__MAIN_TEXT__

Page 1

HYK 2017


Tekijät

Sisällys

Päätoimittaja Tuukka Kangas

Pääkirjoitus1 Vuosijuhlamestarin tervehdys 2 Puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan 3 tervehdykset Tenhun terveiset 4 HYKin puheenjohtajat 6 kautta aikain HYK, minä ja Helena Takalo 7 Kasarinostalgiaa Vuorikadulta 10 Oli vuosi ysineljä 12 Vuosikymmen Kumpulassa – Kuinka 13 opiskeluvuosista voi tehdä ihmisen parasta aikaa Karvanopparatikka16 So It Goes 19 Kemisti, tuo tulevaisuuden  20 luonnontieteilijä Vastavalmistuneet kemistit  22 työelämässä Arkistojen aarteita 24 Valokuvia matkan varrelta 28 Memoirs of a Chemist 32

Ulkoasu ja taitto Satu Asikainen Julkaisija Helsingin Yliopiston Kemistit ry A.I. Virtasen Aukio 1, PL 55 00014 Helsingin yliopisto Ilmestymisaika Helmikuu 2017 Paino ja painos Printek (Keuruskopio Oy) 256 kpl ISSN 0782-6893 Tekijät Timo Ernamo Pekka Isometsä Elli Karvonen Antti Korpi Topi Kotamäki Sara Krogerus Antti Lahdenperä Tanja Luostari Tiina McKee Iiro Niskala Roni Partanen Julia Rantala Ilpo Rasanen Kajsa Roslund Mika Ruonala Toni Sairanen Veikko Somerpuro Heikki Tenhu

Helsingin Yliopiston Kemistit ry:n 90 v. vuosijuhlaa tukemassa: Suomalaisten Kemistien Seura Kemianteollisuus Olvi Chemigate TecaFlow Thermo Fisher Scientific

Esitisle saa HYYn lehtitukea Kannen taustakuva: unsplash.com


Pääkirjoitus Teksti: Tuukka Kangas, kuva: Satu Asikainen

”Joskus on hyvä kavuta vuoren huipulle” Heidi Somervuo Elämme jälkikvartaaliyhteiskunnassa. Enää ei riitä, että tarkastellaan viimeisintä vuosineljännestä: katse on aina seuraavassa varttivuodessa. Kavutaan vuoren huipulle, mutta katse on jo siinä mitä on vuoren takana. Tottakai tälle on muodostunut vastareaktio: on mindfulnessia ja meditaatiota, hetkessä elämistä, vuoren huipulle jumahtamista. Juhlasakan toimitus on kuitenkin mennyt pidemmälle. Ei riitä, että elää hetkessä, vaan katse suunnataan rehellisesti menneisyyteen, aikaan jolloin ”kaikki oli kunnollista”. Kun on saavuttanut vuoren huipun, upean yhdeksänkymmenvuotisen historian, on syytä katsoa myös matkaa, ei aina vain päämäärää.

Päätoimittaja Tuukka on jo ammoisina aikoina kemian opiskelunsa aloittanut HYKin aktiivijäsen. Tuukka halusi antaa vielä kerran panoksensa HYKin hyväksi näin 90-vuotisjuhlien kunniaksi.

opiskelijaelämä sekä huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista ja eduista. Aina joku on hieman urheillutkin ja ulkomaita on koluttu kemistipoppoolla. Esitisleen, joka tunnettiin ammoin nimellä Sakka, sisältö on ollut tasalaadukasta vuodesta toiseen.

Juhlasakka on Esitisleen erikoisnumero, joka julkaistaan suurten vuosijuhlien yhteydessä. Käsissäsi oleva aviisi sisältää muun muassa kirjoituksia viideltä eri vuosikymmeneltä HYKin vanhoilta puheenjohtajilta, otteita vanhoista Esitisleistä ja kuvia vuosien varrelta.

Iso kiitos jokaiselle kirjoittajalle ja muun materiaalin tuottajalle: ilman teitä tässäkin lehdessä olisi ollut vain kannet. Kaksi vanhaa päätoimittajaa ansaitsee erityiskiitokset: Juho Kajava oikolukemisesta sekä Satu Asikainen taitosta ja konsultaatiosta.

Kun hieman tongin HYKin arkistoa lehteä varten, en voinut olla ajattelematta Saarnaajan viisautta, siitä ettei auringon alla ole mitään uutta. Vaikka aikojen saatossa 70-luvulla toimintaa värittänyt punaisuus on, ainakin hieman, hälvennyt ja kemian Vuosijuhlat vuonna 2027, millainen matka laitoskin muuttanut Kumpulaan, samat sen vuoren huipulle onkaan tiedossa? tekijät ovat leimanneet HYKin toimintaa:

1


Vuosijuhlamestarin tervehdys Teksti: Topi Kotamäki, kuva: Kajsa Roslund

sillis, joka ei tuntunut päättyvän koskaan. Ainakin ne juhlat olivat ikimuistoiset ja uskoisin että näistäkin tulee! Lopuksi haluan kiittää kaikkia juhlien järjestämiseen osallistuneita. Ilman teidän apuanne näitä juhlia ei olisi! Kiitos!

Vuosijuhlamestari Topi on kemian opettajaksi opiskeleva HYK-konkari.

Tietyssä vaiheessa syksyä huomasin, että vuosijuhlien järjestäminen onkin aika paljon isompi nakki kuin kuvittelin. Aika paljon on saanut aikaa kulumaan mitä erilaisempiin juttuihin: on ollut osoitteiden selvittelyä, askartelutarvikkeiden metsästystä ja tietysti sponsorihankintaa.

Juhlatunnelmaa virittämässä:

Ilahduttavinta juhlien järjestämisessä on ehdottomasti ollut, kun moni vanha kemistitoveri on tullut tarjoamaan apuaan: hei tarvitsetko apua järjestelyissä, hei voisin kysellä vähän sponsoreita jne. Nämä yhteydet olivat erityisen arvokkaita juhlien tukijoiden hankkimisessa ja moni sponsori olisi jäänyt saamatta. Mukavaa juhlien järjestelyissä on myös ollut, kun on saanut ja joutunut muistelemaan edellisiä vuosijuhlia. Mitä kaikkea kivaa kokkareilla oli, mitenkäs itse juhlat ja niiden jatkot. Ja jatkojen jatkot. Ja lopulta

2


"Uusi vuosi, uudet kujeet", on sanonta, joka toteutuu tänä juhlavuonna kirjaimellisesti, kun suurin osa vanhoista aktiiveista valmistuu ja siirtyy elämässään eteenpäin ainejärjestöhommista. Tämän vuoden Helsingin Yliopiston Kemistit ry:n hallituksesta suurin osa on ensimmäistä vuottaan hallituksessa, loputkin korkeintaan toista vuotta. Tämä tietenkin tuo uusia haasteita toimintaan, mutta myös uusia mahdollisuuksia uudistaa toimintaa.

Onnea 90-vuotiaalle Helsingin Yliopiston Kemistit ry:lle! Vuosien aikana HYK on ehtinyt kasvaa yhdeksi Helsingin yliopiston suurimmista järjestöistä ja on kerännyt paljon perinteitä. Toisaalta elinvoimainen järjestö ei voi myöskään jäädä pelkästään menneisyyteen, vaan sen on jatkuvasti muututtava ja luotava nahkansa. Uudella hallituksella onkin hyvä lähteä uudistamaan HYKin toimintaa. Aiemmin tapahtumia on leimannut isot fuksimäärät syksyisin, mutta viime vuosina aloittavien kemistien määrät ovat vähentyneet, eikä yliopisto keväisin enää ota sisään tammifukseja. Enää ei voi olettaa pöytäjuhlien täyttyvän hetkessä, mutta toisaalta nyt hallituslaisille ja muille aktiiveille jää enemmän aikaa sekä voimia tehdä monipuolista ohjelmaa pienemmälle määrälle ihmisiä.

