Kotiseutulehti Jaalalainen ja Valkealan Sanomat

N:o 5/20 •21.10.2020

MITEN KÄY PALVELUKESKUKSEN? - SIVU 3 Lounas noutopoydästä ma-pe 10.30-14 Listalta maukkaat annokset klo 14 alkaen

9,90

Ravintola avoinna ma, ti, to 6.00-21.00 ke, pe 6.00-22.00 la 8.00-01.00 su 10.00-20.00 Keittiö avoinna ma-su 10.30-16.00

Pitopalvelumme hoitaa juhlanne!

Ruoat, makeat ja suolaiset kakut sekä tarvittaessa henkilökunta häihin, syntymäpäiville ym. vaikka mökille!

KÄÄNTÖPUOLELLA TÄSSÄ LEHDESSÄ

UU

!

A T T

KARAOKE

porukalla laulamaan vaikka joka päivä!

Katso ohjelmat tarkemmin sivuiltamme vanhakelo.fi

Ka h vi l a - Ru o k a r a vi n t o l a - I l t a r a vi n t o l a Mauontie 1, Jaala • 05 334 101 • www.vanhakelo.fi

Tilaus ravintolamme palvelee yläkerrassa: syntymäpäivät, häät, kokoukset, pikkujoulut ym. tilaisuudet. Hyvä kokousvarustelu. Varaukset myös numerosta 040 828 8824 tai tarjous@vanhakelo.fi

2

verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko

keskiviikkona 21.10.2020

Veijo Tervonen

Puoli vuotta aikaa uuden veneilykauden alkuun laitureita, parkkipaikkoja ja palveluja tarvitaan Veneilykausi Kimolan kanavalla päättyy lokakuun lopussa. Toukokuun ensimmäisenä perjantaina 2021 sulku jälleen avautuu. Elokuun alussa avattu sulku on vetänyt väkeä, niin vesillä kuin maanteillä liikkujiakin.

Elo-syyskuun 750 sulutusta kertovat kovasta kiinnostuksesta. Veneitä sulussa on ollut yhdestä jopa kymmeneen kerrallaan, joten voidaan puhua tuhansista vesikulkuneuvoista, joissa yleensä on vielä useampi kuin yksi matkustaja. ”Maakrapuja” sulun ympärillä on jo alkukesästä lähtien parveillut tuhansittain.

Seuraavien kuuden kuukauden aikana Kimolassa ja Jaalassa pitää toimia rivakasti, jotta veneilijöille ja sulkua maitse ihmettelemään tuleville on tarjolla palveluita. Vuolenkoskella, Iitissä ja Voikkaalla niitä jo on.

Kimolassa on vierasveneille ollut perinteisesti paikkoja kaupan rannassa. Valitettavasti nuo laiturit alkavat olla huonossa kunnossa ja kyläkaupan ajauduttua törmäyskurssille terveysvalvonnan kanssa tulevaisuuden näkymät ovat huonot.

Katseet Kimolassa kääntyvät nyt toiselle rannalle, jossa on parikin potentiaalista laituripaikkaa rantautumiseen: Ilonojan kartano ja Kukkulinna. Kirkonkylässä odotetaan nyt kaupungin toimia Kallioistenniemen venesataman kunnostuksen suhteen.

Laiturin ei tarvitse olla pelkästään rantautumista varten. Matkaveneilijä voi tulla kauempaa Päijänteeltä ja Kimolan sulun jälkeen saattaa kiinnostaa vaikka yöpyminen laiturissa, jos sellainen olisi tarjolla. Tähän yhteyteen voisi liittää myös oheispalveluja. Jäisi taas euroja pitäjään.

Laiturin oheen tarvitaan myös kunnon parkkipaikka, johon voidaan tuoda matkustajia tai josta voidaan jatkaa autolla matkaa eteenpäin.

Veneilijät tarvitsevat palveluja myös talvella: jonnekin se vene pitää talveksi nostaa ja osa veneilijöistä haluaisi viedä kulkupelinsä halliin. Myös huoltopalveluja olisi hyvä olla tarjolla, akkujen lataamisesta lähtien. Tällä seudulla ei olla vielä herätty tarjoamaan veneiden säilytyspalveluja ja huoltopalveluitakaan ei taida olla liiemmin tarjolla.

Nyt on aika herätä, silla puoli vuotta kuluu nopeasti!

Sodanaikainen maatalous Jaalassa Sodanaikainen maatalous asetti kotirintaman lujille.

Kun nuoret miehet olivat rintamalla, jäi maataloustuotannosta huolehtiminen vanhempien miesten ja naistenkin huoleksi. Naiset joutuivat pitämään talon töitten ohella huolta taloudesta. Sotaan jouduttiin valmistautumattomana etenkin huollon suhteen.

Maatalouden tuotanto taantui sodan aikana, koska silloin oli huonoja satovuosiakin mm. vuonna 1942. Suomessa ei ollut täyttä omavaraisuutta ja sodankäynnin suhteen oli Saksasta tuotu elintarvikeapu tärkeä, kun edellisen sodan jälkeisen pulan oli korvannut Amerikan laivojen tuoma vilja.

Elintarvikkeita oli taas säännösteltävä. Ensimmäisenä joutuivat kortille kahvi, sokeri ja siirappi.

Talvisodan aikana elintarviketilanteen kriittisyys tuli itsestään selvyydeksi ja niin aloitettiin kansanhuoltoministeriön organisoima tuotantokamppailu. Jokaista 300-500 hehtaaria kohti asetettiin viljelyspäällikkö, jonka tuli huolehtia työvoiman saannista.

Mustan pörssin kauppa rehotti Jaalassakin. Taloihin tuli ostajia ja elinvoimaiset talot saattoivat itse hankkia kahvia ja muuta sodan aikana ylelliseltä tuntuvaa tavaraa. Kauppiaalla oli niitä tiskin alla.

Nuoret miehet joutuivat peltotöihin: Fiskars 10 oli Oletteko miettineet, että Mäkikylän palvelukeskuksen sijasta lopettaisitte Jaalan palvelukodin?

Veneilijät tarvitsevat myös säilytystilaa talveksi. Kuva Juha Lehtovirran hallista Kimolasta.

Olin Kymsoten kuntakokouksessa kotkassa 10.9. kuuntelemassa Kymsoten

Kaupunki hakee tarjouskilpailulla kioskiyrittäjää Kimolan sululle ISSN 1456-7717 Tilattava paikallislehti painettuna, näköislehtenä ja verkkolehtenä.

Päätoimittaja Veijo Tervonen.

Perustettu 25.11.1998 Jaalassa.

Kestotilaus 39,90 euroa. Verkkolehden lukuoikeudella 59,90 euroa. Kestotilaus on peruutettava vähintään 1 kk ennen seuraavan laskutusjakson alkua.

Numero 6/2020 joulukuussa 16.12.2020 Aineisto 09.12.2020 mennessä.

Mediatiedot: jaalalainen.fi Julkaisija: Grafita Viestintä toimitus@jaalalainen.fi ilmoitus@jaalalainen.fi Puh. 044 370 2250 Paino: Kaakon Viestintä Oy, Kouvola Lehden vastuu ilmoituksissa olevista virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

Kouvolan kaupunki pyytää tarjousta noin 4400 neliömetrin kioskitontin vuosivuokrasta Kimolan sululle. Vuokra-aika on 30 vuotta ja vuokraaja sitoutuu rakentamaan kolmen vuoden kuluessa tontille uudisrakennuksen.

Jaalan kotiseutuyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 25.10.2020 alkaen klo 14 ravintola Vanhassa Kelossa.

Tervetuloa!

Tarjoukset on toimitettava suljetussa kirjekuoressa maanantaihin 26.10 klo 15.00 mennessä Kouvolan kaupungille.

Lisätietoja antaa kaupungingeodeetti Sami Suoknuuti p. 040 4899 236.

Peltotöitä Vuorilahden kartanolla 1946. Oikealla häkäpönttötraktori. raskas aura, mutta nuoren riskin miehen teki toisaalta mieli työtä koittamaan, kun se oli pakkokin. Peltotyöt kyettiin huolehtimaan verrattain hyvin, mutta metsätyöt jäivät sodan aikana tekemättä. Metsästä voitiin ottaa vain kuivaspuita ja muuta puuta lämmitystä varten, mutta tilojen taloutta metsätalous ei nostanut, kun kauppoja ei tehty.

Jaalan talot olivat kuitenkin elinvoimaisia ja talon töitä tehtiin talvisodan aikana tavalliseen tapaan.

Karjan rehusta oli puute ja eläimille syötettiin “selluloosaa” ja välillä olkea, mitä ladon katoista vedettiin. Muutamissa taloissa oli suuriakin karjoja ja talojen väellä riitti huolta, kun nuoret miehet olivat rintamilla. Työvoimapulaakin oli, mihin saatiin vähän tulevia suunnitelmia. Kuten meillä Kouvolassa talouden paineet ovat sielläkin kovat. Vastuualueen johtaja Jorma Haapanen esitteli vanhuspalveluiden suunnitelmia, jossa vuodelle 2021 oli merkitty Mäkikylän palvelukeskus Harjukoti, joka muutettaisiin tehostetusta palveluasumisesta palveluasumiseen asteittain. Olin siinä uskossa, että Mäkikylä on huonossa kunnossa ja laaja yksikkö, jossa paljon ”hukkatilaa” ja Kuusankoskella on tarjontaa tai sitten asukkaat pystyisivät sijoittautumaan lähialueille, näin oli esitetty. Sitten tapahtuikin kokouksessa kummia… Kaupunginjohtaja Marita Toikka esitti kysymyksen ”Oletteko miettineet, että Mäkikylän palvelukeskuksen sijasta lopettaisitte Jaalan palvelukeskuksen?” Olin kysymyksestä hämmästynyt ja pöyristynyt, Jaalan alueen ainut palvelukeskus, jonne oli suunniteltu terveyspiste, josta myös tulee mm. koululaisten ja päiväkodin ruokahuolto yms.. Ajatte-

lievitystä, kun rintamalta lomilla olleet sotilaat auttoivat talon töissä.

parhaat miehet sinne, mistä kaikki eivät enää palanneet.

Karjalaisten asustustoiminnan johdossa oli Viljami Kitunen. Hänet tunnettiin määrätietoisena miehenä, joka tunsi viljelijöiden mahdollisuudet niin Jaalassa kuin muuallakin Uudellamaalla, ja jonka tuli toimia elintarvikkeiden saamiseksi väestölle.

Maaseudun miehet selvisivät hyvin rintamilla, sillä he olivat tottuneet ankariin olosuhteisiin ja metsässä liikkumiseen. Maaseudulla oli myös maanpuolustushenki korkealla ja suojeluskunnat olivat pitäneet harjoittelusta huolen. Upseerikoulutusta oli myös hankittu. Talollisten panosta sodankäynnissä ei ole tarpeeksi tuotu esille kuin ei sitäkään minkälaisiin uhrauksiin väestö joutui sotakorvausten maksamisessa.

Talosta oli annettava hevonen sotaan yleensä paremmasta päästä. Ennen talvisotaa hevoset koottiin katselmukseen ja monen talon hevonen menehtyi rintamalla. Rintamalla hevosen kunto riippui siitä miehestä, joka sitä piti.

Kovia uhrauksia taloista tehtiin muutenkin sodan aikana. Viljaa oli luovutettava valtiolle ja annettava

Rauhan tultua maataloustöihin käytiin mielellään, vaikka sota säilyikin mielessä. Sodan käynyt sukupolvi oli antanut kaikkensa yhteiskunnalle.

Hannu Huvinen

Päättäjän näkökulma lin että no tuo oli nyt vaan tuollainen heitto ja toki ymmärtävät varmasti vaikutukset alueelle ja asukkaille kunnes 29.9. oli uusi kuntakokous. Listauksesta oli poistunut Mäkikylä sekä Harjukodin muutos ja tilalla komeili Jaalan palvelukeskus lopetus 6/2021.

Kuulin myös, että samaisella päivämäärällä 29.9. palvelukeskuksen henkilökunnalle oli asiasta kerrottu.

Miten näitä palveluverkkomuutoksia on käyty kaupungin puolesta? Ei mitenkään, lopettamista ei ole vielä kirkossa kuulutettu, mutta paheksun tallaista asian hoitoa sekä myös kuntalaisten edunvalvontaa. Virkamiespuoli neuvottelee ja kertoo ”toiveensa” kuulematta kuntalaisia, se ei tunnu reilulta.

Palvelukeskuksen kohtalo tulee vielä Kymsoten val-

tuustoon sekä hallitukseen, joten niin kauan on toivoa, toivoa siitä, että ymmärretään ettei kaikkea voi leikata aina sieltä mistä tuntuu helpoimmalta. Jaalan palvelukeskuksessa on ollut erinomainen hoito ja hoitohenkilöstö on venynyt ja paukkunut. Kaupunki eikä nykyisin Kymsote ole paljoa vaivaa nähnyt, että palvelua kehitettäisiin tai muutettaisiin, mutta aina on helppo vetää ruksi päälle.

Mukavaa syksyä, ei luovuteta!

Yhteistyöterveisin Miia Witting kaupunginvaltuutettu

Miten käy Jaalan palvelukeskukselle – selvityksiä vaaditaan Jaalan palvelukeskuksen henkilökunta hätkähti 29. syyskuuta, kun heille ilmoitettiin palvelukeskuksen mahdollisesta alasajosta 2021 kesäkuun loppuun mennessä. Kymsoten yhtymävaltuuston jäsen ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Miia Witting on ihmeissään.

Ruokaa toimitetaan palvelukeskuksesta myös kotona asuville vanhukseille. Ja miten kävisi Jaalan sivuapteekin, kyselee palvelukeskuksessa työskentelevä Karoliina Suikkanen.

Hänen mukaansa asiaa ajavilla ei tunnu edes olevan tietoa siitä, mitä kaikkea palvelukeskuksessa tänä päivänä tehdään.

- Eihän tämä näin voi mennä! Tämä tuli täysin puskista. Viime kuussa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka on tällaista mahdollisuutta väläytellyt Kuusankosken Mäkikylän sijasta, hän sanoo.

Palvelukeskuksen uusin osa on vasta 10 vuotta sitten valmistunut ja siten käyttökelpoinen sellaisenaan vielä ainakin parikymmentä vuotta.

Sprinklerijärjestelmät palvelukeskukseen pitäisi asentaa.

Syksyllä 2019 Kymsote on päättänyt Jaalan terveysaseman palveluiden siirtämisestä palvelukeskuksen yhteyteen. Nyt on epäselvää, miten näiden suunnitelmien käy.

Wittingin mukaan asiasta ei ole käyty mitään keskusteluja ja nyt annetaan ymmärtää, että kaupunki esittää Kymsotelle Jaalan palvelukeskuksen sulkemista. Miia Witting on myös Kouvolan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsen.

- Miten sitten hoidettaisiin kouluruoka ja pesulatoimet? Terveysaseman vastaanotonkin piti tulla palvelukeskuksen tiloihin.

Kymsoten hallituksen jäsen, jaalalainen Pirjo Matikainen sanoo pyytäneensä selvityksen asiasta.

- Mitään ei ole vielä päätetty. Kymsoten hallitus kokoontuu 6. ja 20. marraskuuta, jälkimmäisessä

kokouksessa tehtäneen talousarvioesitys. Yhtymävaltuusto päättää 27.11. talousarviosta ja silloin tämäkin asia on mukana.

Puskistahan tämä tuli, nyt asiaa selvitetään ja yritän

tehdä voitavani, Pirjo Matikainen sanoo.

Jaalan palvelukeskuksen toiminta ei tällä hetkellä vaikuta Jaalan sivuapteekkiin. Apteekkari Leena Mäkinen Voikkaan Apteekista

kertoo, ettei heillä ole nykyään lääkesopimusta palvelukeskuksen kanssa.

Sen sijaan lääkärin vastaanoton puuttuminen Jaalasta heijastuu sivuapteekin toimintaan.

- Asiakkaat ovat kyllä antaneet palautetta ja olleet tyytymättömiä terveysaseman sulkemiseen, Leena Mäkinen sanoo.

Jaalassa pohdittiin yrittäjien palvelujen viemistä kylien ikäihmisille Jaalalaisia yrittäjiä aktivoidaan tarjoamaan erilaisia palveluja kylillä asuville ikäihmisille.

Yrittäjiä haastaa liikeelle Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom.

- Tavoitteena on, että kaikkien ei tarvitse muuttaa kuntakeskuksiin voidakseen pystyä asumaan mahdollisimman pitkään ja turvallisesti kotonaan, projektipäällikkö Helena Puolakka Socomista toteaa.

