Page 1


Päätoimittaja Henry Teittinen

Sisälmykset

Taitto Matias Jääskeläinen

Eli siis mitä…?

s. 3

Päätoimittajan palsta

s. 4

Ainejärjestön esittely

s. 5

Nykyinen hallitus

s. 2

Hallituspeli

s. 11

Tämän sivun sarjakuva: xkcd

Kemian TUUTORIT!

s. 12

Julkaisija Helsingin Yliopiston Kemistit ry A.I.Virtasen aukio 1, PL 55 00014 Helsingin yliopisto

Sudoku

s. 19

Kemian alat esittelyssä

s. 20

Sarjakuvia

s. 25

Ilmestymisaika: Elokuu 8672

LAL:n teksti

s. 22

ISSN 0782-6893

So it goes…

s. 28

Lopputekstit

s. 29

Kannen kuva http://downloadfreewallpaperhd. blogspot.fi/2012/04/download-free-hdwallpaper-i4-august.html


[ teksti: Matias Jääskeläinen ]

Heippundaal, fuksit ja muut tyypit! Tämä lehtinen on kädessäsi, koska olet juuri aloittamassa kemian opintoja, tai satuit vain noukkimaan sen lattialta. Oli miten oli, käytä hetki siihen tutustumiseen, ja anna sen lievittää jännitystä ja stressiä, mitä Kemian laitokselle raahautuminen on saattanut sinussa aiheuttaa.. Lehdestä löydät muita kemian laitoksen opiskelijoita, esittelyä ja, sanottakoon se nyt tässä, huonoa läppää. Sen tarkoitus on helpottaa sopeutumista, tutustumista ja opiskelun alkua. Saat seuraavan viikon aikana hirmuisen määrän eri tietolähteitä analogisena ja digitaalisena, mutta koita pysyä rauhallisena, yksi askel kerrallaan. Ota tästä nyt ensimmäinen askel kääntämällä sivu tai kaksi. Olet tullut tänne asti, ajattele! Tervetuloa!


[ teksti: Henry Teittinen ]

i rakkaat uudet, aloittavat opiskelijat.

Kädessäsi pitelet Helsingin Yliopiston Kemistien jäsenlehden uusinta numeroa, joka on suunnattu juuri sinulle, uusi opiskelija. Olemme yhdessä lehden toimituksen kanssa suunnitelleet sinulle tämän lehden, jossa olisi sinulle hyödyllistä tietoa näin ennen opiskelujesi alkua. Tämän lehden sivuilta löydät tietoa tulevista tuutoreistasi, Helsingin Yliopiston Kemistien hallituksesta, sekä monia muita asioita, jotka voivat sinua hyödyttää. Jäsenlehtemme ilmestyy noin neljästi vuodessa ja sisältää jäseniemme kirjoittamia enemmän tai vähemmän vakavia ar tikkeleja, tutkimuksia sekä haastatteluja. Lehtemme jutut saattavat koskea mitä tahansa kemiallisista kokeiluist a keittiössä aina yliopiston opintouudistukseen asti. Haluankin vielä kerran toivottaa sinut ter vetulleeksi kemian laitokselle koko muun lehden toimituksen kanssa. Toivottavasti viihdyt täällä Kumpulan mäen huipulla kohta valmiiksi remontoidussa kemian laitoksessa!

Toivoen,

Henry Teittinen Esitisleen päätoimittaja


[ teksti: Julia Rantala, kuva: http://www.clipartkid.com/images/21 ]

kemian fuksi, ja tervetuloa lai- HYKin oma kahvihuone ja kerhotila laitokMoi tokselle! Syksyllä valmistaudu sella on nimeltään Opsos, siinä käytävällä tutustumaan meidän omaan ainejärjestöön Helsingin Yliopiston Kemisteihin – eli HYKkiin. Ainejärjestöthän ovat opiskelijajärjestöjä, joiden hallituksessa ja toimihenkilöinä toimii vain opiskelijoita. Järjestöt puolustavat jäseniensä asiaa yliopistolla, esimerkiksi ilman tiukkaa HYKin hallituksen vastustusta olisimme saaneet heittää hyvästit Chemicumin tietokoneluokalle. Ja tietysti, toki vuodessa ehditään järjestämään tapahtuma tai toinenkin...

