vinkkejä. Tämän kaltaisella viestinnällä, jossa säätiölle annetaan kasvot, pyritään tekemään säätiöstä lähestyttävämpi. E R ÄTA U K O - V I I K O N K E S K U S T E L U Itsenäisyyspäiväviikolla 1.–7.12.2019 vietettiin ensimmäistä kansallista Erätauko-viikkoa, jolloin haastettiin ihmisiä ympäri Suomen pitämään dialogeja työpaikalla, kotona, koulussa tai järjestössä ja tuomaan erilaiset ihmiset samaan piiriin. Jenny ja Antti Wihurin rahasto osallistui tempaukseen kutsumalla kymmenen eri ikäistä ja eri taustoista tulevaa ihmistä Wihurin Salus-taloon 3.12.2019 pohtimaan yhdessä, mitä tarkoittaa isänmaallisuus nykypäivänä Suomessa. Säätiön verkkosivuilla julkaistiin itsenäisyyspäivänä koonti keskustelussa nousseista oivalluksista ja kiteytyksistä. VIRTUAALINEN KIRJAKERHO I N S TA G R A M I S S A Säätiön Instagram-tilillä story-sisältöinä toteutettu virtuaalinen kirjakerho esitteli romaaneja ja tietokirjoja, joiden tekemiseen säätiö on myöntänyt apurahaa vuosien varrella.

APURAHAPROSESSI

Apurahaprosessi

maaliskuu

huhtikuu

1. APURAHABUDJETTI Maaliskuussa hallitus päättää apurahabudjetin.

toukokuu

2. HAKEMUKSET Toukokuussa apurahanhakijat lähettävät hakemuksensa.

€€€ kesäkuu

heinäkuu

3. HAKEMUSTEN KÄSITTELY Kesä- ja heinäkuussa toimiston henkilökunta allokoi hakemukset oikeille arvioijille.

elokuu

4. ARVIOIJAT Elokuussa arvioijat lukevat hakemuksia ja tekevät hallitukselle esityksensä apurahansaajista.

syyskuu

lokakuu

5. PÄÄTÖKSET Syyskuussa hallitus päättää arvioijien ehdotuksesta, kenelle myönnetään apurahaa.

6. TIETO APURAHAPÄÄTÖKSISTÄ Jokainen sähköpostiosoitteensa antanut hakija saa tiedon siitä, onko hän saanut apurahaa.

!!! 7. VIRALLINEN MYÖNTÖPÄIVÄ Apurahat myönnetään ja julkistetaan Antti Wihurin syntymäpäivänä 9. lokakuuta.

III LIITTEET 58–76

MYÖNNETYT APURAHAT, PALKINNOT JA MUU TUKI 2019

KUNNIAPALKINNOT

TUNNUSTUSPALKINNOT

SUURET KUNNIAPALKINNOT JA LAHJOITUKSET

80–81

WIHURISTIT VILLA LANTESSA

VIERAILEVAT KUTSUTAITEILIJAT ROVANIEMELLÄ

TEMPPELIKADUN TAITEILIJA-ATELJEEN TAITEILIJAT

LIITE 1

Myรถnnetyt apurahat, palkinnot ja muu tuki 2019 58

LIITE 1

YLEINEN APURAHAHAKU YHTEISÖT

4H-säätiö

Aseman Lapset ry

Helsingin Jazz-utopia ry

80 000

10 000

nuorten päihteiden käytön, rikollisuuden ja väkivallan ehkäisyyn ja hoitoon Walkers-toiminnan avulla sekä toiminnan kehittämiseen

We Jazz 2019 -festivaalin järjestämiseen Helsingissä

Association for Inclusive Peace

50 000

40 000 stipendeiksi ja apurahoiksi 4H-nuorille ja kerhonohjaajille, kansainväliseen nuorisovaihtoon sekä nuorten omaehtoisiin projekteihin Aalto Entrepreneurship Society ry

15 000 yrittäjähenkisille nuorille suunnatun Revive-tapahtumasarjan järjestämiseen

60 000 hankkeeseen ”A Knowledge Hub for Pathways towards Inclusive Societies”

Helsingin kansainvälinen balettikilpailu -yhdistys ry Helsingin kansainvälisen balettikilpailun järjestämiseen Suomen kansallisoopperassa ja -baletissa ja Doris Laine -palkinnon perustamiseen

AV-arkki ry

5 000

Helsinki Think Company ry

lapsille ja nuorille suunnatun Mediataidekasvattaa fi-palvelun sisältöjen kääntämiseen kolmelle kotimaiselle saamen kielelle

5 000

Institutum Romanum Finlandiae sr 26 000 neljän taiteilijan työskentelyapurahoiksi Villa Lanten taiteilija-ateljeessa

Aalto-korkeakoulusäätiö sr

Crusell-seura ry

25 000

11 000

monitieteisen tutkimushankkeen jatkoprojektiin ”DesignBites: Suomalaisten ruokayrittäjien monet missiot”

kansainvälisen klarinettikilpailun järjestämiseen Crusell-viikolla 2020

Ahjo Ensemble

30 000

korkeakouluopiskelijoiden ja tutkijoiden yrittäjyys- ja työelämätaitoja edistävään toimintaan

DocPoint-elokuvatapahtumat ry

Bengt Johanssonin a cappella -sekakuoroteosten kokonaislevytykseen

DOKKINO 2020 -lasten ja nuorten valtakunnallisen dokumenttielokuvakiertueen järjestämiseen

Ahveniset ry

European Youth Parliament Finland – EYP Finland ry

5 000

10 000

suomenkieliseen yhdistystoimintaan Ahvenanmaalla

yhdistyksen ensimmäisen kansainvälisen foorumin järjestämiseen

AIESEC-Suomi ry

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoma

5 000 kotimaiseen koulutukseen ja kansainväliseen toimintaan sekä 18–30-vuotiaiden nuorten johtajuusominaisuuksien kehittämiseen Ajatuspaja Libera

5 000 ilmaston lämpenemisen syitä ja seurauksia kommentoivan ja uusia ehdotuksia kuluttamiseen tuovan näyttelyn oheisohjelman järjestämiseen

15 000 kesäkoulun 2020 ”Kansantalous, markkinatalous, demokratia ja oikeudenmukaisuus” järjestämiseen

musiikkijournalismiin keskittyvän Amfion-verkkolehden toiminnan tukemiseen

26 000 Wihurin stipendi nuoren suomalaisen tutkijan työn tukemiseksi Suomen Rooman-instituutissa Joensuu Entrepreneurship Society ry

2 000 POLKU yrittäjyysviikko -tapahtuman järjestämiseen sekä toiminnan kansainvälistämiseen Juminkeko-säätiö sr

20 000 Kalevala-tietoutta edistävän mobiilisovelluksen kehittämiseen Järvenpään Sibelius-seura ry

11 000 Harjun Kamarikuoron yhdistys ry

Inside the Quartet -virtuaalitodellisuusteoksen valmistamiseen

3 000 Requiem-konserttisarjan järjestämiseen

Amfion ry

3 000

Institutum Romanum Finlandiae sr

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry

15 000 Robert Schumannin Genoveva-oopperan dramatisoitujen konserttiesitysten visualisointiin ja vierailuesityksiin isoissa eurooppalaisissa konserttitaloissa

Kadettikunta ry

30 000 valtakunnalliseen maanpuolustusaatteelliseen tiedotus- ja koulutustoimintaan ensisijaisesti koulunuorison, opettajien ja naisten keskuudessa sekä Kadettikunta 100-vuotta -tutkimusja kirjahankkeeseen

LIITE 1

7 000

Kansalliskirjasto

Kuhmon Musiikkiyhdistys ry

Matematiikkalehti Solmu

30 000

40 000

12 000

Jean Sibeliuksen koottujen teosten julkaisutyön jatkamiseen

Kuhmon Kamarimusiikin kvartettiakatemian toisen vuoden toimintaan

julkaisemiseen, kehittämiseen, kotija ulkomaiseen yhteistyöhön matematiikan opetuksen alalla sekä matematiikkadiplomitoimintaan

KATAJA – Kauppatieteiden valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma

Kulttuuri- ja teatteriyhdistys Kaksikko ry / Teatteri 2.0

15 000

suomalaisten tohtorikoulutettavien kansainvälistymistä edistävään opetusohjelmaan

ammattiteattereiden toimintakulttuurien ja moniammatillisen vuorovaikutuksen taiteellis-toiminnallisen Työn näyttämö -kehittämishankkeen toteuttamiseen

Kaukametsän musiikki ry

10 000 Kainuu Pops Orchestran projektiin: Suomalainen elokuvamusiikki Godzinskystä Kuusistoon -konserttien järjestäminen

vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemiseen Minna Canthin talo ry

15 000 Lapin kamariorkesteri – Rovaniemen kaupunginorkesteri

50 000 maakunnalliseen orkesteritoimintaan Lapissa

työpajojen Kanttilasta Kuoppijjoon suunnitteluun ja toteutukseen Myllyteatteri-yhdistys ry

12 000

Kehittämiskeskus Opinkirjo ry

5 000

Meripuolustussäätiö s r

10 000

Lohjan nuorisotyö

Tutki-Kokeile-Kehitä -tiede- ja teknologiakilpailun vuoden 2020 ja 2021 lopputapahtumien järjestämiseen ja palkintostipendeihin

6 000

Viisi tapaa olla vapaa -teatteriesityksen toteuttamiseen

Selvä kesä -tapahtuman järjestämiseen lapsille ja nuorille koulun päättäjäispäivänä

18 000

Kehittämiskeskus Opinkirjo ry

Luotsiliitto – Luotsikirjasto

vuoden 2020 Mäntän Musiikkijuhlien järjestämiseen

10 000

Ilmastokoulu-oppimiskokonaisuuden käynnistämiseen valtakunnallisesti perusopetuksen piirissä

perinteisen kirjastotoiminnan ylläpitoon ja merenkulun tutkimusja julkaisutoimintaan

Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry

30 000

8 000

LUT-yliopisto

Mäntän Musiikkijuhlien Tuki ry

Nuori Yrittäjyys ry

50 000 suomalaisten nuorten parissa tehtävään yrittäjyyskasvatustoimintaan Orkesterinjohdon akatemia Kapukoulu ry

laadukkaiden tietokirjakritiikkien julkaisemiseen Verkko-Särössä

tutkimukseen ”Kasvuyritysten kasvun vauhdittaminen hallitusta hyödyntämällä”

40 000

Kirkon Ulkomaanapu sr

Maanpuolustuksen Tuki ry

Panula-Akatemian kapellimestarikurssien järjestämiseen

15 000

100 000

Changemaker-nuorisoverkostotoiminnan kehittämiseen

vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemiseen

60 000

Kolmas Tila ry

Mannerheim-ristin ritarien säätiö sr

kolmiosaiseen televisiodokumenttiin Kalevalasta, sen synnystä ja taiteellisista tulkinnoista

10 000 näyttämöteoksen ”Romanttinen mieli” toteuttamiseen

Pekka Hako Productions Oy

3 000 toiminnan tukemiseen

Pelikaanikilta ry

10 000 Kotkaniemi-säätiö

15 000

P E Svinhufvudin kotimuseon ”Kotkaniemen” uuden vaihtuvan näyttelyn toteuttamiseen Koululiikuntaliitto KLL ry

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

30 000 Hyvä alku koulutielle- ja Hyvä alku yläkouluun -kampanjoiden toteuttamiseen vanhemmuuden tukemiseksi

50 000 LIITE 1

Vesisankarit-hankkeeseen edistämään vesillä liikkumisen taitojen harjoittelua eri vuodenaikoina eri vesiympäristöissä

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

19 000 matemaattisten aineiden sähköisen materiaalin laadintaan

Merivoimien luovuttaman Uisko-luokan aluksen peruskunnostukseen ja sen muutostöihin öljyntorjunta-alukseksi Perheyritysten liitto ry

20 000 suomalaisen perheyrittäjyyden historiikkiin Porvoo Jazz Festival ry

12 000 yhteispohjoismaiseen jazzhankkeeseen vuonna 2020

Kamariorkesteri Avantin vuoden 2020 taiteelliseen työskentelyyn Rauman Merihistoriallinen Seura ry