Kylien palveluja pohtimassa eturivissä jaalalaiset yrittäjät vas. Maarit ja Topi Rämä, Heli Viitakare. Takarivissä vas. Heini Maijanen ja Helena Puolakka Socomista, yrittäjä Anu Hakala, Jenna Paajanen Socomista sekä ainakin siivousapua ajoittain kaipaava Kirsti Vuorisalo.

Liikasenmäellä Socomin edustajien Puolakan, Jenna Paajasen ja Heini Maijasen kanssa palveluita olivat pohtimassa jaalalaiset yrittäjät Heli Viitakare (Jaalan kotihoito ja mökkihuolto), Maarit ja Topi Rämä (TopsuMaa Oy) sekä Kouvolasta Anu Hakala (Kotihoiva Kuparipannu). Jaalasta kiinostuksensa oli ilmoittanut myös kolme muuta yrittäjää, jotka eivät päässeet paikalle.

- Toivoisimme tavoittavamme sote- ja hoivayritysten lisäksi myös yrittäjiä esim.

kuljetusalalta (taksi), it-alalta, ruokapalvelupuolelta, kauppa-alalta, turvapalvelupuolelta, siivouspalvelualalta ja kampaamoalalta, Puolakka sanoo.

Ainakin ruokapalveluista ja kampaamopuolelta Jaalassa on ollut kiinnostusta palvelujen tarjoamiseen, paikalle olleiden yrittäjien lisäksi.

Palveluja tarvitsevia tilaisuudessa edusti kirkonkylällä asuva Kirsti Vuorisalo.

Hän kertoi tarvitsevansa ajoittain esimerkiksi siivousapua.

- Varsinkin juhlapyhien alla sitä on vaikea saada, joten palveluntuottajia voisi olla enemmänkin, Vuorisalo totesi.

Lemmikkieläintarvikkeita ja lemmikkien valokuvauspalvelua tarjoavan TopsuMaan yrittäjät totesivat voivansa laajentaa omaa toimintaansa vaikkapa ostos- ja siivouspalvelujen suuntaan tarvittaessa. Keväällä aloittaneen Jaalan kotihoito ja mökkihuollon Heli Viitakare sanoi asiakkaita ilmaantuneen

mukavasti ja yhteistyön Kymsoten kotihoidon kanssa pelaavan Jaalassa hyvin.

Heli Viitakareen mielessä kangastelee hyvinvointipisteen perustaminen Jaalaan. Siellä olisi mah-

dollista saada eri alojen ammattilaisilta apua. Projektipäällikkö Helena Puolakka rohkaisi pistämään pystyyn yritysryhmähankkeen, johon voisi saada hankerahoitusta PohjoisKymen Kasvulta.

Ravintoloitsija tai muu elintarvikealan yrittäjä voi harjoittaa elintarvikkeiden kotiin kuljettamista asiakkaalle ilman, että kuljetuksesta tarvitsee tehdä erillistä ilmoitusta toiminnan muutoksesta. (Alkutuotannon tuotteiden kuljetus tilalta myyntiin tai jatkojalostukseen alkutuottajan toimesta kuuluu alkutuotannon toimintaan). Kuitenkin muiden kuin elintarvikealan yrittäjien (tai alkutuottajien) tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus (tai jos kyseessä on alkutuotannon tuotteiden kuljetus, niin alkutuotantoilmoitus).

Eli mikäli esim. ravintola tai kauppa aloittaa ruoantoimituspalvelun omana toimintanaan, toiminnan aloitus ei edellytä ilmoituksen tekemistä terveysvalvontaan. Jos muu toimija aloittaa ruoantoimituspalvelun, on toiminnan aloittamisesta tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus terveysvalvontaan.

Kyseinen lomake on täytettävissä ja lähetettävissä sähköisesti osoitteessa www.kouvola.fi.

Lisätietoja Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-yhteiset-vaatimukset/usein-kysyttya-covid-19-koronaviruksesta--elintarvikealanyrityksille/kuljetus/

4

verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko

keskiviikkona 21.10.2020

Jaalan kirkonkylän tievalaistuksen uusiminen kuohuttaa tunteita - ”harvinaisen tökerö” Ely-keskuksen toimet Jaalantien valaistuksen kunnostamisessa ovat herättäneet närkästystä Jaalassa. Vuonna 1996 asennetut tyylikkäät valaisimet vaihtuvat yksinkertaisiin led-valaisimiin.

UUSI VANHA

Jaalan kotiseutuyhdistyksen hallituksen jäsen, maisemasuunnittelija Eeva Ilonoja on ihmeissään.

- Viritteillä oleva valaistus Jaalan kirkonkylän raitin varrella on harvinaisen tökerö. Lähinnä tyylisuuntaa ajatellen, tulee mieleen sosialistinen realismi. Sehän onkin ymmärrettävää, ollaanhan Kouvostoliitossa, hän lataa.

- Herää kysymyksiä. Kuka on tämän uudistuksen takana? Onko ollenkaan tiedostettu valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen aivan ainutlaatuisen ilmeikkään kylänraitin ominaispiirteitä? Onko havaittu, että edellisellä kerralla on pyritty kodikkuuteen, johonkin kylän henkeen?

Onko ajateltu osallistavaa suunnittelua? Onko kerrottu luonnosvaiheen ajatuksista? Minä en ainakaan ole kuullut halaistua sanaa, Eeva Ilonoja kysyy.

Kirkonkylällä asuva Pohjois-Kymen Sähkötarvikkeen toimitusjohtaja Jouko Toivonen antaa myös täyslaidallisen palautetta, jonka hän on toimittanut sähköpostitse kaupungille sekä Ely-keskukseen: ”Ajelkaapa illalla Jaalan keskustaan. Destia on alkanut ”uudistaa” jo toimivaa katuvalaistusta ja uusilla valaisintyypeillä. Jälki on surkea, kaikkea ”p:aa” ei pitäisi kaupunkialueelle hyväksyä. Valaistus ei täy-

Kimola haluaa ostaa uimarannan Kimolan kyläyhdistys haluaa ostaa kaupungilta uimaranta-alueen. Vuokramaalla sijaitsevan uimapaikan käytöstä on ollut kiistaa mökkinaapurin kanssa, naapuri on kokenut uimapaikalta kantauvia ääniä ajoittain häiritseväksi.

Kimolan kylällä on ollut vuosikymmenet käytössään uimapaikka MustaRuhmaan rannalla. Rantaalueen on Jaalan kunta aikoinaan ostanut Ilonojan kartanon maista kylän uimarannaksi. Kuntien yhdistyessä alue siirtyi Kouvolan kaupungille, joka vuokrasi paikan kyläyhdistykselle.

Virallinen kaupungin uimapaikka se ei ole ollut enää moneen vuoteen.

Uimapaikan tontille on rakennettu kaksi pukukoppia ja ulkokäymälä. Kyläyhdistys on ylläpitänyt rannassa laituria.

Kyläyhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 2.10.2020 päätettiin, että yhdistys haluaa ostaa ensisijaisesti koko 2900 neliön alueen. Kaupunki haluaisi myydä 2500 neliön alueen yhdistykselle ja noin 400 neliötä mökkinaapurille.

Tällöin pukukopit ja pysäköintialue jouduttaisiin siirtämään uuteen paikkaan. Vaihtoehdoista riippuen maa-alueen hinnaksi tulisi 1170-1345 euroa.

Kyläyhdistys tarvitsee kaupalle kahden kokouksen päätöksen. Seuraava kokous voidaan pitää aikaisintaan kahden viikon kuluttua edellisestä kokouksesta.

Eeva Ilonoja tä arkkitehtoonisesti eikä valaistusteknisesti mitään kriteerejä. Parempi olisi ollut sammuttaa valot lopullisesti”, Toivonen ärähtää.

Pekka Uutela KaakkoisSuomen Ely-keskuksesta kertoo, että kunnostushankkeen ensisijainen tarkoitus on ollut saada tievalaistus toimimaan, maakaapeloinnissa on esiintynyt paljon vikoja.

Samalla valaisimet päivitetään led-valoiksi.

- Me joudumme käyttämään Väylä-viraston hyväksymää listaa, josta valaisimet valitaan. Kunnostuksen kokonaiskustannukset ovat 100 000 euron luokkaa, josta valaisinten vaihto muodostaa pienen osan. Tässä tapauksessa ei ehkä ole otettu maisemallisia arvoja huomioon, mutta jos joku taho ottaa yhteyttä ja haluaa viedä asiaa eteenpäin, se on mahdollista. Kyllä meillä noille valaisimille käyttöä löytyy muualla, Uutela toteaa.

Jos asia tulee esille, kustannusten jakamisesta voidaan Uutelan mukaan neuvotella Kouvolan kaupungin kanssa. - Voi olla mahdollista, että jostain voitaisiin saada vaikka valtion avustusta projektiin, hän arvelee.

Kimolan kyläyhdistys haluaa vuokratontilla sijaitsevan uimarannan omakseen MustaRuhmaalta.

verkkolehdessä Jaalan tapahtumakalenteri

keskiviikkona 21.10.2020

Majurinniemen mysteeri paljastuu – yksi soutaja joutui teloituskomppanian eteen

5

Majurinniemi Jaalan Johdasjärvellä on kätkenyt synkän salaisuuden vuosikymmeniä. Tässä tarinassa paljastuu, miksi niemi on nimetty juuri Majurinniemeksi.

Kerrotaanpa ensin se tarina, jonka Heli Koski kuuli pikkutyttönä vanhempiensa kanssa Majurinniemessä mökkeillessään.

- Nelivuotiaasta lähtien kuulin Salmisen Roopen kertomaa äidilleni. Roope kävi joka aamu syömässä meillä mökillä pieniä ahvenia ja kertoi äidille, että älä ole täällä koskaan syksyllä. Täällä on majuri, joka ratsastaa valkoisella hevosella. Se tulee tuolta suolta ja etsii aarretta. Sitten se Roope välillä kysyi äidiltä, onko tämä nähnyt majuria tai edes kuullut hevosen kopsetta. Äiti yritti kysellä, miksi se olisi täällä aarretta etsimässä. Roope kertoi että se majuri tapettiin ja haudattiin tänne ja sillä oli mukana palkkarahat arkussa ja ne on jossakin täällä niemellä. Lapsena sitten aina kun kaivelin jotain niin ajattelin että nyt minä löydän sen aarteen, Heli Koski kertoo.

Kohtalokas salattu souturetki Elettiin ensimmäisen maailmansodan aikaa. Tsaari Nikolai II hallitsi myös Suomea. Venäjä pelkäsi saksalaisten nousevan maihin Pohjanmaalla ja hyökkäävän Suomen kautta Pietariin. Alettiin rakentaa linnoitusketjua ja myös Jaalassa alkoivat linnoitustyöt 300-400 venäläisen voimin.

- Kolme venäläistä linnoitustöiden johtomiestä Kolnikov, Makaroff ja Zinkov

kartoittivat linnoituskohteita. He asuivat kirkonkylässä, josta käsin tekivät retkiä seudulle. Vuonna 1916 he tulivat Hermanni Velinin rantaan Johdasjärvelle. Velinin veneellä käytiin katsomassa paikkoja, pisimmät matkat ulottuivat Siikakoskelle saakka. Jalmari, 19-vuotias poika oli ollut isossa talossa paimenena mutta isä Hermanni pyysi hänet mukaan soutamaan, kun Siikakoskelle piti lähteä. Kaksilla hankaimilla varustetulla veneellä lähdettiin Velinin rannasta, mutta pitkälle ei päästy kun majuri Kolnikov kuoli veneeseen. Lienee saanut sydänkohtauksen.

- Siikakoskelle piti kuitenkin päästä, joten Kolnikov soudettiin rantaan ja peiteltiin sinne, nykyiseen Majurinniemeen. Siikakoskelta tultaessa vänrikki Zinkov ja luutnantti Makaroff ottivat saappaat ja arvomerkit pois. Tehtiin sopimus, että Hermanni ja Jalmari Velin hautaavat majurin matalaan hautaan.

- Enoni, Hermannin poika, otti Kolnikovin piipun ja säilytti sen. Upseerit kielsivät Hermannia ja Jalmaria kertomasta kenellekään tapahtuneesta ja hautapaikasta. Seuraavana kesäänä Hermanni sai ison lähetyksen mahorkkaa ja myöhemmin vielä loppukesästä 2016 tsaari Nikolain rintakuvan.

- Niemeä alettiin kutsua Majurinniemeksi, mutta salaisuutta ei kerrottu. Sitä ihmeteltiin, miksi torpan seinällä on hieno tsaarin kuva. Hermannilla oli viisi

Iita ja Hermanni Velin vasemmalla. Seppo Laatusen äiti Sanni kaatamassa kahvia Aili Eskolalle.

Tämä saattaa olla majuri Kolnikovin piippu.

Nikolai II:n komea kehystetty kuva herätti hämmennystä pienen mökin seinällä Jaalassa. Kuva katosi jonnekin.

Heli Koski (oik.) kertoo uskoneensa aarteeseen. Koskaan sitä ei löytynyt, mutta Seppo Laatusen (vas.) tiedot majurin kohtalosta herättivät Majurinniemen historian jälleen eloon.

lasta, mutta heistäkään ei kukaan vahingossakaan puhunut asiasta. Minä kuulin, että Korvalan Roopeltakin kun oli kysytty niin hän vastasi että se majuri on vaan käynyt tarpeellaan siellä ja nimi Majurinniemi on tullut siitä, Seppo Laatunen kertoo. - Missään ei ole ollut tietoa, että majurin ruumis olisi haettu pois, hän lisää.

Laatusen mukaan noita aikoja muistelleet jaalalaisetkaan eivät kerro kuin kahdesta upseerista, Kolnikovista ei mainita mitään.

Seppo Laatusen äiti Sanni kertoi asiasta vasta 1960-luvulla, tarkemmin vasta 2000-luvun alussa.

Sanni oli Hermanni Velinin

tytär.

Jalmar Velinin julma kohtalo Venäläisten linnoitusupseerien soutumiehenä oleminen kostautui pahasti Jalmari Velinille kansalaissodan melskeissä 1918, kun hän 5.5. joutui teloituskomppanian eteen.

- Isäntä ei tykännyt siitä, että paimenessä ollut Jalmari oli mennyt venäläisiä linnoittajia soutamaan. Jalmari oli uunin päällä kotona kun häntä tultiin hakemaan. Voikkaalta pakoon tullut vanha nainen alkoi puolustamaan Jalmaria selittäen, ettei tämä ym-

Kosken perheen vuonna 1959 valmistunut kesämökki on nimetty Majuriksi. Mökki lienee ensimmäinen kesämökki Jaalassa. märrä politiikasta mitään.

Mutta nainenkin otettiin koirineen mukaan ja heidät vietiin Iiskolan pellolle ja ammuttiin. Jalmarin äiti varttui viikon poikaansa, jonka sanottiin joutuneen vain kuulusteluihin. Poikaa ei tullut koskaan mutta koira tuli takaisin. Kirkonkirjoihin oli merkitty: kapinallinen. Se johtui vain siitä, että oli lähtenyt venäläisiä soutamaan, Seppo Laatunen kertoo.

Tsaarin kuva katosi Hermannin lahjaksi saama, lasitettu Nikolai II:n kuva on kadonnut jonne-

kin. Sitä ei löytynyt Seppo Laatusen enon jäämistöstä, vaikka Seppo muistaa nähneensä kuvan seinällä vielä pikkupoikana.

- Sellainen tapaus sattui, että kun toisen maailmansodan jälkeen Jaalaan tuli evakoita, niin Anselmi Varosen perhe majoitettiin enon luokse. Kun hän näki tsaarin kuvan seinällä heti sisään tullessaan, hän oli tokaissut: jompi kumpi lähtee, Nikolai tai Anselmi Varonen. Niinpä kuva poistettiin seinältä eikä siitä ole tietoa mihin se joutui, Laatunen toteaa.

6

verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko

keskiviikkona 21.10.2020

•

Kimolan kanava ja satamien portit sulkeutuvat lokakuun lopussa. Ensi kesää odottaville veneille on Kouvolan kaupungilla tarjolla talvisäilytyspaikkoja Hirvelän satamassa.

Vilkkaan loppukesän jälkeen Kimolan kanavan sulun aukioloaikoja on supistettu syksyä kohti.

Kanava on avoinna vielä lokakuussa keskiviikosta sunnuntaisin kello 7–17,

maanantaisin ja tiistaisin suljettu. Kanava suljetaan kokonaan 1.11.2020 alkaen.