Mutta mitä niistä muista ainejärjestöistä, kun tässä piti esitellä HYK. HYK on jo kypsään ikään päässyt ainejärjestö, ja ensi vuonna juhlitaan 90vuotissyntymäpäiviä! Vuosikymmenien aikana on ehtinyt muodostumaan järjestön sisälle erilaisia perinteitä, tapahtumia ja kerhoja. Syksyn fuksitapahtumiin kuuluu esimerkiksi Helsingin halki tapahtuva fuksisuunnistus, joka tietysti huipentuu illan juhliin Fuksiaisiin ja kemistikasteeseen! Ei kuitenkaan siitä enempää, saathan muutenkin kuulla tapahtumista kyllästymiseen asti syksyn aikana.

labrojen ja ruokalan vieressä. Pehmoisilla sohvilla loikoilee usein pelottavia, vanhempia kemistejä, mutta älä pelkää tulla sisään! Opsosista saa todelliseen opiskelijahintaan eri kuumia juomia ja pikkusyötävää, ja myöhemmin niin haalarit, haalarimerkit kuin edulliset labratakitkin. Kahvia hörppiessä tutustuu kuin itsestään vanhempiin kemisteihin, jotka saattavat kauniisti kysyttäessä auttaa kurssitehtävissä. Opsosiin on opiskeluja helpottamaan koottu esimerkiksi vanhoja kurssitenttejä ja lahjoituksena on saatu myös kurssikirjoja, joita voi paikan päällä selailla. Kun et halua poistua kotisohvalta (tai muutenkin), laitokselle sopeutumista helpottamaan on nettiin luotu Fuksiwiki, jossa avataan sellaisia outoja termejä kuin AMV, Klusteri ja sitsit. Jos syksyn edetessä huomaat esimerkiksi jotain parannettavaa tai nautit vain menosta, muodostetaan HYKille hallitus lokakuisessa syyskokouksessa. Mukaan voi päästä fuksikin, kuten allekirjoittanut tietää hyvin! Jos et halua sitoutua mihinkään, voit myös tulla virkailijaksi ja käydä auttamassa esimerkiksi jossain juhlissa. Älä unohda, että järjestötoiminnasta saa merkinnän fuksipassiin – ja eniten pisteitä kerännyt fuksi vie kotiin joulukuussa Fuksimaisterin tittelin! Hyvää syksyä! HYKin hallituksen puolesta Julia (hallituksen sihteeri ja tuutori mallia 2016)


[ teksti: no jokainen teki tietenkin omansa, kuvat: Elli Karvonen]

Uusille tyypeille ihan tiedoksi vaan, ja vanhoille tyypeille muistin virkistyttämiseksi


[ teksti: allekirjoittaneet itse ]

Moi! Olen Sofia, alunperin Kouvolasta kotoisin oleva toisen vuoden kemian opiskelija ja ensimmäistä kertaa tuutorina. Omasta fuksivuodestani ei siis ole kulunut niin kovin paljoa aikaa ja asiat ovatkin vielä aika kirkkaassa muistissa. Minut bongaa usein erilaisista tapahtumista, mutta kampuksella löydät minut todennäköisimmin joko luennoilta tai kirjastosta. Oma fuksivuoteni oli mahtava, osittain siksi että sain itselleni todella hyvät tuutorit, joten tavoitteeni on omalta osaltani tehdä myös teidän ensimmäisestä vuodestanne kemialla vähintään yhtä hauska!

Minä olen Julia, ja olen tuolta rajan – siis kaupunginrajan – takaa Espoosta. Sofian tavoin olen toisen vuoden opiskelija – tosin laitoksen harvinaisuus, yksi tammikuussa aloittaneista. Kävin harjoittelemassa tuutorointia alkuvuoden fuksien kanssa, mutta oikeasti tuutorina olen ensimmäistä kertaa. En ole siis liian kaavoihin kangistunut! HYKin hallitukseen päätyneenä pyörin jatkuvasti tapahtumissamme, halusin tai en, mutta lisäksi löydyn laitokselta yleensä joko luentosalista tai Opsosista. Toivottavasti nähdään eri tapahtumissa, vaikka en just sun tuutori olisikaan!