20 000 Rauman merimuseon lisäosan, Merimakasiinin, rakentamiseen ja näyttelyiden suunnitteluun Rovaniemen taidemuseon ystävät ry

7 500 keramiikan erikoistekniikkatyöpajojen ”Uppoudu saveen” järjestämiseen Rovaniemen taidemuseossa Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry

Sodankylän elokuvafestivaali ry

20 000 Sodankylän elokuvajuhlien 35-vuotisjuhlan erikoisohjelmistoon

Sairaalaklovnit ry

10 000 sairaalaklovnityöhön yliopistollisten sairaaloiden lastenosastoilla

Somnium Ensemble ry

vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukemiseen ja toimintaan

sekakuoro Somnium Ensemblen Unesi ääni -juhlalevyn äänitykseen

Suomen Muinaismuistoyhdistys ry

15 000 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura arkisto- ja muistiorganisaatiohankkeen ”Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun” loppuunsaattamiseen ja oppimisaineistoalustan sisältöjen laatimiseen

Suomen Nuorisopurjehtijat ry

20 000 nuorisopurjehdustoiminnan kehittämiseen yhdessä Suomen Purjelaivasäätiön kanssa sekä kansainväliseen yhteistyöhön muiden Sail Training -järjestöjen kanssa

Suomalaiset historiapäivät

10 000 historiaseminaarin järjestämiseen Lahden Sibeliustalossa

Suomen Partiolaiset ry

30 000 partiojohtajakoulutukseen ja sen kehittämiseen

Suomen arvostelijain liitto ry, SARV

Suomen Purjelaivasäätiö

10 000

20 000

Kritiikin juhlavuosikirjan toteuttamiseen

nuorisotyön kehittämiseen

50 000

10 000

Siidan uuden päänäyttelyn kulttuuriosion konseptointiin

taiteellisen tutkimuksen BioFacts and BioFutures -työpajojen järjestämiseen

Savonlinnan kansainvälisen luontoelokuvafestivaalin 2020 järjestämiseen

150-vuotisjuhlavuoden kiertonäyttelyyn ja seminaariin

30 000

Suomen Biotaiteen seura ry

6 000

Suomen Meripelastusseura ry

6 000

Sámi Museum – Saamelaismuseosäätiö Siida

Savonlinnan kansainvälisen luontoelokuvafestivaalin kannatusyhdistys ry

merenkulkijoiden parissa tehtävään työhön

150 000

10 000 uuden Ruokakasvatus-verkkomedian konseptointiin, toiminnan käynnistämiseen sekä toimitustyöhön

Suomen Merimieskirkko ry

150 000

Suomen Saksan Instituutin Säätiö

20 000 TelepART Mobility Support -laajentamishankkeeseen Suomen Sibelius-Seura ry

Suomen Harpistit ry

5 000 Helsinki Harp Festival -festivaalin järjestämiseen Musiikkitalolla

20 000 Kansainvälisen Jean Sibelius viulukilpailun XII järjestämiseen Suomen Solistiyhdistys ry

Suomen Icehearts ry

50 000

12 000

Sibelius-Akatemian konserttija mestarikurssiyhdistys

toiminnan tukemiseen

konserttitoimintaan kaudella 2019–2020

10 000

Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry

4 000

mestarikurssien järjestämiseen Sibelius-Akatemiassa vuonna 2020

5 000 XI Kansatieteen päivien järjestämiseen Jyväskylässä

Suomen Sukututkimusseura ry valtakunnallisten sukututkimuspäivien järjestämiseen Keuruulla 2020

Sirkus Faktori ry

10 000 nykysirkusfestivaalin järjestämiseen

Suomen Liikemies-Yhdistys ry

5 000 vuosikirjan painattamiseen ja toimittamiseen

Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry

2 000 kritiikkityöpajan ja spekulatiivisen fiktion kirjoituskurssien järjestämiseen

LIITE 1

Pro Avanti! ry

50 000

Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry

5 000 Vanhan kirjallisuuden päivät -kirjallisuustapahtuman järjestämiseen Sastamalassa Svenska handelshögskolan, Erling-Persson Centre for Entrepreneurship

5 000 ESU 2020 Conference and Doctoral Program on Entrepreneurship -tapahtumien järjestämiseen

Tekniikan museon säätiö

Zonta International Piiri 20 ry

20 000

5 000

esi- ja alkuopetusikäisille suunnatun teknologiakasvatuksen oppimisympäristön ja näyttelyn ”Kummituksen keksintökoje” toteuttamiseen

tyttöjä matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan pariin innostavia kerhoja järjestävään ZAU-hankkeeseen

Tiedekeskussäätiö sr

YKSITYISHENKILÖT JA TYÖRYHMÄT

100 000 Heurekan Luonnonkatastrofit ja resilienssi -ohjelman toteuttamiseen

TaikaBox ry

Turun yliopiston Wihurin fysiikantutkimuslaboratorio

6 000

180 000

kansainvälisen, tanssia ja teknologiaa yhdistelevän Oulu Dance Hack 19 -tapahtuman järjestämiseen

matalien lämpötilojen perustutkimukseen Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriossa ja siihen liittyvään jatko-opiskelijoiden ja opiskelijoiden koulutukseen

Majakka-oopperan tuottamiseen Talous ja nuoret TAT ry

40 000 peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitojen parantamiseen Yrityskylä-oppimiskokonaisuudessa Taloustieteellinen Yhdistys ry

5 000 seminaari- ja julkaisutoimintaan vuonna 2020

10 000 C-kaseteille tallennettujen kotirintaman naisten muistojen ja kokemusten litterointiin ja digitointiin Vihreä Keidas ry

70 000 matalan kynnyksen päiväkeskuksen toimintaan, vapaaehtois- ja päihdetyöhön, vertaistukeen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä tukeen asiakkaiden arjen hallinnassa

18 000

12 000

20 000 valtakunnallisen pianokilpailun järjestämiseen Tanssin tiedotuskeskus ry

14 000 Kohti kestävämpää tanssija sirkustoimintaa -hankkeeseen Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehti

8 000

LIITE 1

Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdessä julkaistavaan selvitykseen ja artikkelisarjaan ”Vanhat naiset näyttämöllä”

väitöskirjatyöhön ”The Masters of responsible management in Finland - A study on responsible management education” Master of Science in Finance Shaker Ahmed väitöskirjatyöhön ”How Does the Stock Market Value Bank Diversification? Evidence from the Eurozone” Diplomi-insinööri Antti Aho

5 000

Voima-lehti – Voima Kustannus Oy

Tampereen Pianoseura ry

Vastuun Naiset ry

Tampere Chamber Music ry Tampere Chamber Music -festivaalin 2020 järjestämiseen

26 000

5 000

Taite ry

12 000

Teologian maisteri Valtteri Aaltonen

Voiman nettilehden Taiteen paikka -alasivuston ja taiteellisten interventioiden tekemiseen Voiman printtilehteen, lööppeihin, sosiaaliseen mediaan ja kaupunkitilaan Todellisuuden tutkimuskeskuksen työryhmän voimin Wise Nose – Suomen hajuerottelu ry

väitöskirjatyöhön ”Suuritehoisten, lämpötilan suhteen vakaiden reunaemittoivien laserdiodien kehittäminen autonomisten kulkuvälineiden LIDAR-järjestelmiä varten” Musiikinopiskelija Iidamari Ahonen

6 000 viulukilpailuihin valmistautumiseen sekä kansainvälisille mestarikursseille osallistumiseen Filosofian maisteri Saija Ahonen

26 000 väitöskirjatyön ”Herbivorian ja ilmaston lämpenemisen vaikutus maaperämikrobiyhteisöihin subarktisella tundralla ja tunturikoivikoissa” viimeistelyyn

50 000 hajulaboratorion akkreditoinnin valmisteluun ja hajukoirien validointiin lääketieteen ja tutkimuksen käyttöön

Master of Arts and Culture Metsämarja Aittokoski, tohtori Mari Tervaniemi ja medianomi Antti Aittokoski

6 000 Zodiak - Uuden tanssin keskus

20 000 autismin kirjon nuoria osallistavan tanssiteoksen Neljä x Duetto + 1 toteuttamiseen

tutkimukseen ”Animaatiosarjan visuaalisen kerronnan ja musiikin vaikutus ymmärtämiseen ja oppimiseen”

24 000 väitöskirjatyöhön ”How digitalization, digital platform eco-systems, and mega-trends are transforming the textile industry and creating new possibilities for emerging wood-based fibre and textile industry in Finland?” Kauppatieteiden maisteri Sallamaria Ala-Jääski

5 000 väitöskirjatyöhön ”What are the crucial factors in securing financing for social entrepreneurs” Filosofian maisteri Juho Ala-Myllymäki

24 000 väitöskirjatyöhön ”Kvantitatiivinen lähi-infrapunaspektroskopia nivelkierukan rappeuman diagnostiikkaan” Psykologian maisteri Heidi Ala-Salomäki

26 000 väitöskirjatyöhön ”Ihmisaivojen toiminnalliset (MEG) kielelliset verkot yksilötasolla” Filosofian maisteri Onerva Alanen

13 000 väitöskirjatyöhön ”Conceptualizing and justifying neutrality and non- alignment in the 1960s Cold War” Master of Science Majid Aleem

13 000 väitöskirjatyöhön ”Relationship Development in Project-based Global Virtual Teams” Kasvatustieteen maisteri Katariina Angeria, filosofian maisteri Hannele Fors ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Tuula Väisänen

Filosofian ylioppilas Martti Anhava

MSc in Global Business & Sustainability Tilman Bauer

26 000

13 000

Paavo Haavikon elämäkerran kirjoittamiseen

väitöskirjatyöhön ”Business for Peace: A New Paradigm for the Theory of the Firm”

Master in Photonics Shambhavee Annurakshita

Tekniikan tohtori Tiina Belt

26 000

30 000

väitöskirjatyöhön ”Hierarchical Design of Nonlinear Optical Materials”

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Fungal decay in decay resistant heartwood”

Musiikinopiskelija Otto Antikainen

30 000

10 000 viulun jousen hankintaan Kauppatieteiden maisteri Kaisa Aro

13 000 väitöskirjatyöhön paikkabrändirakkaudesta

Muusikko Anna Angervo ja musiikin maisteri Maria Itkonen

6 000 nykymusiikkiyhtye TampereRaw:n yhteiskunnallisen konserttisarjan ympäristöteemaisen konsertin tuotantoon

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Sodasta kansalaisyhteiskuntaan – Suomen jälleenrakennuksen organisointi” Musiikin maisteri Mariia Bertus

5 000 taiteelliseen työskentelyyn oopperalaulajana

Master of Science in Economics and Business Administration Valentina Arrieta

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tatu Blomqvist

19 000

26 000

väitöskirjatyöhön ”How does self-management and decentralization affect firm innovativeness? Characteristics of more self-managed and decentralized companies in Finland and Russia”

väitöskirjatyöhön ”Documentary narratives in virtual reality”

13 000

Master in Business Administration and International Marketing M Bilal Aslam

väitöskirjatyön ”Embedded journeys: A goal-oriented view of customer experience” loppuunsaattamiseen

Master of Administration Larissa Carine Braz Becker

13 000 väitöskirjatyöhön ”Digital Marketing Challenge of Recent Times: Measuring the Effectiveness of Paid Digital Advertising Slots Through Reaching Right Target Audience” Master of Science in Physics Moe Moe Aye

26 000 väitöskirjatyöhön ”Designing high-temperature superconductors for power applications”

8 000 Hiljaiset tilat, Unelmien varjomaa -monitaideprojektin toteutukseen

Tekniikan tohtori Laura Berger

Filosofian tohtori Johannes Cairns

30 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Antibioottialtistushistorian vaikutus moniresistenssievoluutioon” Filosofian tohtori Victor Carrasco Navarro

30 000 tutkimukseen ”Mikromuovien ekotoksikologia: riskinarviointi ja toksisuus ravintoketjussa”