Tästä uudesta osasta hallitusta moni on vasta viime aikoina alkanut aktivoitua järjestötoiminnan saralla, joten intoa ja puhtia riittää. Tämä onkin tarpeellista vuonna, jolloin isänmaamme täyttää 100 vuotta ja ainejärjestömme vain 10 vuotta vähemmän, mikä sekin on jo aika paljon ainakin omaan ikään verrattaessa, joka jääköön lukijoiden pääteltäväksi tai tietäjien tiedoksi. Tulevasta vuodesta odotan tulevan työntäyteinen vuosi ilman turhia hengähdystaukoja. Työmäärästä huolimatta odotan innon ja kauhun sekaisin tunnelmin tulevaa turhia murehtimatta. Luotan myös, että uusi hallitus on ahkera ja yhtä innoissaan kuin minä ajamaan opiskelijoiden etuja sekä järjestämään opiskelijoille vapaa-ajan aktiviteetteja. Teksti: Iiro Niskala

Tietysti ei ole tarkoitus aivan aloittaa uudelta pöydältä, vaan vuoteen mahtuvat yhä sitsit, ekskursiot, muut retket ja HYKin omat kerhot. Mutta ehkä on aika aloittaa myös uusia perinteitä, tai vähän muokata perinteisten juhlien ohjelmaa. No, se jää nähtäväksi! Teksti:Juulia Rantala

3

Kuvat: Elli Karvonen

Puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan tervehdykset


Tenhun terveiset Teksti: Heikki Tenhu, kuva: Veikko Somerpuro

Keisarillinen Aleksanterin -yliopisto muutettiin Helsingin yliopistoksi pian Suomen itsenäistyttyä, vuonna 1919. Yliopiston opiskelijamäärä alkoi kasvaa 1920-luvun lopulla, ja oli vuonna 1930 jo yli 5000. 1930-luvun Suomessa korkeakouluopiskelijoiden määrä oli väestömäärään nähden huomattavan korkea. Nuoressa tasavallassa ja erityisesti Helsingin yliopistossa kielikysymys oli polttavan tärkeä, ja vuonna 1937 yliopiston hallinnon ja opetuskieleksi säädettiin suomi.

Helsingin Yliopiston Kemistit ry perustettiin alkuvuodesta 1927, siis varsin erilaiseen yliopistoon kuin se, jossa nyt toimimme. Helsingin yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, mutta huomattava osa maisteritason opetuksesta annetaan englanniksi. Opiskelijamäärä on noin 32000.

Yliopistossa tapahtuu nyt koko ajan ja paljon. Kemian laitoksessa vanhat laboratoriot lakkasivat olemasta vuoden 2017 alussa. Uudet kandi- ja maisteriohjelmat alkavat Heikki Tenhu on HYKin puhteenjohtaja vuosilta 1976-1977. Muita Heikki Tenhun mer- syksyllä 2017. Vuonna 2018 siirrytään laikittäviä tehtäviä ovat mm. kemian laitoksen toksettomiin tiedekuntiin. johtajana ja polymeerikemian professorina toimiminen.

Yliopistojen uusi opiskelijavalintamenettely on vaikuttanut huomattavasti kemian laitokseen. Kemia ei enää näytä olevan väliasema matkalla muihin tiedekuntiin. Syksyllä 2016 kemian opiskelun aloitti 50 uutta opiskelijaa, mikä on osapuilleen sama kuin laitoksesta valmistuneiden maisterien keskimääräinen lukumäärä viime vuosikymmenien aikana. Mielestäni tilanne on varsin hyvä, erityisesti jos viime syksynä aloittaneet myös valmistuvat kemisteiksi. Tässä suhteessa sekä laitoksen opettajat että HYK opiskelijoiden ainejärjestönä ovat avainasemassa. HYK yhdistää kemian opiskelijoita toisiinsa. Se myös yhdistää opiskelijoita ja laitoksen henkilökuntaa. Laitoksettomaan tiedekuntaan siirryttäessä tätä yhdyssidettä on erityisesti vaalittava!

4


Innovatiivista teknologiaa Maailman johtava tutkimusta palveleva yritys Thermo Fisher Scientific on maailman johtava tiedettä ja tutkimusta palveleva yritys. Autamme asiakkaitamme tekemään biotieteiden ja –teknologian tutkimusta, ratkaisemaan monitahoisia analyyttisia haasteita, parantamaan potilasdiagnostiikkaa ja kasvattamaan laboratoriotuottavuutta.

Lisätietoja thermofisher.com | 010 329 200 © 2017 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific and its subsidiaries unless otherwise specified. 01/17


HYKin puheenjohtajat kautta aikain Ragnar Lyden 1927 Eero Tommila 1927-1929 Gunnar Petrelius 1929-1930 Eero Suominen 1930-1931 Reino Kalajoki 1931-1932 Arne Siren 1932-1933 Eero Suominen 1933-1936 Tauno Voitila 1936-1937 Mikko Erich 1937-1944 Väinö Taipale 1944-1945 Atte Meretoja 1945-1947 Erkki Hase 1948 Veijo Miettinen 1949 Eero Laaksovirta 1950 Aarne Ellilä 1951 Urpo Palin 1952 Niilo Syrjä 1953 Björn Biese 1954 Heikki Siirilä 1955 Sakari Kantele 1956 Kaarle Koljonen 1957-1959 Toivo Savioja 1960 Veli Kauppinen 1961 Paavo Meriläinen 1962-1963 Kari Salminen 1964 Ilkka Virtamo 1965 Jorma Korvenranta 1966 Olli Autio 1967 Tapio Riiheläinen 1968 Mikko Maunula 1969 Heikki Pyysalo 1970 Toini Tanner 1971 Terhikki Kirvelä 1972-1973 Heikki Muhonen 1974 Päivi Ekholm 1975

Heikki Tenhu Ulla-Maija Nurmi Timo Ernamo Harri Setälä Marja Hirvonen Heikki Illi Ari Myllyviita Kari Kolppo Ilpo Rasanen Raija Matero Kyösti Isosaari Mika Lehtisyrjä Tuija Wahalahti Timo Laine Mika Ruonala Minna Tuovinen Michael Forsström Kati Hyvärinen Aino Ruutu Johanna Tanner Elina Haavisto Sami-Pekka Hirvonen Susanna Johansson Kirsi Ämmälä Jere Tupala Tiina Sarnet Reeta Salminen Jason McKee Antti Lahdenperä Tuukka Kangas Satu Asikainen Taru Weckström Tanja Luostari Iiro Niskala

6

1976-1977 1977 1978-1979 1980 1981 1982 1983-1984 1985 1986-1987 1988-1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996-1997 1998 1999 2000 2001 2002-2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010-2011 2012-2013 2014 2015 2016 2017


HYK , minä ja Helena Takalo Teksti ja kuvat: Timo Ernamo

Kävin oppikouluni Raumalla, paikkakunnan ainoassa yksityiskoulussa. Koulussamme ei ollut oikeastaan kemian labraa, mikä selittää sen, että lähdin opiskelemaan kemiaa Helsinkiin. Olin nimittäin hyvä teoriassa, mutta Snellmaninkadun pommitehtaalla opin melko nopeasti sen, että minä ja labra olemme jokseenkin epäkelpo yhdistelmä.

osoittaa, että bunsenin ääressä edustin toista ääripäätä. Tämä kaikki tapahtui syksyllä 1977. Seuraavan vuoden helmikuussa pidettiin Lahdessa hiihdon MM-kilpailut. Minulla oli käytössäni pattereilla toimiva transistoriradio, josta kuuntelin kisoja aina kuin se suinkin vain oli mahdollista. Yritin juuri keskittyä erittäin tärkeään lähetykseen, kun Tarja Okkola (nyk. Tomminen) ja Eino Huotari tulivat luokseni jonkin paperin kera. Annoin heille pyydetyt tiedot ja allekirjoitin vekselin, että voisin jäädä

Pääsin aloittamaan kvalitatiiviset työt kuitenkin ensimmäisten joukossa, kun tempaisin ensimmäisestä välikokeesta täydet pisteet. Antero Laukolan tehtäväksi jäi

Puheenjohtaja ottaa omalla tavallaan kantaa HYY:n vaaleihin 1979.

