Page 1

Vuosikertomus 2016


Vuosikertomus 2016


JENNY JA ANT TI WIHURIN RAHASTO KALLIOLINNANTIE 4, 00140 HELSINKI 09 454 2400 W W W.W I H U R I N R A H A S T O. F I

K A N N E N K U VA : J A A K KO K A H I L A N I E M I · G R A A F I N E N S U U N N I T T E L U : W E R K L I G TO I M I T U S : E M I L I A M Ä E N M A A · PA I N O : G R A N O

© J E N N Y J A A N T T I W I H U R I N R A H A S TO A L L P H OTO S A R E C O P Y R I G H T E D TO T H E I R R E S P EC T I V E R I G H T F U L O W N E R S

VA LO K U VAT J A A K KO K A H I L A N I E M I S. 7, 14–15, 16 ( P I P E T I T ), 29, 41, 42– 43, 44, 45, 46, 52–53, 59, 62–63, 92, 93 M A R J A A N A M I T I K K A S.10 ( V I L L A L A N T E ) · A R TO L I I T I S. 10 ( KO R U N D I ) · K I M M O M Ä N T Y L Ä S. 11(2017) R A P H A E L B E N R O S S.16 ( LOT TA P U R K A M O ), 25, 26 · M A R KO TO L J A M O S.17 R OVA N I E M E N TA I D E M U S EO S. 18 ( O R K E S T E R I ) · J E N N I N U R M I N E N S.18 · G EO R G E ATA N A S S OV S. 21, 23 I L K K A S A A S TA M O I N E N S. 30, 33, 35, 37, 39 · V I L L A L A N T E N K U VA PA N K K I S. 87 E M M A S A R PA N I E M I S. 91 · J E N N Y J A A N T T I W I H U R I N R A H A S TO N K U VA-A R K I S TOT S. 8, 9, 10, 11


S I S Ä L LY S L U E T T E L O

6

Säätiön asiamieheltä

TA L O U S J A H A L L I N T O

8

Jenny ja Antti Wihurin rahasto

54

12

Säätiön historia

11,5 miljoonaa euroa tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloille

A P U R A H AT J A PA L K I N N O T

16

Apurahatarina: Lotta Purkamo

28 Apurahatarina: EYP Finland 30

Katsaus vuoteen 2016

Sijoitusten tuotto

Omaisuuslajijakauma

Tilikauden ylijäämä

Näkymät vuodelle 2017

Tuloslaskelma ja tase

Poimintoja vuoden 2016 apurahajaosta

20 Apurahatarina: International Minifiddlers 24

Talous ja sijoitukset

58 Hallinto 60 Viestintä 61 Päätöksenteko

Kunniapalkinto: Pirkko Nuolijärvi

34 Tunnustuspalkinto: Seppo Hovi 38 Kädentaitopalkinto: Henna Koskinen ja Taina Leppilahti

LIIT TEET

64 O M A T O I M I N TA

Myönnetyt apurahat 2016 (Liite 1)

83 Kunniapalkinnot (Liite 2) 84 Tunnustuspalkinnot (Liite 3)

44

Wihurin tutkimuslaitos

Tutkimuksen painopistealueet

Resurssit, tutkimusyhteistyö ja tulokset

Tutkimuslaitoksen vuosi 2016

48 Kuvataidetoiminta

Rovaniemen taidemuseo 30 vuotta

Taidelahjoitukset

WihuriEfekti-palkinto kahdelle kuva­taiteilijalle

Paikka pohjoisessa – vierailevat taiteilijat Lapin yliopistossae

Temppelikadun taiteilija-ateljee

85

Suuret kunniapalkinnot ja lahjoitukset (Liite 4)

86

Wihuristit Villa Lantessa (Liite 5)

89

Vierailevat kutsutaiteilijat Lapin yliopistossa (Liite 6)

90

Temppelikadun taiteilija-ateljeen stipendiaatit (Liite 7)

5


Säätiön asiamieheltä ”Säätiö elää ajassa ja sen apurahajaot sekä muu toiminta ovat aina aikansa kuvia”, kirjoittaa säätiön asiamies Arto Mäenmaa. Suomalainen säätiökenttä koostuu apurahasäätiöistä ja toiminnallisista säätiöistä sekä niiden erilaisista yhdistelmistä. Jenny ja Antti Wihurin rahaston tapauksessa apurahat, palkinnot ja oma toiminta ovat säilyneet kautta historian toimintamuotoina, mutta säätiön tarkoitusta on tulkittu läpi vuosikymmenien eri painotuksin. Säätiö elääkin ajassa ja sen apurahajaot sekä muu toiminta ovat aina aikansa kuvia. Vuosi 2016 piirtyy jälkipolville vuotena, jona muun muassa rakennettiin tieteen tulevaa tutkijapohjaa monipuolisesti väitöskirjatöitä rahoittamalla ja turvattiin taideinstituutioiden toimintaedellytyksiä. Rahasto näki myös tärkeänä panostaa naisten osallistamiseen rauhanneuvotteluissa. Lisäksi muutama vuosi sitten kylvetty siemen kantoi hedelmää, kun Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon yhteiskunnallisesti kantaaottava ja tärkeä Humanistisen tutkimuksen arvo -tutkimus ilmestyi julkaisuna. Rahasto myönsi 74. toimintavuotenaan historiansa suurimman summan, 11,5 miljoonaa euroa. Hakemuksia tuli yli 5300 kappaletta ja tukea myönnettiin lähes 500 yksityishenkilölle, työryhmälle tai yhteisölle. Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinto annettiin professori Pirkko Nuolijärvelle, tunnustuspalkinto musiikkineuvos Seppo Hoville ja Kädentaitopalkinnot tekstiilikonservaattoreille Henna Koskinen ja Taina Leppilahti. Wihurin tutkimuslaitos jatkoi menestyksekkäästi sydän- ja verisuonitautien perustutkimusta tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingissä. Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelmaan Rovaniemen

6

taidemuseossa tehtiin taas uushankinnoista vuotuinen lahjoitus ja Rovaniemellä vierailevien kuvataidestipendiaattien ohjelmaa jatkettiin yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Ideaalin toimintamuodon etsiminen, painotus oman toiminnan ja apurahajaon välillä, on Jenny ja Antti Wihurin rahastolla, kuten muissakin säätiöissä, tarkoituksen tulkintaa. Kantaa otetaan esimerkiksi siihen, onko juuri meillä osaamista ja resursseja, joiden hyödyntäminen oman toiminnan kautta on mielekästä vai kannattaako sen sijaan vapaammin tukea yhteiskunnan eri toimijoita apurahojen muodossa. On myös ajankohtaista pohtia, millaiseksi säätiöiden merkitys muodostuu yhteiskunnallisena kannanottajana; missä suhteessa on meidän paikkamme sanoa ääneen ja olla särmikkäitä ja toisaalta antaa apurahan­saajaluettelon puhua puolestaan. Lienee selvää, että moniarvoisen yhteiskunnan tulee jatkossakin muodostua erilaisten toimijoiden äänenpainoista. Suomalaisia säätiöitä velvoittavat juridisesti niiden säännöt ja säätiölaki. Juridiset vastuut ovat kuitenkin vain puoli totuutta kuten mistä tahansa organisaatiosta puhuttaessa. Säätiöiltä odotetaan vakavaraisuutta, luotettavuutta ja ennustettavuutta – toisaalta nykyään myös ketteryyttä ja kykyä uudistua. Arki perinteikkäässä säätiössä onkin mielenkiintoista erilaisten odotusten ristipaineessa elämistä. Arto Mäenmaa


"Moniarvoisen yhteiskunnan tulee jatkossakin muodostua erilaisten toimijoiden äänenpainoista."

7


Jenny ja Antti Wihurin rahasto Jenny ja Antti Wihurin rahasto syntyi perustajiensa halusta antaa takaisin yhteiskunnalle, joka oli mahdollistanut heidän menestyksensä. Heidän ahkeruudestaan, säästäväisyydestään ja kauaskatseisuudestaan syntynyt säätiö tukee ja vaalii yhteiskuntamme taloudellista ja kulttuurista perintöä. Merenkulkuneuvos Antti Wihurin ja rouva Jenny Wihurin vuonna 1942 perustaman Jenny ja Antti Wihurin rahaston tarkoituksena on edistää ja tukea suomalaista henkistä ja taloudellista viljelyä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä muutenkin taloudellisesti tukemalla sellaista toimintaa, joka edistää suomalaisen henkisen ja taloudellisen viljelyn menestymistä. Seitsemänkymmenenneljän toimintavuotensa aikana Jenny ja Antti Wihurin rahasto on työskennellyt laaja-alaisesti yhteisen hyvän vuoksi tukemalla suomalaista niin suurien rakenteiden kuin ruohonjuuritasonkin tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri muotoja. Sydän- ja verisuonitautien perustutkimukseen keskittyvä Wihurin tutkimuslaitos ja Rovaniemen taidemuseoon lahjoitettu kuvataidekokoelma ovat Jenny ja Antti Wihurin rahaston pitkäikäisimpiä ja edelleen toiminnassa olevia omia hankkeita. Rahaston tarkoituksen määrittely, ’’henkisen ja taloudellisen suomalaisen viljelyn edistämiseen’’, on ytimekäs, mutta merkitykseltään hyvinkin laaja. Tämä on mahdollistanut apurahojen jakamisen kokeellisista taideperformansseista aina perinteikkäille instituutioille asti. Edellä mainittujen väliin sekä rahaston pitkään historiaan mahtuu tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan koko kirjo. Laaja-alainen kulttuuri- ja tiedesäätiö on jakanut vuosien varrella palkintoja ja apurahoja kaikkiaan 285,8 miljoonaa euroa vuoden 2016 rahassa.

8

1883 Antti Wihuri syntyy 9. lokakuuta Kustavin saaristopitäjässä Nuoruusvuotensa Antti Wihuri (1883– 1962) työskentelee merellä, hankkii merikapteenin tutkinnon 25-vuotiaana ja aloittaa liiketoimintansa perustamalla oman varustamoyhtiön. Wihuri menestyy, vaurastuu ja laajentaa liiketoimiaan. Hänen mottonsa kuuluu: ”Tee työtä ja säästä, sitten uskalla yrittää!” 1920 Antti Wihuri ja Jenny Mäkelä menevät naimisiin Raahen talouskaupan perustaja Jenny Mäkelä (1884–1943) ja Antti Wihuri avioituvat.


1944

1920

1942

1939 Ensimmäiset yleishyödylliset lahjoitukset Wihurin perheen ensimmäiset merkit yleishyödyllisestä tahdosta tulevat esiin, kun Antti Wihuri lahjoittaa yhteensä 20 miljoonaa euroa maanpuolustuksellisiin tarkoituksiin. 1942 Jenny ja Antti Wihurin rahasto perustetaan Toukokuun 2. päivänä 1942 merenkulkuneuvos Antti ja Jenny Wihuri allekirjoittavat kodissaan Kulosaaressa säädekirjan, jolla he perustavat yleisen kulttuurisäätiön, Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja astuvat näin suurten suomalaisten lahjoittajien joukkoon.

Yleishyödyllisen säätiön säännöt vahvistetaan oikeusministeriössä 6. päivänä toukokuuta 1942. Jenny Wihurilla on suuri rooli rahaston perustamis-, aloittamis- ja kehittämisvaiheessa. Hän kuolee vain vuotta myöhemmin. 1944 Wihurin tutkimuslaitos perustetaan Korkeatasoisen luonnontieteiden, lääketieteen tai teknillisen tieteen tutkimuksen mahdollistamiseksi perustettu tutkimuslaitos aloittaa toimintansa Kulosaaressa. Vuonna 1947 se muuttaa Kaivopuistossa sijaitsevaan vuonna 1944 Ida ja Maria Rytkösen Wihurin rahastolle lahjoittamaan Salus-sairaalaan. Suomalaisen sydäntutkimuksen ja kardiologian

kehitys vauhdittuu merkittävästi professori Pentti Halosen johdolla. 1945 Antti Wihuri ja Rakel Aarnio (o.s Hellberg) avioituvat Myös Antti Wihurin toinen vaimo kauppatieteiden kunniatohtori Rakel Aarnio-Wihuri (1905–1987) on menestynyt liikenainen, joka osallistuu aktiivisesti rahaston toiminnan kehittämiseen 42 vuoden ajan. 1953 Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto perustetaan Antti Wihuri päättää perustaa Jenny ja Antti Wihurin rahastolle sisarsäätiön,

9


1953

1945 VILLA LANTE

joka jakaa suuria palkintoja muillekin kuin suomalaisille henkilöille ja yhteisöille. Vuonna 1953 ensimmäisen kerran annettu Wihurin Sibelius-palkinto nimetään saajansa säveltäjä Jean Sibeliuksen mukaan. Vuonna 1958 rahasto antaa ensimmäisen tieteenalan edustajalle jaettavan Wihurin kansainvälisen palkinnon professori Rolf Nevanlinnalle. 1962 Merenkulkuneuvos Antti Wihuri menehtyy Kauppatieteiden kunniatohtori, merenkulkuneuvos Antti Wihuri kuolee Salus-sairaalassa 28. joulukuuta 1962.

10

1965 Rahasto lähettää tutkijoita Roomaan Wihurin stipendi perustetaan jatkona vuonna 1954 Villa Lanten korjaamiseksi tehdylle 5 miljoonan markan lahjoitukselle. Stipendi jaetaan vuosittain Suomen Rooman-instituutin keskeisten tutkimusalojen tohtorikoulutettavalle. Stipendiä on jaettu yli 50 vuoden ajan. 1983 Taidekokoelma Rovaniemen taidemuseoon 30 vuoden ajan kartutettu Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma

päätetään lahjoittaa Rovaniemen taidemuseolle, jota varten Rovaniemen kaupunki lupaa rakennuttaa tilat. Paikaksi valikoituu vanha postiautovarikko, joka remontoidaan arkkitehti Juhani Pallasmaan johdolla taidemuseon tuleviksi tiloiksi. 1995 Kutsutaitelijoille paikka pohjoisessa Rahasto perustaa yhdessä Lapin ylipiston kanssa stipendiohjelman, jossa vuosittain kaksi kutsutaiteilijaa saa mahdollisuuden kolmen kuukauden työrauhaan ja keskittymiseen pohjoisen luonnon keskellä.


2017

SALUS-TALO

2007 Taiteen tuki laajenee taiteilija-ateljeen myötä Rahasto hankkii, peruskorjaa ja varustaa tunnetun Temppelikadun taiteilija-ateljeen Helsingin Töölöstä tarjotakseen eri puolelta Suomea tuleville kuvataiteilijoille mahdollisuuden työskennellä Helsingissä. 2011 Rovaniemen taidemuseo laajentuu kulttuuritalo Korundiksi Suomalaisesta nykytaiteesta koostuva, noin 3000 työtä käsittävä Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma saa Juhani

Pallasmaan toimiston suunnittelemat nykyaikaiset tilat ja Lapin kamariorkesteri konserttisalin ja harjoitustilat. 2015 Salus-sairaalasta säätiö- ja yhdistystalo Wihurin tutkimuslaitoksen siirryttyä moderneihin tiloihin Biomedicum Helsinkiin vuonna 2013 rahaston omistama Salus-sairaalan kiinteistö peruskorjataan. Sinne muuttaa Jenny ja Antti Wihurin rahaston toimiston lisäksi yhdistyksiä ja muita säätiöitä. Salus-sairaalaa tunnetaan jatkossa Wihurin Salus-talona.

2016 Rahaston historian suurin jako­summa 11,5 miljoonaa euroa Jenny ja Antti Wihurin rahasto jakaa apurahoina ja palkintoina 11,5 miljoonaa euroa lähes 500 yksityishenkilöille, työryhmälle ja yhdistykselle. Säätiö on jakanut 74 vuoden aikana nykyrahassa yhteensä noin 285 miljoonaa euroa tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloille. 2017 Kohti 100-vuotiasta Suomea ja 75-vuotiasta Jenny ja Antti Wihurin rahastoa

11


11,5 miljoonaa euroa tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloille Rahaston hallitus päätti myöntää vuonna 2016 apurahoja ja palkintoja 11 500 000 euroa. Apurahat ilmoitettiin haettaviksi 1. toukokuuta. Hakuajan päättyessä 31.5.2016 oli saapunut yhteensä 5 325 hakemusta. Haettu määrä oli lähes 108 miljoonaa euroa. Noin 11 % haetusta määrästä voitiin myöntää. Vuonna 2016 myönnettiin ensimmäistä kertaa kaksi 50 000 euron arvoista Homing-apurahaa kahdelle Suomeen palaavalle tutkijalle post doc -vaiheen jälkeiseen itsenäiseen tutkimukseen. Vuonna 2016 ei järjestetty julkista apurahojen ja palkintojen jako­tilaisuutta. Kunnia- ja tunnustuspalkinnot jaettiin 9. päivänä lokakuuta ravintola Savoyssa ennen rahaston hallituksen syyskokousillallisia.

8,3

2007

8,7

2008

9,0

2009

9,7

9,7

2010

2011

A P U R A H AT J A PA L K I N N O T 2 0 0 7 - 2 0 1 6 ( MILJ. €)

12

10,5

10,5

2012

2013

11,0

11,2

2014

2015

11,5

2016


A P U R A H AT J A PA L K I N N O T 2 0 1 6

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on yhdistelmä apurahasäätiöitä ja toimin­ nallista säätiötä. Haettavien apurahojen lisäksi sillä on pitkäjänteistä ja pysyvää omaa toimintaa lääketieteen ja kuva­ taiteen aloilla. Apurahoja myönnettiin yhteensä 492:lle tieteen ja taiteen harjoittajalle sekä yhteis­kunnallisen toiminnan kohteelle. Lukuun sisältyy myös omaksi toimin­naksi luettavat apurahat.

H A E T T U M Ä Ä R Ä M I L J. € HAKEMUSTEN MÄÄRÄ (KPL) M YÖ N N E T T Y ( € )

108 5  325 11 %

Y K S I T Y I S H E N K I L Ö Ä TA I T YÖ R Y H M Ä Ä YHTEISÖÄ

381 111

492

A P U R A H O J A Y H T.

M YÖ N N E T T YJ Ä PA L K I N T O J A

Y H T. M I L J. € .

3 11,5

J A K O S U M M A A L O I T TA I N

TA I D E

3 246 000 €

28%

WIHURIN TUTKIMUS­ LAITOS

1 800 000 €

16% 3% TA I D E O S T O T

J A K U VATA I T E E N ERITYISKOHTEET

400 000 €

81% A P U R A H AT J A PA L K I N N O T

9 300 000 €

J A K O S U M M A H A E T TAV I E N APURAHOJEN JA OMAN T O I M I N N A N VÄ L I L L Ä

17%

MUU YHTEISKUNNALLINEN T O I M I N TA

1 933 000 €

TIEDE

55% 6 321 000 €

13


Apurahat ja palkinnot

15


Poimintoja vuoden 2016 apurahajaosta Tiede 1 1 5 K O K O V U O T I S TA A P U R A H A A

Rahasto jakoi 115 kokovuotista, pääasiassa väitöskirjatyöapurahaa, joiden saajille annetiin mahdollisuus henkilövakuutuksen järjestämiseen lisäapurahalla. Apurahat olivat 24 000 ja 28 000 euron suuruisia.

den rahoittaman tutkimus­vaiheen jälkeen yhteis­työtä tutkimusalan yritysten kanssa. PoDoCo-ohjelman tarkoitus on yhdistää tutkijoiden tietotaito yritysten tarpeeseen uudistaa kilpailu­kykyään. Rahasto myönsi vuonna 2016 kahdessa erässä yhteensä neljä 28 000 euron apurahaa.

Lotta Purkamo on tutkijana Skotlannissa rahaston post doc -apurahalla.

P O S T- D O C - P O O L I

Säätiöiden post doc -poolin perusajatuksena on osaltaan edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä helpottamalla nuorten tutkijoiden vähintään lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimus­ jakson kokonaisrahoituksen järjestämistä. Jenny ja Antti Wihurin rahaston osuus post doc -poolista oli 300 000 euroa. PODOCO-OHJELMA

Post Docs in Companies on säätiöiden yhteinen apurahaohjelma, jonka apurahansaajat tekevät säätiöi-

16

TURUN YLIOPISTON WIHURIN FYSIIKANTUTKIMUSLAITOS

Rahasto myönsi 170 000 euroa matalien lämpötilojen perustutkimukseen ja siihen liittyvään jatko-opiskelijoiden ja opiskelijoiden koulutukseen. WIHURIN TUTKIMUSLAITOS

Sydän- ja verisuonitautien perustutkimukseen keskittynyt rahaston omana toimintana profiloitunut Wihurin tutkimuslaitos sai vuoden 2016 suurimman apurahan, 1 800 000 euroa

Rahasto tukee tiedettä laaja-alaisesti.


P O I M I N T O J A V U O D E N 2 0 1 6 A P U R A H A J A O S TA

Yhteis­kunnallinen toiminta SUOMEN MERIMIESKIRKKO RY

MANNERHEIMIN LASTEN­

Merenkulkijoiden ja ulkomailla asuvien suomalaisten hyväksi työtä tekevä yhdistys sai 150 000 euroa merenkulkijoiden parissa tehtävään työhön.

Rahasto myönsi liitolle 40 000 euroa vanhempien tukemiseen ja koululaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

SUOJELULIIT TO RY

KIRJAN VUOSI RY YRITYSKYLÄ

30 000 euron apuraha jaettiin peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitojen parantamista edistävän Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden järjestämiseen ja konseptin laajentamiseen peruskoulun yhdeksännellä luokalla.

Kirja-Suomi 2017 on suomalaisen kirja-alan yhteistyöhanke 100-vuotiaan Suomen hyväksi. Hanke sai 15 000 euron apurahan. C R I S I S M A N A G E M E N T I N I T I AT I V E R Y

Konfliktinratkaisujärjestö CMI sai 100 000 euroa naisten osallistamiseen rauhantekemiseen konfliktialueilla.

Suomen Merimieskirkko toimii ympäri Eurooppaa merenkulkijoiden ja ulkomailla asuvien suomalaisten hyväksi.

17


P O I M I N T O J A V U O D E N 2 0 1 6 A P U R A H A J A O S TA

Taide KANSALLISGALLERIA

Rahasto lahjoitti 1 000 000 euroa säätiöpääomakeräykseen. Ateneumin taidemuseoon nimettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston pysyvä nimikkosali. LAPIN KAMARIORKESTERI

Lapin kamariorkesterille myönnettiin 40 000 euroa maakunnalliseen orkesteritoimintaan Lapissa. RASMUS AHLGREN

Rahaston vuoden 2016 nuorim­malle apurahansaajalle Rasmus Ahlgrenille myönnettiin 5 000 euroa baletin ammatillisiin opintoihin Vaganova-balettiakatemiassa Pietarissa. K U VATA I D E

Rahasto varasi 400 000 euroa taidekokoelman kartuttamiseen, stipendiohjelmiin ja taiteilija-ateljeen ylläpitämiseen.

Lapin kamariorkisteri toimii Kulttuuri­talo Korundissa.

E R I C A N Y H O L M , M E N E T YS (2014)

Ateneumiin nimettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston nimikkosali.

18


19


A P U R A H ATA R I N A

International Minifiddlers M A A R I T R A J A M Ä K I J A G É Z A S Z I LVAY

Maarit Rajamäen ja Géza Szilvayn nelivuotinen International Minifiddlers -projekti todisti, että teknologiassa on voimaa, mutta soitonopetuksessa tärkeintä on silti opettajan suhde lapseen. Reilut neljä vuotta sitten viulutaiteilija Maarit Rajamäki tempaisi viulisti, kapellimestari ja viulunsoiton opettaja Géza Szilvayn mukaan ainutlaatuiseen musiikkiprojektiin. Rajamäki oli tehnyt vuodesta 1997 lähtien musiikin etäopetuskokeiluja yhdessä viulutaiteilija Pinchas Zukermanin kanssa. Ne olivat keskittyneet lähinnä mestaritason opetukseen – siis viulua jo kauan soittaneiden oppilaiden tai ammattilaisten opetukseen. ”Vuonna 2008 olin seuraamassa Gézan pitämää Colourstrings-symposiumia Itä-Helsingin musiikkiopistolla”, Rajamäki kuvaa hetkeä, jona idea sai alkunsa. Hän alkoi ideoida, kuinka etäopetuksen avulla Viuluviikarit musiikkimaassa –ohjelmasta tutun Géza Szilvayn yhdessä veljensä Chaban kanssa kehittämää Colourstrings-menetelmää voisi tehdä tutuksi muillekin kuin tuossa nimenomaisessa symposiumissa käyneille ihmisille. Rajamäki heitti ajatuksen ilmaan Szilvaylle, joka oli oitis mukana. Rajamäki on ollut projektissa vastuussa organisatorisesta puolesta ja Szilvay opetuksesta. ”Maarit on mahdollistanut minulle täyden keskittymisen pedagogiseen puoleen”, Szilvay kiittää Rajamäkeä.

20

Konseptin kehityttyä työparin mielissä Szilvay etsi kokeilua varten perheitä, jotka olisivat valmiita sitoutumaan vuosia kestävään projektiin, johon kuuluisivat lasten viikoittaiset soittotunnit ja nauhoitukset. Vuonna 2012 laajasalolaisen kerrostalon kerhohuoneessa alkoivat viiden itähelsinkiläisen lapsen Colourstrings-menetelmällä viulunsoiton opiskelun viikoittainen taltiointi ja reaaliaikainen välitys musiikkipedagogeille ympäri maailmaa. Lisäksi projektiin kuului yli kymmenessä maassa sijaitsevien musiikkiopistojen viuluoppilaiden etäopetus. Szilvayn opetuspäivät olivat maasta, kaupungista ja aikavyöhykkeestä toiseen vaihtamista. Päivän aikana hän teki ikään kuin pienen maailmanympärimatkan. Nyt Szilvayn pitämistä Laajasalon studiolla taltioiduista oppitunneista on koostettu kattava sarja viulunsoitonoppitunteja, joita voidaan käyttää apuna esimerkiksi viulupedagogien kouluttamisessa. Tallenteiden avulla myös vanhemmat, joiden lapset opiskelevat viulunsoittoa Colourstrings-metodilla, voivat paremmin tukea lapsen kotiharjoittelua, kun he ymmärtävät, mihin menetelmä perustuu. Szilvay itse kuvaa opetussarjaa visualisoiduksi metodologiakirjaksi.