Hej på dig kaikki vähänkin ruotsia puhuvat ja

ruotsia ja olet vähänkin kiinnostunut kaksikie-

sen oppimisesta kiinnostuneet.

lisestä tutkinnosta tulet varmasti pärjäämään ja

Me olemme toisen vuoden kemian pääai-

oppiaan ruotsia hyvässä seurassa. Tuutoreinasi

toisella kotimaisella. Jos olet lukiossa lukenut

partioläppiin kemia kälätyksen ohessa.

neopiskelijoita. Vuosi sitten pistimme itsemme voimme taata sinulle pääsyn usean ainejärjestön tapahtumiin sekä loputtomiin intti- ja likoon ja päätimme kokeilla opiskelua myös

Hej, du svenskspråkig, vi är dina tutorer och vi kommer att hjälpa dig komma in i universitets livet och vardagen samt verksamhet inom ämnesföreningar. Trots vår unga akademiska ålder, har vi hunnit se och uppleva lite av allt. Vi kan hjälpa till i alla situationer och om inte, vet vi varifrån hjälp kan hittas. Odotamme syksyä innolla. Vi sees snart, Iiro och Meri


Hojo hojo! Olen Joona ja toisen vuoden kemian opiskelija. Fuksivuoteni kesti kaksi vuotta: syyslukukausi koulussa, seuraava vuosi armeijassa ja jälleen kevätlukukaudeksi koulun penkille. Voin luvata, että vuodessa kerkeää unohtamaan paljon asioita. Kaikki kaikessa, lähden toiseen vuoteen toiveikkaana ja innoissani ohjaamaan omia fuksejani. Olen kotoisin Lappeenrannasta, joten ison kirkon salat eivät ole vielä täysin avautuneet minulle. Onneksi maaseudulta on tarttunut mukaan ainakin kartanlukutaito. Koitetaan tehä Ellin kanssa parhaamme ja morottamaan saa aina tulla!

Moikka! Olen Elli ja myöskin toisen vuoden kemian opiskelija. Tosin olen viihtynyt paremmin tien toisella puolella opiskellen matikkaa. Olen kotoisin Pohjois-Savon pikkukylästä Tuusniemeltä. Toisin kuin Joonalla, minulle ei ole maaseudulta tarttunut mukaan minkään sortin kartanlukutaitoa. Joten vaikka Helsingissä olenkin majaillut kohta pari vuotta, niin eksyn yhtenään. Olen kuitenkin löytänyt tieni HYKin hallitukseen, jossa toimin taloudenhoitajana. Minut löytää usein opiskelijahuoneessa Opsosissa. Tulkaa sinne rupattelemaan kahvi- tai teekupin ääreen. Tehdään tästä syksystä yhdessä kaikille ikimuistoinen!


Hei. Olen Henry, 5. vuoden kemisti ja sivuainematemaatikko. Olen se suulas tyyppi, jonka voi löytää Opsosista höpisemestä, matematiikan laitokselta tai tietokoneluokasta kandia kirjoittamassa. Olen sosiaalinen ja avoin ihminen ja miulle voi tulla puhumaan mikäli jotain ongelmia ilmenee. Tai vaikka ei ilmenisi, niin saa silti tulla puhumaan. Odotan innolla syksyä ja sitä että pääsen opastamaan teitä tulevia fukseja!

Hei olen Paulus, toisen vuoden kemian opiskelija ja ensimmäistä kertaa tuutorina. Minut löytää parhaiten opsosista kahvia juodessa tai neljännestä kerroksesta taistelemassa laskareiden kanssa. Ensimmäinen vuoteni oli mahtava, kiitos opiskelija tovereiden ja hyvien tuutoreiden jotka opettivat talontavoille. Toivon, että minusta tuutorina olisi myös apua tuleville fukseille opinnoissa ja opiskelijaelämässä.


Meitä on kaksi ihastuttavaksi Tiedämme että kaipaatte opastusta On kanssamme hauskaa ja huumori mustaa On koti ja sohva raukkoja varten Vaan meno ja meininki fuksitarten (tasa-arvon nimissä myös miespuoliset fuksittaret) Reetta! Sara! Fuksiryhmä! Me tähtäämme katseemme klusteriin (tai viereiseen hotelliin) Tule mukaan tai tulemme hakemaan Badabing badabung juuri niin!!!