7


kuuntelemaan, riittääkö Helena Takalon armottomana vuonna 1979, kun maailma rutistus voittoon asti. Halusin siis heistä muuttui ja minä johdin puhetta Vuorikaeroon. Sittemmin minulle selvisi, että olin dun katakombeissa. lupautunut tutoriksi. Kyllä se muuttui pysyvästi, ympäristöliike Porttiteoria toimi. Huhtikuussa soitin jo sai voimallisen alkunsa noista tapahtutrubaduurikeikan HYK:n kevätbileissä ja mista. Samoin elävän musiikin yhdistyskun yksi kaveri hallituksesta lähti pois, ten nousu sekä rakennusten valtaaminen minä rupesin istumaan niissä kokouksis- noin yleisemminkin. sa. Seuraavassa vuosikokouksessa minut valittiin puheenjohtajaksi. Olin jo oppinut Kun ajattelee, millaiseen järjestöön tulin sen, että laitoksen johto on meitä vastaan ja me olemme oikeassa, kaikissa asioissa. Laitoksen johtaja prof. Pekka Hirsjärvi tunnettiin meidän piireissämme nimellä ”Hikka”, mikä kuvannee asenneilmastoa aivan riittävästi. Yhteistyötä kuitenkin syntyi esimerkiksi Pentti Mälkösen ja Gösta Brunowin kanssa (herrat olivat tuolloin apulaisprofessoreita) ja perustimme kemiallisen klubin, jossa käytiin kiihkeitä keskusteluja esimerkiksi tieteen filosofiasta, etiikasta ja ydinvoimasta. Klubimestana oli proosallisesti laitoksen kuppila Vuorikatu 20:n viihtyisässä kellarikerroksessa. Vuorikadun porttariin kun tuli kadulta, oli oikealla puolella ovi, josta pääsi rappusia alas toiseen kellariin, missä sijaitsi HYK:n byroo. Siellä myimme kurssimateriaaleja ja poltimme tupakkaa, koska röökaaminen oli sallittua. Paransimme talonmies Kaitilan kanssa maailmaa eikä talonmies ei aina ollut aivan ajokuntoinen. Aika oli tuossa suhteessa melko suvaitseva. Sinne kellariin jäin kököttämään, kun jengi häipyi Koijärvelle. Vanhan kuppilassa minulla oli tuoppi kesken, kun melkein sama jengi lähti valtaamaan Lepakkoa. Aina minulla oli hyvä syy olla lähtemättä jengin mukaan. Lepakon ensimmäisessä tukikonsertissa sentään soitin ja sekin tapahtui tuona

Trubaduuri Bottan Möykässä 12.4.1978. Huom. ”valtava innostus”.

peejiiksi ja millaisen jätin jälkeeni, niin oli se erilainen. Puoluepoliittiset kiintiöt lakkautettiin. Bileissä ei käynyt enää ne samat 30 tyyppiä, vaan vaihtuvat 200. Niissä oli hauskaa ja bailattiin eikä pu-

8


huttu juurikaan politiikkaa. No, hauskaa ja hauskaa. Discohiteistä parhaiten muistan Sex Pistolsien biisin ”No Fun”, jonka kesto on reilut 6 minuuttia. Sen ajan kun pomppi paikallaan (siis pogosi), niin tiesi jumpanneensa. Huvivastaava Siltalalla oli omat metkunsa. Välivaiheessa meillä kävi esiintymässä yksi Hande Nurmio kevätbileissä viikkoa ennen kun siltä ilmestyi sen eka single, ”Valo yössä”. Se otti 200 markkaa ja aika reilusti rohkaisua. Encorena se esitti ”Daytonan apinajutun” polkien jalalla rytmiä. Kitaralla se ei sitä osannut. Pari kuukautta myöhemmin sen keikka maksoi 10 000 markkaa. Idea taisi tulla Tuula Lennolta, joka tunsi Handen. Juuri ajoissa. Sitä keikkaa en unohda ikinä.

olin urheilija taustaltani. Matka vei kemian lafkalta matikan laitokselle, josta en viitsinyt valmistua sieltäkään. Opiskelin kaikenlaista sekavaa, toimin mm. tiedekunnan opintoneuvojana (olin hyvä neuvomaan muita, huono tekemään itse) ja tein soittokeikkoja, radio-ohjelmia ja ties mitä. Lapsiakin neljä. Päädyin yhdeksi Like Kustannuksen perustajista vuonna 1987 ja olin luotsaamassa sitä vuoden 2002 Helsingin kirjamessuihin asti. Sitten menin WSOY:n palvelukseen ja olen siellä vieläkin, palkkanauhassa lukee toimituspäällikkö. En tiedä, mistä se toinen ä on sinne sukeutunut.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Eroa kuvissa on vain puolitoista vuotta, mutta Meidän porukassa liikuskelivat tulevista HYK:n puheenjohtajuus muuttaa ihmistä. proffista ainakin Jukka Lehto, Heikki Ten- Pysyvästi. hu ja Juha-Pekka Lunkka (geologi). Sisäiset keskustelut ja väittelyt olivat kuumia Timo Ernamo ja varsin lukeneita. Se oli mielenkiintoista aikaa. Jälkikäteen ymmärsin, että ero kouluaikaan oli juuri siinä, että porukka oli valikoitunutta. Älykästä, jotenkin lahjakasta ja suurimmalta osaltaan hyvin motivoitunutta. Ja vähän vanhempaa, aikuisempaa. Puskista ei huudeltu, jotkut nykyisten nettipellejen esivanhemmat kirjoittivat vessojen kaakeleihin mitä sattuu, mutta uskallettiin olla eri mieltä ja käydä väittelyitä. Ja arvostettiin toisen mielipiteitä, ainakin himpun verran. Kyllä vessoihin kirjoittivat myös monet ilmaisunsa hallitsevat ihmiset myös. Puheenjohtajakauteni jäi vuoden mittaiseksi, mutta opintosihteerinä olin vielä pari vuotta ennen kuin siirryin tiedekunnan tutorprojektisihteeriksi. Porttiteoria toimi tässäkin. Ai niin, Akateemisessa Wartissa oltiin sikariportaassa viidensiä. Aika hyvin. Juoksin toki, minä(kin) kun

9


Kasarinostalgiaa Vuorikadulta Teksti: Ilpo Rasanen

Helsingin Yliopiston Kemistit ry toimi 1980-luvulla erittäin aktiivisesti. 1970-luvun toiminnan ylipolitisoitumisen jälkeen olivat 1980-luvun alkupuolen hallitukset normalisoineet välit laitoksen henkilökunnan kanssa ja yhteistyö sujui nyt hyvin. 1980-luvulle ajoittui tutkinnonuudistus, jonka tarkoituksena oli lyhentää liian pitkiksi venyneitä valmistumisaikoja. HYK ry oli aktiivisesti mukana kehittämässä tutkintoa silloiseen muotoonsa. Eri kemian suuntautumislinjat esittäytyivät vuosittain ns. laitoskahveilla, joihin houkuteltiin osanottajia tarjoamalla tilaisuuksien jälkeen pullakahvit. Tutortoiminta oli myös vilkasta.

ta! Myös Sakkaa alettiin julkaista uudelleen. Vuosittain julkaistiin myös fukseille jaettava vaihtoehtoinen opinto-opas Alkemia. Ekskursiotoiminta oli myös vilkasta. Ekskursioita järjestettiin lähiseudun kemianteollisuuteen, pitempiä kotimaan ekskursioita järjestettiin muille teollisuuspaikkakunnille ja usein samalla tutustuttiin muiden yliopistojen kemian opiskelijoihin. Yksi suosituimpia ja usein pitkäksi venyneitä ekskursioita oli vuosittainen vierailu Sinebrychoffin panimolle. Vieläkin muistan maltaan tuoksun, kun joukkomme lähestyi silloin Hietalahdessa sijainnutta panimoa. 1980-luvulla järjestettiin myös kolme kertaa 2-3 viikon pituinen Deutschkursion Saksan Liittotasavaltaan, jossa tutustuttiin maan johtaviin kemianteollisuuden yrityksiin, mutta varsin tutuksi tulivat myös erilaiset saksalaiset oluet.