Ohjaaja Cilla Back

26 000 monitaiteellisten produktioiden ”Swan” ja ”Synpathos” toteuttamiseen

Master of Science in Wood Material Science Marta Cortina Escribano

26 000 väitöskirjatyöhön ”Bioactive compounds from Ganoderma lucidum by selective breeding”

LIITE 1

MSc, in Marketing and Business Management Waleed Hassan Akhtar

Tanssitaiteen maisteri Titta Court ja insinööri Jaakko Heikkilä

8 000 LappiBalladi-esityskonseptin viemiseen Venäjän Karjalan ja Pomorin alueen kyliin Oboisti Leonardo Cubillo

Dr rer. pol. Tomas Falk, kauppatieteiden maisteri Juha B lomster ja kauppatieteiden maisteri Iiro Vaniala

20 000 tutkimukseen ”Measuring Technology Readiness of Finnish Consumers”

5 000 opintoihin Sibelius-Akatemiassa

Doctor of Philosophy Wei Fan

15 000 Filosofian tohtori Jari Eerola

20 000 tutkimukseen ”Vepsäläisten itkuvirsien musiikilliset rakenteet ja muutos – arkistoaineiston tieto koneavusteinen analyysi” Diplomi-insinööri Johannes Einolander

7 000 väitöskirjatyöhön ”Sähköautojen kuluttajalähtöinen kysyntäjousto & kysyntäjoustopotentiaalin mallinnus” Oikeustieteen kandidaatti Matti Engelberg

12 000 väitöskirjatyöhön ”Yhtiöoikeudellinen uudelleenjärjestelymenettely -suoja hold out positioiden väärinkäyttöä vastaan yhtiön velkaan tai osakkeeseen perustuvan yhteisen taloudellisen intressin turvaamiseksi” Master of Science Anil Engez

26 000 väitöskirjatyöhön ”Stakeholder contribution to commercialization of circular economy solutions”

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Understanding tourists’ rating patterns for restaurants in Finland using deep learning techniques” Filosofian tohtori Juha-Matti Flinkman

15 000 yleistajuisen tietokirjan ”Sodan sumua – 1 Maailmansodan sotatapahtumat Suomenlahdella hylkytutkimuksen valossa” kirjoittamiseen Master of science Sara Fraccastoro

26 000 väitöskirjatyöhön ”Internet-Based Marketing and Sales Strategies Enabling Rapid Internationalization of INVs”

12 000 musiikkia ja nukketeatterin keinoja yhdistävään näyttämöteokseen Kauppatieteiden maisteri Hannele Haapio

26 000 väitöskirjatyön ”Transformation of marketing in changing business landscape” loppuunsaattamiseen Valtiotieteiden maisteri Aino Hakovirta

26 000 väitöskirjatyöhön ”Valtion ja demokratian nexus: Euroopan unioni ja kehitys Länsi-Balkanilla” Teatteri-ilmaisun ohjaaja Valtteri Haliseva ja tanssitaiteen kandidaatti Sakari Saikkonen

9 000 Ilveilijän kuolema -monologinäytelmän toteuttamiseen Filosofian maisteri Markus Veli Juhani Hamunen

30 000

26 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Suomen grammit ja tapaa kuvaavat verbit ajan liikemetaforissa”

väitöskirjatyöhön ”Saamelaiset osaksi perusopetuksen opettajankoulutusta”

Diplomi-insinööri Jaakko Hannula

Filosofian maisteri Eva Michelle Francett-Hermes

5 000 Master of Science Amr Ghazy

2 000

väitöskirjatyöhön ”Lanthanide luminescent hybrid thin films by ALD/MLD”

väitöskirjatyöhön ”Mikroseosaineiden vaikutus suorasammutettujen ultralujien terästen mikrorakenteeseen ja mekaanisiin ominaisuuksiin”

JUNO-kollaboraation Euroopassa pidettäviin kokouksiin osallistumiseen

Filosofian maisteri Lars Granlund

24 000

Filosofian tohtori Timo Enqvist

26 000

13 000 Musiikinopiskelija Paula Ernesaks

7 000

Säveltäjä Perttu Haapanen, ohjaaja Alma Rajala ja kitarataiteilija Petri Kumela

käyrätorven hankintaan Musiikkipedagogi Marjukka Eskelinen ja musiikkipedagogi Saara-Maija Strandman

8 000 LIITE 1

Lasten lied -hankkeeseen

väitöskirjatyöhön ”Turveprofiilien spektrikuvantaminen soiden viimeaikaisten muutosten tutkimuksessa” Valtiotieteiden maisteri Laura Haapala

26 000 väitöskirjatyöhön ”Matkalla työn tulevaisuuteen Millaisin keinoin luovan luokan itsensätyöllistäjyyttä ja työn monimuotoisuuden kehitystä tuetaan ja edistetään työmarkkinoiden murroksessa?”

Master of Science Otso Harju väitöskirjatyöhön ”Political Daughters – Feminist Middle-class Daughters and Intrafamily Political Conflict in Delhi, India” Kasvatustieteen maisteri Tiina Harjumaa

26 000 väitöskirjatyöhön ”Petsamolaistarinoita Muistitietohistoriallinen tutkimus Petsamon siirtolaisten ja jälkipolvien menneisyys- ja nykyisyyssuhteesta”

Tanssitaiteen maisteri Leena Harjunpää ja työryhmä

Valtiotieteiden maisteri Venla Hiidensalo

Filosofian tohtori Teemu Häkkinen

4 000

5 000

30 000

My Life Is Boring -tanssiteoksen valmistamiseen

romaanin viimeistelyyn

tutkimukseen ”Maanpuolustustahto osana Euroopan unionin syvenevää puolustusyhteistyötä”

Musiikinopiskelija Emil Deniz Hartikainen

6 000 viulun jousen hankintaan Master of Science Simone Haslinger

5 000 väitöskirjatyöhön ”Upcycling of Textile Waste”

Diplomi-insinööri Marjut Hirvonen

26 000 väitöskirjatyöhön ”Benefits of Deploying Analytics to Optimize a Renewable Fuel Supply Chain”

Tanssitaiteen maisteri Elina Häyrynen ja tanssitaiteen kandidaatti Natasha Lommi

8 000 Notes-teossarjan valmistamiseen

Musiikin kandidaatti Merituuli Hirvonen

6 000 käyrätorvensoiton maisteriopintoihin Saksassa

Diplomi-insinööri Jussi Ikäheimo

26 000 väitöskirjatyöhön ”Sähköpohjaiset kemikaalit ja polttoaineet uusiutuvan energiajärjestelmän tasapainottajina”

Musiikin maisteri Siljamari Heikinheimo ja diplomipianisti Heidi Kuusava

Musiikin kandidaatti Heinz-Juhani Hofmann

15 000

13 000

Soivat Kirjat Kierrättää -konserttien järjestämiseen

monologioopperan säveltämiseen

Filosofian maisteri Kuu Santeri Ikäheimo

Filosofian tohtori Aki-Mauri Huhtinen ja yhteiskuntatieteiden tohtori Kari Laitinen

26 000

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Timo Heikkilä

5 000

7 000

väitöskirjatyöhön ”Exploring environmental and management accounting systems development; Case-study in Finnish food company”

Kansallinen turvallisuus -kirjahankkeeseen

väitöskirjatyöhön ”Tinnituksen neurobiologiset mekanismit” Tanssitaiteen maisteri Reetta Iles

10 000 Liikuntatieteiden maisteri Mikko Huhtiniemi

Hengenvaara!-teoksen toteuttamiseen

13 000 26 000 väitöskirjatyöhön ”Kaskadiaukkopariin ja lasertäpläkuvantamiseen perustuvan 3D-mittamenetelmän kehittäminen” Master in Science Doris María Hernández Barros

13 000 väitöskirjatyöhön ”Influence of regular physical activity and fitness on brain’s attentional mechanisms in adolescents” Filosofian maisteri Irina Herneaho

26 000 väitöskirjatyöhön ”Yhdessä olemme vahvoja Solidaarisuuden rakentamisen kielelliset keinot turvapaikka-aktivismissa” Filosofian maisteri Nelli Hietala

8 000 lastenromaanin kirjoittamiseen

väitöskirjatyön ”Move! Toimintakyvyn seurantajärjestelmän yhteydet oppilaiden motivaatio- ja tunnetekijöihin, motorisiin taitoihin sekä fyysiseen aktiivisuuteen” loppuunsaattamiseen

Yleisesikuntaupseeri Janne Ilvonen

Kauppatieteiden tohtori Jari Huikku

30 000

8 000 tutkimusvierailuun University of Aucklandiin

10 000 opintoihin US Naval War Collegessa Filosofian tohtori Visa Immonen ja työryhmä tutkimukseen ”Turun keskiaikaiset maaseutukylät osana kaupungistumisen historiaa”

Arkkitehti Joona Hulmi

Kauppatieteiden maisteri Teemu Itälinna

26 000

5 000

väitöskirjatyöhön ”Ajallisuus ja arkkitehtuuri Ajalliset merkitykset nykyarkkitehtuurin kokemisessa ”

väitöskirjatyöhön ”Internationalisation of state-owned enterprises: Dynamics of the international expansion in the Baltic Sea region”

Oikeustieteen maisteri Katja Hyvönen

Master’s Degree in Solid State Physics Zahra Sadat Jahanshah Rad

6 000 väitöskirjatyöhön ”Avio-oikeus ja lesken pesänjako: perhe- ja jäämistöoikeudellinen tutkimus aviovarallisuussuhteiden vaikutuksista PK 3 luvun mukaisessa jaossa”

26 000 väitöskirjatyöhön ”Increasing lifetime and efficiency of electronic and opto-electronic devices by developing an industrial compatible surface-science method”

LIITE 1

Diplomi-insinööri Juuso Heikkinen

Teatteritaiteen maisteri Johanna Jauhiainen ja työryhmä

Musiikin maisteri Aapo Järvinen

8 000

10 000

Omakuva-näyttämöteoksen suunnitteluun ja kolmen work in progress -tilaisuuden järjestämiseen lähtökohtana Ellen Thesleffin taide ja elämä

huilun hankintaan

Filosofian maisteri Susanne Jauhiainen

26 000 väitöskirjatyöhön ”Predictive Modeling Methods for Enhancing Individual Response in Health and Sports” Diplomi-insinööri Vahid Javaheri

Tanssija Hanna Kahrola

Musiikin kandidaatti Annariina Jokela

8 000 alttoviulunsoiton opintoihin ja kilpailuihin

tanssielokuvaprojektiin ”Further III”, taiteelliseen työskentelyyn fema-työryhmän parissa sekä kansainvälistymiseen ja taiteilijuuden edistämiseen

väitöskirjatyöhön ”Tehostetun 3-hydroxybutyraattituotantojärjestelmän rakentaminen fotosynteettisiin syanobakteereihin”

tietokirjan kirjoittamiseen historiallisesta hattumuodista kulttuuri-ilmiönä

Valtiotieteiden tohtori Kristiina Kalleinen

30 000

tutkimukseen ”Functionalization of oat beta-glucan” Musiikin maisteri Paavali Jumppanen

15 000 Beethovenin tarina -konserttisarjan järjestämiseen Helsingissä Filosofian maisteri Mikael Juntunen

26 000

väitöskirjatyöhön ”Kvantitatiivinen sepelvaltimoiden fotonilaskentatomografia”

LIITE 1

Yhteisöpedagogi Olli Järvenkylä ja dokumentaristi Dan Öhman

8 000 1950-luvun merimiehestä kertovan Meri vei voiton -dokumenttielokuvan tekemiseen

väitöskirjatyöhön ”Innovaatioverkoston ohjaushaasteet ja niiden ratkaisutavat” Diplomi-insinööri Sanna Karjalainen

24 000 väitöskirjatyöhön ’’Luusovelluksissa käytettävät huokoiset ja biohajoavat komposiittirakenteet Musiikin maisteri Arttu Kataja ja pianisti Pauliina Tukiainen

5 000 lied-cd:n äänitykseen ”Kuula-Sibelius-Schumann-Brahms”