Myös uusien Hirvelän ja Virtakiven satamien laiturien portit suljetaan kuun lopussa, jonka jälkeen sähköiset avaimet eivät enää toimi. Avaimet pitää palauttaa kauden lopuksi kaupungintalon infopisteeseen (Torikatu 10, Kouvola).

Neuvolapalveluissa uudet puhelinnumerot Kymsoten Haminan, Kotkan ja Kouvolan neuvolapalvelut siirtyivät keskitettyyn ajanvarauksen ja neuvonnan puhelinpalveluun 22.9.2020 alkaen.

Keskitetyn ajanvarauksen ja neuvonnan puhelinnumero on 05 220 2100 Palvelu on avoinna arkisin maanantaista torstaihin klo 8-14 ja perjantaisin klo 8-13. Palvelussa vastaa aina neuvolan terveydenhoitaja.

Muutoksella pyritään parantamaan yhteydenottoa neuvolapalveluihin.

Kymsoten neuvoloiden keskitetystä ajanvarauksesta saa myös tukea, ohjausta ja neuvontaa.

05-alkuiseen numeroon soittaminen ei aiheuta asiakkaalle lisämaksuja.

Terveydenhoitajien henkilökohtaiset soittoajat poistuvat.

Neuvola-aikoja varataan: - soittamalla Kymsoten neuvoloiden keskitettyyn ajanvaraukseen ja neuvontaan - sähköisen asioinnin kautta raskauden ehkäisyn ja lastenneuvolan 2-6-vuotiaiden terveydenhoitajan tarkastuksiin.

Puhelimen valikosta asiakas valitsee pohjoisen (Kouvola) tai etelän (Hami-

na, Kotka) neuvolapalvelut.

Lisäksi asiakas valitsee, haluaako hän puhelunsa ohjautuvan raskauden ehkäisy- ja äitiysneuvolan terveydenhoitajalle vai lastenneuvolan terveydenhoitajalle.

Perheneuvolan uusi palvelunumero Kymsoten perheneuvolan uusi palvelunumero otettiin käyttöön torstaina 15.10.2020. Perheneuvolan uusi puhelinnumero on 05 220 6100. Perheneuvolan kaikille avoin puhelinneuvonta palvelee arkisin kello 9-14.

Aiemmin Kymsoten perheneuvolassa on ollut käytössä kolme palvelunumeroa, nyt puhelut ohjataan tähän yhteen numeroon. Työntekijöiden henkilökohtaiset numerot säilyvät entisellään.

Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos on huolta perheestä tai perheenjäsenestä. Perheneuvola antaa ohjausta ja tukea sekä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa.

PALVELUKESKUSTA OLLAAN MYYMÄSSÄ!

Kotiseutusäätiö voisi sen pelastaa vanhusten saattohoitoon muuhun soteen. Näköala-asuntoja jäisi vielä myyntiin.

Vuokko ja Kari Tuomi

Kastettu Sanna Lotta Katariina Ahtiainen Lukas Taisto Juhani Karsikas (Haagan srk) Hautaan siunattu Taisto Kalevi Rajajärvi 88 v.

Helena Pasi 83 v.

Jäämeri tuo kylmän kevään ja sumuisen syksyn Kun katsot oheista Jäämeren karttaa, niin se tuntuu olevan nurin päin. Pohjoisnapakin on kartalla, joten on täytynyt luopua vanhasta hyvästä ohjeesta, että pohjoinen on aina ylhäällä. Nyt pohjoinen on aika keskellä. Pienellä etsimisellä löytyy tuhannen kilometrin mittainen Suomi kartan oikealta reunalta osana Fennoskandian niemimaata. Mehän elämme Jäämeren niemellä!

Niin kuin kuvasta näkyy, olen hullaantunut pohjoiseen. Isämme toi kolmelle pojalleen nutukkaat, kun pääsi Lapin sodasta kotilomalle muistaakseni 1942 jouluna. Nutukkaat eli kolttien heinäkengät oli tehty poronnahasta kipparakärkisiksi ja täytetty kenkäheinällä. Niissä eivät jalat palelleet. Nutukkaat kestivät kasvavilla pojilla kolmisen vuotta, kunhan vaan heinää vähennettiin. Ihan parasta nutukkaassa oli sen kippara kärki, joka pysyi hyvin suksen mäystimessä. Se taas oli nahkalenkki, johon kenkä kiinnitettiin.

Sukset pysyivät mukana kovassakin menossa.

Isä kertoi juttuja Petsamon koltista ja nikkelikaivoksesta käydessään jatkosodan lomilla. Hän suojeli Petsamoa tuhannen muun sotilaan kanssa. Sadun hohde täytti mielemme, kun hän kertoi talven jatkuvasta pimeydestä, kesän kirkkaudesta ja munkkien luostarista. Kolmen kuukauden

välein meillä syötiin sardiineja leivän päällä, kun isä tuli vuorolomillaan käymään: ensin 500 km kuorma-auton ohjaamossa Rovaniemelle ja loput matkasta Kirvuun 600 km junalla ja linja-autolla. Sardiinit olivat tuliaisia Wehrmachtin muonista. Vasta Jaalan kirjastosta luin kir-

Eläkeläiset tutustuivat frisbeegolfiin

jan Petsamon nikkelistä, jota Venäjä ja Saksa havittelivat Suomelta. Kirjasta myös selvisi, että luutnantti Tuomi makasi kerran maakuopassa taistelevien partisaanien ja erämaasotilaidemme välissä.

Morjanka on Jäämeren rantojen sumu, joka on koitunut kohtaloksi monelle avoimen tundran vaeltajalle. Ilman kompassia ei tiedä suunnista mitään ja sumu voi viipyillä viikkokausia. Nyt juuri en näe Pyhäjärveä Jaalan kirkolta sumun vuoksi. Se on samaa Morjankaa, ja Jäämeri on senkin aiheuttanut.

Apua! Jäämeri sulaa, kun ilmasto lämpenee. Vielä 1878 juuttui suomalaisruotsalainen A. E. Nordenskiöld talveksi jäihin, kun yritti puisella Wega-höyrylaivallaan navigoida kesällä Jäämeren eteläreunan ja Siperian rannikon välistä Tyynelle valtamerelle. Matka jatkui vasta seuraavana kesänä 1879, ja Nordenskiöld voitti mestaruuden ensimmäisestä navigoinnista Atlannilta itään pohjoisen kautta. Oheisesta satelliittikuvasta näkee, että 500 km vettä lainehtii nyt Siperian ja napajään välillä. Siinä olisi puiselle Wega-laivalle turvallista koillisväylää.

Kari Tuomi la. Liikasenmäen tuvassa tarjolla oli hernekeittoa, leipää sekä pullakahvit.

Tarjoilut toimitti Arvilan kotileipomo.

Jaalassa kokoonnuttiin vanhusten viikolla torstaina 8.10. Liikasenmäelle liikuntapäivään.

Kiinnostuneet pääsivät tutustumaan Lions Clubin frisbeegolfrataan ja muilla oli mahdollisuus yhteiseen kävelyliikuntaan. Tilaisuus oli maksuton ja avoin kaikille.

- Tällä kertaa meillä ei ole kaupungin liikuntapuolen vetäjiä mukana, mutta ohjelman ja hernekeiton sekä pullakahvit tarjoaa Eläkeliiton Jaalan yhdistys, liikuntavastaava Keijo Nikula informoi pihamaalla paikalle tulleita.

Suunnilleen puolet porukasta siirtyi tutustumaan frisbeegolfiin Eero Niskalan ja Pekka Kososen johdolla. Ensin saatiin tietoa heittovälineistä ja säännöistä, sitten siirryttiin kokeilemaan. Frisbeegolf on urheilulaji, jonka perusperiaate on sama kuin perinteisessä golfissa: Tavoitteena on päästä radan alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin.

Pienimmän tuloksen saanut voittaa. Liikasenmäen radalla on yhdeksän koria, joihin kiekkoja heitetään.

Sateinen sää vähän haittasi heittohaluja ja puolisen tuntia viihdyttiin ulkosal-

Frisbeegolfia kokeiltiin Liikasenmäellä vanhusten viikolla.

Vaaran paikka Kimolan sululla Kimolan sulun kohdalla kuljetaan aivan Vierumäentien kaiteen vieressä sulun puolella kanavan puolelta toiselle. Tunnelin kohdalla on hyvin kapea alue, jossa on ilmeinen vaara pudota jyrkkää rinnettä alemmas.

Monta metriä alempana on aita, mutta horjahtaessa loukkaantumisen vaara on ilmeinen.

verkkolehdessä Jaalan tapahtumakalenteri

NUOHOUSTOIMI SEPPÄLÄ

keskiviikkona 21.10.2020

VALKEALAN KOURU

• nuohoukset • savuhormien massaukset ja putkitukset • ilmastoinnin puhdistukset • sammutinhuolto/tarkastus/ myynti

•sähköasennukset •korjaukset •huolto •tarvikemyynti •vesijohtotyöt

Sampsa Seppälä p. 041 5031 669 nuohoustoimiseppala@gmail.com

Pentti Tiinala 0400 169 841

Saumattomat vesikourut Kattoturvallisuustuotteet Asennus

Puh. 050 572 7101 mokkipalvelu@wippies.fi

Hyvinvointituotteet

Tarvetta lisätuloille?

- ota yhteyttä!

Aloe Green

Kiinteistönvälitys Kouvolan Kotikeskus Oy LKV Kauppalankatu 4, Kouvola Merrankuja 2, Kausala

040 530 7444 05 371 3350 www.spkoti.fi/kouvola

7

Tästä edullista ilmoitustilaa pysyvälle ilmoitukselle kysy myös verkkolehden ilmoitustilaa! jaalalainen.fi

Pekka Makkonen Ky

040 124 2322 040 709 2322

Independent Forever Business Owner Veijo Tervonen p. 044 370 2250 myaloevera.fi/aloegreen

NaukioN kukka

NaukioN Hautauspalvelu

Aina tuoreet leikkokukat, kauniit kimput ja sidontatyöt.

Surun keskellä autamme Teitä kaikissa hautajaisjärjestelyissä.

Kauppakatu 9, Ksnk 0400 414 431 Kauppakatu 18, Kausala 0400 530 490 Palvelemme ark. 9-17, la 9-13

Kauppakatu 9, Ksnk 0400 414 431 Palvelemme ark. 9-17, la 9-13 www.naukionhautauspalvelu.fi

esteetön, pyörätuoli- & ryhmätilaukset • 1+8

pekka.makkonen@pp6.inet.fi

TILAA LEHTI VERKOSTA JAALALAINEN.FI

MoBo-rata avattiin Jaalan harjulla Mobiilisuunnistusrata on valmistunut Jaalan Ruhmaanharjulle. Lähtöpiste on Jaalan koulun aidatun kentän luoteiskulmassa. Jaalan koulun 5. ja 6. luokka testasivat radan 9. lokakuuta. Rata on kaikkien käytettävissä.

Rastit tukeutuvat kuntorataan ja sen ympäristön laajaan polkuverkostoon Ruhmaanharjun ympäristössä. Numerojärjestyksessä kierrettynä koko ra-

dan pituus on linnuntietä 5,2 kilometriä ja radalla on kaikkiaan 14 rastia lähtöpisteen lisäksi.

- Rastit voi kiertää missä järjestyksessä haluaa. Rata pohjautuu vanhaan suunnistuskarttaan, jonka ovat laatineet Pentti Torikka ja Kari Hovi. Kartta on päivitetty ja nyt se on ladattavissa mobiililaitteeseen, kartta- ja kilpailuvastaava Ari Hietanen Kuusankosken Urheiluseurasta kertoo.

- Koulussa suunnistus kuuluu ohjelmaan 1. luokas-

ta lähtien, opettaja Harri Paldán toteaa. Aikaisemmin on käytetty karttoja ja maastoon sijoitettuja kiintorasteja. Nyt voidaan käyttää kännykkään ladattavaa MoBo-sovellusta, josta kartat löytyvät.

- Toivotaan, että tämä innostaa enemmän nuoria, jotka ovat tottuneet muutenkin käyttämään mobiililaitteita, Tommi Manninen Kuusankosken Urheiluseurasta toteaa.

Jaalan kotiseutusäätiö on mahdollistanut radan rakentamisen rahoittamalla hankkeen ja siitä aiheutuneet kustannukset. https://kuus.fi/suunnistus/

Jaalan matonpesupaikka kunnostetaan säätiön lahjoituksella Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 14.9. Jaalan kotiseutusäätiön lahjoituksen matonpesupaikan kunnostamiseen.

Jaalan matonpesupaikka suljettiin kesällä 2019, koska matonpesuun käytettävä vesi ei ollut käyttökelpoista. Siirtoviemärin pumppaamon ylivuotoaltaasta pääsi heti alkukaudesta 2019 jätevettä kaivoon, josta matonpesupaikan vesi on otettu. Sama riski on edelleen olemassa, jonka takia Jaalan matonpesupaikkaa ei ole avattu

tänäkään kesänä.

Jaalan kotiseutusäätiö on lähettänyt 22.5.2020 kaupungille esityksen, jossa se on ilmoittanut olevansa valmis maksamaan kulut nykyisen matonpesupaikan kunnostamiseen sekä mahdollisen vesiliittymän.

Matonpesupaikan kunnostaminen tarkoittaa, että Jaalan matonpesupaikka liitetään vesijohtoverkostoon. Se tulee lisäämään kaupungille paikasta tulevia kuluja (sen mukaan, mitä vettä käytetään), kun nykyinen paikka ottaa vetensä läheisestä vesistöstä. Lahjoitus ei kata veden-

kulutuksen kustannuksia.

Lahjoitus on kertaluontoinen ja tulevien vuosien vesilaskut kaupunki maksaa omista rahoistaan. Vesijohtoverkostoon liittymiskulut syntyisivät kuitenkin myös, jos paikka siirrettäisiin toisaalle taajaman läheisyyteen.

Kouvolan Vesi Oy on ilmoittanut, että se voi korjata matonpesupaikan toimivaksi noin 4 000 euron hinnalla (alv 0%). Jaalan kotiseutusäätiö on todennut hinnan vastaavan heidän arviotaan lahjoituksen suuruudesta.

KYLLÄ ENEMMÄN LUETTAVAA V. 2021!

Tilaan nyt kestotilauksena ja saan joulukuun lehden kaupan päälle! Jaalalainen ilmestyy v. 2021 kerran kuukaudessa.

Tilaan VAIN paperilehden hintaan 39,90 eur (kesto) Tilaan näköislehden netissä (kesto) 39,90 eur, sis. verkkolehden artikkelit Tilaan paperilehden 59,90 eur (kesto) sis. näköislehden+verkkolehden

Jaalan koulun 6. luokka lähdössä mobiilisuunnistusradalle. Ohjeita lähtöpisteessä antamassa Tommi Manninen. Etualalla Kuusankosken Urheiluseuran varapuheenjohtaja Sanna Karjalainen.

Nimi: S-posti: Katuos.

Postitoimip.

c/o Tervonen Kaarlontie 28 46800 MYLLYKOSKI

8

verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko

keskiviikkona 21.10.2020

Kaahaus kuriin kanavalla ja lisää palveluita Kimolan Seurapirtillä käytiin 15.10. keskustelu vesiliikenteestä ja kanavasta.

Pinnalle keskustelussa nousi vesiliikkujien käyttäytyminen sekä palvelujen saaminen kanavan lähistölle.

Koronan rajoitti paikan päälle tulijoiden määrää, mutta tilaisuutta oli mahdollisuus seurata myös youtube-kanavalta internetistä. Tämän artikkelin lopussa on linkki tilaisuuden talenteeseen.

Paikalla oli eri viranomaistahojen edustajia vastaamassa kysymyksiin sekä myös veneilyseurojen edustajia.

- Haluan tuoda esille veneilijöiden näkökulmaa. Veneilyseurat kouluttavat ja opastavat vesillä liikkumiseen. Kanava on rakennettu nimenomaan lisäämään matkailua joten ensimmäiseksi ei pitäisi lähteä siitä, että sitä aletaan rajoittaa.

Kohtuullinen nopeusrajoitus ja aallokontekokielto ovat toimiva yhdistelmä, sillä aallokon muodostus on myös venemallista kiinni. Ensi kesäksi pyrimme saamaan odotuslaitureille venekerhon väkeä opastamaan veneilijöitä, Mika Lyytikäinen Kuusankosken Veneilyseurasta totesi.

M/S Pyhäjärvi -aluksen kippari Risto Turunen kertoi pari esimerkkiä läheltä piti -tilanteista sululla ja tunnelissa, kun pienemmät veneet seikkailivat väylällä.