1980-luvulla perustettiin myös Suomen Kemistiliiton opiskelijajaosto, joka toimi kiinteässä yhteistyössä HYK ry:n kanssa. HYK ry:llä oli myös kiinteät suhteet muiden yliopistojen vastaaviin ainejärjestöihin. Kansainvälisiä suhteita ylläpidettiin unkarilaisen Budapestissa sijaitsevan ELTE-yliopiston kemian opiskelijoihin. Vuo- Ruumiinkulttuuria harrastettiin sählyro vuosin matkustettiin sukulaiskansan vuorolla ja HYK ry:n naisjoukkue voitti opiskelijoiden vieraaksi. yliopistosarjan mestaruuden kaksi kertaa ja ylsi kerran hopealle. Jonkin verran peHYK ry:n julkaisutoiminta kehittyi myös lattiin myös pesä-, kaukalo- ja jalkapalloa. tuntuvasti. Esitisleen sisältöä kehitettiin Akateemiseen Warttiin osallistuttiin vaihja kevyemmän materiaalin lisäksi julkais- televalla menestyksellä. tiin juttuja mielenkiintoisista kemiallisista aiheista ja kemianteollisuuden yrityksis- Kulttuuripuolella käytiin seuraamassa tä. Alkuvuoteen 1986 asti Esitisleen jutut teatteriesityksiä, oopperaa ja erilaisia konkirjoitettiin kirjoituskoneella, mutta teks- sertteja. Kemian laitoksella toimi myös tinkäsittelyyn siirtyminen paransi lehden Vuorikadun virtuoosit, soittavien kemisulkoasua huomattavasti. Porthanian kel- tien orkesteri, jossa soitti sekä opiskelijoita lariin oli hankittu Macintosh Plus –laittei- että henkilökuntaa.

10


Ehkä kuitenkin lämpimimmät muistoni liittyvät huvitoimikuntaan, johon osanotto oli erittäin runsasta. Fuksiaiset olivat alkusyksyn kohokohta. Juhlallisen kemistinvalan muistavat varmaan kaikki sen vannoneet. Ravintola Kaisaniemi vakiintui 1980-luvulla fuksiaisten pitopaikaksi. Pikkujoulut ja kevätjuhlat järjestettiin yleensä Uudella ylioppilastalolla, jossa sijaitsi myös HYK ry:n kerhohuone. Ikimuistoisia olivat myös saunaillat, joita järjestettiin pari kertaa vuodessa usein Ida Aalbergin tien saunassa Pohjois-Haagassa. Puheenjohtajakauteeni osuivat myös HYK ry:n 60-vuotisjuhlat. Juhlat onnistuivat hyvin, mutta sattui niissä pieni kömmähdyskin. Pääjuhlassa eräs vuorineuvos pääsi lausumaan kemianteollisuuden tervehdyksen ennen yliopiston rehtorin tervehdystä. Rehtorin mielestä järjestyksen olisi pitänyt olla toisin päin.

välitettiin myös laboratoriotarvikkeita ja -takkeja. Takkeja haalittiin mm. sairaaloista ja eivätkä ne aina edustaneet viimeistä muotia. Ilpo Rasanen, HYK ry:n puheenjohtaja 1986-87

Aloitin kemian opinnot vuonna 1983 ja valmistuin Vuorikadulta 1990. Väittelin orgaanisesta kemiasta Kumpulassa vuonna 1996. Työurani kuvaaminen on yksinkertaista. Pääsin vuonna 1985 kesätöihin Helsingin yliopiston Oikeuslääketieteen laitoksen oikeuskemian osastolle Ruskeasuolle ja sillä tiellä olen edelleen. Vuoden 2016 alusta lähtien olemme osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeustoksikologiayksikköä, jossa toimin oikeuskemistinä. Vuosina 2013-2016 olen työskennellyt osa-aikaisesti EU-projektissa Pristinassa kehittämässä Kosovon oikeuslääketiedettä HYK ry:n toimintaa pyöritettiin Vuorika- ja erityisesti sen laboratoriotoimintaa. dulla sijainneen toimiston kautta. Sieltä HYKin Deutsche-ekskursion matkaajat. Kuva otettu Sakka-lehdestä.

11


Oli vuosi ysineljä Teksti: Mika Ruonala

Yhdeksän vuotta Kahdeksannen Ihmeen jälkeen kirjoitettiin vuotta ysineljä. Aikana ennen pärstäkirjaa tai kännyköitä ja jolloin virtuaalitodellisuus käsitti lähinnä kosteita iltoja ja usvaisia aamuja HYKin kerhohuoneella, mitäpä sitä kemianopiskelija muutakaan vapaa-ajallaan tekisi kun hengailisi ainejärjestöissä. Se oli oikeastaan Recun idea että allekirjoittaneesta tulisi seuraava ‚myötämielinen‘ HYKin puheenjohtaja. Ahkeralla lobbauksella ja USA-tyylisellä törkykampanjalla kampanjapäällikkö nitisti Kemman Kuppilassa mahdolliset vastakandidaatit jo kauan ennen varsinaista vaalia ja demokraattiseen lähi-itätyyliin voitin puheenjohtajavaalin 120 %. Tarmoa täynnä lähdimme hallituksen kanssa johdattamaan tulevaa kemistilaumaa uusiin seikkailuihin!

painuvin kaikista on kuitenkin yli neljällesadalle uudelle opiskelijalle pidettävä tervetuliasluento Portsun isossa luoentosalissa. Vuonna 2012 tapasin vuosijuhlissa yhden 1994 fuksin, joka vieläkin muisteli sitä luentoa koko yliopistoajan parhaimmaksi: ehkä se johtui siitä että kaikki oli improvisoitu, joka ehkä ainakin osaltaan johtui siitä, että allekirjoittanut oli varttia aiemmin herätelty HYKin kerhohuoneelta läpijuhlitun yön jälkeen. Vuoden -94 mieleenpainuvin tapahtuma oli ilman muuta HYKin Hollantiexcu. Alunperin Eindhovenin teknillisen yliopiston kemianopiskelijoiden aloitteesta tapahtunut molemminpuolinen vaihtovierailu alkoi elokuussa -94 viidentoista HYKin jäsenen kaksiviikkoisella vierailulla Hollantiin. Ryhmäkuri hukkui jo Schipholin kentällä, jossa HYKin puheenjohtaja kadotti koko ryhmän. Hallittua kurinmenetystä tapahtui sitten seuraavat kaksi viikkoa. Välissä pidettiin viikon maksanrauhoituspaussi, jonka jälkeen 15 hollantilaista saapuivat Suomeen kahdeksi viikoksi. Koko vierailu sisälsi lukemattomia unohtumattomia seikkailuja ja kommelluksia, joista siisteimmät koottiin jopa kirjaksi. ‚5.55‘, ‚Horrible lambman‘,‚Guitar is a wolf‘ ja ‚Radioporo‘ saavat varmaan muutaman reissussa olleen suupielet nykimään ylöspäin. Onpahan sitten aikanaan kiikkustuolissa kakaroille jotain kerrottavaa.

Vuosi -94 oli HYKille vilkas toimintavuosi. Allekirjoittaneen -92 ideoimien Toisen päivän pileet olivat kasvaneet maanlaajuiseksi menestysinstituutiksi ja HYKin jäsenet olivat myös aktiivisesti mukana järjestämässä mm. Lepakossa järjestettäviä Matlun Megapileitä. Panimolakon vuoksi näistä pileistä uhkasi tulla kuivat, mutta massiivisen yhteistoiminnan seurauksena saimme kuitenkin järjestettyä yllin kyllin ruotsalaista olutta pääkaupunkiseudun supermarketeista. Folkölin viimeiset tölkit juotiin muistaakseni kesäkuussa ns. Oluenjuomispileissä.