Hellou! Olen sekä porukkamme nuorin, että ainoa puhtaasti stadilainen. Olen siis oikea henkilö halusitpa löytää hyvän ravintolan, halpaa kaljaa tai vaikka dösän mistä vain minne vain. Kuulun siihen ryhmään joka käy luennoilla elikkä päivät pyörin pitkälti Kumpulassa (kunhan sängystä ylös pääsen). Iltaisin minut löytää joko fudiskentiltä erinäisissä rooleissa tai haalarit päällä erilaisissa tapahtumissa. Muutenkin opiskelijatapahtumissa käyn suhteellisen ahkerasti, joten jos ne kiinnostavat niin varmasti törmäillään. Eipä tässä varmaan sen enempää, etteköhän te syksyllä opi tuntemaan. =) - Joona


Olen toisen tai kolmannen vuoden kemmanopeopiskelija. Täällä Helsingissä pyörin nyt toista vuotta ja aloitin opeopinnot. Vastaan kysymyksiin elämästä ja sitä pienemmistä asioista. Kysykää. Kemian ohella saatan opiskella ohjelmointia ja jotain muuta taikuutta A.I Virtasen aukion toiselta puolen. Muualla kuin yliopistossa kiinnostus pyörii musiikin

alalla. Ehkä vielä joskus… Minut löytää jostain esittelemästämme hengailu-/työskentelytilasta Chemicumin tai Physicumin puolelta, tai whatsbookin virtuaalimaailmasta. - Matias


[ kuva: xkcd ]


Epäorgaaninen kemia Nykyaikainen alkuaineiden jaksollinen järjestelmä sisältää 118 eri alkuainetta. Epäorgaaninen kemia on ainoa kemian erikoistumislinja, joka ottaa tästä mittavasta alkuaineiden määrästä kaiken hyödyn irti. Tästä johtuen voidaan todeta epäorgaanisen kemian olevan kaikkein monimuotoisin kemian tutkimusala, ja ainoa kemian ala, jonka tuotteita ja periaatteita hyödynnetään kaikilla kemian teollisuuden osa-alueilla aina katalyysistä lääkeaine-, polttoaine- ja maatalousteollisuuteen. Tähän mennessä Suomen ainoa kemian Nobel-palkinto myönnettiin Artturi Ilmari Virtaselle hänen työstään rehunsäilytysmenetelmän parissa ja on sanomattakin selvää, että tämä innovaatio perustui epäorgaanisten kemikaalien käyttöön. Hyvä kemisti tulee aina hyötymään epäorgaanisen kemian tuntemuksesta. kirj. Vili Salo

Orgaaninen kemia nimensä mukaisesti on kemian osa-alue, joka keskittyy orgaanisten yhdisteiden tutkimiseen. Mitä kuitenkin ovat nämä ’orgaaniset yhdisteet’? Yhden määritelmän mukaan kaikki hiilipohjaiset yhdisteet ovat näitä orgaanisia yhdisteitä, eikä totuus ole kovin kaukana tästä. Orgaanisessa kemiassa tutkitaan kaikkea aina metaanista lähtien massiivisiin orgaanisiin molekyyleihin saakka kaikkea, mikä tämän kaltaisiin yhdisteisiin liittyy. Orgaanisessa kemiassa opit rakentamaan, eristämään ja selvittämään näiden isojenkin orgaanisia yhdisteiden erilaisia ominaisuuksia. Toisin kuin monissa muissa kemian eri osa-alueissa, orgaanisessa kemiassa ei haittaa vaikka et olisikaan haka matikassa. Mikäli vain olet valmis paneutumaan ymmärtääksesi kuinka reaktiot toimivat, voi sinustakin tulla loistava orgaaninen kemisti! kirj. Henry Teittinen


Analyyttinen kemia Analyyttistä

kemiaa

Fysikaalinen kemia voisi

kuvailla

”laiteoppina” tai metodikeskeisenä kemiana. Sen avulla pyritään määrittämään aineen laatu ja/tai määrä. Jotta itse toimenpidettä voitaisiin ymmärtää helpommin, tarkastellaan sitä jakamalla tämä yksittäisiin vaiheisiin menetelmineen . Näihin vaiheisiin kuuluvat suoritusjärjestyksessä näytteenotto , esikäsittely, erotus ja mit-