- Tämä meidän 34,5 tonnin

17 metriä pitkä ja 4,20 leveä alus menettää ohjattavuutensa täysin, jos vauhti pudotetaan nollaan, väylän pitää olla vapaa matkustaja-alukselle. Kerran tunnelista ulos tullessa edessä oli poikittain pienempi vene. Ei auttanut muu kuin painaa täysillä torvea ja kuin ihmeen kaupalla törmäys vältettiin, mutta ei ollut kuin 30 sentistä kiinni, Turunen kuvaili.

- Haluaisin sanoa veneilijöille, että kiire pitää jättää sinne mökin pöydälle, kun kanavalle lähdetään. Vesillä pitää olla malttia, Turunen tuumasi.

Kouvolan kehitysjohtaja Petteri Portaankorva arveli, että monen veneilijän on voinut yllättää myös se, että 5,5 kilometrin mittaisen kanavan läpi kulkeminen sulutuksineen ottaa aikaa.

Kanavan varrella mökkeilevä Riitta Palmén on seurannut liikennettä sulun avaamisesta lähtien ja pannut merkille, että Päijänteeltä päin tulevat

veneilijät käyttäytyvät eri tavoin kuin Pyhäjärven suunnalta tulevat.

- Veneilijöistä 70 % ajaa asiallisesti, hän arvioi. Hänen mukaansa osassa veneitä musiikin äänekäs soittaminen ja huutaminen kantautuvat ranta-asukkaiden korviin.

Liian kovat nopeudet nostavat pohjassa vielä olevia uppotukkeja ja kaisloja juuripaakkuineen ajelehtimaan.

- Kanava on sympaattinen, mutta sen valmistelussa on unohtunut palvelumuotoilu ja käytettävyys.

Lupaan keittää poliisille

Yrittäjä Risto Turunen näytti kuvan avulla millaiseen ruuhkaan risteilyalus joutui Kimolan sululle tullessaan.

kahvit, jos tulevat meidän kohdalle ratsiaa pitämään, Riitta Palmén sanoi.

Riitta Palmén pitää kanavaa sympaattisena, kun kaahaus saadaan kuriin.

Poliisia edustanut Timo Kuokkanen totesi, että valvonnan painopiste vesillä Kouvolassa tulee ensi kesänä siirtymään Kimolaan, kun se aikaisemmin on ollut Vuohijärvellä.

- Meillä on kuitenkin varsin pienet resurssit vesiliikenteen valvontaan ja menneenä kesänä ei ollut tarkoitus edes laskea täällä Pyhäjärven puolella enää

venettä vesille kanavan auettua. Tulevaisuudessa prioriteetit muuttuvat, Kuokkanen lupasi.

Tilaisuuden talleenteeseen löytyy linkki täältä: https://www.kouvola.fi/ kouvolankaupunki/strategia/karkihankkeet/kimolan-kanava/ Opastusvideo veneilijöille löytyy samalta sivulta.

Yhteinen ponnistus loi uuden tapahtuman Venetsialaiset, kesäkauden päättäjäiset vietettiin jaalalaisittain Kimolan kanavatansseissa.

Laajalla yhteistyöllä kokoon polkaistu tapahtuma toi Syvänojan navetalle noin 400 juhlijaa.

Korona sekoitti myös Jaalan Yrittäjien toimintaa niin, että perinteistä kesän-

avausta ei voitu järjestää.

Sen sijaan päätettiin pitää kesäkauden päättäjäiset kanavatanssit-teemalla juhlien samalla Kimolan kanavan avautumista.

Huonoa tuuria oli, että kanavan sulkuun tuli vika juuri tapahtumapäiväksi.

Mutta eipä se menoa haitannut.

Penkkejä ja pöytiä haalit-

tiin ympäri kyliä: Kimolasta, Hartolasta ja Siikavasta kyläyhdistysten suojista sekä vielä Vanhasta Kelostakin. Koronasuositusten mukaan pyrittiin menemään ja järjestämään anniskelualueille riittävän väljät tilat pöytiin.

- Ilman laajaa yhteistyöverkostoa ja aktiivisia hallituksen ja huvitoimikun-

Vanhan kivinavetan tunnelmasta nautti illan mittaan noin 400 vierasta.

nan jäseniä tapahtuman järjestäminen olisi ollut mahdotonta, Jaalan Yrittäjien puheenjohtaja Veijo Tervonen toteaa.

Jaalan VPK oli yksi yhteistyökumppaneista. VPK hoiti ilotulituksen ja järjesti myös toimintaa lapsille ja lapsenmielisille. Kalustoakin oli paikalla. Ilotulituksen mahdollistivat 17 jaalalaista yritystä.

Jaalan kesäneuvoston kanssa käyty haastekisa komeasta kiertopalkinnosta päättyi kesäneuvoston voittoon. Lajina oli renkaanheitto kolmihenkisin joukkuein. Jaalan vapaaajan asukasyhdistys oli myös tapahtumassa mukana esittäytyen yrittäjien infopisteessä.

Ruokatarjonta tapahtumassa hoidettiin pop-up ravintolaperiaatteella. Anniskeluoikeudet tilaisuudessa oli paikallisella kahvilayrittäjällä.

Kimolan kanavan vaiheet olivat esillä tapahtumassa, kun Jaalalaisen päätoimittaja Veijo Tervonen haastatteli Heinola-Kouvola vesiväylän kannatusyhdistyk-

sen ensimmäistä puheenjohtajaa, Syvänojan tilan isäntää Mikko Haapasta ja entistä kansanedustajaa Valto Koskea. Koski teki eduskunta-aikoinaan

hartiavoimin töitä Kimolan kanavan puolesta ja Haapanen totesikin hänen olleen Suomen suurimman puolueen, kanavapuolueen perustaja.

Sitoutumaton kotiseutulehti Irtonumero 3 € | www.valkealansanomat.fi

KESKIVIIKKO 21.10.2020 | Nro 22 • 36. vsk

LÄHEISTÄ LUETTAVAA Kirka-musikaali Tykkimäkiturnaus Martat retkellä Kirjasto ja auto Voimarumpuja

6 9 11 14 20

Yhteistyönumero, kääntöpuolella:

Kausi vaihtoon Kajon yleisurheilujaosto vietti Puhjonrannan kurssikeskuksella, Rapojärven rannalla, kauden päätostapahtumaa.

P

ehmeän kanelinen aromi tuoksui Puhjonrannan kahvilassa. Auditoriossa nähtiin kuvia ja videotakin kuluneelta kaudelta.

Kausi Tiina Jyrkiäinen, Valkealan Kajon yleisurheilun nuorisovas-

Tiina Jyrkiäinen kertoi kuluneesta kaudesta.

Yleisurheilukaudesta ja piirinmestaruusviestistä kuvat: Johanna Partanen.

taava, kertoi kuluneesta kaudesta neljäntenä lokakuuta. Talvella 2019-2020 Into sai 8 osallistujaa yhdessä voimistelijoiden kanssa. Tahdossa oli 7, Kyvyssä 21, Taidossa 15. Yhteensä siis osallistujia oli nuorisotoiminnassa 51. Viime kesänä ryhmäkoot olivat seuraavat: Sisu 14, Into 14, Tahto 18, Kyky 19, Taito 21. Yhteensä siis 86.

Kauden aikana oli huippu- ja erikoistreenejä. Elmo Lakka neuvoi aitajuoksussa, Jari Eronen ja Marika Partinen puolestaan pituushypyssä. Johanna Partanen piti kehonhallinnan ja dynaamisen venyttelyn. Kuntopiirissä oli mukana KooKoo D06 -joukkue. Valkealatalolla oli extratreeni, kun Visa piti kuntopiirin. Juha Nuutinen opasti telinevoimistelussa.

Sisulla ja Innolla oli kesällä 11 harjoitusta, Tahdolla 23, Kyvyllä 29, samaten Taidolla. Ohjaajina toimivat Tiina Jyrkiäinen, Suvi Kalliomäki, Janne Kolari, Paula Mäkelä, Visa Hongisto, Nanna Rauos, Saara Julkunen, Timo Lehmusmetsä, Marko Parkkonen,

Keijo Hulkkonen puhui itsensä kehittämisestä urheilussa.

Mika Niinikangas ja Iikka Mäkelä.

Pääseuran johtokunnan puheenjohtaja Keijo Hulkkonen mainitsi yleisurheilusta jokaisen kehittävän vain omaa itseään. Aina kun oma matka tai aika kovenee, tuntuu mukavalta. Sen eteen ponnistellaan, että tullaan joku päivä paremmaksi.

Pikkuhiljaa saadaan tuloksia parannettua. » jatkuu sivulla 2

2

Valkealasta

21.10.2020 KESKIVIIKKO

VALKEALA 30 VUOTTA SITTEN

PÄÄKIRJOITUS

Mustavalkoisuus

T

örmään toistuvasti ihmisiin ja kommentteihin, jotka esittävät maailman mustavalkoisena. Yleisintä tämä on sosiaalisissa medioissa, mutta värien puute ei rajoitu 140 merkkiin.

Ihmisellä on aina ollut tarve ymmärtää ympäristöään, ja asioiden yksinkertaistaminen tekee siitä huomattavasti helpompaa. Ihmismielellä on myös taipumus yhdistää helppous totuuteen. Jos jokin asia on helppo ymmärtää tai yksinkertainen, siihen uskoo helpommin. Vaikeat ja monimutkaiset selitykset eivät saa samanlaista positiivista vastetta.

Ympäröivä maailmamme ei kuitenkaan välitä, onko sitä helppo ymmärtää. Monimutkaisessa maailmassa, jossa kaikki riippuu kaikesta, on hyvin vähän absoluuttisia totuuksia.

Kaikkia monimutkaisuus ei kosketa samalla tavalla, mutta monen vastuutehtävissä olevan päättäjän arkeen kuuluu todennäköisyyksien kanssa työskentely. Täydellistä ratkaisua harvoin on tarjolla, ja vaihtoehtoja on mahdotonta arvioida luotettavasti etukäteen. Etenkin politiikassa on paljon arvokysymyksiä, jolloin oikeaa vastausta ei ole olemassa edes teoriassa.

Maailma, jossa sattumalla ja inhimillisillä tekijöillä on osansa, on hyvin vaikeasti ennustettavissa tai selitettävissä. Miksi sitten lähes päivittäin kuulee poliitikkojen, terveysvaikuttajien tai konsulttien esittävän asiat mustavalkoisina?

Koska ihminen haluaa kuulla asioiden olevan yksinkertaisia. Taustalla voi olla joko aito usko asioiden mustavalkoisuuteen tai ymmärrys ihmisen halusta uskoa yksinkertaisiin vaihtoehtoihin ja sen hyväksikäyttö.

Mutkia yritetään vetää monesti suoriksi jos jonkinlaisilla teorioilla ja, harmillista kyllä, mitä enemmän on oiottu, sitä useampi uskoo. Ja kun kerran uskoo, vahvistusharha pitää huolen, ettei usko horju. Vahvistusharhalla siis tarkoitetaan ihmisen taipumusta valikoida tietoa ja sen painoarvoa oman vallitsevan käsityksen mukaan. Jos uusi informaatio ei sovi omaan maailmankuvaan, se sivuutetaan.

Sata vuotta sitten tiedon jakaminen oli edelleen alkutekijöissään ja haasteena oli saada ajantasaista informaatiota. Journalististen medioiden tehtävänä oli lähinnä jakaa tietoa. Nykyään haasteena ja tehtävänä on luotettavan tiedon löytäminen informaatiotulvasta.

Henkilökohtainen luottoni suomalaisiin toimittajiin on vahva. Virheitä toki aina tapahtuu, mutta kun tietoon suhtautuu itseään korjaavana jatkumona, ei yksittäiset hutilaukaukset horjuta omaa luottamustani.

Mitä yksilö voi tehdä tilanteessa, jossa kuka tahansa voi kertoa mitä tahansa ja saada äänensä kuuluviin? Terve skeptisyys on yksi keskeinen taito. Itse tiedon arviointi on haastavaa, mutta kannattaa aloittaa kysymällä itseltään, mihin se perustuu ja miten se suhtautuu aiempaan uutisointiin aiheesta.

Uuden palan asettaminen kohdalleen on lähes mahdotonta, jos palapelin muut palaset ovat kateissa.

Silloin tällöin maailmankuva todella muuttuu radikaalisti ja aiemmin vallalla ollut käsitys murtuu. Siihen ei kuitenkaan koskaan riitä yksittäinen uutinen tai tutkimustulos.

Empatia erilaisia näkemyksiä kohtaan on auttanut käsittelemään informaatiota. Jotkut asiat eivät ole järkeviä, perusteltuja tai oikein, mutta ne voivat silti olla ymmärrettäviä. Voi myös olla, että toinen osapuoli tietää jotain mitä minä en. Tai toisin päin.

Siksi tiedon jakaminen ja avoin demokratia on niin tärkeää. Se auttaa meitä huomioimaan suuremman määrän muuttujia, jolloin päätökset ovat todennäköisemmin parempia. Maailma ei ole koskaan ollut yksinkertainen, mutta ymmärryksemme sen monimutkaisuudesta on kehittynyt merkittävästi.

Olli Kousa, toimitusjohtaja

JULKAISU JA TAITTO: Kymimedia Oy Valkealan Sanomat Vanhatie 3, 45370 Valkeala TILAUKSET, ILMOITUKSET: Olli Kousa, toimitusjohtaja olli@valkealansanomat.fi p. 040 566 7054 JUTUT, JUTTUVINKIT: Auli Kousa, päätoimittaja auli@valkealansanomat.fi p. 040 703 6637 IRTONUMEROMYYNTI: Valkealan Sisätori, Hirsitie 1 JAKELUHÄIRIÖT: Jakeluhuomautukset lähimpään postiin tai toimitukseen

VALKEALAN SANOMAT

ILMOITUSTEN SISÄÄNJÄTTÖ: Viimeistään tiistaina klo 12.00 JUTUT JA JUTTUEHDOTUKSET: Viimeistään perjantaina klo 15.00 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,40 euroa takasivu 1,25, muut sivut 1,15, kuolinilmoitukset 1,25, palveluhakemisto 0,50, kuulutukset 1,40 euroa/ palstamillimetri.

Hintoihin lisätään alv. 24 %

TILAUSHINNAT: Suomi kestotilaus 12 kk 50 euroa (sis.alv 10%), määräaikainen 12 kk 60 euroa, nettitilaus kestona 12 kk 40 euroa (sis.alv 24%).

Paperilehden painosmäärä: noin 1245 kpl Ilmestyy parittomien viikkojen keskiviikkoina PAINAMINEN: Lehtikaari 1, Kouvola

25.10.1990 * Suomenajokoirauros Topi voitti ajokokeissa Vehkalahdella piirinmestaruuden. Koiran omistaa Niinistössä asuva Juha Lautamatti. Homenokan Hauki nappasi rotunsa mestaruushaukuissa Kuusamossa kolmannen sijan. Pohjanpystykorvaurosta kasvattaa tuohikottilainen Matti Joenpolvi. * Kouvolan raviradalta varastettiin traktori, ajettiin kohti Valkealaa, kaadettiin ohimennen linja-autopysäkki ja täräytettiin lopuksi kirkonkylän kioskin seinän läpi. Kioski oli pitkään kiinni remontin takia. * Läänin vapaapalokuntien Nuoriso-Vipu 1990 -kilpailu käytiin Saarento-Jokelan koulun pihalla. Valkealassa ensi kertaa pidetyn tehtäväkilpailun järjesti Jokelan VPK. Valkealaa

edustivat Selänpään ja Tuohikotin nuoret. Karhulan joukkue voitti.

Kylätien uuden päällysteen kunniaksi kokoonnuttiin Selänpäässä. Tien mutkat on haluttu säilyttää entisellään. Autoilijan on pakko hiljentää vauhtia ja olla varovainen. * ValKi järjesti ringetteturnauksen. ValKi-Ringetestä Sonja Taina tehtaili turnauksessa kymmenen tehopistettä. Järjestävä seura jäi neljänneksi. Toisen kerran järjestettyä turnausta tukivat esimerkiksi Esso-Taverna, Piukat Paikat ja Hopeapaja Olli Ronkka Ky. * Lyhytkarvainen mäyräkoira Boidis Black-Bonny on menestynyt hyvin SM-tasolla. Viime vuonna valkealalainen narttu oli toinen mäyräkoirien jäljestämiskokeessa. Tänä vuonna tuli mestaruus. Kaikkien rotujen mestaruus oli kolmen metrin päässä. * Kristian Saarinen saapui kouluun kultamitali kaulassaan.