Olihan puheenjohtajalla joitain edustustehtäviäkin. HYY:n vuosijuhlia, viralli- Syksyllä HYKin puhis joutui keskittymään sia vierailuja, Kemianpäiviä yms. mieleen- täysipainoisesti opiskeluihin: Arkki-Per-

12


Vuosikymmen Kumpulassa – Kuinka opiskeluvuosista voi tehdä ihmisen parasta aikaa

kiö (joka vieläkin syyttää allekirjoittanutta uranvalintaansa) oli löytänyt tiedekunnan säännöksistä porsaanreiän, joka mahdollisti allekirjoittaneelle paikan biokemian kumun töihin (niin, se pääsykoehan ei muuten sitten mennyt läpi enkä ole vieläkään sitä tehnyt uudestaan). HYKin tällaisia tilanteita varten valitun varapuheenjohtajan totaalikieltäytymisen vuoksi HYKin varsinainen puheenjohtaja veti ns. herneen nenäänsä ja hoiti ajan puutteen vuoksi vain pakolliset puheenjohtajahomTeksti: Tiina McKee mat ilman sen kummempaa intohimoa, mistä ei tietenkään hirveästi tunnustusta HYK täyttää taas pyöreitä, ja mieleen tulee väkisinkin kliseinen ajatus siitä, kuintullut. ka 80-vuotisjuhlinnat olivat vasta hetki Biokemialta valmistumisen jälkeen helmi- sitten. Vaikken vielä istukaan kiikkustuokuussa -99 painuin suorin vartaloin Ut- lissa kertomassa tärisevällä äänellä nuorechtin yliopistolle tekemään väitöskirjaa, ruusmuistojani niitä jo liian monta kertaa joka valmistui 2002. Vuodet 2002-2007 kuulleille, tietty nostalgisointi sallittavietin Euroopan Neurotiedeinstituutissa koon. Göttingenissä ja 2007 perustin Frankfur- Ei ollut synkkä eikä myrskyinen yö, kun tin yliopistoon oman tutkimusryhmän saavuin vuonna 2005 viattomana fuksisamasta aiheesta. Vuonna 2015 lopetin na Kumpulaan. Kuten lapsuuden kesät, Nature-kansikuvan puutteen vuoksi (Sak- muistan fuksisyksystä tietysti vain aurinsassa) perspektiivittömän tutkijanurani koisia hetkiä. Heti alkuun oli kuitenkin ja perustin oman valomikroskopiaan eri- selvää, että me kemialle oikeasti halunneet olimme vähemmistössä etupäässä koistuneen yrityksen ICIT:in. lääkikseen haluavien seassa, mutta se ei tahtia haitannut. En tuntenut kanssaopiskelijoistani ennestään ketään, joten päätin liimautua tuutoriini ja kiertää tapahtumia, vaikka olisinkin viihtynyt mainiosti kotona. Lukuisat pippalot ja muut tapahtumat tekivät ihmisiä tutuksi, ja pian istuinkin tyytyväisenä Opsosin sohvilla korttipelien parissa. Vuosia kiertäneet AMORin muistiinpanot ja erilainen perimätieto kursseista selvitymisestä tulivat tarpeeseen. Opsosin sohvilta moni on päätynyt mukaan HYKin toimintaan, ja niin kävi myös minulle. Olin ensimmäistä kertaa tuutorina heti toisena opiskeluvuotenani. Kun

13


muisti oman hämmennyksen kaikesta mahdollisesta opintoja aloittaessa, oli hienoa olla avuksi uusille sukupolville. Kolmella tuutorointikerralla ei vielä eeppisiä fuksidynastioita rakennella, mutta uskon, että fuksin-fuksin-fukseja tuli kuitenkin muutamia.

HYKkiläisten kanssa tuli vietettyä paljon tyypillistä opiskelija-aikaa. Tiedän, missä on HYKin vakiopaikka Mantan lakituksessa (lipun saa kätevästi ratikkakiskojen vaihteeseen pystyyn). Olen aiheuttanut kauhua mäessa laskiaisena: kaksi tieteenharjoittajaa samassa pulkassa kulkee yllättävän lujaa, kun mäessä on lunta. Idalla saunominen kuului hallitusvuosinani yleisimpiin tapahtumiin, joten lauteilla on vietetty paljon aikaa. Sitsikulttuuri on myös ollut vahva, ja kielitaitoaan on voinut verestää kansainvälisten juomalaulujen avulla. Nykyisin haalarini saavat levätä rauhassa vilkkaiden opiskeluvuosien jälkeen, tosin vieläkin taitaa olla muutama merkki ompelematta.

Olin fuksivuoteni jälkeen ajatellut, että voisi kokeilla pyrkiä hallitukseen. En ihan aavistanut, että hallitusurani alkaisi nuijan varressa, mutta niinhän siinä sitten kävi. HYKin 80-vuotisjuhlissa pääsin hermoilemaan puheen pitämistä ja silloin vielä tuntemattomampien professorien keskellä istumista. Onneksi kemian laitoksen professorit ovat varsin rentoa porukkaa, ja heidän kanssaan HYKin asioiden järjestely sujui vuosien varrella mainiosti.

Iso osa hauskimmista muistoistani liittyy Esitisleen parissa puuhasteluun. Puheenjohtajan ominaisuudessa raapustuksia oli tuotettava tasaiseen tahtiin, mutta erityisesti mieleen ovat jääneet lukuisat testit. Kuukautissuojatestissä selvisi, kuinka kauniisti nestetypellä jäähdytetty kuukuppi soi. Glögitestin jälkeen taas olen tyytyväisenä lipittänyt Marlin tuotoksia monta vuotta. Suurimpana saavutuksenamme pidän eräänä kauniina huhtikuisena päivänä tehtyä uimarantatestiä. Kukkamekoissa ja

14


uikkareissa pyörivää toimitustiimiämme pidettiin vähintäänkin hulluina, tai ainakin polttareita viettävänä, kun kiersimme pitkin Helsingin rantoja. Oudot katseet ehkä ymmärtää, koska meri oli vielä jäässä. Uljaan päätoimittajamme lisäksi ei paljon pulikoijia näkynyt. Erityiskiitos myös kaikille luennoitsijoille, jotka osuvilla sutkautuksillaan pitivät kuulijat hereillä ja toimittajakunnan valppaina. Heidän avullaan saimme hienoa materiaalia Esitisleisiin.

ta opiskelukavereita, jotka ovat päätyneet kuka minnekin. Opiskeluajastaan kannattaa ottaa kaikki irti, opiskelua unohtamatta. Nyt jo ns. oikeisiin töihin päässeenä muistelen lämmöllä monia hetkiä. Luentojen välissä pelattu ”yks nopee mägäri”, joka jatkui vielä kaksi tuntia myöhemmin, vakipaikat A110:ssa ja koko penkkirivin tärisyttäminen, Hesariin päätynyt Matlun metromatka, ylimääräisten ruokien ja muiden tavaroiden raahaaminen laitokselle saunaillan jälkeen klo 01:30 arkiyönä, pöytien kattaMutta mitä opiskeluajasta sitten jäi kä- minen kymmenille sitsien alla ja hienon teen? Tiedon ja taidon lisäksi tietysti ih- ratikkareissun jälkeen pysäkillä minua kemissuhteita, niitä nykyaikana niin tärkeitä pillään mätkinyt mummo. verkostoja. Sakkalabrojen työparistani tuli paras kaverini ja ”työvaimoni” monen sa- Millaisia tarinoita sinä haluat kertoa omismassa työhuoneessa vietetyn vuoden jäl- ta opiskeluajoistasi? keen. Väitöskirjavaiheessa vertaisterapia tulee tarpeeseen. Monen kemistin tapaan Tiina McKee myös siippani löytyi oman laitoksen käy- HYKin puheenjohtaja 2007 täviltä. Näiden lisäksi tietysti paljon mui-

15


Karvanopparatikka Teksti: Antti Lahdenperä, kuva: Topi Kotamäki

Hei, Siitä on nyt hieman yli kymmenen vuotta kun saavuin laitokselle ja liian monta vuotta siitä kun lähdin siltä. Nimeni on Antti Lahdenperä, HYKin toiminnanjohtaja 2009 ja puheenjohtaja vuosilta 2010 ja 2011. Nykyään olen jatko-opiskelija Englannissa. Jokainen ainejärjestö näyttää aina tekijöiltään ja olen aina ollut ylpeä siitä miltä kaunis ja rohkea järjestömme näytti aikanani. Sain tilaisuuden palata näihin muistoihin joulun jälkeen vanhojen hykkiläisten kanssa Opsosissa ja ilokseni uudesta tilasta huolimatta huomasin monen asian olevan vielä ennallaan. Karvanopat, kaljatölkit ja Obama, musta kahvinkeitin, joka aikanaan lupasi hyvää.