21


”Kun soitan viulua, kaikki huolet katoavat.”

K U K A?

International Minifiddlers Maarit Rajamäki on viulutaiteilija ja viulunsoiton opettaja. Hän on Särestön Kamarikonserttien ja Särestö Akatemian perustaja sekä yksi maamme tärkeimmistä klassisen musiikin etäopetuksen kehittäjistä.

International Minifiddlers -projekti sai 20 000 euroa vuoden 2016 apurahahaussa. Projekti on saanut rahastolta tukea myös neljänä edellisenä vuonna.

Kiitetty ja palkittu Colourstrings-menetelmä on itsekin viulunsoitonopettajana toimineen Rajamäen mielestä maailman lapsikeskeisin viulunsoiton opetusmetodi. Siihen Szilvay on yhdessä veljensä Chaban sen kehityksessä tähdännyt. ”Viulunsoittoa on opetettu ennen Colourstringsiä yli kaksi sataa vuotta niin sanotuilla hienoilla menetelmillä, jotka ovat kuitenkin niin ankaria, että moni lapsi jättää soittoharrastuksen kesken jo varhain”, Szilvay sanoo. Szilvay on halunnut tehdä viulunopetuksesta motivoivaa, jotta lapsen olisi mieluisaa tulla tunnille joka viikko. Hän myöntää, että häntä jännitti aluksi, tulevatko kaikki lapset ja perheet joka viikko Minifiddlers-tunnille – toisin sanoen voisiko hän todistaa metodinsa toimivan. Kaikki onnistui yli odotusten, sillä yksikään lapsista ei jättänyt viulunsoittoa kesken ja osallistumisprosentti vuosien varrella oli korkea. Kerran yksi lapsista alkoi itkeä, kun Szilvay pyysi häntä kerta toisensa jälkeen soittamaan erään kohdan kappaleessa. Hän päätti, että kohtaa ei leikattaisi pois editoidusta tallenteesta. Lapsen pettymyksen kanssa toimiminen on hänen mielestään tärkeä pedagoginen oivallus. ”Lasta ei saa koskaan päästää tunnilta pois itkuisena. Olen yrittänyt välittää tätä ajatusta muille opettajille”, hän sanoo.

Jenny ja Antti Wihurin rahaston lisäksi International Minifiddlers -hanketta ovat tukeneet Suomen kulttuurirahasto ja Alfred Kordelinin säätiö.

Rajamäen ja Szilvayn mielestä etäopetus ei monista mahdollisuuksistaan huolimatta voi koskaan syrjäyttää henkilökohtaista soitonopetusta. Ihmiskontakti on tärkeää pienen ihmisen elämän alkutaipaleilla. Siksi Szilvayn opettaessa etänä Minifiddlers-projektissa lapsilla oli aina mukana oma opettaja. Szilvay halusi kiinnittää erityishuomiota siihen, että hänet

Géza Szilvay on viulisti, kapellimestari, viulunsoiton opettaja, Itä-Helsingin musiikkiopiston entinen rehtori sekä Colour­strings-metodin kehittäjä.

22


Géza Szilvay on opettanut viulunsoittoa viidellä vuosikymmenellä.

koettaisiin opetustilanteessa konsulttina – ei ylivertaisena opettajana, joka kertoo, miten asiat kuuluu tehdä. ”Olen itse vaari. Tämän projektin lapset ovat tuntuneet kuin lapsenlapsilta ja heidän opettajansa puolestaan kuin lapsilta”, Szilvay pohtii. Hankkeessa mukana olleet lapset hitsautuivat tiiviiksi porukaksi – lauantaisten nauhoitusten jälkeen studiolla vietettiin syntymäpäiviä ja pidettiin mehuhetkiä. Szilvay sanoo, että Minifiddlers on ollut ennen kaikkea lasten, opettajien ja perheiden koulutusta. Suomalaisilla lapsilla syntyi kontaktia myös etämaiden lapsiin. Projektin huipennus oli vuonna 2016 järjestetty neljän päivän kokoontuminen Färsaarilla, jossa kaikki Minifiddlersin kanssa tekemisissä olleet lapset, perheet ja opettajat tapasivat toisensa. Szilvay harjoitutti

lapsia orkesterissa ja lopuksi he esiintyivät isossa konserttisalissa. Rajamäki haluaisi tulevaisuudessa tehdä metodilla kokeiluja peruskouluissa, sillä tällä hetkellä lapset ovat eriarvoisessa asemassa klassisen musiikin opiskelun suhteen. ”Kun soitan viulua, kaikki huolet katoavat”, kiteyttää yksi oppilaista, yhdeksänvuotias Noora Lakkala. Suomalaisia lapsia viidellä vuosikymmenellä opettanut ja ammattilaiseksi asti kasvattanut 73-vuotias Szilvay on saanut nyt päätökseen suomalaista koulutusvientiä ja musiikkikenttää edistävän Minifiddlers-projektin. Häntä kuitenkin kutkuttaa vielä ainakin yksi asia urallaan. ”Unelmani on tehdä vielä yksi musiikkisatuohjelma TV:hen.”

23


A P U R A H ATA R I N A

Lotta Purkamo P O S T D O C -T U T K I J A

K U K A?

Lotta Purkamo on väitöskirjansa mikrobiyhteisöjen rakenteesta ja toiminnasta tehnyt mikrobiologi. Hän työskentelee parhaillaan Säätiöiden post doc -poolista saamallaan Jenny ja Antti Wihurin rahaston kaksivuotisella apurahalla St. Andrewsin yliopis­tossa Skotlannissa. Purkamo selvittää tutkimuksessaan elämän edellytyksiä ja rajoitteita ääriolosuhteissa tutkimalla Espoon Otaniemestä ST1-energiayhtiön porauksista kerättyjä kallioperänäytteitä.

Tutkija Lotta Purkamo yhdistää ennakkoluulot­tomasti geologiaa, molekyylibiologiaa, astrobiologiaa ja filosofiaa määritellessään elämän rajoja maapallolla ja avaruudessa.

”St. Andrewsin tuntevat golfarit ja monarkiaintoilijat – täällä on luksusgolfkenttiä sekä Kate ja William tapasivat täällä”, tutkija Lotta Purkamo esittelee videopuhelun välityksellä Skotlannin itärannikolla sijaitsevaa nykyistä kotikaupunkiaan St. Andrewsia. Kaupungin pienuudesta huolimatta hän voi tällä hetkellä puhua St. Andrewsin yliopiston 600-vuotisesta historiasta ja seikkailla vapaa-ajallaan katedraalien raunioilla. Jenny ja Antti Wihurin rahaston post doc -stipendillä kallioperän mikro­ beja tutkiva Purkamo samoili lapsena metsässä perheensä kanssa ja tunsi kasvien nimet jo varhain. Pikkusisko poimi jo suppilovahveroita oppiessaan kävelemään. Luonnontuntemus muuttui kiinnostukseksi ymmärtää maailman toimintaa syvällisellä ja yksityis­kohtaisella tasolla, joten Lotta pyrki Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan mikrobiologiaa. Maisteriopintojensa jälkeen hän oli joitakin vuosia töissä pienessä mikrobiologiayrityksessä, kunnes sai VTT:ltä väitöskirjapaikan. Väitöskirjassaan Purkamo tutki suomalaisen kallioperän mikrobiyhteisöjen rakennetta ja toimintaa. Vuonna 2015 hän kuuli, että suomalainen energiayhtiö ST1 aikoi toteuttaa geotermisen lämmöntuotannon hankkeen, jonka myötä yritys aikoi porata Espoon Otaniemessä seitsemän kilometrin syvyyteen. Purkamo näki tilaisuuden laajentaa aiempaa väitöskirja-aihettaan tutkimalla näytteitä syvemmältä kallioperästä kuin aikaisemmin. Saadakseen näytteitä porauksista hän pyysi tuttuaan yhdistämään hänet ST1:sen kanssa. ”He olivat myötämielisiä tutkimukseni suhteen, kunhan se ei häiritsisi heidän varsinaista työtään. Olin että no niin, eiköhän ruveta laittamaan hakemuksia kaikkialle”, hän kertoo.

24


25


Lotta pyöräilee päivittäin töihin St Andrewsin historialliselle yliopistokampukselle.

Keväällä 2016 Purkamo sai säätiöiden post doc -poolin kautta Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahan, pakkasi perheensä mukaan ja lähti Skotlantiin tutkimaan, kuinka syvälle voidaan mennä maapallon kallioperässä ja löytää edelleen elämää. ”Jos mikrobit ovat olleet kallioperässä vaikka 50 miljoonaa vuotta, on kiinnostavaa tutkia, ovatko ne kovin eri näköisiä kuin niiden kaverit maanpinnalla ja miten on ylipäätään mahdollista, että ne ovat selvinneet niin haastavissa olosuhteissa”, hän kuvailee tutkimuskysymystään.

nellessään Wihurin apurahalla myös astrobiologia on saanut jalansijaa tutkimuksessa. Purkamon ajatukset ovat jokseenkin epätyypillisiä tiedemaailmassa ja hän on saanut kohdata ihmettelyä. ”Tieteentekijät ovat pysyneet pitkään omissa siiloissaan – geologit eivät ole puhuneet biologien kanssa, vaikka prosessit ovat linkittyneitä yhteen. Uudella sukupolvella tuntuu kuitenkin olevan erilainen meininki tieteen tekemiseen. Ilmastonmuutoksen kaltaisten ilmiöiden vuoksi meidän tulee saada laajoja kokonaiskuvia maailmasta, jolloin täytyy keskustella muiden alojen edustajien kanssa.”

Purkamo on halunnut tutkijan urallaan yhdistää ennakkoluulottomasti tutkimuslinjoja toisiinsa. VTT:llä tehty väitöskirja-aihekin kiinnosti lähtökohtaisesti siksi, että hän sai yhdistää tutkimuksessaan geologiaa ja mikrobiologiaa. Nyt työsken-

Purkamon tulevia tutkimustuloksia voi tulkita monesta eri näkökulmasta. Kun geologia ja biologia kohtaavat avaruustieteet puhutaan astrobiologiasta. Tuloksia maapallon elämän rajallisuudesta voidaan käyttää apuna, kun halutaan

26


”Ilmastonmuutoksen kaltaisten ilmiöiden vuoksi meidän tulee saada laajoja kokonaiskuvia maailmasta, jolloin täytyy keskustella muiden alojen edustajien kanssa.”

selvittää vastaavia asioita vaikkapa Marsista tai Jupiterin Europasta. ”Jupiterin Europassa on 10 kilometrin syvyydeltä jäätä, jonka jälkeen alkaa yhtä syvä koko planeetan kattava vesialue ja lopussa on kivinen ydin. On siis olemassa paljon paikkoja, jonne on mahdotonta mennä, joten tarvitaan mallintamista.” Tutkimuksen filosofiset ulottuvuudet liittyvät puolestaan pohdintaan ihmisten suhtautumisesta potentiaalisesti muualta löydettävään elämään. ”Jos Marsista löytyykin mikrobeja, meidän täytyy miettiä, voiko niitä tuoda huoletta Maahan ja täytyykö niitä jotenkin suojella omilta mikrobeiltamme.” Parhaillaan Purkamoa odottaa laboratoriossa näytteitä 4,4 kilometrin syvyydestä Otaniemestä. ”Eristän ensin näytteistä DNA:ta ja RNA:ta, minkä jälkeen kikkailen monistamisen kanssa. Sitten lähetän näytteet sekvensointiin”, hän kertoo. Kun sekvensointitulokset tulevat, hän ryhtyy tietokonehommiin. Sinivihreästä tekstistä ja mustista ruuduista koostuva data asettuu järjestykseen, kun hän komentaa algoritmeja. ”Luulin ennen, että tutkija viettää suurimman osan ajastaan labrassa, mutta ei se niin mene. Vietän ehkä 20 % työajastani siellä.” Sen sijaan Purkamo analysoi tuloksia tietokoneavusteisesti, kirjoittaa, käy seminaareissa, esiintyy niissä itse ja viestii tutkimuksestaan. Arkipäivään liittyy tavallisesti jotakin sellaista, joka ei varsinaisesti ole tutkimista itseään, mutta on olennaisessa osassa suhteiden rakentamisessa kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa.

Apurahatutkijan elämä on epävarmuuden sietämistä ja jatkuvaa rahoituksen etsimistä. Purkamo sanoo, että olisi tietysti ihanaa elää ilman huolta rahasta, mutta hän nauttii vapaudesta, joka on hänen mukaansa tieteellisen luovan työn edellytys. ”Taiteilija yhdistelee luovasti sitä mitä näkee ympärillään – tutkija puolestaan yhdistelee luovasti tietoa. Luovuutta on se, että keksii mitä tutkia, mistä kulmasta ja miten sitä tutkitaan”, hän sanoo. ”Kun joku natsaa, siitä saa huimasti itsevarmuutta. Että joku muukin uskoo tähän ja haluaa rahoittaa tätä kreisiä tutkimustani!” Purkamon tutkimukseen ovat tähän mennessä uskoneet Suomen Akatemia, Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö, Koneen Säätiö ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Siitä huolimatta hän kärsii toisinaan huijarisyndroomasta. Kymmenen vuotta sitten saatuaan ensimmäisen lapsensa hänestä tuntui, että lasikatto oli tullut vastaan. ”Tiede on ollut pitkään miesten leikkikenttä ja olen huomannut, että perheellisenä on vaikeaa pärjätä, päästä eteenpäin tai jopa olla uskottava.” Vuosi sitten Purkamolta kysyttiin Tiedettä tytöille -projektia varten, mistä hän haaveilee. ”Sanoin, että haaveilen NASA:lla työskentelystä ja Yellowstonen näkemisestä. Sitten pian hainkin jo paikkaa NASA:lta ja kävin viime kesänä Yellowstonessa.” Purkamo haluaa, että maailma on auki tytöille – ja korostaa että ihan minkä tahansa värisille tytöille. Jotta maailma on auki, täytyy pitää puoliaan ja haaveilla ääneen kuten Purkamo.

27


A P U R A H ATA R I N A

EYP Finland NUORISOJÄRJESTÖ

EYP Finland kannustaa nuoria ymmärtämään yhteiskunnan rakenteita ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa niihin. Euroopan parlamentin työskentelyä simuloivissa istunnoissa tarvitaan kykyä argumentoida ja kunnioittaa vastapuolta. ”Aktiivinen eurooppalainen kansalaisuus tarkoittaa minulle halua olla ajan tasalla ympäröivän yhteiskunnan tapahtumista ja ymmärrystä omista mahdollisuuksistani vaikuttaa sen toimintaan”, pohtii syksyllä EYP Finlandin pääsihteerinä aloittanut valtiotieteiden maisteri Maiju Tuomainen. ”Mitä tapahtui Google-hauille Brexitin jäkeen?”, kysyy EYP-aktiivi Tuulia Karvinen muodostaessaan omaa määritelmäänsä aktiivisesta eurooppalaisesta kansalaisuudesta. Hänelle käsite kiteytyy siihen, ettei Brexitin kaltaisia päätöksiä tehtäisi perustuen väärään tietoon tai vihaan niin kutsuttuja kurkkudirektiivejä kohtaan. Aktiivista eurooppalaista kansalaisuutta sekä demokraattista keskustelua ja päätöksentekoa ajava Euroopan nuorten parlamentti, EYP, on Tuomaiselle, Karviselle ja hotelli- ja ravintolajohtamista opiskelevalle yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juuli Saloselle paitsi harrastus myös tapa käsittää maailmaa. EYP Finland on itsenäinen yhdistys, joka tekee yhteistyötä kansainvälisen EYP-verkoston kanssa. Yhdistyksen ydinaktiviteetteja ovat Euroopan parlamentin toimintaa simuloivat istunnot, joissa käsitellään monipuolisesti Eurooppaa koskevia aiheita. Kansainvälistä oikeutta Tallinnan yliopistossa opiskeleva Karvinen on ollut järjestämässä Jenny ja Antti Wihurin rahaston tukemaa Lahdessa järjestettyä kansallista istuntoa vuonna 2016.

28

Karvinen on juuri palannut edellisenä päivänä Sveitsistä kansainvälisen EYP-verkoston istunnosta, jossa hän on keskustellut muun muassa kansainvälisistä vapaakauppasopimuksista toimiessaan komitean puheenjohtajana. Yhdistyksen istunnot noudattavat aina tiettyä kaavaa. Nuoret jaetaan komiteoihin, joissa ryhmäydytään, eli tutustutaan ja kasvatetaan ryhmähenkeä, ennen varsinaista komiteatyöskentelyä. Komiteatyössä käsitellään jotakin ennalta valittua aihetta – esimerkiksi tasa-arvoa, ilmastonmuutosta, ihmisoikeuksia tai kansainvälistä kauppaa – ja etsitään keskustelun kautta päätöslauselmaa. Istunnot päättävissä yleiskokouksissa muut komiteat saavat kysyä ja haastaa esiteltyjä päätöslauselmia. Osallistujille ei anneta etukäteen mielipiteitä tai katsantokantoja, joita heidän tulisi puolustaa komiteoissa, vaan tarkoitus on saada aikaan ihka oikeaa keskustelua. ”Yritämme saada keskustelua myös ääripäiden välille”, Tuomainen painottaa. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki nuoret poliittiseen suuntaukseen katsomatta. Tärkeintä on kyky ja halu argumentoida uskottavasti. ”Keskustelemme asioista asioina ja kohtaamme ihmiset ihmisinä”, Salonen muistuttaa. ”Jos lähtee jonkin puolueen nuorisojärjestöön mukaan, toiminta on puoluelinjan mukaista. Me olemme puolueeton järjestö, jolla on ainoastaan koulutukselliset tavoitteet”, Karvinen tarkentaa.


”Keskustelemme asioista asioina ja kohtaamme ihmiset ihmisinä.”

K U K A?

Oikeistopopulismi ja nuorison paha olo vaikuttavat välillisesti myös EYP:n toimintaan esimerkiksi asenteiden ja käsiteltävien asioiden kautta. Tuomainen tunnistaa nuorten pahoinvoinnin erityisesti kotiseuduillaan Pohjois-Savossa. ”Arki pääkaupunkiseudulla on itselleni kuplassa elämistä. Sen ulkopuolella nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen näkyy selkeämmin esimerkiksi suuremman nuorisotyöttömyyden ja vähempien harrastusmahdollisuuksien vuoksi. Stora Enson paperitehtaat, joiden ympärille kotikaupunkini aiemmin rakentui, ovat vähentäneet toimintaansa Varkaudessa ja työttömyysprosentti on ollut 20 % paikkeilla. Käyn siellä mielenkiintoisia keskusteluita ihmisten kanssa. Oikeistopopulisimi ei synny tyhjästä, vaan on reaktio johonkin.” EYP Finlandin toimintaan tällä hetkellä osallistuvista nuorista suurin osa on lukiolaisia, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kohderyhmän 16 – 22-vuotiaista moni on elämäntilanteessa, jossa kaikki ovet ovat vielä auki. Salonen kertoo, että moni nuori on rohkaistunut hakemaan ulkomaille opiskelemaan tai kiinnostunut jostakin tietystä alasta syvemmin EYP-toiminnan myötä. EYP Finlandin tulevaisuuden haasteet liittyvät kuitenkin ensisijaisesti siihen, miten yhdistys saa monipuolistettua toimintaan osallistuvaa nuorisoa. Lukiolaisten lisäksi toimintaan halutaan mukaan lisää ammattiin opiskelijoita. Kansainvälisyys on saavutettavampi asia lukiolaisille esimerkiksi vaihto-opiskelun myötä, ja yhteiskunnalliset asiat tulevat tutuksi yhteiskuntaopin tunneilla. Salonen, Tuomainen ja Karvinen ovat yhtä mieltä siitä, että mahdollisuus kansainvälisyyteen ja vaikuttamisen tunteeseen ei tulisi olla minkään ryhmän yksinoikeus.

Euroopan nuorten parlamentti, EYP, on Ranskasta lähtöisin olevaa nuorisotoimintaa, joka on nykyään levittäytynyt 40 maahan. EYP Finland ja sen viisi paikallisjärjestöä järjestävät Euroopan parlamentin toimintaa simuloivia alueellisia ja kansallisia istuntoja ympäri Suomea. Suomessa toiminta on suunnattu pääasiassa 16-22-vuotiaille nuorille ja jäseniä on noin 1 500. Jenny ja Antti Wihurin rahasto on tukenut vuonna 2016 järjestettyä Lahden kansallista istuntoa 5 000 eurolla. EYP Finland sai lisäksi vuoden 2016 apurahahaussa 5 000 euroa vuoden 2017 Tampereen kansallisen istunnon järjestämiseen.

29


30


K U N N I A PA L K I N T O 2 0 1 6

Pirkko Nuolijärvi KIELENTUTKIJA

Pirkko Nuolijärvelle kieli on kaikki. Rahaston kunniapalkinnon saajan mielestä kaikilla on oikeus ymmärtää, mistä puhutaan, kun puhutaan yhteisistä asioista. Pirkko Nuolijärvi ei epäröi hetkeäkään, kun häntä pyydetään sanomaan intuitiivisesti mitä mieleen juolahtaa, kun hänelle esitetään lista sanoja: kieli – ’’Kaikki’’ kielitiede – ”Elämä” suomen kieli – ”Äidinkieli” suomenkielisyys – ”Kaikille oikeus” äidinkieli – ”Kaikille oikeus”, hän sanoo ja katsoo tiivisti silmiin, ennen kuin alkaa hymyillä valloittavasti. Ei ole ihme, että Kotimaisten kielten keskuksen johtajan virasta juuri eläkkeelle jäänyt Nuolijärvi vastaa niin varmasti – filosofian tohtori, professori ja dosentti Nuolijärvi on miettinyt näitä asioita vuosikymmeniä. Suomen yksi tunnustetuimmista ja johtavista kielitieteilijöistä tuntee suurta kiitollisuutta ja solidaarisuutta niitä instituutioita kohtaan, jotka ovat mahdollistaneet sen, että hänelle on 9. lokakuuta myönnetty Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinto tunnustuksena ansiokkaasta ja monipuolisesta työstä suomen kielen tutkijana ja sen väsymättömänä puolustajana. Ennen kielitieteeseen hurahtamista Lahden alapuolelta Artjärveltä kotoisin oleva Pirkko Nuolijärvi oli lähellä valita täysin toisenlaisen urapolun Häneltä löytyi kiinnostusta ja lahjoja kemian opiskeluun, mutta lopulta äidinkielen opettaja innosti häntä hakemaan Helsingin yliopistoon lukemaan kielitieteitä. Nuolijärvi opiskeli 1970 – 80 -luvun Suomessa, jossa opiskelijat olivat erittäin aktiivisia yhteiskunnan jäseniä.

K U K A?

Pirkko Nuolijärvi (s. 1949) on vuoden 2016 Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinnon saaja. Kunniapalkinnon arvo on 30 000 euroa. Nuolijärvi valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1972 ja lisensiaatiksi vuonna 1985. Hän väitteli filosofian tohtoriksi suomen kielestä vuonna 1986 Helsingin yliopistossa. Hän toimi Kotimaisten kielten keskuksen johtajana 1998-2016. Sitä ennen hän oli suomen kielen ja viestinnän apulaisprofessori 1989−1998 Helsingin kauppakorkeakoulussa, vs. suomen kielen professori 1993−1994 ja vs. suomen kielen apulaisprofessori 1987−1988 Helsingin yliopistossa.

31


”Vaikka opiskelin suomen kieltä ja poliittista historiaa, opiskelijaelämä opetti minulle eniten yhteiskunnasta”

”Vaikka opiskelin suomen kieltä ja poliittista historiaa, opiskelijaelämä opetti minulle eniten yhteiskunnasta”, hän tuumii. Nuolijärven mielestä kielen ja yhteiskunnan suhde on joltakin osin erottamaton, ja hyvän kielentutkijan on välttämätöntä tunnistaa yhteiskuntaa muokkaavia voimia. Väitöskirjassaan Nuolijärvi tutki pohjoissavolaisten ja eteläpohjalaisten muuttajien kieltä Helsingissä. Aihe oli niin kiinnostava, että siitä tehtiin yliopistolla vuosien varrella yhteensä seitsemän väitöskirjaa. Vuonna 1989 Nuolijärven tie vei täysin uuteen ympäristöön ja akateemiseen yhteisöön. Hän haki ystävän houkuttelemana Helsingin kauppakorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän apulaisprofessorin virkaa, sai paikan ja löysi itsensä paikasta, jossa kielen merkitys ei ollut aivan yhtä itsestään selvä kuin Helsingin yliopistolla. ”Oli professoreita, jotka ymmärsivät valtavan hyvin kielen merkityksen ja toisaalta ihmisiä, jotka eivät.” Sen ajan opiskelijat olivat kuitenkin innoissaan Nuolijärven opetuksesta. Hänen perustamansa suomen kielen historiaa käsittelevä kurssi oli aina täynnä. ”Minusta ekonominkin tulee ymmärtää omaa taustaansa. Opiskelijat ymmärsivät näiden asioiden merkityksen valtavan hyvin.” Kauppakorkeakoulun jälkeen Nuolijärvi siirtyi suomen kielen ylimmän auktoriteetin Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen johtajaksi. Kotuksen tehtävä on olla Suomen virallinen kielenhuoltoelin. Kielenhuolto on Nuolijärven mukaan kuitenkin laaja käsite – olennaista on ymmärtää tekstien merkitystä, tekstien roolia ja ymmärtää mikä sopii mihinkin tekstiin. Nuolijärvi toimi Kotuksen johtajana aina vuoteen 2016 saakka. Hänellä oli vuosien ajan näköalapaikka kielen ja yhteiskunnan kehitykseen, yltäkylläisyydestä kukkaron nyörien kiristämiseen. ”Kun tulin Kotukselle vuonna 1998, meillä oli paljon tutkimusprojekteja käynnissä ja niiden

32

määrä lisääntyi aikanani’’, Nuolijärvi sanoo ja esittää kädellään kohoavaa linjaa. Yhtäkkiä hän pysäyttää käden ja laskee sormien suunnan dramaattisesti alas. ”Sitten tultiin vuoteen 2005 ja ruvettiin puhumaan, ettei kaikkea voi enää lisätä.” Esimerkiksi vähemmistökielet ja joitain tutkimustehtäviä päätettiin siirtää yliopiston puolelle. ”Kielentutkijalle ei ole niin selvää, missä menee perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen raja, mutta poliitikot näyttävät tietävän”, Nuolijärvi napauttaa. Nuolijärvi on tutkinut erityisesti suomen kielen vaihtelua ja muutosta, televisiokeskustelujen vuorovaikutusta ja puhutun kielen roolia kaunokirjallisuudessa sekä kirjoittanut kielipolitiikkaan ja kielten asemaan liittyvistä kysymyksistä. Miksi niin moni suomalainen on huolissaan suomen kielen rappioitumisesta esimerkiksi lainasanojen käytöstä? ”Jos ajattelee positiivisesti, niin se on kiinnostusta omaa kieltä kohtaan. Maallikon on helpompi kiinnittyä yksityiskohtiin kuin hahmottaa laajempaa kokonaisuutta”, Nuolijärvi toteaa. Kielentutkijoiden tehtävänä on kuitenkin osoittaa, että kieleen kuuluu variaatio ja että myös yleiskielestä löytyy sitä. Muotisanat pääsevät osaksi Kotuksen sanakirjaa, kun niistä löytyy tarpeeksi monta käyttömuotoa. Toki virhearviointeja sattuu ja sanoja poistetaan myöhemmin sanakirjasta. Nuolijärvi kuvaa itseään melko liberaaliksi kielen suhteen – onhan hän ensisijaisesti puhutun kielen tutkija. Nuolijärven mielestä suomalaisen puheesta ei kuulu luokka kuten esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Tietyn murteen puhuja voi olla pääjohtaja tai duunari. Ero syntyy kuitenkin siitä, mistä ylipäätään puhutaan. Nuolijärveä selvästi ottaa päähän poliitikkojen epäselvät puheet. Hän on urallaan edistänyt virkakielen yleistajuistamista ja tutkinut esimerkiksi poliitikkojen televisiokeskusteluja.