Musiikin maisteri Kalle Kalima

6 000

väitöskirjatyöhön ”Selling Security: Defense & Aerospace Contractor Marketing Strategy”

15 000

8 000

Filosofian tohtori Harri Kalha

15 000

13 000

Tekniikan tohtori Annamari Jukkola

Kauppatieteen maisteri Kirsi Kari

Filosofian maisteri Lauri Kakko

26 000

Klima Kalima -yhtyeen 20-vuotisjuhlavuoden albumin ”Dance of Gravitation Waves” sävellys- ja sovittamistyöhön, äänittämiseen sekä tuottamiseen

Doctor of Philosophy Hunter Jones

väitöskirjatyöhön ”Design for textile recycling: requirements for and of clothing designers in a circular economy”

12 000

5 000 väitöskirjatyöhön ‘’Design and characterization of a new steel composition’’

Taiteen maisteri Essi Karell

26 000

Psykologian tohtori Eeva-Leena Kataja

13 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”The Development of Emotion Processing and Self-Regulation from Infancy to Toddlerhood – Comparing Data from Turku, Tampere, Malawi, and South Africa”

tutkimukseen ”Nukkuiko kansa, torkkuivatko virkamiehet? Suomen suuriruhtinaskunta 1809– 1863”

13 000

Filosofian maisteri Mia Kankimäki

väitöskirjatyöhön ”Multivariate aetiology of breast cancer: Register-based studies”

Master of health sciences Sushmita Katuwal

24 000 teoksen ”Japanilainen muistikirja” kirjoittamiseen

Filosofian maisteri Crista Kaukinen

26 000 Filosofian lisensiaatti Mervi Kantokorpi

6 000 nykykirjallisuudesta kirjoittamiseen Muusikko Seppo Kantonen ja työryhmä

2 000 konsertin järjestämiseen Musiikkitalossa

väitöskirjatyöhön ”Muistiedustukset ja unohtaminen visuaalisessa työmuistissa” Musiikin maisteri Amanda Kauranne ja työryhmä

12 000 Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA! -kansanmusiikkikonserttisarjan kehittämiseen, laajentumiseen ja kansainvälistymiseen

Taiteen maisteri Ksenia Kaverina

13 000 väitöskirjatyöhön ”Sites of Knowledge, Times of Intervention: Following the Curatorial from Narration to Impossible Hearing”

Taiteen maisteri Kimmo Kohtamäki ja filosofian maisteri Charlotte Airas

6 000 näytelmän kirjoittamiseen Helene Schjerfbeckistä

Filosofian maisteri Petri Kesti

Bachelor of Arts Jenni Koistinen ja työryhmä

26 000

8 000

väitöskirjatyöhön ”Pohjaeläinten rasvahappo- ja aminohappokoostumus ja niiden potentiaalinen merkitys lohikalojen poikasille kunnostetuissa virtavesissä”

Kotimatkalla/Edöntie -tanssiteoksen toteuttamiseen

Liikuntatieteiden maisteri Eeva Kettunen

Tiistain henki -romaanin käsikirjoituksen loppuunsaattamiseen

Diplomi-insinööri Olavi Koistinen

26 000 väitöskirjatyöhön ”The role of sport and wellness technology in increasing exercise self-efficacy”

Filosofian maisteri Nuppu Koivisto, filosofian tohtori Susanna Välimäki ja musiikin tohtori Timo Virtanen

Filosofian maisteri Hannu Kinnunen

12 000

väitöskirjatyöhön ”Tutkimuksia puettavien sensorien käyttökelpoisuudesta terveyttä edistävien elämäntapojen havainnoinnissa” Psykologian maisteri Ville Kirjavainen

26 000 väitöskirjatyöhön ”Preventing cognitive decline in older adults”

10 000 sellon hankintaan Elintarviketieteiden maisteri Anni Kortekangas

26 000 väitöskirjatyöhön ”Viljalese osana tulevaisuuden ruokaturvaa” Diplomi-insinööri Aki Koskela

5 000 6 000

5 000

Musiikin kandidaatti Kalle-Pekka Koponen

suomalaisten 1800-luvun naissäveltäjien musiikin julkaisuhankkeeseen: liedkokoelman, soittokuntamarssin sekä orkesteriteoksen kriittinen editio Kauppatieteiden maisteri Henna Kokkonen

väitöskirjatyöhön ”Evaluation of impact of alternative carbonaceous raw materials on coking process and coke properties and behavior of the coke in blast furnace simulating conditions” Teatteritaiteen tohtori Anu Koskinen

30 000 taidepedagogiseen tutkimukseen ”Taidetta yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa” Master of Science Petra Kosonen

26 000

väitöskirjatyöhön ”Populaatioetiikka”

väitöskirjatyöhön ”Kuluttajien osallistuminen uusien tuotteiden kehittämiseen”

Filosofian maisteri Joel Kostensalo

26 000 26 000

Filosofian maisteri Juha Kolumäki

väitöskirjatyöhön ”Urban Clusters: Economically, Environmentally and Socially Sustainable Cities and Urban Forms”

13 000 väitöskirjatyöhön ”Kansallisen Edistyspuolueen sisäiset ristiriidat ja liberalismi 1932–1939”

13 000

Teatteritaiteen maisteri Mia Kivinen

Sirkustaiteilija Jan Maksim Komaro

väitöskirjatyöhön ”Taloustiedon hyväksikäyttö pk-yrittäjän johtamistyössä”

24 000

12 000

neljän esityksen valosuunnitteluun

taiteelliseen työskentelyyn ohjaajana ja sirkustaiteilijana

väitöskirjatyöhön ”Automaattisen kuvan ja datan tulkinnan kehittäminen tähtitieteessä ja muissa sovelluskohteissa”

Kauppatieteiden maisteri Kati Kouhia-Kuusisto

Tekniikan maisteri Niina Kuittinen

5 000

Diplomi-insinööri Sami Kivistö

26 000

väitöskirjatyöhön ”Rare beta decays and their shape factors”

Taiteen maisteri Piia Komsi ja työryhmä

9 000 ooppera- ja tanssiteoksen ”Madonna ja käärme” toteutukseen

väitöskirjatyöhön ”Laivamoottorien pienhiukkaspäästön ilmastovaikutukset” Teologian maisteri Petra Kuivala

26 000

Filosofian maisteri Jenna Knuutinen

Muusikko Eeva-Kaarina Kontu

13 000

20 000

väitöskirjatyöhön ”Raskasmetallien ja radionuklidien biosorptio ja -akkumulaatio – Ympäristöbakteerien käyttö kaivosteollisuuden jätevesien biopuhdistuksessa”

musiikkiteatteriopintoihin Royal Academy of Musicissa Lontoossa

väitöskirjatyön ”Never a Church of Silence The Catholic Church in Revolutionary Cuba, 1959–1986” loppuunsaattamiseen ja kansainväliseen julkaisemiseen

LIITE 1

Filosofian maisteri Juho Kiuru

Arkkitehti Minna Kulojärvi

26 000 väitöskirjatyöhön ’’Arkkitehtuuri ja italialainen fasismi – Tuomitun aikakauden arkkitehtuurin arvottamisen ja suojelun problematiikka’’

Filosofian maisteri Petra Käppi, musiikin maisteri Joonas Ojajärvi ja artesaani Petri Seppä

12 000 kiertävän monitaiteisen runolauluesityksen valmistamiseen lapsille ja nuorille tuoden tutuksi Kalevalan ja runolaulujen maailmaa

Filosofian maisteri Suvi Kulomäki

Filosofian maisteri Kirsi Kärnä

26 000

4 000

väitöskirjatyöhön ”Uusia keinoja sisävesien elohopeaongelman ratkaisemiseksi – Metyylielohopean määritys- ja näytteenottomenetelmien kehittäminen”

klovnerian keinoin toteutettavan Suomi-neito-monologiesityksen valmistamiseen

15 000 tutkimukseen ”Yliopistoinnovaatioiden kaupallistaminen sidosryhmäyhteistyön avulla – pitkittäistutkimus” Filosofian maisteri Elina Kuosmanen

5 000 väitöskirjatyöhön ”Teknologia Parkinsonin taudin hallinnassa” Tekniikan lisensiaatti Olli-Jaakko Kupiainen

24 000 väitöskirjatyöhön ”Muutosvastarintaa vai muutoksen edistämistä? Organisaatiojäsenten keskenään kilpailevien näkemysten ja kokemusten analyysi radikaalin organisaatiomuutoksen eri vaiheissa”

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Huumori, ironia, parodia ja satiiri Tove Janssonin tuotannossa” Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri Roni Laakso

tutkimukseen ”Suomen tulevaisuuden liiketoimintapotentiaali ja Suomen kilpailukyvylle tärkeimmät tulevaisuuden teknologiset innovaatiot ja kasvualueet” Sirkustaiteilija Jenni Lehtinen ja työryhmä

8 000 nykysirkusta ja tanssia yhdistävän 2+2+2-teoksen toteuttamiseen Tanssitaiteen maisteri Laura Lehtinen ja työryhmä

6 000

Musiikin kandidaatti Saara Lehtinen

8 000 Filosofian tohtori Tuomas Laine-Frigren

huilun soiton opintoihin Baselin Musiikkiakatemiassa Sveitsissä

30 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Vahvat ja sopeutumattomat Kotiinpalaavat sotalapset 1940– 1950-luvun Suomessa”

30 000

Filosofian maisteri Anna Kuutsa

Taiteen maisteri Riikka Latva-Somppi

26 000

väitöskirjatyöhön ”Avioliiton ja rakkauden kertomukset Maria Jotunin romaaneissa”

väitöskirjatyöhön ”Laboratory of Presence Crafting Ecological Sensitivity”

Konservaattori Heini Kylliäinen ja konservaattori Anna Aaltonen

Terveystieteiden tohtori Tiina Latvala

LIITE 1

matkaan Egyptiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aineiston konservointityöhön

15 000

Työväenluokkainen tausta ja ruumiillisuus -hankkeeseen

elektroakustisen harmonikkamusiikin äänittämiseen

3 000

Kauppatieteen tohtori Theresa Lauraeus

väitöskirjatyöhön ”Corporate Governance in the European Banking Sector: How to Align Regulatory Goals and Private Sector Incentives for Risk Appetite?”

tutkimukseen ”Elämänaikainen tupakansavualtistus aikuisastman ja sen allergisen alatyypin taustalla”

5 000

väitöskirjatyöhön ”Mikrorakenteen vaikutus ultralujien terästen jännityskorroosionkestävyyteen”

26 000

Filosofian tohtori Taina Lajunen Musiikin maisteri Harri Kuusijärvi

5 000

Filosofian tohtori Maria Laakso

15 000 Tekniikan tohtori Leena Kunttu

Diplomi-insinööri Renata Latypova

30 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Alaikäisten nuorten rahapelaamisen muutokset vuodesta 2010 vuoteen 2017”

Filosofian lisensiaatti Saara Lehto

26 000 väitöskirjatyöhön ”Kehittämistutkimus: Kehollinen matematiikan opetus tanssitaidetta hyödyntäen” Kasvatustieteen maisteri Juhani Lehtonen

12 000 väitöskirjatyöhön ”Yhteisopettajien ja oppilaiden oppiminen inklusiivisen opetuksen kontekstissa” Filosofian maisteri Anne Leinonen

12 000 Kalevala-teemaisen fantasiaromaanin kirjoittamiseen Yhteiskuntatieteiden tohtori Hanna Lempinen

30 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Turvetta ja turkiksia: Perinteiset pohjoiset elinkeinot muuttuvassa Suomessa ja maailmassa”

Filosofian maisteri Linda Leskinen

Tanssitaiteen maisteri Nina Mamia

26 000

12 000

väitöskirjatyöhön ”Suomen kaunein tie Tarvon moottoritie ja uuden kaupunkitilan rakentaminen 1956–1962 ”

taiteelliseen työskentelyyn paikallisen ja kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi Vantaalla

8 000 kanteleohjelmistotietokannan perustamiseen Filosofian maisteri Teemu Loippo