Oravalan koulua käyvä seitsenvuotias ensiluokkalainen sai mi-

talin painikisoista. * Käsityönopettaja Maire Pohjalainen on suunnitellut Karjala-aiheisen reliefin karjalaisten Valkealaan tulon 50-vuotismuistoksi. Eri hautakiviveistämöiltä on pyydetty tarjouksia.

Ylämaan spektroliittiin uurretaan hiekkapuhallustekniikalla Laatokka ja Suomenlahti sekä muuta. * Valkeala/Vekara Lionsien ladyt lahjoitti Iltatähteen pyörätuolin. Kevytrakenteinen tuoli saatiin viimekesäisten Litviikkimarkkinoiden arpajaistuotolla. * Marttakerho järjesti Pihlajasaaressa luudantekokurssin.

Luutamestari Lauri Konka sai taitonsa sota-aikojen korsuelämän puhdetöiden myötä.

Kajo...

Temppuja Taikuri Janne Mustonen kehotti virittäytymään tunnelmaan kaikkien aikojen parhaan rock-yhtyeen musiikin soidessa. Kappaleena oli Queenin It’s a kind of magic. Sitten Janne saapui uudestaan toisen rock-kappaleen soidessa ja aplodien säestämänä. Janne mainitsi vitsikkäästi, että oli mahtavaa tulla esiintymään, kun saa yleisöltä spontaanin reaktion.

Jokainen suuri urheilujuhla tarvitsee hyvää juomaa. Niinpä Jannella olikin omenamehupullo, jonka kanssa temppuilla.

Kahdenkymmenen euron setelin hän sai lainaksi Katilta ja taikoi siitä viisikymppisen. Rahayksikkö tosin vaihtui ruplaksi. Oli vähän hakuammuntaa, onko kenelläkään viidenkymmenen ruplan seteliä, jonka saisi muutettua parikymppiseksi, mutta Katilta onneksi löytyi.

Janne Mustosella oli muka-

Pertti auttoi kortin kanssa Janne Mustosta ja Nelliä.

naan aivan uudet kaverit Rekku ja Rolle. Janne haluaa suurten taikureiden joukkoon, joten hänellä oli mukana villieläin. Pertti on pesukarhu. Ravintona on taskunpohjalta löytyvä nukka.

Yhdeksänvuotiaan Nellin kohdalla ei koulu ole mennyt hukkaan, tunteehan hän pelikortit. Nelli näytti yleisölle niistä yhden.

Janne Kousa

•

Muualta

VALKEALAN SANOMAT

Kaupunginhallituksen päätöksiä

K

jäsentä; 7. Kouvolan kaupungissa voi olla päätoiminen tai osa-aikainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja; 8. kaupungin ammatillinen organisaatio muodostuu kolmesta toimialasta. Toimialojen virkoja ja tehtäviä käsittelee asetettava työryhmä.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että: – Hallintosääntö tulee saada valtuustolle joulukuun alun kokoukseen. – Hyvinvointijohtajan virka lakkautetaan ja perustetaan uusi virka tai toimi – Muiden hyvinvointitehtävien osalta suoritetaan sekä tarkastelu että tarvittava uudelleenorganisointi 1.6.2021 mennessä siten, että ei synny päällekkäi-

syyttä Kymsoten tehtävien kanssa. Tarkastelun jälkeen kaupungille jäljelle jäävät tehtävät siirretään hyvinvointitoimialan alle. – Apulaiskaupunginjohtajan virka lakkautetaan ja perustetaan konsernipalvelujohtajan virka. – Kaupungin ja Kinnon tehtäväjakoa päivitetään.

Kaupunginhallitus päätti ottaa arviointipäällikön virkasuhteeseen määräaikaisesti Katriina Lankisen ajalle 1.11.– 31.12.2020.

Kaupunginhallitus päätti perustaa sisäilma-asiantuntijan viran 1.1.2021 alkaen. Virkasuhteeseen päätettiin siirtää ympäristöterveystarkastaja Reijo Pesonen.

Joukkoliikenteestä Koutsi

J

oukkoliikenteen palvelut tunnetaan tulevaisuudessa Kouvolassa nimellä Koutsi.

Kouvolalaiset valitsivat nimen viiden tarjolle laitetun ehdokkaan joukosta. Yhteensä erilaisia uniikkeja nimiehdotuksia annettiin 157 kpl.

Koutsi vei 42 % annetuista 872 äänestä. Koutsin lisäksi ehdolla äänestyksessä olivat Kosse (29 %), KOJO (13 %), Repo (10 %) ja Virta (6 %).

Koutsi yhdistetään helposti Kouvolaan ja sen merkityksiin linja-auto ja valmentaja.

Seuraavaksi suunnitellaan uusi ilme, johon ideoita otetaan nimestä ja kyselyssä saaduista ajatuksista.

Uusi nimi ja visuaalinen ilme lanseerataan käyttöön vuonna 2021. Se otetaan käyttöön vaiheittain.

Keskussairaalan rakentamista

K

ymenlaakson keskussairaalan mittava laajennus- ja peruskorjaushanke etenee. Kesällä avattu uusi laajennusosa, joka kulki rakennusvaiheessa nimellä G-talo, palvelee jo potilaita. Ns. kuumassa sairaalaosassa sijaitsevat mm. päivystys, leikkaussalit, teho- ja valvontahoito, äitiys-

poliklinikka ja synnytykset sekä välinehuolto. Samaan aikaan keskussairaalan eteläpäätyyn on noussut uusi sädehoitoyksikkö.

Lisäksi tällä hetkellä on käynnissä päärakennuksen takana sijaitsevan F-talon a-osan peruskorjaus ja logistiikkatunnelin rakentaminen.

Seuraava mittava uudisra-

kennushanke on F-talon b-osan rakentaminen. Carea-Sairaalat Oy on sopinut kilpailutuksen voittaneen YIT Suomi Oy:n kanssa yhteistoiminnallisesta projektinjohtourakasta, johon kuuluu kehitys- ja toteutusvaihe. Osapuolet ovat tehneet F-talon b-osaa koskevan kehitysvaiheen sopimuksen.

12-vuotias vastuuseen itsestään?

K

okoomuksen varapuheenjohtaja ja ex-oikeusministeri Antti Häkkänen, Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén ja kokoomuksen lakivaliokuntaryhmän vastaava Pihla Keto-Huovinen kysyvät, onko Marinin hallitus lähtemässä pois viime kaudella omaksutulta lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia tiukentavalta linjalta. Oikeusministeriön asettaman työryhmän esitys seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun kokonaisuudistukseksi on saanut kovaa arvostelua useilta lausunnonantajilta siitä, ettei esitys riittävällä tavalla turvaa seksuaalirikosten uhreiksi joutuneiden lasten asemaa.

– Kokoomuksen mielestä

lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia pitäisi koventaa, ei keventää. Työryhmän esityksestä annetut kriittiset lausunnot herättävät huolen siitä, onko Suomen linja suhteessa lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin muuttumassa.

Viime kaudella johdollani uhrin asema nostettiin keskiöön ja seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksia kiristettiin. Linjaa ja uudistustyötä piti jatkaa tällä vaalikaudella. Onko hallitus muuttamassa viime kaudella toteutetun lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten tiukentamisen linjan? Antti Häkkänen kysyy.

Esityksessä muun muassa ehdotetaan lakiin, että 12-vuotias on riittävän vanha seurustelemaan aikuisen kanssa. Tämä on hyvä

3

Itärata valittiin jatkoon

KUNTAPÄÄTÖKSIÄ

ouvolan kaupunginvaltuusto päätti, että 1.6.2021 alkaen voimaan tulevan hallintosäännön valmistelun lähtökohdat ovat: 1. valtuuston koko on 51 jäsentä; 2. kaupunginhallituksen jäsenmäärä on 11 jäsentä; 3. tulevaisuusjaoston toimintaa jatketaan; 4. maaseutulautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään muille toimielimille ja viranhaltijoille; 5. rakennus- ja ympäristölautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään teknisen lautakunnan alaisuuteen perustettavalle lupajaostolle; 6. kasvatus- ja opetuslautakunnan, liikunta- ja kulttuurilautakunnan sekä teknisen lautakunnan jäsenmäärä on 13

21.10.2020 KESKIVIIKKO

yhdistää tietoon, että pedofilian uhriksi joutuvat lapset leimautuvat orjuuttajiinsa, eivätkä halua vapautua, vaikka pelkäisivät tätä.

Ja tavarataloissa myydään nukkeja, jotka opettavat lapsia hyväksymään hyväksikäytön.

Suuntaus ei koske vain Suomea. Verkossa liikkuu esimerkiksi videokooste, jossa Yhdysvaltojen presidenttiehdokas Joe Biden hyväilee lapsia tavalla, jonka lapset kokevat ahdistavana. Fox News uutisoi, että Hunter Bidenin koneelta löytyi mm. lapsipornoa.Verkossa leviää monia tekstejä, jotka mustamaalaavat vapaita uutismedioita radikaaliksi äärioikeistoksi. Kun yksi kanava vihjasi Bidenien laittomuuksiin, verkossa sensuroitiin samana päivänä monia kanavia, joissa on varoitettu pedofiliasta.

L

iikenne ja viestintäministeriö kertoi tiedotteessaan 30.9.2020, että itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.

LVM pyysi osapuolia ilmoittamaan elokuun loppuun mennessä alustavat edellytykset osallistua hankeyhtiön pääomittamiseen sekä reunaehdot pääomituksen tekemiselle. Itärataa kannattavat 13 kaupunkia ja kuntaa tekivät päätöksen, että ovat valmiit rahoittamaan uuden itäisen ratayhteyden suunnittelua, jos linjaus kulkee Porvoon ja Kouvolan kautta. ─ Itäradan tuoma parempi saavutettavuus ja lyhyemmät matka-ajat antavat uutta nostetta elinkeinoelämälle, mahdollistavat paikasta riippumattoman työn ja hillitsevät liikenteen päästöjä, iloitsee Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Itäisen suunnan hankeyhtiö suunnittelee ja rahoittaa hankkeen rakentamisvalmiu-

teen asti. Valtion tulee omistaa hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muiden osakkaiden noin 49 prosenttia. Kotka ilmoitti heti, että sama summa olisi saatu satamayrittäjien tuella kasaan.

Summan olisi kuitenkin pitänyt olla sama 49 % suunnittelun kustannuksista. Itäradan suunnittelun arvioidaan maksavan 70 ja rantaradan 110 miljoonaa.

Itäradan takana on laaja itäisen Suomen kaupunkien ja kuntien tuki, joka näkyi nyt myös rahoitusvalmiutena ja kiinnostuksena lähteä pääomittamaan suunnitteluhankeyhtiötä.

LVM:n tiedotteen mukaan neuvotteluita jatketaan ainakin Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Imatran, Pieksämäen, Varkauden, Kajaanin sekä Iisalmen kanssa.

Neuvotteluihin ja hankeyhtiön perustamiseen voi osallistua myös muita tahoja, kuten muita itäisen Suomen radanvarsikuntia.

Rahoitusta voi hakea vieraslajien torjuntaan

A

vustushaku rahoituksesta vieraslajien torjuntaan aukeaa 15.10.

Avustusta voi hakea Kainuun ELY-keskuksesta.

Vieraslajien torjuntahankkeita rahoitetaan syksyisin ja hankkeet käynnistyvät aina seuraavana vuonna.

Etusijalla avustusten myöntämisessä ovat hankkeet, jotka ovat alueellisesti mahdollisimman kattavia. Avustuksia ei myönnetä yksityishenkilöille tai yksittäisille toimijoille, kuten asunto-osakeyhtiöille. Hakijana ei voi myöskään olla yritys.

Avustusta voivat hakea erityisesti kunnat mutta myös yhdistykset, yritykset ja muut yhteisöt. Avustusta voidaan myöntää lähtökohtaisesti enintään puolet hankkeen kustannuksista. Toisen puolikkaan hakija kattaa omalla rahoituksellaan, johon voi sisältyä myös talkootyötä.

Avustusta voidaan myöntää vain, jos: – hankkeella torjutaan haitalliseksi säädettyä vieraslajia, eli kasvi- tai eläinlajia, joka sisältyy joko kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon – hanke toteuttaa haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaa siten, että – hankkeen kohteena on alue, jossa haitallista vieraslajia on suunnitelman mukaan ensisijaisesti torjuttava; – hankkeessa käytetään

suunnitelmassa suositeltuja torjuntatoimenpiteitä tai -menetelmiä; – hanke on yhteistyöhanke, jossa mukana on useita toimijoita.

– hanke sisältää toimenpiteitä, joilla hankkeen tuloksellisuutta voidaan seurata.

Hanke voi olla myös jälkiseurantahanke tai uusien torjuntamenetelmien kokeiluhanke.

– Aluksi kannattaa selvittää, kuinka laajasti haitallista vieraslajia esiintyy ja onko lähialueilla useampia esiintymiä, joita voitaisiin kustannustehokkaasti hoitaa samalla kertaa. ELY-keskus tarjoaa neuvontaa vieraslajien torjuntaan, hankkeiden suunnitteluun sekä mahdollisten yhteistyökumppaneiden kohtaamiseen. Ota rohkeasti yhteyttä, kannustaa ELYjen valtakunnallinen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta.

– Alkuperäiskasveja kasvavat elinympäristöt edistävät luonnon monimuotoisuutta, virkistävät asukkaita, ja tekevät koko alueesta houkuttavan, Reima Leinonen toteaa.

Avustukset haetaan Kainuun ELY-keskuksesta. Haku avautuu 15.10. ja sähköinen hakujärjestelmä on käytettävissä 2.11.2020 alkaen. Hakuaika päättyy 30.11.2020. Määrärahojen puitteissa hakemuksia voidaan ottaa vastaan myöhemminkin.

4

Valkealasta

21.10.2020 KESKIVIIKKO

Tikat pesällä Valkealassa tutuin tikka on varmastikin käpytikka.

K

esäkuussa huomasin Valkealatalon lähistöllä, miten käpytikkojen jälkikasvu sai ruokaa.

Tikkalintujen heimoja on lajittelutavasta riippuen kolmesta kuuteen. Sepät yhdistettiin tukaaneihin. Ja ihan ilman lupaa.

Tukaaneihin taas kuuluu seppiä, mikä taas on tukaanien aiempi nimi. Pippurinsyöjät kuulostaa joltakin ärjyt makuhermot omaavalta kulinaristiryhmältä.

Jakamarit ja laiskurit erotetaan tikkalinnuista joskus omaan Galbuliformes-lahkoonsa. Jakamarit ovat värikkään koristautuneita. Laiskureita elää Väli- ja Etelä-Amerikassa. Tarkennettakoon, että kyse on edelleenkin tikoista.

Tikat luonnollisesti kuuluvat tikkalintuihin. Hunajaoppaiden nimikkolaji opastaa ihmisen mehiläispesälle. Ihmisen rikottua pesän ja kerättyä hunajan, herkuttelee hunajaopas vahalla ja napsii pesään jääneet toukat.

Muista lajeista suurin osa tuskin toimii näin.

Tikkoja

Varttuneen käpytikan on varmasti nähnyt vähintäänkin suuri osa suomalaisista. Poikasten näkeminen onkin sitten harvinaisempaa.

Pitkäksi on venähtänyt lentomatka, jos Suomen luontoon liitää tikkoihin kuulumaton tikkalintu. Yhtä vaille kymmenen lajia on täällä nähty. Viher- ja tammitikka vierailevat satunnaisesti, jos ovat sillä tuulella.

Tähtiä kuin Otavassa, tikkoja on metsiköissä. Tauno Palo ja Toivo Kärki saattoivat tuumia, että heillä on ihan oma yhteinen

nimikkotikka.

Mustikka on monen useimmiten näkemä tikka. Se voi lentää, mutta mieluummin suuhun kuin metsään takaisin. Mustikka on siitä harvinainen tikka, ettei sitä ole rauhoitettu. Muuten tikat jätetään rauhaan.

Jos käpytikka laskeutuisi lehmän päälle, askarreltaisiinko sen jälkeen käpytikkalehmiä?

Käenpiika on ihan omaa luokkaansa. Tuskin se kuitenkaan etsii työnvälitystoimiston kautta pestiä käeltä.

Ikääntyneiden hopeahapsista muistuttaa harmaapäätikka.

Latinankielisen Picus canus -nimen voisi kyllä luulla viittaavan piskuisiin kaatoastioihin. Vielä on pikku-, valkoselkä ja pohjantikka. Jälkimmäinen tuskin tekee kuitenkaan lintumaailmassa pohjanoteerauksia.