”Poliitikot puhuvat asioista, joiden kanssa he ovat päivittäin tekemisissä mutta joista moni tuntee ulkopuolisuutta”

”He puhuvat asioista, joiden kanssa he ovat päivittäin tekemisissä, mutta joista moni tuntee ulkopuolisuutta”, hän sanoo painokkaasti. Emme siis pääse sisään puheeseen, vaikka asiat koskettavat meitä kaikkia kansalaisia. Virkakielen yleistajuistaminen on hänen mukaansa kielentutkijoiden tärkeä tehtävä – läpinäkyvä ja ymmärrettävä kieli on kaikkien etu. Nuolijärvi toisaalta toteaa, etteivät poliitikot ole ainoita epäselviä kommunikoijia. Moni ammattilainen unohtaa kontekstin, jossa puhuu. ”Eihän voi olettaa, että joka ikinen ihminen ymmärtää tiettyyn alaan liittyvää puhetta.” Eivätkä lingvistit ole Nuolijärven mukaan itsekään tässä puhtaita. Nuolijärvi puhuu läpi haastattelun ”meistä”, vaikka on jäänyt eläkkeelle Kotuksen johtajan virasta. Hänen puheestaan huokuu rakkaus ja uskollisuus instituutiota kohtaan. Nuolijärvellä

on kuitenkin jo uusia suunnitelmia tutkimuksen varalle. Hän haluaisi palata niiden ihmisten pariin, joista hän teki väitöskirjansa liki kolmekymmentä vuotta sitten ja tutkia, kuinka heidän kielensä on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Kuvaustilanteessa tuuli osuu Nuolijärven hiuksiin, kun hän katsoo Wihurin Salus-talon kattoterassilta merelle. Hetken edessämme seisoo parikymppinen Helsinkiin muuttanut lingvisti. Toisessa hetkessä hän katsoo kameraan sinä tunnustettuna ja arvostettuna ammattilaisena, joka hän on. Nuolijärvi kertoo, kuinka hänen lapsensa joskus kysyi, onko saamari ruma vai kaunis sana. ”Vastasin, että jos lyön jalkani keinuun ja sanon saamari, kerron silloin, miltä kipu tuntuu. Jos istun ruuhkassa ja huudan saamari edessä olevalle kuskille, se on ruma sana, koska kohdistan sen toiseen ihmiseen”, hän nauraa.

33


T U N N U S PA L K I N T O 2 0 1 6

Seppo Hovi MUSIIKKINEUVOS M U U S I K K O J A J U O N TA J A

K U K A?

Seppo Hovi (s. 1946) on suomalainen muusikko ja juontaja. Hän on vuoden 2016 Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon saaja. Tunnustuspalkinnon arvo on 20 000 euroa. Hovi opiskeli Sibeliusakatemiassa pianonsoittoa mutta taitaa myös harmonikan soiton. 196070 luvuilla häni toimi mm. Dannyn, Kirkan ja Juice Leskisen kosketinsoittajana. Hovi tuli tutuksi suomalaisille, kun hän alkoi vuonna 1981 juontaa Laulunlyömät-musiikkiohjelmaa. Sitä seuranneet ohjelmat kuten Seppo Hovin seurassa, Tenavatähti, Karuselli ja BumtsiBum saavuttivat suursuosion. Vuonna 2012 hän sai tasavallan presidentin myöntämän musiikkineuvoksen arvonimen. Hovi konsertoi edelleen aktiivisesti klassisten laulajien kanssa ja edistää suomalaisen perinnejazzin tunnettuutta.

34

Seppo Hovi on viihdyttänyt suomalaisia musiikin ja puheen avulla jo kuudenkymmenen vuoden ajan. Rahaston tunnustuspalkinto on kunnianosoitus sielukkaalle esiintyjälle, jonka inspiraation lähde on suomalaisuus. Seppo Hovin tunnistaa lähes jokainen suomalainen, kuten myös haastattelukahvilan työntekijät, jotka supattavat keskenään, kun näkevät hänet ulkona. Seitsemänkymmentä vuotta täyttävä Hovi sai Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon tunnustuksena ansiokkaasta työstä musiikin alalla. Pukuun pukeutunut Hovi kävelee rivakasti lokakuisena lauantai-iltapäivänä kalliolaiseen kahvilaan ja sanoo esiteltyään itsensä, että kyllä tilanne sittenkin vaati puvun ja kravatin. ”Tällaisia palkintoja ei kuitenkaan ihan joka päivä saada!” hän huudahtaa Istuuduttuaan hän silminnähden ärsyyntyy, kun stereoista soi kovaääninen tanssimusiikki. ”Minusta joka tilanteeseen sopii tietty musiikki. Alan automaattisesti kuunnella tätä musiikkia ja minun on vaikea keskittyä”, hän toteaa. Pian Hovi kuitenkin pehmenee, eikä oikein malttaisi puhua itsestään – hän on enemmän kiinnostunut ympärillään olevista asioista. Tuo loputon kiinnostus on muun muassa saanut hänet nauhoittamaan kuluneen viikon aikana 21-osaisen radio-ohjelman, joka käsittelee Suomen tapahtumia vuosina 1938-1948. Radio-ohjelmassa kuvataan sota-aikaa ja sen merkityksiä suomalaiselle kulttuurille, kuten kirjallisuudelle ja musiikille. Kuvatakseen ajan tunnemaisemaa Hovi kertoo yrittäneensä eläytyä itse poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja tarkastella ilmiötä ikään kuin sisältäpäin. Radio-ohjelma on purkitettu ja nyt hän valmistautuu 70-vuotisjuhlakonserttiinsa Jaakko Ryhäsen ja Pentti Lasasen kanssa.


35


Koko Suomi tuntee Hovin, mutta samoin hän on halunnut oppia tuntemaan yleisönsä sielunmaiseman.

Seppo Hovi on ollut julkisuudessa oikeastaan koko ikänsä. Hovi aloitti uransa jo 50-luvulla lastenradiossa ja teki myös lasten rooleja aikuisten kuunnelmiin. Aikaisemmin lapsirooleissa oli käytetty aikuisia, jotka muuttivat ääntään roolia varten. Nuo polvihousuihin pukeutuneet ”lapset” ovat kyllä aika erilaisia kuin ne, joita meidän pihalla näkee, tuumi Hovi pienenä poikana ennen kuin aloitti itse roolien näyttelemisen. ”Imin lastenradiosta paljon vaikutteita. Pentti Siimes nauratti meitä lapsia niin paljon, ettemme saaneet sanaa suustamme”, hän muistelee. Hovin muusikkoisä Onni Hovi huomasi poikansa esiintymishalun ja musikaalisuuden jo varhain ja päätti tarjota hänelle parhaan mahdollisen musiikkikoulutuksen mitä Suomessa voi saada. Hovi opiskeli pianonsoittoa Sibelius-akatemian nuoriso-osastolla koko oppikoulun ajan. Isä suositteli myös opettelemaan harmonikan soittoa, sillä kahden instrumentin soittajille löytyisi aina enemmän keikkaa. ”Olen ennen kaikkea pianisti ja sellainen haluankin olla, vaikka olen levyttänyt harmonikalla ehkä jopa enemmän kuin pianolla”, hän sanoo. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Hovi soitti Sibelius-akatemian rehtori Taneli Kuusistolle ja pyysi saada siirtyä aikuisopetuksen puolelle. Muuten vaatimattomalta vaikuttava Hovi hymähtää olevansa edelleen aika ylpeä siitä, että Kuusisto toivotti hänet tervetulleeksi ilman pääsykoetta. Hovi arvelee, että hänen isänsä oli kädet pöydän alla ristissä, ettei pojasta vaan tulisi muusikkoa. ”Musiikki on hyvä heila mutta huono vaimo”, isä tapasi sanoa. Onni Hovi sanoi pojalleen, että hänen tulisi tehdä itsestään niin hyvä muusikko kuin mahdollista ja kustantaa itselleen esiintymisrahoilla yliopistokoulutus.

36

Toisin kuitenkin kävi. Musiikista tuli Seppo Hoville elämänkumppani ja erinomainen sellainen. Improvisointi ja jazz-pohjainen amerikkalainen populaarimusiikki sykähdyttivät ja niistä tuli pohja hänen uralleen. Työelämä kuitenkin vei Hovin kuten monet Akatemialla opiskelleet ystävät. Kaksikymmentäviisivuotiaana Hovi oli keikkaputkella Kirkan ja Dannyn kanssa, kun hänelle tuli yhtäkkiä tarve tehdä jotain aivan muuta elämässä. Hän opiskeli opettajaksi Helsingin opettajainkorkeakoulussa ja opetti musiikkiluokkia yhteensä 13 vuoden ajan. Tuona aikana hän teki musiikkia ja keikkaili ahkerasti. Varsinainen pyöritys oli kuitenkin vasta alkamassa – vuonna 1981 häntä pyydettiin takaisin TV:hen. TV-työssä vierähtikin 25 vuotta. Hovi juonsi ohjelmia kuten Laulunlyömät, Seppo Hovin seurassa, Tenavatähdet, Karuselli ja oli yksi kolmesta avainhahmosta kulttisarja Bumtsibumissa. Monet ohjelmista, joissa Hovi oli mukana personoituivat vahvasti hänen ympärilleen. Kansa oppi tuntemaan hänet – niin hyvin, että haastattelun jälkeen kävellessämme kadulla, joku huutaa hänen nimeään. Kun televisiotyö loppui runsas vuosikymmen sitten, vapautui Hovilla sekä varsinaista aikaa että henkisiä resursseja muuhun toimintaan. ”TV-työ on henkisesti erittäin kuormittavaa ja kokonaisvaltaista.” Hovi sanoo, että konsertteja on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Hovin vierellä on nähty basso Jaakko Ryhänen, tenori Jyrki Anttila sekä baritoni Hannu Lehtonen. Myös sopraanot Taina Piira, Angelika Klas ja Mari Palo ovat olleet usein hänen kanssaan lavalla. Erityisesti perinnejazzista on tullut Hoville rakas musiikkityyli. Sen soittajat ovat häviävä luonnonvara ja Hovi itse sanoo edustavansa sen vanhinta polvea. ”Olen myynyt sieluni perinnejazzille.”


”Olen suomalainen ja kaikki esiintymiseni nousee suomalaisuudesta”, Hovi sanoo. Suomalaisten vaiheet, tarinat ja maakunnalliset kokemukset ovat kasvattaneet hänet ajattelemaan, että Suomessa on onnellista olla ja elää. Koko Suomi tuntee Hovin, mutta samoin hän on halunnut oppia tuntemaan yleisönsä sielunmaiseman. Jazz ja moni muu hänen mielimusiikkinsa ovat alun perin jostain aivan muualta kuin Suomesta – Hovi kutsuukin itseään osaksi musiikin kansallistajien ketjua. ”Emme ole mikään nationalistinen umpio, jonne ei mahtuisi vaikutteita muualta. Kansallisromantikot lähtivät Saksaan ja Italiaan hakeakseen kansainvälistä oppia. Eihän Sibeliuskaan voinut kaikkea keksiä Ainolasta käsin.”

Musiikki on hyvä heila mutta huono vaimo, isä tapasi sanoa.

Hovi on kuvitellut jo kolmenkymmenen vuoden ajan, että ”tämä oli nyt tässä”. Loppua ei ole vielä näkynyt, eikä hän toisaalta sellaista ole etsinytkään. Hänen mielessään muhii jo aihe seuraavaa radio-ohjelmaa varten. Tv-töitä, radio-ohjelmia ja muusikon töitä tehnyt Hovi on eräänlainen renessanssimies, jota on lähes mahdoton tunkea tiettyyn lokeroon. Hän on musiikkitaustaisen viihde- sekä tarinagenren todellinen moniosaaja. Hovi kieltää haastattelijalta teitittelyn – hän arvostaa kohteliaisuutta, mutta sanoo nauraen tuntevansa muuten itsensä aivan liian vanhaksi. Myöhemmin valokuvaajan studiolla hän istuu jakkaralle keskelle häikäiseviä valoja ja pitää omaa stand-up-esitystään koko kuvauksen ajan. Valokuvaaja on tikahtua nauruun, kun Hovi vaihtelee tietovisasta tarinoihin. Jäämme odottamaan, että tuttu ääni kajahtaa taas radiosta.

37


K Ä D E N TA I T O PA L K I N T O 2 0 1 6

Taina Leppilahti & Henna Koskinen T E K S T I I L I K O N S E R VA AT T O R I T

K U K A?

Taina Leppilahti ja Henna Koskinen ovat Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuoden 2016 Kädentaito-palkinnon saajia. Palkinnon arvo on 10 000 euroa kummallekin konservaat­ torille. Leppilahti ja Koskinen omistavat Tupulatäkki Oy:n, jonka kautta he tekevät monipuolista tekstiilikonservointia.

Tekstiilikonservaattorit Henna Koskinen ja Taina Leppilahti ovat opiskelleet ja tehneet koko työ­ uransa yhdessä. Kädentaitopalkinto myönnettiin heille tunnustuksena kädentaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Taina Leppilahti ja Henna Koskinen ovat opiskelleet ja työskennelleet yhdessä kahdenkymmenen vuoden ajan. Yhteinen ammatillinen taival sai jatkoa, kun he vastaanottivat yhdessä Jenny ja Antti Wihurin rahaston Kädentaito-palkinnon tunnustuksena kädentaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Suomessa pienen joukon harjoittama tekstiilikonservointi on arvokasta työtä, joka harvoin kuitenkaan tulee huomatuksi. Henna Koskinen oli vielä peruskoulussa, kun hän huomasi luokalle näytetystä koulutustaulusta sanan ’tekstiilikonservaattori’. Koskisen suvussa oli ollut taiteenalan ihmisiä, ja hänellä oli itsellään vahva tunne siitä, että haluaa tehdä töitä käsillään. Hän kävi kuvataidelukion, opiskeli artenomiksi ja pääsi opiskelemaan tekstiilikonservointia muotoiluinstituuttiin. Taina Leppilahden tien samalle uralle voisi nähdä olleen kiinni todella pienestä – nimittäin Helsingin Sanomien ilmoituksesta alkavasta konservaattorikoulutuksesta. Leppilahti oli opiskellut jo aikaisemmin artesaaniksi ja artenomiksi sekä tehnyt keikkatöitä tekstiilitaiteilijalle. Kahden pojan syntymän jälkeen hänelle tuli kuitenkin tunne, että hän haluaa vielä kouluttautua lisää. Leppilahti ja Koskinen aloittivat opintonsa samaan aikaan vuonna 1997. Seuraavan kolmen vuoden ajan he tekivät yhdessä ryhmätöitä ja huomasivat, että yhdessä työskentely toimi saumattomasti. Valmistuttuaan tekstiilikonservaattoreiksi vuonna 2000 Leppilahti ja

38


39


”Jos tekstiilin eteen ei tee mitään, se häviää.”

Koskinen totesivat, että on parempi yhdistää voimansa ja osaamisensa kuin kilpailla toistensa kanssa. Ensimmäinen tehtävä ei ollut vähempää kuin Suomen Kansallisoopperan suuren kaksiosaisen ”Sävelkudos” -tekstiiliteoksen puhdistaminen. Asiakkaiksi tulivat yritykset, seurakunnat, yksityiset ja yhteisöt, joukossa muun muassa Merimieskirkko, Eduskunta ja Suomen Pankki. Tekstiilikonservaattorin nimikkeen taustalle kätkeytyy tietoja ja taitoja, joita maallikko ei osaisi edes kuvitella konservaattorin tarvitsevan. Kemia on yksi tärkeimmistä asioista, joita konservaattorin tulee ymmärtää. ”On olennaista tietää, minkälaisia hajoamisaikoja kullakin tekstiilillä on ja miten ne reagoivat muiden materiaalien ja olosuhteiden kanssa”, Leppilahti kertoo. Leppilahden ja Koskisen puheessa toistuvat sanat kuten ph-arvo, neutralisointi ja haperoituminen. Jos ei tietäisi mistä puhutaan, voisi kuvitella keskustelijoiden olevan aivan toisella alalla. Toinen tärkeä elementti konservaattorin työssä on taidehistorian tuntemus. Koskinen kertoo, että heidän tulee tunnistaa tyylilajeja ja pystyä kertomaan asiakkaalle, minkä ikäinen kukin työ on. Moni pyytää heitä myös arvioimaan tekstiilin arvon, mutta se on käytännössä mahdotonta – tekstiilin arvon määrittää markkinat. On tyypillistä, että esimerkiksi riiputettavat arvotekstiilit ajan mittaan venyvät, jolloin ne laitetaan kaappiin. Kaapissa niihin iskevät home ja hyönteiset. Arvotekstiilit kannattaisi tuoda

40

hoitoon jo ennen kuin ne joutuvat huonoon kuntoon. Leppilahti ja Koskinen korjaavat tekstiilejä työvälineillä, joista suurin osa on loppujen lopuksi hyvin arkisia – imuri, sakset, kirurginneulat, pinsetit, silkkikankaat ja pesuallas ovat kovassa käytössä yrityksessä elvyttää huonokuntoista kangasta. Jos työ on tehty hyvin, näyttää kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Jos konservointi on suoritettu erityisen ammattitaitoisesti, puskaradio levittää tietoa tekijöistä, joiden nimet jäävät harvemmin näkyviin. Tekijöilleen työ on kutsumustyötä. Leppilahti ja Koskinen ovat paitsi tekstiilikonservaattoreita myös yrittäjiä. He ovat olleet koko konservaattoriuransa töissä vain itselleen. Yrittäjyyden haasteet ovat heille samoja kuin muillekin. Välillä töihin meinaa hukkua, ja he pystyvät työllistämään opiskelijoita. Toisaalta on myös aikoja, kun he vain odottavat, että puhelin soi. ”Töiden odottelu on pahinta. Heti kun on tiukkaa taloudessa, konservoinnista kiristetään”, Koskinen sanoo. Leppilahden mielestä se on harmillista – taidetekstiilit esimerkiksi kertovat meistä itsestämme ja suomalaisten historiasta. ”Tekstiili on herkkä materiaali. Jos sen eteen ei tee mitään, se häviää.” Leppilahti ja Koskinen tekevät työtä, jonka tarkoituksena on pelastaa ja säilyttää arvokkaat tekstiiliteokset tuleville sukupolville. Konservoitava esineistö on useimmiten tärkeä osa kansakuntamme kulttuuriperintöä.


Henna Koskinen ja Taina Leppilahti palkittiin juhlaillallisella. Kuvassa vasemmalla Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen ja kunniapalkinnonsaaja Pirkko Nuolijärvi.

41


Oma toiminta

43


Wihurin tutkimuslaitos Wihurin tutkimuslaitoksen vuoteen 2016 mahtui palkintoja, tutkimustuloksia ja julkaisuja – Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 1944 perustama Wihurin tutkimuslaitos edustaa kansainvälistä kärkeä sydän- ja verisuonitautien perustutkimuksen alalla. Rahasto myönsi tutkimuslaitoksen toimintaan 1,8 miljoonaa euroa vuoden 2016 apu­ rahajaossa.

Tutkimuksen painopistealueet Wihurin tutkimuslaitos on keskittynyt erityisesti sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen ja hoitojen kehittämiseen näihin vakaviin kansantauteihin. Wihurin tutkimuslaitosta vuoden 2013 alusta Biomedicum Helsinki -tutkimuskeskuksessa johtanut akatemiaprofessori Kari Alitalo on laajentanut ja syventänyt Wihurin tutkimuslaitoksen linjaa sydäntautien ja funktionaalisen geenitutkimuksen suuntaan. Veri- ja imusuonien kasvutekijät muodostavat merkittävän mahdollisuuden kehittää uusia hoitoja sydän- ja verisuonitauteihin, silmätauteihin, tulehdustauteihin, syöpään ja aivoverisuonisairauksiin. Alalla saavutettu tietotaito on synnyttänyt ainutlaatuisen teknologia-alustan,

44

jonka varassa pyritään kehittämään uudenlaisia sairauksien hoitotapoja. Vuonna 2013 Wihurin tutkimuslaitoksessa käynnistetyt tutkimukset ovat liittyneet veri- ja imusuonitutkimuksen soveltamiseen muun muassa sydämen vajaatoiminnan, sydänlihaksen liikakasvun, sydänsiirtojen hyljinnän, kudosturvotuksen, shokkisyndrooman ja silmän ja aivojen nestetasapainon säätelyn tutkimuksessa. Resurssit ja tutkimusyhteistyö   Wihurin tutkimuslaitoksessa työskentelee nykyisin noin 25 hengen kansainvälinen ryhmä, jossa toimii lääkäreitä, molekyylibiologeja ja biokemistejä sekä bioanalyytikkoja heidän apunaan. Tutkimuslaitos tekee monipuolista yhteistyötä


Biomedicum Helsinki on ensiluokkkainen ympäristö sydän- ja verisuonitautien tutkimukselle.

useiden suomalaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa ja useissa kansainvälisissä tutkijaverkostoissa. Wihurin tutkimuslaitoksen oma sekä Biomedicum Helsingin kanssa yhdessä tarjoama tutkimuslaitteisto ja tutkimuspalvelut mahdollistavat uusimpien teknologioiden käytön tutkimuslaitoksessa. Tutkimuslaitoksen tutkimusyhteistyö on maailmanlaajuista, ja tutkimusryhmät julkaisevat vuosittain useita korkean kansainvälisen tason julkaisusarjoissa ilmestyviä artikkeleita. Tutkimusohjelma käsittää sekä biolääketieteellistä perustutkimusta että soveltavaa translationaalista tutkimusta. Siihen osallistuu monipuolinen joukko eri alojen asiantuntijoita ja tohtorikoulutettavia, joista osa kehittämää varsin itsenäisiä, silti toisiinsa liittyviä tutkimushaaroja.

45


46


Tutkimuslaitoksen tutkimusyhteistyö on maailmanlaajuista, ja tutkimusryhmät julkaisevat vuosittain useita korkean kansainvälisen tason julkaisusarjoissa ilmestyviä artikkeleita.

TUTKIMUSLAITOKSEN VUOSI 2016

Wihuri Research Institute Symposium 2016   Wihurin tutkimuslaitoksen neljäs vuotuinen symposiumi Biomedicumissa, Wihuri Research Institute Symposium on targeting vascular leak, inflammation and atherosclerosis, järjestettiin 22.–23. elokuuta 2016. Symposiumissa raportoitiin uusimmista alan tutkimustuloksista ja esiteltiin Wihurin tutkimuslaitoksen tutkimusaluetta, luotiin uusia kontakteja ja tuotiin tutkimuslaitosta tunnetuksi lähitiedeyhteisöissä. Symposiumiin osallistui 120 tutkijan kansainvälinen joukko.  Tutkimustyön tuloksia

Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja akatemiaprofessori Kari Alitalo

Dosentti Riikka Kivelä osoitti lihaksen kantasolujen Prox1-geenin säätelevän lihasvaurion korjaamista ja hitaiden lihassolujen määrää. Lihaksen kantasolut eli eivät pystyneet muodostamaan uusia lihassäikeitä ilman Prox1-geeniä. Prox1 ilmeni niin kutsutuissa hitaissa lihassoluissa, jotka ovat erikoistuneet tuottamaan voimaa pitkäkestoisesti ja hitaasti käyttäen rasvahappoja energianlähteenä. Näitä on keskimäärin noin puolet kaikista ihmisen lihassoluista. Tarkemmissa tutkimuksissa havaittiin, että Prox1-geenin siirtäminen hiiren nopeisiin lihaksiin muutti nämä hitaiden lihasten kaltaisiksi, kun taas Prox1-geenin poistaminen lisäsi lihassolujen nopeita ominaisuuksia ohjaamalla useiden lihassolun toimintaa säätelevien geenien ilmenemistä. Verisuonten läpäisevyys lisääntyy useissa vakavissa sairaustiloissa ja nesteen valuminen kudoksiin on vakava ongelma esim. verenmyrkytyksessä. Dosentti Pipsa Saharisen ja Kari Alitalon yhteistyö osoitti, että tulehdussignaalit muuttavat angiopoietiini-2-kasvutekijän toiminnan haitalliseksi verenmyrkytystilassa. Tämä voitiin vahvistaa myös esimerkiksi Puumala-­ virustulehdukseen sairastuneissa potilaissa.