26 000

klassisen oboen hankintaan Filosofian tohtori Henrik Meinander

20 000 Master of Science Emma Mannfors

26 000 väitöskirjatyöhön ”Star formation and properties of the interstellar medium within the Milky Way Galaxy”

tutkimukseen ”Kalevi Sorsan (1930–2004) poliittinen toiminta ja yhteiskunnallinen vaikutus kylmän sodan Suomessa ja Euroopassa” Musiikinopiskelija Anton Mejias

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Noora Manninen

13 000

12 000 pianonsoiton opiskeluun Yhdysvalloissa

väitöskirjatyöhön ”Korkean resoluution ionisuihkujyrsintämenetelmät nanoskaalan fononi-ja fotonikidetutkimuksessa”

väitöskirjatyöhön ”Viljelymenetelmän vaikutus vesistöihin kohdistuvaan orgaanisen hiilen kuormaan – kohti kestävää maataloutta ja puhdasta Itämerta”

Musiikin kandidaatti Hilkka Louhivuori

Filosofian maisteri Paavo Manninen

9 000

26 000

sävellyksen maisteriopintojen loppuunsaattamiseen The Royal Academy of Musicissa Aarhusissa Tanskassa

väitöskirjatyöhön ”Transferenssin käsite ja ilmeneminen kirjallisuudentutkimuksessa”

13 000

Master of Business Administration Venkata Maruti Sesha Giri Marella

väitöskirjatyöhön ”Koskettava kuva – koru ruumiillisena kuvamuotona Neitsyt Maria -korut 1900–1950-lukujen Suomessa ”

Muusikko Vilho Louhivuori

15 000

Diplomi-insinööri Karan Menon

12 000 väitöskirjatyön ”Value creation and business model development for Industrial Internet – An information and knowledge management perspective” viimeistelyyn Filosofian maisteri Zivile Meskauskaite

13 000

Bachelor of Music in Performance -opintoihin Berklee College of Musicissa Yhdysvalloissa

väitöskirjatyöhön ”Creation of Trust on Blockchain Applications”

Teologian maisteri Metropoliitta Ambrosius ja filosofian tohtori Andrei Botez

Valtiotieteiden tohtori Olli Loukola ja Digiphil-työryhmä

Diplomi-insinööri Riikka Matala

5 000

10 000

30 000 tutkimusprojektiin, jonka tavoite on löytää parhaat tavat käyttää digitaalisia menetelmiä filosofian korkeakoulupedagogiikassa

väitöskirjatyöhön ”Procedures for verification of vessel channel resistance through model scale tests”

monografian kirjoittamiseen ”Onko kirkolla tulevaisuutta? Ortodoksinen kirkko 21 vuosisadalla”

Filosofian maisteri Tuuli Matila

Musiikin kandidaatti Tuomas Miettola

26 000

5 000 oopperaroolien opiskeluun ja taiteelliseen työskentelyyn

13 000

toisen maailmansodan suomalaisia sotavalokuvia käsittelevään väitöskirjatyöhön

väitöskirjatyöhön ”Taiteellisesti näkemyksellinen jazzrumpali musiikillisesti kommunikoivana muusikkona”

Kauppatieteiden tohtori Jukka Mattila

Musiikin maisteri Jaakko Lukkarinen

30 000 Kasvatustieteiden maisteri Antti Lähtevänoja

13 000 väitöskirjatyöhön ”Learning in Virtual Reality” Filosofian tohtori Tommi Malinen

30 000 tutkimukseen ”Kuore – rehevien järvien unohdettu avainlaji”

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Yritysten kasvu ja innovaatiokuilu” Elintarviketieteiden maisteri Mirkka Maukonen

26 000 väitöskirjatyöhön ja sen jälkeiseen tutkimukseen ”Role of chronotype in dietary habits and metabolic health”

Kauppatieteiden tohtori Antti Miihkinen

15 000 tutkimukseen ”New evidence on the antecedents and benefits of risk disclosures by modern corporations in the capital markets” Filosofian tohtori Jukka Mikkonen ja filosofian tohtori Sanna Lehtinen

30 000 ympäristöesteettisen tutkimusryhmän perustamiseen ja tutkimustyön aloittamiseen

LIITE 1

Musiikin maisteri Laura Linkola ja tekniikan kandidaatti Lasse Linkola

Musiikin maisteri Piia Maunula

5 000

Diplomi-insinööri Antti Moilanen

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Miia Mänttäri

Tanssitaiteen maisteri Saara Norvio ja työryhmä

26 000

10 000

väitöskirjatyöhön ”Strongly coupled Bose-Einstein condensate in a plasmonic lattice”

väitöskirjatyöhön ”Kaupunkipuut, monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut”

I like to talk to the Winds -teoksen toteutukseen

Filosofian maisteri Saara Moisio

Kauppatieteiden maisteri Satu Mättö

26 000

8 000

väitöskirjatyön ”The Dynamics of Value Creation in the Audience Experiences of Contemporary Dance: Body as the basis of meaning and value” viimeistelyyn

väitöskirjatyöhön ”Intuition and trust at work: a narrative study of employees and managers at workplaces”

Master of Science Matthieu Molinier

5 000 väitöskirjatyöhön ”Machine learning approaches for Earth Observation: applications to forestry and multi-temporal environment monitoring” Master of Science Neshat Moradi

26 000 väitöskirjatyöhön ”Wastewater Treatment – Adsorption and Catalytic Studies” Master of Science Most Kaniz Moriam

5 000 väitöskirjatyöhön ”Functionalization of man-made cellulose fibers” Musiikin maisteri Marko Mustonen

7 000 konserttien järjestämiseen Oulussa ja Helsingissä sekä konserttiohjelman äänitykseen Musiikin kandidaatti Sakari Mäkimattila

6 000

Filosofian tohtori Tuomas Möttönen

8 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Taloudelliset tienraivaajat: Suomalaisen talouselämän uudistajat 1917–1939” Master of Science Taha Nakabi

24 000 väitöskirjatyön ”Modeling and optimization of electrical energy distribution in smart-grid using artificial neural networks and meta-heuristic algorithms” loppuunsaattamiseen Arkkitehti Márcia Nascimento ja arkkitehti Nuno Costa

4 000

työskentelyyn tanssitaitelijana suomalaisissa ja kansainvälisissä produktioissa Kasvatustieteen maisteri Tuula Nygård

26 000 väitöskirjatyöhön ”Monilukutaitojen edistäminen terveystiedon opetuksessa Opettaja luotettavien tiedonlähteiden valinnan ohjaajana ” Filosofian maisteri Risto Ojajärvi

26 000 väitöskirjatyöhön ”Epätasapainoilmiöt suprajohde/ferromagneetti-hybridirakenteissa” Valtiotieteiden maisteri Kaisu Paasio

26 000 väitöskirjatyöhön ”University in change – exploring the entrepreneurial university narratives”

2 000

Filosofian maisteri Lauri Niemi

nuortenromaanin ”Harmaja, luode seitsemän” kirjoittamiseen

Filosofian maisteri Leena Paasio-Leimola

26 000 väitöskirjatyöhön ”Sähköheikon faasitransition tutkimus Standardimallin laajennuksissa” Filosofian maisteri Petteri Nissinen

24 000

Teologian tohtori Ville Mäkipelto

väitöskirjatyöhön ”Renewal-lauseen soveltaminen Bedford-McMullen matoille ja itseaffiinien joukkojen dimensiotarkasteluita”

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Rewriting Sacred History: A Text-Historical Study of the So-Called Rewritten Joshua Traditions”

12 000

Tapio Wirkkalan presidentti Kekkosen muistomerkiksi tarkoitetun Saivaara-monumentin innoittamia ajatuksia eri kirjoittajilta kokoavaan verkossa julkaistavaan Käräjäkivet-artikkelisarjaan

pasuunan hankintaan

30 000

Tanssitaiteen maisteri Maria Helena Nurmela

Yhteiskuntatieteiden maisteri Elisa Norvanto

22 000

LIITE 1

väitöskirjatyöhön ”Addressing contemporary threats through multilateral and multi-agency cooperation – The manifestations and implications of trust for the Defence Forces”

Filosofian tohtori Marko Paavilainen

30 000 Matti Virkkusen elämäkerran kirjoittamiseen Musiikin tohtori Timothy Page ja työryhmä

9 000 poikkitaiteellisen Toteemi ja Tabu 2020 -teoksen tekemiseen Filosofian tohtori Maare Paloheimo, filosofian maisteri Teemu Korpijärvi ja filosofian tohtori Merja Uotila

50 000 tutkimusprojektiin ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla”

Kauppatieteen maisteri Ainomaria Parikka

Filosofian lisensiaatti Petri Pietiläinen

Ohjaaja Nina Pulkkis ja työryhmä

13 000

12 000

35 000

väitöskirjatyöhön ”Customer-centricity and customer experience management (CEM) as a source of competitive advantage”

tietokirjan ”Lotta ja luutnantti – arki, rakkaus ja kuolema jatkosodassa” taustatutkimukseen ja kirjoittamiseen

Oikeustieteen maisteri Eelis Juho Waltter Paukku

Valtiotieteen maisteri Marko Mikael Pihl

poikkitieteelliseen tutkimus-, tuotekehitys- ja dokumenttielokuva -hankkeeseen ”Mikrobien vallankumous” synteettisestä biologiasta ja mikrobien merkityksestä Suomen ja maailman tulevaisuudelle

10 000

26 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen, joka tutkii Suomen valtion mahdollisuuksia edistää sääntelyllä uusiutuvaa energiaa, vähäpäästöistä liikennettä ja uusia taloudellisia toimintoja

väitöskirjatyöhön ”Kiinalaisten kansalaisjärjestöjen autonomia ja vaikutusmahdollisuudet kiinalaisessa yhteiskunnassa” Kulttuurituottaja Kaisa Pikkarainen ja työryhmä

Filosofian maisteri Ville Puuska

Kauppatieteiden maisteri Kaisa Pekkala

5 000

26 000

väitöskirjatyöhön ”Asiantuntijaorganisaation viestintäkyvykkyyden rakentuminen digitaalisessa viestintäympäristössä” Tekniikan tohtori Pekka Peljo ja työryhmä

50 000 homing-apuraha tutkimusryhmän perustamiseen ”Uudet orgaaniset virtausakut laajamittaiseen energian varastoimiseen” Kauppatieteiden tohtori Esko Penttinen

Neiti Niemisen täydellinen koti -esityksen toteuttamiseen Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Laura Pikkarainen

26 000 väitöskirjatyöhön ”Istutusajankohdan, työn laadun ja luonnontuhojen vaikutus kuusen ja männyn uudistamistulokseen”

24 000 väitöskirjatyöhön ”Metsäpeuran lisääntymisajan tilankäyttö”

väitöskirjatyöhön ”Topologisen data-analyysin sovelluskelpoista teoriaa” Musiikin kandidaatti Abel Puustinen

10 000 viulunsoiton opiskeluun Lontoon Royal College of Musicissa

Piste Kollektiivi työryhmä

Diplomi-insinööri Janne Puustinen

8 000

5 000

nykysirkusesityksen kiertueen järjestämiseen Lapin kunnissa

väitöskirjatyöhön ”III-V-Bi puolijohdeyhdisteiden valmistus optoelektronisiin komponentteihin”

Executive Master of Business Administration Jouko Pitkänen

Toimittaja Venla Pystynen

tutkimukseen ”Tekoälyn ja ihmistyön yhteensovittaminen” liittyviin tutkijavierailuihin University of Queenslandiin ja University of Aucklandiin

13 000

7 000

väitöskirjatyöhön ”Business model transformations in Department Store business”

autofiktiivisen romaanin kirjoittamiseen

Diplomi-insinööri Jussi-Pekka Penttinen

Musiikinopiskelija Akseli Porkkal

5 000

10 000

väitöskirjatyöhön ”Uudenlaisten puolijohdekiekkolasereiden kehittäminen kvanttitieknologian sovelluksiin – Development of novel semiconductor laser for high impact applications in quantum technology”

kontrabasson hankintaan

10 000

Kasvatustieteen maisteri Tarja Pietarinen

26 000 väitöskirjatyöhön ”Affect and Collaboration in Virtual Science Learning” Kirjailija Tuukka Pietarinen