Kuulostaako yksitoikkoiselta ja kuivalta? Päinvastoin. Fysikaalinen kemia on kokeellisen, laskennallisen ja teoreettisen tieteen kohtauspaikka, joka tarjoaa monipuolisen ja laajan kirjon tutkimusaiheita laserspektroskopiasta jalokaasuyhdisteisiin ja laskennallisesta kvanttikemiasta reaktiokinetiikkaan. Fysikaalinen kemia on ilmiöiden ja systeemien tutkimista niiden perustavanlaatuisimmalla tasolla, ja sen avulla saadaan korvaamatonta tietoa niin molekyylien rakenteellisista ominaisuuksista kuin niiden vuorovaikutuksesta toistensa kanssa.

taus. Viimeisestä vaiheesta käytetään myös nimitystä analyysi, mikä selittää alan nimen. Näytteenotto keskittyy tutkittavan aineen keräämiseen, joka on tyypillisesti muun aineen seassa näytteessä (matriisi). Esikäsittely sisältää kyseisen aineen

erottamisen matriisista sekä vaikuttamalla joko sen pitoisuuteen tai muokkaamalla ainetta suoraan. Näin yritetään vaikuttaa aineen havaittavuuteen erotus- ja mittausvaiheen eduksi. Näytteen erotus ja mittaus tapahtuvat yleensä samassa laitteistossa, jonka läpi näyte esikäsittelyn jälkeen

ajetaan.

Erotuksesta

huolehtii

yleensä kromatografi, mittauksesta ilmaisin. Analyyttisen tenttejä ja kursseja kuvaillaan usein aika esseevaltaisiksi, mikä johtunee yksityiskohtien huikeasta määrästä. Eikä ihme: Analyysillä tarkoitetaan Wikipedian mukaan ”monimutkaisen ongelman pilkkomista pieniin, erillisiin osiin”.

kirj. Henri Avela

Ensimmäiset fysikaalisen kemian kurssit ovat pakollisia ja auttavat opiskelijaa ymmärtämään ilmiöitä niiden hiukkastasolla, mikä on erittäin hyödyllinen taito jokaiselle tulevalla tutkijalle. Monipuolisuutensa vuoksi fysikaalisen kemian voi helposti yhdistää muihin kemian erikoistumislinjoihin, teknisiin aloihin tai esimerkiksi lääketieteeseen. Useat fysikaalisen kemian projektit ovat pioneeritason tutkimusta, mikä tarjoaa mahdollisuuden olla mukana löytämässä jotain aivan uutta. Fysikaalinen kemia on joustava, monipuolinen ja innoittava erikoistumisvaihtoehto jokaiselle aloittelevalla kemistille. (Ja sen avulla pääsee leikkimään lasereilla.) kirj. Kajsa Roslund


Radiokemia Radiokemia on nimensä mukaisesti radioaktiivisten aineiden, tarkemmin ottaen aktiivisten ydinten eli radionuklidien kemiaa. Radiokemia on erikoistumislinjana ainutlaatuinen, sillä Helsingin yliopiston Kemian laitoksella on Suomen ainoa radiokemian yksikkö, jossa voi opiskella radiokemian maisteriksi. Ensimmäisen kosketuksen aiheeseen saa radiokemian peruskurssilla, mutta tärkeimmät tiedot ja taidot omaksutaan maisteriopintoihin kuuluvilla vaativimmilla ja laajemmilla kursseilla, ydinspektrometria sekä radionuklidien kemia ja analytiikka. Yleisesti ottaen radiokemian kursseilla käytävät asiat eivät ole matemaattisesti kovin haastavia verrattuna fysikaaliseen kemiaan eikä opiskelu ole yhtä teoreettista kuin esimerkiksi orgaanisessa kemiassa. Sen sijaan kursseilla tehdään paljon harjoitustöitä, joten laajojen työselostusten kirjoittaminen tulee erittäin tutuksi. Opinnoissa voi edelleen erikoistua ioninvaihdintutkimukseen, ympäristön radioaktiivisuuden tutkimiseen, radiolääkeainekemiaan tai tutkimaan polttoaineesta peräisin olevien radioaktiivisten aineiden kulkeutumista ja pidättymistä kallioja maaperässä. Esimerkiksi radiolääkeainekemiassa tutkimuksen yksi keskeisimmistä aiheista on ollut radioleimattujen lääkeaineiden kehittäminen syövän hoitoon. Radiokemistien työmarkkinat ovat olleet erittäin hyvät, sillä maisteriohjelma on ainutlaatuinen, ja vain harvassa maassa voi saada yhtä perusteellisen radiokemian koulutuksen kuin Suomessa. Kaiken kaikkiaan radiokemia on erittäin suositeltava vaihtoehto kemian erikoistumislinjaksi eikä pidä unohtaa, että säteily on aina jännä asia. kirj. Marcus Lindgren