Tutkimuksen tulokset avaavat mahdollisuuden etsiä keinoja vakavan verisuonivuodon estämiseen tulehdustaudeissa. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Journal of Clinical Investigation -lehdessä. Palkinnot ja tunnustukset FM Maija Ruuth sai epävakaan LDL:n ja sydänkuolemien assosiaatiota koskevasta esitelmästään nuoren tutkijan palkinnon 22nd Annual Scandinavian Atherosclerosis -konferenssissa Humlebækissa Tanskassa. Lääketieteen lisensiaatiksi juuri valmistuva Wihurin tutkimuslaitoksen tutkija Aleksanteri ­ Aspelund sai silmän ja aivojen imusuonien löytämisestä nuoren tutkijan palkinnon Gordon Research –konferenssissa Kaliforniassa. Tunnustuksena työstään verisuonitutkimuksen alueella professori Kari Alitalo kutsuttiin vuonna 2016 Belgian tiedeakatemian jäseneksi. Alitalo on myös Euroopan Akatemian, Yhdysvaltain Kansallisen tiedeakatemian ja Ruotsin Kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen. Tieteen aallonharjalla – Wihurin tutkimus­ laitoksen tarina Frank Median toteuttama Wihurin tutkimuslaitoksen historiasta ja nykypäivästä kertova dokumenttielokuva esitettiin ensimmäisen kerran MTV3-kanavalla sunnuntaina 31.1.2016. Tieteellinen neuvottelukunta Wihurin tutkimuslaitoksen tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana on vuonna 2016 toiminut professori Tomi Mäkelä ja jäseninä professori Göran Hansson Tukholman Karoliinisesta Instituutista sekä Suomesta professorit Timo Strandberg, Sirpa Jalkanen ja Seppo Ylä-Herttuala.

47


Kuvataide toiminta Wihurin rahaston kuvataidetoiminnan ydin sijaitsee pohjoisessa Suomessa. Vuonna 2016 tuli 30 vuotta täyteen siitä, kun rahaston kokoelma lahjoitettiin Rovaniemen taidemuseolle. Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelman koti, Rovaniemen taidemuseo, täytti 30 vuotta Rahasto on jo vuodesta 1957 edistänyt kuvataiteita tekemällä taideostoja. Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelma, silloin noin 500 teosta, lahjoitettiin Rovaniemen taidemuseolle vuonna 1983 Antti Wihurin 100-vuotissyntymäpäivänä. Vanhaan postiautovarikkorakennukseen rakennettu Rovaniemen taidemuseo avattiin kolme vuotta myöhemmin. Nykyään monipuolinen ja edelleen karttuva kokoelma käsittää yli 3 000 teosta; maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvia, installaatioita ja videoita. Kokoelma kattaa aikajänteen 1940-luvulta nykypäivään ja se on yksi Suomen laadukkaimmista nykytaiteen kokoelmista. Kokoelman teoksia on aina esillä Kulttuuritalo Korundin näyttelytilassa vaihtuvina kokonaisuuksina. Vuonnna 2016 Rovaniemen taidemuseossa oli viisi Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta koostettua näyttelyä: Uusinta uutta, Jatkuva aika, Paluu pohjoiseen, Kohti uutta rytmiä ja HAJE – Kaaoksesta pois vai oliko se toisinpäin?.

48

30-vuotias Rovaniemen taidemuseo juhli pyöreitä vuosia järjestämällä syyskuusta joulukuuhun kestäneet yleisölle avoimet juhlaviikot, joiden ohjelmaan kuului muun muassa sirkusesityksiä ja juhlaseminaari. Taidelahjoitukset Keväällä 2016 rahasto lahjoitti Rovaniemen taidemuseolle vuoden 2015 aikana hankittujen 32 teoksen täydennyksen rahaston nimeä kantavaan kokoelmaan. Teokset tulevat museovieraiden nähtäville viimeistään vuonna 2017, jolloin taidemuseo juhlii isolla näyttelyllä 100-vuotiasta Suomea ja 75 vuotta täyttävää Jenny ja Antti Wihurin rahastoa. Vuonna 2016 rahaston taideostolautakunta hankki yhteensä 63 uutta teosta. Taideostolautakuntaan kuuluivat vuonna 2016 puheenjohtajana ekonomi Harri Tilli, professori Päikki Priha, asiantuntijoina dosentti Liisa Lindgren ja kuvanveistäjä Pekka Kauhanen sekä rahaston asiamies Arto Mäenmaa. Syyskokouksessaan rahaston hallitus varasi taideostoihin ja kuvataiteen erityiskohteisiin 400 000 euroa.


S I R PA S Ä R K I J Ä R V I , T R A N S C R I P T I O N 16 ( M A N ), (2016)

49


J O N N A K I N A , FO L E Y O B J EC T S (2013)

50


WihuriEfekti-palkinto kahdelle kuva­­taiteilijalle

Paikka pohjoisessa – vierailevat taiteilijat Lapin yliopistossa

WihuriEfekti-palkinto on Jenny ja Antti Wihurin rahaston toisen kerran jakama taidepalkinto. Vuonna 2016 palkinto jaettiin Lumipallo­efekti 3 – Pohjois-Suomen biennaali -näyttelyn yhteydessä kahden kuvataiteilijan, Mia Hamarin ja Jaakko Heikkisen kesken. Valitsijoiden mukaan Hamari on lahjakas kuvanveistäjä, jonka veistoksissa keskiaikaisen kirkkotaiteen perinne kohtaa nykyveistotaiteen surrealistisin painotuksin. Hänen työnsä, Jänistyttö, 2016, lunastettiin rahaston kokoelmaan. Jaakko Heikkistä puolestaan valitsijat kuvasivat akvarellitekniikan taitajaksi, joka kuvaa lähipiirinsä koviakin kokeneita ihmisiä myötäeläen. Lumipalloefekti 3 -näyttelyyn kuraattori Veikko Halmetoja valitsi 33 taiteilijaa lähes 200:sta teoksiaan tarjonneista Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa kirjoilla olevista taiteilijoista. Yli puolella näistä 33 taiteilijasta on myös teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmassa Rovaniemen taidemuseossa. Lumipalloefekti 3 -näyttely toi tuoreen ja monimuotoisen otoksen pohjoissuomalaiseen nykytaiteeseen.

Vuodesta 1995 rahasto on ylläpitänyt stipendiohjelmaa, joka mahdollistaa vuosittain kahden kuvataiteilijan kolmen kuukauden mittaisen työskentelyn Rovaniemellä. Stipendiohjelma perustuu Wihurin rahaston kokoelman, Rovaniemen kaupungin ja Lapin yliopiston kolmikantayhteistyölle. Keväällä 2016 rahaston stipendiaattina Rovaniemellä oli kuvataiteilija Pirjetta Brander ja syksyllä 2016 kuvataiteilija Teemu Saukkonen. Temppelikadun taiteilija-ateljee Rahasto hankki ja kunnosti vuonna 2007 Helsingin Etu-Töölössä Temppelikadulla sijaitsevan 76 m2 taiteilija-ateljee, jotta eri puolelta Suomea tuleville taiteilijoille voitaisiin tarjota mahdollisuus työskennellä Helsingissä. Rahaston työmuotona ateljeeta voivat hakea erillisen hakuilmoituksen perusteella suomalaiset kuvataiteilijat 6-24 kuukauden työskentelyjaksoihin. Vuonna 2016 ateljeessa työskenteli kuvataitelija Janne Nabb. Ateljee vapautuu seuraavan kerran alkuvuodesta 2018.

K U VATA I T E E N V U O S I 2 0 1 6 L U K U I N A

32

lahjoitettua teosta Rovaniemelle ostohinnoiltaan

63

194 046 euroa

uutta taidehankintaa

  3 stipendiaattia 1 palkinto 2 asiantuntijaa

5

rahaston kokoelmista

koostettua näyttelyä Rovaniemen taidemuseossa K I M S I M O N S S O N , VO O D O OT Y T TÖ ( 2016 )

51


Talous ja hallinto

53


Talous ja sijoitukset Hajautettu sijoitusomaisuus ja tavoite varallisuuden pitkän aikavälin kasvuun mahdollistavat apurahojenjakokyvyn myös aikoina, jolloin maailmantalous heittelehtii. Yleistä Maailmantalouden kokonaiskasvu oli vaatimatonta ja korot laskivat historiallisen alhaisille tasoille vuonna 2016. Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit jatkoivat elvytystoimiaan. Britannian kansanäänestys EU-erosta ja Yhdysvaltain presidentinvaalit lisäsivät jo aiemminkin vahvaa poliittista epävarmuutta. Tästä oli seurauksena pörssikurssien heilahtelua, mikä näkyi alkuvuonna osakekurssien voimakkaana laskuna ja aivan loppuvuodesta puolestaan vahvana nousuna. Kahdentoista kuukauden euribor laski negatiiviseksi ja oli -0,09 % vuoden 2016 lopussa. Saksan valtion kymmenen vuoden obligaation tuotto laski myös ja oli 0,21 % toimintavuoden lopussa. Euro heikkeni edelleen vuoden aikana 3,7 % Yhdysvaltain dollaria vastaan. Öljyn hinta nousi vuoden alun 38 dollarin tasolta vuoden lopun 56 dollarin tasolle. Osakemarkkinat kehittyivät vaihtelevasti euromääräisillä tuottoindekseillä tarkasteltuna. MSCI Maailman indeksimuutos oli 11,4 %, MSCI Kehittyvien markkinoiden 15,0 %, MSCI Euroopan 4,1 %, ja OMXH Cap -indeksin 14,7 %. Sijoitusten tuotto Rahaston sijoitusomaisuuden tuotto oli 8,4 % vuonna 2016 (10,4 % vuonna 2015). Sijoitustoiminnan tuotot olivat 25 438 230,10 euroa vuonna 2016 (19 713 721,19). Osinko-, voitto-osuus-, korko- ja nettovuokratuotot olivat 15 056 599,38 euroa (15 416 528,15) ja sijoitusten kulut 212 037,10 euroa (195 394,65). Arvopaperien myyntivoitot olivat 8 053 560,91 euroa (5 309 132,36) ja myyntitappiot 95 943,63 euroa (10 395,15). Arvopaperien arvonalennuk-

54

set olivat 236 724,25 euroa (1 277 295,28) ja arvonalennusten palautukset 2 872 774,79 euroa (471 145,76). Osingot ja osakerahastojen voitto-osuudet toteutuivat edellisvuotisella vahvalla tasolla. Korkotuotot lisääntyivät noin 16 %. Nettovuokratuotot pienenivät 28 % toimitilojen vuokrausasteen vaihtelun ja saneerauskustannusten kasvun seurauksena. Rahaston vuokrattavissa olevien toimitilojen vuokrausaste oli toimintavuoden lopussa 88,8 %. Kiinteistöt Kiinteistöosakeyhtiöomistusten lisäksi rahasto omistaa kiinteistöt Arkadiankatu 21 ja Kalliolinnantie 4. Kiinteistö Arkadiankatu 21 on asuinvuokratalo, jossa on myös muutamia toimistoja liikehuoneistoja. Salus-sairaalana aikanaan toiminut Kiinteistö Kalliolinnatie 4 on nykyisin toimistotalo, jossa sijaitsee Jenny ja Antti Wihurin rahaston toimisto. Säätiö- ja yhdistystaloksi profiloituvassa Wihurin Salus-talossa toimivat lisäksi Suomen Meripelastusseura ry, Suomen tiede- ja kulttuuri-instituutit ry ja osa sen jäsensäätiöistä sekä Reijo Rautauoman säätiö sr. Omaisuuslajijakauma Kaikkeen sijoitustoimintaan liittyvän riskin hallitsemiseksi on sijoitukset hajautettu eri omaisuuslajeihin rahaston hallituksen vahvistaman sijoituspolitiikan puitteissa. Tavoitteena on varallisuuden pitkän aikavälin kasvun myötä varmis­taa tasaisesti kehittyvä apurahojen ja


S I J O I T U S T E N J U O K S E VAT N E T T O T U O T O T 2 0 0 6 - 2 0 1 6

M € 20

15

10

5

0

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

OMAISUUSLAJIJAKAUMA (31.12.2016) Y H T.

435 000 000€

MUUT SIJOITUKSET

12% KORKOINSTRUMENTIT

14%

57% O S A K K E E T J A O S A K E ­RAHASTO-OSUUDET

KIINTEISTÖT J A K I I N T E I S T Ö -­ OSAKKEET

17%

80% 20%

J O I S TA S U O M A L A I S I A JA ULKOMAISIA

55


muun tuen jakokyky. Sijoituksista noin 70 % on likvideissä arvopapereissa ja erilaisissa rahastoissa, joten säätiön rahoitus- ja likviditettiriski on pieni. Vuoden 2016 lopussa rahaston sijoituspolitiikan mukaiset sijoitukset muodostuivat pääosin pörssissä noteeratuista osakkeista ja osakerahasto-osuuksista (57 %), kiinteistöistä ja kiinteistöosakkeista (17 %), korkoinstrumenteista (14 %) sekä muista sijoituksista (12 %). Pörssiosakkeista ja osakerahasto-osuuksista oli vuoden lopussa suomalaisia noin 80 % ja ulkomaisia 20 %. Sijoituspolitiikan mukaisen sijoitusomaisuuden käypä arvo oli toimintavuoden lopussa noin 435 miljoonaa euroa ja kirjanpitoarvo 250 miljoonaa euroa. Lisäksi rahasto omistaa 22,4 % vähemmistöosuudet noteeraamattomien Wihuri Oy:n ja Wihuri Packaging Oy:n osakkeista. Tilikauden ylijäämä Apurahoja myönnettiin 11 500 000,00 euroa (11 200 000,00 vuonna 2015). Toimintakulut olivat 920 159,81 euroa (1 016 340,31). Sijoitustoiminnan tuotot olivat 25 438 230,10 euroa (19 713 721,19). Tilikauden ylijäämä oli 13 018 070,29 euroa (7 497 380,88), joka siir­ retään käyttörahastoon.

Tuloslaskelma

Näkymät vuodelle 2017 Maailmantalouden kehityksen näkökulmasta seurataan Yhdysvaltain uuden presidentin vaikutuksia maan talous- ja kauppapolitiikkaan. Myös Brexitin toteuttaminen ja sen mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset ovat sijoittajien suuren mielenkiinnon kohteita kuten myös Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankkien mahdolliset koronnostoaikataulut elvytystoimien yhä jatkuessa. Huoli eräiden eurooppalaisten maiden pankkien tilasta on edelleen ajankohtainen. Pörssikurssien nousu on jatkunut trendimäisesti jo yli seitsemän vuotta ja osakekurssien vaihtelut lisääntynevät edelleen. Globaalin talouskasvun odotetaan kuitenkin olevan vuotta 2016 vahvempaa. Jännitteet maailmanpolitiikassa säilynevät edelleen suurina. Pörssiyhtiöiden vahvana jatkuneen tuloskehityksen seurauksena kevään 2017 osinkojen odotetaan toteutuvan hyvällä tasolla. Toimitilamarkkinoiden korkea vajaatäyttöaste asettaa kehityshaasteita tyydyttävän vuokrausasteen ylläpitämiselle ja korkotaso säilynee edelleen matalana. Rahaston sijoitustuotot mahdollistavat tavoitteeksi asetetun jaettavien apurahojen ja muun tuen määrän tasaisen kehityksen myös rahaston 75-vuotisjuhlavuonna 2017.

1.1.–31.12.2016

1.1. –31.12.2015

Jaetut apurahat Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä

-11 500 000,00

-11 200 000,00

-504 095,47 -51 251,34 -364 813,00 -920 159,81

-521 771,49 -43 629,28 -450 939,54 -1 016 340,31

Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä

-12 420 159,81 -12 420 159,81

-12 216 340,31 -12 216 340,31

SIJOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Omaisuuden myyntivoitot/-tappiot Arvonalennukset ja niiden palautukset

15 056 599,38 -212 037,10 7 957 617,28 2 636 050,54

15 416 528,15 -195 394,65 5 298 737,21 -806 149,52

Sijoitustoiminta yhteensä Tuottojäämä

25 438 230,10 13 018 070,29

19 713 721,19 7 497 380,88

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

13 018 070,29

7 497 380,88

VARSINAINEN TOIMINTA

56


Tase

31.12.2016

31.12.2015

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset

3 238,79

0,00

151 324,91 222 231 046,90

130 887,83 220 238 082,32

Pysyvät vastaavat yhteensä

222 385 610,60

220 368 970,15

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

822 778,48 4 977 360,41 25 075 628,05

533 550,18 8 968 158,16 10 753 331,63

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

30 875 766,94

20 255 039,97

253 261 377,54

240 624 010,12

OMA PÄÄOMA Lahjoitusrahastot Peruspääoma Käyttörahasto Tilikauden ylijäämä

4 120 604,20 191 007 883,53 33 323 182,5 13 018 070,29

4 120 604,20 191 007 883,53 25 825 801,62 7 497 380,88

Oma pääoma yhteensä

241 469 740,52

228 451 670,23

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Nostamattomat apurahat Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat yhteensä

10 947 426,52 417 405,88 205 243,2 221 561,42 11 791 637,02

11 230 840,78 520 403,9 217 456,89 203 638,32 12 172 339,89

Vieras pääoma yhteensä

11 791 637,02

12 172 339,89

253 261 377,54

240 624 010,12

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

57


Hallinto

Säätiön tarkoituksen toteutumisesta vastaa kahdeksanjäseninen hallitus ja arjen operatiivista toimintaa pyörittää toimiston henkilökunta asiamiehen johdolla. Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallinto on monipuolisesti verkottunut ja se viestii toiminnastaan avoimesti.

HALLITUS

Hallitus valvoo säätiön etua ja alkuperäisen tarkoituksen toteutumista. Rahaston hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joista jokaisen toimikausi kestää neljä vuotta kerrallaan. Hallitus muun muassa vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää seuraavan vuoden talousarviosta, sijoituspolitiikasta, jaettavan avustus- ja palkintosumman suuruudesta sekä tavasta millä apurahat ja palkinnot jaetaan.

Varainhoitotoimikunnan jäsenet vuonna 2016

VA R A I N H O I T O T O I M I K U N TA

T I L I N TA R K A S TA J AT

Rahaston varainhoitotoimikunnan muodostavat hallituksen puheenjohtaja, kaksi vuosittain valittavaa hallituksen jäsentä ja rahaston asiamies. Sen tehtävänä on muun muassa valmistella rahaston talousarvio ja tilinpäätös. Se myös suunnittelee ja toimeenpanee rahaston sijoitustoimintaa hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan puitteissa.

Rahaston tilintarkastajina vuonna 2016 toimivat professori Markku Koskela, KHT ja kauppatieteiden maisteri Juha Tuomala, KHT sekä PricewaterhouseCoopers Oy professori Koskelan varamiehenä ja KHT Lauri Kallaskari KHT Tuomalan varamiehenä. Valvontatilintarkastajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers Oy. Tilintarkastajat valittiin jatkamaan tehtävässään myös vuonna 2017.

58

Erkki KM Leppävuori, puheenjohtaja Arto Hiltunen, varapuheenjohtaja Vesa Kauppinen Arto Mäenmaa, rahaston asiamies


HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2016

1.

5.

8.

1.

2. 2.

3.

4.

6.

3.

Erkki KM Leppävuori professori puheenjohtaja Seija Sihvola filosofian tohtori Arto Hiltunen ekonomi varapuheenjohtaja Risto Aarnio-Wihuri tradenomi

5.

Päikki Priha* professori

6.

Jukka Paasikivi johtaja

7.

Tapani Väljä ekonomi

8.

Vesa Kauppinen kauppatieteiden maisteri

* P R O F E S S O R I PÄ I K K I P R I H A J Ä I T O I M I K A U T E N S A PÄ ÄT­T Y E S S Ä P O I S H A L L I T U K S E S TA VUODEN 2016 LOPUSSA. UUTENA HALLITUSJÄSENENÄ HÄNEN TILALLAAN ALOIT TI

4.

7.

D O S E N T T I L E E N A S V I N H U F V U D.

59


LÄHIPIIRITOIMET

JÄSENYYDET

Luottamushenkilöille ja säätiölain määrit­ telemille lähipiiriläisille on maksettu säätiön hyväksi tehdystä työstä tavanomaisia palkkoja ja palkkioita, jotka sisältyvät henkilöstökuluihin.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry

T O I M I S T O N H E N K I L Ö K U N TA

Rahaston toimiston henkilökunta hoitaa rahaston päivittäistä operatiivista toimintaa asiamiehen johdolla. Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat vuonna 2016: Arto Mäenmaa asiamies, kauppatieteiden maisteri Jukka Lehmusvirta kiinteistöpäällikkö, varatuomari Auli Heiskala, kirjanpitäjä Eija Pitkänen toimistosihteeri, apuraha-asiat

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on suomalaisten apurahanjakajien yhdistys. Neuvottelukunta on jäsentensä etujen ajaja ja puolustaja, kouluttaja ja sparraaja, tiedonvälittäjä ja keskustelufoorumi, tutkija ja julkaisija. Yhdistykseen kuului vuoden 2016 lopussa 180 jäsentä. Rahaston asiamies Arto Mäenmaa on yhdistyksen hallituksen jäsen.   European Foundation Centre ja The Hague Club Jenny ja Antti Wihurin rahasto on jäsenenä yleishyödyllisten eurooppalaisten säätiöiden järjestössä European Foundation Centressä. Asiamies Arto Mäenmaa on jäsen eurooppalaisten säätiöjohtajien verkostossa The Hague Clubissa.

Tuire Sauvala, asiamiehen sihteeri Lisäksi rahasto käyttää osa-aikaisia työntekijöitä muun muassa viestinnän konsultointiin ja erilaisten projektien toteuttamiseen.

Viestintä Jenny ja Antti Wihurin rahaston uudistettua viestintä­ strategiaa päästiin toteuttamaan käytännössä vuonna 2016. Wihurin rahaston viestintä on tavoitteellista. Ulkoinen viestintä on rahastolla työkalu, joka toimii tulkkina apurahaa hakevista tieteen ja taiteen tekijöistä koostuvan yhteisön sekä muiden sidosryhmien ja säätiön välillä. Viestinnällä tehdään säätiön periaatteita ymmärrettäviksi ja työtä näkyväksi, jotta säätiöiden toimintaedellytykset yhteiskunnassa säilyisivät mahdollisimman hyvinä tulevaisuudessakin. Ensisijaiset ulkoisen viestinnän kanavat ovat verkkosivut, uutiskirjeet, Apurahatarinat, Facebook sekä painettu ja netissä luettavissa oleva vuosikertomus. Vuonna 2016 rahasto

60

tarjosi viestintäkoulutuksen joukolle apurahansaajia. Lisäksi rahasto osallistui 1.10.2016 Säätiöpäivään. Visuaalinen viestintä pohjautuu meritematiikkaan ja vahvoihin laadukkaisiin valokuviin. Rahasto käyttää toimeksiannoissaan nuoria kykynsä osoittaneita valokuvaajia. Apurahatarinoiden konseptiin kuuluu aikakausilehtimäinen tyyli ja apurahan tai palkinnon saaneen ihmisen ja hänen tarinansa nostaminen keskiöön. Viestintä tukee rahaston tavoiteltua kuvaa helposti lähestyttävänä, silti arvokkaana instituutiona.


APURAHAPROSESSI

Päätöksenteko MAALISKUU

HUHTIKUU

TOUKOKUU

1. APURAHABUDJET TI

2. HAKEMUKSET

Maaliskuussa hallitus määrittää apurahabudjetin.

Toukokuussa apurahan­hakijat lähettävät hakemuksensa.

KESÄKUU

ELOKUU

HEINÄKUU

5. ESITYKSET

3 . H A K E M U S T E N K Ä S I T T E LY

Kesä- ja heinäkuussa toimisto allokoi hakemukset asiantuntijoille.

4 . A S I A N T U N T I J AT

Elokuussa asiantuntijat lukevat hakemuksia ja tekevät esityksensä apurahansaajista.

SYYSKUU

LOKAKUU

6 . PÄ ÄT Ö K S E T

7. T I E T O A P U R A H A PÄ ÄT Ö K S I S TÄ

Syyskuussa hallitus päättää asiantuntijoiden ehdotuksesta kenelle myönnetään apurahaa.

Jokainen sähköpostiosoitteensa antanut hakija saa tiedon siitä, onko hän saanut apurahaa.

9. L O K A K U U TA A P U R A H AT M YÖ N N E TÄ Ä N J A J U L K I S T E TA A N A N T T I W I H U R I N S Y N T Y M Ä PÄ I VÄ N Ä .