9 000 runoteoksen ”Tapahtuva kivi” kirjoittamiseen

Filosofian maisteri Kira Poutanen

8 000

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Jiri Pyörälä

24 000 väitöskirjatyöhön ”Puuaineen laadun arvioiminen laserkeilausaineistosta” Musiikin maisteri Juulia Pölönen

romaanin kirjoittamiseen

7 000

Teologian tohtori Heli Pruuki

taiteelliseen työskentelyyn kantelemuusikkona

4 000 lapsen kiukkukirjan kirjoittamiseen

Filosofian maisteri Joonas Pörsti

26 000 Filosofian maisteri Anna Puganen

29 000 väitöskirjatyöhön ”Kauran lipidien ja haihtuvien yhdisteiden yhteydet kauran koettuun laatuun”

väitöskirjatyöhön ”Islaminvastaisen narratiivin nousu Retorinen analyysi maahanmuuton uhkakuvasta Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa 1980–2019 ”

LIITE 1

26 000

Filosofian maisteri Viivi Puoskari

Diplomi-insinööri Marianna Raappana

Valtiotieteiden maisteri Emma Rimpiläinen

5 000

26 000

väitöskirjatyöhön ”Edistyneitä prosessointimenetelmiä III-V-puolijohdeaurinkokennojen ja -valoilmaisimien valmistamiseen”

väitöskirjatyöhön ”Displaced but not Dispossessed: Forced migrants from Donbas in Ukraine and Russia”

Kauppatieteiden tohtori Pinja Raitasuo

30 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Environmental sustainability in the logistics sector – External and internal forces” Doctor of Science in Process Engineering Eshwar Ramasetti

5 000 väitöskirjatyöhön ”Investigating the complex transport phenomena in the ladle through both experiments and numerical simulations” Musiikin kandidaatti Santeri Rautiainen

8 000 kitaraopintoihin Maastrichtin konservatoriossa Kasvatustieteen maisteri Anna Rawlings

13 000 väitöskirjan ”The influence of temperamental sensitivities on motivation in a learning context” viimeistelyyn

Taiteen maisteri Kaisa Salmi ja valtiotieteiden maisteri Kira Gronow

15 000 dokumentaarisen elokuvan ja julkaisun toteuttamiseen suomenjuutalaisista toisen maailmansodan aikana

Valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen

Filosofian tohtori Hanna Samola

6 000

30 000

väitöskirjatyöhön ”Mureneva kulmakivi – Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYA-sopimuksen loppuvaiheet 1989–1992”

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Satuintertekstit ja antisadut suomalaisessa proosakirjallisuudessa 1900- ja 2000-luvuilla”

Musiikin maisteri Jonathan Roozeman

Master of Arts in Art History Lorella Scacco

7 000

26 000

sellonsoiton jatko-opintoihin Kronberg Akatemiassa

väitöskirjatyöhön ”A Phenomenological Approach to Media Art Through Interaction Between experience and representation Performing interactive and immersive art in Finland”

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Olli Ruuskanen ja lääketieteen tohtori Maarit Valtonen

40 000

Filosofian maisteri Hanna-Reetta Schreck

tutkimukseen ”Respiratoriset virusinfektiot huippu-urheilijalla”

26 000

Kauppatieteiden maisteri Nino Ruusunen

väitöskirjatyöhön ”Elämäntanssi – Ellen Thesleffin eletty ruumis 1890– 1920”

24 000 väitöskirjatyöhön ”The effects of Need for Touch (NFT) in product evaluation” Ohjaaja Tanjalotta Räikkä

6 000

Diplomi-insinööri Oskari Seppälä

5 000 väitöskirjatyöhön ”Teräksen mikrorakenteen kehittymisen simulointi termomekaanisesti ohjatuissa prosesseissa”

ohjaustyöhön ja dramatisointiin Doctor of Philosophy Devdatta Ray

30 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Substitution of formal elderly care by informal care in Finnish municipalities”

Viulisti Pia Siirala Filosofian maisteri Pauliina Räsänen

4 000 sirkustaiteilija Elvira Madiganista kertovan sirkus- ja teatteritaidetta yhdistävän teoksen käsikirjoittamiseen, ohjaamiseen ja suunnitteluun

18 000 väitöskirjatyöhön ”Kuulokulmia Koillis-Siperian alkuperäiskansojen musiikkiin” ja Tšukotkan kenttämatkaan

Tekniikan lisensiaatti Satu Rekonen

Urkutaiteilija Pétur Sakari

Master of Arts in Specialized Music Performance Sebastian Silen

8 000

10 000

6 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Managing for sensemaking in exploration projects”

ohjelmiston valmistamiseen kahdeksaan kansainväliseen levytykseen sekä niihin valmistaviin opintomatkoihin Pariisiin

viulun jousen hankintaan

7 500

Filosofian maisteri Tapio Riekki

13 000

LIITE 1

väitöskirjatyöhön ”Helium-3 – helium-4 -seoksen jäähdytys helium-4 -kiteen adiabaattisella sulatuksella erittäin matalissa lämpötiloissa”

Kasvatustieteen maisteri Riikka Sirkko

Liikuntatieteiden tohtori Kasper Salin

väitöskirjatyön ”Yhdessä kohti inkluusiota” loppuunsaattamiseen

15 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Heritability of physical activity Longitudinal study of sport participation, intensity, duration and frequency of physical activity ”

Doctor of Philosophy Oksana Skaldina

30 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Morphological and Physio-

Tanssitaiteen maisteri Katja-Maria Taavitsainen

Diplomi-insinööri Sampo Uusikallio

2 000

5 000 väitöskirjatyöhön ”Austeniitin vaikutus sitkeyteen niukkaseosteisissa ruostumattomissa teräksissä”

26 000

taiteelliseen työskentelyyn Sidra Bell Companyn tanssitaiteen moduulissa New Yorkissa ja tämän jälkeiseen näytökseen Helsingissä

väitöskirjatyöhön ”Decoherence and information loss in relativistic open quantum systems”

Kauppatieteiden maisteri Susanna Takkunen

Filosofian maisteri Boris Sokolov

13 000 Filosofian maisteri Pajtim Statovci

12 000 romaanin kirjoittamiseen Filosofian maisteri Niko Suominen

12 000 väitöskirjatyöhön ”Early Modern Drama and the Rhetoric of Theatre: The Stage Jew as a Rhetorical Device in Public Debate”

väitöskirjatyöhön ”Multi-Channel Approach: How consumer goods companies combine retailer channels with direct-to-consumer e-retail channels success fully” Taiteen tohtori Raija Talvio ja työryhmä

10 000 Pieni aihe -näytelmän kirjoittamiseen Diplomi-insinööri Henri Tervo

Filosofian maisteri Ville-Juhani Sutinen

6 000 esseeteokseen ”Sivupolkuja”

5 000 väitöskirjatyöhön ”Kriittiset sulkeumatasot kehittyneissä ultralujissa teräksissä ja 500 MPa lujuusluokan offshore-teräksissä”

Kauppatieteiden maisteri Marja Svanberg

Filosofian kandidaatti Kati Tervo

8 000

6 000

väitöskirjatyön ”Is there such a thing as a good profit? An examination of ”corporate social responsibility” and the theme of business ethics” viimeistelyyn

romaanin kirjoittamiseen Oikeustieteen maisteri Alexander Thesleff

13 000

26 000

väitöskirjatyöhön ”Tekoälyteknologioiden ja laajentuvan tekijänoikeusteollisuuden vaikutus tekijänoikeuteen”

väitöskirjatyöhön ”Chatbot – an opportunity or a threat to organization’s stakeholder interaction”

Kasvatustieteiden maisteri Katariina Tiainen

Filosofian maisteri Salla Syvänen

26 000 Filosofian maisteri Joonas Säntti

26 000 väitöskirjatyöhön ”Rajoja ylittävät äänet: queer-narratologia ja nykykirjallisuuden sukupuolisesti haastavat kertojat” Diplomi-insinööri Riikka Särkelä

5 000 väitöskirjatyöhön ”Aineensiirto, sekoittuminen ja fermentoinnin taloudellisuus ilmanostereaktorissa”

Humanististen tieteiden kandidaatti Noora Katariina Vaarala

12 000 Reidar Särestöniemen elämäkerran kirjoittamiseen Bachelor of Fine Arts in Dance Tuuli Vahtola

8 000 Prekaarit Praktiikat -ryhmän toimintaan Kauppatieteen maisteri Juho Vaiste

26 000 väitöskirjatyöhön ”AI Developers as Ethical Change Agents – How can we support AI developers to design and implement ethical technology solutions” Teatteritaiteen maisteri Kirsti Valve ja työryhmä

5 000 Marian sydän näytelmän uudelleen toteutukseen teatteri Jurkkaan Maria Jotunin 140-vuotisjuhlavuonna Musiikin maisteri Katri Vanhamäki

7 000 kotiurkujen hankintaan Filosofian tohtori Esa Vesalainen

30 000

väitöskirjatyöhön ”Democratic education – beyond the philosophy of critical pedagogy”

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Automorfimuotojen analyyttisen teorian terävöittämistä ja syventämistä”

Taiteen maisteri Ulla Turunen ja taiteen maisteri Ilkka Ruuhijärvi

Yhteiskuntatieteiden maisteri Sanna-Mari Vierimaa

7 000

13 000

soveltavan taiteen työpajojen järjestämiseen kehitysvammaisille nuorille

väitöskirjatyöhön ”Ulkosuomalaiset yhdistykset paikallisina ja transanationaalisina toimijoina”

Master of Science Dandison Ukpabi

Musiikin maisteri Mirka Viitala

13 000

5 000

väitöskirjatyöhön ”Exploring consumers’ motivations, engagements and continuous participation in online brand communities: A perspective in tourism, travel and hospitality industry”

soololevyn valmistamiseen

LIITE 1

logical Biomarkers of Ecotoxicological Effects in Economically Important Terrestrial Insects”

Tanssitaiteen maisteri Nina Viitamäki ja työryhmä

Taiteen tohtori Joanna Weckman

6 000

30 000

tanssiteoksen ”Seinää tuijottavat naiset” taiteelliseen työhön

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Toisen näköiset näyttämöillä – etnisyyden esittämisen historiaa Suomessa”

Filosofian maisteri Elina Vitikka

13 000 Terveystieteiden maisteri Hanna Westerberg

väitöskirjatyöhön ”Asiantuntijaäänen rakentuminen tietokirjallisuuden teksteissä”

26 000

Oikeustieteen maisteri Tuukka Vähätalo

väitöskirjatyöhön ”Terveydenhuoltohenkilökunta ja täydentävät hoitomuodot”

26 000 väitöskirjatyöhön ”Lopullisuuden eurooppalaistuminen – tutkimus Euroopan ihmisoikeussopimuksen tai EU-oikeuden vastaisten kansallisten tuomioiden pysyvyydestä ja purkamisesta” Kauppatieteiden maisteri Marjo Väisänen

26 000 väitöskirjatyöhön ”Johdon ohjausjärjestelmien rooli kansainvälisissä yrityskauppatilanteissa”

Aalto EE:n Business for Culture -kurssin osallistujat

86 800 kurssimaksuihin osallistujille: Ceyda Berk-Söderblom, Taneli Heikka, Mantautas Krukauskas, Elli Mäkilä ja Anna-Maria von Bonsdorff Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

30 000

26 000

toiminnan tukemiseen, jonka johdosta Jenny ja Antti Wihurin rahastolle on osoitettu nimikkosali kolmeksi vuodeksi

väitöskirjatyöhön ”Versatile design of nanocellulose platforms for electrical devices”

75 000

Master of Science Jenny Wiklund

Dr. rer. nat. Saskia Wutke

30 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Outbreaks of forest pest insects in a changing climate: insights from the genomes of pinefeeding diprionid sawflies”

Diplomi-insinööri Alpo Välimaa

26 000

MUUT MYÖNNÖT

Aineen taidemuseo Torniossa museohankkeeseen, joka toteutetaan osana Wihurin rahaston alueellisen kummitoiminnan ohjelmaa Erätauko-säätiö sr