Aloitaessani HYK:ssä järjestömme muuttui nopeasti. Opsos muuttui rauhallisesta kahvitilasta huoneeksi, jossa joka hetki tapahtui jotain. Vanhemmat opiskelijat ihmettelivät miten on mahdollista, ettei kahvitauoilla enää mahdu istumaan Opsosissa. Tapahtumia oli paljon ja niissä paljon osallistujia. Yritysvierailut elvytettiin. Salibandyvuoroilla oli täyttä ja HYK voitti salibandyn HYY:n sarjan mestaruuden joukkueellaan Kumpulan kuti kahdesti peräkkäin, periodibileitä Opsosissa, joissa parhaimmillaan 11 henkilöä tanssi Opsosin pöydän päällä. Laiskiaisratikka ja fuksiratikka, herrasmieskerhon perustaminen, uusi kertsi, liikeideakilpailun voit-

Kuva on vuoden 2012 laskiaiselta, vuosi Antin puheenjohtajakauden jälkeen. Laskiaisratikkakuvat eivät aivan saavuttaneet julkaisukelpoisuuden tasoa.

16


to, haalarissa sponsoreita niin paljon, ettei paikat riittäneet haalareissa, parhaimmillaan 21 virkailijaa hallituksen ulkopuolella, Alumnisauna, yli 80 henkeä vuosikokouksessa, kemian vuosi, Kemian bileet, yhteistyötä kemian teollisuuden kanssa, saippuakuplia, järjestön ja laitoksen välit olivat paremmat kuin aikoihin. HYK oli ei vähempää kuin yliopiston elinvoimaisin järjestö. HYKissä elettiin kultavuosia.

nisyyttä poistamaan olisi hyvä hommata HYKille oma baarikaappi ja HYKin silloisen isännän Niko Vähäkuopuksen kanssa kävimme vierailulla Virossa ja täytimme yhden kaapin. Uskoisin, että kaappi on vieläkin HYKillä. Hyvien ystävien näkeminen Opsosissa sai minut tuntemaan siltä ettei mikään ole muuttunut. Olin taas hetken samojen tarinoiden keskellä olutta juova opiskelija, jota ei vähempää voinut kiinnostaa fysikaalisen kemian laskarit. HYKin vanhojen partojen jälleennäkemistä voisi kutsua jopa terapeuttiseksi. Kuten eräs vanha Opsosissa sanoi ”Ei tarvii silleen ainakaan puoleen vuoteen hankkiutua psykoterapiaan ku ryyppää tällä porukalla”. Nyt varovaisesti arvioiden yli 25 tuhannen keitetyn kahvikupin jälkeen voi sanoa Obaman lupausten pitäneen. Kahvi on vieläkin hyvää ja ainakin aikanaan kahvinkeittäjät vielä parempia.

Minulle rakkain tapahtuma tältä ajalta oli ehdottomasti laskiaisratikka. Ajatus tähän syntyi, kun labraparini epäorgaanisen töissä sattui ajamaan ratikkaa osa-aikaisesti, ja tietysti minun piti kysyä onko opiskelijoiden mahdollista vuokrata ratikkaa. Yllätyksekseni ratikan vuokraaminen oli erittäin halpaa (kaljapalkka ja risat), joten heti seuraavana laskiaisena juopuneet hykkiläiset häiritsivät Helsingin julkista liikennettä. Ratikka oli koristeltu aivan mielettömän hienoksi. Jättimäiset punaiset karvanopat, jotka vieläkin koristavat Opsosin kattoa, ovat jäänne tästä hienosta tapahtumasta. Muistiini on myös tiukasti jäänyt kuva noin kymmenestä rivissä virtsaavasta opiskelijasta Mantan patsaan vierellä olevaan lumihankeen ajelumme tauon aikana. Jostain syystä ratikan vuokraaminen kallistui huomattavasti muutaman vuoden jälkeen, mutta onneksi ehdimme järjestämään muutaman unohtumattoman ajelun.

- Antti Lahdenperä PS. Jos vaihdatte keittimen uuteen oranssiin, ottakaa ensin minuun yhteyttä, niin ostan vanhan pois :)

Myös klusteri oli uutta aikanani. Vanha kertsi tahmaisine laittioineen hävisi muistoihin ja tilalle tuli alkuun niin kliinisen tuntuinen klusteri eli klussu eli klunssila. Uskallan muuten väittää järjestäneeni klusterin ensimmäiset hengailut ikinä. Tämä oli samana päivänä, kun muutimme pois vanhalta kertsiltä. Ollessani toiminnanjohtajana ajattelin, että klusterin klii-

17


18


So It Goes

19


Kemisti, tuo tulevaisuuden luonnontieteilijä Teksti: Toni Sairanen ”Every aspect of the world today – even politics and international relations – is affected by chemistry.” Linus Pauling

kusliittoa HTK:ta, ja oli tulevina vuosina mukana perustamassa korkeakoulutettujen keskusjärjestö AKAVAa irtautuen HTK:sta. AKAVAn kautta Kemistiliitto pystyi entistä paremmin valvomaan kemistien etuja työelämässä. Myöhemmin AKAVAn rinnalle muodostuivat neuvottelujärjestöt Julkisalan koulutetut JUKO sekä yksityissektorin Ylemmät Toimihenkilöt YTN, joiden kautta Kemistiliitto oli ja on ollut vaikuttamassa virka- ja työehtosopimuksissa muodostumisiin alallaan. [3]

Kemia on kaikkialla. Senhän me tiedämme: suudelmassa ja sen jälkeisessä hyvän olon tunteessa, juhlapuheissa, silmien säihkeessä ja snapsilaseissa. Uniikkeja kemiallisia substansseja tunnetaan jo yli 126 miljoonaa, kiitos kemistien ja kemian osaajien [1]. Kemistien ansiosta tiedämme lisää maailmamme osasista; syntetisoimme lääkeaineita, uusia materiaaleja ja Suomen Kemistiliitosta tuotteita, uutta tietoa ja tiedettä. SuomaLuonnontieteiden Akateemisten laiset kemistit ovat olleet pitkään mukana Liitoksi vaikuttamassa yhteiskuntamme suuntaan. Voimakkaan alkunsa jälkeen Kemistiliitto jatkoi vuosikymmenien ajan kasvuaan Kemistit perustamassa Akavaa yhä vahvemmaksi ja vahvemmaksi edun”[Kemistien ammatilliset] asiat tulevatkin valvojaksi. Samalla liiton jäseniksi liittyi paremmin hoidettua, jos on olemassa erityi- jatkuvasti yhä enemmän muitakin luonnen kemistien liitto.” nontieteilijöitä. Tästä syystä Suomen KeProf. Niilo Toivonen, 1945 mistiliitto muuttui vuonna 2000 kaikkien luonnontieteilijöiden ammattijärjestöksi, Vuonna 1945 Helsingin yliopiston kemian Luonnontieteiden Akateemisten Liitto laitoksella pidettiin neuvottelutilaisuus LAL ry:ksi. FM Väinö Kankkusen johdolla. Tilaisuuteen osallistui useita arvostettuja suo- Tätä kautta se pystyi entistä kattavammin malaisia kemistejä. Yksi näistä oli muun ajamaan korkeakoulutettujen luonnonmuassa Helsingin Yliopiston Kemistien tieteilijöiden, kuten kemistien, fyysikoiHYK ry:n entinen puheenjohtaja Reino den, matemaatikoiden, tilastotieteilijöiKalajoki (PJ 1931-1932). Tästä lähti tapaa- den, biokemistien, biologien ja muiden misten jatkumo, joka kulminoitui samai- luonnontieteilijöiden etuja niin opinnoissen vuoden lopulla Suomen Kemistiliiton sa kuin työelämässä. Samalla liitto jatkoi muodostumiseen. [2,3] kasvuaan tarjoten edunvalvonta- ja urapalveluitaan yli 8000 jäsenelleen. Jo alusta lähtien Kemistiliitto oli alansa ak- Seuraava käännekohta liiton historiassa tiivinen edunvalvoja: se liittyi heti seuraa- oli vuonna 2016. vana vuonna osaksi Henkisen työn¹ kes-