61


Liitteet

63


LIITE 1

Apurahat ja palkinnot 2016 4H-säätiö, Helsinki 45 000 stipendeiksi 4H-nuorille ja kerhonohjaajille, kansainväliseen nuorisovaihtoon sekä nuorten omaehtoisiin projekteihin Aalto Entrepreneurship Society ry, Espoo 20 000 ohjelmointitapahtuma Junction hackathonin järjestämiseen Ahveniset ry, Maarianhamina 5 000 toimintaan teemalla ”Rikas, rakas suomen kieli” Amabile - Lasten ja Nuorten Taideyhdistys ry, Helsinki 20 000 Floora-hankkeeseen - yhteistyön kehittämiseen sosiaalitoimen ja musiikkioppilaitosten välille harrastusmahdollisuuksien ulkopuolelle jäävien lasten ja nuorten tukemiseksi Aseman Lapset ry, Helsinki 100 000 nuorten päihteiden käytön, rikollisuuden ja väkivallan ehkäisyyn ja hoitoon Walkers-toiminnan avulla sekä toiminnan kehittämiseen Aue-Säätiö, Helsinki 15 000 Finnland 100 Jahre - vivace, crescendo -tapahtumien järjestämiseen saksankielisen Euroopan alueella vuonna 2017

Aurinkorannikon suomalainen ev.lut. seurakunta, Fuengirola 20 000 ”Uusi seurakuntakoti”-kiinteistön kunnostamiseen Fuengirolassa Avanti! ry, Helsinki 30 000 flyygelin hankintaan Avanti! kamari­orkesterille Chydenius-Instituutin Kannatusyhdistys ry, Kokkola 10 000 Anders Chydeniuksen koottujen teosten verkkoversioon Crisis Management Initiative ry 100 000 naisten osallistamiseen rauhan­ tekemiseen konfliktialueilla Crusell-seura ry, Uusikaupunki 10 000 kansainvälisen Crusell-huilu­ kilpailun järjestämiseen DraamaRäätälit teatteriosuuskunta, Helsinki 9 000 Taiteen synnyt -esitykseen taiteen synnyistä, paikoista ja tavoista Edistyksellinen nykytanssi ja -baletti yhdistys ry, Helsinki 15 000 Susanna Leinonen Companyn Reclaimed Dreams -teoksen audio-visuaalisen maailman tuottamiseen Esitystaiteen seura ry, Helsinki 12 000 yhteiskunnan romahdusta käsit-

64

televän immersiivisen esitystapahtuman ”School of Blindness” yökoulun järjestämiseen aikuisille helsinkiläisellä ala-asteella Exlibris Aboensis ry, Turku 3 000 kansalaisten tietoisuuden kasvattamiseen exlibristaiteesta, -perinteestä, -historiasta ja -kulttuurista EYP Finland ry, European Youth Parliament Finland, Helsinki 5 000 Euroopan nuorten parlamentin kansallisen istunnon järjestämiseen suomalaisille toisen asteen opiskelijoille Finnish Model United Nations ry 10 000 Suomen arktisen identiteetin vahvistamiseen juhlavuonna, suomalaisten nuorten diplomatiataitojen edistämiseen sekä Suomen delegaation lähettämiseen ulkomaisiin konferensseihin Forum Marinum -säätiö, Turku 10 000 Forum Marinumin päänäyttelyn elämykselliseen valaistukseen ja 3D-esitykseen Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry, Helsinki 20 000 erityishankkeisiin orkesterin 20-vuotisjuhlavuonna 2017 Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry, Helsinki 20 000 taiteelliseen toimintaan


Helsingin kirjallisuusfestivaali ry, Helsinki 5 000 kolmannen kansainvälisen Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin järjestämiseen Helsingissä Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry, Helsinki 30 000 Ihminen on hyvä asia -hankkeeseen, jossa nuoria kehitysvammaisia kokemusasiantuntijoita koulutetaan kiertämään alakouluissa Helsingin Suomalainen Klubi ry (HSK), Helsinki 50 000 ”Svinhufvud - Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet” itsenäisyys100.fi -sivuston täydentämiseen ja pedagogisen osion tuottamiseen Helsinkimissio ry / Resonaari, Helsinki 10 000 Erilaiset oppijat ja musiikkiteknologia -hankkeeseen Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry, Helsinki 20 000 Historioitsijat ilman rajoja -verkoston suunnitteluun ja rakentamiseen International Centre for Defence and Security (ICDS), Helsinki 30 000 kansainvälisen Lennart Meri Conference (LMC) -konferenssin järjestämiseen Tallinnassa Irti Huumeista ry, Helsinki 25 000 valtakunnallisen vapaaehtoistoiminnan koordinointiin ja kehittämiseen John Nurmisen Säätiö, Helsinki 60 000 merellisen Loki-palvelun kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen pysyväksi toiminnoksi kulttuuriperintökentälle Jyväskylän yliopiston kauppa­ korkeakoulu, Jyväskylä 10 000 International Doctoral Consortium –konferenssin järjestämiseen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja kanadalaisen St. Mary’s Universityn Sobey School of Business’n kanssa

Kadettikunta ry, Helsinki 30 000 Suomi kylmässä sodassa -internetsivuston (www.kylmasota.fi) valmistamiseen ja valtakunnalliseen maanpuolustusaatteelliseen tiedotus- ja koulutustoimintaan ensisijaisesti koulunuorison, opettajien ja naisten keskuudessa Kamarikuoro Audite ry, Helsinki & Vantaa 5 000 1st International Baltic Sea Choir Competition -kuorokilpailuun osallistumiseen Latviassa Kansalliskirjasto, Helsinki 30 000 Jean Sibeliuksen koottujen teosten julkaisutyön jatkamiseen Kehittämiskeskus Opinkirjo ry, Helsinki 15 000 Vloggaajakerhotoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen sekä vuoden 2016 Tutki-Kokeile-Kehitä - tiede- ja teknologiakilpailun oppilasstipendeihin

Lapin kamariorkesteri - Rovaniemen kaupunginorkesteri, Rovaniemi 40 000 maakunnalliseen orkesteritoimintaan Lapissa Lapin Pelastusliitto ry, Rovaniemi 45 000 palokuntanuorten suurleirin Lohtaja 2018 valmistelutöihin Lapin yliopisto, Rovaniemi 10 000 Rovaniemen kansainvälisen konferenssin ”Rovaniemi Arctic Spirit 2017” järjestämiseen Liikkeen puolesta kannatus­ yhdistys ry, Helsinki 15 000 Petri Kekoni Companyn ”Suomi 100 Kekoni 10” festivaalin järjestämiseen Luotsiliitto ry - Luotsikirjasto, Helsinki 12 000 kirjastotoimintaan ja merenkulun julkaisutoiminnan ylläpitämiseen

Kirjan vuosi ry, Helsinki 15 000 lukemista edistävään hankkeeseen ”Kirja-Suomi 2017”

M.A.D. Tanssimaisterit ry, Helsinki 10 000 Loikka-tanssielokuvafestivaalin toimintaan

Kirkon Ulkomaanavun säätiö, Helsinki 20 000 Changemaker-nuorisotoiminnan tukemiseen

Maanpuolustuksen Tuki ry, Helsinki 100 000 vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemiseen

Kriittinen korkeakoulu, Helsinki 5 000 Katsaus-lehden 1957-2011 digitalisointiin

Mannerheim-museo, Helsinki 20 000 televisio-ohjelmaan Marsalkan kodissa - historiallisia kohtaamisia tunnettujen suomalaisten kanssa

Kuhmon Musiikkiyhdistys ry, Kuhmo 18 000 Kuhmon Kamarimusiikin verkottumiseen Aasiassa Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry, Helsinki 10 000 dialogivalmiuksia tukevaan oppimateriaaliin - tavoitteena lisätä nuorten taitoja kohdata eri kulttuuri- ja katsomustaustan omaavia ihmisiä Kustavin kirjallisuusyhdistys ry, Kustavi 5 000 Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon järjestämiseen

Mannerheim-ristin ritarien säätiö 3 000 toiminnan tukemiseen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Helsinki 40 000 vanhempien tukemiseen ja koululaisten hyvinvoinnin edistämiseen Matematiikkalehti Solmu, Vantaa 12 000 Matematiikkalehti Solmun julkaisemiseen, kehittämiseen, koti- ja ulkomaiseen yhteistyöhön matematiikan opetuksen alalla sekä matematiikkadiplomitoimintaan

65


Melbournen Suomi-seura, Melbourne 2 000 Suomen satavuotisjuhlavuoden historiahankkeen järjestämiseen Australian Melbournessa

Rovaniemen taidemuseo, Rovaniemi 20 000 näyttelyn “WAu! - Aboriginal Art from Western Australia” järjestämiseen

Sibelius-Akatemian konserttija mestarikurssiyhdistys ry, Helsinki 10 000 mestarikurssien järjestämiseen Sibelius-Akatemiassa

Meripuolustussäätiö s.r. 7 000 vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemiseen

Rovaniemen taidemuseon ystävät ry, Rovaniemi 6 000 Suomen 100-vuotisjuhlavuoden näyttelyiden luentosarjoihin ja työpajoihin

Sodankylän elokuvafestivaali ry, Sodankylä 20 000 Suomi 100 vuotta elokuvaohjelmiston tuottamiseen Sodankylän elokuvajuhlille

Runoyhdistys Nihil Interit ry, Helsinki 20 000 itsenäisyyden juhlavuoden hankkeisiin: runokilpailu kuudesja kahdeksasluokkalaisille sekä runoilijavierailuihin

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry, Helsinki 45 000 kansalliseen sotavankiprojektiin, jolla tuotetaan modernilla teknologialla toteutettava kattava tietokanta Neuvostoliitossa olleista suomalaisista sotavangeista

Musiikkiteatteri Kapsäkki, Helsinki 10 000 Herääminen-oopperan toteuttamiseen Mäntän Musiikkijuhlien Tuki ry, Mänttä-Vilppula 10 000 XIX Mäntän Musiikkijuhlien ja VII kansainvälisten pianokurssien järjestämiseen Naisjärjestöjen Keskusliitto, Helsinki 10 000 hankkeeseen ”Naiset päättäjinä, palveluiden käyttäjinä ja työntekijöinä. Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen sote- ja itsehallintouudistuksen toimeenpanossa.” Non Fighting Generation ry, Helsinki 50 000 Arvokas kasvatus – kiusaamisen ehkäisyyn lasten ja nuorten harrastustoiminnassa arvokasvatuksen menetelmin Nuori Yrittäjyys ry, Helsinki 50 000 ”Entrepreneurship from ABC to PhD - Suomalaisten lasten ja nuorten ideat ja osaaminen käyttöön Nuori Yrittäjyys toiminnan kautta”-yrittäjyyskasvatustyöhön Pelastakaa Lapset ry, Helsinki 50 000 kotiin tehtävän perhekuntoutuksen kehittämishankkeeseen Pohjoinen liike ry, Helsinki 10 000 nykytanssiteokseen ”Oneiron - fantasia kuoleman jälkeisistä sekunneista” Rauman Merihistoriallinen Seura, Merimakasiini-toimikunta, Rauma 45 000 Rauman merimuseon lisäosan hankintaan

66

Rääkkylä Folk yhdistys ry, Rääkkylä 15 000 Kihaus Folk 2016 -festivaalin järjestämiseen

Sotilaskotiliitto ry, Helsinki 10 000 sotilaskotityön historian kirjoituksen loppuunsaattamiseen

Saamelaistaiteen tukiyhdistys ry, Inari 20 000 alkuperäiskansojen elokuvafestivaalin Skabmagovat 2017 järjestämiseen Inarissa

Suomalainen kamariooppera, Kuopio 20 000 kolmen kotimaisen musiikkiteatterija oopperakantaesityksen toteuttamiseen

Saimaan Purjehdusmuseo­ yhdistys Ry, Savonlinna 3 000 historiakirjan ”S/S Mikko - Saimaan viimeinen tervahöyry 100 v.” viimeis­telyyn ja painotyöhön

Suomalaiset historiapäivät ry, Lahti 10 000 XVIII Suomalaisten historiapäivien järjestämiseen

Sarjakuvamuseo ry, Helsinki 5 000 yhteistyöhankkeeseen ”Suomi 100 vuotta sarjakuvassa - historian tutkiminen nykysarjakuvan keinoin” Savonlinnan kansainvälinen luontoelokuvafestivaali, Savonlinna 5 000 luontoelokuvafestivaalin kehittämiseen ja järjestämiseen Savonlinnan Musiikkiakatemian kannatusyhdistys ry, Savonlinna 10 000 kansainvälisten liedin, oopperan, kamarimusiikin ja eri instrumenttien korkeimman tason mestarikurssien sekä laajan konserttisarjan järjestämiseen

Suomen Benelux-instituutti, Bryssel 10 000 uusien suomalaisteosten yhteis­ tilauksiin Keski-Euroopan ja Suomen taidetoimijoiden kanssa Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 6 000 kansainvälisen konferenssin ”Uudistusten ja vallankumousten Suomi ja Eurooppa 1917-1919” järjestämiseen sekä yleisötapahtumiin itsenäistymisen historiasta ja merkityksestä Suomen Kuurosokeat ry, Helsinki 3 000 Koskettavin veistos -näyttelyn järjestämiseen Sanomatalossa sijaitsevassa Art Galleria Kaarisillassa yhteistyössä Suomen Kuvanveistäjäliiton kanssa


Suomen Lottaperinneliitto ry, Helsinki 5 000 Lottaperinneliiton 25-vuotis­ historian kirjoittamiseen Suomen merihistoriallinen yhdistys ry, Helsinki 10 000 ”Merihistorian Päivät. Teemana Suomi saarena”-tapahtuman järjestämiseen Merikeskus Vellamossa Suomen Merimieskirkko ry, Helsinki 150 000 merenkulkijoiden parissa tehtävään työhön Suomen Meripelastusseura ry, Helsinki 150 000 vapaaehtoisten meripelastajien turva- ja suojavarusteiden hankintaan, koululaiva Jenny Wihurin koulutuspurjehduksiin, kansainväliseen meripelastajavaihtoon sekä 120-vuotis­ juhlavuoden toteuttamiseen Suomen Nuorisopurjehtijat ry, Helsinki 20 000 nuorisopurjehdustoiminnan kehittämiseen yhdessä Suomen Purjelaiva­säätiön kanssa sekä kansainväliseen yhteistoimintaan Suomen Partiolaiset ry, Helsinki 30 000 partiojohtajakoulutukseen ja sen kehittämiseen Suomen Rauhanturvaajaliitto ry, Helsinki 5 000 suomalaisen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiaa esitteleviin kirjahankkeisiin ”Suomen Rauhanturvaajaliitto 1968-2018”– 50-vuotishistoriikki ja ”Alhaalla” – Rauhanturvakokemuksia 1956-2016 Suomen Saksan Instituutin Säätiö, Helsinki 15 000 teemamaahankkeen ”Aus Finnland” -kulttuurifestivaalin toteutukseen Suomen sanataideopetuksen seura ry 5 000 lasten ja nuorten kirjallisuudentuntemuksen, medialukutaidon ja itseilmaisun kehittymiseen kaverikirjavinkkivideoiden avulla

Suomen Solistiyhdistys ry, Helsinki 8 000 konserttitoimintaan Suomen Tanssi- ja Sirkus­ taiteilijat ry, Helsinki 10 000 Historian liike -projektiin Suomen Viron-instituutti, Helsinki, Suomi 15 000 Suomi 100 -suurkonsertin osana järjestettävään nuorten muusikoiden klassisen musiikin konserttiin Tallinnan Vapaudenaukiolla Suomen Yrittäjänaiset ry, Helsinki 8 000 Naisten yritykset kasvuun -hankkeeseen Säätiö Institutum Romanum Finlandiae sr 50 000 Keskikesän lavatanssit Villa Lantessa 2017 -tieteellis-taiteellisen tapahtuman järjestämiseen Säätiö Institutum Romanum Finlandiae sr, Helsinki 25 000 Wihurin stipendiin nuoren suomalaisen tutkijan työn tukemiseksi Suomen Rooman-instituutissa Taloudellinen tiedotustoimisto ry TAT / Yrityskylä, Helsinki 30 000 peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitojen parantamiseen Yrityskylä-oppimiskokonaisuudessa ja konseptin laajentamiseen peruskoulun yhdeksännelle luokalle Tampereen Pianoseura ry, Tampere 30 000 kansallisen pianokilpailun järjestämiseen Tanssiareena ry, Helsinki 10 000 Liikkeellä marraskuussa -festivaalin 30-vuotisjuhlavuoden järjestämiseen Tanssille ry, Helsinki 7 000 ammattilaistuntien ja työpajojen järjestäminen tanssin ammattilaisille

Tanssiteatteri Raatikon kannatus ry, Vantaa 10 000 nuorille suunnatun tanssiteoksen ja siihen liittyvän työpajan tuottamiseen osana Taidetestaajat-hanketta ja Suomi 100 -juhlavuotta Teatteri Hevosenkengän kannatusyhdistys Ry/Lelumuseo Hevosenkenkä, Espoo 20 000 ”Leikin laboratorio” - Lelumuseo Hevosenkengän uudistushankkeen suunnittelu- ja käsikirjoitustyöhön Teatteri Telakka ry, Tampere 20 000 teatteriyhteistuotannon käynnistämiseen Suomen ja Venäjän välillä Teatteri&Tanssi+Sirkus / Kustannusosakeyhtiö Teatteri, Helsinki 10 000 Ohjausprosessit nykyteatterissa -artikkelisarjaan Tekniikan museon säätiö, Helsinki 20 000 Tekniikan maa -Tekniikan museon päänäyttelyn kokoelmatyöhön Tuglas-seura, Helsinki 5 000 Sinuiksi Suomen kanssa – suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri tutuksi virolaisille maahanmuuttajille -hankkeeseen Turun yliopisto, Wihurin fysiikantutkimuslaboratorio, Turku 170 000 matalien lämpötilojen perustutkimukseen ja siihen liittyvään jatko-­ opiskelijoiden ja opiskelijoiden koulutukseen Työväen Näyttämöiden Liitto ry, Helsinki 20 000 Nuori Näyttämö -hankkeeseen Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, Helsinki 20 000 kaikille suomalaisille avoimen taivaanilmiöiden sovelluksen Taivaanvahti tietoturvaan Uteliaat muusikot ry, Helsinki 10 000 Tulkinnanvaraista-konserttisarjaan ja UMUU-orkesterin toimintaan

67


Vaasa Entrepreneurship Society ry, Vaasa 5 000 korkeakouluopiskelijat, energia-­ alan yritykset ja sijoittajat yhdistävän Energyspin-tapahtuman järjestämiseen sekä Euroopan 30 lupaavimman energia-alan kasvuyrityksen selvitysprojektiin Vihreä Keidas ry, Helsink 85 000 Wihurin rahaston lahjoittaman huumenuorten vastaanottokodin toimintaan ja yhdistyksen 50-vuotis­ historiikin kirjoittamiseen Viitasaaren kesäakatemia ry, Viitasaari 10 000 ohjelmakokonaisuuteen ”Taide ja taiteen autonomia tänään” Viitasaaren Musiikin aika -festivaalilla osana Suomi 100 -juhlavuotta We Jazz Oy, Helsinki 10 000 We Jazz 2016 -tapahtuman järjestämiseen Wihurin tutkimuslaitos, Helsinki 1 800 000 sydän- ja verisuonitautien perustutkimukseen sekä laitehankintoihin Doctor of Musical Arts Lucy Abrams, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön “An artistic and sociocultural comparison of classical music in Finnish and American culture through the lens of contemporary clarinet repertoire” Balettioppilas Rasmus Ahlgren 5 000 baletin ammatillisiin opintoihin Vaganova Ballet Acadymyssa Pietarissa Master of Science in Finance Shaker Ahmed, Vaasa 12 000 väitöskirjatyöhön “CEO characteristics and Riskiness of Banks” Kirjailija-kuvittaja Marja Aho, Lahti 5 000 nuortenromaanin ”Puunhalaaja” kirjoittamiseen

68

Diplomi-insinööri Timo Aho, Tampere 5 000 väitöskirjatyöhön ”Avaruusteknologian kehitys Suomessa: seuraavan sukupolven aurinkokennojen uudet valmistusmenetelmät satelliittisovelluksissa” Musiikin maisteri Joonas Ahonen, Wien 4 000 Beethovenin Diabelli-variaatioiden levytykseen Tanssija Hanna Ahti, Helsinki 5 000 taiteelliseen työskentelyyn ” (les temps d’)Hanna”-projektissa Filosofian tohtori Janne Alahuhta, filosofian tohtori Leena Nurminen ja filosofian tohtori Minna Väliranta, Oulu 10 000 tutkimukseen vesikasviyhteisöjen muutoksesta ja taustalla vaikuttavista ympäristömuuttujista viimeisten vuosikymmenten aikana Kauppatieteiden maisteri Antti Alakiuttu, Oulu 24 000 väitöskirjatyöhön ”Vaihtovelkakirjalainat osana hedge-rahastojen sijoitusstrategioita” Diplomi-insinööri Tuomo Alasalmi, Oulu 5 000 väitöskirjatyöhön ”Luokittelutulosten luotettavuusarvion parantaminen” Filosofian maisteri Katri Alatalo, Jyväskylä 4 000 romaanin ”Ikuisesti, siskoni” kirjoittamiseen Filosofian tohtori Elke Albrecht ja nuottigraafikko Jani Kyllönen, Helsinki 3 000 väitöskirjatyöhön “Incipits for the Aho work catalogue” Tekniikan tohtori Harri Ali-Löytty, Tampere 50 000 homing-apurahaa tutkimukseen ”Kirkasta valoa aurinkopolttoaineiden tuotantoon – valosähkökemiallisen rajapinnan kemiallinen analyysi synkrotronisäteilyä hyödyntäen”

Filosofian tohtori Jukka Alinikula, Turku 50 000 homing-apurahaa somaattisen hypermutaation kohdistumista genomiin selvittävään tutkimukseen LL.M. Céline Aludaat-Dujardin 24 000 väitöskirjatyöhön “Engineering the human body, a legal, ethical and anthropological perspective” Kauppatieteiden maisteri Jenna Andersson, Tampere 24 000 väitöskirjatyöhön ’’Organisaation tietoturva ja modernisoitunut työ digitalisoituvassa yhteiskunnassa’’ Filosofian maisteri Ilari Angervo, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön ”Spin-valves from SFMO thin films” Musiikin opiskelija Mikko Antila, Pirkkala 2 500 harjoitteluun, mallettien hankintaan ja osallistumiseen kansainväliseen lyömäsoitinkilpailuun Chicagossa Doctor of Philosophy Hanne Appelqvist, filosofian tohtori Sami Pihlström ja teologian maisteri Panu-Matti Pöykkö, Helsinki 2 000 kansainvälisen kokouksen Wittgenstein and the Limits of Language järjestämiseen Diplomi-insinööri Anna-Maija Arola, Oulu 5 000 väitöskirjatyöhön ”Materiaalimallin kehittäminen ultralujan teräksen särmättävyyden arviointiin” Musiikin maisteri Nazig Azezian ja musiikin maisteri Jussi Makkonen, Helsinki 12 000 sellolle ja pianolle sävellettävän, kolmiosaisen nykymusiikkikokonaisuuden tilaamiseen kolmelta suomalaiselta säveltäjältä Sirkustaiteilija Inga Björn, sirkustaiteilija Saana Peura ja sirkustaiteilija Tuomas Vuorinen, Helsinki 6 000 nykysirkusteos ”Machinen” valmistamiseen


Filosofian tohtori Jukka von Boehm, Helsink 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen “Intoxicating Dreams: The Theatrical Gesamtkunstwerk in Germany and Russia From Late 19th Century till the 1930s” Doctor in Archaeology Rick Bonnie, Helsinki 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen “Tracing Material Religion in Early Roman Judaea: Contextual Archaeology, Archaeometry, and Environmental Sciences” Filosofian maisteri Olivier Brabant, Jyväskylä 24 000 väitöskirjatyöhön “Favouring emotional regulation and creativity in Music Therapy through a short cardiorespiratory intervention” Filosofian maisteri Billy Braithwaite, Kuopio 24 000 väitöskirjatyöhön “Parallel Constrained Optimization Algo­ rithms in Higher-Order Probabilistic Graphical Models: Applications in Hyperspectral Imaging” Filosofian tohtori Matias Buchholz, Helsinki 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Bubastoksen hiiltyneen papyrusarkiston julkaisu” Master of Science Chenyang Cai, Joensuu 24 000 väitöskirjatyöhön ”Lämpökäsitellyn puutavaran rakenteelliset ja kemialliset muutokset sää- ja kosteusaltistuksessa” Master Degree Xinjie Chen, Beijing, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön “Rooted Cosmopolitanism in Sámi Music CD Productions, 2000-2010” Master Jose Luis Cortell Añó 4 500 osallistumiseen ARD Music competition -kilpailuun Münchenissa

Master of Science Dalia D’Amato-­ Pihlman, Helsinki, Finland 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Business Sustainability Narratives in the Forest Sector” Kirjailija Samuel Davidkin, Helsinki 12 000 romaanitrilogian kahden viimeisen osan kirjoittamiseen Master’s Degree in Quantitative Methods in Economics and Business Nasim Dehghan Hardoroudi, Vantaa 12 000 väitöskirjatyöhön “Problems in the context of portfolio optimization” Musiikin maisteri Tomas Djupsjöbacka ja työryhmä, Helsinki 20 000 jousikvartetti Meta4:n taiteelliseen työhön Valtiotieteiden maisteri Tapio Enberg, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön ”Informaatiosota Suomessa kylmässä sodassa - Neuvostoliiton propagandan ja kulttuuridiplomatian vaikutus Suomen sanomalehdistössä 1957-1991” Filosofian tohtori Timo Enqvist, Pyhäjärvi 9 000 tutkimukseen ”Neutriinoiden massahierarkian mittaaminen JUNO-kokeella” Humanististen tieteiden kandidaatti Anna Eskola, Turku 8 000 väitöskirjatyöhön ”Lasten ja nuorten pitkäaikaissairauksien vaikutus erityisesti lahjakkaiden oppijoiden koulumenestykseen” Musiikin kandidaatti Sara Etelävuori, Espoo, Suomi 3 000 kansainvälisiin viulukilpailuihin osallistumiseen Teatteritaiteen maisteri Lija Fischer ja työryhmä, Helsinki 14 000 immersiivisen teatteriesityksen 13. Tunti valmistamiseen

Tietokirjailija Timo Kalevi Forss, Helsinki 5 000 Suomalainen tango -tietokirjan kirjoittamiseen Teatteritaiteen maisteri Johanna Freundlich ja Rikos ja rangaistus -työryhmä, Helsinki 12 000 Dostojevskin ”Rikos ja rangaistus”-romaaniin perustuvan kolmen hengen kiertävän esityksen valmistamiseen nuorille, nuorille aikuisille ja aikuisille Filosofian tohtori Elise Garritzen, Helsinki 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Historiantutkijat, ammattimaistuminen ja paratekstien käyttö 1800 -luvun jälkipuolen Britanniassa” Filosofian maisteri Lena Gottelier, Naantali 24 000 väitöskirjatyöhön ”Uuden laulun aika. Lyyrinen kansanrunotraditio nykyrunouden tyylikeinona 2000-luvun ihmisen ja yhteiskunnan hahmottamisessa.” Kauppatieteiden maisteri Eini Haaja, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön “Collective international opportunity recognition – A case study of Finnish maritime company networks exploring business opportunities in the Norwegian and Russian Arctic” Filosofian tohtori Eero Haapala, Jyväskylä 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen “Physical Activity, Diet, and Learning-­ Exploring Causality between Health Behaviors and Cognitive Functions in Children and Adolescents” Musiikin maisteri Hanna Haapamäki ja työryhmä, Espoo 7 000 poikkitaiteellisen Reflections of Identity- teoksen ja videomateriaalin tekemiseen Diplomi-insinööri Janne Haapanen, Tampere 5 000 väitöskirjatyöhön ”Nesteliekkiruiskutuksella valmistettavien toiminnallisten nanopinnoitteiden kehittäminen”

