OPINTOEDUNVALVONTATOIMIKUNNAN PALSTA:
HUOMIOITA OPETUKSEN LAADUSTA OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMASTA Opetuksen laatu näkyy opiskelijoille monin eri tavoin. Yksi saattaa pitää kurssia onnistuneesti järjestettynä, toinen taas ei. Totuus lienee usein jossain näiden välimaastossa. Keväällä 2021 toteutetussa opintokyselyssä pykälistien vastaukset liittyen tiedekunnan opetukseen olivat melko ennalta-arvattavia. Otan tässä kirjoituksessa opintokyselystä esille muutamia nostoja pohtiakseni, mistä osatekijöistä opiskelijan käsitys opetuksen laadusta rakentuu. Opintokyselyyn vastanneista pykälisteistä yli puolet pitivät tiedekunnan opetusta korkeatasoisena. Tässä on vuoden 2020 opintokyselyyn verrattuna tapahtunut muutosta parempaan, sillä tuolloin vain noin kolmasosa piti opetusta korkeatasoisena. Avoimissa vastauksissa korostui erityisesti tyytyväisyys etäluentojen toteutukseen sekä mahdollisuuteen katsoa luentoja jälkikäteen tallenteilta. Tämä saattaa olla yksi osatekijä, jonka takia tulokset olivat edellistä vuotta korkeammalla. Tiedekunnan vastaus tähän opiskelijoiden tyytyväisyyteen oli se, että tallenteita ei enää jatkossa tehdä, sillä näin varmistetaan opetuksen laatu. Lisäksi ensi keväänä opetusta ollaan suunnittelemassa siten, että kurssit tai sen eri opetuskerrat pidetään joko lähi- tai etäopetuksena (ei hybridinä). Hämmästellessäni tiedekunnan linjausten perusteluja Twitterissä, Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen kertoi, että hän aikoo tehdä normaalien luentojen lisäksi vielä erilliset tallenteet. Uskon, että moni opiskelija, joille tavalliset luennot eivät sovi opetusmuotona, olisivat tällaisista järjestelyistä enemmän kuin kiitollisia. Tähän verrattuna toivoisin tiedekunnaltamme vielä hieman enemmän kykyä katsoa linjauksia uudelleen opiskelijoiden näkökulmasta huomioiden työskentelytapoihin kohdistuvat muutostarpeet myös yliopisto-opiskelussa.
10
INTER VIVOS 2/2021
Akateeminen opetus ei saisi olla vain yhden muotin varassa. Pykälistien mielestä eniten oppimista tukevia opetusmuotoja ovat luennot, esseet/tehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Vain alle neljäsosa piti nykymuotoista pienryhmäopetusta oppimista tukevana. Pienryhmien suhteen edunvalvontatoimikunta on esittänyt alkuvuodesta ratkaisuehdotuksenaan, että tiedekunnassa tulisi pohtia pienryhmien tilalle korvaavia ja vaihtoehtoisia suoritustapoja, kuten vertaisarvioitavia oikeustapaustehtäviä tai esseitä. Näin tulisi huomioitua monenlainen oppijuus. Opintokyselyn huolestuttavimmat tulokset liittyivät arvostelukäytäntöihin sekä mahdollisuuteen vaikuttaa opetukseen. Nämäkin osatekijät ovat tärkeitä opiskelijan muodostaessa käsitystään opetuksen laadusta. Lähes 90 % vastaajista piti tiedekunnan arvostelukäytäntöjä jossain määrin epäyhdenmukaisina. Erityisesti Moodle-tenttien vaativuustason koettiin vaihtelevan kurssien välillä ja jopa yksittäisen kurssin tenttikertojen välillä. Moni myös kertoi, ettei Moodle-tenttien perusteella mitattu osaaminen vastaa heidän osaamistasoaan. Lisäksi suurin osa vastanneista pykälisteistä (98,4 %) koki, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa opetukseen. Palautteen antaminen opetuksesta on kuitenkin helpottumassa, sillä yliopisto on ottanut käyttöön syksyn aikana uuden kurssipalautejärjestelmän, jonka kautta opiskelijat voivat antaa suoraan palautetta opettajalle – aika näyttää, mikä vaikuttavuus järjestelmällä on. Opiskelijoita pyydettiin antamaan myös kokonaisarvosana tiedekunnan toiminnasta. Painotettu keskiarvo vastausten perusteella oli 2,48 (asteikolla 0–5). Kokonaisarvosanassa ei ole tapahtunut viime vuoteen verrattuna juurikaan muutoksia. Arvosana kertonee siitä, että opiskelijat ovat yhtäältä tyytyväisiä tiedekunnan opetukseen, mutta toisaalta näkevät paljonkin kehittämisen varaa tietyissä osa-alueissa.