200 000 dialogitaitoja edistävän uuden säätiön toimintaan

väitöskirjatyöhön ”Piezoelectric Resonators in the Quantum Limit”

Hallintotieteiden maisteri Marja Yli-Pärri

Franck Dokumentit Oy

26 000

25 000

Yhteiskuntatieteiden maisteri Anne Välinoro

väitöskirjatyöhön ”Collective organizational identity design in meta-organizations”

Ritarikuntien historiasta kertovan dokumenttiohjelman ”Ruusun ja leijonan matkassa” tekemiseen

Musiikin kandidaatti Noora Ylönen

Pianisti ja kapellimestari Ralf Gothoni ja filosofian tohtori Pentti Savolainen

12 000 Kasvokkain-esineteatterimonologin suunnitteluun, käsikirjoitukseen, ohjaukseen ja valmistukseen Tanssinopettaja Jussi Väänänen

mestarikursseihin Euroopassa sekä opintoihin Saksassa

19 500 Martti Talvela -oopperan kustannuksiin

Musiikin maisteri Irina Zahharenkova

Gutsy Go ry

kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja käsittelevän kirjan kirjoittamiseen

7 000

100 000

Rameaun klaveerisävellysten esittämiseen ja kokonaislevytykseen

Gutsy Go -menetelmän valtakunnallistamiseen

Yhteiskuntatieteiden maisteri Lasse Väänänen

Valtiotieteiden maisteri Joanna Österblom

Helsinki Graduate School of Economics

26 000

1 250 000

väitöskirjatyöhön ”Vihreää kultaa itään: Kiinalaiset investoimassa Suomen biotalouteen”

väitöskirjatyöhön ”Archiving the present”

taloustiedettä ja datatiedettä yhdistävän professuurin perustamiseen

Kauppatieteiden tohtori Anssi Öörni

100 000

6 000

5 000

Teatteritaiteen maisteri Heidi Väätänen LIITE 1

12 000 esikoisromaanin kirjoittamiseen

15 000 tutkimukseen ”Hauskuuden taloustieteen jäljillä”

Helsingin taidemuseo HAM suomalaisen taiteilijan tuomiseksi Helsinki Biennaali 2020:een

Helsinki Climate -tapahtuman järjestelykustannuksiin Itä-Suomen yliopisto

300 000 tutkimusohjelmaan ”Vesiympäristön kestävä käyttö vaurauden ja hyvinvoinnin kiihdyttäjänä” osana aiemmin julkistettua kahdeksansadantuhannen euron kokonaismyöntöä Kansallisgalleria

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Master of Science Jouni Vuojolainen

150 000

28 000

Sibelius Summer Academy -konseptin kansainväliseen musiikkialan vierailijaohjelmaan osana aiemmin julkistettua neljänsadanviidenkymmenen tuhannen euron kokonaismyöntöä

tutkimukseen ”Pienen monivaiheisen kaasuturbiinin digital twin” Aurelia Turbines Oy:n kanssa

Vanhat norssit ry

15 000 Helsingin normaalilyseon historiallisten urkujen entisöintihankkeeseen

33 000 vapaan pääsyn kaikkiin Kansallisgallerian museoihin tarjoavan Wihuri-päivän toteuttamiseen

museohankkeeseen, joka toteutetaan osana Wihurin rahaston alueellisen kummitoiminnan o hjelmaa Tutkimusprofessori Merja Penttilä ja Synbio-tutkimusyhteisö

360 000 Centre for Young Synbio Scientists -tutkimusyhteisön perustamiseen osana aiemmin julkistettua miljoonaviidenkymmenenviidentuhannen euron kokonaismyöntöä Suomu-Seura ry

10 000 seuran historian ”Suomun tarinoita – Suomu-Seura rajakenraali Raappanan perinteen vaalijana” kirjoittamiseen Filosofian tohtori Pentti Savolainen

15 000 Martti Talvelan elämää koskevan oopperalibreton kirjoittamiseen

Someturva-lakipalvelun tarjoamiseksi ilmaiseksi kaikille suomalaisille nuorille huhti-toukokuussa 2019 Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ry

60 000 100-vuotishistoriikin ja dokumenttielokuvan tekemiseen

tutkimukseen ”An oral immunotherapy device based on bio-inspired calcium phosphate nanocarriers against allergy” Capsamedix Oy:n kanssa Tekniikan tohtori Xiang You

POOLIEN KAUTTA MYÖNNETYT APURAHAT POST DOCS IN COMPANIES -OHJELMA

tutkimukseen ”Examining macro, micro and nanoscale barriers of cellulose processability in the viscose process” SciTech-Service Oy:n kanssa

SÄÄTIÖIDEN POST DOC -POOLI

Doctor of Philosophy Martina Angeleri

28 000 tutkimukseen ”The taste of light. Use of lighting technology for production of nutritionally enhanced food crops in indoor-gardens” Plantui Oy:n kanssa Tekniikan tohtori Julio Cesar Hernandez Pavon

Filosofian tohtori Tuuli-Marjaana Koski

35 000 tutkimukseen ”Geneettisen monimuotoisuuden ja kasvin puolustuskyvyn lisääminen keinona vähentää tuholaisvaurioita” Ruotsin maatalousyliopistossa

28 000 tutkimukseen ”Pulse phase thermography algorithms for early breast cancer detection” Imaqen Ltd:n kanssa Filosofian tohtori Sumita Sharma

28 000 tutkimukseen ”Exploratory Data Analysis of A Crisis Management System - Tilannepäiväkirja” Ocllo Oy:n kanssa

Someturva ry

20 000

Tekniikan tohtori Shiqi Wang

28 000

Lappeenrannan taidemuseo

75 000

Filosofian tohtori Reetta Virtakoivu

28 000 tutkimukseen ”Evaluation of immunological responses during a novel macrophage targeting therapy (anti-Clever-1) to identify drug efficacy and mode of action” Faron Pharmaceuticalsin kanssa

Kasvatustieteiden tohtori Erkki Lassila

68 000 tutkimukseen ”Sosio-materiaalinen näkökulma lahjakkuuden tuottamiseen tiede- ja taideaineissa” Ehime Universityssä Japanissa Filosofian tohtori Nanna Myllys

50 000 tutkimukseen ”Mekanismit ja yhdisteet ilmakehän happoemäshiukkasmuodostuksessa” Department of Chemistry University of Californiassa Filosofian tohtori Pauliina Teerikorpi

48 000 tutkimukseen ”Ilmiasun evoluutio alati muuttuvissa talvehtimisolois sa pitkänmatkan muuttolinnuilla” Insitute for Evolutionary Life Sciences Groningenin yliopistossa

LIITE 1

Ilmastoveivaajat ry

20 000

LIITE 1

Filosofian tohtori Raine Rönnholm

OMA TOIMINTA

38 000 tutkimukseen ”Loagiikan ja peliteorian väliset yhteydet” École Normale Supérieure Paris-Saclayssa

Wihurin tutkimuslaitos

2 000 000 biolääketieteelliseen tutki mukseen ja laitehankintoihin

Tekniikan tohtori Timo Weckman

58 000

PALKINNOT

tutkimukseen ”Dispersiovuorovaikutus puhtaassa tiheysfunktionaaliteoriassa vahvan vuorovaikutuksen rajalla” Amsterdamissa Vrije Universiteit -yliopistossa

YHTEISÖPALKINTO Omaishoitajaliitto ry

100 000 RESIDENSSIAPURAHAT

KUNNIAPALKINTO Professori Jorma Uotinen

VIERAILEVAT KUTSUTAITEILIJAT Markku Hirvelä

30 000 TUNNUSTUSPALKINTO

13 000 taiteelliseen työskentelyyn

Luontotoimittaja Minna Pyykkö

20 000 Aurora Reinhard

13 000 taiteelliseen työskentelyyn

KÄDENTAITOPALKINTO

TEMPPELIKADUN TAITEILIJA-ATELJEE

10 000

Taidevalaja Pauli Venäläinen

Mia Hamari

12 000 ateljeen asumiskuluihin

LIITE 1

LIITE 2

Kunniapalkinnot 2001 Seppo Kimanen, professori

2018 Rainer Mahlamäki, arkkitehti

1998 Erkki Pohjola, professori

2016 Pirkko Nuolijärvi, professori

1996 Paavo Berglund, kapellimestari Veijo Meri, kirjailija

2014 Tapani Ruokanen, päätoimittaja emeritus 2013 Risto Nieminen, professori 2011 Martti Häikiö, professori 2010 Jorma Panula, akateemikko 2008 Kari Raivio, kansleri 2007 Riitta Nikula, professori Tuula Tamminen, professori 2005 Eero Huovinen, piispa Doris Laine-Almi, professori 2004 Meri Louhos, pianotaiteilija Anna-Leena Siikala, professori 2002 Jaakko Frösén, professori

1995 Béla Jávorszky, kirjailija Jaan Kaplinski, kirjailija 1993 Tapani Raittila, taidemaalari 1992 Erkki Kansanaho, piispa Leena Peltola, professori 1990 Anita Välkki, laulajatar 1989 Veikko Sinisalo, professori 1984 Tauno Äikää, professori 1982 Timo Mikkilä, professori 1981 Aune Lindström, professori 1978 Lauri A Puntila, professori 1977 Erik Tawaststjerna, professori

1974 Eino Jutikkala, professori Klaus Waris, kansleri 1972 Ella Eronen, taiteilija 1970 Rafael Koskimies, professori 1969 Martti Haavio, akateemikko 1966 Taneli Kuusisto, professori Lauri Pihkala, professori 1964 Arvi Kivimaa, professori 1963 Bruno Suviranta, kansleri Edvard A Wegelius, professori 1961 Tauno Hannikainen, kapellimestari Viljo Kojo, kirjailija 1955 Kalervo Kallio, kuvanveistäjä 1954 Arvo Ylinen, professori 1953 V A Heiskanen, professori Aino Kallas, kirjailija

1952 Erkki Laurila, professori LIITE 2

2019 Jorma Uotinen, professori

LIITE 3

Tunnustuspalkinnot 2019 Minna Pyykkö, luontotoimittaja *Pauli Venäläinen, taidevalaja 2018 Laura Saarikoski, toimittaja Pikku Papun Orkesteri 2016 Seppo Hovi, musiikkineuvos *Henna Koskinen ja Taina Leppilahti, tekstiilikonservaattorit 2014 Jukka Mäkelä, taidemaalari Eeva-Leena Pokela, musiikkikasv. lehtori Olavi Kuusisto, vanhempi mestari 2013 Meta4-kvartetti *Rauno Träskelin, valokuvaaja 2011 Kalle Löövi, kansainvälisen avus tustoiminnan johtaja Paavali Jumppanen, pianisti *Terhi Juurinen, keraamikko 2010 Kari Lumikero, toimittaja

2001 Mauri Kunnas, kirjailija *Riitta Ojala, taideompelija 1999 Aune Laaksonen, museonjohtaja 1996 Helena Petäistö, toimittaja 1993 Eero Saarenheimo, professori 1992 Rauman merenkulkuoppilaitos Tuulentuvan säätiö 1990 Pertti Nieminen, kirjailija Reino Rinne, kirjailija 1989 Jorma Hynninen, oopperalaulaja

1971 Ella Kitunen, maat. ja metsät. tohtori Onni Suhonen, viulutaiteilija Erkki Tanttu, taiteilija 1968 Aarno Niini, professori Einari Vuorela, kirjailija 1967 Emmi Jurkka, teatterinjohtaja Kaarina Kari, professori 1966 Kersti Bergroth, kirjailija Martti Merenmaa, kirjailija 1965 Aulikki Rautawaara, laulajatar Eino Salmelainen, professori Tyyni Tuulio, filosofian kunniatohtori 1964 Jorma Huttunen, oopperalaulaja Toivo Lyy, kirjailija 1962 Sakari Pälsi, kirjailija