69


Kauppatieteiden kandidaatti Antti Haataja, Sipoo 6 000 tietokirjan ”Saamenmaa” kirjoittamiseen Diplomi-insinööri Oskari Haiko, Oulu 5 000 väitöskirjatyöhön ”Mikrorakenteen vaikutus terästen kulumiseen” Kauppatieteiden tohtori Sari Hakapää, Vaasa 14 000 tutkimukseen ”Millainen on hyvä toimituslauseke? Arvonlisäverotuksen vaikutus kansainvälisen kaupan toimituslausekkeen valintaan” Kauppatieteiden maisteri Tuuli Hakkarainen, Vantaa 24 000 väitöskirjatyöhön “Experts and their interactions in the global collaboration context” Musiikin tohtori Tuija Hakkila, Helsinki 5 000 Dussek-levytyksen toteuttamiseen Filosofian lisensiaatti Pekka Hako, Helsinki 6 000 musiikki- ja kulttuuriyksityisarkiston saattamiseen luovutuskuntoon julkisille arkistoille Filosofian maisteri Anne-Mari Halonen ja työryhmä, Masku 4 000 Novelliantologia, suomalaisten novellien kääntämiseen espanjaksi Doctor of Science Lauri Halonen, Helsinki 5 000 kansainvälisen konferenssin ”25th Colloquium on High-Resolution Molecular Spectroscopy” järjestämiseen Helsingissä Filosofian maisteri Elina Halttunen-Riikonen, Tampere 2 000 varhaismoderneja naisfilosofeja esittelevän verkkoaineiston toteuttamiseen Filosofia.fi-portaaliin Muusikko Burhan Hamdon, Helsinki 4 000 suomalais-arabialaiseen yhteistyöprojektiin musiikin alalla muusikoiden,

70

koululaisten ja Vantaan musiikkiopiston kanssa sekä konserttiin Filosofian maisteri Janette Hannukainen, Helsinki 5 000 toisen runokokoelman viimeistelyyn Filosofian maisteri Jani Hannula, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Kehittämistutkimus: matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden matemaattinen ja pedagoginen sisältötieto ongelmalähtöisessä oppimisessa” Diplomi-insinööri Atte Harjanne, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Ilmastopalveluiden käyttö ja vaikuttavuus” Filosofian tohtori Virpi Harju ja työryhmä, Espoo 10 000 tutkimus- ja julkaisuhankkeeseen ”Vallan ja oikeuden kuvallisuus kuninkaasta presidenttiin” Valtiotieteiden maisteri Niko Tapio Hatakka, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön “Populism in the hybrid media system: Online populist counterpublics interacting with institutionalized politics and the mainstream media” Musiikin maisteri Pauliina Haustein, Turku/Helsinki 10 000 taiteellisiin tohtoriopintoihin Guildhall School of Music and Dramassa, Lontoossa Filosofian maisteri Joona Havukainen, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Charged Higgs boson in the fully hadronic tau decay channel at the CMS” Filosofian tohtori Mikko Heikkilä, Tampere 18 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Millaista oli keskiajan suomi - keskiaikaisen suomen kielen sanasto ja äänneasu” Teologian lisensiaatti Jorma Heikkinen (piispa Arseni), Lapinlahti 12 000 väitöskirjatyöhön ”Kesaropapismi Jumalanäitiä esittävissä Valamon 1700-1800-lukujen ikoneissa”

Filosofian maisteri Esko Heinonen, Kerava 24 000 väitöskirjatyöhön ”Minimaalipinnat Cartan-Hadamard-monistoilla” Valokuvaaja Jonne Heinonen, Helsinki 6 000 dokumentaariseen valokuvaprojektiin Suomen romanivähemmistöstä Suomessa Musiikin maisteri Asko Heiskanen, Espoo 8 000 klarinetin hankintaan Diplomi-insinööri Niina Helistö 24 000 väitöskirjatyöhön ”Energiainvestointien joustavuuden arvon määrittäminen” Doctor of Philosophy Marjut Helminen, Helsinki 5 000 Venäjän kuvataiteen modernisteja käsittelevään romaanikäsikirjoitukseen Filosofian maisteri Anni Herranen, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Stressisignaloinnin rooli kuuloelimen aistin- ja hermosolutuhossa” Kasvatustieteen maisteri Janne Hiedanniemi, kasvatustieteen kandidaatti Tuomas Hiedanniemi ja tietotekniikan kandidaatti Kari Saarilahti, Helsinki 14 000 kouluissa toteutettavaan hankkeeseen”Ihan oma juttu – Musiikkiteknologia luovuuden tukena” Diplomi-insinööri Anna-Maija Hietajärvi, Oulu 5 000 väitöskirjatyöhön ”Yhteistoiminnalliset projektien toteutusmuodot rakennusteollisuudessa – onnistuneen allianssihankkeen mahdollistavat mekanismit” Valtiotieteiden tohtori Heikki Hiilamo ja tohtoriopiskelija Antti Kääriälä, Helsinki 8 000 tutkimushankkeeseen ”Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointi nuorina aikuisina Pohjoismaissa”


Filosofian maisteri Markus Hilander, Helsinki 12 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Maantieteellinen ajattelu nuorten vahvuuksien tunnistamisessa”

Filosofian maisteri Antti Hurskainen, Helsinki 4 000 esseeteoksen kirjoittamiseen

Taiteen maisteri Lauri Hirvonen, Oulu 4 000 Inka-kuvakirjan tekoon

Filosofian maisteri Sonja Hurskainen, Oulu 24 000 väitöskirjatyöhön ”Ympäristötekijöiden vaikutus harvinaisen boreaalisen kämmekän elinkelpoisuuteen”

Musiikin maisteri Markus Hohti ja vapaa taiteilija Samuli Kosminen, Helsinki 9 000 elektroakustisen teoksen sävellysja levytysprojektiin, ”Mario Sprüngli”

Filosofian maisteri Kaisu-Leena Hynnä, Turku 12 000 väitöskirjatyöhön ”Popularisoitua kapinaa lihavuuden puolesta: Fat pride, seksuaalisuus ja media-aktivismi”

Kauppatieteiden maisteri Topi Hokkanen, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön “Essays in optimal environmental regulation”

Videoartenomi Ari Häkkinen, Kouvola 5 000 Meri joka katosi -luontodokumentin kuvaus-, ohjaus- ja editointityöhön

Näyttelijä-miimikko Reetta Honka­koski ja työryhmä, Helsinki 12 000 fundamentalismin synnystä kertovan fyysisen teatteriteoksen Pulpetti valmistukseen

Doctor of Health Sciences Arja Häkkinen ja työryhmä, Jyväskylä 10 000 tutkimukseen ”Biomekaaninen jalkine ja painoa keventävä tuki polven nivelrikon vaihtoehtoisena hoitomuotona”

Oikeustieteen maisteri Kristiina Honko, Kangasala 12 000 väitöskirjatyöhön ”Sotilaallisen voimankäytön yksityistämisen vaikutus ihmisoikeuksien toteutumiseen aseellisissa konflikteissa valtion vastuun näkökulmasta” Filosofian maisteri Juhani Hopkins, Oulu 24 000 väitöskirjatyöhön “Sexy glowing may be costly: The costs and benefits of female glowing in the common glowworm (Lampyris noctiluca)” Oikeustieteen lisensiaatti Heikki Huhtamäki, Helsinki 8 000 väitöskirjatyöhön ”Turvaamistoimet ja tilien turvaamismääräykset elinkeinotoiminnassa” Filosofian tohtori Simo Huotari, Helsinki 9 000 tutkimukseen ”Biomassasta tehokkaammin polttoaineeksi” Kasvatustieteen maisteri Vuokko Hurme, Helsinki 4 000 Pikkurillin vanhuskirja -tietokirjan kirjoittamiseen lapsille vanhuksista

Tietokirjailija Ville Hänninen, Helsinki 8 000 Sadan vuoden päälliset -kirjaan itsenäisen Suomen kirjankansista Tekniikan tohtori Marko Höyhtyä, Oulu 5 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen “Application of frequency sharing techniques in satellite communications”

Kauppatieteiden tohtori Annica Isacsson, kasvatustieteen tohtori Arto Salonen ja lisensiaatti Auli Guilland, Helsinki 24 000 OTTO-hankkeeseen, joka kohdistuu korkeakouluopiskelijoiden eri tutkintojen ja toimialojen ylittävien työelämä- ja työllistymistaitojen, nk. transversaalien taitojen tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen Filosofian maisteri Sanna Isto, Berliini, Saksa 5 000 nuortenromaanin kirjoittamiseen Kirjailija Jukka Itkonen, Helsinki 5 000 kaunokirjalliseen työskentelyyn Teatteritaiteen maisteri Miko Jaakkola ja työryhmä, Porvoo 12 000 Presidentin odotussali -esityksen toteuttamiseen Säveltäjä Pertti Jalava 12 000 sävellystyöhön Elintarviketieteiden maisteri Elli Jalo, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Tunteiden, mielialan ja stressin merkitys ruokavaliolle ja painonhallinnalle – kohti yksilöllisempää painonhallintaohjausta” Musiikin maisteri Ulla-Sisko Jauhiainen ja työryhmä, Espoo 3 000 Kalevalainen ensiapulaukku K-18 -esityksen valmistamiseen

Filosofian tohtori Pasi Ihalainen, Jyväskylä 5 000 konferenssin 5th International PhD Conference of the Association for Political history järjestämiseen

Valtiotieteiden tohtori Jan Johansson, Helsinki 5 000 tietokirjan ”Suomalainen yhteiskunta ja vammaisuus: matkalla ruotujärjestelmästä kohti YK:n vammaissopimusta” kirjoittamiseen

Filosofian tohtori Liisa Ilvonen, Helsinki 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Uusia Bayes-menetelmiä menneiden ympäristöolosuhteiden ymmärtämiseksi”

Filosofian maisteri Simo Jokinen, Kuopio 24 000 väitöskirjatyöhön lannoitetypen kertymisestä kasveihin sekä ympäristölle haitallista karkaamista ilmakehään ja vesistöihin

Bachelor of Science Satu Immonen, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Syntymäkohorttitutkimus alkoholin kohtuukäytön aivovaikutuksista”

Master of Arts in Theatre Sonja Jokiniemi ja työryhmä, Helsinki 6 000 Blab-esitysteoksen tuotantoon ja toteutukseen

71


Musiikin maisteri Paavali Jumppanen ja Väyläfestivaalin suunnittelutyöryhmä, Espoo 20 000 kolmen konsertin järjestämiseen vuonna 2017 Tornionjokilaaksossa käynnistyvää uutta Väyläfestivaali-­ kulttuuritapahtumaa varten Diplomi-insinööri Eveliina Jutila 5 000 väitöskirjatyön ”Functional wicking surfaces” loppuunsaattamiseen Muusikko Hanna Juutilainen ja työryhmä, Helsinki 4 000 sävellystilaukseen, konsertin valmistamiseen ja triokiertueeseen Pohjois-Savossa Musiikin maisteri Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, Sotkamo 10 000 barokin ajan viulumusiikin opiskelumateriaalin luomiseen ’modernin’ viulunsoiton opiskelijoille ja kokoelman julkaisemiseen internetissä kaikkien käyttöön Diplomi-insinööri Antti Juhani Kaijalainen, Oulu 5 000 väitöskirjatyöhön ”Suorasammutettujen korkealujuusterästen mikrorakenteen vaikutus mekaanisiin ominaisuuksiin ja särmättävyyteen” Jazzmusiikin maisteri Kalle Kalima, Berliini 8 000 sävellykseen kamariorkesterille ja sähkökitaralle Tanssitaiteen maisteri Kati Kallio, artenomi Mika Ailasmäki ja liiketalouden kandidaatti Esa Westaman, Helsinki 5 000 Flowta etsimässä -tanssielokuvahankkeeseen Filosofian maisteri Katja Kallio, Helsinki 6 000 romaanin kirjoittamiseen Master of Physics with First Class Honours Emmi Kantola, Tampere 5 000 väitöskirjatyöhön ”Uudenlaisten puolijohdekiekkolasereiden kehittäminen merkittäviä sovelluksia varten”

72

Filosofian tohtori Hanna Karhu ja työryhmä, Helsinki 4 000 konferenssin ”GENESIS – syntyprosessit ja arkistoaineistot ihmistieteissä ja taiteidentutkimuksessa” järjestämiseen Taiteen maisteri Arja Karhumaa, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön ”Graafinen suunnittelu kirjoittamisena ja paikantuneena tietona: ’Epägenesis’ ja tekstin materiaalisuus” Taiteen maisteri Salli Kari, Helsinki 5 000 rintasyöpää käsittelevän sarjakuvaromaanin toteuttamiseen Valtiotieteiden tohtori Jenni Karimäki, Hämeenlinna 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Suomalaisen liberalismin historia itsenäistymisestä EU-Suomeen” Kauppatieteiden maisteri Naomi Kasahara, Espoo 12 000 väitöskirjatyöhön “Exploring the Brand Meanings of Scandinavian Brands in the Japanese Social and Cultural Contexts” Konserttipianisti Anne Kauppi, Vihti 12 000 György Ligetin 18 Etydiä levytyksen loppuunsaattamiseen ja teoksen esittämiseen Suomessa Teatteritaiteen maisteri Otso Kautto, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Merkitty mahti: rituaalin käsitettä, uskottavuuden luomista, rituaalin tajua ja mahdin mahdollisuutta näyttämöllisyyden kautta, ja näyttämöä rituaalin käsitteen kautta katsova taiteellinen tutkimus” Tanssitaiteen maisteri Simo Kellokumpu, Helsinki 12 000 Contextual Choreography taiteellisen tutkimuksen väitöskirjatyöhön Kauppatieteiden maisteri Laura Kemppainen, Oulu 12 000 väitöskirjatyöhön “Human-centered business models for platform

operators in the context of preventive connected healthcare” Sirkusartisti Henni Kervinen ja sirkustaiteilija Jenni Kallo, Helsinki 8 000 ”Fröken Helga”-klovneriasoolon valmistamiseen Doctor of Philosophy Abolfazl Keshvari 14 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen “Non-parametric approach to classifying via shape restricted functions” Kasvatustieteen maisteri Jonna Kesäläinen, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön ”Erityisryhmissä olevien lasten stressin säätely - yhteydet toiminnanohjaukseen, tarkkaavaisuuteen ja kielellisiin taitoihin” Filosofian maisteri Elina Kettunen, Vantaa 24 000 väitöskirjatyöhön “Diversity and evolution of dark filamentous microfungi on plant exudates” Master of Science Mahdi Khosravi, Espoo 12 000 väitöskirjatyöhön “Analyzing the complexities of urban underground construction concerning the planning and management by studying a case in Tampere” Terveystieteiden tohtori Sinikka Kilpikoski, Jyväskylä 10 000 iskiaksen hoitomenetelmiä vertailevaan satunnaistettuun monikeskustutkimukseen Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Vaasan keskussairaaloissa Taiteen maisteri Sakari Kirjavainen ja näyttelijä Ella Pyhältö, Helsinki 5 000 runoesityksen valmistamiseen Diplomi-insinööri Jenni Kiventerä, Oulu 5 000 väitöskirjatyöhön “Geopolymeri­ sation of sulphidic mine tailings”


Diplomi-insinööri Ville Klar, Helsinki 5 000 väitöskirjatyöhön ”Uusien puukuitupohjaisten tuotteiden valmistusprosessit ja niiden kehitys”

Teatteritaiteen lisensiaatti Riku Korhonen ja Sotapappityöryhmä, Espoo 3 000 Sotapappi-produktion valmistamiseen

Musiikin tohtori Veli Kujala ja musiikin tohtori Susanne Kujala, Vantaa 3 000 Free Finland -konserttisarjan järjestämiseen

Musiikin maisteri Angelika Klas-Fagerlund ja työryhmä, Turku 8 000 espanjalaisen barokkioopperan (Antonio de Literes:Los Elementos) valmistamiseen

Filosofian maisteri Matias Koriseva, Vantaa 24 000 väitöskirjatyöhön ”Rakenteena rakenteettomuus - Veijo Meren romaanien poetiikka”

Elintarviketieteiden maisteri Mari Kukkola, Tampere 24 000 väitöskirjatyöhön ”Ruokinnan ja prosessoinnin vaikutus maidon polaarisiin lipidiyhdisteisiin”

Master of Arts Otso Kortekangas ja filosofian maisteri Panu Savolainen, Tukholma 16 000 Kaupunki maailman keskellä -lastenkirjan loppuunsaattamiseen

Tekniikan tohtori Leena Anna Ilona Kunttu, Seinäjoki / Vaasa 14 000 tapaustutkimukseen ”Yliopistojen ja yritysten välisessä tutkimusyhteistyössä syntyneiden innovaatioiden kaupallistaminen”

Taiteen maisteri Leena Knif, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön” Kuvataideopetus moninaisuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kasvamisen tilana” Diplomi-insinööri Niina Koivikko, Raahe 5 000 väitöskirjatyöhön ”Rikkiyhdisteillä kontaminoituneen metanolin hapetus formaldehydiksi vanadiini- ja titaanipohjaisilla katalyyteillä”

Teatteritaiteen maisteri Ossi Koskelainen ja työryhmä, Helsinki 8 000 Raivon historia -esityksen valmistamiseen

Kirjailija Tatu Kokko, Kuopio 3 000 historiallisen romaanin kirjoittamiseen

Kauppatieteiden maisteri Satu Koskinen, Joensuu 24 000 väitöskirjatyöhön “Examination of the dyadic CEO - Chair of the Board relationship from the perspective of leadership”

Kauppatieteiden maisteri Tero Tuomas Kokko, Jyväskylä 12 000 väitöskirjatyöhön ”Kunnallisalan johtamisen haasteet: avaintoimijoiden tarinat jännitteiden ilmentäjänä”

Kulttuurituottaja Paula Kovanen ja Musiikki on elämää -työryhmä, muusikko Pauli Korjus ja muusikko Väinö Wallenius, Helsinki 5 000 kehitysvammaisille lapsille suunnatun musiikkiprojektin kehittämiseen

Filosofian maisteri Mikko Konki, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön ”Alzheimerin taudin epigenomiikka ja molekulaariset mekanismit”

Filosofian maisteri Anna Krohn, professori Veijo Murtomäki ja professori Timo Virtanen, Helsinki 4 000 6. kansainvälisen Jean Sibelius -kongressin julkaisuun

Filosofian maisteri Saara-Maija Kontturi, Jyväskylä 24 000 väitöskirjatyöhön ”Lääkärikunnan synty: Suomen lääkärit n. 1750 1850” Diplomi-insinööri Janne Matias Korhonen, Turku 14 000 tutkimukseen “Cheating with technology: Diesel car emission scandal and its management implications in light of theory of constraints”

Proviisori Sini Kuitunen, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön ”Lääkitysturvallisuus laskimonsisäisessä lääkehoidossa: vakavat lääkityspoikkeamat, korkean riskin lääkkeet ja lääkehoitoprosessin suojaaminen” Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Emmi Kuivainen, Kouvola 24 000 kotimaisen sipulintuotannon Fusarium-ongelmaa käsittelevään väitöskirjatyöhön

Filosofian maisteri Juri Kuorelahti, ­Oulu 24 000 väitöskirjatyöhön ”Fermi-nesteteorian sovellus ohuissa helium-3-kalvoissa” Filosofian maisteri Aija Kuparinen ja filosofian maisteri Jenni Hurmerinta, Helsinki 5 000 kirjallisuusterapia- ja sanataideryhmien järjestämiseen saattohoitopotilaille ja tekstien pohjalta koottavan kirjan kirjoittamiseen Tekniikan lisensiaatti Matti Kurkela, Helsinki 5 000 väitöskirjatyöhön ”Mittatarkkojen 3D-menetelmien kehittäminen muotoilu- ja taidealojen tutkimukseen ja käytäntöön” Teatteritaiteen maisteri Marjaana Kuusniemi-Korhonen ja työryhmä 11 000 naisen keski-ikää ja keskiaikaa käsittelevän teatteriesityksen valmistamiseen Master of Science in Public Health Emma Kwegyir-Afful, Vaasa 24 000 väitöskirjatyöhön “Is heavy physical workload associated with adverse pregnancy outcome? – Finnish Population-Based Register Study”

73


Kauppatieteiden maisteri Hannele Kyrönlahti, Vaasa 12 000 väitöskirjatyöhön ”Interaktiivinen viestintä ja sen vaikutus B2B yritysten markkinointiin sosiaalisessa mediassa”

Oikeustieteen maisteri Johanna Lahti, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön ”Valtiosopimukset ja valta - Kenellä on toimivalta sitoutua Suomen puolesta kansainvälisiin velvoitteisiin?”

Terveystieteiden maisteri Kaisa Kähkönen 24 000 väitöskirjatyöhön ”Kasvis-sapere – Kasvisten, marjojen ja hedelmien syömään oppiminen ja oppimisen yhteys ruokakasvatukseen kotona ja varhaiskasvatuksessa”

Filosofian maisteri Suvi Lahtonen, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Kotirintamakuvaukset suomalaisessa toista maailmansotaa käsittelevässä sotakirjallisuudessa”

Kauppatieteiden tohtori Perttu Kähäri, Helsinki 14 000 väitöskirjan jälkeisiin tutkimuksiin ”Aluepääkonttorit” ja ”Kansainväliset start upit” Filosofian maisteri Juha Kämäräinen, Hyvinkää 24 000 väitöskirjatyön ”Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden kytkeytyminen aikaisempaan tietoon” loppuunsaattamiseen Filosofian maisteri Aki Kärnä, Oulu 12 000 väitöskirjatyöhön ”Lanssipuhalluksen ja CAS-OB lämmitysvaiheen mallinnus” Filosofian maisteri Janne Könönen, Jyväskylä 3 000 teoksen ”Joulukuu 1917 - Suomen itsenäistymisen ihme ja ihmiset” kirjoittamiseen Filosofian maisteri Maija Laaksonen, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön ”Puutiaislevitteiset patogeenit Suomessa” Filosofian maisteri Natalia Lahén, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön “Formation of galaxies in a group environment” Kauppatieteiden maisteri Katja Lahikainen, Lappeenranta 12 000 väitöskirjatyöhön ”Viralliset ja epäviralliset tiedonvaihtomekanismit alueellisessa yrittäjyysekosysteemissä”

74

Teknologisten murrosten yrittäjälähtöinen ennakointi – Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille tärkeimmät tulevaisuuden innovaatiot, uudet liiketoimintamallit ja kasvualueet” Teatteritaiteilija Paula Laurila ja työryhmä 5 000 katuteatteriesityksen Mummot valmistamiseen ja kiertueeseen polkupyörillä Pohjois-Suomessa

Teologian tohtori Tuija Laine, Helsinki 28 000 tutkimukseen ”Kommunikaatio ja median käyttö protestanttisessa lähetystyössä 1700–1900-luvuilla”

Kauppatieteiden maisteri Ville Lauttamäki, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön “Past, present and future of ground-source heat in Finland. Examination on issues regarding system installations over a long period of time”

Oikeustieteen maisteri Riikka-Emilia Laitinen, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön ”Rikosten sovittelu ja syyteneuvottelu rikos­ prosessissa”

Tietokirjailija Heikki Lehikoinen, Helsinki 6 000 Sukelluslabradori Tufunus -lastenromaanin jatko-osan kirjoittamiseen

Diplomi-insinööri Tiina Laitinen, Oulu 24 000 väitöskirjatyöhön ”Metanolin ja hiilidioksidin puhdistus, talteenotto ja hyötykäyttö sellu- ja paperiteollisuudessa”

Diplomi-insinööri Kalle Lehto, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Virtuaalinen kolmiulotteinen histologia pehmytkudosten hienorakenteiden tutkimuksessa”

Filosofian tohtori Jyrki Lappalainen ja työryhmä, Espoo 13 000 tutkimukseen ”Miten kasvunvaihtelu näkyy kuhan (Sander lucioperca) elinkiertostrategiassa?”