Rauhoitettujen lintujen ohjeellisten arvojen mukaan valkoselkätikka on yksi Suomen kallisarvoisimpia lintuja, 4037 eurolla. Harmaapäätikka ja palokärki ovat kumpikin arvoltaan 841 euroa, pohjantikka 589, pikkutikka 336, käenpiika 202 ja käpytikka 34.

Tikkojen heimo ei tiettävästi ole nakuttanut Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Madagaskarilla ja kylmimmillä napaalueilla. Lajeja on päälle parinsadan ja sukujakin monta. Osa tikoista on jo kadonnut, osa äärimmäisen uhanalaisia. Myös vaarantuneita, silmälläpidettäviä ja elinvoimaisia lajeja on.

Keisaritulikärki ja rämetulikärki tulevat tuskin vastaan muualla kuin vanhoissa kuvissa. Kumpikin on saattanut jo kuolla sukupuuttoon.

Kansanperinteessä Germaaneille tikka oli ukkosen

VALKEALAN SANOMAT

ja salamoinnin vertauskuva ja ennustaja. Kristillisessä perinteessä tikan asema on vaihdellut.

Väsymättömänä takojana tikka on merkinnyt vertauskuvallisesti rukoilemista. Tuholaistoukkien hävittäjänä tikka on kuvannut taistelua sielunvihollista vastaan. Näin siitä tuli Kristuksen symboli. Keski-Euroopan jalopuumetsien vihertikan ajateltiin antavan suojaa ja onnea. ”Tikka takkoo seinän rakkoo kolome akkoo juoksoo pakkoon”, tavattiin sanoa Riistavedellä. Kyseessä on Pohjois-Savossa sijainnut entinen Suomen kunta. Siitä tuli osa Kuopion kaupunkia vuonna 1973.

Erityisesti uskomuksia liitettiin palokärkeen. Varhaiskristillinen luonnontieteen oppikirja Physiologus vertasi tikkaa paholaiseen. Erityisen paha oli palokärki. Palokärkeä pidettiin yleisesti pahasta varoittavana lintuna. Sen ilmaannuttua pihapiiriin, saattoi kylmä hiki etsiytyä otsalle.

Jos palokärki hakkasi tuvan hirsiä, silloin ei hymyä ainakaan virinnyt. Jonkun perheenjäsenen ennustettiin kohtaavan loppunsa. Peräseinän koputusta pidettiin isännälle kohtalokkaana, sivuseinää emännälle. Julkisivun takomisen arveltiin tuovan kaikille heikon tulevaisuuden.

Kulkijan edellä ääneti lentävä palokärki vihjasi omaisen kuolemiseen. Takana seuraava tiesi pahaa kulkijalle.

Kansanlääkinnän vuoksi menetti ties miten monta palokärkeä henkensä. Pohjois-Suomen peräkylillä näkönsä menettänyt ihminen sai uskomuksen mukaan näkemisen lahjan takaisin, jos oikeaan aikaan silmiä huuh-

Poikaset saivat ruokaa pesälle.

deltiin palokärjen munalla. Todenperäisyyttä tuskin testattiin.

Aunuksesta tallennettiin vuonna 1936 kertomus: -Kaikki muut linnut olivat ennen maailmaa luomassa paitsi palokärki. Kun se ei tahtonut luomistyöhön osallistua, kiellettiin siltä veden käyttö muualta paitsi haavan lehdeltä. Ja nyt kun on kauemmin poutaa, eikä haavan lehdellä ole vettä palokärjen juotavaksi, tulee sille hirveä jano. Silloin se rupeaa vettä huutamaan. Ja sen verran vedenantaja kuulee palokärjen huutoa, että silloin rupeaa kohta satamaan ja lintu saa juoda haavan lehdeltä.

Janne Kousa

•

Opiston syksy Syksy lähti kansalaisopistolla tavallisesta poikkeavin tavoin käyntiin.

T Suunnittelijaopettaja Salla Pesonen näytti eri kokoisia himmeleitä. Himmeli voi olla hyvin pienikin.

arja Ylipiessan jäätyä eläkkeelle FM Ronja Kivinen aloitti Kouvolan kansalaisopistossa päätoimisena kieltenopettajana.

Musiikin päätoimisena opettajana aloitti elokuun alusta musiikkipedagogi, ylempi amk, Risto Aalto. Aiemmin hän hoiti määräaikaisesti musiikinopettajan tehtävää lokakuulta toukokuun loppuun, Heli Lukkarisen jäätyä eläkkeelle.

Ilmoittautumisessa puhelin ja netti ovat olleet etusijalla. Kurssilaiset saivat laskun myöhemmin maksettavakseen. Tämä sii-

täkin syystä, että järjestämisessä on täytynyt tarkkailla tilannetta.

31 vuotta on Tuija Uotila ollut työssä. Jälleen oli ihastuttavia uusia aiheita esiteltävänä.

Ekoprinteissä lopputulosta ei tiedä. Puulusikoiden vuoleminen jäi valitettavasti syksyn ohjelmasta pois.

Ulla Rantanen kertoi, että kurssilaisia on tullut ikävä. Kevään tavaranvaihtopäivät jäivät väliin. Kokoluokaltaan tapahtuma on arvioiden mukaan 2 500 - 3 500. Melkoista vilinää on päivillä ollut eri kertoina, joten määrä on ihan mahdollinen.

Tuija Uotilan käsitöissä näkyvät marjat.

Terveyskasvatuksen opettaja Ritva Ahtonen-Hellsten kertoi, että ryhmäkokoja on supistettu.

Hän sai mukaan uusia mukavia tuntiopettajia.

Janne Kousa

•

Valkealasta

VALKEALAN SANOMAT

21.10.2020 KESKIVIIKKO

5

VALKEALA 30 VUOTTA SITTEN

1.11.1990 * Paula Seppälä Anttilasta sai Valkealan 4H-yhdistyksen yrittäjäpalkinnon. Nuori yrittäjä on hankkinut vuosien mittaan itselleen säännöllisiä tuloja vihannesten ja mansikan viljelyllä sekä sonnien ja kalkkunoiden kasvatuksella. * S-Market Katrillista sai meheviä banaaneja 5,90 markkaa kilolta. Kauppa oli pisimmillään auki yhdeksästä iltaseitsemään ja la yhdeksästä kahteen. * Anneli Sillanpää vierai-

SOITA JA TILAA 045 643 0060 KOUVOLA

li lukion oppilasryhmän kanssa Kuusalussa, Virossa. He osallistuivat Kuusalu Keskkoolin

235-vuotisjumalanpalvelukseen. Yhdessä laulettiin liikuttuneina Mu isamaa. Kirkossakäynti ja pyhäkoulu ovat melko uusia asioita Virossa. Pyhäkoulutyössä Valkealan seurakunta on auttanut. Viime keväänä kouluunlähtevät siunattiin Valkealan kirkossa. Seitsenvuotiaat marssivat kirkkoon kulkueena koivunoksat käsissään. * – Me elämme kaaoksen keskellä. Maailmassa tulvii tietoa lehdistöstä sekä radio- ja TV- kanavilta. On vaikea tehdä valintoja, ellei tiedä, mikä on tärkeää. Me elämme joka päivä informaatiotulvan keskellä, josta meidän on jäsennettävä itsellemme mielekäs kokonaisuus.

POHDINTAA

Digitalisaatio teki teitittelystä loukkauksen

A

rmeija-aikani ensimmäinen Cooperin testi meni hyvin. Juoksin reilusti yli 3000 metriä, ja ilmoitin tuloksen hengästyneenä yliluutnantille. En ollut varma, kuuliko hän, joten kysyin ”sait sä sen tuloksen”. Siitä seurasi karmea huuto, jota hetken kuunneltuani ymmärsin, että olin unohtanut teititellä.

Intissä pitää teititellä, koska se ilmaisee kunnioitusta korkeampiarvoisia kohtaan. Kun teitittelyyn tottui, sitä tuli käytettyä myös siviilissä.

Olin ylpeä, kun osasin osoittaa sillä tavalla vanhemmille ihmisille kunnioitusta. Monet heistä kyllä sanoivat, että tehdään vain sinunkaupat. Oikeassa olivat. Sinutellessa ymmärsi paremmin, että ihmisiähän tässä ollaan molemmat, vaikka toinen onkin vanhempi.

Sitten minusta tuli vanha. Tai ainakin aloin tuntea itseni ikälopuksi, koska ensin kaupan kassat ja lopulta kaikki mahdolliset palvelutilanteessa tapaamani ihmiset alkoivat teititellä. Olen 44-vuotias, mutta tunnen itseni ysikymppiseksi joka kerta kuin käyn kaupassa.

Kun valitin, että teitittely syventää ikäkriisiäni, kaverini lohdutti, että myyjät koulutetaan nykyään teitittelemään lähes kaikkia. Miksi?

Ymmärrän, että vanhassa maail-

massa teitittely ilmaisi kunnioitusta iäkkäämpää henkilöä kohtaan.

Tuolloin elettiin vielä aikaa, jolloin iän myötä lisääntyvä kokemus oli valttia monille elämänaloilla. Kun hommat pelloilla ja tehtaissa pysyivät sukupolvesta toiseen suunnilleen samoina, 30 vuotta työskennellyt osasi ne paljon parikympistä vasta-alkajaa paremmin. Mummot ja vaarit saattoivat opettaa lapsenlapsilleen kaikenlaista hyödyllistä vielä siinä vaiheessa, kun nämä kolkuttelivat jo kolmeakymppiä.

Sitten tuli digitalisaatio ja käynnisti sellaisen muutosvauhdin, että iästä ja kokemuksesta on pelkkää harmia. Tokaluokkalainen suunnistaa bittiavaruudessa paljon ketterämmin kuin nelikymppinen dinosaurus. Esikoululaiset opettavat isovanhemmilleen, kuinka älypuhelinta käytetään.

Työntekijä, josta oli kolmekymppisenä kehittymässä raudanluja asiantuntija huomaa viisikymppisenä, ettei häntä tarvita enää mihinkään.

Kaikki, mitä hän osaa, oli tarpeellista viimeksi viisi vuotta sitten.

Enää nuorilla ei ole mitään syytä kunnioittaa vanhoja. Syytä on vain sääliin. Siksi teitittely pitäisi kieltää. ” Te” tarkoittaa nykyään: minä säälin sinua muinaisjäänne. Sillä erotellaan voittajat häviäjistä, taitavat taitamattomista, trendikkäät jun-

teista, työlliset työttömistä, elävät kuolevista. Vanhentuminen nykymaailmassa tuntuu jo muutenkin riittävän kamalalta, ei ole mitään syytä tehdä siitä vielä hirveämpää teitittelemällä.

Ja kyllä, juoksen varmasti edelleen Cooperissa enemmän kuin suurin osa minua teitittelevistä myyjistä, mutta en silti pysy heidän perässään, koska en osaa ladata appia, jolla voi vuokrata sähköpotkulaudan.

Janne Metso

Arvopohjastamme riippuu valitsemmeko rihkamaa vai aitoa.

Aidon löytäminen on käynyt yhä vaikeammaksi, kirjoitti Anneli Sillanpää. * Kolmisoihtuun liittyi syksyllä liki sata uutta ja innokasta partiolaista, joten uusia vartionjohtajia tarvitaan. Toisista välittämiseen kiinnitetään tänä vuonna erityistä huomiota. Kansainvälisyysajattelu on myös saamassa entistä suurempaa sijaa. * Valkealan metsänhoitoyhdistyksen alueella leimausmäärä on noin 60 % viime vuoden kokonaismäärästä. Syksylle ei ole enää odotettavissa olennaista kasvua. Markkinatilanteessa

Voit tilata myös netistä www.seokohtaniemi.fi

ei puuta kannata tuoda markkinoille yhtään enempää kuin on pakottava tarve. * 8-luokkalainen Annukka Rossi kirjoitti 14-vuotiaasta Hanna-Leenasta, joka päättää muuttaa isänsä luokse. HannaLeena väsyy äitinsä määräilyyn.

Petteri Juola kertoi yläasteella toimivasta kemian kerhosta, jota vetää lehtori Aino Raatikainen.

Neste Oy:n Valkealan valvontaasemalta saadaan tukea. Kerho on esimerkiksi käynyt tutustumassa eri teollisuuslaitoksiin ja näyttelyihin. * Valkialain: -Kun on paikka paikan päällä, niin on markka markam päällä.

RUNOHETKI Reitti valoon Olet kiivennyt rinnettä läpi ohdakkeiden.

Olet tuntenut huipun kutsun ja päässyt vuoren keveään ilmaan.

Tekee mieli huutaa niille, jotka vielä kärsivät päivä päivältä synkentyvien pilvien alla.

Ettekö te näe, että mielen luomat pilvet eivät ole aitoja!

Ettekö te usko, että pilvien päällä on valo!

Vaan huuto ei auta.

Sillä he surevat sinua, kun olet saanut matkalla muutaman naarmun.

He pelkäävät puolestasi, että putoat.

Tai he vihaavat sinua, kun luulevat sinun muodostavan pilviä.

Profeettoja he ovat aina vihanneet.

Heidän näkökulmastaan sinä olet mustien pilvien takana.

Pilvet estävät heitä näkemästä, että sinä olet irti pilvien alla tihenevästä sumusta, kuten on myös suuri joukko muita.

Pudottamaan ei mikään enää heitä pysty, jotka ovat löytäneet rinteeltä jalansijan ja nähneet huipun valon.

Voit kertoa, mitä pilvet ovat.

Voit varoittaa, mihin pedon merkki johtaa.

Voit heijastaa nousevan auringon kultaisia säteitä ja toivoa, että ne pilvien raoista löytävät jonkun sellaisen, joka niistä näkee pilvien muodon ja on valmis raivaamaan tiensä vapauteen.

Voit auttaa heitä löytämään reitin.

16.10.2020 Auli Sinikka

6

Kouvolasta

21.10.2020 KESKIVIIKKO

VALKEALAN SANOMAT

Kirkan muistaa jokainen

Mikael Saari rokkaa Kirkana.

Syyskuun viidentenä Kouvolan Teatterissa ensi-iltaan tulleeseen ”Kirka – Surun pyyhit silmistäni” -musikaaliin on tälle syyskaudelle todella vaikea enää saada lippuja.

K

irka-musikaaliin voi tarkastaa, josko muutama paikka on vielä vapaana. Yleisesti ottaen täytyy suunnata katse jo tyystin kevätkaudelle. Paikkarajoitukset vaikuttavat osaltaan siihen, että niin moni näytös myytiin loppuun.

Lavalle Kirka-musikaali avasi Kouvolan Teatterin 60-vuotisjuhlasyksyn.

Kirkana nähdään musikaalitähti Mikael Saari. Hänen veljeään Sammyä esittää Mikaelin oikea veli Markus Waara. Muissa rooleissa nähdään muiden muassa Annina Rubinstein, VeliMatti Karén ja Tiina Winter.

Musikaalin on ohjannut Niko Taskinen, koreografian tehnyt Antti Lahti, lavastuksen Sanna Halme ja puvut suunnitellut Laura Dammert. Liveorkesteria johtaa Iikka Kahri.

– Pukusuunnittelussa oli antoisinta paneutua siihen Kirkaan, joka oli aiemmin minulle vieras. 1980-luvun lapsena Kirka oli minulle enemmän iskelmälaulaja kuin rokkari.

Oli huikeaa löytää artistista se 1960–70-luvun Kirka, joka teki enemmän itsensä näköistä musiikkia uskomattoman lauluäänen päästessä kunnolla oikeuksiinsa. Sen ajan musiikin ja muodin olen aina tuntenut jo-

tenkin omakseni. Oli myös hienoa tajuta, miten rohkea ja tyylitajuinen pukeutuja Kirka on ollut. Tässä esityksessä on jännittävää myös olemassa olevien ihmisten toisintaminen, kuten Dannyn, Vexi Salmen, Remun tai Muskan hahmojen visuaalinen ratkaiseminen, pukusuunnittelija Laura Dammert kertoo työprosessistaan.

– Vaikka sitä ei tule juuri koskaan ajatelleeksi, Kirka on toisen polven maahanmuuttaja. Hänen vanhempansa tulivat Tsaarin Venäjältä Helsinkiin Venäjän vallankumouksen pyörteissä. Miten köyhän venäläisen putkiasentajan lähiöpojasta ja koulupudokkaasta tulee ensin maan kovin rocklaulaja ja teiniidoli ja lopulta supisuomalaisten tunteiden tulkki, yksi Suomen rakastetuimmista iskelmälaulajista? Se on todella kertomisen arvoinen tarina, ohjaaja Niko Taskinen huomioi.

sikaalissa olisi mieluusti nähnyt täyden katsomon.