20

I Henkisen työn tekijä = toimihenkilö tai virkamies, vanhahtava ilmaus


Loimu ry – paremman tulevaisuuden puolesta Vuonna 2016 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto sekä Metsänhoitajaliitto tekivät päätöksen yhdistää voimansa. Liittovaltuustot vahvistivat päätöksen yksimielisesti marraskuussa 2016. Uusi, noin 15 000 hengen Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry aloitti virallisesti toimintansa heti vuoden 2017 alussa.

ajavat aloiltamme valmistuneiden ja niillä vielä opiskelevien etuja kaikilla työkentillä. Loimu on työelämän tuki fuksista eläkeikään saakka. Kemiaa tarvitaan nyt ja aina Kemistit ovat olleet korvaamattomasti mukana luomassa Loimu ry:tä sen alkumetreiltä lähtien. Itsellänikin on ollut ilo tehdä useaan otteeseen yhteistyötä Helsingin Yliopiston Kemistien kanssa, nauttia heidän seurastaan ja vahvasta osaamisestaan. Voin sanoa, että olen vilpittömän kiitollinen jokaiselle niistä aktiiveista, jotka ovat olleet mukana liiton toiminnassa sen eri vaiheissa. Toivon myös liiton voivan tarjota teille juuri niitä palveluita, joita te tarvitsette ja toivotte, niin yksilön kuin ainejärjestönkin osalta. Haluankin siis mitä lämpimimmin onnitella HYKiä 90-vuoden juhlavasta iästä sekä kiittää jokaista teitä siitä mahtavasta panoksesta, jonka olette yhteiskunnalle antaneet tai vielä jonain päivänä antava!

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu muodostui tukemaan yhä lähenevien alojen edunvalvontaa. Muodostuneella liitolla onkin selkeästi kaksi tasaveroista painopistettä: sekä luonnontieteellisen että ympäristö- ja metsätieteellisen työelämän edunvalvonta ja urapalvelut. Tämä onkin järkevää, sillä työmaailmassa alat risteävät ja samoihin tehtäviin voi päätyä monella eri koulutuksella. Samassa lauseessa puhutaan helposti niin cleantechistä ja kestävästä kehityksestä kuin kemianteollisuudesta ja tieteen innovaatioista. Tieteen suurimmat saavutuksetkin ovat nykyisellään usein alojen rajapinnoissa. Loimu pyrkii valmentamaan jäseniään tulevaisuuden työelämää varten. Kemistin kaltainen luonnontieteilijä saa liitolta niin ohjausta itsenä markkinointiin, mentorointia ja palkkaneuvontaa kuin erilaisia koulutuksia ja kursseja työelämän tarpeisiin. Samoin liitto tarjoaa palkkatutkimuksiaan palkkaneuvotteluiden avuksi, kerää alojemme avoimia työpaikkoja sekä etsii alaltamme osaavia mentoreita ohjaamaan tulevaisuuden ammattilaisia. Kaiken aikaa taustalla pyörii alojemme voimakas edunvalvonta: lakimiehemme ja neuvottelupäällikkömme neuvovat ja

Luonnon-, ympäristö-, ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry:n puolesta HYKiä lämpimästi onnitellen, Toni Sairanen Opiskelija-asiamies Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry

Lähteet

21

[1]Chemical Abstracts Service (CAS). American Chemical Society. <http://www.cas. org/>. 3.1.2017. [2]Iivanainen, Tatu (toim., 2007). Juhlasakka 2007. Edita Prima Oy, Helsinki. ISSN: 07826893. [3]Virtanen, U. K. (1995). 50 vuotta kemistien asialla. Suomen Kemistiliitto. Painotalo MIKTOR Oy, Helsinki. ISBN: 952-90-6811-5.


Vastavalmistuneet kemistit työelämässä Teksti ja kuva: Tuukka Kangas Helsingin yliopiston urapalvelut on ollut reilut kymmenen vuotta mukana kansallisissa kyselytutkimuksissa, joissa on selvitetty vastavalmistuneiden työuraa viiden vuoden ajanjaksolta valmistumisen jälkeen. Kansallisesta uraseurantakyselystä vastaa yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto. Juhlasakan toimitus pääsi käsiksi viiteen viimeisimpään aineistoon ja päätti valottaa miltä näyttää Helsingin yliopistosta valmistuneen kemistin (maisteritason tutkinto) työuran alkutaival. Viimeisin aineisto, joka koskee vuonna 2011 valmistuneita, on kerätty syksyllä 2016. Vanhin käytetty aineisto on vuodelta 2008. Vastaajia viidessä aineistossa on yhteensä 102, kun perusjoukon koko on 222. Keskivertovalmistunut on 29-vuotias suomenkielinen nainen, jonka bruttokuukausipalkka on noin 3300 euroa. Kaiken kaikkiaan vastaajista 63 % on naisia. Vanhin vastaaja on 64-vuotias, kun taas nuorin 23.

telee opetus- ja kasvatustehtävissä. Noin 10 % vastaajista työskentelee asiakastyössä tai hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä. Tärkein työllistävä sektori on yksityissektori, mutta kuntasektori on lähes yhtä suuri. Näissä kahdella sektorilla on kummassakin hieman vajaa kolmannes vastaajista. Yliopistossa työskentelee reilu viidennes vastaajista. Noin puolella vastaajista (sisältää muun muassa perhevapaalla olijat) on vakituinen kokopäivätyö. Vastaushetken työpaikoista 46 % on Helsingissä ja Uudellamaalla 79 %. Ulkomailla työskentelee viisi prosenttia. 85 % oli vastannut, että korkeakoulututkinto oli vaatimuksena nykyiseen työhönsä. Noin kolmella neljästä nykyinen työ vastaa koulutustasoa. Kaksi viimeistä lukua ovat suurempia kuin koko matlussa keskimäärin.