Diplomi-insinööri Jonatan Lehtonen, Espoo 24 000 väitöskirjatyöhön ”Stokastiset inversio-ongelmat ilmakehätomografiassa”

Kauppatieteiden tohtori Jorma Larimo ja doctor Yi Wang, Vaasa 15 000 tutkimukseen “Survival and longevity in foreign subsidiary operations: multi-country analysis”

Filosofian maisteri Viljami Leino, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Konformi-ikkuna hilalla”

Filosofian tohtori Pauliina Latvala-Harvilahti ja filosofian maisteri Niina Naarminen, Helsinki 28 000 tutkimukseen ”Elävä Suomenlinna. Etnografinen pitkittäistutkimus Unescon maailmanperintökohteen muutoksista” Kauppatieteiden tohtori Iris Theresa Lauraéus, Helsinki 14 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Future Visions in Finland:-

Filosofian maisteri Lasse-Petteri Leppänen, Joensuu 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Valon koherenssi- ja polarisaatio-ominaisuuksien mittaaminen nanohiukkasilla” Filosofian tohtori Maarit Leskelä-Kärki, Turku 7 000 elämäkerrallisen teoksen ”Muistettu ja kerrottu elämä: Minna Krohn (1841–1917)” kirjoittamiseen


Filosofian maisteri Juuso Leskinen, Jyväskylä 24 000 väitöskirjatyöhön ”Hiukkasfysiikan standardimallin laajennusten ja inflaatiomallien kosmologiset rajoitukset” Diplomi-insinööri Lotta Lind, Hyvinkää 12 000 väitöskirjatyöhön “Working capital models in the value networks” Filosofian tohtori Susanna Lindberg, Pariisi / Vantaa 28 000 taidefilosofiseen tutkimukseen ”Tekniikka taiteessa ja taide tekniikassa” Doctor of Philosophy Kirsti Lind­ berg-Repo ja työryhmä, Helsinki 20 000 tutkimukseen ”Design Finland 100” Kauppatieteiden tohtori Arto Lindblom, Helsinki 8 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Suomalaisten kuluttajien kulutustottumukset muuttuvassa vähittäiskauppaympäristössä” Tanssitaiteen maisteri Ninu Lindfors 12 000 taiteelliseen työskentelyyn Filosofian maisteri Valtteri Lindholm, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Pimeän aineen ja pimeän energian tutkimus Euclid-avaruusluotaimella” Musiikin opiskelija Jalmari Lintunen, Helsinki 7 000 marimban hankintaan Kauppatieteiden tohtori Minna Logemann, USA 10 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen koskien viestintää digitaalisessa, globaalissa ja monikulttuurisessa kontekstissa Restonomi Anna Lumikivi ja parturi-kampaaja Hanna-Maaria Kiprianoff, Ivalo 24 000 Laaulkäivv - Laulukaivo - kolttasaamelaisten lasten kielen oppimisen tukemiseen lastenlaulumateriaalin avulla

Diplomi-insinööri Meri Lundahl, Espoo 24 000 väitöskirjatyöhön ”Nanoselluloosan märkäkuidutus” Tanssitaiteen maisteri Jouni Majaniemi, tanssitaiteen maisteri Kaisa Niemi ja tanssitaiteen maisteri Johanna Ikola, Helsinki 5 000 tanssiteoksen Between työstöön Kauppatieteiden maisteri Meri Malmari, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön ”Hypermarketit kaupunkiseudun palvelurakenteessa” Diplomi-insinööri Aleksi Mankonen, Lappeenranta 4 000 väitöskirjatyöhön ”Fossiilisia polttoaineita korvaavien synteettisten polttoaineiden tuottaminen uusiutuvalla energialla” Kasvatustieteen maisteri Päivi Mansikka-aho, Kangasala 3 000 ”Nosta lippu salkoon - suomalaiset liputuspäivät”-lasten kuva- ja tietokirjan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen Diplomi-insinööri Minna Marin, Espoo 24 000 väitöskirjatyöhön “Microreactors in catalytic oxidation reactions” Kauppatieteiden tohtori Heli Marjanen, Turku 20 000 Kulutustilat osana arvoa tuottavaa elinympäristöä (KATE) -hankkeeseen Master´s degree in Intrenational Relations Marta Maroni, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön “Internet Governance and law” Doctor of Philosophy Antti Matikkala, Helsinki 32 000 tutkimukseen ”Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien historia” Terveystieteiden maisteri Hanna-Maria Matinolli, Paimio 6 000 väitöskirjatyön ”Ravitsemus ja terveyden varhainen ohjelmoituminen” loppuunsaattamiseen

Musiikin maisteri Anna Maria McElwain, Kuopio 10 000 kuudennen The Nordic Historical Keyboard Festivalin järjestämiseen Humanististen tieteiden kandidaatti Marissa Mehr, Helsinki 4 000 romaanin kirjoittamiseen ja toisen romaanin viimeistelyyn Kirjailija Jenni Meresmaa ja taiteen kandidaatti Julia Savtchenko, Tampere 4 000 ennakkoluuloista kertovan lastenkirjan kirjalliseen ja kuvitukselliseen työhön Kasvatustieteen maisteri Pekka Mertala, Oulu 24 000 väitöskirjatyöhön ”Tieto- ja viestintäteknologian integrointi varhaiskasvatukseen ammattikasvattajien, opettajaopiskelijoiden ja lasten tulkitsemana” Filosofian maisteri Zivile Meskauskaite, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön ”Koskettava kuva – koru ruumiillisena kuvamuotona. Neitsyt Maria -korut 1900–1950 lukujen Suomessa.” Diplomi-insinööri Jopi Mikkonen, Kuopio 12 000 väitöskirjatyöhön ”Spektroskopiset menetelmät suusyövän ja sen esiasteiden todentamisessa” Musiikin maisteri Mirva Minkkinen, Lahti 10 000 konserttikanteleen hankintaan Filosofian maisteri Tomi Moisio, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Erik Enrothin taide” Valtiotieteiden maisteri Veera Moll, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Kadulta kodin suojaan. Lapsen muuttuva omaehtoinen liikkuminen Helsingissä 1940–2040”

75


Filosofian maisteri Jukka Muiluvuori, Lahti 24 000 väitöskirjatyöhön ”Sirpin ja vasaran välissä - henkisen työn tekijöiden luokka- ja kulttuuritaistelu ennen toista maailmansotaa” Diplomi-insinööri Emma Mykkänen, Espoo 24 000 väitöskirjatyöhön ”Yksittäisiä elektroneja ja fotoneita - metrologiaa matalissa lämpötiloissa” Musiikin kandidaatti Kaisa Mäensivu, Helsinki 8 000 jazzmusiikin maisteriopintoihin Manhattan School of Musicissa Filosofian maisteri Jarmo Mäkelä, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Oppivien Monte Carlo menetelmien käyttö ilmastomallinnuksessa” Master of Educational sciences Kalle Mäkelä, Lohja 12 000 väitöskirjatyöhön “Governing young people through neoliberal management -A Genealogy of vulnerability of young people in Finland” Filosofian tohtori Susanne Mäkelä, Kontiolahti 11 000 tutkimukseen ”Monipuolisempia vuorovaikutusvälineitä digitaalisiin oppimisympäristöihin: modulaarisen ohjaimen kehitys erityisopetukseen” Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Mari Mäki, Helsink 24 000 väitöskirjatyöhön ”Maaperän vaikutus ilmakemiaan: Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tuotto ja päästöt maaperäprosesseista” Filosofian maisteri Ilkka Mäkinen, Varsova 24 000 väitöskirjatyöhön “Dynamics of canonical loop quantum gravity models” Arkkitehti Mikko Mälkki, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Suojelu- ja muutostavoitteiden kohtaamisia. Suomenlinnan vaaliminen osana

76

suunnittelu- ja rakennuskulttuurin muutoksia 1955-1998” Diplomi-insinööri Olli Mämmelä, Oulu 5 000 väitöskirjatyöhön “Algorithms for efficient and energy-aware network resource management in autonomous communications systems” Kasvatustieteen maisteri Perttu Männistö, Jyväskylä 24 000 väitöskirjatyöhön ”Tasa-arvoinen demokratiakasvatus sekä kriittisen ajattelun taidot” Oikeustieteen tohtori Kalle Määttä valtiotieteen kandidaatti Markku Hirvonen, Helsinki 9 000 tutkimukseen ”Harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaisten tietojenvaihdon sääntely ja sen vaikuttavuus” Kauppatieteiden tohtori Kristian Möller, Helsinki 8 000 tutkimukseen ”Liiketoimintaverkostojen ja innovaatio-ekosysteemien orkestrointi” Filosofian maisteri Tellervo Nenonen, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön ”Kulttuuri-interventioiden vaikutukset ja kulttuuriharrastamisen yhteydet koettuun terveyteen, hyvinvointiin, elämänlaatuun ja eloonjäämiseen” Tanssitaiteen maisteri Vera Nevanlinna ja työryhmä, Helsinki 10 000 koreografian valmistamiseen yhdessä Ervi Sirénin kanssa Doctor of Science in Economics and Business Admi 8 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen “Corporate renewal and value creation: a multiple stakeholders perspectives” Doctor of Philosophy Dan Nie, Jyväskylä 14 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ‘’Integration into Finnish society - Immigrants’ well-being and working life in Finland’’

Materiaalitekniikan diplomi-insinööri Henna Niemelä-Anttonen, Tampere 24 000 väitöskirjatyöhön ”Monifobisten rakenteiden ja pintojen kehittäminen toiminnallisiin sovelluksiin” Diplomi-insinööri Minna Niittymäki, Tampere 12 000 väitöskirjatyöhön ”Termisesti ruiskutettujen eristävien keraamipinnoitteiden dielektriset ominaisuudet erilaisissa olosuhteissa” Musiikin maisteri Olga Nikolskaja-Heikkilä 7 000 taiteelliseen työskentelyyn ja konserttikiertueen järjestämiseen Liikuntatieteiden maisteri Tuuli Nissinen, Jyväskylä 12 000 väitöskirjatyöhön ”Lihaskadon ehkäisy ja hoito kahdessa eri lihaskatotilanteessa - mekanismit ja vaikutukset selviytymiseen ja lihasfysiologiaan.” Filosofian tohtori Asko Nivala, Turku 28 000 tutkimukseen “Posthuman Romanticism. Non-human Agency in the Romantic Era 1800–1840” Filosofian maisteri Johannes Nokkala, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön “Non-Markovianity and Complex quantum networks” Tanssitaiteen maisteri Samuli Nordberg ja työryhmä, Helsinki 10 000 LCE-kollektiivin kollaboratoriseen kirjoitustyöhön ja julkaisuun ”Jaettu tekijyys itseorganisoituvassa kaupunkiteoksessa” Musiikin maisteri Juhani Nuorvala, Helsinki 2 000 analogisyntetisaattorin hankintaan Filosofian maisteri Antti Nurkkala, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön “Computationally intensive signal processing for modeling with application to the blast furnace”


Musiikin kandidaatti Elias Nyman, Muurame 10 000 viulunsoiton maisteriopintoihin Ilya Gringoltsin johdolla Zürichissä Musiikin maisteri Matleena Nyman, Helsinki 8 000 kansainvälisiin pianokilpailuihin valmistautumiseen ja osallistumiseen, konsertoimiseen ja jatko-opintoihin Taiteen maisteri Mari Oikarinen, Rovaniemi 5 000 taidekasvatustyöpajasarjan kehittämiseen yhteistyössä Rovaniemen taidemuseon kanssa ja lastenkulttuuritapahtuman järjestämiseen Tanssinopettaja Ville Oinonen, Tampere 12 000 taiteelliseen työskentelyyn Helena Franzénin tanssielokuvassa, Saku Koistisen Exhibition - Man -teoksessa, yhteistyöhön kuvataiteilija Tomas Reganin kanssa sekä residenssiin Luxemburgissa Kauppatieteiden maisteri Anu Ojala, Jyväskylä 12 000 väitöskirjatyöhön “Sources of competitive advantage in the international business school industry: strategic archetypes and choice of activities” Filosofian maisteri Riku Paananen, Espoo 24 000 väitöskirjatyöhön ”Kyynelfilmin lipidikerroksen biofysiikka” Musiikin maisteri Satu Paavola, Tuusula 10 000 väitöskirjatyöhön ”Bel canto pianonsoitossa” Bachelor of Arts in Illustration Merja Palin, Helsinki 3 000 lapsiperheille sekä nuorille ja aikuisille suunnattuihin eläinaiheisiin piirustustapahtumiin Luonnontieteellisessä museossa Musiikin maisteri Osmo Palmu, Helsinki 6 000 konserttitoimintaan ja levyn julkaisemiseen

Juhani Palola ja Lahden Konservatorion Jousisoitinopettajat, Lahti 3 000 Suomen Jousisoitinopettajat ry:n vuorovaikutuspäivien järjestämiseen Lahdessa Hallintotieteiden maisteri Annika Palomäki, Tampere 12 000 väitöskirjatyöhön “Changing school in changing society - Finnish Curriculum reform at local level” Tanssitaiteen maisteri Jarkko Partanen ja työryhmä, Helsinki 5 000 Flashdance-tanssiteoksen valmistamiseen

Musiikin kandidaatti Johannes Piirto, Helsinki 3 000 taiteelliseen työskentelyyn ja opiskeluun ulkomailla Kauppatieteiden maisteri Noora Pinjamaa, Helsinki 6 000 väitöskirjatyöhön ”Sähköisten alustojen vaikutus sisällön tuottamiseen ja jakamiseen verkossa” UC Berkeleyssä Master of Science (ECON) Kalliopi Platanou, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön “Identity development in the HR context”

Musiikin opiskelija Joonas Pekonen, Kuopio 6 000 viulun hankintaan

Doctor of Philosophy (Social Sciences) Irina Poleshchuk 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Temporality of justice: ethics, historicity, and messianism”

Viulunrakentaja Marko Pennanen, Turku 4 000 Oberlinin viulunrakennuksen työpajaan osallistumiseen

Kirjailija Anja Portin, Helsinki 4 000 lastenkirjan kirjoittamiseen

Kauppatieteiden maisteri Visa Penttilä, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön, ”Yritysten moraalin rakentuminen vuorovaikutuksessa – kriittisiä näkökulmia yritysvastuuseen” Filosofian maisteri Maiju Peura, Jyväskylä 24 000 väitöskirjatyöhön ”Jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelemisessa metsämaisemassa” Filosofian maisteri Jarkko Peuron, Jyväskylä 24 000 väitöskirjatyöhön ”Vahvasti vuorovaikuttavan, heikosti kytketyn plasman instabiliteetit ja termalisaatio” Kauppatieteiden tohtori Rebecca Piekkari, Helsinki 5 000 workshopin “The Next Generation of International Management Research: The Organizational and Managerial Challenges Facing Today’s Multinational Corporations” järjestämiseen

Filosofian maisteri Jenni Poutanen, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön “Insights from unseen individuals: Using non-invasive approaches in population biology and wildlife management” Filosofian maisteri Marju Prass, Lahti 24 000 väitöskirjatyöhön komealupiinin leviämisestä ja torjunnasta Kuvataiteen maisteri Anssi Pulkkinen, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Häiriöitä, katkoksia, murtumia – Destruktio kriittisenä metodina” Filosofian maisteri Jonna Pulkkinen, Jyväskylä 6 000 Rautaisannos telaketjua -tietokirjan kirjoittamiseen Filosofian maisteri Johanna Pyy 24 000 väitöskirjatyöhön ”Empiirisillä ja matemaattisilla malleilla laskettujen metsänjalostuksen taloudellisten hyötyjen vertailu”

77


Huilunkorjaaja Johannes Päkkilä 10 000 huilunrakentamisen opintoihin Yhdysvalloissa Kauppatieteiden maisteri Essi Pöyry, Helsinki 4 000 väitöskirjatyöhön “Consumers as Companies’ Friends and Patrons Essays on Customer Engagement Strategies” MSc in Economics and Business Administration Ekaterina Raevskaya, Vaasa 24 000 väitöskirjatyöhön “Bloggers as a Marketing Tool: Understanding the Role of Bloggers and their Brands for Marketers” Kauppatieteiden tohtori Johanna Raitis, Turku 14 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen “Organizational identity and values – temporal and contextual perspectives” Kauppatieteiden tohtori Risto Rajala ja tekniikan yliop­pilas Lauri Saviranta, Suomi 20 000 tutkimushankkeeseen ”Liikennetoimialan muutos - Kohti jakamiseen perustuvia liikkumispalveluja” Diplomiviulisti Maarit Rajamäki ja työryhmä, Helsinki 20 000 International Minifiddlers -projektin pilottivaiheen viimeistelyyn Filosofian maisteri Tuomas Rantala, Tampere 12 000 väitöskirjatyöhön ”J. E. Sunila maalaisliittolaisena poliitikkona ja pääministerinä” Kauppatieteiden tohtori Noora Rantanen, Lappeenranta 14 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen “Finnish family ownership – creating value and competitive advantage in the times of economic challenges and crisis” Kirjailija Iida Rauma, Turku 6 000 romaanin kirjoittamiseen Filosofian maisteri Katja Raunio 10 000 romaanin kirjoittamiseen

78

Valtiotieteiden tohtori Kimmo Rentola, filosofian tohtori Timo Vihavainen ja filosofian tohtori Ohto Manninen, Helsinki 11 000 dokumenttijulkaisuun Stalin, politbyroo ja Suomi Master of Science astrophysics Thomas Reynolds, Southend-on-sea 24 000 väitöskirjatyöhön “Obtaining a complete census of the supernova activity within the local universe” Tanssitaiteen maisteri Kira Riikonen ja Routa Company työryhmä, Kajaani 10 000 ”Kahvintuoksuinen tanssi”-nykytanssiteoksen tuotantoon, työpajaan ja dokumentointiin Kauppatieteiden tohtori Timo Rintamäki, Tampere 8 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ­ ”Arvon luominen strategisena kilpailuetuna” Kauppatieteiden tohtori Tiina Ritvala, Helsinki 12 000 tutkimusprojektiin “Cross-sector collaboration between corporations, nonprofits and governments for positive environmental and social change” liittyvään tutkimusvierailuun Harvardin yliopistossa Diplomi-insinööri Antti Roivainen, Oulu 5 000 väitöskirjatyöhön ”Radiokanavan mallintaminen 10 GHz:n taajuusalueella tulevaisuuden viidennen sukupolven tietoliikennejärjestelmissä” Filosofian maisteri Minna-Mari Roms ja musiikin tohtori Maria Kalaniemi, Lohja 5 000 Svalan, uusia sävellyksiä ja suomenruotsalaista musiikkiperinnettä sisältävän albumin äänittämiseen ja julkaisemiseen Teatteritaiteen maisteri Juha Rouhikoski, Hämeenlinna 12 000 väitöskirjatyöhön ”Valotaiteen aika ajan ja paikan näkemisen arvoitus” Musiikkipedagogi Erik Rousi, Helsinki 6 000 taiteelliseen työskentelyyn ja laulunopintoihin Wienissä

MBA Piyali Rudra, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön “Social License to Operate: The Company Dimension Working within and beyond the CSR Framework” Valtiotieteiden maisteri Sini Ruohonen, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön ”Puoluelehden tehtävä. Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n pää-äänenkannattajien merkitys puolueiden viestintävälineinä 1991-2011.” Yhteiskuntatieteiden maisteri Juha Ruusuvuori, Kemiönsaari 8 000 romaanin kirjoittamiseen Yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Räkköläinen, Tampere 24 000 väitöskirjatyöhön “Outsourced Foreign Policy: The Policy Impact of Commercial Military Service Providers” Musiikin opiskelija Aino Räsänen, Helsinki 7 000 alttoviulun hankintaan Filosofian tohtori Mia Rönkä, Naantali 4 000 lasten tarinallisen tietokirjan ”Nähdään majalla, lintuagentit” tekemiseen Kasvatustieteen maisteri Marja Saarilahti, Bryssel (Helsinki) 12 000 väitöskirjatyöhön ”Sekvenssikarttaa peliin. Lapsiperheiden arjen tukeminen uuden perhetyömenetelmän avulla.” Diplomi-insinööri Ari Saastamoinen, Oulu 4 000 väitöskirjatyöhön ”Ultralujien suorakarkaistujen rakenneterästen päästömetallurgia” Filosofian maisteri Rauno Sainio, Tallinna 6 000 kiinalaisen Mai Jian romaanin ”Jie mi” suomentamiseen Säveltäjä-äänisuunnittelija Sanna Salmenkallio, Helsinki 12 000 taiteelliseen työskentelyyn


Valtiotieteiden tohtori Markku Eino Tapani Salomaa, Helsinki 10 000 tutkimukseen ”Hajoavat sivilisaatiot murtavat geopolitiikan”

Valtiotieteiden tohtori Miika Siironen, Oulu 6 000 Elias Simojokea käsittelevään poliittiseen elämäkertaan

Filosofian tohtori Annakaisa Suominen 6 000 tapoja käsittelevän tietokirjan kirjoittamiseen

Teatteritaiteen maisteri Ville Salonen ja työryhmä, Helsinki 10 000 Richard Straussin Ariadne auf Naxos -oopperan tuotantoon

Filosofian maisteri Juha Siitonen, Jyväskylä 24 000 väitöskirjatyöhön ”Bioaktiivisten Stemona-alkaloidien kokonaissynteesit”

Filosofian maisteri Jani Saloranta, Oulu 5 000 väitöskirjatyöhön ”Semantic position on wireless networks”

Kauppatieteiden tohtori Hanna Silvola ja kauppatieteiden tohtori Jari Huikku, Nurmijärvi 8 000 tutkimukseen ”Liikearvoinformaation merkitys sijoituspäätöksissä”

Valtiotieteiden maisteri Pauliina Susi ja Vapaat naiset työryhmä Toimittajat Leena Filpus, Riitta Saarinen, Helen Moster, Tiina Torppa sekä valokuvaajat Susanna Junnola ja Liisa Takala, Vantaa 10 000 tietokirjaan yleisistä saunoista ja saunakulttuurista

Teatteritaiteen tohtori Ville Sandqvist, Helsinki 7 000 Näyttelijäntyön rakentuminen -teoksen kirjoittamiseen Musiikkipedagogi Henrik Sandås ja Tanguedia Quintet, Jyväskylä 12 000 Tanguedia Quintet -yhtyeen konserttitoimintaan Doctor of Philosophy Samira Saramo, Turku 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Death and Mourning in Finnish North America” Master of Culture and Arts Paul Savage, Helsinki 11 000 väitöskirjatyöhön “Discourse and narrative on entrepreneurial opportunity in Silicon Valley” Diplomi-insinööri Jyrki Savolainen, Kajaani 6 000 väitöskirjatyöhön “Simulation and system dynamic real option models – applications to metal mining investments” Musiikkipedagogi Demian Seesjärvi, Helsinki 10 000 taiteelliseen työskentelyyn ja laulajan muutosmatkasta kertovan ”Omaksi itseksi”- konserttisarjan toteuttamiseen Tanssitaiteen maisteri Marjo Selin ja työryhmä, Rovaniemi 5 000 Kaikki hyvin kasvimaalla -teoksen toteuttamiseen

Filosofian tohtori Jari Sinkkonen ja työryhmä, Turku 23 000 tutkimukseen ”Lymen borrelioosin nopea diagnostiikka NMR- ja massaspektrometrialla taudin varhaisessa vaiheessa” Valtiotieteiden maisteri Jonas Sjöblom, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Kuntalaisosallistumisen muodot 2010-luvulla” Tekniikan lisensiaatti Tuomo Soini, Tampere 12 000 väitöskirjatyöhön ”Suuren yrityksen tietopääoman ja kokemuksen hyödyntäminen uusissa (kansainvälistyvissä) startup-yrityksissä” Diplomi-insinööri Christian Stenroos, Tampere 24 000 väitöskirjatyöhön ”Jäätymättömien ja kulutuskestävien pinnoitteiden kehittäminen termisen ruiskutuksen pinnoitusmenetelmien avulla” Psykologian maisteri Juho Strömmer, Jyväskylä 24 000 väitöskirjatyön “Aging, cognitive decline and physical exercise intervention” loppuunsaattamiseen Toimintaterapeutti Nadja Sumanen, Espoo 6 000 nuortenromaanin kirjoittamiseen Diplomi-insinööri Iiris Sundin 24 000 väitöskirjatyöhön ”Hoitoennusteiden interaktiivinen oppiminen yksilöllistetyssä lääketieteessä”

Taiteen maisteri Virpi Suutari, Helsinki 15 000 Alvar ja Aino Aallon arkkitehtuurin ja muotoilun merkityksestä kertovan Aalto-dokumenttielokuvan tekemiseen Kauppatieteiden maisteri Marja Svanberg, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön “The Conceptual Meaning and Moral Nature of Corporate Social Responsibility” Filosofian maisteri Sanni Swahn 14 000 väitöskirjatyöhön ”Draamakasvatus ilmiöpohjaisen koulutyöskentelyn käynnistäjänä” Kauppatieteiden maisteri Ulla Särkikangas, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Kuluttajalähtöinen palvelunkehitys sähköistyvissä sosiaali- ja terveysalan palveluissa” Diplomi-insinööri Kati Tahvonen, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Öljyntorjunnan suorituskyvyn kehittäminen sotataidon näkökulmasta” Kauppatieteiden maisteri Kimmo Taiminen, Jyväskylä 24 000 väitöskirjatyöhön ”Verkkosisällön palvelunäkökulma yrityksien asiakasarvon tuotannossa” Filosofian maisteri Ringa Takanen, Kaarina 24 000 väitöskirjatyöhön ”Laupeus ja inhimillisyys - Naiset, lapset ja Kristus: Ihmisyyden emootioita korostavat alttaritaulut ja yhteiskunnallinen muutos Suomessa vuosina 1870–1920”

79


Kasvatustieteen tohtori Anna Tapola, Helsinki 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Itsekontrollin ja kiinnostuksen yhteys yrittämiseen, suoriutumiseen ja koettuun kuormitukseen ala- ja yläkoulussa” Filosofian tohtori Eero Tarasti, Helsinki 30 000 Academy of Cultural Heritages, ACU (Kulttuuriperintöjen akatemia, AKU) -instituution perustamiseen Musiikin kandidaatti Samuli Taskinen, koreografi Oskari Nyyssölä ja musiikin maisteri Mari Sainio, Helsinki 8 000 nykykamarimusiikkiteoksen luomiseen lauluäänelle, liikkeelle ja neljälle instrumentille Filosofian maisteri Lauri Tavi, Joensuu 24 000 väitöskirjatyöhön ”Hätäpuhelujen prosodiaa” Filosofian maisteri Helena Telkänranta, Tammela 2 000 tietokirjojen kirjoittamiseen eläinten käyttäytymisestä ja kokemusmaailmasta, työniminä ”Koiran silmin”, ”Kissan silmin” ja ”Pienlemmikin silmin” Filosofian kandidaatti Katri Tervo, Helsinki 4 000 romaanin Iltalaulaja kirjoittamiseen Musiikkipedagogi Fiona Tharmaratnam, varhaisiän musiikinopetuksen lehtori Sari Kallioranta ja musiikin maisteri Siina Hirvonen, Järvenpää 8 000 soitinsatukonserttien järjestämiseen Filosofian maisteri Henna Tiensuu, Oulu 5 000 väitöskirjatyöhön ”Terästuotteiden laatumallinnus haastavissa mittausolosuhteissa” Diplomi-insinööri Juha Tiihonen, Tampere 24 000 väitöskirjatyöhön ”Kvanttipistetekniikan sovellutusten laskennallinen mallintaminen”

80

Valtiotieteiden maisteri Kristina Tilev, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön ”Joustavat (epä) tyypilliset: osa-aikaiset vähittäiskaupassa” Diplomi-insinööri Terhi Toivari, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön ”Mäntyliukosellun uudenlaiset valmistusmenetelmät” Diplomi-insinööri Matti Toivonen, Helsinki 5 000 väitöskirjatyön ”Uudet, kehittyneet nanoselluloosa-pohjaiset materiaalit” loppuunsaattamiseen Filosofian maisteri Oula Tolvanen, Vantaa 24 000 väitöskirjatyöhön ”Bayesiläinen monijokimalli meritaimenen (Salmo trutta L.) elinkierron kuvaamiseksi ja sen sovellutukset päätöksentekoympäristössä” Diplomi-insinööri Teemu Tomberg, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Laajakaistaiset laservalonlähteet ympäristön ja lääketieteen mittauksiin” Kauppatieteiden tohtori Jenni Torikka, Kerava 14 000 tutkimukseen ”Kansallinen yrittäjäluonnetutkimus” Master of Research in East European Studies Liisa Tuhkanen, Lontoo 24 000 väitöskirjatyöhön ”Uskonto, identiteetti, akkulturaatio - Suomen venäjänkielinen vähemmistö ja Suomeen sopeutuminen” Kauppatieteiden maisteri Marika Tuomela-Pyykkönen, Oulu 12 000 väitöskirjatyöhön “Procurement competencies in large infrastructure projects - Case mining industry” Filosofian tohtori Jarkko S. Tuusvuori, Helsinki 10 000 tutkimukseen ja tietokirjaan populaarikäsitteen historiasta