Nähtyäni musikaalin jäin kaipaamaan Kirkan vaikutusta suomalaisiin. Fanit, suhdekuviot ja perhe eivät kattaneet sitä kuviota, miten monet täälläkin päin Suomea asuvat ehtivät Kirkan tavata, kuunnella ja jopa jutella.

Mieleen ei ainakaan jäänyt, että ääniroolityö olisi mainit-

tu. Oliverissa ja kumppaneissa kuultu laulu Olipa kerran New Yorkissa sekä nimirooli Rokkikukossa takasivat osaltaan, että Kirkan musiikkia kuuntelivat myös monet lapset. Ja melkoinen on se väkijoukko, joka on laulanut Kirkan hittejä esimerkiksi karaokessa tai kouluissa.

Monet mukavat ja arvokkaat muistot ovat syntyneet Kirkan

Ensi-illassa Kirkan musiikista on helppo löytää yhtymäkohtia teatterille ehtimiseen. Hetki lyö, eikä ole aikaa vain olla ja hengailla viisarien lähetessä esiripun avaamisen ajankohtaa.

Kirkan ensi-illassa lähti ääntä. Eihän sitä hiljaa malttanut pysyä Kirkan musiikin äärellä.

Tietyn varjonsa tilanne löi. Mu-

Markus Waara kertoo musikaalin teosta. Raimo Räty, Satu Lemola ja Nina Petelius-Lehto kuuntelevat.

hittien äärellä.

Siitä en Mikael Saarta moiti, ettei hän imitoi Kirkaa vaan luo oman versionsa. Ei toista ihmistä voi korvata. Vaikka toisaalta kaipasin sitä, että ääni kuulostaisi enemmän Kirkalta.

Millään ei kaikkia Kirkan laulamia kappaleita voitu musikaaliin ahtaa, joten tietty mielenkiinto on jo siinä, että kuulee, mitä kappaleista valittiin.

Tarina on paikoin jopa pakahduttavan koskettava. Jotenkin yleisön keskellä on helpompi päästää kuuluviin nauru ja kannustus kuin kyyneleet.

Mikael Saari ottaa yleisön heti omakseen. Takarivissä asti vaikuttaa olevan mukavaa. Tunnelma vaihtuu lennosta. Ilon, surun, rokin ja romantiikan vaihteleminen pitää hyvin jännitettä yllä. Kirkaa ei pidetä jalustalla, joskin rokkari sinne toki aika ajoin nostetaan.

Remu Aaltosesta tuli mieleen Pulkkinen. Veli-Matti Karén on elementissään, ja se näkyy hulvattomassa puhetyylissä.

Esityksen huumoripaukuissa ponnahti esiin esimerkiksi kehotus siitä, että sammakko vetäisi Lintsillä Besame Muchoa.

Arvoituksellisuutta tuo lehtikansi kahdeksasta velhosta vihreässä metsässä. Ilmeisesti kyseessä on ihan todellinen juttu vuosikymmenien takaa.

Kouvolasta

VALKEALAN SANOMAT

21.10.2020 KESKIVIIKKO

7

vakavaan aiheeseen, mutta sävel keveyttää kappaletta.

Venäjältä

Häissä näkyy ortodoksisuus. Vaimoa esittää Tiina Winter.

Leijat oli parhaimmillaan herkissä kohtauksissa, jolloin satumainen mystisyys pääsi kunnolla esille. Rokkimaisempi ote irrotti salaperäisyyttä.

Musiikki Kirjoittamisen taustalle täytyi pärähdyttää Kirkaa soimaan.

Tunnelmaan voi päästä vaikka

etsimällä netistä katsottavaksi Mestarit stadionilla -taltioinnin. Siinä todella saatiin kansaa liikkeelle. Kirka, Hector, Pave ja Pepe vetivät elokuussa 1999 peräti 36 000 katsojaa Helsingin Olympiastadionille.

22. syyskuuta tuli kuluneeksi 70 vuotta Kirkan syntymästä.

Karaokeilloissa hänen hittejään

lauletaan kerta toisensa jälkeen.

Oli Kirkan ääni sitten mieleinen tai ei, niin kaikille kappaleille on yhä kuulijansa. Kirkan levyt myivät yhteensä satoja tuhansia kappaleita. Siispä useimmat saavat mieleen vähintään jonkun Kirkan kappaleen. Ja niiden lisäksi tulee vastaan tuttuja kappaleita, joita täytyy vähän

LUKEMISTA

T

myytiin antiikkihuutokaupassa.

Se taiteen tuhoaminen, mitä Iittalan tehtaalla 1980-luvun alussa tapahtui, on käsittämätöntä. Ja ihmettelen, jos lukija ei pysähdy siinä kohtaa miettimään asiaa. Sarpaneva-keräilijä tai lasitaiteen ystävä saa varautua jopa kyyneliin lukiessaan asiasta. Hitaasti lähti kirjoittaminen itsellä liikkeelle kun tapahtuneesta luin.

Timon työskentelystä paljastuu monenlaisia piirteitä Marjatta Sarpanevan kertoessa.

Melkein puoli vuosisataa miehensä rinnalla elänyt Marjatta tuo kuvin ja tekstein monipuolisesti taiteilijan uraa esille. Iitta-

lan valkoinen i punaisen pallon sisällä on Timon suunnittelema ja varmastikin yksi Suomen tunnetuimpia brändimerkkejä.

Timon luovuudesta kertoo osaltaan Andromeda-kuviointi.

Paikoin kerronta saa aika hurjiakin piirteitä. Pelkästä suunnittelusta ei siis ole kyse. Perhe-elämääkin käsitellään, joten Marjatan otteessa on inhimillistä näkökulmaa. On vaikea kuvitella, että joku olisi voinut päästää lukijan lähemmäs Timoa kuin Marjatta Sarpaneva. Timo Sarpaneva - Taide ja elämä löytyy Tammen valikoimasta.

Janne Kousa

•

Jouluista puuhaa

S

anta Claus Finland -tuotteisiin kuuluu Egmont Kustannuksen Joulupukki – Jouluista puuhaa. Tonttumaisten tehtävien parissa lapset viihtyvät lahjojenjakoa odotellessa tai sen jälkeen. Värittämisen,

piirtämisen ja tarrojen kanssa viettää hyvin aikaa.

Aikuinen saa ahaa-elämyksiä katsoessaan taiteellista sivua ja keksiessään, mitkä taideaarteet ovat olleet innoituksena.

Hiukan erikoinen sormien

•

DRAAMAKOMEDIA IKÄÄNTYMISESTÄ JA YSTÄVYYDESTÄ

KVARTETTI

KIRJ. RONALD HARWOOD SUOM. KERSTI JUVA OHJ. EEVA KEINONEN

Lasimestarin jäljillä imo Sarpanevan suunnittelema ja 1950-luvulla valmistettu Kajakki-lasiveistos myytiin 1990 Christie’sillä 150 000 Sveitsin frangilla. Hintaluokka oli siis 420 000 markkaa.

– Jos työni ovat tuon hintaisia, ei yhdelläkään museolla ole varaa hankkia niitä kokoelmiinsa. Ne suljetaan keräilijöiden kammioihin, eikä yleisöllä ole koskaan mahdollisuutta nähdä, mitä kaikkea saatiin aikaan, lasitaiteilija itse tuumi tilanteesta.

Myyntihintaa enemmän häntä häiritsi se, että ikinuorukaisena itseään pitävän taiteilijan teos

enemmän etsiä muistilokeroista. Ota lähellesi, Surun pyyhit silmistäni, Niin paljon se sattuu, Anna käsi, Hengaillaan, Hetki lyö, Varrella virran, Leijat...

Varrella virran tarttui jo hyvin

Pietarissa 1914 syntyneen Leo Babitzinin perhe pakeni Suomeen bolševikkien marraskuussa 1917 suorittamaa lokakuun vallankaappausta. Juliaanisen kalenterin mukaan oli lokakuu.

Kirkan äiti Jelizaveta eli Elisabeth, o.s. Zarubina, syntyi 1917 Suomen myöhemmin luovuttamassa osassa Karjalaa.

Leo Babitzin kuoli 2-vuotiaana hukkuen sadevesitynnyriin.

Sammyn elämän pysäytti liikenneonnettomuus, jossa kuoli myös tyttöystävä. Ihme kyllä kyydissä ollut toinen nainen selvisi. Vauhdiksi arvioitiin onnettomuushetkellä 130–160 kilometriä tunnissa. Sammy ei ollut vielä ehtinyt edes levyä julkaista. Hän kuoli 24-vuotiaana. Kirka itse eli syyskuulta 1950 tammikuulle 2007.

Perheeseen syntyivät myös Marija eli Muska 1952, Georgij eli Ykä 1955 sekä Anna 1960.

Kaikki he ovat laulaneet. Ykä ja hänen vaimonsa Marjut ovat kokeneita tuhkauurnien tekijöitä ja heillä on Keraurn -yritys.

Anna on tullut monille lapsille ja vanhemmille tutuksi toimiessaan lastenhoitajana päiväkodissa. Muska aloitti uransa 1969.

Välillä hän keskittyi muuhun.

Janne Kousa

asento eräällä tontulla on siihen nähden, että pitäisi pärähtää musiikkia soimaan. Ja jos kuuseen löytyy vallan hullunkurinen koristelajitelma, voi sanoa idean tulleen Tuomo-tontulta.

Janne Kousa

•

la 24.10. klo 15 ke 28.10. klo 19 to 29.10. klo 19 su 1.11. klo 15

ke to su

4.11. klo 19 5.11. klo 19 8.11. klo 15

ke to la

11.11. klo 19 12.11. klo 19 14.11. klo 15

Tiedustelut ja lippuvaraukset: 046 965 9413 Lippujen hinnat: aikuiset 15 €, lapset 8 € Esityspaikka: Valkealan kirkonkylän nuorisoseurantalo, Kalevantie 8, 45370 Valkeala Mukana toiminnassa: Kansalaisfoorumi

Valkealan Sisätori Kirppis ja kahvio arkisin 06-18 la-su 10-16

Kotiruokalounas Klo 11-15 7,90 €

Ostamme kodin irtainta Soita 0400 815 189

Toripäivä Perjantaina 23.10.

Tule tutustumaan kirpputorin löytöihin ja nauti samalla kahvion tarjonnasta!

8

Alunperin Valkealasta

21.10.2020 KESKIVIIKKO

VALKEALAN SANOMAT

Sari Ranta nostatti kuulijat tuoleista ylös.

Tempo juhlii Kouvolan liikunta- ja voimisteluseura Tempo ry:n juhlavuoden näyttely sai kunniatehtävän uuden näyttelytilan käyttöönottajana. Näyttely oli pääkirjastossa elo-syyskuussa.

J

os pääkirjastolle sattui viideltä 25. elokuuta, näki akrobatiavoimistelun kilparyhmän ohjelmanumeroita.

Esityksiä täytyi muokata kattorakenteiden ja tilan pienuuden takia.

Kaisa Niilo-Rämä kertoi seurasta. Esitysten jälkeen kuultiin luento ikääntyvien terveydestä ja hyvinvoinnista. Pelkäksi istumiseksi ei Sari Rannan luento jäänyt, vaan tuoleilta pääsi vähän liikkumaankin. Lopuksi päästiin vielä näkemään eri aikakausien voimistelupukumuotia, jota esiteltiin monivärisesti.

Juuret Valkealassa Tempon 120-vuotisen historian alkutaipaleella Kouvolan asemakylä oli osa Valkealaa. Kouvolan Nuorisoseura perustettiin 1899 päämääränään esimerkiksi harrastustoiminnan järjestäminen alueen asukkaille. Vuosisadan vaihduttua urheilullinen varikonpäällikkö J. E. Lundström, jota ”Pappa” Lundströmiksi kutsuttiin, sai ensin pojat liikunnan pariin. Erillinen voimistelujaosto perustettiin keväällä. Syksyllä tytöt pyysivät päästä mukaan toimintaan. Tammikuussa 1901

tytöt järjestivät jo ensimmäisen näytöksen. Näin sai alkunsa Kouvolan Naisvoimistelijat, Tempon edeltäjä. Nimi muuttui useat kerrat.

Yhtä vanha on muuten Kouvolan Urheilijat, jonka juuret ovat samat kuin Tempolla, mutta kasvukertomus erilainen.

KU:hun keskittyi vuoteen 1921 saakka kaikki Kouvolassa harjoitettu urheilutoiminta. Kouvolan Naisvoimistelijat rekisteröitiin omaksi seurakseen 1923.

Vuonna 1950 Kouvolan Naisvoimistelijoissa oli seitsemän ryhmää ja peräti 360 jäsentä. Kuntotalon valmistuminen vuonna 1955 olikin todella tarpeellista harrastajamäärien kasvaessa. Ja seura todella kasvoi, sillä vuonna 1980 seurassa oli jo yli 900 jäsentä ja ryhmiä oli 16. Juhlanäytöksistä toinen oli Mansikka-ahon urheiluhallissa jäsenille perheineen ja toinen Kouvolan teatterissa kutsuvieraille.

Vuosituhannen vaihduttua nimi vaihtui Kouvolan Jumppaseuraksi ja viime vuosikymmenellä Kouvolan liikunta- ja voimisteluseura Tempo ry:ksi.

Myös lyhyempää Tempoa käytetään. Tempo tarkoittaa suoraan italian kielestä käännettynä aikaa. Sitä käytetään myös yleisesti musiikkiterminä nopeutta kuvaamaan. Tempon nuorimmat harrastajat ovat Perheliikunta-ryhmässä. Kiltalaiset puolestaan edustavat ikivireimpiä liikkujia.

Erilaisia kärrynpyöriä tehtiin useaan otteeseen.

tapahtunut suurta kehitystä.

Voimistelun pariin alkoi tulla yhä nuorempia tyttöjä ja poikia.

60-luvun voimistelupukumuotia esiteltiin Kolibria kuunnellessa.

60-luvulla voimisteluasut olivat jo muuttuneet merkittävästi. Puvut olivat lahkeettomia ja vartalonmyötäisiä. Hihat olivat joko lyhyet tai pitkät. Polyamidi – eli yhdeltä kauppanimeltään nailon – kehitettiin jo 30-luvulla. Voimisteluasuissa se yleistyi kuitenkin vasta 60-luvulla.

70-luvun kohdalla soi Daddy Cool. 70-luvulla voimistelupuvun kanssa alettiin käyttää trikoita. Pukuihin ilmestyi rypytystä, raitoja ja jopa pientä helmaa. Vuonna 1972 Kouvolan Naisvoimistelijat saivat uuden ryhmän Paraatitytöt. Heidän ensimmäinen oma asunsa oli sininen takki ja valkoinen vekki-

Muotinäytös

Käsien varassa oleminen vaatii hyvää kehonhallintaa.

30–50-luvuille kuljettiin Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -kappaleen tahtiin. 1930-luvulta ovat peräisin vanhimmat Tempon varastosta löytyvät voimisteluasut. Asut valmistettiin tuohon aikaan trikoosta, musliinista, villakankaasta ja trikoosilkistä. Asujen väreinä käytettiin paljon harmaata, sinistä ja vihreää. Kankaiden saatavuudesta riippui muiden värien käyttäminen. 40-50 -luvulla elettiin pula-aikaa. Voimisteluasuissa ei

Näyttely kertoi eri vuosikymmenistä myös asujen kautta.

hame. Asuun kuulunutta hattua ei ole tallessa.

80-luvulla soi Girls just want to have fun. Vuosikymmenellä Suomen suvikenttäohjelmassa olleista kellohameista tuli hitti. Etenkin näytösohjelmissa alettiin käyttää entistä pidempiä hameita. Kun aerobic saapui Suomeen, voimistelupukujen lahkeensuut nousivat kohti vyötäröä, sääriä lämmittivät säärystimet, otsalle pistettiin hikipanta ja vyötärölle kapea letitetty vyö. Hikihousut tulivat muotiin.

Kuntojumppaajat ottivat vasta 80-luvulla voimistelupukujen sijaan käyttöön verkkarit ja Tpaidat.

90-luvulla kajahti yksi Suomen tunnetuimmista kappaleista eli Sandstorm. 80-90-luvuilla tekstiiliteollisuus oli kehittänyt jo nykyaikaisen lycran sekä puuvillatrikoon, joka sopi myös liikuntaan. Markkinoille saapuivat myös veluuriset lycrat. Ne toivat monipuolisuutta sekä kilpailu-, että näytöspukuihin.