Polymeerikemia Muoviämpärit on tehty polymeereistä, eipä kovin ihmeellistä. Tiedätkö mikä muu on tehty polymeereistä? Kävelevä robotti, joka ei sisällä ainuttakaan metallijohtoa tai piirilevyä. Tämä on jo aika ihmeellistä, samoin kuin ympäristön mukaan ominaisuuksiaan muuttavat, naarmutettuna itsensä korjaavat tai luodinkestävät materiaalit. Biosovelluksiin kuuluvat esim. keinoelimet, itsestään hajoavat ruuvit (murtumien korjaukseen) ja hylkimisreaktioita rajoittavat pinnoitteet. Polymeerikemia on paljon muutakin kuin ämpäreitä. Polymeerit ovat pitkiä molekyyliketjuja, joilla on suuren kokonsa vuoksi ainutlaatuisia

ominaisuuksia pienempiin yhdisteisiin verrattuna. Ketjut voivat sisältää useita erilaisia molekyylejä eri suhteissa ja eri tavoin sijoittuneena, jolloin erilaisten yhdisteiden määrä on lähes rajaton. Ympärillämme polymeerejä ovat muovisten esineiden lisäksi esim. vaatteet, paperi. Lisäksi kehossamme on valtava määrä polymeerejä, mm. DNA soluissamme ja neste silmissämme. Valtaosa polymeereistä on orgaanisia yhdisteitä, joten tämä on varteenotettava vaihtoehto orgaanikon uraa harkitseville. HY:n polymeerikemian laboratoriossa tutkitaan erityisesti ”älykkäitä” polymeerejä, jotka reagoivat ulkoisiin olosuhteisiin. Viimeaikaisia tutkimuksia ovat olleet mm. itsestään järjestyvät nanohiukkaset, kohdistetut lääkekuljettajat sekä sähköä johtavat materiaalit. Muualla polymeerit ovat kuuma tutkimuskohde niin materiaalikehityksessä kuin lääketeollisuudessakin. Lisätietoja saa keväisin pidettävältä esittelykurssilta ”polymeerikemia”. kirj. Antti Korpi


[ kuvat: phdcomics.com ]


[ teksti: Antti Väisänen, kuvat: LAL ]