Näin startuphypetyksen aikana on kuitenkin todettava, että kukaan vastaajista ei ilmoittanut vastaushetken pääasialliseksi toiminnakseen yrittäjyyttä. 5 prosenttia oli kuitenkin toiminut jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen yrittäjänä tai freelancerina. Kumpulan mittakaavassa kemistit toimivat kaikkein vähiten yrittäjänä. On kuitenkin huomioitava, että yrittäjyys on Työllistymisen kannalta tärkeimpinä yleistynyt. tekijöinä pidetään tutkinnon aineyhdistelmää, kontakteja ja kykyä kertoa Millaisissa työtehtävissä? Tieteellisiä omasta osaamisesta. Vastaushetkellä jatko-opintoja oli suorittanut kolmannes työttömänä on ollut noin neljä prosentvastaajista. Kemistit työskentelevät hyvin tia vastaajista, mutta ensimmäisen viiden hajanaisesti erilaisissa työtehtävissä. Suu- vuoden aikana työttömyyttä oli kokenut rin ryhmä, noin kolmannes vastaajista, yli kolmannes vastaajista. Vastaushetken kertoi työskentelevänsä pääsääntöisesti työttömyys on hieman pienempää kuin tutkimuksessa, ja noin neljännes työsken- esimerkiksi Loimun (silloisen LALin) jul-

22


Vastaushetken työnantajan sektori

kaisemat keskiarvot kaikkien kemian fi- yliopistokoulutus kehitti, niin tulee esille losofian maisterin tutkinnon suorittanei- muun muassa organisointikyky, esiintyden. minen, ryhmätyöskentely ja projektinhallinta. Kaikki ovat sellaisia taitoja, joita Kemialta valmistuneet pitivät tärkeim- ei juurikaan perinteisessä luento-opiskepinä työelämätaitoina mm. itseohjau- lussa opi, vaan vaatii muita oppimisratkaituvuutta, stressinsietokykyä, ongel- suja. Tai ainejärjestökokemusta… manratkaisutaitoja, kykyä oppia uutta, analyyttistä ajattelua ja käytännön osaa- Erikoiskiitos FM Eric Carverille, joka oimista. Samalla kun vastaaja on voinut koluki ja kommentoi tekstin. merkitä tietyn taidon merkitystä työelämässä asteikolla 1-6, niin samalla hän on arvioinut kuinka hyvin yliopistokoulutus kehitti näitä taitoja. Kun tarkastellaan niitä taitoja, joissa työelämän vaatimus on huomattavasti suurempi kuin taso mille

23


Arkistojen aarteita Esitisle, tai Sakka, on ollut HYKin pää-äänenkannattaja useita vuosikymmeniä. Lehtiä on aina kuvannut toimituksen hyvin laaja taiteellinen ja sisällöllinen vapaus. Toki lehdet ovat heijastelleet aikansa arvoja, mutta aina kiintiöpiste on ollut selvä: hauskuuttaa ja valveuttaa kemian opiskelijoita. Toimitus on kasannut viimeisten vuosikymmenten saatosta joitakin helmiä.

24


25


26


27


Valokuvia matkan varrelta Paljon on tapahtunut edellisten suurien vuosijuhlien jälkeen. HYK on järjestänyt niin ulkomaan kuin kotimaankin ekskursioita. Matkakohteita ovat olleet muun muassa Krakova, München, Lappeenranta, Kuopio, Oulu, Jyväskylä ja Joensuu. Kemiat kohtaa -tapahtumaan olemme matkanneet niin Otaniemeen, Lappeenrantaan kuin Turkuunkin. Viiteen vuoteen mahtuu myös viisi Vappua, todella monet pöytäjuhlat ja kaikenlaisia muita juhlia ja tilaisuuksia. Seuraaville sivuille on kerätty muistoja näistä hetkistä jonkinlaisessa aikajärjestyksessä. Erityiskiitos kaikille kuvia lähettäneille. Fuksisitsit 2012 - Ken ompi fuksi?

Vappupäivä ja Ullanlinnanmäki 2012.

Fuksisitsit 2012 Tuutoreita ja tarjoilijoita odottamassa juhlan alkamista.

Fuksimökki Nuuksiossa. Täällä on käyty monena vuonna!

28


HYK sai oman Kimble-lautapelin.

Auschwitzissä 2012

oppaan matkassa.m

Ulkomaanekskursio Krakovaan 2012. Väsynyt matkustajaporukka valmiina suuntaamaan kotiin.

29


Ulkomaanekskursio Müncheniin 2014. Olemme juuri käyneet tutustumassa Paulanerin panimoon.

Kemiat kohtaa 2013.

Vuosijuhlalahjoja vastaanottamassa 2015.

30 Kotimaan pitkä -eksursion reissaajat vuonna 2015.


Kotimaan pitkä -eksursion kalansaalis vuonna 2015.

HYK 88 v Hallitus vastaanottamassa tervehdyksiä. Vuoden 2016 hallitus vaihde vapaalla approilemassa.

31


Memoirs of a Chemist HYKin huomassa on puuhattu kaikenlaista, kuten lehden muista jutuista voi lukea. Keräsimme jäsenistöltä HYK-aiheisia muistoja vuosijuhlien kunniaksi. Kommellukset ja hauskat hetket jäävät ikuisiksi ajoiksi jokaisen teinin mieleen, kun aika kultaa kerhohuoneen pelituokioissa ja opiskelijaporukalla tehdyissä reissuissa tehdyt muistot.

”Kävimme porukalla pitkäaikaislainaamassa Otaniemestä Kemistintie-liikennemerkin. Vuosi taisi olla 1995?” - Marjo -

”Muistanpa vielä kuin eilisen, kun joku viaton sielu tuli maininneeksi homeopatian Opsosissa. Loppu on historiaa.” - Kapteeni Orbitaali -

”Matkanjohtajan pako Austwitchista.” - End of the road -

”Voitin 8 pelaajan BANG!-pelin.” - Renegade ”Parhautta on hämmästyttää henkilökuntaa raahaamalla kaikki sohvat Chemicumin aulaan ja pelaamalla korttipelejä koko päivä huonon musiikin soidessa taustalla.” - Tiño ”HYKin ja Esitisleen tapahtumien ja erilaisten projektien kanssa puuhastelu on kyllä kasvattanut minua ihmisenä hyvin paljon. Osa kokemuksista olisi voinut kyllä jäädä kokemattakin. Teimme Esitisleeseen juttua hapansilakasta. Avasimme purkin Chemicumin takapihalla. Onneksi silloista laitoksen johtajaa oli varoitettu tapahtumasta. Haju oli tymäkkä ja silakka maistui suussa vielä seuraavanakin päivänä. Jostain syystä Helsinkiin Oulusta saamamme vahvistus pystyi syömään kyseisen ällötyksen mukisematta. Se vaatii luonnetta.” - Silakanvihaaja -

”Esitisleeseen löytyi uusi päätoimittaja (Jelena) Kumpulan bussipysäkiltä vuonna 2003, kun koko ed. toimituskunta oli eronnut. Samalla saatiin hyvä piirtäjä.” - Esitisleen freelancer -

”HYKkiläiset tyhjesivät säännöllisesti Budapestin exculla 2005 Octogon metroas. lähikaupan Absinthe Cooler -hyllyn. Oli kamalan makuista litkua. Myös Tesco ostettiin tyhjäksi Absinttilimuviinasta.” - Absintismia ”Krakovan ekskursiolla halusin lainata matkanjohtajalta huoneistomme avainta, jotta pääsisin rauhassa kävelylle kemistirakkaani kanssa. En saanut avainta, mutta hyvä niin. Avain nimittäin katkesi jonkun toisen toimesta huoneiston lukkoon. Olimme jumissa huoneessa monta tuntia seuraavaan päivään ja kuuntelimme kun puolalainen työmies yritti porata yllättävän kestävää lukkoa rikki. Myöhästyimme paikallisen opiskelijajärjestön järjestämästä tapaamisesta. Tapahtumasta jäi hulvaton muisto eikä vankeuskaan haitannut kun huoneistossa oli luonnollisesti paljon herkkuja, virvokkeita ja harvempi jaksoi kohmelosta johtuen liikkua mihinkään.” - Kuikka Koponen -

32


the

Link.

the

Bridge.

the of

Future.

Starch.

CHEMIGATE LTD. IS A FINNISH BASED, MANAGEMENT OWNED AND OPERATED

PAPER CHEMICALS COMPANY. We produce and sell modified starches and starch based biopolymers for strength, fixation and retention. Our current portfolio includes also hydrophobic sizes for industrial use. Our Success is based on strong competence in starch modification, customer intimacy, product expertise, agility and reliability.

W W W. C H E M I G AT E . F I

Profile for Helsingin Yliopiston Kemistit ry

Juhlasakka2017  

Juhlasakka 2017

Juhlasakka2017  

Juhlasakka 2017

Advertisement