1986 Martti Silvennoinen, ohjelmapäällikkö

1960 Suomen Meripelastusseura

1982 Holger Eklund, merileksikografi Eemeli Paavonen, pianonvirittäjä

1959 Eino Kalima, professori Yrjö Kivimies, kirjailija

1978 Matti Sadeniemi, professori

1958 Lauri Viljanen, kirjailija

2006 Vastuunkantajat ry

1977 Martta Wendelin, taidemaalari Ilmari Turja, professori

1956 Aili ja Urho Somersalmi, näyttelijät

2005 *Erja Huovila, taidegrafiikan vedostaja

1973 Olavi Erämetsä, professori Yrjö Karilas, kouluneuvos

2004 Tyrvään Pyhän Olavin kirkon talkooväki

1972 Erkki Koponen, professori Vilho Suomi, apulaisprofessori

2008 Kassandra ry Tuomas Hoikkala, toiminnanjohtaja *Upi Anttila, seppä 2007 *Jaakko Liikanen, lasinpuhaltaja mestari

2002 John Storgårds, kapellimestari *Anna Kontek, lavastaja ja puku suunnittelija

1952 Toivo Pekkanen, kirjailija 1951 Yrjö Väisälä, professori

* Kädentaitopalkinto

LIITE 3

LIITE 4

Suuret kunnia palkinnot ja lahjoitukset 2009 Luonto-Liitto ry

168 188 Sotaveteraanien perinnön siirtämisestä Suomen nuorisolle 1999 Suomen Pelastusarmeija

336 376 Pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi

100 000

musiikkitalon urkujen rakentamiseen

Pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstä 1998 lasten ja nuorten Suomen Partiolaiset ry omaehtoisen ympäristötoiminnan 50 456 edistämiseksi Nuorison itsenäiseen vastuun kantamiseen 2006–2008 tähtäävään kasvatustyöhön Suomen Meripelastusseura ry 470 000 1997 Keskuksen perustamiseen BågasSuomen Meripelastusseura ry kärin entiselle merivartioasemalle 840 940 Uuden pelastusristeilijän rakenta2006–2008 miseen (PR Jenny Wihuri) Suomen Merimieskirkko ry 630 000 1996 Vuosaaren kansainvälisen ja ekumee- Kerhokeskus – koulutyön tuki ry nisen merimieskirkon perustamiseen 50 456

2016 Kansallisgalleria

2006 Crisis Management Initiative ry

1992 Maanpuolustuksen Tuki ry

1 000 000

200 000

336 376

Säätiöpääomakeräykseen, jolla tuetaan Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa

Arvokkaasta työstä käytännöllisten ja toteuttamiskelpoisten ratkaisujen etsimisessä ja löytämisessä inhimillisen turvallisuuden vahvistamiseksi ihmiskunnassa

Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 250 000 Talous- ja datatiedettä yhdistävän professuurin perustamiseen Helsinki Graduate School of Economicsiin 2017 Musiikkitalon säätiö

300 000

2014 Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiö

300 000 Taiteilijakodin peruskorjaukseen 2013 Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry

1 500 000 Lastensairaalan perustamiseen 2010 Terhokoti

100 000 Uraauurtavasta potilaan ihmisarvoon, itsemääräämisoikeuteen ja inhimilliseen hoitoon perustuvasta saattohoitotyöstä

2002–2004 Suomen Merimieskirkko ry

700 000 Lontoon merimieskirkon peruskorjaukseen 2003 Lapin yliopisto

300 000

1987 Suomen Väestönsuojelujärjestö ry

336 376 Kansalaisten tiedon ja taidon lisäämiseksi suurtuhoilta suojautumisessa 1985 Suomen Sotaveteraanit ry

168 188

Sotaveteraanien hoito- ja asumisoLahjoitusprofessuuriin, jonka opetus- lojen alana on pohjoinen taide sekä nykykehittämiseen Kuusikodissa taide Wihurin rahaston kokoelman pohjalta 1975 Sotainvalidien veljesliitto ry 2002 168 188 Helsingin seurakuntayhtymä ry Lahjoitus keräykseen ”Sairaala Huoneistolahjoitus käytettäväksi Sotavammaisille” Kannelmäen seurakunnan diakoniapainotteiseen toimintaan, ensisijaisesti lapsiperhe-, lapsi- ja nuorisotyöhön

LIITE 4

2019 Omaishoitajaliitto 100 000 Pitkäjänteisestä työstä omaishoitajien yhteiskunnalliseen asemaan liittyvien epäkohtien osoittajana ja ratkaisuvaihtoehtojen kehittäjänä

2000 Kadettikunta ry

LIITE 5

Wihuristit Villa Lantessa 1965–2019

2019–2020 Roosa Kallunki HY historia, jatko-opiskelija

2013–2014 Tommi Lankila Princeton University history, jatko-opiskelija

2006–2007 Ulla Di Mariano ent. Laitakari TY filologia, sairaanhoidon opiskelija

2018–2019 Anni Hella TY kulttuurihistoria jatko-opiskelija

2012–2013 Riikka Ala-Risku HY italialainen filologia, jatko-opiskelija

2005–2006 Jesse Keskiaho HY historia, FT, SA tutkijatohtori

2017–2018 Urpo Kantola HY klassillinen filologia, jatko-opiskelija

2011–2012 Timo Korkiakangas HY klassillinen filologia, jatkoopiskelija

2004–2005 Samu Niskanen HY historia, FT, HY yliopistonlehtori

2017–2018 Pia Mustonen TY historia, jatko-opiskelija

2010–2011 Heini Ynnilä Oxford University archaeology, DPhil Oxford University

2003–2004 Teemu Immonen HY historia, FT

2015–2016 Laura Aho HY klassillinen filologia, jatkoopiskelija

2009–2010 Laura Nissin HY klassillinen filologia, jatko-opiskelija, apulaisasiamies 2015–2017

2014–2015 Marko Halonen HY historia, jatko-opiskelija

LIITE 5

2013–2014 Miikka Kuha JyY romaaninen filologia, jatko-opiskelija

2008–2009 Miikka Tamminen TaY historia, FT 2007–2008 Milla Bergström HY teologia, TT

2002–2003 Meri Vuohu TaY historia, tuotantoassistentti Keskiaikaiset markkinat 2001–2002 Janne Pölönen OY historia, FL, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta suunnittelija, jatko-opiskelija Ecole des Hautes Etudes en Sciences Sociales

1999–2000 Ulla Lehtonen HY teologia, Tikkurilan lukio lehtori 1998–1999 Eeva-Maria Viitanen HY arkeologia, FT, asiamies 2012–2017 1997–1998 Ulla Rajala TY arkeologia, DPhil Cambridge University, OY dosentti 1996–1997 Pauli Sivonen HY historia, FT, museonjohtaja 1995–1996 Janne Ikäheimo OY arkeologia, FT, OY yliopistolehtori 1994–1995 Heikki Saros HY taidehistoria, Lahden ammattikorkeakoulu lehtori 1993–1994 Maija Tuomikoski HY historia 1992–1993 Kaj Sandberg ÅA historia, FD, assistentti 1995– 1998, johtaja 2006–2009 1991 Sari Mattero HY klassillinen filologia, kirjastonjohtaja 1990 Pasi Ojala TaY historia 1989 Anneli Luhtala HY klassillinen filologia, FT, HY latinan yliopistonlehtori

1988 Timo Sironen HY klassillinen filologia, FT, OY yliopistonlehtori 1986, 1987 Agneta Ahlqvist HY historia, FT, dosentti 1986 Heikki Mikkeli HY historia, FT, HY professori 1984, 1985 Anja-Inkeri Lehtinen HY historia, FL 1982, 1983 Lena Talvio HY klassillinen filologia, FL, suomentaja, ranskan ja italian kielen opettaja

1967, 1968, 1972 Eva Margareta Steinby HY klassillinen arkeologia, FT, Oxford University professori emerita, assistentti 1973–1977, johtaja 1979–1982, 1992–1994 1966 Heikki Solin HY klassillinen filologia, FT, HY professori emeritus, johtaja 1976–1979 1965 Unto Paananen HY historia, FT, OY lehtori, johtaja 1985–1989, professorin arvonimi 2000

1980, 1981 Jarmo Pankamaa HY historia 1979 Juhani Sarsila JyY klassillinen filologia, FT, TaY yliopistonlehtori 1978, 1979 Aino Katermaa TaY historia, FT, TaY lehtori 1976, 1980 Eero Jarva OY historia, FT, OY yliopistonlehtori emeritus, assistentti 1980–1983 1975, 1977 Maija Väisänen HY historia, FT, dosentti emerita, asiamies 1983–1984 1973, 1974 Anne Helttula HY klassillinen filologia, FT, JyY lehtori emerita, johtaja 1971 Eeva Ruoff-Väänänen HY historia, FT, Aalto-yliopiston dosentti 1969,1970 Paavo Castrén HY klassillinen filologia, FT, HY professori emeritus

LIITE 5

2000–2001 Ria Berg HY klassillinen arkeologia, FT, dosentti, assistentti 2001–2005, lehtori 2012–2016

LIITE 6

Vierailevat kutsutaiteilijat Rovaniemellä 2019 Aurora Reinhard, kuvataiteilija Markku Hirvelä, kuvanveistäjä

2011 Kimmo Schroderus, kuvanveistäjä

2018 Kristiina Uusitalo, kuvataiteilija Matti Peltokangas, kuvanveistäjä

2010 Henry Wuorila-Stenberg, taidemaalari Anne Tompuri, taidemaalari

2002 Pekka Vesterinen, taidemaalari Jyrki Siukonen, kuvataiteilija

2009 Anu Tuominen, kuvataiteilija Antti Ojala, taidemaalari

2001 Lauri Rankka, taidegraafikko Jukka Lehtinen, kuvanveistäjä

2008 Anna Retulainen, taidemaalari Sofia Wilkman, taidemaalari

2000 Minna Heikinaho, kuvataiteilija Jussi Niva, kuvataiteilija

2007 Päivi Sirén, taidemaalari Ilkka Väätti, taidemaalari

1999 Heli Hiltunen, kuvataiteilija Pasi Karjula, kuvataiteilija

2006 Heikki Marila, taidemaalari Tuija Arminen, kuvataiteilija

1998 Juho Karjalainen, taidegraafikko Kari Laitinen, taidegraafikko

2005 Heimo Suntio, kuvataiteilija Tarja Pitkänen-Walter, kuvataiteilija

1997 Markku Hakuri, kuvanveistäjä

2017 Hannele Kylänpää, kuvanveistäjä Pertti Kekarainen, kuvataiteilija 2016 Teemu Saukkonen, kuvataiteilija Pirjetta Brander, kuvataiteilija 2015 Matti Nurminen, kuvanveistäjä Janne Räisänen, kuvataiteilija 2014 Marja Kanervo, kuvataiteilija Tamara Piilola, kuvataiteilija

2013 Jan Kenneth Weckman, kuvataiteilija Marja Pirilä, valokuvataiteilija

LIITE 6

2012 Jukka Korkeila, kuvataiteilija Roi Vaara, performanssitaiteilija

2004 Paul Osipow, taidemaalari Lotta Määttänen, taidemaalari

2003 Riitta Päiväläinen, valokuvataiteilija Irmeli Hulkko, kuvataiteilija

1996 Jaakko Niemelä, taidegraafikko Markku Keränen, taidemaalari 1995 Jussi Heikkilä, kuvanveistäjä

LIITE 7

Temppelikadun taiteilija-ateljeen taiteilijat 2018–2019 Mia Hamari, kuvataiteilija, Simo 2016–2017 Janne Nabb, kuvataitelija, Övermark 2014–2015 Antti Laitinen, kuvataiteilija, Raahe 2012–2013 Jaakko Rönkkö, kuvataiteilija, Kuopio 2010–2011 Saara Ekström, taidemaalari, Turku 1.9.–31.12.2009 Anne Tompuri, taidemaalari, Lappeenranta 1.1.–31.8.2009 Kari Cavén, kuvanveistäjä, Vantaa 2008 Reijo Hukkanen, taidemaalari, Oulu Sinikka Tuominen, taidemaalari, Oulu

LIITE 7