Uuden opiskelijan ihmetys Uuteen yliopistoon saapuminen on aina jännää. Opintojen alku on täynnä erilaisia tapahtumia, ja tietotulva on suuri. Uutena opiskelijana pitäisi sisäistää opintojen luonne, kurssiilmoittautumiset, asumisasiat, opintotukijärjestelmä, ainejärjestön toiminta, uusiin ihmisiin tutustuminen ja kaikki muu uuden ympäristön ihmeet. Kaiken tietoähkyn ja ihmetyksen taustalla on useimmiten kuitenkin epätietoisuus, ja epäily siitä, oliko ala lopulta se, mitä haluaa opiskella seuraavat viisi vuotta. Yliopisto-opinnot eroavat lukiosta merkittävästi, ja kellään lukiosta suoraan yliopistoon siirtyvällä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, millaista yliopistossa opiskelu on. Opinnot eivät ole enää vain sitä, että käy istumassa luennolla ja olettaa, että siellä oppii kaiken mitä pitikin. Yliopisto-opintoihin kuuluu akateeminen vapaus - eli sinun pitää itse lukea kurssin asiat ennen ja jälkeen luennon, ja luentojen rooli on (pahimmassa tapauksessa) vain sitä, että siellä kerrotaan, mitä teidän tulee osata. Suurimmat vaikeudet opintojen etenemisessä liittyvät useimmiten tähän, kun tätä lukiosta eroavaa opiskelutapaa on hankala sisäistää ja ottaa käytäntöön. Toinen aiheeseen liittyvä epätietoisuus on se, että vaikka opinnot lähtisivät sujumaan, ovatko nämä ne opinnot, jotka haluan suorittaa? Mitä teen näillä kursseilla, mihin ne liittyvät, ja saako näillä mielekästä työtä? Helpotusta tähän epätietoisuuteen saa käymällä yritysvierailuilla, kuuntelemalla valmistuneiden kertomuksia (myös yliopiston ulkopuolisia!), ja osallistumalla työelämätapahtumiin kun sellaisia järjestetään. Vaikka työelämä tuntuu kaukaiselta ajatukselta opintojen alussa, muista, että rakennat itsellesi työelämäkelpoisuutta opintojen ensimmäisestä syksystä lähtien. Opintosi ovat se asia, joilla tulet hakemaan töitä parin vuoden päästä, ja lievä perehtyminen työllistymiseen vain edesauttaa opintojasi ja elämäsi suunnittelua. Tässä asiassa ammattiliitto on tukenasi. Suosittelen aina osallistumaan liiton järjestämiin tapahtumiin ja liittymään jäseneksi heti alusta alkaen – kaikki tietoisuus työelämästä jo opintojen aikana maksaa itsensä takaisin nopeasti. Tuemme opiskelijoita aina tarpeen tullen, ja teemme töitä sen eteen, että sinulla olisi töitä jatkossakin. Tervetuloa akateemiseen maailmaan! Antti Väisänen, opiskelija-asiamies Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL


[ kuvat: www.lab-initio.com ]

Kuvalähteet s.20-24

Tuutoreiden kuvat:

Julia&Soffe - Julia Rantala Iiro&Meri - Otto Lindblom Elli&JoonaH - Elli Karvonen & Rakkaus Henry - Nikolas Kiili Paulus - Kaisa Kaislaniemi Reetta&Sara - Reetta Missonen JoonaK&Kaisa&Matias - Itse Laukaisin

Kuva 1: http://www.clipartkid.com/images/21/chemical-x-image-zBkDli-clipart.png Kuva 2: http://www.clipartkid.com/images/21/chemistry-20clip-20art-clipart-panda-free-clipart-images-8EZo8V-clipart.jpg Kuva 3: http://www.clipartkid.com/images/21/free-to-use-public-domain-chemistry-clip-art-page-2-SSdRHK-clipart.png Kuva 4: http://www.clipartkid.com/images/21/hazardous-chemical-clip-art-https-store-thinksai-com-sai-clip-art317-P0PsIY-clipart.jpg Kuva 5: http://www.pslc.ws/macrog/kidsmac/images/pschain.gif Kuva 2: http://www.chemistryland.com/PolymerPlanet/Polymers/recycle_codes.gif Kuva 7: http://www.clipartkid.com/images/21/chemistry-clip-art-free-cliparts-co-2dxmkU-clipart.png Kuva 8: http://teaching.chem.ox.ac.uk/Data/Sites/58/media/courseinfo/chemistry-teaching-wordle.jpg

HYK Hallitus: Tanja Luostari Attina Ervaala Milla Viitasuo Julia Rantala Elli Karvonen Toni Tykkä Aino Syrjälä Tomas Terälä Taru Weckström Iiro Niskala Paloma RuizKärkkäinen Jarkko Lampuoti Juan the Argentinian

Tuutorit 2016: Sofia Väinänö Julia Rantala Meri Sillanpää Iiro Niskala Joona Hiltunen Elli Karvonen Henry Teittinen Paulus Hyväri Sara Pasanen Reetta Missonen Joona Kontinen Kaisa Väätäinen Matias Jääskeläinen Tekijät Henry Teittinen Matias Jääskeläinen Julia Rantala Elli Karvonen Vili Salo Henri Avela Kajsa Roslund Marcus Lindgren Antti Korpi Tanja Luostari


[ kuvat: www.lab-initio.com ]

Alkemia 3/2016  
Alkemia 3/2016  
Advertisement