Musiikin lehtori Marianne Uotila ja sellisti Tomi Uotila, Kouvola 5 000 taiteelliseen työskentelyyn: Konserttisarja vammaisille, pitkäaikaissairaille ja ikäihmisille Kymenlaaksossa ja Päijät- Hämeessä Teatteritaiteen kandidaatti Sanna Uuttu ja työryhmä, Helsinki 5 000 koreografi Anna Maria Häkkisen ja dramaturgi Sanna Uutun sekä työryhmän tanssiteoksen PAINI valmistamiseen Merkonomi Merja Marita Vaahtoniemi ja työryhmä, Lapua 8 000 Suomen Miesten tanssipitojen järjestämiseen Anonyymi työryhmä, Helsinki 8 000 Anonymous-nykytanssiteoksen toteuttamiseen Diplomi-insinööri Nina Vainio, Turku 12 000 väitöskirjatyöhön ”Kuntien tytäryhtiöiden hallitusten strateginen rekrytointi - hallitusvalinnat laillisiksi ja läpinäkyviksi” Musiikin kandidaatti Janne Valkeajoki, Helsinki 8 000 konserttiharmonikan hankintaan MA in Curatorial Studies Marina Valle Noronha, Helsinki 12 000 väitöskirjatyöhön “Future Openings: When Artworks No Longer Exist” Teatteritaiteen maisteri Kirsti Valve ja näyttelijä-muusikko ­Antti Korhonen, Helsinki 12 000 Maria Jotunista kertovan musiikillisen näytelmän ”Marian sydän” valmistamiseen Yhteiskuntatieteiden maisteri Sari Marjut Vanhanen, Turku 24 000 väitöskirjatyöhön ”Kotoutumisen edistäminen monialaisena yhteistyönä - Näkökulmana poliisin työ”


Kauppatieteiden maisteri Iiro Tapani Vaniala, Helsinki 6 000 väitöskirjatyöhön ”Upper echelons and behavioral strategy” liittyvään tutkimusvierailuun TCU Neeley kauppakorkeakouluun Yhdysvalloissa Filosofian maisteri Jari Varsaluoma, Tampere 6 000 väitöskirjatyöhön ”Käyttäjälokidatasta lisäarvoa tuotannonohjausjärjestelmien käyttäjille, asiakkaille ja tuotekehitykselle” Diplomi-insinööri Taneli Vaskelainen, Jyväskylä 12 000 väitöskirjatyöhön “From Eco-niche to Mainstream Markets – the Emergence of Car Sharing Industry in Germany” Kasvatustieteen maisteri Jouni Veijalainen, Espoo 24 000 väitöskirjatyöhön ”Lasten itsesäätelytaidot päiväkodissa” Filosofian tohtori Toni Veikkolainen 28 000 tutkimukseen ”Svekofennisen litosfäärin termisen mallin määritys maanjäristysten sekä lämpövuo- ja lämmöntuottodatan avulla” Taiteen maisteri Harri Jaakko Johannes Veistinen, Ylöjärvi 4 000 anteeksiantoa käsittelevän toisen romaanin kirjoittamiseen Tanssitaiteilija Raisa Vennamo ja tanssija-toimittaja Maija Karhunen, Helsinki 5 000 esseekokoelman ”Feldenkraismenetelmä ja liikkeen ulottuvuudet” kirjoittamiseen ja toimittamiseen Diplomi-insinööri Klaara Viisanen, Espoo 24 000 väitöskirjatyöhön ”Nopeat lämpötilamittaukset nanoelektronisissa laitteissa ja kalorimetrisen yksifotonidetektorin kehittäminen” Kauppatieteiden maisteri Stiina Vistbacka, Espoo 12 000 väitöskirjatyöhön ”Oppimismatka johtajuuteen: merkitykselliset työ­

uran tapahtumat ja kasvu johtajaksi sairaalaorganisaatiossa” Diplomi-insinööri Anne-Maria Visuri, Espoo 14 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Non-equilibrium dynamics and long-range interactions in ultracold Fermi gases” Geneven yliopistolla Sveitsissä

Taiteen tohtori Joanna Weckman, Espoo 10 000 tutkimukseen ”Lähikuvassa puku – suomalaisen elokuvapuvun historiaa 1960–1990” Kirjailija Mika Wickström, Helsinki 6 000 kirjalliseen työskentelyyn

Doctor of Philosophy Xuan Que Vo, Helsinki 3 000 vietnaminkielisen Suomi-tietokirjan laajentamiseen ja täydentämiseen uuteen julkaisuun

Psykologian lisensiaatti Annamaria Wikström, Espoo 8 000 väitöskirjatyöhön ”Psykoottistyyppiseen oireiluun liittyvät neuropsykologiset piirteet. Väestötutkimus”

Filosofian tohtori Silja Vuorikuru, Helsinki 28 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Meri suomalais-virolaisen kulttuurisuhteen kuvastajana kaunokirjallisuudessa”

Dr. Kristina Wittkowski ja doctor of science Jaakko Aspara, Helsinki 5 000 tutkimukseen “Consumer reactions to non-ownership business models and information sharing”

Filosofian maisteri Elisa Vuorinen, Nokia 24 000 väitöskirjatyöhön ”Tumakuljetusproteiini KPNA7 - tärkeä syöpäsolujen toiminnan säätelijä”

Humanististen tieteiden kandidaatti Jukka-Pekka Wuorikoski, muusikko Lasse Liemola ja Hannu Heiskanen, Helsinki 5 000 Flooran päivän laulujuhlien järjestämiseen Kumtähden kentällä Helsingin Kumpulassa

Valtiotieteiden tohtori Jukka Vuorinen, Turku 28 000 tutkimukseen ”Tietoisuus lapsiin kohdistuvan väkivallan mahdollisuudesta ja sen vaikutus asiakaskohtaamisiin lastenneuvolatyössä”

Doctor of Philosophy Sadaat Yawar ja doctor of philosophy Kuula Markku 6 000 tutkimukseen “Sustainable logistics and circular economy: A case of alternative business models in Finland”

Filosofian maisteri Enni Väisänen, Helsinki 24 000 väitöskirjatyöhön ”Kuusen puuaineen biosynteesi: solukalvojen merkitys ja ligniinimonomeerien kalvokuljetus”

Teatteritaiteen maisteri Elina Ylisuvanto, teatteritaiteen maisteri Johannes Korpijaakko ja ohjaaja Pasi Lampela, Helsinki 12 000 teatteriesityksen ”Kuuliaisen kansan kipupisteet” valmistamiseen

Kauppatieteiden maisteri Marjo Väisänen, Oulu 24 000 väitöskirjatyöhön ”Johdon ohjaus­ järjestelmät kansainvälisissä yrityskaupoissa”

Kauppatieteiden maisteri Katariina Ylönen, Siilinjärvi 12 000 väitöskirjatyöhön “Innovativeness in international sales work - The perceptions, dimensions and determinants of sales innovation in cross-cultural environment”

Valtiotieteiden maisteri Jaana-Maria Wahlforss 8 000 Kalevalan tarinoihin perustuvaan lastenelokuvaan

Master of Science Ye Yue 12 000 väitöskirjatyöhön “News Impacts in Financial Markets: Research Scheme”

81


Master of Science Vladimir Zhukov, Lappeenranta 12 000 väitöskirjatyöhön ”Kullan tuotannon vakavien ympäristöriskien vähentäminen syanidivapaiden prosessien avulla” Filosofian tohtori Kai Viljami Åberg, Kontiolahti 28 000 tutkimushankkeeseen ”Karjalan kaaleet ja valkoiset mustalaiset” - Karjalaisen romaniväestön ja muun karjalaisen väestön kulttuurinen vuorovaikutus musiikissa ja yhteiskunnassa Filosofian maisteri Tuomas Äystö, Turku 12 000 väitöskirjatyöhön ”Uskonnon pilkka yhteiskunnallisena huolenaiheena 2000-luvun Suomessa” Kauppatieteiden tohtori Anssi Öörni, Vantaa 5 000 tutkimukseen ”Massadatasta kuluttajakäyttäytymisen teoriaa”

Hakemuksetta: Kansallisgalleria 1 000 000 säätiöpääomakeräykseen, jolla tuetaan Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa, valtion taidekokoelman kartuttamistasekä taiteen tutkimus- ja kehitystoimintaa Kunniapalkinto: Professori Pirkko Nuolijärvi 30 000 Tunnustuspalkinto: Musiikkineuvos Seppo Hovi 20 000 Kädentaitopalkinto: Tekstiilikonservaattori Henna Koskinen 10 000 Tekstiilikonservaattori Taina Leppilahti 10 000

Varataan taideostoihin ja kuvataiteen erityiskohteisiin 400 000 Varataan Säätiöiden post doc -pooliin 300 000 Varataan myöhemmin määrättäviin tarkoituksiin 8 000

Vuoden 2016 jako yhteensä 11 500 000

82


LIITE 2

Kunniapalkinnot

2016 Nuolijärvi Pirkko, professori 2014 Ruokanen Tapani, päätoimittaja emeritus 2013 Nieminen Risto, professori 2011 Häikiö Martti, professori 2010 Panula Jorma, akateemikko 2008 Raivio Kari, kansleri 2007 Nikula Riitta, professori Tamminen Tuula, professori 2005 Huovinen Eero, piispa Laine-Almi Doris, professori 2004 Louhos Meri, pianotaiteilija Siikala Anna-Leena, professori 2002 Frösén Jaakko, professori 2001 Kimanen Seppo, professori 1998 Pohjola Erkki, professori

1996 Berglund Paavo, kapellimestari Meri Veijo, kirjailija 1995 Jávorszky Béla, kirjailija Kaplinski Jaan, kirjailija 1993 Raittila Tapani, taidemaalari 1992 Kansanaho Erkki, piispa Peltola Leena, professori 1990 Välkki Anita, laulajatar 1989 Sinisalo Veikko, professori 1984 Äikää Tauno, professori 1982 Mikkilä Timo, professori 1981 Lindström Aune, professori 1978 Puntila Lauri A, professori 1977 Tawaststjerna Erik, professori 1974 Jutikkala Eino, professori Waris Klaus, kansleri

1972 Eronen Ella, taiteilija 1970 Koskimies Rafael, professori 1969 Haavio Martti, akateemikko 1966 Kuusisto Taneli, professori Pihkala Lauri, professori 1964 Kivimaa Arvi, professori 1963 Suviranta Bruno, kansleri Wegelius Edvard A, professori 1961 Hannikainen Tauno, kapellimestari Kojo Viljo, kirjailija 1955 Kallio Kalervo, kuvanveistäjä 1954 Ylinen Arvo, professori 1953 Heiskanen V. A, professori Kallas Aino, kirjailija 1952 Laurila Erkki, professori

83


LIITE 3

Tunnustuspalkinnot 2016 Hovi Seppo, musiikkineuvos Taina Leppilahti ja Henna Koskinen, tekstiilikonservaattorit 2014 Mäkelä Jukka, taidemaalari Pokela Eeva-Leena, musiikkikasv. lehtori Kuusisto Olavi, vanhempi mestari 2013 Meta4-kvartetti Träskelin Rauno, valokuvaaja 2011 Löövi Kalle, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Jumppanen Paavali, pianisti Juurinen Terhi, keraamikko 2010 Lumikero Kari, toimittaja 2008 Kassandra ry Hoikkala Tuomas, toiminnanjohtaja Anttila Upi, seppä 2007 Liikanen Jaakko, lasinpuhaltajamestari 2006 Vastuunkantajat ry 2005 Huovila Erja, taidegrafiikan vedostaja 2004 Tyrvään Pyhän Olavin kirkon talkooväki 2002 Storgårds John, kapellimestari Kontek Anna, lavastaja ja pukusuunnittelija

84

2001 Kunnas Mauri, kirjailija Ojala Riitta, taideompelija 1999 Laaksonen Aune, museonjohtaja 1996 Petäistö Helena, toimittaja 1993 Saarenheimo Eero, professori 1992 Rauman merenkulkuoppilaitos, Tuulentuvan säätiö 1990 Nieminen Pertti, kirjailija Rinne Reino, kirjailija 1989 Hynninen Jorma, oopperalaulaja 1986 Silvennoinen Martti, ohjelmapäällikkö 1982 Eklund Holger, merileksikografi Paavonen Eemeli, pianonvirittäjä 1978 Sadeniemi Matti, professori 1977 Wendelin Martta, taidemaalari Turja Ilmari, professori 1973 Erämetsä Olavi, professori Karilas Yrjö, kouluneuvos 1972 Koponen Erkki, professori Suomi Vilho, apulaisprofessori

1971 Kitunen Ella, maat. ja metsät. tohtori Suhonen Onni, viulutaiteilija Tanttu Erkki, taiteilija 1968 Niini Aarno, professori Vuorela Einari, kirjailija 1967 Jurkka Emmi, teatterinjohtaja Kari Kaarina, professori 1966 Bergroth Kersti, kirjailija Merenmaa Martti, kirjailija 1965 Rautawaara Aulikki, laulajatar Salmelainen Eino, professori Tuulio Tyyni, fil. toht., h.c. 1964 Huttunen Jorma, oopperalaulaja Lyy Toivo, kirjailija 1962 Pälsi Sakari, kirjailija 1960 Suomen Meripelastusseura 1959 Kalima Eino, professori Kivimies Yrjö, kirjailija 1958 Viljanen Lauri, kirjailija 1956 Somersalmi Aili ja Urho 1952 Pekkanen Toivo, kirjailija 1951 Väisälä Yrjö, professori


LIITE 4

Suuret kunniapalkinnot ja lahjoitukset 2016 Kansallisgalleria  1 000 000 museoiden toimintaan, valtion taidekokoelman kartuttamiseen sekä taiteen tutkimus- ja kehitystoimintaan 2014 Juho ja Maria Lallukan taiteilija­ kotisäätiö 300 000 Lallukan taiteilijakodin peruskorjaukseen 2013 Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 1 500 000 lastensairaalan rakentamiseen yhteensä miljoonaviisisataatuhatta euroa siten, että lahjoitus toteutetaan kolmessa viidensadantuhannen euron erässä apurahajaoissa 9.10.2013, 9.10.2014 ja 9.10.2015 2010 Terhokoti 100 000 uraauurtavasta potilaan ihmisarvoon, itsemääräämisoikeuteen ja inhimilliseen hoitoon perustuvasta saattohoitotyöstä 2009 Luonto-Liitto ry 100 000 pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työs­tä lasten ja nuorten omaehtoisen ympäristötoiminnan edistämiseksi 2006-2008 Suomen Meripelastusseura ry 470 000 toimintakeskuksen perustamiseen Bågaskärin entiselle merivartioasemalle

2006-2008 Suomen Merimieskirkko ry 630 000 Vuosaaren kansainvälisen ja ekumeenisen merimieskirkon perustamiseen

1998 Suomen Partiolaiset ry 50 456 nuorison itsenäiseen vastuun kantamiseen tähtäävään kasvatustyöhön

2006 Crisis Management Initiative ry 200 000 arvokkaasta työstä käytännöllisten ja toteuttamiskelpoisten ratkaisujen etsimisessä ja löytämisessä inhimillisen turvallisuuden vahvistamiseksi ihmiskunnassa

1997 Suomen Meripelastusseura ry 840 940 uuden pelastusristeilijän rakentamiseen (PR Jenny Wihuri)

2002-2004 Suomen Merimieskirkko ry 700 000 Lontoon merimieskirkon peruskorjaukseen

1996 Kerhokeskus - koulutyön tuki ry 50 456 koulunuorison tapakulttuurin edistämistä varten teetettävien videon ja CD-ROMin rahoittamiseen 1992 Maanpuolustuksen Tuki ry 336 376 vapaaehtoiseen maanpuolustus­ koulutukseen

2003 Lapin yliopisto 300 000 lahjoitusprofessuuriin, jonka opetusala1987 na on pohjoinen taide sekä nykytaide Suomen Väestönsuojelujärjestö ry Wihurin rahaston kokoelman pohjalta 168 188 2002 kansalaisten tiedon ja taidon lisäämiHelsingin seurakuntayhtymä ry seksi suurtuhoilta suojautumisessa huoneistolahjoitus käytettäväksi 1985 Kannelmäen seurakunnan diakoniaSuomen Sotaveteraanit ry painotteiseen toimintaan, ensisijaisesti 168 188 lapsiperhe-, lapsi- ja nuorisotyöhön sotaveteraanien hoito- ja asumis­ 2000 olojen kehittämiseen Kuusikodissa Kadettikunta ry 1975 168 188 Sotainvalidien veljesliitto ry sotaveteraanien perinnön siirtämi168 188 sestä Suomen nuorisolle lahjoitus keräykseen ”Sairaala 1999 Sotavammaisille” Suomen Pelastusarmeija 336 376 pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi

85


LIITE 5

Wihuristit Villa Lantessa 1965–2016

Vuosittain jaettava Wihurin stipendi mahdollistaa vuodeksi yhdelle Suomen Rooman-instituutin keskeisten tutkimusalueiden tohtorikoulutettavalle työskentelyn ja asumisen instituutin tiloissa Villa Lantessa, Roomassa.

2015–2016 Laura Aho HY klassillinen filologia, jatko-opiskelija

2010–2011 Heini Ynnilä Oxford University archaeology, DPhil Oxford University

2004–2005 Samu Niskanen HY historia, FT, HY yliopistonlehtori

2014–2015 Marko Halonen HY historia, jatko-opiskelija

2009–2010 Laura Nissin HY klassillinen filologia, jatko-opiskelija, apulaisasiamies 2015–2017

2003–2004 Teemu Immonen HY historia, FT

2013–2014 Miikka Kuha JyY romaaninen filologia, jatko-­opiskelija

2008–2009 Miikka Tamminen TaY historia, FT

2015–2016 Laura Aho HY klassillinen filologia, jatko-opiskelija

2013–2014 Tommi Lankila Princeton University history, jatko-­opiskelija

2007–2008 Milla Bergström HY teologia, TT

2014–2015 Marko Halonen HY historia, jatko-opiskelija

2012–2013 Riikka Ala-Risku HY italialainen filologia, jatko-opiskelija

2006–2007 Ulla Di Mariano ent. Laitakari TY filologia, sairaanhoidon opiskelija

2013–2014 Miikka Kuha JyY romaaninen filologia, jatko-opiskelija

2011–2012 Timo Korkiakangas HY klassillinen filologia, jatko-opiskelija

2005–2006 Jesse Keskiaho HY historia, FT, SA tutkijatohtori

2013–2014 Tommi Lankila Princeton University history, jatko-opiskelija

86


V I L L A L A N T E hankittiin Suomen valtiolle 1950-luvulla Amos Andersonin 5 miljoonan markan lahjoituksella. Antti Wihuri päätti Rooman vierailunsa jälkeen, että Wihurin rahasto lahjoittaa vastaavat 5 miljoonaa markkaa rakennuksen peruskorjaukseen. Rahasto on vuosien varrella tukenut instituutin erilaisia tutkimushankkeita ja hankintoja.

2012–2013 Riikka Ala-Risku HY italialainen filologia, jatko-opiskelija 2011–2012 Timo Korkiakangas HY klassillinen filologia, jatko-opiskelija 2010–2011 Heini Ynnilä Oxford University archaeology, DPhil Oxford University 2009–2010 Laura Nissin HY klassillinen filologia, jatko-opiskelija, apulaisasiamies 2015–2017 2008–2009 Miikka Tamminen TaY historia, FT

87


2007–2008 Milla Bergström HY teologia, TT 2006–2007 Ulla Di Mariano ent. Laitakari TY filologia, sairaanhoidon opiskelija 2005–2006 Jesse Keskiaho HY historia, FT, SA tutkijatohtori 2004–2005 Samu Niskanen HY historia, FT, HY yliopistonlehtori 2003–2004 Teemu Immonen HY historia, FT 2002–2003 Meri Vuohu TaY historia, tuotantoassistentti Keskiaikaiset markkinat 2001–2002 Janne Pölönen OY historia, FL, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta suunnittelija, jatko-opiskelija Ecole des Hautes Etudes en Sciences Sociales 2000–2001 Ria Berg HY klassillinen arkeologia, FT, dosentti, assistentti 2001–2005, lehtori 2012–3026 1999–2000 Ulla Lehtonen HY teologia, Tikkurilan lukio lehtori 1998–1999 Eeva-Maria Viitanen HY arkeologia, FT, asiamies 2012–2017 1997–1998 Ulla Rajala TY arkeologia, DPhil Cambridge University, OY dosentti 1996–1997 Pauli Sivonen HY historia, FT, museonjohtaja

88

1995–1996 Janne Ikäheimo OY arkeologia, FT, OY yliopistolehtori 1994–1995 Heikki Saros HY taidehistoria, Lahden ammattikorkeakoulu lehtori 1993–1994 Maija Tuomikoski HY historia 1992–1993 Kaj Sandberg ÅA historia, FD, assistentti 1995– 1998, johtaja 2006–2009 1991 Sari Mattero HY klassillinen filologia, kirjastonjohtaja

1980, 1981 Jarmo Pankamaa HY historia 1979 Juhani Sarsila JyY klassillinen filologia, FT, TaY yliopistonlehtori 1978, 1979 Aino Katermaa TaY historia, FT, TaY lehtori 1976, 1980 Eero Jarva OY historia, FT, OY yliopistonlehtori emeritus, assistentti 1980–1983 1975, 1977 Maija Väisänen HY historia, FT, dosentti emerita, asiamies 1983–1984

1990 Pasi Ojala TaY historia

1973, 1974 Anne Helttula HY klassillinen filologia, FT, JyY lehtori emerita, johtaja 1989–1992

1989 Anneli Luhtala HY klassillinen filologia, FT, HY latinan yliopistonlehtori

1971 Eeva Ruoff-Väänänen HY historia, FT, Aalto-yliopiston dosentti

1988 Timo Sironen HY klassillinen filologia, FT, OY yliopistonlehtori

1969,1970 Paavo Castrén HY klassillinen filologia, FT, HY professori emeritus

1986, 1987 Agneta Ahlqvist HY historia, FT, dosentti

1967, 1968, 1972 Eva Margareta Steinby HY klassillinen arkeologia, FT, Oxford University professori emerita, assistentti 1973–1977, johtaja 1979–1982, 1992–1994

1986 Heikki Mikkeli HY historia, FT, HY professori 1984, 1985 Anja-Inkeri Lehtinen HY historia, FL 1982, 1983 Lena Talvio HY klassillinen filologia, FL, suomentaja, ranskan ja italian kielen opettaja

1966 Heikki Solin HY klassillinen filologia, FT, HY professori emeritus, johtaja 1976–1979 1965 Unto Paananen HY historia, FT, OY lehtori, johtaja 1985–1989, professorin arvonimi 2000


LIITE 6

Vierailevat kutsutaiteilijat Lapin yliopistossa

2016 Teemu Saukkonen, kuvataiteilija

2009 Anu Tuominen, kuvataiteilija

2002 Pekka Vesterinen, taidemaalari

2016 Pirjetta Brander, kuvataiteilija

2009 Antti Ojala, taidemaalari

2002 Jyrki Siukonen, kuvataiteilija

2015 Matti Nurminen, kuvanveistäjä

2008 Anna Retulainen, taidemaalari

2001 Lauri Rankka, taidegraafikko

2015 Jane Räisänen, kuvataiteilija

2008 Sofia Wilkman, taidemaalari

2001 Jukka Lehtinen, kuvanveistäjä

2014 Marja Kanervo, kuvataiteilija

2007 Päivi Sirén, taidemaalari

2000 Minna Heikinaho, kuvataiteilija

2014 Tamara Piilola, kuvataiteilija

2007 Ilkka Väätti, taidemaalari

2000 Jussi Niva, kuvataiteilija

2013 Jan Kenneth Weckman, kuva­ taiteilija

2006 Heikki Marila, taidemaalari

1999 Heli Hiltunen, kuvataiteilija

2006 Tuija Arminen, kuvataiteilija

1999 Pasi Karjula, kuvataiteilija

2005 Heimo Suntio, kuvataiteilija

1998 Juho Karjalainen, taidegraafikko

2012 Roi Vaara, performanssitaiteilija

2005 Tarja Pitkänen-Walter, kuva­ taiteilija

1998 Kari Laitinen, taidegraafikko

2011 Kimmo Schroderus, kuvanveistäjä

2004 Paul Osipow, taidemaalari

2010 Anne Tompuri, taidemaalari

2004 Lotta Määttänen, taidemaalari

2010 Henry Wuorila-Stenberg, taidemaalari

2003 Riitta Päiväläinen, valokuvataiteilija

2013 Marja Pirilä, valokuvataiteilija 2012 Jukka Korkeila, kuvataiteilija

1997 Markku Hakuri, kuvanveistäjä 1996 Jaakko Niemelä, taidegraafikko 1996 Markku Keränen, taidemaalari 1995 Jussi Heikkilä, kuvanveistäjä

2003 Irmeli Hulkko, kuvataiteilija

89


LIITE 7

Temppelikadun taiteilija-ateljeen stipendiaatit Temppelikatu 1 a:n taiteilija-ateljeessa työskennelleet taiteilijat: 2016-2017 Janne Nabb, kuvataiteilija, Övermark 2014-2015 Antti Laitinen, kuvataiteilija, Raahe 2012-2013 Jaakko Rönkkö, kuvataiteilija, Kuopio 2010-2011 Saara Ekström, taidemaalari, Turku 1.9.-31.12.2015 Anne Tompuri, taidemaalari, Lappeenranta 1.1.-31.8.2015 Kari Cavén, kuvanveistäjä, Vantaa 2008 Reijo Hukkanen, taidemaalari, Oulu Sinikka Tuominen, taidemaalari, Oulu 2003-2005 Matti Kujasalo, taidemaalari ja -graafikko 1991-2002 Carolus Enckell, taidemaalari 1953-1991 Aimo Kanerva, taidemaalari 1920-1953 Verner Thomé, taidemaalari 1915-1920 Mikko Oinonen, taidemaalari ja –graafikko

90


T E M P P E L I K AT U 1 A :n taitelija-ateljee on Jenny ja Antti Wihurin rahaston omistama ateljee- ja työskentelytila Helsingin Töölössä, jota voivat hakea suomalaiset kuvataiteilijat. Rahasto hankki, peruskorjasi ja varusti ateljeen vuonna 2007 tarjotakseen eri puolelta Suomea tuleville kuvataiteilijoille mahdollisuuden työskennellä Helsingissä.

91


Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuosikertomus 2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you