2000-luvulla soi There’s Nothing Holdin’ Me Back. Voimisteluasut ovat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kehittyneet melkoisesti. Erilaisten painotekniikoiden myötä yhä mielikuvituksellisemmat puvut ovat mahdollisia. Kilpailusääntöjen muutoksien myötä pukuihin on saatu strassien säihkettä ja kimallusta.

Janne Kousa

•

Valkealasta ja Kouvolasta

VALKEALAN SANOMAT

21.10.2020 KESKIVIIKKO

9

Tuhatkunta pelaajaa Sudet Jalkapallon perinteinen Tykkimäkiturnaus järjestettiin jo 13. kerran. Pelaajia oli yli 1000, pelejä päälle 300. Joukkueita osallistui 113, ja sarjojakin oli 13.

E

nsimmäisen kerran turnaus järjestettiin 2007, joten historia ulottuu kuntaliitosta edeltävään aikaan.

Pikaisella laskuopilla selviää, että alkuvuosina jäi jokin vuosi väliin, sillä vuoden 2013 turnauksen mainitaan olevan kuudes kerta.

Elokuun viimeisen viikonlopun peleihin kutsuttiin mukaan ikäluokkia 2007 - 2013. Mukana oli tyttö- ja poikajoukkueita siis kuudessa ikäluokassa. Suuresti on turnaus kasvanut ensimmäisestä vuodesta. Silloin joukkueita oli kolmisenkymmentä ja ihmeteltiin, miten niin suuresta turnauksesta selvitään.

Kentille Kuusankosken kenttä oli yksi kuudesta käytetystä. Sarkolassa on 2006 valmistunut kumirouhetekonurmi, jolla ei saa

käyttää irtonappuloita. Lehtomäessä on 2009 valmistunut kumirouhetekonurmi. Pukukoppien edessä olevalla hiekkakentällä lämmiteltiin.

Valkealassa on teko- ja luonnonnurmi. Pysäköidä saattoi Valkeala-talon ja jäähallin pysäköintipaikoille. Pukukoppeja oli peräti kuusi käytössä.

Saviniemellä oli käytössä 2012 asennettu tekonurmi. Euroopan jalkapalloliitto eli Uefa, lyhenne sanoista Union of European Football Associations, suosittaa kentän kooksi pituudeltaan 105 metriä ja leveydeltään 68 metriä. Saviniemen kenttä täyttää tämän suosituksen. Virallisesti siis oltiin KSOY Stadionilla, MYPAn kotikentällä.

Korialla pelattiin nurmikentällä. Siellä lämmiteltiin juoksuradoilla tai kentän pellon puoleisessa päädyssä. Kioski

Kajon pelaajat olivat vauhdissa Sarkolan kentällä.

oli Korialla niin kuin muillakin kentillä. Kuusankosken kentästä ei löytynyt lisätietoa turnaussivustolta.

Ympäristövastuuta Junioriturnauksesta tavoiteltiin aiempaa ympäristövastuullisempaa. Sitä haettiin kolmen osa-alueen kautta. Näitä olivat kestävämmän kehityksen ratkaisujen hakeminen tapahtuman eri osa-alueilla, pyrkiminen turnauksen kestävämmän kehityksen ratkaisujen siirtämiseen seuran muuhun toimintaan sekä kioski- ja muussa oheistoiminnassa huomion kiinnittäminen kierrättämiseen. Pullojen keräysastioista palautustuotot menivät lyhentämättömänä Sudet Jalkapallon juniorijoukkueille.

• Janne Kousa

Valkealassa pelattiin sekä jäähallin vieressä, että juoksuradan sisällä.

Monessa tilanteessa pallosta kamppaillaan kahden kesken.

Värit jo kertovat, että joukkueita oli paljon.

10

Valkealasta

21.10.2020 KESKIVIIKKO

VALKEALAN SANOMAT

Katutaidetta Koivurannassa O

n kuulkaa taas löydetty lisää taiteilijoita kylältä. Koivurannan alueel-

ta huomasin sen verran runsaan määrän kuvioita, että niiden mielen sopukoihin keräämi-

Tutkittavaa on monenlaista.

Jonkun verran sai askelia ottaa päästäkseen katutaidenäyttelyn läpi.

Olisi pitänyt saada ilmakuvaa, että töiden laajuus näkyisi täysin.

nen vaatisi jo muistirattaiden pyörittämistä urakalla. Kenties paikalla oli jo tulevia liikennemerkkisuunnittelijoita tai muuten tieliikenteeseen vaikuttavia. Oli nimittäin osalle tiestä vedetty viivaa. Toinen puoli oli varattu pyöräilijöille ja toinen

kävelijöille. Näistä tietystikin kertoivat selkeät piirrokset.

Metrit seurasivat toisiaan, ennen kuin koko katutaidekimara tuli nähtyä. Siinä on jokunen tovi taiteilijoilta mennyt, että kuviot ovat löytäneet asfaltin pintaan. Osaa teksteistä ei oi-

kein tietokoneella tietääkseni voi edes kirjoittaa. S-kirjaimet löysivät sormikas-sanassa oikeat paikat, mutta tähtäys meinasi hämätä. Erotti ne kuitenkin kakkosista tai z-kirjaimista.

• Janne Kousa

Kirkonkylään muurinpätkä

Mieleen voi juolahtaa lausahdus Ich bin ein Berliner - Olen berliiniläinen. Kirkonkylä sai tai vähintäänkin otti vastaan erivärisisistä tiilistä kootun pienen muurinpätkän.

M

onitoimitalon rakentaminen venyy, mikä tuskin on yllätys ainakaan seisahtuneita työmaita nähneille. Uudisrakennukseen on tarkoitus rakentaa tilat yhtenäiskoululle, perhekeskukselle, päiväkodille, kirjastolle ja aluekeittiölle. Monitoimitaloon sisältyvään yhtenäiskouluun on tarkoitus toteuttaa tilat alustavasti noin 650 oppilaalle. Päiväkodin tilat ovat puolestaan 130 lapselle.

Hankintaan sisältyy uudisrakennuksen suunnittelu- ja rakennustyö. Myös erikseen määriteltävät rakennuksen ylläpito- ja käyttäjäpalvelut sisältyvät.

Hankkeen toteuttajan vastuulla on tavoitteen mukaan rakennuksen käytettävyys ja olosuhteet noin 20 vuoden palvelujakson ajan.

Rakennustöiden aloittamista tavoitellaan syksyllä 2021 ja pyrkimyksenä on, että rakennus voidaan ottaa käyttöön tammikuussa 2024.

Muuri Valkealan monitoimitalon tuleva nimikyltti sijoitettiin väliaikaisesti Pikku-Veturin päiväkodin entiselle tontille. Pystytys tapahtui toinen lokakuuta. Kyltti

siirretään aikanaan valmistuvan Valkealan monitoimitalon läheisyyteen.

Rakentaminen on Tilastokeskuksen mukaan toiseksi suurin jätteitä tuottava toimiala Suomessa. Materiaalien uusiokäyttö voisi olla mahdollista myös Kymenlaaksossa. Tätä selvitettiin Kouvolan ammattikorkeakoulun ja kehittämisyhtiö Kinnon yhteisessä hankkeessa. Pyrkimyksenä oli löytää uusia keinoja purkumateriaalien uudelleen käyttöön.

– Teoksessa on käytetty purettujen julkisten rakennusten ulkoverhoustiiliä, joita on hankittu useista rakennuksista ympäri Kouvolaa. Kylttiin on muun muassa säilötty pala Sippolan seurakuntataloa, Jokelan päiväkotia sekä palat Valkealan vanhasta kunnantalosta ja Valkealan kirjastosta, kertoo asiantuntija Ville Räty Kouvola Innovationista.

Nimikyltin toteutukseen saatiin mukaan myös paikallisia yrityksiä. Mukana hankkeessa ovat olleet Kouvolan Betoni Oy, Ri-plan Oy, Terrainfra Oy, Kouvolan kaupunki, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu XAMK ja kehittämisyhtiö Kouvola Innovation Oy.

Vastaanotto Muuri on vähänläntä jakaakseen seutua kahtia. Mutta muurinpätkän netissä ja sen ulkopuolella synnyttämässä keskustelussa on vähintäänkin humoristista ja vakavaa otetta. Eräs vitsiniekka heitti, että kyseessä on monitoimitiilikasa. Jääköön kertomatta ehdotukset, ettei kukaan pääse sanomaan, että annettiin vihjeitä.

Allekirjoittanut pohtii, että muurinpätkä osoittaa hivenen kummallista huumorintajua.

Kauppaa vastapäätä tyhjäksi jääneellä tontilla se on pienimuotoinen nähtävyys. KOUVOLA muutakin kuin betonia -teksti paljastaa tämän betonimonumentin ajatuksen. Taakse jäivät tontilta päiväkoti ja muu toiminta. Luontoa tänne Valkealan puolelle on tultu ihaile-

maan ulkomaita myöten. Ja sitten meille tuodaan nähtävyys, joka suorastaan huutaa kaupunkikulttuuria.

Verkossa muurinpätkää on kutsuttu muun muassa itkumuuriksi ja hirvitykseksi keskellä kaunista kirkonkylää. Uutta koulua on toivottu ja tuollainen sitten saatiin.

Janne Kousa

•

Valkealasta

VALKEALAN SANOMAT

21.10.2020 KESKIVIIKKO

11

Hyvää mieltä ja raikkautta luonnosta Tirvan martat tapasivat luontoretkellä viime lauantaina.

N

ormaalitapaamiset ovat Tirvan Martat ry:llä tauolla, kuten lähes kaikilla muillakin yhdistyksillä.

Jotta iloista porukkaa saadaan jotenkin yhteen, päättivät martat tehdä retken lähialueen hienoihin maisemiin.

Katja Mäki-Kantti ja Sällikoira olivat espoolaisia vierailijoita. Omaa varsinaista martta-porukkaa retkelle lähti: Sovi Vääntäjä, Tuula Venho, Henna Tuuri, Jaana Sågbom, Anneli Puuskari, Tiina Palmroos ja Hanna-Mari Valkonen, joka otti 2-vuotiaan Eevin rinkkaan.

6-vuotias Eetu jaksoi jo itse kävellä tai juosta.

Syksyn aikana Tirvan martat ovat hoitaneet muutaman pienen tilaisuuden pitopalvelun.

Tapaaminen pitkästä aikaa rennosti oli jo ilo sinänsä. Sitä vahvistivat Valkealan reitin kauniit maisemat ja pirteä syksyinen sää. Joki tarjosi paikoin kosteaa usvaa, mutta ilma pysyi muuten

Sälli-koira ja omistajansa Katja Mäki-Kantti - vierailijat Espoosta – nauttivat Kyykosken maisemista yhdessä tirvalaisten marttojen kanssa.

Hanna-Mari Valkosen selässä on 2-vuotias Eevi. Eetu on sillalla. Lisäksi kuvassa ovat: Tuula Venho, Henna Tuuri, Jaana Sågbom, Anneli Puuskari ja Tiina Palmroos.

kuivana ja osin aurinkoisena.

– Ajoimme Tannintien kautta Sulunkosken vastapuolelle. Jätimme sinne autot parkkiin ja lähdimme taivaltamaan polkua ja metsätietä pitkin kyykosken

kodalle. Pitkospuita pitkin jatkoimme Sulunkosken laavulle, jossa tulilla nautittiin lounasta, Sovi kertoo.

Herkkuja oli yllin kyllin, sillä jokainen oli varannut evästä

periaatteella: ”kaverille kans’”.

Patikkaretken pituudeksi tuli kuusi kilometriä. Matkaa taitettiin kaikessa rauhassa puolisentoista tuntia. Suunnilleen sama aika viihdyttiin tauolla.

Marraskuulle martat ovat varanneet yhteisesti lippuja Kirka-musikaaliin. Tämän pikkujoulureissun jälkeen suunnataan katseet jo kevääseen.

OSTAMME PUUTA

Varmista paras tuotto ja tee puukauppa ajoissa!

Pyydä tarjous niin autamme sinua kartoittamaan metsäsi tarpeet.

Metsäasiakasvastaava Aleksi Pellinen, 040 768 8288 aleksi.pellinen@upm.com Kouvola, Iitti

Muista myös UPM Metsä -verkkopalvelu osoitteessa www.upmmetsa.fi/ verkkopalvelu

METSÄNHOITOPALVELUT Tuomas Saarenpää, 040 358 5887 tuomas.saarenpaa@upm.com

UPM Metsä lupaa hyvää www.upmmetsa.fi

Sovi Vääntäjä otti oheisen ryhmäkuvan. Tässä Jaana Sågbomin ottamassa kuvassa hän laittelee tulia Sulunkosken taukopaikalla.

12

Valkealasta

21.10.2020 KESKIVIIKKO

VALKEALAN SANOMAT

Leiri jäällä ja salissa

Heini Ahtiainen ohjasi Pikkuhelmille tanssia.

KooKoo Jäätaiturit järjesti lapsille leiripäivän Valkealassa.

Sulzerin sponsoriraha mahdollisti kaikille avoimen ilmaisen leiripäivän.

P

uolen päivän lähestyessä aloitettiin ja iltapäivällä tuntien jälkeen lopetettiin.

Ensimmäisellä ryhmällä, Pikkuhelmillä oli kaksi jääharjoittelua. Niiden jälkeen jäälle saapui Team Diamond Pearl. Välillä Valkealan jäähallin jäällä lähti kova ääni jäänhoitokoneesta.

Leiripäivään sisältyi myös tanssia ja oheisharjoittelua.

Luisteluun kuitenkin keskityttiin. Jäähallissa nautittiin lounas.

Liikettä KooKoo Jäätaitureiden muodostelmaluistelun tuntivalmentaja sekä leirin vastuuohjaaja

Sara Tuominen ohjasi Team Diamond Pearliä jäällä Ninni Halosen kanssa. Pikkuhelmiä ohjasivat Anni Uutela ja Sofia Luoma-aho.

Jää oli ahkerassa käytössä.

Siitä osaltaan vastasi muodostelmaluistelun päävalmentaja Anna-Riikka Toiviainen, kutsumanimeltään Annis. Hän ohjasi Team Silver Pearlia. Sillä välin Team Diamond Pearl oli lounaalla saamassa energiaa ja Pikkuhelmet vuorostaan Valkealatalolla tanssimassa. Välillä

pidettiin hörppytaukoja.

Pikkuhelmissä oli mukana useita valkealalaisia, Team Diamond Pearlissäkin yksi. Elsa ja Aada aloittivat Pikkuhelmissä viime kautena. He pitävät muodostelmaluistelusta, jossa saa kavereita. Erityisen mieleistä on musiikkiluistelu. Harjoituksia on kahdet viikossa.

Varsinkin Elsa ui kesällä paljon. Trampoliinilla hyppääminen on hauskaa. Kumpikin kävi Tykkimäellä huvittelemassa laitteissa. Aada harrasti kesäl-

• Janne Kousa lä yleisurheilua. Erityisesti keihäänheitto oli mieleistä.

Heini Ahtiainen vetää paljon tanssitunteja ympäri Kouvolaa.

Hän oli sovittanut kummallekin ryhmälle iän huomioiden taitoluistelua tukevat tanssiharjoitukset. Pienemmillä painoittui leikillisyys.

KKJT:n muodostelmaluistelun starttileiripäivässä syyskuun kuudentena oli mukaan ilmoittautunut noin 15 muodostelmaluistelusta kiinnostunutta 5-12-vuotiasta.

Muodostelmaluistelu on yhteistyötä.

Heini Ahtiaisen ohjauksessa Team Diamond Pearlin leiriryhmä pääsi tanssimaan monipuolisesti.

Syyshupia valoilla Tykkimäen huvipuiston kesäkausi päättyi lauantaina 12. syyskuuta ilotulitukseen.

S

yyssateeseen ja viileyteen huvipuiston lamput toivat mukavasti valoa. Kyllä kannatti lähteä. Oikein hymyssä suin sai kulkea katsellessaan, miten hienosti huvipuisto kylpee valossa pimenevässä il-

lassa. Täyteen loistoonsa Tykkimäki ei päässyt, koska osa laitteista täytyy pitää sateella kiinni. Päättäjäispäivänä ei ollut konserttia perinteistä poiketen.

Näin varmistettiin, ettei väkeä keräänny paljoa yhteen paik-

kaan kerrallaan.

Poikkeuskesä Lasten Päivän Säätiö perusti Tykkimäen vuonna 1986. Tykkimäen alue on historiallista Salpausselän harjua.