POIKKEUKSELLINEN PHUKSIVUOSI TEKSTI MILJA HYPPÖNEN KUVAT MILJA HYPPÖNEN JA RONJA FLINK Jos joku olisi vuosi sitten kertonut minulle, miltä ensimmäinen yliopistovuoteni tulee näyttämään, uskallan väittää, etten olisi uskonut. Keväällä pääsykokeeseen poikkeuksellisissa oloissa valmistautuessa uskottelin itselleni, että opiskelupaikan saatuani myös maailmantilanne tulee normalisoitumaan ja kaikki phuksivuodelle asetetut odotukset tulevat täyttymään. No, kuten jokainen varmasti tietää, näin ei valitettavasti käynyt. Elämme edelleen tilanteessa, jossa tulevasta ei ole varmuutta. Kun nyt talven pian kääntyessä kevääksi väläytellään tietoa tulevan syksyn mahdollisesta etätoteutuksesta, täytyy itsestään kaivaa viimeinenkin motivaation ripe, etteivät ajatukset käänny epätoivon puolelle.
tuva opiskelu mahdollistavat aikatauluttamisen joustavasti omien menojen mukaan, ja moodletenteissä painopiste on soveltavampi kuin perinteisissä salitenteissä. En usko, että ilman etätoteutusta olisin tehnyt näinkään paljon työvuoroja entiseen työpaikkaani, saati olisi lähdössä tulevalla viikolla Rukalle nauttimaan talvesta. Ennen marraskuussa tapahtunutta rajoitusten tiukentamista etäopiskelu oli mahdollista toteuttaa kirjastossa. Tämä oli erittäin palkitsevaa, sillä kirjasto-opiskelu mahdollisti selkeämmän aikatauluttamisen ja sosiaaliset kontaktit esimerkiksi unarilounaiden parissa. Opiskelinkin syksyllä suurimmaksi osin kirjastossa, mutta niiden sulkeuduttua lähes kaikki toiminta on siirtynyt yksiön seinien sisään. Olen onnekkaassa asemassa, sillä syksyn orientoitumisen yhteydessä tutustuin joukkoon ihmisiä, joita saan tänä päivänä kutsua ystäviksi. Kaveriporukan yhteiset aamupalat, opiskeluhetket tai lukutauot niin yhdessä kuin Facetimenkin välityksellä tuovat piristystä päiviin ja auttavat jaksamaan tänä poikkeuksellisena aikana.
Tähänastisen phuksivuoteni aikana olen opiskelumielessä käynyt Porthaniassa kaksi kertaa. Ensimmäinen kerroista oli orientaatioviikolla ja toinen heti pian sen jälkeen, joten todettakoon, että vaikka Porthanian pyöröovet vertauskuvallisesti aukesivatkin kevään yhteishaun seurauksena, konkreettisesti tämä ei tapahtunut. Yksiössä päivittäisin puurtaminen saattaa välillä tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta ja jopa turhauttaa. Siitä huolimatta etäopetuksessa on tietysti myös hyvät puolensa. Luentojen tallentaminen ja läppärin välillä tapah-
VAPAA-AIKA
MILJA HYPPÖNEN
Vallitsevista olosuhteista huolimatta päätin syksyn alussa, että osallistun kaikkeen mahdolliseen, mitä Pykälässä järjestetään. Orientaatioviikon upeiden ulkotapahtumien lisäksi ehdin syksyn aikana osallistua muun muassa historian ensimmäisen kansainvälittömän viikon toimikuntaan, phuksisitseille, phuksiaisiin, syyskiljavalle sekä erinäisiin bondailuihin niin valiokuntien kuin kerhojen järjestäminä. Tämä kaikki oli minulle kullan arvoista, sillä tapahtumien kautta pääsin mukaan Pykälän toimintaan ja sain käsityksen siitä, mitä kaikkea normaali vuosi pitäisi sisällään. Olen päässyt mukaan myös haalaritoimikuntaan, vuoden 2021 ulkoasiainvaliokuntaan emännän roolissa sekä viimeisimpänä (muttei suinkaan vähäisimpänä) FCC Flippiin. Vaikka tapahtumasuunnittelu ja järkät ovat tällä hetkellä täysin jäissä, antaa mukanaolo kuitenkin toivoa tulevasta. Olen äärettömän kiitollinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus tähän kaikkeen, mutta samaan aikaan surullinen siitä, että kaikilla tilanne ei ole ollut sama. Koronavuoden yksi ikävimmistä tosiasioista on se, että phuksien ryhmäytyminen
14
INTER VIVOS 1/2021
